Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2001-07-04-Speech-3-016"
| Predicate | Value (sorted: none) |
|---|---|
| lpv:translated text |
"Fru formand, den femte kraftlinje er udvidelse af Unionen. Det nye formandskab har i denne forbindelse ambitioner om at opnå lige så gode resultater som det svenske formandskab. Planen fra Nice har været overholdt til punkt og prikke, og vi fortsætter forhandlingernes regelmæssige rytme. I den forbindelse fortjener de kvalitative aspekter lige så meget opmærksomhed som de kvantitative aspekter og elementer.
Når dette er sagt, vil jeg sige, at det er vigtigt, at ansøgerlandene gennemfører
men det er ikke kun vigtigt, at de gennemfører EU's
i deres interne juridiske lovgivning, det er også nødvendigt, at de moderniserer deres administration, at de udvikler en juridisk kapacitet, og at de reelt gennemfører EU's
i landet. Kommissionen er blevet bedt om at udarbejde en evalueringsrapport om dette til oktober. Alt dette drager naturligvis ikke min overbevisning i tvivl. Unionen skal udvides hurtigst muligt. Det forenede Europa skal gøres til virkelighed. Det, som krig og vold aldrig har kunnet opnå, er ikke desto mindre inden for rækkevidde med demokratiske midler ved hjælp af en udvidet Union.
Mine damer og herrer, som jeg allerede sagde i min indledning, har det svenske formandskab taget et skridt fremad i forbindelse med en sammenhængende europæisk udenrigspolitik. Vi vil fortsætte ad den vej. Ud over øgede forbindelser til både USA og Rusland, ud over præsentationen af en ny runde handelsforhandlinger vil formandskabet især koncentrere sig om den europæiske sikkkerheds- og forsvarspolitik.
Jeg tror ikke, at borgerne opfatter Europa som virkelighed, før de oplever - ud over euroen - oprettelsen af et fælles forsvar. En af de seneste meningsmålinger viste, at i alle medlemslandene - og jeg siger alle - var befolkningen for en oprettelse - sideløbende med de nationale styrker - af en uafhængig og anerkendt europæisk interventionskapacitet. Derfor bør vi ved udgangen af dette år i det mindste være klar til at erklære det initiativ, der blev taget i Helsinki, for funktionsdygtigt.
Den anden store udfordring på udenrigsplan handler om tre konflikter. Først og fremmest Balkanlandene. Nu, hvor demokratiet er vendt tilbage til Beograd, og Milosevic er blevet udleveret, bør vi gøre alt for at undgå, at nye brændpunkter opstår i området, og formandskabet støtter derfor fuldt ud Javier Solana i alle hans anstrengelser.
Dernæst Mellemøsten. Formandskabet vil i samarbejde med den højtstående repræsentant og Kommissionen uophørligt opfordre parterne til at løse deres problemer med dialog. Gennemførelse af den samlede Mitchell-rapport, som EU har bidraget til, bør være udgangspunktet i processen.
Mine damer og herrer, til sidst vil jeg i særdeleshed henlede Deres opmærksomhed på en anden konflikt, nemlig konflikten i Centralafrika, i De Store Søers Område. Jeg er lige kommet hjem fra Congo, Kinshasa og Kisangani. Balkanlandene og Mellemøsten er måske vigtigere politisk. Det vil jeg ikke benægte. Men ud fra et humanitært synspunkt er den tragedie, der udspiller sig i De Store Søers Område, 1.000 gange større. I dette område ulmer en kontinental krig, der involverer ikke mindre end syv land og deres hære. Hvis der opstod en lignende situation her, ville vi med vores eurocentriske øjne helt naturligt tale om en verdenskrig. I løbet af tre år er mere end 3 millioner mennesker døde, og jeg har ikke talt ofrene for de etniske uroligheder i Burundi med og heller ikke de 800.000 personer eller mere, der blev massakreret under folkedrabene i Rwanda i 1994. Jeg mener, at Unionen ikke længere kan holde sig i baggrunden. En politisk, diplomatisk og økonomisk handling er bydende nødvendig, og formandskabet fremlægger i den forbindelse en handlingsplan.
Fru formand, jeg regner med fuld opbakning fra Europa-Parlamentet til sammen med Rådet og Kommissionen at støtte og gennemføre denne plan."@da1
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
"acquis"1,2,10,3,9
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
"acquis communautaire"1,10,3
|
| lpv:unclassifiedMetadata | |
| lpv:unclassifiedMetadata | |
| lpv:unclassifiedMetadata | |
| lpv:translated text |
"Fru talman! Den femte riktlinjen är utvidgningen av unionen. Det nya ordförandeskapet har i den frågan ambitionen att uppnå lika goda resultat som det svenska ordförandeskapet. Planeringen från Nice har följts minutiöst och vi kommer att hålla samma höga takt i förhandlingarna. På detta område förtjänar de kvalitativa aspekterna lika mycket uppmärksamhet som de kvantitativa.
Jag vill därmed säga att det är viktigt att kandidatländerna införlivar gemenskapens regelverk, men det är inte bara viktigt att de införlivar detta regelverk i sin inhemska rättsordning, de måste också modernisera sin förvaltning, utveckla sin rättskapacitet och verkligen genomföra regelverket på fältet. Kommissionen har ombetts att till oktober genomföra en utvärdering i den riktningen. Inget av detta får naturligtvis innebära något tvivel om min övertygelse. Unionen måste utvidgas så snart som möjligt. Vi måste genomföra Europas enande. Det som aldrig har kunnat uppnås genom krig och våld finns nu inom räckhåll med demokratiska medel via en utvidgad union.
Mina damer och herrar! Som jag sade i min inledning har det svenska ordförandeskapet tagit ett enormt steg framåt när det gäller utvecklingen av en enhetlig europeisk utrikespolitik. Vi vill fortsätta på den vägen. Utöver intensifieringen av förbindelserna både med Förenta staterna och den ryska federationen, och även utöver inledandet av en ny runda handelsförhandlingar, vill ordförandeskapet framför allt koncentrera sig på den europeiska säkerhets- och försvarspolitiken.
Jag tror att medborgaren kommer att uppfatta Europa som en verklighet först när han, utöver euron, kommer att uppleva utvecklingen av ett gemensamt försvar. En av de senaste mätningarna visade att i alla medlemsstater – och jag säger verkligen alla – var befolkningen positiv till att utveckla en självständig och igenkännbar europeisk interventionsmakt, utöver den nationella armén. Vi måste därför här, i slutet av detta år, åtminstone vara beredda att operativt förklara det initiativ som togs i Helsingfors.
Den andra stora utmaningen på det yttre planet gäller tre konflikter. Till att börja med Balkan. När demokratin nu återkommit till Belgrad och Milosevic utlämnats måste vi göra allt för att undvika att nya krishärdar uppstår på andra ställen i området, och Javier Solana har därför ordförandeskapets fullständiga stöd i alla sina ansträngningar.
Vidare Mellanöstern. Ordförandeskapet kommer i samarbete med den höge representanten och kommissionen att fortsätta att uppmuntra parterna att lösa sina meningsskiljaktigheter genom dialog. En fullständig tillämpning av Mitchellrapporten, som Europeiska unionen bidragit till, skall utgöra utgångsläget för processen.
Avslutningsvis, mina damer och herrar, skulle jag framför allt vilja fästa er uppmärksamhet på en annan konflikt: konflikten i Centralafrika, i regionen med de stora sjöarna. Jag har just återkommit från Kongo, Kinshasa och Kisangani. Balkan och Mellanöstern är kanske politiskt viktigare. Det säger jag inte emot. Men ur humanitär synvinkel är den tragedi som utspelas i regionen med De stora sjöarna tusen gånger större. I denna region ruvar ett krig på kontinental nivå som omfattar inte mindre än sju länder och deras arméer. Om något sådant skulle ske här, med vårt Europacentrerade synsätt, skulle vi helt naturligt tala om världskrig. Under tre år har över tre miljoner människor dött, och då räknar jag inte offren för det etniska våldet i Burundi, eller de 800 000 personer och ännu fler som massakrerades under folkmordet i Rwanda 1994. Unionen kan inte längre stå vid sidan om. En politisk, diplomatisk och ekonomisk åtgärd krävs snarast och ordförandeskapet kommer att lägga fram en handlingsplan för detta.
Fru talman! Jag räknar med Europaparlamentets fullständiga enighet för att tillsammans med rådet och kommissionen stödja och genomföra denna plan."@sv13
|
| lpv:translated text |
"Mevrouw de Voorzitter, de vijfde actielijn betreft de uitbreiding van de Unie. Hier hoopt het nieuwe voorzitterschap even goede resultaten te behalen als het Zweedse. De weg die in Nice is uitgestippeld is nauwlettend gevolgd, en ook wij zullen blijven vasthouden aan het tijdschema dat tijdens de onderhandelingen is vastgesteld, waarbij de kwalitatieve aspecten evenveel aandacht verdienen als de kwantitatieve aspecten.
Het is in dit opzicht van belang dat de kandidaat-landen zich het communautair
eigen maken. Dit geldt niet alleen voor hun interne rechtstelsels, maar ook voor de modernisering van hun bestuur. Voorts dienen ze hun capaciteit op juridisch gebied verder te ontwikkelen en het
daadwerkelijk ten uitvoer te brengen. De Commissie is verzocht om voor oktober een evaluatieverslag op te stellen over de voortgang op dit terrein. Ik ga er uiteraard van uit dat dit verslag mij zal sterken in de overtuiging dat de Unie zo snel mogelijk moet uitbreiden. De eenheid van Europa moet verwezenlijkt worden. Wat nooit met oorlog of geweld kon worden afgedwongen, ligt nu binnen handbereik dankzij de gebruikmaking van democratische middelen en de uitbreiding van de Unie.
Geachte afgevaardigden, zoals ik reeds in mijn inleiding heb aangegeven, heeft het Zweedse voorzitterschap enorme vooruitgang geboekt bij de ontwikkeling van een coherent Europees buitenlands beleid. Wij willen deze weg voort bewandelen. Naast de intensivering van de banden met zowel de Verenigde Staten als de Russische Federatie wil het voorzitterschap zich met name concentreren op het Europees veiligheid- en defensiebeleid.
De burger zal Europa pas als realiteit gaan beschouwen als er naast de invoering van de euro ook sprake zal zijn van de ontwikkeling van een gemeenschappelijke defensie. Uit recente opiniepeilingen is gebleken dat de bevolking van elke lidstaat wil dat de nationale legers blijven voortbestaan, maar dat er daarnaast gewerkt wordt aan de verwezenlijking van een herkenbare, autonome Europese interventiemacht. We zullen dus op zijn minst bereid moeten zijn om in de resterende periode tot het einde van het jaar het in Helsinki genomen initiatief uit te voeren.
De tweede grote uitdaging op buitenlands gebied heeft betrekking op drie conflicten. Allereerst is er het conflict in de Balkan. Nu in Belgrado de democratie is teruggekeerd en Milosevic is uitgeleverd, moeten we alles in het werk stellen om te voorkomen dat er elders in de regio nieuwe brandhaarden ontstaan. Het voorzitterschap zal derhalve Javier Solana alle steun toezeggen.
Vervolgens is er het conflict in het Midden-Oosten. Samen met de Hoge Vertegenwoordiger en de Commissie zal het voorzitterschap de betrokken partijen voortdurend aanmoedigen om hun geschillen via een dialoog op te lossen. Als beginpunt van het proces dient er overeenstemming te zijn over de noodzaak dat de bepalingen in het verslag-Mitchell, waaraan de Europese Unie actief heeft bijgedragen, geheel ten uitvoer worden gebracht.
Geachte afgevaardigden, tot slot wil ik uw aandacht richten op het conflict in het gebied van de Grote Meren in Centraal-Afrika. Ik ben net terug van een reis naar Congo, Kinshasa en Kisangani. De Balkan en het Midden-Oosten zijn in politiek opzicht wellicht belangrijkere gebieden - dat betwist ik niet - maar vanuit humanitair oogpunt is de tragedie die zich in het gebied van de Grote Meren voltrekt duizendmaal belangrijker. In deze regio woedt een continentale oorlog waarbij niet minder dan zeven landen en hun legers betrokken zijn. Als een dergelijke situatie zich hier zou voordoen, zouden we met onze eurocentrische blik natuurlijk van een wereldoorlog spreken. In een tijdsbestek van drie jaar zijn meer dan drie miljoen mensen omgekomen, en dan heb ik het nog niet eens over de slachtoffers van het etnische geweld in Burundi of over de 800.000 personen die zijn afgeslacht tijdens de genocide in Rwanda in 1994. De Europese Unie kan zich niet langer afzijdig houden. Vanuit politiek, diplomatiek en economisch opzicht wordt het hoog tijd dat wij actie ondernemen. Het voorzitterschap zal hiertoe een actieplan presenteren.
Mevrouw de Voorzitter, ik reken op de volledige steun van het Parlement zodat we dit plan samen met de Raad en de Commissie kunnen realiseren."@nl2
|
| lpv:unclassifiedMetadata | |
| lpv:unclassifiedMetadata |
"acquis"1,2,10,3,9
|
| lpv:translated text |
"Κυρία Πρόεδρε, η πέμπτη γραμμή επίθεσης είναι η διεύρυνση της Ένωσης. Στο θέμα αυτό, η νέα Προεδρία φιλοδοξεί να επιτύχει εξίσου καλά αποτελέσματα με τη σουηδική Προεδρία. Το σχέδιο δράσης της Νίκαιας τηρήθηκε αυστηρά και θα συνεχίσουμε αυτό τον έντονο ρυθμό διαπραγματεύσεων σε έναν τομέα όπου οι ποιοτικές πτυχές αξίζουν ίδιας προσοχής με τις ποσοτικές πτυχές και στοιχεία.
Λέγοντας αυτό, θέλω να πω ότι είναι σημαντικό οι υποψήφιες χώρες να μεταφέρουν το κοινοτικό κεκτημένο, αλλά δεν είναι απλώς σημαντικό να μεταφέρουν το κεκτημένο αυτό στην εσωτερική τους έννομη τάξη, πρέπει επίσης να εκσυγχρονίσουν τη διοίκησή τους, να αναπτύξουν τη νομική τους ικανότητα και να θέσουν πραγματικά σε εφαρμογή το κεκτημένο επιτόπου. Ζητήθηκε από την Επιτροπή να εκπονήσει έως τον Οκτώβριο μια έκθεση αξιολόγησης υπ' αυτή την έννοια. Όλα αυτά, φυσικά, δεν πρέπει να γεννούν αμφιβολίες για την πεποίθησή μου. Η Ένωση πρέπει να διευρυνθεί το συντομότερο δυνατόν. Πρέπει να πραγματοποιηθεί η ενοποίηση της Ευρώπης. Αυτό που ουδέποτε μπόρεσε να επιτευχθεί με τον πόλεμο και τη βία, βρίσκεται πράγματι πλέον μπροστά μας με δημοκρατικά μέσα δια μέσου μιας διευρυμένης Ένωσης.
Κυρίες και κύριοι, όπως είπα ήδη στην εισαγωγή μου, η σουηδική Προεδρία έκανε ένα τεράστιο βήμα προς τα εμπρός στην ανάπτυξη μιας συνεκτικής ευρωπαϊκής εξωτερικής πολιτικής. Επιθυμούμε να συνεχίσουμε στην ίδια κατεύθυνση. Εκτός από την εντατικοποίηση των σχέσεων τόσο με τις Ηνωμένες Πολιτείες όσο και με τη Ρωσική Ομοσπονδία, και εκτός από την έναρξη ενός νέου κύκλου εμπορικών διαπραγματεύσεων, η Προεδρία επιθυμεί κυρίως να εστιάσει την προσοχή της στην ευρωπαϊκή πολιτική ασφάλειας και άμυνας.
Νομίζω ότι ο πολίτης θα αντιληφθεί την Ευρώπη ως πραγματικότητα μόνον όταν, εκτός από το ευρώ, θα καταστεί μάρτυρας της ανάπτυξης μιας κοινής άμυνας. Μια από τις τελευταίες σφυγμομετρήσεις αποκάλυψε ότι σε όλα τα κράτη μέλη – επαναλαμβάνω, σε όλα – ο πληθυσμός ήταν υπέρ της ανάπτυξης μιας αυτόνομης και αναγνωρίσιμης ευρωπαϊκής ικανότητας παρέμβασης, στο πλευρό των εθνικών στρατών. Πρέπει συνεπώς, έως το τέλος του τρέχοντος έτους, να είμαστε τουλάχιστον έτοιμοι να κηρύξουμε λειτουργική την πρωτοβουλία που ελήφθη στο Ελσίνκι.
Η δεύτερη μεγάλη πρόκληση στον εξωτερικό τομέα αφορά τρεις συγκρούσεις. Καταρχάς, τα Βαλκάνια. Τώρα που η δημοκρατία επέστρεψε στο Βελιγράδι και ο Μιλόσεβιτς εκδόθηκε, οφείλουμε να πράξουμε το παν για να αποφευχθεί η εμφάνιση νέων εστιών κρίσης σε άλλα σημεία της περιοχής και συνεπώς η Προεδρία θα στηρίξει πλήρως τον Χαβιέ Σολάνα σε όλες τις προσπάθειές του.
Στη συνέχεια, η Εγγύς Ανατολή. Η Προεδρία δεν θα φεισθεί προσπαθειών, σε συνεννόηση με τον Ύπατο Εκπρόσωπο και την Επιτροπή, για να ενθαρρύνει τα μέρη να επιλύσουν τις διαφορές τους μέσω διαλόγου. Σημείο εκκίνησης της διαδικασίας πρέπει να αποτελέσει η πλήρης εφαρμογή της έκθεσης Μίτσελ, στην οποία συνέβαλε η Ευρωπαϊκή Ένωση.
Τέλος, κυρίες και κύριοι, θα ήθελα να επισύρω κυρίως την προσοχή σας σε μια άλλη σύγκρουση: τη σύγκρουση στην κεντρική Αφρική, στην περιοχή των Μεγάλων Λιμνών. Επέστρεψα μόλις από το Κονγκό, από την Κινσάσα, από το Κισανγκάνι. Τα Βαλκάνια και η Εγγύς Ανατολή είναι ίσως πολιτικά σημαντικότερα. Δεν το αμφισβητώ. Αλλά από ανθρωπιστική άποψη, η τραγωδία που εκτυλίσσεται στην περιοχή των Μεγάλων Λιμνών είναι χίλιες φορές μεγαλύτερη. Σε αυτή την περιοχή υποφώσκει ένας πόλεμος σε κλίμακα ολόκληρης της ηπείρου στον οποίον εμπλέκονται τουλάχιστον επτά χώρες και οι στρατοί τους. Αν μια τέτοια κατάσταση συνέβαινε εδώ, με την ευρωκεντρική οπτική μας, θα μιλούσαμε πολύ φυσικά για παγκόσμιο πόλεμο. Μέσα σε τρία χρόνια, σκοτώθηκαν περισσότερα από τρία εκατομμύρια άτομα, χωρίς να υπολογίσω τα θύματα της εθνοτικής βίας στο Μπουρούντι, ούτε τα 800000 και περισσότερα άτομα που σφαγιάστηκαν κατά τη γενοκτονία της Ρουάντα το 1994. Σας το δηλώνω, η Ένωση δεν μπορεί να παραμείνει κι άλλο στο περιθώριο. Απαιτείται επειγόντως η ανάληψη πολιτικής, διπλωματικής και οικονομικής δράσης και η Προεδρία θα παρουσιάσει ανάλογο σχέδιο δράσης.
Κυρία Πρόεδρε, υπολογίζω στην πλήρη συμφωνία του Ευρωπαϊκού Κοινοβουλίου για να υποστηρίξουμε, μαζί με το Συμβούλιο και την Επιτροπή, και να υλοποιήσουμε αυτό το σχέδιο."@el8
|
| lpv:unclassifiedMetadata | |
| lpv:translated text |
"Madam President, the fifth main thrust is the enlargement of the Union. In this matter, it is the new presidency’s ambition to achieve results as good as the Swedish presidency’s. The route mapped out in Nice has been scrupulously followed and we shall keep up this sustained momentum of talks. In this matter, the qualitative aspects deserve as much attention as the quantitative aspects and elements.
In saying that, I mean that it is important that the candidate countries transpose the
but it is not only important that they transpose it into their national legislation, they must also modernise their administrations, develop their judicial capacity and really implement the
on the ground. The Commission has been asked to prepare an evaluation report on the matter for October. None of this must, of course, be allowed to cast any doubt on my conviction. The Union must be enlarged as quickly as possible. We must unite Europe. What it was never possible to achieve through war and violence is, in fact, now within our reach by democratic means within an enlarged Union.
Ladies and gentlemen, as I said in my introduction, the Swedish presidency took a tremendous step forward in developing a coherent European foreign policy. We want to continue down that road. Apart from intensifying relations with both the United States and the Russian Federation, apart, too, from launching a new round of trade talks, the presidency primarily wants to concentrate on European security and defence policy.
I do not believe the public will perceive Europe to be a reality until, in addition to the euro, it sees the development of common defence. A recent opinion poll showed that in all Member States – and I mean all – the population was in favour of the development of a recognisable independent European intervention force alongside the national armies. By the end of this year, therefore, we must at least be ready to declare operational the initiative taken in Helsinki.
The second major challenge on the external front concerns three conflicts. First of all, the Balkans. Now that democracy has returned to Belgrade and Milosevic has been extradited, we must make every effort to prevent new crisis points appearing elsewhere in the region and Javier Solana will therefore enjoy the presidency’s full support in all his efforts.
Then, there is the Middle East. In cooperation with the High Representative and the Commission, the presidency will continue to urge the parties to resolve their differences through dialogue. Full implementation of the Mitchell Report, to which the European Union contributed, must be the starting point for the process.
Finally, ladies and gentlemen, I should like to draw your particular attention to another conflict: the conflict in the Great Lakes region in Central Africa. I have just returned from the Congo, from Kinshasa and Kisangani. The Balkans and the Middle East may be more important politically. I am not going to dispute that. From a humanitarian point of view, however, the tragedy that is unfolding in the Great Lakes region is a thousand times greater. This region is incubating a war on a continental scale involving no less than seven countries and their armies. If such a situation were to arise here, with our Eurocentric outlook, we would quite naturally speak of a world war. In three years, more than three million human beings have been killed, not counting the victims of the ethnic violence in Burundi or the 800 000 or more persons massacred during the Rwanda genocide in 1994. I say to you that the Union can no longer stand idly by. Political, diplomatic and economic action is urgently required and the presidency will present an action plan to that effect.
Madam President, I am counting on the European Parliament’s full agreement, together with the Council and the Commission, to support and implement this plan."@lv10
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
"(Applause)"10,10,3
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
"acquis"1,2,10,3,9
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
"acquis communautaire"1,10,3
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
"(Applause)"10,10,3
|
| lpv:translated text |
"Der fünfte Schwerpunkt ist die Erweiterung der Union. Der neue Ratsvorsitz hat sich vorgenommen, auf diesem Gebiet ebenso gute Ergebnisse zu erzielen wie der schwedische Vorsitz. Der Fahrplan von Nizza ist strikt eingehalten worden, und wir werden die Verhandlungen im gleichen zügigen Tempo weiterführen. In dieser Frage verdienen die qualitativen Aspekte genauso viel Beachtung wie die quantitativen.
Ich will damit sagen, wie wichtig es ist, dass die Bewerberländer den gemeinschaftlichen Besitzstand in ihre jeweilige Rechtsordnung umsetzen. Doch ebenso wichtig ist, dass sie ihre Verwaltungen modernisieren, die Kapazität ihrer Justiz ausbauen und den Besitzstand auch konkret vor Ort zur Anwendung bringen. Die Kommission ist ersucht worden, diesbezüglich bis Oktober einen Evaluierungsbericht zu verfassen. All dies tut jedoch meiner Überzeugung keinen Abbruch, dass die Erweiterung der Union so schnell wie möglich erfolgen muss. Die Einheit Europas muss Wirklichkeit werden. Was durch Krieg und Gewalt nie erreicht werden konnte, ist nunmehr durch die Erweiterung der Union auf demokratischem Wege erreichbar.
Wie ich eingangs bereits sagte, hat der schwedische Vorsitz bei der Entwicklung einer kohärenten europäischen Außenpolitik einen gewaltigen Schritt nach vorn getan. Auf diesem Weg wollen wir weiter voranschreiten. Neben der Intensivierung der Beziehungen sowohl mit den Vereinigten Staaten als auch der Russischen Föderation sowie der Einleitung einer neuen Runde von Handelsverhandlungen will sich der Vorsitz in erster Linie auf die europäische Sicherheits- und Verteidigungspolitik konzentrieren.
Meiner Meinung nach wird der Bürger Europa erst dann als Wirklichkeit empfinden, wenn er feststellt, dass sich zusätzlich zum Euro eine gemeinsame Verteidigung entwickelt. Aus einer der letzten Eurobarometer-Erhebungen geht hervor, dass die Bevölkerung in allen – wohlgemerkt in allen – Mitgliedstaaten den Aufbau einer eigenständigen und identifizierbaren europäischen Interventionskapazität neben den nationalen Armeen befürwortet. Daher müssen wir bis Ende dieses Jahres zumindest soweit sein, diese Kapazität, zu der in Helsinki die Initiative ergriffen worden war, für einsatzfähig erklären zu können.
Die zweite wichtige außenpolitische Aufgabe betrifft drei Konfliktgebiete. Erstens den Balkan. Nach der Wiederherstellung der Demokratie in Belgrad und der Auslieferung von Milosevic müssen wir alles tun, um neue Krisenherde in anderen Teilen der Region zu vermeiden. Javier Solana kann folglich bei allen seinen Bemühungen auf unsere volle Unterstützung zählen.
Zweitens den Nahen Osten. Der Vorsitz wird die Konfliktparteien in Abstimmung mit dem Hohen Vertreter und der Kommission unablässig darin bestärken, ihre Streitigkeiten auf dem Wege des Dialogs zu regeln. Die vollständige Anwendung des Mitchell-Berichts, an dem die Europäische Union mitgewirkt hat, muss hier den Ausgangspunkt bilden.
Drittens möchte ich Ihre Aufmerksamkeit vor allem auf den Konflikt in Zentralafrika, in der Region der Großen Seen, richten. Ich komme gerade aus dem Kongo, aus Kinshasa und Kisangani, zurück. Der Balkan und der Nahe Osten sind politisch gesehen vielleicht wichtiger, das will ich gar nicht bestreiten, doch humanitär gesehen spielt sich in der Region der Großen Seen eine unendlich größere Tragödie ab. In dieser Region schwelt ein Krieg kontinentalen Ausmaßes, an dem nicht weniger als sieben Länder mit ihren Armeen beteiligt sind. Entstünde eine solche Situation bei uns, würden wir aus unserem eurozentrischen Blickwinkel ganz selbstverständlich von einem Weltkrieg sprechen. Im Laufe von 3 Jahren sind dort über 3 Millionen Menschen umgekommen, nicht eingerechnet die Opfer der ethnischen Gewalt in Burundi und die über 800 000 Menschen, die während des Genozids in Ruanda 1994 ermordet wurden. Die Union kann sich nicht mehr länger aus diesen Konflikten heraushalten. Wir müssen unbedingt auf politischer, diplomatischer und wirtschaftlicher Ebene aktiv werden. Der Vorsitz wird zu diesem Zweck einen Aktionsplan vorlegen.
Frau Präsidentin, ich rechne mit der nachdrücklichen Zustimmung des Europäischen Parlaments, damit dieser Plan von allen gemeinsam einschließlich des Rates und der Kommission getragen und durchgeführt wird."@de7
|
| lpv:translated text |
"(FR) Señora Presidenta, el quinto ámbito clave es la ampliación de la Unión. La nueva Presidencia tiene, en este caso, la ambición de obtener tan buenos resultados como la Presidencia sueca. El itinerario fijado por Niza ha sido escrupulosamente respetado y mantendremos el actual ritmo constante de negociaciones, y, en esta materia, los aspectos cualitativos merecen la misma atención que los aspectos y los elementos cuantitativos.
Digo esto porque es importante que los países candidatos transpongan el acervo comunitario, pero no sólo es importante transponer dicho acervo en su orden jurídico interno: también es necesario que modernicen sus administraciones, que desarrollen su capacidad jurídica y que apliquen realmente el acervo
. Se ha pedido a la Comisión que elaborara para octubre un informe de evaluación en tal sentido. Todo esto, naturalmente, no debe plantear dudas en cuanto a mi convicción. La Unión debe ampliarse lo antes posible. Es preciso realizar la unidad de Europa. Lo que jamás ha podido lograrse por medio de la guerra y la violencia está ahora al alcance de la mano con medios democráticos a través de una Unión ampliada.
Señoras y señores, como ya lo he dicho en mi introducción, la Presidencia sueca ha dado un gran paso adelante en el desarrollo de una política exterior europea coherente. Nosotros deseamos continuar en esta vía. Además de la intensificación de las relaciones a la vez con los Estados Unidos y la Federación de Rusia, además del lanzamiento de un nuevo ciclo de negociaciones comerciales, la Presidencia quiere concentrarse sobre todo en la política europea de seguridad y defensa.
Creo que el ciudadano tendrá una percepción real de Europa cuando, además del euro, asista a un desarrollo de una defensa común. Uno de los últimos
ha revelado que en todos los países miembros - y subrayo lo de “todos” - la población se muestra favorable al desarrollo, al lado de los ejércitos nacionales, de una capacidad de intervención europea autónoma y reconocible. Debemos, pues, de aquí a finales de año, estar dispuestos, al menos, a declarar operativa la iniciativa aprobada en Helsinki.
El segundo gran desafío en el plano exterior atañe a tres conflictos. Ante todo los Balcanes. Ahora que en Belgrado se ha recobrado la democracia y que Milosevic ha sido extraditado, debemos hacer todo lo que esté en nuestras manos para evitar que surjan nuevos focos de crisis en el área, y, por consiguiente, la Presidencia apoyará plenamente todos los esfuerzos de Javier Solana.
En segundo lugar, Oriente Medio. La Presidencia, en concertación con el Alto Representante y con la Comisión, hará todo lo posible para incitar a las partes a que resuelvan sus desacuerdos a través del diálogo. La aplicación completa del informe Mitchell, a cuya elaboración la Unión Europea ha contribuido, debe ser el punto de partida del proceso.
Finalmente, señoras y señores, desearía sobre todo llamar la atención de ustedes respecto a otro conflicto: el conflicto en África Central, en la región de los Grandes Lagos. Acabo de regresar del Congo, de Kinshasa, de Kisangani. Los Balcanes y Oriente Medio son quizá políticamente más importantes. No lo voy a negar. Pero desde un punto de vista humanitario, la tragedia que ocurre en la región de los Grandes Lagos es mil veces peor. En esta región se prepara una guerra continental que implica, al menos, a siete países y a sus ejércitos. Si esta situación se produjese aquí, con nuestra óptica “eurocentrista”, la denominaríamos, naturalmente, guerra mundial. Más de tres millones de seres humanos han muerto en tres años, sin contar a las víctimas de la violencia étnica en Burundi ni a las más de 800.000 personas que fueron aniquiladas durante el genocidio de Rwanda en 1994. Debo decirles que la Unión no puede seguir manteniéndose al margen. Se requiere una acción política, diplomática y económica inmediata, y la Presidencia presentará un plan de acción a este efecto.
Señora Presidenta, cuento con el pleno acuerdo del Parlamento Europeo para que juntos, con el Consejo y la Comisión, apoyemos y realicemos este plan."@es12
|
| lpv:unclassifiedMetadata | |
| lpv:translated text |
"Madam President, the fifth main thrust is the enlargement of the Union. In this matter, it is the new presidency’s ambition to achieve results as good as the Swedish presidency’s. The route mapped out in Nice has been scrupulously followed and we shall keep up this sustained momentum of talks. In this matter, the qualitative aspects deserve as much attention as the quantitative aspects and elements.
In saying that, I mean that it is important that the candidate countries transpose the
but it is not only important that they transpose it into their national legislation, they must also modernise their administrations, develop their judicial capacity and really implement the
on the ground. The Commission has been asked to prepare an evaluation report on the matter for October. None of this must, of course, be allowed to cast any doubt on my conviction. The Union must be enlarged as quickly as possible. We must unite Europe. What it was never possible to achieve through war and violence is, in fact, now within our reach by democratic means within an enlarged Union.
Ladies and gentlemen, as I said in my introduction, the Swedish presidency took a tremendous step forward in developing a coherent European foreign policy. We want to continue down that road. Apart from intensifying relations with both the United States and the Russian Federation, apart, too, from launching a new round of trade talks, the presidency primarily wants to concentrate on European security and defence policy.
I do not believe the public will perceive Europe to be a reality until, in addition to the euro, it sees the development of common defence. A recent opinion poll showed that in all Member States – and I mean all – the population was in favour of the development of a recognisable independent European intervention force alongside the national armies. By the end of this year, therefore, we must at least be ready to declare operational the initiative taken in Helsinki.
The second major challenge on the external front concerns three conflicts. First of all, the Balkans. Now that democracy has returned to Belgrade and Milosevic has been extradited, we must make every effort to prevent new crisis points appearing elsewhere in the region and Javier Solana will therefore enjoy the presidency’s full support in all his efforts.
Then, there is the Middle East. In cooperation with the High Representative and the Commission, the presidency will continue to urge the parties to resolve their differences through dialogue. Full implementation of the Mitchell Report, to which the European Union contributed, must be the starting point for the process.
Finally, ladies and gentlemen, I should like to draw your particular attention to another conflict: the conflict in the Great Lakes region in Central Africa. I have just returned from the Congo, from Kinshasa and Kisangani. The Balkans and the Middle East may be more important politically. I am not going to dispute that. From a humanitarian point of view, however, the tragedy that is unfolding in the Great Lakes region is a thousand times greater. This region is incubating a war on a continental scale involving no less than seven countries and their armies. If such a situation were to arise here, with our Eurocentric outlook, we would quite naturally speak of a world war. In three years, more than three million human beings have been killed, not counting the victims of the ethnic violence in Burundi or the 800 000 or more persons massacred during the Rwanda genocide in 1994. I say to you that the Union can no longer stand idly by. Political, diplomatic and economic action is urgently required and the presidency will present an action plan to that effect.
Madam President, I am counting on the European Parliament’s full agreement, together with the Council and the Commission, to support and implement this plan."@en3
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
"(Applause)"10,10,3
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
"acquis"1,2,10,3,9
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
"acquis communautaire"1,10,3
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
"(Aplausos)"12,11
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
"(Aplausos)"12,11
|
| lpv:unclassifiedMetadata | |
| lpv:unclassifiedMetadata |
"barómetros"12
|
| lpv:unclassifiedMetadata | |
| lpv:unclassifiedMetadata |
"acquis"1,2,10,3,9
|
| lpv:translated text |
"Signora Presidente, il quinto obiettivo è l'allargamento dell'Unione. La nuova Presidenza, nella fattispecie, ambisce ad ottenere tanti buoni risultati quanti ne ha ottenuti la Presidenza svedese. La rotta di Nizza è stata rispettata in modo scrupoloso e noi manterremo il ritmo sostenuto dei negoziati. Occorre osservare, a questo proposito, che gli aspetti qualitativi meritano la stessa attenzione degli aspetti e degli elementi quantitativi.
Intendo dire che, se è importante che i paesi candidati recepiscano l'
comunitario nel loro ordinamento giuridico, ciò non è sufficiente: bisogna anche che modernizzino le loro amministrazioni, sviluppino la loro capacità giuridica e mettano veramente in pratica l'
. E' stato chiesto alla Commissione di elaborare una relazione di valutazione su questo argomento entro ottobre. Tutto ciò, naturalmente, non offusca la mia convinzione: l'Unione deve allargarsi al più presto; bisogna realizzare l'unità europea. Ciò che non è mai stato ottenuto con la guerra e la violenza è, in effetti, ormai a portata di mano grazie ai mezzi democratici offerti da un'Unione allargata.
Onorevoli deputati, come ho già affermato nell'introduzione, la Presidenza svedese ha compiuto un enorme passo avanti nello sviluppo di una politica estera europea coerente. Vogliamo proseguire questo cammino. Oltre all'intensificazione dei rapporti con gli Stati Uniti e la Federazione russa, oltre all'avvio di un nuovo ciclo di negoziati commerciali, la Presidenza vuole soprattutto concentrarsi sulla politica europea di sicurezza e difesa.
Ritengo che il cittadino sentirà l'Europa come una realtà quando, oltre all'euro, assisterà allo sviluppo di una difesa comune. Una delle ultime indagini ha rivelato che in tutti i paesi membri – e dico tutti – la popolazione era favorevole alla creazione, a fianco degli eserciti nazionali, di una forza d'intervento europea autonoma e riconoscibile. Dobbiamo quindi, qui, entro fine anno, essere pronti, quanto meno, a dichiarare operativa l'iniziativa approvata a Helsinki.
La seconda grande sfida a livello esterno riguarda tre conflitti. Innanzitutto i Balcani. Ora che a Belgrado è tornata la democrazia e che Milosevic è stato estradato, dobbiamo fare di tutto per evitare il riaccendersi di nuovi focolai di crisi in altre parti della regione e, di conseguenza, Javier Solana avrà il pieno sostegno dalla Presidenza in tutti i suoi sforzi.
Poi, il Medio Oriente. La Presidenza non smetterà, congiuntamente all'Alto rappresentante e alla Commissione, di incoraggiare le parti a risolvere le controversie attraverso il dialogo. L'applicazione integrale della relazione Mitchell, alla quale ha contribuito l'Unione europea, deve costituire il punto di partenza del processo.
Infine, onorevoli deputati, vorrei soprattutto attirare la vostra attenzione su un altro conflitto: il conflitto nell'Africa centrale, nella regione dei Grandi Laghi. Sono appena tornato dal Congo, da Kinshasa, da Kisangani. I Balcani ed il Medio Oriente sono forse politicamente più importanti, non lo metto in dubbio. Tuttavia, dal punto di vista umanitario, la tragedia che si registra nella regione dei Grandi Laghi è mille volte più grave. In quella regione potrebbe scoppiare una guerra su scala continentale che coinvolgerebbe almeno sette paesi ed i loro eserciti. Se una situazione simile si verificasse qui, grazie alla nostra ottica eurocentrica, parleremmo sicuramente di guerra mondiale. In tre anni sono morti oltre tre milioni di esseri umani, senza contare le vittime della violenza etnica del Burundi, né le 800 000 e più persone massacrate durante il genocidio del Ruanda nel 1994. Sostengo che l'Unione non può più stare in disparte. Un'azione politica, diplomatica ed economica è urgente e la Presidenza presenterà un piano d'azione al riguardo.
Signora Presidente, conto sul totale accordo del Parlamento europeo affinché questo programma venga sostenuto e realizzato congiuntamente al Consiglio ed alla Commissione."@it9
|
| lpv:translated text |
"Senhora Presidente, a quinta linha de força é a do alargamento da União. A nova Presidência tem aqui a ambição de obter tão bons resultados como a Presidência sueca. O roteiro definido em Nice foi escrupulosamente respeitado e manteremos esse ritmo constante das negociações. Nesta matéria, os aspectos qualitativos merecem tanta atenção como os aspectos e os elementos quantitativos.
Dito isto, devo dizer que é importante que os países candidatos transponham o acervo comunitário, mas não é apenas importante que o transponham para a sua legislação interna, é também preciso que modernizem as suas administrações, desenvolvam a sua capacidade jurídica e ponham realmente em prática o acervo no terreno. Foi pedido à Comissão que elabore para Outubro um relatório de avaliação nesse sentido. Evidentemente que tudo isto não suscita dúvidas na minha convicção. O alargamento da União é urgente. Há que concretizar a unidade da Europa. Aquilo que nunca foi conseguido com a guerra e a violência está agora ao alcance da mão com meios democráticos através de uma União alargada.
Senhoras e Senhores Deputados, como já disse na minha introdução, a Presidência sueca deu um enorme passo em frente no desenvolvimento de uma política externa europeia coerente. Queremos prosseguir nessa via. Para além da intensificação das relações simultaneamente com os Estados Unidos e a Federação Russa, para além também do lançamento de um novo ciclo de negociações comerciais, a Presidência quer sobretudo concentrarse na política europeia de segurança e defesa.
Penso que o cidadão só sentirá a Europa como uma realidade quando, para além do euro, assistir ao desenvolvimento de uma defesa comum. Um dos últimos barómetros revelou que em todos os países membros - e refirome de facto a todos - a população era a favor do desenvolvimento, a par dos exércitos nacionais, de uma capacidade de intervenção europeia autónoma e reconhecível. Assim, temos no mínimo de estar prontos, no final deste ano, para declarar operacional a iniciativa tomada em Helsínquia.
O segundo grande desafio a nível externo diz respeito a três conflitos. Em primeiro lugar nos Balcãs. Agora que a democracia voltou a Belgrado e que Milosevic foi extraditado, temos de fazer os possíveis para evitar o aparecimento de novos núcleos de crise noutros locais da região, pelo que Javier Solana será plenamente apoiado pela Presidência em todos os seus esforços.
Em seguida, o Próximo Oriente. A Presidência não fará tréguas, em concertação com o Alto Representante e a Comissão, no encorajamento das partes à resolução dos seus diferendos através do diálogo. A aplicação completa do relatório Mitchell, para o qual a União Europeia contribuiu, deve representar o ponto de partida do processo.
Por fim, Senhoras e Senhores Deputados, gostaria sobretudo de chamar a atenção para um outro conflito: o conflito na África central, na região dos Grandes Lagos. Acabo de chegar do Congo, de Kinshasa, de Kisangani. Talvez os Balcãs e o Próximo Oriente sejam mais importantes. Não vou contestálo. Mas, do ponto de vista humanitário, a tragédia que se desenrola na região dos Grandes Lagos é mil vezes maior. Está em incubação naquela região uma guerra à escala continental, implicando nada menos do que 7 países e respectivos exércitos. Se tal situação ocorresse aqui, com a nossa óptica egocêntrica, estaríamos muito naturalmente a falar de guerra mundial. Em três anos, morreram mais de 3 milhões de seres humanos, e não estou a contar com as vítimas da violência étnica no Burundi nem das 800 mil pessoas, senão mais, massacradas durante o genocídio no Ruanda de 1994. Afirmo claramente: a União não pode continuar afastada. É urgente uma acção política, diplomática e económica, e a Presidência vai apresentar um plano de acção para o efeito.
Senhora Presidente, conto com o apoio total do Parlamento Europeu, para em conjunto, com o Conselho e a Comissão, apoiarmos e realizarmos esse plano."@pt11
|
| lpv:spoken text |
"Madame la Présidente, la cinquième ligne de force est l'élargissement de l'Union. La nouvelle présidence a, en l'espèce, l'ambition d'obtenir d'aussi bons résultats que la présidence suédoise. Le plan de route de Nice a été scrupuleusement respecté et nous maintiendrons ce rythme soutenu des négociations. En la matière, les aspects qualitatifs méritent autant d'attention que les aspects et les éléments quantitatifs.
Disant cela, je veux dire qu'il est important que les pays candidats transposent l'acquis communautaire, mais il n'est pas seulement important qu'ils transposent cet acquis dans leur ordre juridique interne, il faut aussi qu'ils modernisent leurs administrations, qu'ils développent leur capacité juridique et qu'ils mettent réellement en œuvre l'acquis sur le terrain. Il a été demandé à la Commission d'établir pour octobre un rapport d'évaluation en ce sens. Que tout ceci, naturellement, ne jette pas de doute sur ma conviction. L'Union doit s'élargir au plus vite. Il faut réaliser l'unité de l'Europe. Ce qui n'a jamais pu être atteint par la guerre et la violence est en fait désormais à portée de main avec des moyens démocratiques au travers d'une Union élargie.
Mesdames et Messieurs, comme je l'ai déjà dit dans mon introduction, la présidence suédoise a fait un énorme pas en avant dans le développement d'une politique étrangère européenne cohérente. Nous voulons poursuivre dans cette voie. Outre l'intensification des relations avec, à la fois, les États-Unis et la Fédération russe, outre aussi le lancement d'un nouveau cycle de négociations commerciales, la présidence veut surtout se concentrer sur la politique européenne de sécurité et de défense.
Je crois que le citoyen ne percevra l'Europe comme une réalité que lorsqu'en plus de l'euro, il assistera au développement d'une défense commune. Un des derniers baromètres a révélé que dans tous les pays membres - et je dis bien dans tous - la population était en faveur du développement, à côté des armées nationales, d'une capacité d'intervention européenne autonome et reconnaissable. Nous devons donc, ici, à la fin de cette année, être au moins prêts à déclarer opérationnelle l'initiative qui a été prise à Helsinki.
Le deuxième grand défi sur le plan extérieur concerne trois conflits. Tout d'abord les Balkans. Maintenant que la démocratie est revenue à Belgrade et que Milosevic a été extradé, nous devons tout mettre en œuvre pour éviter l'apparition de nouveaux foyers de crise ailleurs dans la région et Javier Solana sera en conséquence pleinement soutenu par la présidence dans tous ses efforts.
Ensuite, le Proche-Orient. La présidence n'aura de cesse, en concertation avec le Haut représentant et la Commission, d'encourager les parties à résoudre leurs différends par le dialogue. L'application complète du rapport Mitchell, auquel l'Union européenne a contribué, doit constituer le point de départ du processus.
Enfin, Mesdames et Messieurs, je voudrais surtout attirer votre attention sur un autre conflit : le conflit en Afrique centrale, dans la région des Grands Lacs. Je reviens tout juste du Congo, de Kinshasa, de Kisangani. Les Balkans et le Proche-Orient sont peut-être politiquement plus importants. Je ne vais pas le contester. Mais d'un point de vue humanitaire, la tragédie qui se joue dans la région des Grands Lacs est mille fois plus grande. Dans cette région couve une guerre à l'échelle continentale impliquant pas moins de sept pays et leurs armées. Si une telle situation se produisait ici, avec notre optique eurocentrique, nous parlerions tout naturellement de guerre mondiale. En trois ans, plus de trois millions d'êtres humains sont morts, et encore je ne compte pas les victimes de la violence ethnique au Burundi, ni les 800 000 personnes et plus qui furent massacrées pendant le génocide du Rwanda en 1994. Je vous le dis, l'Union ne peut pas se tenir plus longtemps à l'écart. Une action politique, diplomatique et économique est requise d'urgence et la présidence présentera un plan d'action à cet effet.
Madame la Présidente, je compte sur le plein accord du Parlement européen pour ensemble, avec le Conseil et la Commission, soutenir et réaliser ce plan."@fr6
|
| lpv:unclassifiedMetadata | |
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.20010704.1.3-016"4
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:translated text |
"Arvoisa puhemies, viides päälinjaus koskee unionin laajentumista. Uuden puheenjohtajavaltion tavoitteena on näissä oloissa saavuttaa yhtä hyviä tuloksia kuin puheenjohtajavaltio Ruotsi saavutti. Nizzan viitoittamaa tietä on noudatettu tunnollisesti ja säilytämme tämän vakaan neuvotteluvauhdin. Tällä alalla on kiinnitettävä yhtä paljon huomiota laadullisiin näkökohtiin kuin määrällisiin näkökohtiin ja aineksiin.
Haluan näin korostaa sen merkitystä, että ehdokasvaltiot saattavat yhteisön säännöstön osaksi lainsäädäntöään. Ei ole kuitenkaan vain tärkeää, että ne saattavat tämän säännöstön osaksi sisäistä oikeusjärjestystään, vaan niiden on myös uudistettava hallintojaan, kehitettävä oikeuskelpoisuuttaan ja todella toteutettava säännöstöä paikan päällä. Komissiota on pyydetty laatimaan lokakuuksi tämänsuuntainen arviointikertomus. Tämä kaikki ei saa kuitenkaan luonnollisesti asettaa kyseenalaiseksi vakaumustani. Unionin on laajennuttava mahdollisimman nopeasti. Euroopasta on tultava yhtenäinen. Mitä ei ole koskaan voitu saavuttaa sodan ja väkivallan avulla, on tosiasiassa vastedes käden ulottuvilla demokraattisten keinojen ansiosta laajentuneen unionin kautta.
Hyvät parlamentin jäsenet, kuten jo johdannossa totesin, puheenjohtajavaltio Ruotsi on edistynyt valtavasti johdonmukaisen eurooppalaisen ulkopolitiikan kehittämisessä. Haluamme jatkaa tällä tiellä. Sekä Yhdysvaltojen ja Venäjän liittovaltion kanssa ylläpidettävien suhteiden lujittamisen että kauppaneuvottelujen uuden kierroksen käynnistämisen lisäksi puheenjohtajavaltio haluaa ennen kaikkea keskittyä eurooppalaiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan.
Uskon, että kansalaiset mieltävät Euroopan todellisuudeksi vasta, kun he euron lisäksi osallistuvat yhteisen puolustuspolitiikan kehittämiseen. Eräs viimeisimmistä mielipidekyselyistä paljasti, että kaikissa jäsenvaltioissa
siis kaikissa jäsenvaltioissa – väestö kannatti riippumattoman ja tunnistettavan eurooppalaisen väliintulovallan luomista kansallisten armeijoiden rinnalle. Meidän on siten tämän vuoden loppuun mennessä oltava ainakin valmiita julistamaan Helsingissä hyväksytty aloite operationaaliseksi.
Toinen suuri haaste ulkosuhteiden alalla koskee kolmea konfliktia. Ensiksikin Balkanin aluetta. Nyt kun demokratia on palautettu Belgradiin ja Milo�evi� on luovutettu, meidän on tehtävä kaikkemme estääksemme uusien kriisipesäkkeiden syntymisen muualle alueelle, ja puheenjohtajavaltio tukee siten täysin Javier Solanaa kaikissa hänen ponnisteluissaan.
Käsittelen tämän jälkeen Lähi-itää. Puheenjohtajavaltio rohkaisee korkean edustajan ja komission kanssa käytävien neuvottelujen ansiosta jatkuvasti osapuolia ratkaisemaan erimielisyytensä vuoropuhelun avulla. Mitchellin mietinnön, jonka laatimiseen Euroopan unioni on osallistunut, täydellisen soveltamisen on oltava prosessin lähtökohta.
Lopuksi, hyvät parlamentin jäsenet, haluaisin kiinnittää huomionne ennen kaikkea toiseen konfliktiin: Keski-Afrikan konfliktiin Suurten järvien alueella. Olen palannut juuri Kongosta, Kinshasasta ja Kisanganista. Balkanin alue ja Lähi-itä ovat poliittisesti ehkä tärkeämpiä. En kiistä tätä asiaa. Suurten järvien alueen surunäytelmä on kuitenkin humanitaarisesta näkökulmasta katsottuna tuhat kertaa merkittävämpi. Tällä alueella kytee mantereenlaajuinen sota, joka koskee ei enempää eikä vähempää kuin seitsemää valtiota ja niiden armeijoita. Jos tällainen tilanne ilmaantuisi täällä, puhuisimme Eurooppa-keskeisestä näkökulmasta katsottuna ilman muuta maailmansodasta. Yli kolme miljoonaa ihmistä on kuollut kolmessa vuodessa, enkä laske tähän edes Burundin etnisen väkivallan uhreja tai Ruandan kansanmurhan aikana vuonna 1994 murhattua yli 800 000 ihmistä. Toistan, että unioni ei voi enää pysytellä sivussa. Tarvitaan kiireellistä poliittista, diplomaattista ja taloudellista toimintaa, ja puheenjohtajavaltio esittää tätä varten toimintasuunnitelman.
Arvoisa puhemies, luotan Euroopan parlamentin täyteen hyväksyntään, jotta voimme yhdessä neuvoston ja komission kanssa tukea tätä suunnitelmaa ja toteuttaa sen."@fi5
|
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples