Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2001-06-12-Speech-2-180"

Predicate	Value (sorted: default)
rdf:type	lpv_eu:Speech4
dcterms:Date	"2001-06-12"^^xsd:date4
dcterms:Is Part Of	lp_eu:ASEM-processen4
dcterms:Language	"en"^^xsd:language4
lpv:document identification number	"en.20010612.9.2-180"4
lpv:hasSubsequent	lp_eu:2001-06-12-Speech-2-1814
lpv:speaker	lp:Patten4
lpv:spoken text	". – First of all may I thank the House for the attention that honourable Members are paying, not only to relations between the European Union and Asia, but also to the ASEM process in particular. The significant interest that this report has triggered also demonstrates how important Asia is for our Union, a point very well made by a number of speakers. As I am sure the House will understand, this is a subject on which I have certain views myself. Our recent visit to the Korean peninsula demonstrated that the European Union has considerable interests well beyond the arc of instability which surrounds the Union from Kaliningrad in the north to the southern Caucasus in the south. My own recent visit to China demonstrated the importance of the European Union there too. It is worth recalling that today China has a 45 billion euro trade surplus with the European Union. When I was in China I was delighted that I was able to meet members of the Chinese Parliament who, like me, expressed wonder at some of the continuing evidence of Chinese economic development. But, as Mr Cushnahan said, we have to talk about other issues as well as trade and commercial relations. We cannot have a frank political dialogue with China without having an equally frank exchange about human rights. That is not meant to sound superior and we are not asserting that Europe somehow has a monopoly of wisdom on human rights. But it is our unshakeable view that human rights have universal validity and that a dialogue about human rights is appropriate in all our relationships. I noted what the honourable Member said about the development of our external services in Asia. I hope that is a point we will be able to be more open about in a few weeks' time in the communication we are about to discuss. I could have talked about Japan. I could have talked about South-East Asia. There are a number of subjects which we need to discuss in more detail. There are many reasons for arguing, as the honourable Member did a few moments ago, that the relationship we have with Asia is an exceptionally important part of our external relations overall. I very much hope that in the coming weeks and months we will have many further opportunities of discussing it in this House. The Commission shares to a very large extent the evaluation and concerns expressed in the report, in particular those regarding the importance of further strengthening our dialogue with Asian-ASEM partners on political, as well as on economic and social issues. We also think that ASEM should be concentrating upon issues of global concern. One issue that we keep coming back to is the importance that we attach to the three pillars, political, economic and cultural-social, developing at the same pace. Some of our Asian partners are more interested in having a predominantly economic dialogue, letting the political dialogue lag behind. The Asian partners fear interference in their internal affairs and see the different levels of development as an obstacle to the advocated partnership of equals. The Commission does not share this view and nor do other European partners. Development cooperation itself is, of course, dealt with in other fora, but ASEM is and should remain a forum for dialogue among equal partners. A few weeks ago I attended the third ASEM foreign ministers meeting in Beijing. We addressed a multitude of issues. We did not agree on all of them, but there would be no point in having a dialogue if we saw everything identically. At the same time, the need to improve the management of the ASEM process is extremely clear. These very broad agendas – there were 19 items on our agenda for the foreign ministers' meeting – lead to a lack of focus. That is why we have proposed to cluster activities. That is why we have suggested informal, retreat-style meetings for the highest level of participants to allow them to concentrate upon a few key issues. These issues should have some ASEM added value; in other words it must make sense to deal with them on a bi-regional level. There seems to be a high degree of consensus on the need for reform. We agreed on the need to cut down on pre-prepared speeches and pre-cooked and usually over-boiled chairmen's statements, which no one ever reads. I become profoundly suspicious of the added value of meetings where most of the real dialogue takes place beforehand in discussions on the joint statement to be issued, and at which as many people are present as at a less important football match in my own country. We need more focus, more dialogue, and more concentration on the principal participants and on fewer subjects. There should be more scope for free discussion and bilateral meetings. For example, I had a very useful first exchange with the new Thai foreign minister and we also held European Union troika meetings with Indonesia and with China. Another positive step forward is that our Asian partners seem more inclined to increase the involvement of civil society. We have also discussed the importance of involving parliamentarians in the process. Young parliamentarians have met under the auspices of ASEF, the Asia-Europe foundation. Perhaps it is time to go further and revive exchanges between parliamentarians from the ASEM countries, so I warmly welcome the intention to call a second Asia-Europe parliamentary meeting before the Copenhagen Summit in 2002. I was delighted by the calls for greater involvement of Parliament in the ASEM process. This is the third time that I have had the opportunity to discuss ASEM in Parliament. The first occasion was a very intimate one, there were two other Members of the House present that evening with me. We shared a sort of post-candlelight supper together. The second occasion we discussed ASEM, there were three other Members of Parliament in the Chamber with me. Today we have seen what can only be seen as an exponential growth in the interest in ASEM and I hope that before my five years are up on 22 January 2005 the Chamber will be packed when we discuss the relationship with ASEM and with Asia as a whole. I note the request for a new working document in advance of the Copenhagen ASEM meeting and I hope we will be able to have something further to say on EU-Asia relations generally. I expect to return to Parliament shortly to discuss a new communication intended to update the 1994 Asia strategy. This is scheduled for adoption by the Commission in July and it will provide us with an occasion for a wider debate on EU-Asia relations. It will need to cover the sort of points raised by a number of Members in this debate, including the chairman of the Committee on Foreign Affairs and Mr Marset Campos."@en3
lpv:translated text	"Hr. formand, jeg vil gerne begynde med at takke Parlamentet for den opmærksomhed, som medlemmerne viser relationerne mellem EU og Asien og ASEM-processen i særdeleshed. Den store interesse, der er blevet denne betænkning til del, viser også, hvor vigtig Asien er for vores Union, hvilket flere talere så glimrende har beskrevet. Som De sikkert vil forstå, er dette et emne, som jeg selv har nogle bestemte meninger om. Vores besøg på den koreanske halvø for nylig viste, at EU har betydelige interesser langt ud over den bue af ustabilitet, som omgiver Unionen fra Kaliningrad i nord til den sydlige del af Kaukasus i syd. Mit eget besøg i Kina for nylig viste også EU's betydning der. Det er værd at huske på, at Kina i dag har et handelsoverskud over for EU på 45 milliarder euro. Da jeg var i Kina, var jeg så heldig at kunne mødes med medlemmer af det kinesiske parlament, der ligesom jeg udtrykte undren over nogle af de fortsatte vidnesbyrd om den økonomiske udvikling i Kina. Men som hr. Cushnahan sagde, skal vi også tale om andre emner ud over handelssamkvem og kommercielle relationer. Vi kan ikke have en åbenhjertig politisk dialog med Kina uden også at tale lige så åbent om menneskerettigheder. Det er ikke overlegent ment, og vi påstår ikke, at Europa på en eller anden måde har monopol på menneskerettighederne, men det er vores faste overbevisning, at menneskerettighederne har universel gyldighed, og at vi bør føre dialog om menneskerettighederne i alle vores relationer. Jeg bemærkede, hvad det ærede medlem sagde om udvikling af vores delegationstjenester i Asien. Jeg håber, at vi kan sige mere om dette spørgsmål om et par uger i den meddelelse, som vi skal i gang med at drøfte. Jeg kunne også sige noget om Japan. Jeg kunne sige noget om Sydøstasien. Der er en række emner, som vi skal drøfte nærmere. Der er mange grunde til at påstå, som det ærede medlem gjorde for lidt siden, at vores forhold til Asien spiller en utroligt vigtig rolle i vores eksterne relationer generelt. Jeg håber meget, at vi i de kommende uger og måneder ofte vil få lejlighed til at drøfte dette her i Parlamentet. Kommissionen er i det store hele enig i evalueringen og de bekymringer, der kommer til udtryk i betænkningen, navnlig over vigtigheden af en yderligere styrkelse af dialogen med vores asiatiske partnere og ASEM-partnere om både politiske, økonomiske og sociale emner. Vi mener også, at ASEM bør koncentrere sig om emner af global interesse. Vi bliver ved at vende tilbage til spørgsmålet om, hvor stor betydning vi tillægger det, at de tre søjler, den politiske, den økonomiske og den kulturelle og sociale, udvikler sig i samme tempo. Nogle af vores asiatiske partnere er mere interesseret i en fortrinsvis økonomisk dialog, så den politiske dialog forsømmes. De asiatiske partnere er bange for indblanding i deres interne anliggender og ser de forskellige udviklingstempi som en hindring for det advokerede partnerskab mellem ligemænd. Kommissionen er ikke enig heri, og det er de øvrige europæiske partnere heller ikke. Udviklingssamarbejdet behandles selvfølgelig i andre fora, men ASEM er og bliver forum for en dialog mellem ligeværdige partnere. For nogle uger siden deltog jeg i det tredje ASEM-udenrigsministermøde i Beijing. Vi tog mange forskellige emner under behandling. Vi var ikke enige om dem alle, men der ville heller ikke være grund til at føre dialog, hvis vi havde samme syn på alt. Samtidig er behovet for bedre forvaltning af ASEM-processen helt åbenbar. De meget brede dagsordener - der var 19 punkter på vores dagsorden til udenrigsministermødet - medfører manglende fokus. Derfor har vi foreslået, at aktiviteterne slås sammen i grupper. Derfor har vi foreslået uformelle, afslappede møder for deltagere på højeste niveau, så de kan koncentrere sig om nogle få vigtige emner. Disse emner skal være af betydning for ASEM, så det må være fornuftigt at behandle dem på biregionalt plan. Der lader til at være stor enighed om behovet for reform. Vi blev enige om behovet for at skære ned på de forberedte taler, på formændenes færdige og som regel udvandede erklæringer, som ingen alligevel læser. Jeg er yderst mistænksom over for værdien af møder, hvor det meste af den reelle dialog finder sted inden ved drøftelser om den fælles erklæring, der skal udsendes, og hvor der er lige så mange personer til stede som ved en mindre vigtig fodboldkamp i mit land. Der er behov for mere fokus, mere dialog og mere koncentration om de vigtigste deltagere og om færre emner. Der skal være mere plads til fri diskussion og bilaterale møder. Jeg havde f.eks. et meget nyttigt første møde med den nye udenrigsminister fra Thailand, og vi holdt også EU-trojkamøder med Indonesien og Kina. Et andet positivt fremskridt er, at vores asiatiske partnere ser ud til at være mere tilbøjelige til at øge engagementet i det civile samfund. Vi har også drøftet vigtigheden af at inddrage parlamentsmedlemmer i processen. Unge parlamentsmedlemmer har holdt møde i ASEF-regi, det vil sige Asien-Europa-Fonden. Måske er det tid til at gå et skridt videre og genoplive meningsudvekslingerne mellem parlamentsmedlemmer fra ASEM-landene, så jeg bifalder varmt planen om at indkalde til endnu et parlamentarisk møde mellem Asien og Europa inden topmødet i København i 2002. Jeg var glad for opfordringen til, at Parlamentet engagerer sig mere i ASEM-processen. Dette er tredje gang, jeg har lejlighed til at drøfte ASEM i Parlamentet. Første gang var under meget intime forhold, idet der kun var to andre medlemmer af Parlamentet til stede sammen med mig den aften. Vi nød en hyggelig sen middag sammen. Anden gang vi drøftede ASEM, var der tre andre parlamentsmedlemmer til stede. I dag ser vi, hvad der kun kan beskrives som en eksponentiel vækst i interessen for ASEM, og jeg håber, inden min femårige periode slutter den 22. januar 2005, at opleve en stuvende fuld sal, når vi drøfter forholdet til ASEM og Asien som helhed. Jeg har bemærket mig anmodningen om et nyt arbejdsdokument inden ASEM-mødet i København, og jeg håber, at vi kan sige noget mere om forholdet mellem EU og Asien generelt. Jeg forventer at vende tilbage til Parlamentet om kort tid for at drøfte en ny meddelelse, som skal ajourføre Asien-strategien fra 1994. Den skal vedtages af Kommissionen i juli, og den vil give os lejlighed til en bredere drøftelse af relationerne mellem EU og Asien. Meddelelsen skal omfatte emner som dem, en række medlemmer har taget op under denne forhandling, bl.a. formanden for Udvalget om Eksterne Anliggender og hr. Marset Campos."@da1 ". Zunächst darf ich dem Hohen Haus für die Aufmerksamkeit danken, die seine Abgeordneten nicht nur den Beziehungen zwischen der Europäischen Union und Asien schenken, sondern insbesondere auch dem ASEM-Prozess. Das beträchtliche Interesse, dass dieser Bericht geweckt hat, macht auch deutlich, wie wichtig Asien für unsere Union ist. Das ging auch aus den Ausführungen einer Reihe meiner Vorredner deutlich hervor. Wie Sie sich sicher denken können, ist das ein Thema, zu dem ich ganz eigene Ansichten vertrete. Unser jüngster Besuch auf der koreanischen Halbinsel zeigte, dass die Europäische Union weit über die Zone der Instabilität hinaus, die die Union von Kaliningrad im Norden bis zum Kaukasus im Süden umgibt, beträchtliche Interessen hat. Mein jüngster Besuch in China verdeutlichte, welche Bedeutung die Europäische Union auch dort genießt. Wir sollten uns an dieser Stelle ins Gedächtnis rufen, dass sich Chinas Außenhandelsüberschuss gegenüber der Europäischen Union auf 45 Mrd. EUR beläuft. Ich hatte im Rahmen meines Chinabesuchs Gelegenheit, mit Abgeordneten des chinesischen Parlaments zusammenzutreffen, die mein Erstaunen über einige der bemerkenswerten Fortschritte der dynamischen chinesischen Wirtschaftsentwicklung teilten. Doch wie Herr Cushnahan sagte, müssen wir außer über Handel und Wirtschaftsbeziehungen auch über andere Themen sprechen. Wir können keinen offenen politischen Dialog mit China führen, wenn wir nicht ebenso offen über Menschenrechte sprechen. Damit soll kein Überlegenheitsgefühl zum Ausdruck gebracht werden, und wir behaupten nicht, dass Europa die Einhaltung der Menschenrechte für sich gepachtet hat. Wir sind jedoch der festen Überzeugung, dass Menschenrechte universell gültig sind und dass ein Dialog über Menschenrechte all unseren Beziehungen angemessen ist. Ich habe zur Kenntnis genommen, was der verehrte Abgeordnete über die Entwicklung unserer Außendienste in Asien gesagt hat. Ich hoffe, dass wir in einigen Wochen konkreter auf diesen Punkt zurückkommen können, wenn wir die erwähnte Mitteilung diskutieren werden. Ich hätte über Japan sprechen können. Ich hätte über Südostasien sprechen können. Es gibt eine Reihe von Themen, die wir ausführlicher erörtern müssen. Es lassen sich viele Argumente dafür finden, dass unsere Beziehungen zu Asien einen außerordentlich wichtigen Teil unserer Außenbeziehungen insgesamt darstellen. Einige davon hat der verehrte Abgeordnete vorhin aufgezählt. Ich hoffe, dass wir in den kommenden Wochen und Monaten noch ausgiebig Gelegenheit haben werden, dieses Thema in diesem Rahmen zu erörtern. Die Kommission schließt sich den im Bericht zum Ausdruck gebrachten Einschätzungen und Bedenken größtenteils an. Das gilt insbesondere für die Bedeutung, die wir der weiteren Stärkung unseres Dialogs mit unseren asiatischen ASEM-Partnern zu politischen wie auch wirtschaftlichen und sozialen Fragen beimessen. Wir sind außerdem der Ansicht, dass sich der ASEM-Prozess auf globale Fragen von allgemeinem Belang konzentrieren sollte. Ein Thema, auf das wir immer wieder zurückkommen, ist die Bedeutung, die wir der gleichmäßigen Entwicklung der drei Pfeiler, d. h. des politischen, des wirtschaftlichen und des sozio-kulturellen Pfeilers, beimessen. Einige unserer asiatischen Partner sind vor allem an einem wirtschaftlichen Dialog interessiert, wobei der politische Dialog in den Hintergrund tritt. Die asiatischen Partner befürchten eine Einmischung in ihre inneren Angelegenheiten und sehen in den unterschiedlichen Entwicklungsniveaus ein Hindernis für die propagierte gleichberechtigte Partnerschaft. Diese Ansicht wird weder von der Kommission noch von anderen europäischen Partnern geteilt. Mit der Entwicklungszusammenarbeit selbst beschäftigen sich natürlich andere Foren, doch der ASEM-Prozess ist ein Forum für den Dialog zwischen gleichberechtigten Partnern, und das sollte er auch bleiben. Vor einigen Wochen nahm ich an der dritten ASEM-Außenministerkonferenz in Peking teil, während der eine Vielzahl von Themen angesprochen wurde. Zu einigen dieser Themen gingen unsere Meinungen auseinander, aber wozu brauchen wir einen Dialog, wenn wir uns in allem einig sind? Gleichzeitig wurde überdeutlich, dass die Leitung des ASEM-Prozesses verbessert werden muss. Bei derart umfangreichen Themenkatalogen ­ allein der Themenkatalog der Konferenz der Außenminister umfasste 19 Punkte ­ kann leicht die Konzentration auf das Wesentliche verloren gehen. Deshalb haben wir vorgeschlagen, die Aktivitäten zu Gruppen zusammenzufassen. Deshalb haben wir auch informelle, klausurähnliche Beratungen mit hochrangigen Teilnehmern vorgeschlagen, damit sich diese auf einige wenige Schlüsselthemen konzentrieren können. Diese Themen sollten den ASEM-Prozess aufwerten, d. h. es muss sinnvoll sein, diese Themen auf der Ebene von zwei Großregionen zu behandeln. Man scheint sich weitgehend darin einig zu sein, dass der Prozess reformiert werden muss. Wir kamen überein, die Zahl der vorbereiteten Reden und der zum Teil saft- und kraftlosen Erklärungen, die ohnehin keiner liest, zu reduzieren. Ich bezweifle den Nutzen von Beratungen, bei denen sich der Dialog hauptsächlich auf Diskussionen zu der zu veröffentlichenden gemeinsamen Erklärung beschränkt und deren Teilnehmerzahl es durchaus mit der einem Spiel eines Zweitligisten in meinem Heimatland beiwohnenden Menschenmenge aufnehmen könnte. Wir müssen konkreter werden, wir brauchen mehr Dialog und mehr Konzentration auf die wichtigsten Teilnehmer und weniger Themen. Wir brauchen mehr Raum für freie Diskussionen und bilaterale Treffen. So hatte ich beispielsweise ein sehr nützliches erstes Gespräch mit dem neuen thailändischen Außenminister. Wir haben zudem im Rahmen der Troika Gespräche mit Indonesien und China geführt. Ein weiterer Fortschritt ist die Tatsache, dass unsere asiatischen Partner offenbar die Zivilgesellschaft stärker einbeziehen. Wir haben auch die Bedeutung der Einbeziehung der Parlamentarier in diesen Prozess diskutiert. Unter der Schirmherrschaft der Asien-Europa-Stiftung ASEF fanden Begegnungen junger Parlamentarier statt. Vielleicht sollten wir einen Schritt weiter gehen und den Austausch zwischen Parlamentariern aus den ASEM-Ländern neu beleben. Ich begrüße daher das Vorhaben, noch vor dem Kopenhagener Gipfel im Jahre 2002 ein zweites Treffen asiatischer und europäischer Parlamentarier durchzuführen. Ich habe mich sehr über die Forderungen nach einer stärkeren Einbeziehung des Parlaments in den ASEM-Prozess gefreut. Das ist bereits das dritte Mal, dass ich Gelegenheit habe, zum Thema ASEM im Europäischen Parlament zu sprechen. Mein erster Auftritt zu diesem Thema fand in einem sehr intimen Rahmen statt. An jenem Abend waren lediglich zwei Abgeordnete erschienen, und wir hatten so eine Art gemütliches Nachtmahl miteinander. Beim zweiten Mal hatten sich zu mir in den Plenarsaal drei Abgeordnete gesellt. Wie Sie sehen, hat die Zahl der Anwesenden inzwischen exponentiell zugenommen, und ich hoffe, dass der Saal am Ende meiner fünfjährigen Amtszeit, die am 22. Januar 2005 ausläuft, brechend voll sein wird, wenn wir den ASEM-Prozess und unsere Beziehungen zu Asien insgesamt diskutieren werden. Die Bitte um ein neues Arbeitsdokument im Vorfeld der ASEM-Tagung in Kopenhagen nehme ich zur Kenntnis, und ich hoffe, dass bis dahin in den Beziehungen zwischen der EU und Asien generell weitere Fortschritte zu verzeichnen sein werden. Ich gehe davon aus, dass ich in Kürze wieder vor Ihnen stehen und eine neue Mitteilung zur Aktualisierung der Asienstrategie von 1994 erläutern werde. Die Mitteilung wird voraussichtlich im Juli von der Kommission verabschiedet werden und uns Gelegenheit zu einer ausführlichen Diskussion der Beziehungen zwischen der EU und Asien geben. Dabei sollten auch die Punkte auf der Tagesordnung stehen, die von einer Reihe von Abgeordneten, so vom Vorsitzenden des Ausschusses für auswärtige Angelegenheiten und Herrn Marset Campos heute angesprochen wurden."@de7 "Πρώτα από όλα θα ήθελα να ευχαριστήσω το Σώμα για την προσοχή την οποία δείχνουν οι αξιότιμοι βουλευτές, όχι μόνο σε ό,τι αφορά τις σχέσεις μεταξύ Ευρωπαϊκής Ένωσης και Ασίας, αλλά ειδικότερα στη διαδικασία ΑSEM. Το έντονο ενδιαφέρον, που ξύπνησε αυτή η έκθεση, αποδεικνύει πόσο σημαντική είναι η Ασία για την Ένωσή μας, γεγονός το οποίο τονίστηκε ιδιαιτέρως από αρκετούς ομιλητές. Πιστεύω ότι το Σώμα κατανοεί πως πρόκειται για ένα ζήτημα για το οποίο έχω τις προσωπικές μου απόψεις. Η πρόσφατη επίσκεψή μας στη χερσόνησο της Κορέας καταδεικνύει ότι η Ευρωπαϊκή Ένωση έχει σημαντικά συμφέροντα πέρα από το τόξο αστάθειας που περιβάλλει την Ένωση από το Καλίνινγκραντ στο Βορρά έως το νότιο Καύκασο στο Νότο. Η επίσκεψή μου στην Κίνα κάνει σαφή τη σημασία της Κίνας για την Ευρωπαϊκή Ένωση, επίσης. Αξίζει να υπενθυμίσουμε ότι σήμερα, η Κίνα έχει 45 δισ. ευρώ εμπορικό πλεόνασμα με την Ευρωπαϊκή Ένωση. Όταν ήμουν στην Κίνα, ήμουν πανευτυχής που είχα τη δυνατότητα να συναντήσω μέλη του κινεζικού Κοινοβουλίου, τα οποία, όπως κι εγώ, εξέφρασαν την έκπληξή τους για ορισμένες πτυχές της συνεχιζόμενης οικονομικής ανάπτυξης της Κίνας. Αλλά, όπως είπε ο κ. Cushnahan, πρέπει να μιλήσουμε και για άλλα ζητήματα πέρα από το εμπόριο και τις εμπορικές σχέσεις. Δεν μπορούμε να έχουμε ειλικρινή πολιτικό διάλογο με την Κίνα χωρίς να έχουμε μιαν εξίσου ειλικρινή ανταλλαγή απόψεων σχετικά με τα ανθρώπινα δικαιώματα. Αυτό δεν λέγεται με το σκοπό να κομπάσουμε και δεν διεκδικούμε για την Ευρώπη το μονοπώλιο της σοφίας σε σχέση με τα ανθρώπινα δικαιώματα. Αλλά αποτελεί ακλόνητη θέση μας ότι τα ανθρώπινα δικαιώματα έχουν καθολική ισχύ και ότι ένας διάλογος σε σχέση με τα ανθρώπινα δικαιώματα είναι ενδεδειγμένος σε όλες τις σχέσεις μας. Σημείωσα όσα είπε ο αξιότιμος βουλευτής σχετικά με την ανάπτυξη των εξωτερικών υπηρεσιών μας στην Ασία. Ελπίζω ότι πρόκειται για σημείο για το οποίο θα είμαστε πιο ανοικτοί σε μερικές εβδομάδες, στη συνάντηση την οποία συζητάμε αυτή τη στιγμή. Θα μπορούσα να μιλήσω για την Ιαπωνία. Θα μπορούσα να μιλήσω για τη νοτιοανατολική Ασία. Υπάρχουν πολυάριθμα θέματα τα οποία πρέπει να συζητήσουμε λεπτομερέστερα. Υπάρχουν πολλοί λόγοι να ισχυριστούμε, όπως έκανε μερικά λεπτά πιο πριν ο αξιότιμος βουλευτής, ότι η σχέση που έχουμε με την Ασία είναι ένα εξαιρετικά σημαντικό σημείο των εξωτερικών μας σχέσεων, γενικώς. Ελπίζω πραγματικά ότι μέσα στις επόμενες εβδομάδες και μήνες, θα έχουμε πολύ περισσότερες ευκαιρίες να συζητήσουμε το ζήτημα αυτό στο Σώμα. Η Επιτροπή συμμερίζεται σε μεγάλο βαθμό την αξιολόγηση και τις επιφυλάξεις, που εκφράζονται σε αυτή την έκθεση, ειδικά όσες αφορούν τη σημασία της ενίσχυσης του διαλόγου μας με τους ασιάτες εταίρους μας της ASEM για πολιτικά, καθώς και για οικονομικά και κοινωνικά ζητήματα. Πιστεύουμε επίσης ότι η ASEM θα πρέπει να επικεντρωθεί σε ζητήματα παγκόσμιου ενδιαφέροντος. Ένα ζήτημα στο οποίο επιστρέφουμε πάντα είναι η σημασία που δίνουμε στην ταυτόχρονη ανάπτυξη των τριών πυλώνων, πολιτικού, οικονομικού και πολιτιστικοκοινωνικού. Ορισμένοι από τους ασιάτες εταίρους μας ενδιαφέρονται περισσότερο να έχουν μαζί μας έναν κυρίως οικονομικό διάλογο, βάζοντας σε δεύτερη μοίρα το πολιτικό σκέλος. Οι ασιάτες εταίροι μας φοβούνται ενδεχόμενη ανάμιξή μας στις εσωτερικές υποθέσεις τους και θεωρούν τα διαφορετικά επίπεδα ανάπτυξης εμπόδιο στην σθεναρά υποστηριζόμενη εταιρική σχέση ίσων. Η Επιτροπή δεν συμμερίζεται αυτή την άποψη· το ίδιο και οι υπόλοιποι ευρωπαίοι εταίροι. Η ίδια η συνεργασία για την ανάπτυξη, βέβαια, συζητείται σε άλλα φόρα, αλλά η ASEM είναι και θα παραμείνει ένα φόρουμ για διάλογο μεταξύ ίσων εταίρων. Πριν από μερικές εβδομάδες παρευρέθηκα στην τρίτη συνάντηση Υπουργών Εξωτερικών της ASEM στο Πεκίνο. Καλύψαμε πολυάριθμα ζητήματα. Δεν συμφωνήσαμε σε όλα, αλλά δεν θα υπήρχε και λόγος για διάλογο εάν βλέπαμε τα πάντα με το ίδιο μάτι. Την ίδια στιγμή, η ανάγκη για βελτίωση στη διαχείριση της διαδικασίας ASEM είναι ξεκάθαρη όσο ποτέ. Αυτές οι πολύ βεβαρημένες ημερήσιες διατάξεις – υπήρχαν 19 σημεία στην ημερήσια διάταξη της συνάντησής μας με τους Υπουργούς Εξωτερικών – οδηγούν σε έλλειψη εστίασης. Γι’ αυτό και προτείναμε την ομαδοποίηση των δραστηριοτήτων. Γι αυτό και προτείναμε ανεπίσημες συναντήσεις μόνο με το υψηλότερο επίπεδο των συμμετεχόντων, ώστε να τους επιτρέψουμε να επικεντρωθούν σε λίγα ουσιαστικά ζητήματα. Τα ζητήματα αυτά θα πρέπει να έχουν κάποια προστιθέμενη αξία για την ASEM. Με άλλα λόγια, πρέπει να είναι λογικό να τα χειριζόμαστε σε διαπεριφερειακό επίπεδο. Φαίνεται να υπάρχει υψηλός βαθμός συναίνεσης σχετικά με την ανάγκη μεταρρύθμισης. Συμφωνήσαμε να σταματήσουν οι προ-προπαρασκευασμένες ομιλίες και οι προμαγειρεμένες και, συνήθως, παραβρασμένες δηλώσεις των προέδρων, τις οποίες κανείς δεν διαβάζει ποτέ. Έγινα εξαιρετικά καχύποπτος σχετικά με την προστιθέμενη αξία των συναντήσεων, όπου ο πραγματικός διάλογος γίνεται προηγουμένως, σε συζητήσεις για την έκδοση του κοινού ανακοινωθέντος, και στην οποία συμμετέχουν τόσοι άνθρωποι όσοι σε έναν άνευ σημασίας ποδοσφαιρικό αγώνα στη χώρα μου. Απαιτείται μεγαλύτερη εστίαση, περισσότερος διάλογος, περισσότερη επικέντρωση στους βασικούς συμμετέχοντες και λιγότερα θέματα. Θα έπρεπε να υπάρχει μεγαλύτερο πεδίο για ελεύθερη συζήτηση και διμερείς συναντήσεις. Για παράδειγμα, είχα μία πρώτη πολύ χρήσιμη ανταλλαγή με το νέο Ταϊλανδό Υπουργό Εξωτερικών και είχαμε, επίσης, συναντήσεις μεταξύ της τρόικας Ευρωπαϊκής Ένωσης, της Ινδονησίας και Κίνας. Ένα άλλο θετικό βήμα προς τα εμπρός είναι ότι οι ασιάτες εταίροι μας φαίνονται περισσότερο προδιατεθειμένοι να αυξήσουν τη συμμετοχή της κοινωνίας των πολιτών. Συζητήσαμε, επίσης, τη σημασία της συμμετοχής κοινοβουλευτικών στη διαδικασία. Νεαροί κοινοβουλευτικοί συναντήθηκαν υπό την αιγίδα του ASEF, του Ιδρύματος Ασίας-Ευρώπης. Είναι, ίσως, καιρός να πάμε παραπέρα και να δώσουμε νέα ώθηση στις ανταλλαγές μεταξύ κοινοβουλευτικών από τις χώρες της ASEM, και γι’ αυτό χαιρετίζω θερμά την πρόθεση να συγκληθεί μία δεύτερη κοινοβουλευτική συνάντηση Ασίας-Ευρώπης πριν από τη Σύνοδο Κορυφής της Κοπεγχάγης το 2002. Ενθουσιάστηκα με τις φωνές για μεγαλύτερη συμμετοχή του Σώματος στη διαδικασία της Συνάντησης Ασίας-Ευρώπης. Αυτή είναι η τρίτη φορά που έχω την ευκαιρία να συζητήσω το ζήτημα της ASEM στο Σώμα. Η πρώτη συνάντηση ήταν σε πολύ στενό περιβάλλον, με παρόντα, εκείνο το βράδυ μαζί μου, δύο μέλη του Σώματος. Είχαμε ένα είδος μεταμεσονύκτιου δείπνου. Η δεύτερη περίπτωση στην οποία συζητήσαμε το θέμα της ASEM ήταν με άλλα τρία μέλη του Σώματος στην αίθουσα συνεδριάσεων. Σήμερα είδαμε αυτό που μπορεί να οριστεί ως πολλαπλασιασμένο ενδιαφέρον για την ASEM και ελπίζω ότι πριν από την ολοκλήρωση της πενταετούς θητείας μου στις 22 Ιανουαρίου 2005 η αίθουσα συνεδρίασης του Σώματος θα είναι κατάμεστη, όταν θα συζητάμε τη σχέση μας με την ASEM και με το σύνολο της Ασίας. Σημειώνω το αίτημα για νέο έγγραφο εργασίας πριν από τη σύνοδο της ASEM στην Κοπεγχάγη και ελπίζω ότι θα είμαστε σε θέση να έχουμε κάτι παραπάνω να πούμε, γενικά, για τις σχέσεις ΕΕ-Ασίας. Περιμένω να επιστρέψω στο Σώμα σύντομα για να συζητήσουμε τη νέα επικοινωνία, που θα ανανεώσει τη στρατηγική του 1994 για την Ασία. Αυτό έχει προγραμματιστεί για έγκριση από την Επιτροπή τον Ιούλιο και θα μας δώσει την ευκαιρία για ευρύτερη συζήτηση πάνω στις σχέσεις ΕΕ-Ασίας. Θα χρειαστεί να καλύψει τα σημεία που υπογράμμισαν οι βουλευτές σε αυτή τη συζήτηση, συμπεριλαμβανομένου του προέδρου της Επιτροπής Εξωτερικών Υποθέσεων και του κ. Marset Campos."@el8 "(EN) Antes que nada quiero dar gracias al Parlamento por la atención que los diputados están prestando, no solamente a las relaciones entre la Unión Europea y Asia, sino también al proceso ASEM en particular. El considerable interés que este informe ha suscitado demuestra también lo importante que es Asia para nuestra Unión, aspecto que han puesto de relieve diversos oradores. Estoy seguro de que el Parlamento sabe que éste es un tema respecto del cual tengo mis propias opiniones. Nuestra reciente visita a la península de Corea demostró que la Unión Europea tiene considerables intereses mucho más allá del arco de inestabilidad que rodea a la Unión desde Kaliningrado al norte hasta el Cáucaso meridional al sur. Mi propia reciente visita a China demostró la importancia de la Unión Europea también en aquel país. No está de más recordar que hoy en día China tiene un superávit comercial de 45.000 millones de euros con la Unión Europea. Cuando estuve en China tuve el gran placer de reunirme con diputados del Parlamento chino que, como yo, se asombraron de la evidencia continua del desarrollo económico chino. Ahora bien, como ha dicho el Sr. Cushnahan, tenemos que hablar de otras cosas también, como por ejemplo el comercio y las relaciones comerciales. No podemos sostener un diálogo político sincero con China sin tener un intercambio igualmente sincero acerca de los derechos humanos. Esto no quiere decir que nos consideremos superiores ni que afirmemos tampoco que Europa posee un monopolio de sensatez en materia de derechos humanos, pero nuestro punto de vista inconmovible es que los derechos humanos tienen validez universal y que un diálogo sobre derechos humanos es apropiado en toda clase de relaciones. He tomado nota de lo que ha dicho su Señoría acerca del desarrollo de nuestros servicios exteriores en Asia. Ésta es una cuestión que espero podamos tratar más abiertamente dentro de unas cuantas semanas en la comunicación que estamos a punto de examinar. Podría haberme referido también a Japón, y a Asia sudoriental. Hay una serie de temas que necesitamos discutir más detalladamente. Hay muchos motivos para alegar, como ha alegado su Señoría hace unos momentos, que la relación que tenemos con Asia es una parte excepcionalmente importante de nuestras relaciones exteriores en general. Espero muy sinceramente que en las próximas semanas y en los próximos meses tengamos muchas más oportunidades de hablar de esta cuestión en este Parlamento. La Comisión comparte en muy gran parte la evaluación y las preocupaciones expresadas en el informe, en particular las relativas a la importancia de reforzar más nuestro diálogo con los asociados de Asia-ASEM sobre cuestiones políticas, y también sobre cuestiones económicas y sociales. Estimamos también que ASEM debe concentrarse en cuestiones de ámbito mundial. Una cuestión a la que siempre acabamos volviendo en nuestros debates es la importancia que concedemos a los tres pilares: político, económico y socio-cultural, y a que se desarrollen al mismo ritmo. Algunos de nuestros interlocutores asiáticos están más interesados en que el diálogo sea predominantemente económico, postergando el diálogo político. Los asociados asiáticos temen que haya injerencia en sus asuntos internos y estiman que los diferentes niveles de desarrollo constituyen un obstáculo a la tan voceada asociación entre iguales. La Comisión no comparte esta opinión y tampoco la comparten otros asociados europeos. La cooperación para el desarrollo propiamente dicha se examina, naturalmente, en otros foros, pero ASEM es y debe seguir siendo un foro para el diálogo entre asociados iguales. Hace unas cuantas semanas asistí a la tercera reunión de ministros de asuntos exteriores de ASEM, en Beijing. Examinamos una multitud de temas. No estuvimos de acuerdo en todos ellos, pero no valdría la pena de sostener un diálogo si todos viéramos todo de igual manera. Al mismo tiempo, la necesidad de mejorar la gestión del proceso ASEM es clarísima. Programas tan extensos –en la reunión de ministros de asuntos exteriores había 19 temas en nuestro programa- conducen a una falta de concentración en cada uno de ellos. Por eso hemos propuesto que las actividades se organicen en grupos afines. Por eso hemos sugerido que haya reuniones oficiosas, como una especie de ejercicios espirituales para los participantes de nivel supremo, a fin de que puedan concentrarse en unas cuantas cuestiones fundamentales. Esas cuestiones deberían tener un determinado valor agregado para ASEM; dicho con otras palabras, seguramente sería acertado ocuparse de ellas en un plano birregional. Parece haber un alto grado de consenso acerca de la necesidad de reforma. Hemos convenido en esa necesidad para poder eliminar nuestros discursos preparados de antemano y las declaraciones ya preparadas y generalmente hiperesterilizadas de los presidentes, que nadie lee nunca. He llegado a sospechar profundamente del valor agregado que puedan tener reuniones en las que la mayor parte del verdadero diálogo tiene lugar de antemano en debates sobre la declaración conjunta que se va a publicar, y en la cual no hay más asistentes que en un partido de fútbol de categoría regional en mi propio país. Necesitamos precisar más, dialogar más, y concentrarnos más en los principales participantes y en menos temas. Debería haber más margen para sostener debates libres y reuniones bilaterales. Por ejemplo, he tenido un primer intercambio de opiniones sumamente útil con el nuevo Ministro de Asuntos Exteriores de Tailandia y hemos tenido también reuniones de troika en la Unión Europea con Indonesia y con China. Otro paso adelante positivo es que nuestros asociados asiáticos parecen estar más inclinados a aumentar la participación de la sociedad civil. También hemos examinado la importancia de involucrar a los parlamentarios en el proceso. Parlamentarios jóvenes se han reunido bajo los auspicios de ASEF, que es la fundación Asia-Europa. Quizá haya llegado la hora de seguir adelante y reanudar los intercambios entre parlamentarios de los países de ASEM, y por eso acojo calurosamente la intención de convocar una segunda reunión parlamentaria Asia-Europa antes de la cumbre de Copenhague en 2002. Me han alegrado mucho las intervenciones en favor de una mayor participación del Parlamento en el proceso ASEM. Ésta es la tercera vez que he tenido la oportunidad de hablar de ASEM en el Parlamento. La primera ocasión fue una ocasión muy íntima, pues aquella tarde no había conmigo más que otros dos diputados del Parlamento. Luego tuvimos una especie de cena a la luz de las candelas. En la segunda ocasión que hablamos de ASEM había conmigo en la sala otros tres diputados del Parlamento. Lo de hoy ha sido algo así como un incremento exponencial del interés en ASEM y espero que antes de mis cinco años de mandato, que expiran el 22 de enero del año 2005, la sala esté llena hasta los topes cuando hablemos de la relación con ASEM y con Asia en su conjunto. He oído que se ha pedido un nuevo documento de trabajo con anterioridad a la reunión ASEM de Copenhague y espero que estemos en condiciones de decir algo más en términos generales acerca de las relaciones entre la UE y Asia. Espero también regresar brevemente al Parlamento para examinar una nueva comunicación destinada a actualizar la estrategia de 1994 para Asia. Se prevé que la comunicación sea adoptada por la Comisión en julio, y que nos brinde la oportunidad de sostener un debate más amplio acerca de las relaciones UE-Asia. Tendrá que abarcar algunas cuestiones suscitadas por diferentes diputados en este debate, incluidas las que han planteado el Presidente de la Comisión de Asuntos Exteriores y el Sr. Marset Campos."@es12 "Saanen ensinnäkin kiittää parlamenttia siitä huomiosta, jota arvoisat jäsenet ovat osoittaneet paitsi Euroopan unionin ja Aasian välisiä suhteita myös aivan erityisesti ASEM-prosessia kohtaan. Tämän mietinnön herättämä huomattava mielenkiinto osoittaakin sen, miten tärkeä Aasia on unionille, jota monet puhujat ovatkin painottaneet. Kuten parlamentti varmasti ymmärtää, tämä on aihe, josta minullakin on omat näkemykseni. Äskettäinen vierailumme Korean niemimaalle osoitti, että Euroopan unionilla on huomattavia intressejä myös kaukana sen unionia ympäröivän epävakaan vyöhykkeen ulkopuolella, joka alkaa pohjoisessa Kaliningradista ja päättyy etelään Etelä-Kaukasukselle. Hiljattainen Kiinan-vierailuni osoitti, että Euroopan unionilla on tärkeä merkitys myös siellä. On syytä muistaa, että Euroopan unionin osuus Kiinan kauppataseen ylijäämästä on nykyisin 45 miljardia euroa. Kiinassa vieraillessani olin iloinen voidessani tavata Kiinan parlamentin jäseniä, jotka sanoivat olevansa Kiinan jatkuvan talouskehityksen merkeistä yhtä ihmeissään kuin minäkin. Mutta kuten Cushnahan sanoi, meidän on keskusteltava muistakin asioista kuin kaupasta ja kauppasuhteista. Emme voi käydä rehellistä poliittista vuoropuhelua Kiinan kanssa, jollemme pysty keskustelemaan yhtä rehellisesti ihmisoikeuksista. Tarkoituksemme ei ole kuulostaa ylimielisiltä emmekä väitä, että Euroopalla olisi jotenkin yksinoikeus esittää viisaita näkemyksiä ihmisoikeuksista, mutta järkkymätön kantamme on, että ihmisoikeudet ovat yleismaailmallisesti päteviä ja että vuoropuhelu ihmisoikeuksista kuuluu asiaan kaikissa valtiosuhteissamme. Panin merkille, mitä arvoisa jäsen sanoi ulkomaanedustuksemme kehittämisestä Aasiassa. Toivon, että voimme käsitellä tätä asiaa avoimemmin muutaman viikon päästä tiedonannossa, josta meidän on tarkoitus keskustella. Olisin voinut puhua vielä Japanista. Olisin voinut puhua Kaakkois-Aasiasta. On monia asioita, joista meidän olisi keskusteltava tarkemmin. On monia syitä väittää – kuten arvoisa jäsen hetki sitten teki – että suhteemme Aasiaan on poikkeuksellisen tärkeä osa ulkosuhteitamme. Toivon hartaasti, että meillä on tulevina viikkoina ja kuukausina monta tilaisuutta keskustella tästä asiasta parlamentissa. Komissio on hyvin paljon samaa mieltä mietinnössä esitetystä tilannearviosta ja huolenaiheista, ja varsinkin siitä, miten tärkeää meidän olisi vahvistaa vuoropuheluamme Aasian ASEM-yhteistyökumppaneiden kanssa sekä poliittisista että taloudellisista ja sosiaalisista asioista. Olemme myös sitä mieltä, että ASEMin pitäisi keskittyä sellaisiin huolenaiheisiin, joilla on maailmanlaajuista merkitystä. Palaamme kerta toisensa jälkeen siihen kysymykseen, miten tärkeänä pidämme kolmen pilarin – poliittisen, taloudellisen ja sosiaalis-kulttuurillisen – kehittämistä samassa tahdissa. Jotkut aasialaisista yhteistyökumppaneistamme ovat kiinnostuneempia käymään pääasiassa taloudellista vuoropuhelua ja jättämään poliittisen vuoropuhelun taka-alalle. Aasialaiset yhteistyökumppanit pelkäävät puuttumista sisäpoliittisiin asioihinsa ja kokevat nämä kehittämisen eri tasot esteeksi tasavertaisten osapuolten kumppanuudelle. Komissio ei ole samaa mieltä tästä asiasta, kuten eivät muutkaan eurooppalaiset yhteistyökumppanit. Kehitysyhteistyötä sinänsä käsitellään tietenkin muilla foorumeilla, mutta ASEM on ja sen pitäisi pysyäkin foorumina, jossa tasavertaiset kumppanit käyvät keskenään vuoropuhelua. Osallistuin muutama viikko sitten Beijingissä järjestettyyn kolmanteen ASEM-ulkoministerikonferenssiin. Käsittelimme siellä suuren määrän asioita. Emme olleet kaikista asioista samaa mieltä, mutta eihän tällaisessa vuoropuhelussa olisi mitään järkeä, jos meillä olisi kaikesta samanlaiset näkemykset. Samalla kävi äärimmäisen selväksi, että ASEM-prosessin hallintoa on tarpeen parantaa. Nämä erittäin pitkät esityslistat – ulkoministerikonferenssin esityslistalla oli 19 kohtaa – saavat aikaan sen, että neuvotteluilta puuttuu polttopiste. Sen vuoksi olemme ehdottaneet toimenpiteiden niputtamista. Siksi olemme ehdottaneet korkeimman tason osallistujille epävirallisia, retriittityyppisiä kokouksia, joissa voitaisiin keskittyä muutamiin keskeisiin kysymyksiin. Näillä kysymyksillä tulisi olla jotakin lisäarvoa ASEMin kannalta; toisin sanoen täytyy olla jokin järkevä syy siihen, että niitä käsitellään kahden alueen välisellä tasolla. Vaikuttaa siltä, että uudistuksen tarpeesta vallitsee laaja yksimielisyys. Olimme samaa mieltä siitä, että on tarpeen vähentää edeltäkäsin valmisteltuja puheita ja valmiiksi pureskeltuja ja yleensä liian ympäripyöreitä puheenjohtajan julkilausumia, joita kukaan ei koskaan lue. Epäilen suuresti sellaisten kokousten lisäarvoa, joissa suurin osa aidosta vuoropuhelusta tapahtuu etukäteen keskusteluissa yhteisten julkilausumien antamisesta ja joissa on yhtä vähän osallistujia kuin oman maani vähemmän tärkeissä jalkapallo-otteluissa. Tarvitaan entistä määrätietoisempaa asennetta ja enemmän vuoropuhelua, ja pitäisi keskittyä entistä enemmän tärkeimpiin neuvottelukumppaneihin ja ottaa käsiteltäväksi vähemmän aiheita. Vapaalle keskustelulle ja kahdenvälisille kokouksille olisi annettava enemmän tilaa. Minulla oli esimerkiksi erittäin hyödyllinen keskustelu Thaimaan uuden ulkoministerin kanssa, ja EU:n nykyisen, edellisen ja tulevan puheenjohtajavaltion ulkoministerien muodostama EU-troikka piti kokoukset myös Indonesian ja Kiinan kanssa. Toinen myönteinen edistysaskel on se, että aasialaiset yhteistyökumppanit näyttävät olevan nyt aiempaa halukkaampia lisäämään kansalaisyhteiskunnan osallistumista. Olemme myös keskustelleet parlamentaarikkojen osallistumisesta prosessiin. Nuoret parlamentaarikot ovat jo kokoontuneet ASEFin (Aasia–Eurooppa-säätiön) suojeluksessa. Ehkä meidän olisi aika mennä vielä pitemmälle ja tiivistää ASEM-valtioiden parlamentaarikkojen välistä yhteydenpitoa, joten suhtaudun erittäin myönteisesti aikeeseen kutsua koolle Aasian ja Euroopan toinen parlamentaarinen kokous (ASEP II) ennen Kööpenhaminan huippukokousta vuonna 2002. Olin hyvin iloinen, että parlamenttia pyydettiin osallistumaan enemmän ASEM-prosessiin. Tämä on kolmas kerta kun minulla on tilaisuus keskustella ASEMista parlamentissa. Ensimmäinen kerta oli hyvin kodikas, paikalla oli nimittäin minun lisäkseni vain kaksi parlamentin jäsentä. Pidimme yhdessä eräänlaiset kynttiläillallisen rääppiäiset. Keskustellessamme ASEMista toisen kerran paikalla oli jo kolme parlamentin jäsentä. Tänään olemme nähneet jotakin sellaista, joka voidaan tulkita vain ASEMia kohtaan tunnetun mielenkiinnon räjähdysmäiseksi kasvuksi, ja toivon, että parlamentti on ennen viisivuotisen toimikauteni päättymistä 22. tammikuuta 2005 tupaten täynnä, kun keskustelemme suhteista ASEMiin ja koko Aasiaan. Panin merkille, että meitä pyydettiin antamaan uusi tiedonanto ennen Kööpenhaminan ASEM-kokousta, ja toivon, että meillä on silloin vähän enemmän sanottavaa EU:n ja Aasian välisistä suhteista yleensä. Palannen pian parlamenttiin keskustelemaan uudesta tiedonannosta, jonka aiheena on vuoden 1994 Aasia-strategian ajanmukaistaminen. Komission on määrä antaa tiedonanto heinäkuussa ja silloin meillä on tilaisuus keskustella laajemmin EU:n ja Aasian välisistä suhteista. Tiedonannossa on tarpeen käsitellä myös sentyyppisiä kysymyksiä, joita jotkut parlamentin jäsenet, myös ulkoasioiden valiokunnan puheenjohtaja Marset Campos, ovat ottaneet esille tässä keskustelussa."@fi5 "D'abord, je souhaiterais remercier le Parlement de l'attention que les honorables députés accordent non seulement aux relations entre l'Union européenne et l'Asie, mais aussi au processus ASEM en particulier. Le vif intérêt suscité par ce rapport montre combien l'Asie est importante pour notre Union, ce qu'ont très bien fait remarquer plusieurs intervenants. Comme l'Assemblée le comprendra, il s'agit d'un sujet sur lequel j'ai également une certaine opinion. Notre visite récente dans la péninsule coréenne a monté que l'Union européenne possède des intérêts importants au-delà de la région instable qui décrit un arc de cercle du nord au sud de l'Union, de Kaliningrad au sud du Caucase. Ma récente visite en Chine a montré l'importance de l'Union européenne dans ce pays également. Il convient de rappeler qu'à l'heure actuelle, la Chine présente un excédent de 45 milliards d'euros dans ses échanges avec l'Union européenne. Lors de mon séjour en Chine, j'ai eu la grande joie de rencontrer des parlementaires chinois qui, comme moi, s'émerveillaient des manifestations répétées du développement économique chinois. Mais, comme l'a indiqué M. Cushnahan, nous devons aborder d'autres aspects que les relations commerciales. Nous ne pouvons entretenir de dialogue franc avec la Chine en faisant l'économie d'un échange tout aussi franc sur les droits de l'homme. Il ne s'agit pas ici d'un complexe de supériorité, ni d'affirmer que l'Europe détient le monopole de la sagesse en matière de droits de l'homme, mais nous sommes fermement convaincus que les droits de l'homme ont une valeur universelle et qu'un dialogue à leur sujet est indiqué dans toutes nos relations. J'ai pris acte de ce que l'honorable député a signalé au sujet du développement de nos services extérieurs en Asie. J'espère pouvoir en dire davantage à ce sujet dans quelques semaines dans la communication dont nous allons débattre sous peu. J'aurais pu parler du Japon et j'aurais pu parler de l'Asie du sud-est. De nombreux sujets devraient faire l'objet d'un traitement plus détaillé. Il existe de nombreux arguments qui justifient, comme vient de le faire l'honorable député, le fait que notre relation avec l'Asie est un volet extrêmement important de nos relations extérieures en général. J'espère qu'au cours des semaines et des mois qui vont suivre, nous aurons de nombreuses autres occasions d'en débattre au Parlement. La Commission partage dans une très large mesure l'évaluation et les préoccupations dont fait état le rapport, surtout en ce qui concerne l'importance de poursuivre et d'intensifier le dialogue avec nos partenaires asiatiques de l'ASEM sur des questions politiques, économiques et sociales. Nous estimons également que l'ASEM devrait se concentrer sur des questions de portée internationale. L'une des questions sur lesquelles nous revenons sans cesse est l'importance que nous accordons au fait que les trois piliers, politique, économique et social et culturel, se développent au même rythme. Certains de nos partenaires asiatiques sont plus intéressés par un dialogue économique prédominant, laissant à la traîne le dialogue politique. Les partenaires asiatiques craignent une ingérence dans leurs affaires intérieures et estiment que des rythmes de développement différents constituent un obstacle à la mise en place du partenariat fondé sur la parité qui est défendu. La Commission ne partage pas cet avis et les autres partenaires européens non plus. Certes, la coopération au développement est abordée dans d'autres enceintes, mais l'ASEM est un forum de dialogue entre partenaires égaux et doit le rester. Il y a quelques semaines, j'ai participé à la troisième réunion des ministres des Affaires étrangères de l'ASEM à Beijing. Nous avons abordé de nombreuses questions. Nous n'étions pas d'accord sur toutes, mais il ne servirait à rien de maintenir un dialogue si nos vues étaient identiques. D'un autre côté, la nécessité d'améliorer la gestion du processus ASEM apparaît très clairement. Ces programmes très chargés - l'ordre du jour de la réunion des ministres des Affaires étrangères comportait 19 points - empêchent de travailler en profondeur. C'est la raison pour laquelle nous avons proposé de regrouper les activités. C'est la raison pour laquelle nous avons proposé d'organiser les réunions de manière informelle, sous la forme de retraite, pour les participants au plus haut niveau, de manière à leur permettre de se concentrer sur quelques questions importantes. Ces questions doivent présenter une valeur ajoutée ASEM ; en d'autres termes, il doit y avoir un avantage à les aborder sur le plan birégional. Il semble exister un large consensus sur la nécessité de réformes. Nous sommes convenus de l'opportunité de réduire le nombre de discours préparés et de déclarations du président stéréotypées et généralement insipides, que personne ne lit jamais. Je doute de plus en plus de la valeur ajoutée de réunions dans lesquelles le véritable dialogue se tient surtout avant, lors des discussions sur la déclaration conjointe à adopter, auxquelles assistent autant de gens qu'à un match de football sans enjeu dans mon propre pays. Nous devons travailler de manière plus ciblée, dialoguer davantage et nous concentrer sur les participants importants et sur un nombre plus restreint de sujets. Il faudrait laisser davantage d'espace à la discussion et aux réunions libres bilatérales. Par exemple, j'ai eu un premier échange intéressant avec le nouveau ministre thaïlandais des Affaires étrangères et nous avons également organisé des réunions de la troïka de l'Union européenne avec l'Indonésie et avec la Chine. Un autre constat positif est que nos partenaires asiatiques semblent davantage disposés à renforcer la participation de la société civile. Nous avons également débattu de l'importance d'associer des parlementaires au processus. De jeunes députés se sont réunis sous l'égide de la l'ASEF, la Fondation Asie-Europe. Peut-être est-il temps d'aller plus loin et de relancer les échanges entre parlementaires des pays de l'ASEM, c'est pourquoi je me félicite de l'intention de convoquer la seconde réunion parlementaire Asie-Europe avant le Sommet de Copenhague de 2002. Je me réjouis qu'il ait été demandé à ce que le Parlement soit associé davantage au processus ASEM. C'est la troisième fois qu'il m'est donné de pouvoir en débattre au Parlement. La première fois, le cadre de discussion était plus intime, deux députés étaient présents ce soir-là, un peu comme si nous avions prolongé ensemble un dîner aux chandelles. La deuxième fois, trois députés étaient présents. Aujourd'hui, nous constatons ce que l'on ne peut que considérer comme une croissance exponentielle de l'intérêt à l'égard de l'ASEM et j'espère qu'avant le terme de mon mandat de cinq ans en janvier 2005, l'hémicycle sera bondé au moment d'aborder la relation avec l'ASEM et l'Asie en général. J'ai pris acte du fait que vous nous demandez un nouveau document de travail avant la réunion ASEM de Copenhague et j'espère que nous serons en mesure de faire état de nouveautés en ce qui concerne les relations entre l'UE et l'Asie d'une manière générale. Je reviendrai bientôt au Parlement pour y débattre de la nouvelle communication actualisant la stratégie asiatique de 1994. Elle devrait être adoptée par la Commission en juillet et nous permettra d'ouvrir un débat plus large sur les relations entre l'UE et l'Asie. Elle devra traiter des questions du même ordre que celles qui ont été soulevées au cours de ce débat par plusieurs députés, dont le président de la commission des affaires étrangères, des droits de l'homme, de la sécurité commune et de la politique de défense et M. Marset Campos."@fr6 "Innanzi tutto ringrazio l’Aula per l’attenzione che gli onorevoli parlamentari dedicano non soltanto alle relazioni tra Unione europea e Asia, ma anche al processo ASEM in particolare. Il significativo interesse suscitato dalla relazione in esame dimostra quanto sia importante l’Asia per la nostra Unione, un punto che diversi oratori hanno posto in evidenza molto chiaramente. Sono certo che l’Aula comprenderà che si tratta di una materia sulla quale ho opinioni mie. La nostra recente visita nella penisola della Corea ha dimostrato che l’Unione europea ha interessi considerevoli ben oltre l’arco di instabilità che la circonda, da Kalinigrad a Nord al Caucaso meridionale a Sud. La mia recente visita in Cina ha dimostrato quanto sia importante l’Unione anche per questo paese. Vale la pena ricordare che la Cina oggi ha un’eccedenza commerciale nei confronti dell’Unione europea di 45 miliardi di euro. In Cina sono stato lieto di poter incontrare deputati del Parlamento cinese che, come me, hanno espresso meraviglia per alcuni fattori che attestano la continuità dello sviluppo economico cinese. Tuttavia, come ha detto l’onorevole Cushnahan, dobbiamo discutere di altri argomenti oltre al commercio e alle relazioni commerciali. Non possiamo avere un franco dialogo politico con la Cina senza uno scambio altrettanto franco sui diritti umani. L’intenzione non è quella di fare mostra di superiorità, né affermiamo che l’Europa abbia in qualche modo il monopolio della saggezza sui diritti umani. Siamo tuttavia incrollabilmente convinti che i diritti umani abbiano una validità universale e che per il dialogo sui diritti umani debba esservi spazio in tutte le nostre relazioni. Ho preso atto delle osservazioni dell’onorevole parlamentare circa lo sviluppo dei nostri servizi esterni in Asia. Spero che su questo punto potremo essere più aperti tra qualche settimana nel contesto della comunicazione che stiamo per discutere. Avrei potuto parlare del Giappone. Avrei potuto parlare del Sud-Est asiatico. Vi sono tanti argomenti che vanno discussi maggiormente nel dettaglio. Vi sono tanti motivi per sostenere, come ha fatto poco fa l’onorevole parlamentare, che le relazioni con l’Asia rappresentano una parte estremamente importante delle nostre relazioni esterne in generale. Spero vivamente che le prossime settimane e mesi vedranno numerose altre opportunità di dibatterne in quest’Aula. La Commissione condivide in misura assai ampia la valutazione e le preoccupazioni espresse nella relazione, in particolare quelle relative all’importanza di un ulteriore rafforzamento del nostro dialogo con i partner asiatici dell’ASEM sulle questioni politiche come pure economiche e sociali. Riteniamo inoltre che l’ASEM dovrebbe concentrarsi su tematiche di natura globale. Una tematica ricorrente è l’importanza di uno sviluppo parallelo dei tre pilastri: politico, economico e socioculturale. Alcuni dei nostri partner asiatici sono più interessati a un dialogo prevalentemente economico, lasciando in secondo piano il dialogo politico. I partner asiatici temono l’interferenza nei loro affari interni e considerano i diversi livelli di sviluppo un ostacolo al proclamato partenariato tra uguali. La Commissione, come del resto altri partner europei, non condivide tale posizione. La cooperazione allo sviluppo viene ovviamente trattata in altre sedi, ma l’ASEM è e deve rimanere una sede di dialogo tra partner su un piede di parità. Qualche settimana fa ho partecipato alla terza riunione dei Ministri degli esteri ASEM, a Pechino, dove abbiamo affrontato una moltitudine di argomenti. Non eravamo d’accordo su tutto, ma il dialogo non avrebbe senso se tutti la pensassimo allo stesso modo su qualunque tema. Al contempo è estremamente chiara la necessità di migliorare la gestione del processo ASEM. La grande varietà di temi da trattare - i punti all’ordine del giorno della riunione dei Ministri degli esteri erano 19 – fa perdere la messa a fuoco. Per questo motivo abbiamo proposto di raggruppare le attività, quindi abbiamo suggerito riunioni informali, tipo “ritiro”, con partecipanti di alto livello in modo da consentire loro di concentrarsi su un ristretto numero di argomenti chiave. Tali argomenti dovrebbero avere un qualche valore aggiunto ASEM, in altre parole deve avere un senso trattarne a livello bi-regionale. La necessità di una riforma in apparenza trova molti sostenitori. Siamo concordi sulla necessità di ridurre i discorsi preparati, le dichiarazioni dei presidenti precotte e di solito stracotte, che nessuno legge mai. Mi trovo a dubitare profondamente del valore aggiunto di riunioni dove gran parte del dialogo effettivo si svolge in realtà prima, quando si discutono le dichiarazioni congiunte da rilasciare, e a cui partecipa lo stesso numero di persone che nel mio paese andrebbe a seguire una partita di calcio di secondaria importanza. Occorre una maggiore messa a fuoco, maggior dialogo e maggiore concentrazione sui principali partecipanti e su un numero inferiore di argomenti. Dovrebbe esserci più spazio per la discussione a ruota libera e le riunioni bilaterali. Per fare un esempio ho avuto un primo scambio estremamente proficuo con il nuovo Ministro degli esteri tailandese e abbiamo anche tenuto riunioni della dell’Unione con l’Indonesia e la Cina. Un altro passo positivo è che i nostri partner asiatici sembrano più inclini ad aumentare il coinvolgimento della società civile. Abbiamo anche discusso dell’importanza di coinvolgere i parlamentari nel processo. I giovani deputati si sono incontrati sotto l’egida dell’ASEF, la fondazione Asia-Europa. Forse è tempo di andare oltre e ravvivare gli scambi tra deputati dei paesi ASEM e quindi accolgo con estremo favore l’intenzione di convocare una seconda riunione parlamentare Asia-Europa prima del vertice di Copenhagen del 2002. Mi sono compiaciuto delle richieste intese a promuovere un maggior coinvolgimento del Parlamento nel processo ASEM. È la terza volta che ho modo di discutere dell’ASEM in questo Parlamento. La prima occasione fu molto intima: quella sera oltre a me erano presenti in Aula altri due deputati, una sorta di dopo cena a lume di candela. La seconda volta che abbiamo discusso di ASEM in Aula oltre a me erano presenti tre deputati. Oggi abbiamo visto quella che definirei una crescita esponenziale nell’interesse per l’ASEM e spero che, prima dello scadere del mio mandato quinquennale il 22 gennaio 2005, l’Emiciclo sarà gremito quando si discuterà dell’ASEM e dell’Asia in generale. Prendo atto della richiesta di un nuovo documento di lavoro prima della riunione ASEM di Copenhagen e spero che riusciremo a trovare altre cose da dire sulle relazioni UE-Asia in generale. Credo che presto tornerò al Parlamento per discutere una nuova comunicazione che aggiornerà la strategia per l’Asia del 1994. La Commissione dovrebbe adottarla in luglio ed essa costituirà l’occasione per un più ampio dibattito sulle relazioni Asia-Europa. Essa dovrà contemplare la tipologia di punti sollevati da numerosi deputati nel dibattito, tra cui il presidente della commissione esteri e l’onorevole Marset Campos."@it9 ". – First of all may I thank the House for the attention that honourable Members are paying, not only to relations between the European Union and Asia, but also to the ASEM process in particular. The significant interest that this report has triggered also demonstrates how important Asia is for our Union, a point very well made by a number of speakers. As I am sure the House will understand, this is a subject on which I have certain views myself. Our recent visit to the Korean peninsula demonstrated that the European Union has considerable interests well beyond the arc of instability which surrounds the Union from Kaliningrad in the north to the southern Caucasus in the south. My own recent visit to China demonstrated the importance of the European Union there too. It is worth recalling that today China has a 45 billion euro trade surplus with the European Union. When I was in China I was delighted that I was able to meet members of the Chinese Parliament who, like me, expressed wonder at some of the continuing evidence of Chinese economic development. But, as Mr Cushnahan said, we have to talk about other issues as well as trade and commercial relations. We cannot have a frank political dialogue with China without having an equally frank exchange about human rights. That is not meant to sound superior and we are not asserting that Europe somehow has a monopoly of wisdom on human rights. But it is our unshakeable view that human rights have universal validity and that a dialogue about human rights is appropriate in all our relationships. I noted what the honourable Member said about the development of our external services in Asia. I hope that is a point we will be able to be more open about in a few weeks' time in the communication we are about to discuss. I could have talked about Japan. I could have talked about South-East Asia. There are a number of subjects which we need to discuss in more detail. There are many reasons for arguing, as the honourable Member did a few moments ago, that the relationship we have with Asia is an exceptionally important part of our external relations overall. I very much hope that in the coming weeks and months we will have many further opportunities of discussing it in this House. The Commission shares to a very large extent the evaluation and concerns expressed in the report, in particular those regarding the importance of further strengthening our dialogue with Asian-ASEM partners on political, as well as on economic and social issues. We also think that ASEM should be concentrating upon issues of global concern. One issue that we keep coming back to is the importance that we attach to the three pillars, political, economic and cultural-social, developing at the same pace. Some of our Asian partners are more interested in having a predominantly economic dialogue, letting the political dialogue lag behind. The Asian partners fear interference in their internal affairs and see the different levels of development as an obstacle to the advocated partnership of equals. The Commission does not share this view and nor do other European partners. Development cooperation itself is, of course, dealt with in other fora, but ASEM is and should remain a forum for dialogue among equal partners. A few weeks ago I attended the third ASEM foreign ministers meeting in Beijing. We addressed a multitude of issues. We did not agree on all of them, but there would be no point in having a dialogue if we saw everything identically. At the same time, the need to improve the management of the ASEM process is extremely clear. These very broad agendas – there were 19 items on our agenda for the foreign ministers' meeting – lead to a lack of focus. That is why we have proposed to cluster activities. That is why we have suggested informal, retreat-style meetings for the highest level of participants to allow them to concentrate upon a few key issues. These issues should have some ASEM added value; in other words it must make sense to deal with them on a bi-regional level. There seems to be a high degree of consensus on the need for reform. We agreed on the need to cut down on pre-prepared speeches and pre-cooked and usually over-boiled chairmen's statements, which no one ever reads. I become profoundly suspicious of the added value of meetings where most of the real dialogue takes place beforehand in discussions on the joint statement to be issued, and at which as many people are present as at a less important football match in my own country. We need more focus, more dialogue, and more concentration on the principal participants and on fewer subjects. There should be more scope for free discussion and bilateral meetings. For example, I had a very useful first exchange with the new Thai foreign minister and we also held European Union troika meetings with Indonesia and with China. Another positive step forward is that our Asian partners seem more inclined to increase the involvement of civil society. We have also discussed the importance of involving parliamentarians in the process. Young parliamentarians have met under the auspices of ASEF, the Asia-Europe foundation. Perhaps it is time to go further and revive exchanges between parliamentarians from the ASEM countries, so I warmly welcome the intention to call a second Asia-Europe parliamentary meeting before the Copenhagen Summit in 2002. I was delighted by the calls for greater involvement of Parliament in the ASEM process. This is the third time that I have had the opportunity to discuss ASEM in Parliament. The first occasion was a very intimate one, there were two other Members of the House present that evening with me. We shared a sort of post-candlelight supper together. The second occasion we discussed ASEM, there were three other Members of Parliament in the Chamber with me. Today we have seen what can only be seen as an exponential growth in the interest in ASEM and I hope that before my five years are up on 22 January 2005 the Chamber will be packed when we discuss the relationship with ASEM and with Asia as a whole. I note the request for a new working document in advance of the Copenhagen ASEM meeting and I hope we will be able to have something further to say on EU-Asia relations generally. I expect to return to Parliament shortly to discuss a new communication intended to update the 1994 Asia strategy. This is scheduled for adoption by the Commission in July and it will provide us with an occasion for a wider debate on EU-Asia relations. It will need to cover the sort of points raised by a number of Members in this debate, including the chairman of the Committee on Foreign Affairs and Mr Marset Campos."@lv10 ". Allereerst wil ik graag de leden van het Parlement danken voor de aandacht die ze niet alleen schenken aan de betrekkingen tussen de Europese Unie en Azië, maar ook aan het ASEM-proces in het bijzonder. De aanzienlijke belangstelling die dit verslag wekt, toont aan hoe belangrijk Azië voor onze Unie is, iets dat een aantal sprekers al heel duidelijk naar voren heeft gebracht. Dit is een onderwerp waarover ikzelf bepaalde ideeën heb, zoals het Parlement ongetwijfeld zal begrijpen. Ons recente bezoek aan het Koreaanse schiereiland toonde aan dat de Europese Unie aanzienlijke belangen heeft ver voorbij de boog van instabiliteit die de Unie omgeeft van Kaliningrad in het noorden tot de zuidelijke Kaukasus in het zuiden. Mijn eigen recente bezoek aan China toonde aan dat de Europese Unie ook daar belangrijk is. We moeten niet vergeten dat China tegenwoordig een handelsoverschot van 45 miljard euro heeft met de Europese Unie. Toen ik in China was, deed het me zeer veel genoegen dat ik leden van het Chinese parlement kon ontmoeten die zich, net als ik, verwonderden over hoe de Chinese economie zich blijft ontwikkelen. Maar zoals de heer Cushnahan al zei: we moeten ook over andere dingen praten dan handel en handelsrelaties. We kunnen geen openhartige, politieke dialoog hebben met China zonder een even openhartige gedachtewisseling over mensenrechten te hebben. Het is niet de bedoeling dat dit superieur klinkt en we beweren niet dat Europa de wijsheid in pacht heeft waar het de mensenrechten betreft. Maar het is onze rotsvaste overtuiging dat mensenrechten universeel geldig zijn en dat een dialoog over mensenrechten een plaats heeft in al onze betrekkingen. Ik heb nota genomen van wat de geachte afgevaardigde zei over de ontwikkeling van onze buitenlandse diensten in Azië. Ik hoop dat we op dat punt over een paar weken meer openheid kunnen geven in de mededeling die we gaan bespreken. Ik had het kunnen hebben over Japan. Ik had het kunnen hebben over Zuidoost-Azië. Een aantal onderwerpen moeten we uitvoeriger bespreken. Er zijn vele redenen om te stellen, zoals de geachte afgevaardigde zojuist deed, dat de relatie die we met Azië hebben een buitengewoon belangrijk onderdeel is van onze buitenlandse betrekkingen in hun totaliteit. Ik hoop van harte dat we de komende weken en maanden veel gelegenheid zullen hebben om deze relatie in dit Parlement te bespreken. De Commissie is het in belangrijke mate eens met de evaluatie en deelt de bezorgdheid die in het verslag onder woorden wordt gebracht, met name wat betreft het belang van een verdere versterking van onze dialoog met de Aziatische ASEM-partners over zowel politieke als economische en maatschappelijke kwesties. We vinden ook dat ASEM zich moet richten op kwesties van mondiaal belang. Eén ding waarop we steeds terugkomen is dat we het erg belangrijk vinden dat de drie pijlers, de politieke, de economische en de sociaal-culturele – zich in hetzelfde tempo ontwikkelen. Sommige van onze Aziatische partners zijn meer geïnteresseerd in een overwegend economische dialoog, waardoor de politieke dialoog achterblijft. De Aziatische partners vrezen inmenging in hun binnenlandse aangelegenheden en zien de verschillende ontwikkelingsniveaus als een belemmering voor het gelijkwaardige partnerschap, waar we naar streven. De Commissie deelt deze opvatting niet, evenmin als andere Europese partners. Ontwikkelingssamenwerking komt op zich natuurlijk in andere fora aan de orde, maar ASEM is een forum voor dialoog tussen gelijkwaardige partners en dat moet het ook blijven. Een paar weken geleden woonde ik in Peking de derde ASEM-bijeenkomst van de ministers van Buitenlandse Zaken bij. We hebben een grote hoeveelheid onderwerpen behandeld. We waren het niet over alles eens, maar als we over alles hetzelfde dachten, hoefden we geen dialoog te voeren. Tegelijkertijd is het overduidelijk dat het beheer van het ASEM-proces verbetering behoeft. Die overvolle agenda’s – er stonden 19 punten op de agenda voor de bijeenkomst van de ministers van Buitenlandse Zaken – leiden tot een gebrek aan focus. Daarom hebben we voorgesteld om de activiteiten te bundelen en om informele, retraite-achtige bijeenkomsten te houden voor de deelnemers op het hoogste niveau, zodat zij zich kunnen concentreren op een paar hoofdonderwerpen. Deze onderwerpen zouden toegevoegde waarde moeten hebben voor ASEM. Met andere woorden: het moet zin hebben om die onderwerpen te behandelen op bi-regionaal niveau. Er lijkt een grote mate van consensus te bestaan over de behoefte aan hervorming. We waren het erover eens dat de kant- en -klare speeches en de voorgekookte en gewoonlijk overgare voorzittersverklaringen die niemand ooit leest, beperkt moeten worden. Ik heb ernstige twijfels over de toegevoegde waarde van bijeenkomsten waarbij het grootste deel van de werkelijke dialoog van tevoren heeft plaatsgevonden tijdens discussies over de gezamenlijke verklaring die uitgebracht moet worden en waarbij net zoveel mensen aanwezig zijn als bij een van de minder belangrijke voetbalwedstrijden in mijn eigen land. We moeten een werkelijke dialoog voeren en ons meer concentreren op de belangrijkste deelnemers en op minder onderwerpen. Er moet meer ruimte zijn voor vrije discussie en bilaterale bijeenkomsten. Ik heb bijvoorbeeld een zeer nuttige eerste gedachtewisseling gehad met de nieuwe Thaise minister van Buitenlandse Zaken en we hebben als EU-trojka ook ontmoetingen gehad met Indonesië en China. Een andere positieve stap voorwaarts is dat onze Aziatische partners meer geneigd lijken de betrokkenheid van het maatschappelijk middenveld te verhogen. We hebben ook besproken hoe belangrijk het is dat parlementariërs betrokken worden bij het proces. Jonge parlementariërs hebben elkaar ontmoet onder auspiciën van ASEF, de Asia-Europe Foundation. Misschien is het tijd om verder te gaan en uitwisselingen tussen parlementariërs van de ASEM-landen nieuw leven in te blazen. Het voornemen om een tweede vergadering van Europese en Aziatische parlementariërs te beleggen vóór de Top van Kopenhagen in 2002 juich ik dan ook van harte toe. Het deed me veel genoegen dat het Parlement meer betrokken wil worden bij het ASEM-proces. Dit is de derde keer dat ik de mogelijkheid heb om ASEM in het Parlement te bespreken. De eerste keer was het in kleine kring: er waren die avond twee andere parlementsleden bij me. We zaten na te tafelen na een dineetje bij kaarslicht. De tweede keer dat we ASEM bespraken, waren er drie andere parlementsleden bij me in de Vergaderzaal. Wat we vandaag hebben gezien moet beslist worden opgevat als een exponentieel toenemende belangstelling voor ASEM en ik hoop dat de Vergaderzaal, voordat mijn vijf jaar erop zitten, stampvol zit wanneer we de relatie met ASEM en met Azië in zijn geheel bespreken. Ik neem nota van het verzoek om een nieuw werkdocument voorafgaand aan de ASEM-bijeenkomst in Kopenhagen en ik hoop dat we dan iets meer zullen kunnen zeggen over de betrekkingen tussen de EU en Azië in het algemeen. Ik verwacht dat ik binnenkort terugkom bij het Parlement om een nieuwe mededeling te bespreken die bedoeld is om het Azië-beleid van 1994 te herzien. Het is de bedoeling dat zij in juli wordt aangenomen door de Commissie en zij zal ons de gelegenheid geven om een breder debat te houden over de betrekkingen tussen de EU en Azië. Zij zal het soort punten moeten bevatten dat in dit debat ter sprake is gebracht door een aantal leden, onder meer de voorzitter van de Commissie buitenlandse zaken en de heer Marset Campos."@nl2 "Em primeiro lugar, gostaria de agradecer à assembleia a atenção que os senhores deputados estão a dedicar, não só às relações entre a União Europeia e a Ásia, mas também ao processo ASEM em particular. O interesse considerável que este relatório tem despertado também demonstra a importância da Ásia para a nossa União, um aspecto muito correctamente focado por vários oradores. A assembleia decerto compreenderá que este é um assunto sobre o qual eu próprio tenho certas opiniões. A nossa recente visita à península da Coreia demonstrou que a União Europeia tem interesses consideráveis, que vão muito além do arco de instabilidade que rodeia a União desde Kaliningrad, a norte, até ao Cáucaso meridional, a sul. A visita que eu próprio fiz à China, recentemente, demonstrou a importância da União Europeia também naquele país. Vale a pena recordar que, actualmente, a balança comercial da China apresenta um excedente de 45 mil milhões de euros em relação à União Europeia. Quando estive na China, fiquei encantado por ter tido oportunidade de me encontrar com alguns deputados chineses que, tal como eu, se mostraram admirados com alguns progressos que confirmam que o desenvolvimento da economia chinesa prossegue. Mas, tal como disse o senhor deputado Cushnahan, temos de falar sobre outras questões além do comércio e das relações comerciais. Não podemos manter um diálogo político franco com a China sem uma troca de impressões igualmente franca sobre os direitos humanos. Não quero que isto pareça uma atitude paternalista e não estamos a afirmar que a Europa tenha uma espécie de monopólio da sapiência quanto aos direitos humanos. Mas a nossa opinião inabalável é a de que os direitos humanos têm uma validade universal e que é apropriado manter um diálogo sobre direitos humanos em todas as nossas relações. Tomei nota daquilo que o senhor deputado disse sobre o desenvolvimento dos nossos serviços externos na Ásia. Espero que possamos falar mais abertamente sobre esse assunto dentro de algumas semanas, na comunicação que iremos debater em breve. Poderia ter falado sobre o Japão. Poderia ter falado sobre o Sudeste Asiático. Há uma série de assuntos que precisamos de discutir em mais pormenor. Há muitas razões para se argumentar, tal como o senhor deputado fez há pouco, que a relação que temos com a Ásia representa um aspecto extremamente importante das nossas relações externas em geral. Espero sinceramente que, nas próximas semanas e meses, venhamos a ter muitas outras oportunidades de discutir esse assunto nesta assembleia. A Comissão concorda em grande medida com a análise e as preocupações expressas no relatório, em particular as que se referem à importância de um maior reforço do nosso diálogo sobre questões políticas, bem como económicas e sociais, com os nossos parceiros asiáticos no âmbito do processo ASEM. Pensamos também que a ASEM deveria concentrar­se em questões que constituem motivo de preocupação a nível global. Um assunto a que voltamos repetidas vezes é o da importância que atribuímos à necessidade de os três pilares - do diálogo político, económico e cultural/social - se desenvolverem ao mesmo ritmo. Alguns dos nossos parceiros asiáticos estão mais interessados em manter um diálogo predominantemente económico, deixando que o diálogo político fique para trás. Os nossos parceiros asiáticos receiam a interferência nos seus assuntos internos e vêem os diferentes níveis de desenvolvimento como um obstáculo à parceria baseada na igualdade que defendemos. A Comissão, tal como outros parceiros europeus, não partilha dessa opinião. A cooperação para o desenvolvimento propriamente dita é, evidentemente, uma matéria da competência de outras instâncias, mas a ASEM é, e deve continuar a ser, um fórum para o diálogo entre parceiros em pé de igualdade. Há algumas semanas, participei na terceira reunião de Ministros dos Negócios Estrangeiros no âmbito do processo ASEM, realizada em Pequim. Discutimos uma infinidade de questões. Não chegámos a acordo sobre todas elas, mas não serviria de nada manter um diálogo se tivéssemos as mesmas opiniões sobre todas as coisas. Ao mesmo tempo, a necessidade de melhorar a gestão do processo ASEM é manifesta. Estas ordens de trabalhos muito alargadas - tínhamos 19 rubricas na ordem de trabalhos da reunião de Ministros dos Negócios Estrangeiros - dificultam a polarização das atenções. Foi por essa razão que propusemos que as actividades fossem agrupadas. Foi por essa razão que sugerimos que fossem realizadas reuniões informais, do tipo retiro, para os participantes de mais alto nível, a fim de permitir que se concentrassem numas quantas questões fundamentais. Essas questões deveriam poder contar com o contributo especial do processo ASEM; por outras palavras, faz sentido que sejam tratadas a nível bi­regional. Parece haver um consenso considerável quanto à necessidade de uma reforma. Concordámos sobre a necessidade de reduzir os discursos previamente preparados e as declarações prontas a consumir e, geralmente, requentadas, do presidente da mesa, que ninguém jamais lê. Tenho sérias suspeitas quanto ao valor acrescentado de reuniões em que a maior parte do verdadeiro diálogo tem lugar previamente, durante as discussões sobre a declaração conjunta a apresentar, e em que estão presentes tantas pessoas como as que assistem a um desafio de futebol menos importante no meu país. Precisamos de uma maior polarização das atenções, de mais diálogo e de nos concentrarmos mais nos principais participantes e num menor número de assuntos. Deveria haver mais margem para uma discussão livre nas reuniões bilaterais. Por exemplo, tive uma primeira troca de impressões muito útil com o novo Ministro tailandês dos Negócios Estrangeiros, e também realizámos reuniões da Tróica da União Europeia com a Indonésia e a China. Um outro progresso é que os nossos parceiros parecem estar mais dispostos a aumentar a participação da sociedade civil. Também discutimos a importância de levar os deputados a participarem no processo. Os jovens deputados têm­se reunido sob os auspícios da ASEF, a Fundação Ásia­Europa. Talvez seja o momento de ir mais longe e de retomar as trocas entre deputados dos países ASEM, pelo que saúdo sinceramente a intenção de convocar uma segunda reunião parlamentar Ásia­Europa antes da Cimeira de Copenhaga, a realizar em 2002. Fiquei encantado com os pedidos de uma maior participação do Parlamento no processo ASEM. Esta é a terceira vez que me é dada a oportunidade de falar sobre o processo ASEM no Parlamento. A primeira vez foi uma ocasião muito íntima, numa noite em que estavam presentes comigo na assembleia dois outros deputados. Foi uma espécie de ceia à luz das velas. Na segunda ocasião em que discutimos o processo ASEM, estavam presentes comigo no hemiciclo três deputados. Hoje assistimos àquilo que só poderá ser considerado um aumento exponencial do interesso pelo processo ASEM, e espero que, antes de terminar o meu mandato de cinco anos, em 22 de Janeiro de 2005, o hemiciclo esteja cheio quando discutirmos a relação com os países ASEM e a Ásia no seu conjunto. Tomo nota do pedido de um novo documento de trabalho a apresentar antes da reunião ASEM a realizar em Copenhaga, e espero que tenhamos algo mais a dizer sobre as relação UE­Ásia em geral. Conto voltar ao Parlamento em breve para debater uma nova comunicação destinada a actualizar a estratégia "Ásia 1994". Está previsto que essa comunicação seja adoptada pela Comissão em Julho, e deverá proporcionar­nos uma oportunidade de realizarmos um debate mais alargado sobre as relações UE­Ásia. A comunicação deverá ocupar­se do tipo de pontos frisados por vários deputados durante este debate, nomeadamente o presidente da Comissão dos Assuntos Externos, dos Direitos do Homem, da Segurança Comum e da Política de Defesa e o senhor deputado Marset Campos."@pt11 "Tillåt mig att först av allt tacka kammaren för den uppmärksamhet som de ärade ledamöterna ägnar inte bara förbindelserna mellan Europeiska unionen och Asien, utan även ASEM-processen i synnerhet. Det betydande intresse som detta betänkande har väckt visar också hur viktigt Asien är för vår union, något som ett antal talare mycket riktigt har fäst avseende vid. Jag är säker på att kammaren förstår att det här är ett ämne som jag själv har vissa åsikter om. Vårt besök nyligen till Koreahalvön visade att Europeiska unionen har betydande intressen långt bortom den båge av instabilitet som omger unionen från Kaliningrad i norr till södra Kaukasus i söder. Mitt eget besök nyligen i Kina visade på Europeiska unionens engagemang även där. Det är värt att komma ihåg att Kina i dag har ett handelsöverskott på 45 miljarder euro gentemot Europeiska unionen. När jag var i Kina gladde det mig att jag fick möjlighet att träffa ledamöter av det kinesiska parlamentet, vilka i likhet med mig själv uttryckte förundran över några av de oavbrutna bevisen på kinesisk ekonomisk utveckling. Men som Cushnahan sade måste vi, såväl som vi talar om handel och affärsförbindelser, även tala om andra frågor. Vi kan inte föra en uppriktig politisk dialog med Kina utan att föra en lika uppriktig diskussion om mänskliga rättigheter. Detta är inte menat att låta överlägset, och vi påstår inte att Europa på något sätt har ett monopol på visdom när det gäller mänskliga rättigheter. Men det är vår orubbliga åsikt att mänskliga rättigheter har en allmän giltighet och att en dialog om mänskliga rättigheter är på sin plats i alla våra förbindelser. Jag noterade vad den ärade ledamoten sade i fråga om utvecklingen av våra yttre representationer i Asien. Jag hoppas att det är en punkt som vi kommer att kunna vara mer öppna om några veckor, i det meddelande som vi skall diskutera. Jag kunde ha talat om Japan. Jag kunde ha talat om Sydostasien. Det finns ett antal ämnen som vi måste diskutera mer i detalj. Det finns många skäl att hävda, som den ärade ledamoten gjorde för en liten stund sedan, att vårt förhållande till Asien utgör en ovanligt viktig del av våra yttre förbindelser totalt sett. Jag hoppas verkligen att vi under de kommande veckorna och månaderna kommer att beredas fler tillfällen att diskutera ärendet i detta hus. Kommissionen instämmer i mycket stor utsträckning i den utvärdering och de angelägenheter som framställs i betänkandet, särskilt i dem som gäller vikten av att ytterligare stärka vår dialog med Asien-ASEM-partner i politiska såväl som ekonomiska och sociala frågor. Vi anser också att ASEM-samarbetet bör inriktas på frågor av globalt intresse. En fråga som vi ständigt kommer tillbaka till är den vikt som vi fäster vid att de tre pelarna den politiska, den ekonomiska och den kulturella-sociala utvecklas i samma takt. Några av våra asiatiska partner är mer intresserade av att föra en övervägande ekonomisk dialog och låta den politiska dialogen komma i andra hand. Våra asiatiska partner är rädda för inblandning i sina inre angelägenheter och ser de olika utvecklingsnivåerna som ett hinder för det förespråkade partnerskapet mellan jämlikar. Kommissionen delar inte denna syn, och det gör inte andra europeiska partner heller. Själva utvecklingssamarbetet behandlas naturligtvis i andra forum, men ASEM är och bör förbli ett forum för dialog mellan jämlika partner. För några veckor sedan deltog jag i det tredje mötet mellan ASEM-ländernas utrikesministrar i Beijing. Vi tog upp en mängd frågor. Vi var inte ense i dem alla, men det skulle inte vara någon mening med en dialog om vi hade exakt samma syn på allting. Samtidigt är det oerhört tydligt att sättet att sköta ASEM-processen måste förbättras. De mycket omfattande föredragningslistorna vår dagordning för utrikesministrarnas möte bestod av 19 punkter leder till brist på fokus. Det är anledningen till att vi har föreslagit att man skall slå samman verksamheter. Det är anledningen till att vi har föreslagit informella möten i avskildhet för deltagarna på den högsta nivån, för att göra det möjligt för dem att koncentrera sig på några få huvudfrågor. Dessa frågor bör ha ett mervärde för ASEM-samarbetet; det måste, med andra ord, finnas en mening med att behandla dem på biregional nivå. Det tycks finnas en hög grad av samstämmighet i fråga om behovet av reformer. Vi enades om behovet av att skära ned på i förväg skrivna tal och förkokta och vanligtvis överkokta uttalanden av talmannen, som ingen någonsin läser. Jag blir djupt misstänksam när det gäller mervärdet av möten där det mesta av den egentliga dialogen äger rum i förväg, i diskussioner om det gemensamma uttalande som skall offentliggöras, och på vilka lika många människor närvarar som på en mindre viktig fotbollsmatch i mitt eget hemland. Det behövs mer fokus, mer dialog och mer koncentration på de huvudsakliga deltagarna och på färre frågor. Det bör finnas mer utrymme för fri diskussion och bilaterala möten. Jag har, till exempel, haft ett mycket givande första meningsutbyte med den nya thailändska utrikesministern, och Europeiska unionen har även hållit trojkamöten med Indonesien och med Kina. Ett annat positivt steg framåt är att våra asiatiska partner tycks vara mer benägna att öka det civila samhällets deltagande. Vi har också diskuterat vikten av att få parlamentariker att delta i processen. Unga parlamentariker har mötts under ASEF:s, Asien-Europa-stiftelsens, beskydd. Kanske är det dags att gå längre och återuppliva meningsutbyten mellan parlamentariker från ASEM-länderna, så jag välkomnar varmt föresatsen att sammankalla ett andra parlamentariskt Asien-Europa-möte före toppmötet i Köpenhamn år 2002. Kraven på ökat deltagande för parlamentet i ASEM-processen har glatt mig mycket. Det här är tredje gången som har haft möjlighet att diskutera ASEM i parlamentet. Det första tillfället var mycket intimt: det fanns två parlamentsledamöter närvarande den kvällen tillsammans med mig. Vi förde ett slags förtroligt efter-maten-samtal tillsammans. Det andra tillfället då vi diskuterade ASEM fanns det tre parlamentsledamöter i kammaren tillsammans med mig. I dag ser vi vad som bara kan beskrivas som en exponentiell ökning av intresset för ASEM, och jag hoppas att jag, innan mina fem år är till ända den 22 januari 2005, kommer att få se kammaren fullpackad med folk när vi diskuterar förhållandet med ASEM och med Asien som helhet. Jag noterar begäran om ett nytt arbetsdokument före ASEM-mötet i Köpenhamn, och jag hoppas att vi kommer att kunna ha någonting ytterligare att säga om förbindelserna mellan EU och Asien i allmänhet. Jag räknar med att återkomma till parlamentet inom kort för att diskutera ett nytt meddelande som är avsett att uppdatera 1994 års Asienstrategi. Meddelandet skall enligt planerna antas av kommissionen i juli, och det kommer att erbjuda oss ett tillfälle till en bredare debatt om förbindelserna mellan EU och Asien. Det måste omfatta det slags punkter som tagits upp av ett antal ledamöter i denna debatt, däribland av ordföranden i utskottet för utrikesfrågor, mänskliga rättigheter, gemensam säkerhet och försvarspolitik samt av Marset Campos."@sv13
lpv:unclassifiedMetadata	"(ΕΝ)"8 "Comisión"12 "Commission"10,3 "Patten,"8,10,3,12 "trojka"9 "Επιτροπή"8

Named graphs describing this resource:

The resource appears as object in 2 triples

Context graph