Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2001-07-04-Speech-3-050"
| Predicate | Value (sorted: default) |
|---|---|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.20010704.1.3-050"4
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:spoken text |
"Herr Präsident! In diesem Zusammenhang möchte ich ein besonderes Problem hervorheben, nämlich das typisch europäische Verhalten, das wir in den letzten Jahren festgestellt haben und das darin besteht, sich für sein Land, für seine Region einzusetzen, sogar noch auf Kosten der europäischen Entwicklung, um danach erstaunt zu sein, dass die Bürger das Vertrauen in Europa verloren haben. Diese Analyse geht aber noch weiter. Es ist im Endeffekt, und da komme ich auf das, was der Präsident der Kommission gesagt hat, eine Absage an die Solidarität, und wir wissen es ganz genau. Genau wie in Belgien ist es auch auf europäischer Ebene eine leichte, aber sehr gefährliche Politik, die Reichen zu überzeugen, diese Solidarität mit den Armen abzusagen. Ich glaube, heute brauchen wir mehr Mut zur Solidarität, aber mit der bevorstehenden Erweiterung brauchen wir noch mehr Mut. Europa glaubwürdig zu machen, bedeutet dann auch, auf die ganz einfachen Fragen der Bürger zu antworten, die Teil Ihres Programms sind.
Warum ein grenzenloses Europa, wenn wir in der Gesundheitspolitik, in der Steuer- und Sozialpolitik weiterhin noch Grenzen haben, die bis zur Konkurrenz führen. Warum sagen wir einfach: Wir wollen die Osterweiterung, aber kein Land ist bereit, nur einen Euro mehr dafür auszugeben. Es gibt sehr viele Fragen, ich würde dem belgischen Premierminister sagen: Ihr Pflichtprogramm wie im Eiskunstlauf ist hervorragend, aber Sie werden gemessen an der Kür, und bei diesen Bestrebungen, den Bürger zu gewinnen, steht das Parlament an Ihrer Seite."@de7
|
| lpv:translated text |
"Hr. formand, i denne forbindelse vil jeg gerne fremhæve et særligt problem, nemlig den typisk europæiske adfærd, som vi har konstateret i de seneste år, og som består i at arbejde for sit eget land, for sin egen region, endda på bekostning af den europæiske udvikling, for derefter at blive forbløffet over, at borgerne har mistet tilliden til Europa. Men analysen fortsætter. Det er i sidste ende, og her kommer jeg til det, formanden for Kommissionen har sagt, et nej til solidaritet, og vi ved det udmærket. På nøjagtig samme måde som i Belgien er det også på europæisk plan en let, men meget farlig politik at overbevise de rige om at sige nej til solidaritet med de fattige. Jeg tror, at vi i dag har brug for mere mod til at udvise solidaritet, men med den forestående udvidelse har vi brug for endnu mere mod. At gøre Europa troværdigt betyder så også at svare på de helt enkle spørgsmål fra borgerne, der er en del af Deres program.
Hvorfor et grænsefrit Europa, når vi inden for sundhedspolitikken, inden for skatte- og socialpolitikken fortsat har grænser, der fører til konkurrence? Hvorfor siger vi bare: Vi ønsker udvidelsen mod øst, men der er ikke noget land, der er parat til at give bare én euro mere ud til formålet? Der kan stilles mange spørgsmål, og jeg vil gerne sige følgende til den belgiske premierminister: Deres obligatoriske program, det, man også har i skøjteløb, er fremragende, men De bliver målt på de frie øvelser, og i bestræbelserne på at vinde borgerne står Parlamentet ved Deres side."@da1
"Κύριε Πρόεδρε, στο πλαίσιο αυτό θα ήθελα να αναφερθώ ιδιαίτερα σε ένα πρόβλημα που αφορά την χαρακτηριστική ευρωπαϊκή συμπεριφορά, την οποία διαπιστώσαμε τα τελευταία χρόνια και σύμφωνα με την οποία αγωνιζόμαστε για τη χώρα και την περιοχή μας, ακόμη και σε βάρος της ευρωπαϊκής ανάπτυξης, και μετά μας προκαλεί έκπληξη το γεγονός, ότι οι πολίτες έχουν χάσει την εμπιστοσύνη τους στην Ευρώπη. Αυτή η ανάλυση προχωρά όμως ακόμη περισσότερο. Σε τελική ανάλυση πρόκειται, και αναφέρομαι σε όσα ανέφερε ο Πρόεδρος της Επιτροπής, για άρνηση της αλληλεγγύης, και το γνωρίζουμε πολύ καλά. Ακριβώς όπως στο Βέλγιο, έτσι και σε ευρωπαϊκό επίπεδο αποτελεί μια εύκολη αλλά άκρως επικίνδυνη πολιτική το να πείσουμε τους πλούσιους να αρνηθούν την αλληλεγγύη προς τους φτωχούς. Πιστεύω πως σήμερα χρειαζόμαστε περισσότερο θάρρος όσον αφορά την αλληλεγγύη, αλλά με την επικείμενη διεύρυνση χρειαζόμαστε ακόμη περισσότερο. Για να κάνουμε αξιόπιστη την Ευρώπη θα πρέπει να απαντήσουμε και στις πολύ απλές ερωτήσεις των πολιτών, που αποτελούν μέρος του προγράμματός σας.
Γιατί Ευρώπη χωρίς σύνορα, όταν εξακολουθούμε να έχουμε σύνορα στην πολιτική υγείας, τη φορολογική και κοινωνική πολιτική, τα οποία οδηγούν ακόμη και στον ανταγωνισμό. Γιατί λέμε ότι θέλουμε τη διεύρυνση προς ανατολάς, αλλά καμία χώρα δεν είναι διατεθειμένη να ξοδέψει ούτε ένα ευρώ γι' αυτό το σκοπό. Υπάρχουν πλείστα ερωτήματα. Θα έλεγα στον βέλγο πρωθυπουργό: Το υποχρεωτικό πρόγραμμά σας είναι εξαιρετικό, όπως στο καλλιτεχνικό πατινάζ, αλλά θα αξιολογηθείτε στις ελεύθερες ασκήσεις και το Σώμα θα σταθεί στο πλευρό σας στις προσπάθειές σας να κερδίσετε τον πολίτη."@el8
"Mr President, in this context I should like to highlight a specific problem, namely the typically European behaviour which we have observed in recent years and which consists of fighting for one’s own country and for one’s own region, even if this is at the expense of Europe’s development, and then being astounded that the public have lost faith in Europe. However, this analysis goes even further. The end product of this – and this brings me to what the President of the Commission said – is a denial of solidarity, and we are only too aware of this. Just as it is in Belgium, it is also an easy but very dangerous policy at European level to convince the rich to refuse to show solidarity with the poor. I believe that today we need more courage to show solidarity, but the forthcoming enlargement means that we need even more courage. Making Europe credible therefore also means answering the very simple questions posed by the public, which are part of your programme.
Why do we talk about a Europe without borders when in health, fiscal and social policy we still have borders, which even create competition? Why do we not simply say: we want enlargement towards the east, but no country is prepared to pay even one additional euro towards the cost of this. There are numerous questions and I would say to the Belgian Prime Minister: in the language of figure skating, your compulsory programme is outstanding, but you will be judged on your free programme, and in these efforts to win over the public Parliament will be at your side."@en3
"(DE) Señor Presidente, quiero destacar en este contexto un problema especial. Me refiero al comportamiento típicamente europeo que hemos venido constatando en los últimos años y que consiste en apoyar a su país y su región incluso a costas del desarrollo europeo, para quedarse después maravillado de que los ciudadanos pierdan la confianza en Europa. Pero este análisis va aún más allá. A la postre es una negación de la solidaridad –con lo que me refiero a lo que ha dicho el Presidente de la Comisión. Lo sabemos muy exactamente. Al igual que en Bélgica, en Europa es también una política muy simple pero muy peligrosa convencer a los ricos para que no ejerzan esa solidaridad con los pobres. Creo que hoy necesitamos más valor para ejercer la solidaridad, pero con la próxima ampliación necesitamos aún más valor. Hacer que Europa sea creíble significa también responder a las preguntas muy sencillas de los ciudadanos que son parte de su programa.
¿Porqué una Europa sin fronteras si en la política sanitaria o en la política fiscal y social siguen existiendo fronteras que conducen hasta la competencia? ¿Porqué no decimos sencillamente: queremos la ampliación hacia el Este pero ningún país está dispuesto a pagar ni un euro más por ello? Hay muchas preguntas y quisiera decir al Primer Ministro belga lo siguiente: su programa obligatorio, al igual que en el patinaje artístico sobre hielo, es excelente, pero se le evaluará en la parte de ejercicios libres y en estos esfuerzos por ganarse a los ciudadanos tendrá al Parlamento de su lado."@es12
"Arvoisa puhemies, haluaisin ottaa tässä yhteydessä esiin erään erityisen ongelman, nimittäin viime vuosina näkemämme tyypillisen eurooppalaisen käyttäytymistavan, jossa panostetaan omaan maahan ja omaan alueeseen jopa Euroopan kehityksen kustannuksella, ja sen jälkeen ihmetellään, että kansalaiset ovat kadottaneet luottamuksensa Euroopan unioniin. Tämä analyysi jatkuu vielä. Nyt tulen siihen, mitä komission puheenjohtajakin sanoi – se on loppujen lopuksi yhteisvastuullisuuden hylkäämistä, ja me tiedämme sen aivan hyvin. Samoin kuin Belgiassa, yhteisötasollakin on helppoa mutta erittäin vaarallista vakuuttaa rikkaille, että köyhiä kohtaan tunnetusta yhteisvastuullisuudesta luovutaan. Uskon, että tarvitsemme nykyään rohkeutta yhteisvastuullisuuteen, mutta vielä enemmän rohkeutta tarvitsemme edessä olevaan laajentumiseen. Euroopan uskottavuuden lisääminen tarkoittaa myös vastaamista niihin aivan yksinkertaisiin kysymyksiin, joita myös ohjelmaanne kuuluvat kansalaiset ovat esittäneet.
Miksi sitten tarvitsemme rajattoman Euroopan, kun meillä on terveys-, vero- ja sosiaalipolitiikassakin vielä kilpailua aiheuttavia rajoja? Miksi me oikein haluamme toteuttaa itälaajentumisen, kun yksikään valtio ei ole valmis antamaan sen hyväksi enää yhtään euroa? Voisimme esittää paljonkin tällaisia kysymyksiä. Sanon Belgian pääministerille, että teidän taitoluistelukilpailujen kaltainen pakollinen ohjelmanne on loistava, mutta teidän suoritustanne arvioidaan kuitenkin vapaavalintaisen ohjelman perusteella, ja parlamentti tukee teitä pyrkimyksissä, joiden tarkoituksena on voittaa kansalaisia puolellemme."@fi5
"Monsieur le Président, je voudrais à ce propos soulever un problème, à savoir le comportement européen typique que nous avons observé au cours des dernières années et qui consiste à s'investir pour son pays, pour sa région, parfois même au détriment du développement européen, pour ensuite s'étonner du fait que les citoyens ont perdu confiance en l'Europe. Toutefois, cette analyse va encore plus loin. Il s'agit en fin de compte, et j'en viens à ce que le président de la Commission a dit, d'un déni de solidarité, nous le savons très bien. Tout comme c'est le cas en Belgique, convaincre les riches de refuser cette solidarité avec les pauvres constitue également une politique facile au niveau européen, mais très dangereuse. Je pense qu'il nous faut faire preuve de plus de courage en faveur de la solidarité car, face à l'élargissement qui nous attend, nous avons besoin d'encore plus de courage. Rendre l'Europe crédible signifie également répondre aux questions toute simples des citoyens, lesquelles font également partie de votre programme.
Pourquoi une Europe sans frontières si nous continuons d'avoir des frontières en matière de politique de santé, de politique fiscale et sociale, des frontières qui engendrent la concurrence ? Pourquoi disons-nous que nous voulons d'un élargissement à l'Est, mais qu'aucun pays n'est prêt à dépenser un euro de plus à cette fin ? Les questions ne manquent pas, et je voudrais dire au Premier ministre belge qu'à l'instar des patineurs artistiques, votre programme est impressionnant, mais vous serez jugés sur les figures libres et, dans tous vos efforts en vue de gagner la confiance des citoyens, le Parlement sera de votre côté."@fr6
"Signor Presidente, a tal proposito vorrei sottolineare un problema particolare, ovvero il tipico atteggiamento europeo che abbiamo potuto constatare negli ultimi anni, che consiste nell'impegnarsi per il proprio paese, la propria regione, persino a prezzo dello sviluppo europeo, e poi stupirsi del fatto che i cittadini abbiano perso fiducia nell'Europa. L'analisi però non si ferma qui. Si tratta in definitiva, come ben sappiamo - e qui mi rifaccio a quanto affermato dal Presidente della Commissione - della rinuncia alla solidarietà. Anche a livello europeo, come avviene in Belgio, convincere i ricchi a rinunciare alla solidarietà nei confronti dei poveri è una politica facile, ma alquanto pericolosa. Credo che oggi, per essere solidali, sia necessario avere più coraggio ma che occorra una dose di coraggio ancora maggiore per l'imminente allargamento. Rendere credibile l'Europa significa anche rispondere alle semplicissime domande dei cittadini, domande che fanno parte del suo programma.
Perché volere un'Europa senza confini se in materia di politica sanitaria, fiscale e sociale continuano ad esistere frontiere tali da portare alla concorrenza? Il motivo è semplice: vogliamo l'allargamento ad est, ma nessun paese è disposto a spendere un euro in più per realizzarlo. Gli interrogativi sono tanti e potrei dire al Primo ministro belga quanto segue: il vostro programma di rito è eccellente, ma, come nel pattinaggio artistico, sarete giudicati per gli esercizi liberi, e il Parlamento sarà al vostro fianco negli sforzi che compirete per conquistare i cittadini."@it9
"Mr President, in this context I should like to highlight a specific problem, namely the typically European behaviour which we have observed in recent years and which consists of fighting for one’s own country and for one’s own region, even if this is at the expense of Europe’s development, and then being astounded that the public have lost faith in Europe. However, this analysis goes even further. The end product of this – and this brings me to what the President of the Commission said – is a denial of solidarity, and we are only too aware of this. Just as it is in Belgium, it is also an easy but very dangerous policy at European level to convince the rich to refuse to show solidarity with the poor. I believe that today we need more courage to show solidarity, but the forthcoming enlargement means that we need even more courage. Making Europe credible therefore also means answering the very simple questions posed by the public, which are part of your programme.
Why do we talk about a Europe without borders when in health, fiscal and social policy we still have borders, which even create competition? Why do we not simply say: we want enlargement towards the east, but no country is prepared to pay even one additional euro towards the cost of this. There are numerous questions and I would say to the Belgian Prime Minister: in the language of figure skating, your compulsory programme is outstanding, but you will be judged on your free programme, and in these efforts to win over the public Parliament will be at your side."@lv10
"Mijnheer de Voorzitter, in dit verband wijs ik op een bijzonder probleem, namelijk de typisch Europese handelswijze die wij in de laatste jaren hebben vastgesteld en die erin bestaat dat wij ons voor ons land of regio inzetten - en dan nog ten koste van de Europese ontwikkeling - en daarna verbaasd zijn dat de burgers het vertrouwen in Europa hebben verloren. Er is echter nog meer. Uiteindelijk gaat het - ik verwijs naar wat de voorzitter van de Commissie heeft gezegd - om de afwijzing van de solidariteit. Wij weten dat heel goed. Net als in België is het ook op Europees niveau gemakkelijk maar zeer gevaarlijk de rijken ertoe te overreden de solidariteit met de armen op te zeggen. Ik geloof dat wij vandaag moed aan de dag moeten leggen om solidair te zijn. Met het oog op de komende uitbreiding hebben wij nog veel meer moed nodig. Om Europa geloofwaardig te maken moet u een antwoord geven op de heel eenvoudige vragen van de burgers, die deel van uw programma zijn.
Waarom een Europa zonder grenzen als wij in het gezondheids-, belasting- en sociaal beleid nog steeds grenzen hebben die tot concurrentie leiden? Waarom zeggen wij dat wij de uitbreiding naar het oosten willen, als geen enkel land bereid is daarvoor ook maar een enkele euro meer uit te geven? Er rijzen talloze vragen. Tot de Belgische premier wil ik het volgende zeggen: net zoals bij het kunstschaatsen is uw prestatie tijdens de verplichte proeven uitstekend, maar u zult uiteindelijk worden beoordeeld op het vrije schaatsen. Bij uw poging de burger voor u te winnen kunt u rekenen op de steun van het Parlement."@nl2
"Senhor Presidente, neste contexto, gostaria de chamar a atenção para um importante problema, nomeadamente o típico comportamento europeu que se constata nos últimos anos e que é o facto de haver um empenho pelo país de cada um, pela sua região, inclusive em detrimento do desenvolvimento europeu, para depois se ficar espantado com o facto de os cidadãos terem perdido a confiança na Europa. Mas esta análise vai mais longe. Este comportamento tem como resultado final, e aqui chego ao que foi referido pelo Presidente da Comissão, a negação da solidariedade e nós sabemos muito bem o que isso é. Tal como acontece na Bélgica, também ao nível europeu se assiste a esta política, ligeira mas muito perigosa, de convencer os ricos a acabar a solidariedade com os pobres. Creio que, hoje, precisamos de mais coragem para a exercer a solidariedade, mas com o alargamento que se aproxima, precisamos ainda de mais coragem. É que, tornar a Europa credível, vai significar responder nessa altura às perguntas muito simples dos cidadãos, que fazem parte do programa que nos apresentou.
Porquê uma Europa sem fronteiras se, na política de saúde, na política social e na política social, continua a haver fronteiras que vão até à concorrência? Por que dizemos simplesmente: queremos o alargamento a Leste, mas nenhum país está disposto a pagar mais um euro que seja por isso. Existem muitas perguntas e eu diria ao PrimeiroMinistro belga o seguinte: tal como na patinagem artística, o seu programa de figuras obrigatórias é excelente, mas vai ser avaliado é pelas figuras livres. Nesses esforços que vai desenvolver para conquistar os cidadãos, o Parlamento vai estar consigo."@pt11
"Herr talman! I detta sammanhang skulle jag vilja framhålla ett särskilt problem, nämligen det typiskt europeiska beteendet som vi har kunnat konstatera de senaste åren. Detta består i att man engagerar sig för sitt land, för sin region, och det på bekostnad av den europeiska utvecklingen, för att sedan bli förvånad över att medborgarna har förlorat förtroendet för Europa. Denna analys går dock ännu längre. Slutresultatet, och då kommer jag in på vad kommissionens ordförande sade, blir ett tillbakavisande av solidariteten, och det vet vi. Precis som i Belgien är det på europeisk nivå en enkel, men mycket farlig politik att övertyga de rika att avsäga sig denna solidaritet med de fattiga. Jag tror att vi i dag behöver mer mod till solidaritet, men med den nära förestående utvidgningen behöver vi ännu mer mod. Att göra Europa trovärdigt innebär också att besvara de mycket enkla frågor från medborgarna som är en del av ert program.
Varför ett gränslöst Europa, när vi inom hälsopolitiken, inom skatte- och socialpolitiken, fortfarande har gränser som leder till konkurrens. Varför säger vi att vi vill ha östutvidgningen, men inget land är berett att ge ut en enda euro till för detta. Det finns många frågor, och jag skulle vilja säga till den belgiske statsministern: Ert obligatoriska program som i konståkning är utmärkt, men det är på friåkningen ni kommer att bedömas, och i dessa ansträngningar för att vinna medborgarna står parlamentet på er sida."@sv13
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
"(Aplausos)"12,11
"(Applause)"10,10,3
|
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples