Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2001-06-13-Speech-3-015"
| Predicate | Value (sorted: default) |
|---|---|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.20010613.1.3-015"4
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:speaker | |
| lpv:spoken text |
"Fru formand, den seriøse danske publikation "Ugebrevet Mandag Morgen" har en leder med overskriften: "Tak, Irland!" I lederen står der: "At forsøge at få irerne til at ændre mening vil være stik mod alle EU-løfter om behovet for en bredere folkelig debat og forankring. EU-landene har i fællesskab og enstemmigt bestemt spillereglerne, som klart siger, at en traktat først træder i kraft, når den er ratificeret af samtlige medlemslande. Efter det irske nej kan og bør Irland ikke ratificere Nice-traktaten". Hvordan kan udenrigsministrene bare lade ratifikationerne fortsætte? Nice-traktaten er faldet. Det er forfatningsbrud at overse en bindende folkeafstemning, og det er i strid med EU-traktatens artikel 6 om retsstatsprincippet. Vi opfordrer alle lande til i det mindste at holde en ratifikationspause og reflektere over årsagerne til nejet. Det var jo ikke et specielt irsk nej. Vi kunne også få nejflertal i andre lande, hvis man turde tage en folkeafstemning.
Kernen i Nice er ikke udvidelse, men at flytte magt fra vælgere og folkevalgte til embedsmænd og ministre. Hvorfor skulle vælgerne stemme ja til mindre indflydelse? EU-parlamentet har heller ikke sagt god for Nice. Første vælgerdom er: Om igen! Næste gang må forhandlingerne starte nedefra og op, i stedet for oppefra og ned. Det irske nej præsenteres i pressen som et nej til udvidelse. Selv om også nejsiden havde sagt, at udvidelsesforhandlingerne skal fortsætte. Fem lande kan optages efter Amsterdamtraktaten, de næste efter de stemmetal og pladser, som står i topmødets erklæring. Nice-traktaten er først relevant for land nr. 27, så mister vi retten til en kommissær, der står ikke andet om udvidelsen i traktaten. Erklæringen er en fælles holdning og ikke en del af traktaten, og er derfor heller ikke forkastet ved afstemningen. Lad os nu hellere slanke EU og skabe et åbent, nært og demokratisk samarbejde. Jeg lykønsker det irske folk med et modigt nej og opfordrer topmødet i Göteborg til at respektere borgernes valg i stedet for at kassere en folkeafstemning."@da1
|
| lpv:spokenAs | |
| lpv:translated text |
"Frau Präsidentin, die seriöse dänische Zeitschrift „Ugebrevet Mandag Morgen“ bringt einen Leitartikel mit der Überschrift: „Danke, Irland!“ In dem Leitartikel steht zu lesen: „Würde man versuchen, die Iren zu einer Änderung ihrer Einstellung zu bewegen, würde das gegen alle Versprechungen der EU verstoßen, eine breitere Debatte und Verankerung in der Bevölkerung anzustreben. Die EU-Länder haben gemeinsam und einstimmig die Spielregeln festgelegt, die eindeutig besagen, dass ein Vertrag erst dann in Kraft tritt, wenn er von sämtlichen Mitgliedsländern ratifiziert worden ist. Nach dem irischen Nein kann und darf Irland den Vertrag von Nizza nicht ratifizieren“. Wieso können die Außenminister mit den Ratifizierungen ohne weiteres fortfahren? Der Vertrag von Nizza ist hinfällig. Die Nichtbeachtung einer verbindlichen Volksabstimmung ist ein Verfassungsbruch und verstößt gegen Artikel 6 des EU-Vertrags über das Prinzip der Rechtsstaatlichkeit. Wir fordern alle Länder auf, wenigstens eine Pause im Ratifizierungsverfahren einzulegen und über die Ursachen des Nein nachzudenken. Es war ja kein spezielles irisches Nein. Wir müssten auch in anderen Ländern mit einem Nein rechnen, wenn wir eine Volksabstimmung zuließen.
Im Vertrag von Nizza geht es im Grunde nicht um die Erweiterung, sondern um eine Machtverlagerung von Wählern und Volksvertretern auf Beamte und Minister. Warum sollten die Wähler mit weniger Einfluss einverstanden sein? Auch das EU-Parlament hat sich nicht für Nizza verbürgt. Die Hauptbotschaft der Wähler lautete: Noch einmal von vorne! Nächstes Mal müssen die Verhandlungen von unten nach oben geführt werden, statt von oben nach unten. Das irische Nein wird in der Presse als Nein zur Erweiterung dargestellt. Selbst wenn die Neinsager erklärt hätten, dass die Erweiterungsverhandlungen fortgesetzt werden sollen. Fünf Länder können laut Vertrag von Amsterdam aufgenommen werden, die nächsten gemäß der Stimmenanzahl und den Plätzen, die in der Erklärung des Gipfeltreffens enthalten sind. Der Vertrag von Nizza wird erst für Land Nr. 27 relevant, wir verlieren dann das Recht auf einen Kommissar, mehr sagt der Vertrag nicht über die Erweiterung aus. Die Erklärung ist ein gemeinsamer Standpunkt, kein Teil des Vertrages. Deshalb wurde sie bei der Abstimmung nicht abgelehnt. Wir sollten die EU jetzt lieber entlasten und eine offene, unmittelbare und demokratische Zusammenarbeit schaffen. Ich beglückwünsche das irische Volk zu einem mutigen Nein und fordere das Gipfeltreffen auf, die Entscheidung der Bürger zu respektieren, anstatt eine Volksabstimmung zu missachten."@de7
"Κυρία Πρόεδρε, η έγκριτη δανική έκδοση “Ugebrevet Mandag Morgen” δημοσιεύει κύριο άρθρο με τον τίτλο “Ευχαριστούμε Ιρλανδία!” στο οποίο γράφει: “Το να προσπαθήσουμε να κάνουμε τους Ιρλανδούς να αλλάξουν γνώμη αντιβαίνει κατάφωρα σε όλες τις υποσχέσεις της Ευρωπαϊκής Ένωσης για την ανάγκη να υπάρξει ένας ευρύτερος λαϊκός διάλογος και συμμετοχή. Τα κράτη μέλη της ΕΕ έχουν από κοινού και με ομοφωνία καθορίσει τους κανόνες του παιχνιδιού, οι οποίοι λένε ξεκάθαρα ότι μια συνθήκη τίθεται σε ισχύ μόνο αφού επικυρωθεί από το σύνολο των κρατών μελών. Μετά το ιρλανδικό όχι η Ιρλανδία ούτε μπορεί ούτε και πρέπει να επικυρώσει τη Συνθήκη της Νίκαιας”. Πώς μπορούν οι Υπουργοί Εξωτερικών έτσι απλά να αφήνουν τις επικυρώσεις να συνεχίζουν; Η Συνθήκη της Νίκαιας κατατροπώθηκε. Είναι παραβίαση του συντάγματος να παραβλεφθεί ένα δεσμευτικό δημοψήφισμα και μάλιστα αντιβαίνει το άρθρο 6 της Συνθήκης για την ΕΕ σχετικά με την αρχή του κράτους δικαίου. Καλούμε όλα τα κράτη τουλάχιστον να προβούν σε μια παύση των επικυρώσεων και να αναλογιστούν τα αίτια της καταψήφισης. Δεν ήταν ειδική περίπτωση το ιρλανδικό “όχι”. Θα μπορούσε να υπάρξει πλειοψηφία κατά της συνθήκης και σε άλλες χώρες εάν τολμούσαν να διεξαγάγουν δημοψηφίσματα.
Ο πυρήνας της Νίκαιας δεν είναι η διεύρυνση αλλά η μεταβίβαση εξουσίας από τους εκλογείς και τους λαϊκώς εκλεγμένους στους υπαλλήλους και τους υπουργούς. Γιατί να θέλουν οι εκλογείς να ψηφίσουν υπέρ της λιγότερης επιρροής; Ούτε και το Ευρωπαϊκό Κοινοβούλιο έχει εγγυηθεί για τη Νίκαια. Η πρώτη απόφαση των εκλογέων ήταν: Ξανά! Την επόμενη φορά οι διαπραγματεύσεις πρέπει να ξεκινήσουν από τη βάση προς την κορυφή και όχι από την κορυφή προς τη βάση. Το ιρλανδικό “όχι” παρουσιάζεται στον Τύπο ως “όχι” στη διεύρυνση. Παρότι ακόμη και οι υπέρμαχοι του “όχι” είχαν πει ότι οι διαπραγματεύσεις για τη διεύρυνση πρέπει να συνεχίσουν. Πέντε κράτη μπορούν να ενταχθούν μετά τη Συνθήκη του Άμστερνταμ, τα επόμενα βάσει των αριθμών ψήφων και των θέσεων που καθορίζονται στη δήλωση της Συνόδου Κορυφής. Η Συνθήκη της Νίκαιας καθίσταται σχετική μόνο για τη χώρα υπ’ αριθμό 27, οπότε χάνουμε το δικαίωμα για έναν Επίτροπο, δεν υπάρχει τίποτα άλλο για τη διεύρυνση στη συνθήκη. Η δήλωση είναι μια κοινή θέση και όχι τμήμα της συνθήκης και κατά συνέπεια δεν απορρίφθηκε από το δημοψήφισμα. Ας κάνουμε λοιπόν λίγο δίαιτα στην Ευρωπαϊκή Ένωση και ας δημιουργήσουμε μια διαφανή, στενή και δημοκρατική συνεργασία. Συγχαίρω τον λαό της Ιρλανδίας για το θαρραλέο “όχι” και καλώ τη Σύνοδο Κορυφής του Γκέτεμποργκ να σεβαστεί την επιλογή των πολιτών αντί να ακυρώσει το δημοψήφισμα."@el8
"Madam President, the august Danish publication, ‘Ugebrevet Mandag Morgen’ has a leader with the headline, ‘Thank you, Ireland!’ According to this leader, ‘To try to get the Irish to change their opinion would be completely contrary to all the EU promises about the need for a wider public debate and for grassroots support. The EU countries have jointly and unanimously decided upon the ground rules which clearly state that a treaty only comes into force once it has been ratified by all the Member States. Following the Irish ‘no’ vote, Ireland cannot and should not ratify the Treaty of Nice.’ How can the foreign ministers simply let the ratifications continue? The Treaty of Nice has come to nothing. It is a constitutional violation to ignore a binding referendum, and it is contrary to Article 6 of the Treaty on European Union concerning the principle of the rule of law. We call upon all countries at least to take a break from the ratification procedure and to reflect upon the reasons for the ‘no’ vote. It was not, of course, a specifically Irish ‘no’. We would also see a majority of ‘no’ votes in other countries, if the latter dared to hold referenda.
Nice is not, at heart, about enlargement but about shifting power from electors and elected representatives to officials and ministers. Why should the electorate vote in favour of less influence? Nor has the European Parliament been fulsome in its praise for Nice. The initial judgement of the voters is: Try again! Next time, the negotiations must be bottom-up instead of top-down. The Irish ‘no’ vote was presented in the press as a ‘no’ to enlargement, even though the ‘no’ side too had said that the enlargement negotiations should continue. Five countries may be admitted under the Treaty of Amsterdam, and the next group of countries on the basis of the places and number of votes stated in the Summit declaration. The Treaty of Nice is only relevant to the 27th applicant country, and we are deprived of the right to a Commissioner. There is nothing else about enlargement in the Treaty. The declaration is a common position and not a part of the Treaty, and it has not therefore been thrown out in the referendum. Let us now, rather, slim down the EU and create open, democratic cooperation that is close to the people. I congratulate the Irish people on a courageous ‘no’ vote and call upon the Gothenburg Summit to respect the people’s choice instead of ignoring a referendum."@en3
"(DA) Señora Presidenta, la publicación danesa seria “Carta semanal del lunes por la mañana” incluye un editorial que lleva por título: “¡Gracias, Irlanda!” En el editorial se lee lo siguiente: “Intentar conseguir que los irlandeses cambien de opinión irá en contra de todas las promesas comunitarias relativas a la necesidad de un debate público y de un arraigo más amplios. Los países comunitarios han decidido en común y por unanimidad las normas del juego que dicen claramente que un tratado no entrará en vigor hasta que haya sido ratificado por todos los países miembros. Después del no irlandés, Irlanda no puede ni debe ratificar el Tratado de Niza”. ¿Cómo pueden proseguir los Ministros de Asuntos Exteriores con las ratificaciones? El Tratado de Niza ha caído. Es anticonstitucional pasar por alto el resultado de un referéndum vinculante y choca con el artículo 6 del Tratado de la UE relativo al principio del Estado de derecho. Exhortamos a todos los países a que al menos detengan por un momento el proceso de ratificación y reflexionen sobre las causas del no. No fue un no irlandés concretamente. También podríamos obtener una mayoría contraria en otros países si se atrevieran a convocar un referéndum.
El núcleo de Niza no es la ampliación, sino el traspaso de poder de los electores y de los cargos electos a los funcionarios y ministros. ¿Por qué deberían votar los electores sí a una menor influencia? El Parlamento Europeo tampoco ha dado su visto bueno a Niza. El primer fallo de los electores es: ¡Otra vez! La próxima vez las negociaciones deben comenzar de abajo arriba y no de arriba abajo. El no irlandés es presentado en la prensa como un no a la ampliación. Aunque también los partidarios del no habían dicho que las negociaciones para la ampliación continuarán. Cinco países pueden incorporarse según el Tratado de Amsterdam, los siguientes según los números de votos y escaños que figuran en la Declaración de la cumbre. El Tratado de Niza no es relevante hasta el país nº 27, entonces perderemos el derecho a un comisario, no aparece nada más sobre la ampliación en el Tratado. La Declaración es una posición común y no forma parte del Tratado y por tanto tampoco ha sido rechazada en la votación. Mejor que sometamos a la UE a una cura de adelgazamiento y creemos una cooperación abierta, cercana y democrática. Felicito al pueblo irlandés por su valiente no y exhorto a la Cumbre de Gotemburgo a que respete la elección de los electores en lugar de rechazar el referéndum."@es12
"Arvoisa puhemies, vakavamielisen tanskalaisen "Ugebrevet Mandag Morgen" -julkaisun pääkirjoitus on otsikoitu seuraavasti: "Kiitos, Irlanti!". Pääkirjoituksessa sanotaan: "Pyrkimys saada irlantilaiset muuttamaan kantaansa rikkoo täysin kaikkia niitä EU:n lupauksia, jotka koskevat sitä, että tarvitsemme parempaa kansallista keskustelua ja perustaa. EU:n jäsenvaltiot ovat yhdessä ja yksimielisesti päättäneet pelisäännöistä, joissa todetaan selvästi, että perustamissopimus tulee voimaan vasta sitten, kun kaikki jäsenvaltiot ovat ratifioineet sen. Koska irlantilaiset vastustivat sopimusta, Irlanti ei voi, eikä sen pidäkään, ratifioida Nizzan sopimusta". Kuinka ulkoministerit voivat sallia ratifiointien jatkumisen? Nizzan sopimus on hylätty. Sitovan kansanäänestyksen huomiotta jättäminen rikkoo perustamissopimusta ja on ristiriidassa EU:n perustamissopimuksen 6 artiklan kanssa, joka koskee oikeusvaltioperiaatetta. Kehotamme kaikkia valtioita pitämään ainakin taukoa ratifioinnissa ja pohtimaan vastustuksen syitä. Kysehän ei ollut siitä, että nimen omaan Irlannin kansa vastustaisi sopimusta. Vastustajat voisivat voittaa muissakin valtioissa, jos niissä uskallettaisiin järjestää kansanäänestys.
Nizzan sopimuksen ydin ei ole laajentuminen vaan vallan siirtäminen valitsijoilta ja kansan valitsemilta edustajilta virkamiehille ja ministereille. Miksi äänestäjät äänestäisivät vaikutusvallan vähenemisen puolesta? Euroopan parlamenttikaan ei ole hyväksynyt Nizzan sopimusta. Ensimmäinen valitsijoilta saatu tuomio on: uusiksi meni! Ensi kerralla neuvottelujen on lähdettävä liikkeelle alhaalta ylöspäin, ei ylhäältä alaspäin. Irlannin kansanäänestyksen tulos esiteltiin lehdistössä laajentumista vastustavana kannanottona. Sopimusta vastustaneetkin sanoivat kuitenkin, että laajentumisneuvottelujen on jatkuttava. Viisi valtiota on mahdollista ottaa mukaan Amsterdamin sopimuksen perusteella, ja seuraavat valtiot niiden äänimäärien ja paikkajakojen mukaan, jotka huippukokouksessa annetussa julistuksessa on esitetty. Nizzan sopimus on ajankohtainen vasta 27:nnen jäsenvaltion osalta, ja meillä ei ole enää oikeutta yhteen komission jäsenen paikkaan, muuta ei sopimuksessa sanota laajentumisesta. Julistus on yhteinen kanta eikä osa perustamissopimusta, ja sen vuoksi kansanäänestyksen tuloksessa ei ole kyse julistuksen torjumisesta. Vähentäkäämme nyt mieluummin EU:ssa tehtävien päätösten määrää ja luokaamme avoin, läheinen ja demokraattinen yhteistyö. Onnittelen Irlannin kansaa rohkeasta vastustuksesta ja kehotan Göteborgin huippukokousta kunnioittamaan kansanäänestyksen tulosta, sen sijaan että se mitätöisi sen."@fi5
"Madame la Présidente, le titre de l'éditorial publié par la très sérieuse revue danoise "Ugebladet Mandag Morgen" était ce lundi "Merci, l'Irlande !" On pouvait notamment y lire ceci : "Vouloir faire changer d'avis la population irlandaise serait contraire à tous les engagements pris par l'UE quant à la nécessité d'élargir le débat populaire et d'assurer un meilleur ancrage au sein de la population. Les États membres de l'UE ont, conjointement et à l'unanimité, défini les règles du jeu et celles-ci stipulent clairement qu'un traité ne peut entrer en vigueur tant qu'il n'aura pas été ratifié par l'ensemble des États membres. Après le "non" irlandais, l'Irlande ne peut ni ne doit ratifier le traité de Nice". Comment les ministres des Affaires étrangères peuvent-ils poursuivre le processus de ratification comme si de rien n'était ? Le traité de Nice a vécu. Il est contraire à la constitution de refuser de prendre en considération les résultats d'un référendum ayant force de loi et un tel procédé viole l'article 6 du traité sur l'Union européenne concernant le principe de l'État de droit. Nous invitons l'ensemble des États membres à interrompre, au moins momentanément, les processus de ratification et à réfléchir sur les raisons du "non". Ce "non" n'est pas propre à l'Irlande. Le "non" l'aurait aussi emporté dans d'autres pays si ceux-ci avaient eu le courage d'organiser un référendum.
L'objectif essentiel du traité de Nice n'est pas l'élargissement, mais le transfert de pouvoirs des électeurs et des élus du peuple à des fonctionnaires et à des ministres. Les électeurs ont-ils envie de voter "oui" à une réduction de leur influence ? Le Parlement européen n'a pas non plus cautionné le traité de Nice. Le premier jugement des électeurs est : il faut remettre ça ! Et la prochaine fois, il faut que les négociations partent du bas vers le haut et non pas du haut vers le bas. La presse a présenté le "non" irlandais comme un refus à l'élargissement. Et cela en dépit du fait que les partisans du "non" avaient déclaré que les négociations en vue de l'élargissement devaient se poursuivre. Cinq pays peuvent adhérer aux termes du traité d'Amsterdam et les autres le pourront sur la base du nombre des voix et des sièges définis dans la déclaration du Sommet de Nice. Le traité de Nice ne concernera que le 27e pays ; nous n'aurons donc pas droit à un commissaire. Le traité ne dit rien de plus sur l'élargissement. La déclaration représente une position commune et elle ne fait pas partie du traité ; le référendum n'a donc pas rejeté l'élargissement. L'UE doit devenir moins gourmande ; nous devons œuvrer en vue d'une coopération ouverte, démocratique et proche des citoyens. Je félicite la population irlandaise d'avoir osé dire "non" et je demande au Sommet de Göteborg de respecter la décision des électeurs et de ne pas invalider les résultats d'un référendum."@fr6
"Signora Presidente, l’affidabile pubblicazione danese
ha un articolo di fondo dal titolo: "Grazie Irlanda!", ove si legge quanto segue: "Cercare di far cambiare idea agli irlandesi sarebbe in netto contrasto con le promesse dell’Unione europea sulla necessità di un dibattito e di un radicamento popolare più ampi. I paesi membri dell’Unione europea hanno stabilito in comune e all’unanimità regole del gioco che dicono chiaramente che un trattato entra in vigore solo quando sia stato ratificato da tutti gli Stati membri. Dopo il no irlandese, l’Irlanda non può e non deve ratificare il trattato di Nizza". Come possono i Ministri degli esteri lasciare che le ratifiche continuino? Il Trattato di Nizza è decaduto. E’ una violazione della costituzione non tenere conto di un
vincolante, ed è in contrasto con l’articolo 6 del Trattato sull’Unione europea in materia di Stato di diritto. Invitiamo tutti i paesi ad osservare per lo meno una pausa nella ratifica e a riflettere sulle cause del no. Non è stato un no esclusivamente irlandese; potremmo anche avere una maggioranza per il no in altri paesi, se solo si osasse indire un
.
L’essenza di Nizza non è l’ampliamento, ma il trasferimento di potere dagli elettori e dagli eletti ai funzionari e ai ministri. Perché gli elettori dovrebbero votare sì ad un’influenza più limitata? Nemmeno il Parlamento europeo si è fatto garante di Nizza. Il primo responso degli elettori è: tutto da capo! La prossima volta i negoziati devono partire dal basso verso l’alto e non dall’alto verso il basso. Il no irlandese viene presentato dalla stampa come un no all’ampliamento. Anche se il fronte del no avesse detto che i negoziati sull’ampliamento devono continuare. Cinque paesi possono essere accolti secondo quanto previsto dal Trattato di Amsterdam, i successivi sulla base dei voti e dei seggi precisati nella dichiarazione del Vertice. Il Trattato di Nizza sarà rilevante solo per il ventisettesimo paese, quando noi perderemo il diritto ad un Commissario; il Trattato non dice niente di più sull’ampliamento. La dichiarazione è una posizione comune e non una parte del Trattato, e di conseguenza non è nemmeno respinta dal
. Provvediamo piuttosto a snellire l’Unione europea e a creare una cooperazione trasparente, stretta e democratica. Mi congratulo con il popolo irlandese per il coraggioso no e invito il Consiglio europeo di Göteborg a rispettare la scelta dei cittadini invece di annullare un"@it9
"Madam President, the august Danish publication, ‘Ugebrevet Mandag Morgen’ has a leader with the headline, ‘Thank you, Ireland!’ According to this leader, ‘To try to get the Irish to change their opinion would be completely contrary to all the EU promises about the need for a wider public debate and for grassroots support. The EU countries have jointly and unanimously decided upon the ground rules which clearly state that a treaty only comes into force once it has been ratified by all the Member States. Following the Irish ‘no’ vote, Ireland cannot and should not ratify the Treaty of Nice.’ How can the foreign ministers simply let the ratifications continue? The Treaty of Nice has come to nothing. It is a constitutional violation to ignore a binding referendum, and it is contrary to Article 6 of the Treaty on European Union concerning the principle of the rule of law. We call upon all countries at least to take a break from the ratification procedure and to reflect upon the reasons for the ‘no’ vote. It was not, of course, a specifically Irish ‘no’. We would also see a majority of ‘no’ votes in other countries, if the latter dared to hold referenda.
Nice is not, at heart, about enlargement but about shifting power from electors and elected representatives to officials and ministers. Why should the electorate vote in favour of less influence? Nor has the European Parliament been fulsome in its praise for Nice. The initial judgement of the voters is: Try again! Next time, the negotiations must be bottom-up instead of top-down. The Irish ‘no’ vote was presented in the press as a ‘no’ to enlargement, even though the ‘no’ side too had said that the enlargement negotiations should continue. Five countries may be admitted under the Treaty of Amsterdam, and the next group of countries on the basis of the places and number of votes stated in the Summit declaration. The Treaty of Nice is only relevant to the 27th applicant country, and we are deprived of the right to a Commissioner. There is nothing else about enlargement in the Treaty. The declaration is a common position and not a part of the Treaty, and it has not therefore been thrown out in the referendum. Let us now, rather, slim down the EU and create open, democratic cooperation that is close to the people. I congratulate the Irish people on a courageous ‘no’ vote and call upon the Gothenburg Summit to respect the people’s choice instead of ignoring a referendum."@lv10
"Mevrouw de Voorzitter, de serieuze Deense uitgave "Weekbrief maandagmorgen" schrijft in blokletters: "Dank u, Ierland!". In het hoofdartikel staat: "De Ieren proberen over te halen hun mening te herzien druist in tegen de EU-beloftes over de noodzaak van een breed debat en democratische verankering. De EU-lidstaten hebben gezamenlijk en unaniem de spelregels vastgesteld. Deze bepalen nadrukkelijk dat een verdrag pas in werking kan treden nadat alle lidstaten het hebben geratificeerd. Na het Ierse nee kan en mag Ierland het Verdrag van Nice niet ratificeren." Hoe kunnen de ministers van Buitenlandse Zaken de ratificaties zomaar laten verdergaan? Het Verdrag van Nice is gevallen. Ierland handelt in strijd met de grondwet als het een bindende volksraadpleging naast zich neerlegt, en ook in strijd met artikel 6 van het EU-Verdrag betreffende het principe van de rechtsstaat. Wij verzoeken alle lidstaten om het ratificatieproces ten minste tijdelijk stil te leggen en na te denken over de oorzaak van het “nee” van de Ieren. Het was immers geen specifiek Iers “nee”. Indien de andere landen het aangedurfd hadden een referendum te organiseren, hadden we daar evengoed een meerderheid van nee-stemmers kunnen hebben.
De kern van Nice is niet de uitbreiding, maar de overheveling van macht van de kiezers en volksvertegenwoordigers naar ambtenaren en ministers. Waarom zouden de kiezers voor een beperking van hun invloed stemmen? Het Europees Parlement heeft Nice ook niet verdedigd. Het eerste oordeel van de kiezers luidt: opnieuw! De volgende keer moeten de onderhandelingen bij de basis beginnen in plaats van aan de top. Het Ierse “nee” wordt in de pers voorgesteld als een “nee” tegen de uitbreiding, hoewel ook de tegenstanders van Nice duidelijk hadden gezegd dat de toetredingsonderhandelingen niet onderbroken mochten worden. Na het Verdrag van Amsterdam kunnen vijf landen tot de Unie toetreden met het aantal stemmen en zetels dat in de verklaring van de Top is opgenomen. Het Verdrag van Nice heeft slechts betekenis vanaf land nummer 27, want dan hebben wij niet meer het recht een commissaris af te vaardigen. Iets anders staat er niet over de uitbreiding in het Verdrag. De verklaring is een gemeenschappelijk standpunt en geen onderdeel van het Verdrag. Ze is bij de stemming ook niet verworpen. Laat ons de EU nu liever afslanken en een open, nauwe en democratische samenwerking tot stand brengen. Ik feliciteer het Ierse volk met hun moedig “nee” en verzoek de Raad op de bijeenkomst in Göteborg de keuze van de burgers te respecteren in plaats van het resultaat van de volksraadpleging te negeren."@nl2
"Senhora Presidente, o semanário sério dinamarquês, “
contém um artigo de fundo sob o título: “Obrigado, Irlanda!”. O artigo de fundo em questão refere o seguinte: “Tentar fazer com que os Irlandeses mudem de opinião vai totalmente contra todas as promessas da UE sobre a necessidade de um debate público mais amplo e de consolidação. Os EstadosMembros da UE aprovaram, por unanimidade, as regras do jogo, que dizem claramente que um tratado apenas entrará em vigor depois de ratificado pelo conjunto dos EstadosMembros. Depois do “não” irlandês, a Irlanda não deverá ratificar o Tratado de Nice”. Como podem os Ministros dos Negócios Estrangeiros deixar avançar o processo da ratificação? O Tratado de Nice caiu. Constitui uma violação da constituição ignorar um referendo vinculativo e é contrário ao disposto no artigo 6º do Tratado da UE sobre o princípio do Estado de direito. Instamos todos os países que façam, pelo menos, uma pausa no processo de ratificação e uma reflexão sobre os motivos do “não”. Não se tratou de um “não” especial da Irlanda. Poderia ter havido mais “nãos” noutros países se as autoridades se atrevessem a realizar um referendo.
O cerne da questão do Tratado de Nice não é o alargamento, mas a deslocação do poder dos eleitores e dos deputados para funcionários e ministros. Por que motivo os eleitores haviam de querer dizer “sim” a menos influência? O Parlamento Europeu também não aprovou o Tratado de Nice. A primeira sentença dos eleitores é: começar do princípio! Para a próxima, as negociações deverão começar de baixo para cima e não de cima para baixo. O “não” da Irlanda é apresentado na imprensa como um “não” ao alargamento. Apesar de o movimento do “não” ter afirmado que as negociações relativas ao alargamento devem continuar. Cinco países poderão ser admitidos, de acordo com o Tratado de Amesterdão, os seguintes de acordo com o número de votos e lugares referidos na declaração relativa à Cimeira. O Tratado de Nice apenas se torna relevante a partir do 27º EstadoMembro, altura em que perdemos um Comissário; de resto, o Tratado nada mais refere sobre o alargamento. A declaração representa uma posição conjunta e não faz parte do próprio Tratado, pelo que também não foi rejeitada na votação. Penso que deveremos avançar para uma UE mais “elegante” e para a criação de uma cooperação caracterizada pela abertura, pela proximidade e pela democracia. Felicito o povo irlandês pelo “não” corajoso e insto a Cimeira de Gotemburgo a respeitar a escolha dos eleitores, em vez de rejeitar o referendo."@pt11
"Fru talman! Den seriösa danska publikationen "Ugebrevet Mandag Morgen" har en ledare med rubriken: "Tack Irland!" I ledaren kan man läsa följande: "Att försöka få irländarna att ändra åsikt skulle gå stick i stäv mot alla EU-löften om behovet av en bredare folklig debatt och förankring. EU-länderna har tillsammans enhälligt bestämt spelreglerna som klart och tydligt säger att ett fördrag först träder i kraft när det har ratificerats av samtliga medlemsländer. Efter det irländska folkets nej varken kan eller bör Irland ratificera Nicefördraget". Hur kan utrikesministrarna bara låta ratifikationerna fortsätta? Nicefördraget har fallit. Det utgör ett författningsbrott att bortse från en bindande folkomröstning, och det strider även mot artikel 6 om rättsstatsprincipen i EU-fördraget. Vi uppmanar alla länder att åtminstone göra ett uppehåll vad gäller ratifikationer och reflektera över orsakerna bakom Irlands nej. Det var ju egentligen inte ett specifikt irländskt nej, utan det hade mycket väl kunnat bli nej även i andra länder om man hade vågat hålla en folkomröstning.
Det är inte utvidgningen som utgör det centrala i Nicefördraget, utan överförandet av makten från väljarna och de folkvalda till ämbetsmän och ministrar. Varför skulle väljarna rösta ja till mindre inflytande? Europaparlamentet har heller inte godkänt Nicefördraget. Väljarnas första dom lyder: Bättre kan ni! Nästa gång måste förhandlingarna föras nedifrån och upp i stället för uppifrån och ned. Irlands nej framförs i massmedierna som ett nej till utvidgning, trots att nej-sidan har ställt sig bakom att förhandlingarna om utvidgning skall fortsätta. Fem länder kan anslutas enligt Amsterdamfördraget, och fler i enlighet med de röstsiffror och platser som står i förklaringen från toppmötet. Nicefördraget blir först relevant för land nr 27, och vi förlorar då rätten till en kommissionär, eftersom det inte står någonting annat om utvidgningen i fördraget. Förklaringen utgör en gemensam ståndpunkt och är inte en del av fördraget, vilket innebär att den inte heller förkastades vid omröstningen. Låt oss nu i stället banta ned EU och skapa ett öppet, nära och demokratiskt samarbete. Jag gratulerar det irländska folket till deras modiga nej och manar till att man på toppmötet i Göteborg skall respektera medborgarnas val i stället för att förkasta resultatet av en folkomröstning."@sv13
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
"Bonde (EDD )."1,12
|
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples