Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2001-06-12-Speech-2-097"
| Predicate | Value (sorted: default) |
|---|---|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.20010612.6.2-097"4
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:speaker | |
| lpv:spoken text |
".
La proposition de la Commission sur l’Autorité alimentaire européenne a pour objectif officiel de mieux prévenir des crises telles que celle de la vache folle. Mais en réalité, on voit se mettre en place un système parfaitement étudié, destiné à entraver les États membres qui voudraient faire usage de leurs pouvoirs de sauvegarde nationaux en cas de crise de la santé publique (comme la France l’a fait en maintenant, à la fin de 1999, au grand dam de la Commission, un embargo unilatéral sur la viande bovine britannique) et à préserver ainsi au maximum la sacro-sainte liberté de circulation des produits.
En effet, bien que le nouvel organisme européen n’ait pour but que de donner des avis scientifiques aux institutions de la Communauté et aux États membres, il est clair qu’il est destiné à contourner ou neutraliser les avis d’agences nationales de la sécurité alimentaire, comme l’AFSSA en France, pour éviter que les gouvernements aient quelque légitimité à s’appuyer sur eux.
Le nouvel organisme est dirigé par un conseil d’administration de 16 membres, dont 4 désignés par le Parlement européen, 4 par le Conseil, 4 par la Commission, les 4 derniers étant des représentants des consommateurs et de l’industrie désignés par… la Commission (article 24). La moitié des membres est donc désignée par la Commission, et la totalité par des institutions européennes. Aucun n’est désigné par les agences nationales de la sécurité alimentaire, ce qui aurait été nécessaire pour faire travailler l’ensemble en réseau. Mais à l’évidence, tel n’est pas le but.
Pour verrouiller le tout encore mieux, le directeur exécutif est nommé par le conseil d'administration sur proposition… de la Commission (article 25), et les membres des groupes scientifiques sont nommés par ce même conseil sur proposition… du directeur exécutif (article 27). Qui pourrait croire qu’un tel montage ne soutiendra pas les positions de la Commission ?
L’article 22 précise que le nouveau système rendra
de façon à être bien sûr de dévaloriser tous les autres. L’organe central est dénommé "Autorité alimentaire européenne" (en abrégé "l’Autorité", avec un "A" majuscule). Le nom aurait dû être "Agence", puisque cet organisme ne donne en théorie que des avis, mais la Commission tient absolument à "Autorité", on devine pourquoi. Il s’agit d’autre part d’une "Autorité alimentaire", et non d’une "Autorité de la sécurité alimentaire", afin d’étendre son champ d’action à de vastes domaines énumérés à l’article 21. Parmi ceux-ci, on découvre d’ailleurs, modestement placés en queue de liste, les organismes génétiquement modifiés. Qui peut douter qu’un des premiers "avis" de "l’Autorité" va consister à conseiller de reprendre l’octroi d’autorisations pour les OGM ?
Nous sommes consternés, une fois de plus, de voir que les États nationaux se laissent enfermer dans des pièges aussi grossiers, qui les amèneront demain à ne plus protéger leurs citoyens. Mais après tout, c’est peut-être ce qu’ils veulent."@fr6
|
| lpv:spokenAs | |
| lpv:translated text |
"Kommissionens forslag om en Europæisk Fødevaremyndighed har officielt til formål at forbedre forebyggelsen af kriser som f.eks. kogalskabskrisen. Men i virkeligheden ser man et yderst velovervejet system etablere sig, som har til formål at spænde ben for de medlemsstater, der gerne vil gøre brug af deres nationale beskyttelsesbeføjelser i tilfælde af krise i den offentlige sundhedssektor (som Frankrig gjorde i slutningen af 1999 til stor skade for Kommissionen ved at opretholde en unilateral embargo på britisk oksekød) og på denne vis opretholde den fredhellige bevægelsesfrihed for produkter på højeste niveau.
Faktisk står det klart, selv om det nye europæiske organ udelukkende har til formål at afgive videnskabelige udtalelser til Fællesskabets og medlemsstaternes institutioner, at dets rolle er at omgå eller neutralisere udtalelserne fra de nationale fødevareagenturer, som f.eks. AFSSA i Frankrig, for at undgå, at regeringerne opnår en eller anden form for legitimitet ved at påberåbe sig deres autoritet.
Det nye organ ledes af en bestyrelse på 16 medlemmer, hvoraf fire er udpeget af Europa-Parlamentet, fire af Rådet, fire af Kommissionen og de sidste fire er repræsentanter for forbrugerne og for industrien udpeget af ... Kommissionen (artikel 24). Halvdelen af medlemmerne er således udpeget af Kommissionen, og samtlige medlemmer er udpeget af EU-institutioner. Der er ingen, der er udpeget af de nationale fødevareagenturer, hvilket ville have været nødvendigt for at få netværket til at fungere. Men det er tilsyneladende heller ikke formålet.
For at blokere det hele endnu mere er eksekutivdirektøren udnævnt af bestyrelsen på forslag fra ... Kommissionen (artikel 25), og medlemmerne af forskningsgrupperne er udnævnt af samme bestyrelse på forslag fra... eksekutivdirektøren (artikel 27). Hvem kan tro på, at en sådan konstruktion ikke støtter Kommissionens forslag?
Artikel 22 fastslår, at man med det nye system opnår "optimale videnskabelige udtalelser", således at man kan være helt sikker på at forringe værdien af alle andre udtalelser. Det centrale organ hedder "Den Europæiske Fødevaremyndighed" (forkortet "Myndigheden", med stort "M"). Navnet burde have været "Agentur", eftersom dette organ i teorien kun afgiver udtalelser, men Kommissionen insisterer på "Myndigheden" af årsager, som ikke er svære at gætte sig til. Det drejer sig på den anden side om en "Fødevaremyndighed" og ikke en "Fødevaresikkerhedsmyndighed", således at man kan udvide dens aktionsradius til at omfatte meget vide områder, som er nævnt i artikel 21. Blandt disse opdager man i øvrigt med en beskeden placering sidst på listen de genetisk modificerede organismer. Kan nogen være i tvivl om, at en af "Myndighedens" første "udtalelser" vil bestå i at råde til at genoptage uddelingen af tilladelser til GMO"er?
Vi er endnu en gang himmelfaldne over at se, at de nationale stater lader sig fange i så grove fælder, som for fremtiden vil gøre dem ude af stand til at beskytte deres borgere. Men det er måske det, de vil, når alt kommer til alt."@da1
".
Der Vorschlag der Kommission für die Einrichtung der Europäischen Lebensmittelbehörde hat offiziell das Ziel, Krisen wie der im Zusammenhang mit BSE besser vorzubeugen. In Wirklichkeit aber soll da ein ausgeklügeltes System errichtet werden, das dazu bestimmt ist, die Mitgliedstaaten an der Ausübung ihres nationalen Schutzrechts im Falle einer Krise für die öffentliche Gesundheit (wie es Frankreich tat, als es Ende 1999 ein einseitiges Embargo auf britisches Rindfleisch aufrechterhielt und dafür mit dem Bann der Kommission belegt wurde) zu hindern und auf diese Weise das geheiligte Prinzip des freien Warenverkehrs weitestgehend unangetastet zu lassen.
Obwohl das neue europäische Gremium nur wissenschaftliche Stellungnahmen an die Gemeinschaftsinstitutionen und die Mitgliedstaaten geben soll, ist doch klar, dass es dazu bestimmt ist, die Stellungnahmen von nationalen Agenturen für Lebensmittelsicherheit wie der AFSSA in Frankreich zu umgehen oder zu neutralisieren, um zu vermeiden, dass die Regierungen sich legitimerweise auf diese stützen.
An der Spitze des neuen Gremiums soll ein Verwaltungsrat stehen, der aus 16 Mitgliedern besteht, von denen 4 vom Europäischen Parlament, 4 vom Rat und 4 von der Kommission ernannt werden und die übrigen 4 Vertreter der Verbraucher und der Industrie sind, die durch ... die Kommission ernannt werden (Artikel 24). Die Hälfte aller Mitglieder wird also durch die Kommission ernannt und sämtliche Mitglieder durch die europäischen Organe. Nicht ein einziges Mitglied wird durch die nationalen Agenturen für Lebensmittelsicherheit ernannt, was aber notwendig gewesen wäre, um eine vernetzte Zusammenarbeit zu ermöglichen. Das ist aber offensichtlich nicht beabsichtigt.
Um alles noch besser abzusichern, werden der Geschäftsführende Direktor durch den Verwaltungsrat auf Vorschlag ... der Kommission (Artikel 25) und die Mitglieder der Wissenschaftlichen Gruppen ebenfalls durch den Verwaltungsrat auf Vorschlag des Geschäftsführenden Direktors (Artikel 27) ernannt. Soll man da noch glauben, dass ein solches Konstrukt nicht die Positionen der Kommission unterstützen wird?
Artikel 22 besagt, dass das neue System
liefern wird, um ganz sicher zu gehen, dass alle anderen abgewertet werden. Das zentrale Organ trägt den Namen „Europäische Lebensmittelbehörde“ (kurz „Die Behörde“ genannt). Eigentlich hätte es „Agentur“ heißen müssen, denn dieses Gremium gibt ja theoretisch nur Stellungnahmen ab, aber die Kommission besteht unbedingt auf der Bezeichnung „Behörde“, und man kann sich schon vorstellen warum. Andererseits handelt es sich um eine „Lebensmittelbehörde“, und nicht um eine „Behörde für Lebensmittelsicherheit“, um ihre Tätigkeitsfelder auf weite Bereiche auszudehnen, die in Artikel 21 genannt sind. Darunter entdeckt man im Übrigen ganz bescheiden an letzter Stelle die genetisch veränderten Organismen. Ganz ohne Zweifel wird eine der ersten „Stellungnahmen“ der „Behörde“ darin bestehen, wieder Genehmigungen für GVO zu erteilen.
Wir müssen wieder einmal konsterniert feststellen, dass die Nationalstaaten sich in eine so plumpe Falle locken lassen, so dass sie möglicherweise schon morgen gar nichts mehr für den Schutz ihrer Bürger tun können. Aber vielleicht ist es ja das, was sie wollen."@de7
"Η πρόταση της Επιτροπής για την Ευρωπαϊκή Υπηρεσία Τροφίμων επισήμως αποσκοπεί στην καλύτερη πρόληψη των κρίσεων, όπως η κρίση των τρελών αγελάδων. Στην πραγματικότητα όμως, βλέπουμε να θεσπίζεται ένα πολύ καλά μελετημένο σύστημα, αποστολή του οποίου είναι να παρεμποδίσει τα κράτη μέλη που θα ήθελαν να κάνουν χρήση των εθνικών τους εξουσιών διαφύλαξης σε περιπτώσεις κρίσεων σχετικών με τη δημόσια υγεία (όπως έκανε η Γαλλία, στα τέλη του 1999, προς μεγάλη ζημία της Επιτροπής, όταν επέβαλε μονομερή αποκλεισμό στο βρετανικό βόειο κρέας) και να διαφυλάξει έτσι στο μέγιστο δυνατό βαθμό την απαράβατη ελευθερία στη διακίνηση των προϊόντων.
Πράγματι, παρόλο που η αποστολή του νέου ευρωπαϊκού οργανισμού είναι να γνωμοδοτεί επιστημονικά στα θεσμικά όργανα της Κοινότητας και στα κράτη μέλη, είναι σαφές ότι στόχος του είναι να παρακάμπτει ή να εξουδετερώνει τις γνωμοδοτήσεις των εθνικών αρχών για την ασφάλεια των τροφίμων, όπως η AFSSA στη Γαλλία, έτσι ώστε οι κυβερνήσεις να μην νομιμοποιούνται καθ’ οιονδήποτε τρόπο να στηριχτούν σε αυτές.
Ο νέος οργανισμός διοικείται από ένα δεκαεξαμελές Διοικητικό Συμβούλιο, στο οποίο 4 μέλη ορίζει το Ευρωπαϊκό Κοινοβούλιο, 4 το Συμβούλιο, 4 η Επιτροπή και τα υπόλοιπα 4 είναι εκπρόσωποι των καταναλωτών και της βιομηχανίας, τους οποίους ορίζει · η Επιτροπή (άρθρο 24). Τα μισά μέλη λοιπόν ορίζονται από την Επιτροπή και όλα από τα ευρωπαϊκά θεσμικά όργανα. Κανένα μέλος δεν ορίζεται από τις εθνικές υπηρεσίες ασφάλειας των τροφίμων, γεγονός απαραίτητο προκειμένου να υπάρξει δικτύωση και συνεργασία. Προφανώς όμως, δεν είναι αυτός ο στόχος.
Για να στεγανοποιηθεί ακόμα καλύτερα το όλο σύστημα, ο διευθύνων σύμβουλος διορίζεται από το Διοικητικό Συμβούλιο κατόπιν προτάσεως · της Επιτροπής (άρθρο 25), και τα μέλη των επιστημονικών ομάδων διορίζονται από το Διοικητικό Συμβούλιο πάλι κατόπιν προτάσεως · του διευθύνοντος συμβούλου (άρθρο 27). Μπορεί κανείς να πιστέψει ότι ένας τέτοιος συνδυασμός δεν θα υποστηρίζει τις θέσεις της Επιτροπής;
Στο άρθρο 22 ορίζεται ότι το νέο σύστημα θα παρέχει “
», έτσι ώστε να είναι βέβαιη η απαξίωση όλων των υπολοίπων. Το κεντρικό όργανο ονομάζεται “Ευρωπαϊκή Υπηρεσία Τροφίμων” (εν συντομία “Υπηρεσία”, με το “Υ” κεφαλαίο). Κανονικά θα έπρεπε να ονομάζεται “Αρχή”, αφού θεωρητικά ο εν λόγω οργανισμός απλώς γνωμοδοτεί, αλλά η Επιτροπή επιμένει αταλάντευτα να ονομαστεί “Υπηρεσία”, για προφανείς λόγους. Από την άλλη, πρόκειται για μια “Ευρωπαϊκή Υπηρεσία Τροφίμων” και όχι για μια “Υπηρεσία Ασφάλειας των Τροφίμων”, έτσι ώστε το πεδίο δράσης της να συμπεριλάβει τους πολυάριθμους τομείς που αναφέρονται στο άρθρο 21. Μεταξύ αυτών, ανακαλύπτουμε άλλωστε, σεμνά τοποθετημένους στο τέλος του καταλόγου, τους γενετικά τροποποιημένους οργανισμούς. Αμφιβάλλει κανείς ότι μια από τις πρώτες “γνωμοδοτήσεις” της Υπηρεσίας θα αφορά την ανάληψη της χορήγησης αδειών για τους ΓΤΟ;
Με βαθύτατη λύπη μας, παρακολουθούμε για άλλη μια φορά τα εθνικά κράτη να πέφτουν σε τόσο χοντροκομμένες παγίδες, εξαιτίας των οποίων αύριο θα αδυνατούν πλέον να προστατεύσουν τους πολίτες τους. Σε τελική ανάλυση όμως, ίσως αυτό ακριβώς θέλουν."@el8
"The official objective of the Commission’s proposal on the European Food Authority is to improve the prevention of crises such as mad cow disease. In reality, however, we are watching the creation of a perfectly deliberate system intended to hinder those Member States who would like to use their own powers of national safeguard in the case of a public-health crisis (as France did at the end of 1999, when, to the chagrin of the Commission, it continued to maintain its unilateral embargo on British beef), and in so doing to preserve as much as possible the sacrosanct free circulation of products.
Although the only objective of the new European body is to give scientific opinions to the Community institutions and to Member States, it is obvious that it will circumvent or neutralise the opinions of national food-safety agencies, such as the AFSSA in France, so as to prevent governments from having a legitimate reason to base their decisions on those agencies.
The new body is to be governed by a management board composed of 16 members, four of whom will be appointed by the European Parliament, four by the Council, four by the Commission and the other four acting as representatives of consumers and the industry, and appointed by the Commission (Article 24). Half of the members are thus appointed by the Commission, and all of them are appointed by the European institutions. None of them are appointed by the national food-safety agencies, which would have been essential if everyone was supposed to be working together as a network, but obviously that was never the intention.
In order to sew things up even more securely, the executive director will be appointed by the management board, following a proposal by the Commission (Article 25) and the members of the scientific groups will be appointed by that same board, following a proposal by the executive director (Article 27). Who is going to believe that such a structure will not support the Commission’s views?
Article 22 explains that the new system will provide ‘the best possible scientific opinions’, thereby devaluing all others. The central body is called ‘the European Food Authority’ (or ‘the Authority’ for short, with a capital ‘A’). The name should have been ‘Agency’ because in theory this body will be simply issuing opinions, but the Commission insists absolutely on the word ‘Authority’, and it is easy to see why. Moreover, it is a ‘Food Authority’ rather than a ‘Food Safety Authority’, so as to expand its scope to cover the vast areas listed in Article 21. Among the areas listed, we also find, placed modestly at the end, genetically modified organisms. Who could be in any doubt that one of the first ‘opinions’ of the ‘Authority’ will advise that the issuing of authorisations for GMOs should be resumed?
We are dismayed, yet again, to see national states allowing themselves to be caught in such crude traps, which will mean that in future they will no longer be able to protect their citizens. Yet when all is said and done, perhaps that is what they really want."@en3
". - (FR) La propuesta de la Comisión sobre la Autoridad Alimentaria Europea tiene como objetivo oficial el de prevenir mejor crisis como las de las vacas locas. Pero en realidad se ve cómo se aplica un sistema perfectamente estudiado, destinado a poner obstáculos a los Estados miembros que querrían hacer uso de sus poderes de salvaguarda nacionales en casos de crisis de salud pública (como hizo Francia manteniendo, a finales de 1999, con grave riesgo de la Comisión, un embargo unilateral a la carne de bovino británico) y a preservar así al máximo la sacrosanta libertad de circulación de productos.
En efecto, aunque el nuevo organismo europeo no tenga otro objetivo que el de remitir dictámenes científicos a las instituciones de la Comunidad y a los Estados miembros, es claro que está destinado a sortear o neutralizar los dictámenes de agencias nacionales de seguridad alimentaria, como la AFSSA en Francia, para evitar que los Gobiernos tengan alguna legitimidad para apoyarse en ellos.
El nuevo organismo está dirigido por un Consejo de administración de dieciséis miembros, de los cuáles cuatro son designados por el Parlamento Europeo, cuatro por el Consejo cuatro por la Comisión, los cuatro últimos son representantes de los consumidores y de la industria designados por... la Comisión (artículo 24). La mitad de los miembros es por tanto designada por la Comisión, y la totalidad por las instituciones europeas. No hay ninguno designado por las agencias nacionales de la seguridad alimentaria, algo que hubiera sido necesario para hacer trabajar al conjunto en red. Pero con toda evidencia, ése no es el objetivo.
Para atarlo todo mejor, el director ejecutivo lo nombra el Consejo de administración a propuesta... de la Comisión (artículo 25), y los miembros de los grupos científicos son nombrados por este mismo Consejo a propuesta... del director ejecutivo (artículo 27). ¿Quién puede creer que un montaje así no apoyará las posiciones de la Comisión?
El artículo 22 precisa que el nuevo sistema realizará "
", de manera que se esté bien seguro de desvalorizar a todos los demás. El órgano central se denomina "Autoridad Alimentaria Europea" (abreviado "la Autoridad", con "A" mayúscula). El nombre debería haber sido "Agencia", ya que en teoría este organismo sólo emite dictámenes, pero la Comisión se mantiene absolutamente en "Autoridad", y se adivina por qué. Se trata por una parte de una "Autoridad limentaria", y no de una "Autoridad de la seguridad alimentaria", con el fin de ampliar su campo de acción a importantes ámbitos enumerados en el artículo 21. Entre éstos, se descubre por otra parte, modestamente situados a la cola de la lista, a los organismos genéticamente modificados. ¿Quién puede dudar de que uno de los primeros "dictámenes" de "la Autoridad" va a consistir en aconsejar que se retome la concesión de autorizaciones para los OGM?
Estamos consternados una vez más al ver que los Estados nacionales caen en trampas tan groseras que los llevarán en el futuro a no proteger a sus ciudadanos. Pero después de todo, quizá es eso lo que quieren."@es12
".
Euroopan elintarvikeviranomaisen perustamista koskevan komission ehdotuksen tarkoituksena on varoittaa aiempaa paremmin hullun lehmän tapaisista kriiseistä. Todellisuudessa nyt ollaan kuitenkin kehittämässä perusteellisesti tutkittua järjestelmää, jonka tarkoituksena on asettaa rajoituksia jäsenvaltioille, jotka käyttävät kansallisia valtuuksiaan ryhtyä suojelutoimiin kansanterveyttä uhkaavien kriisien varalta (kuten Ranska teki vuoden 1999 lopulla, kun se säilytti komission suureksi harmiksi Britannialle yksipuolisesti asettamansa lihantuontikiellon), ja suojella siten mahdollisimman hyvin tuotteiden vapaan liikkumisen pyhää periaatetta.
Vaikka tämän uuden eurooppalaisen järjestelmän tavoitteena on vain saada aikaan tieteellisiä lausuntoja yhteisön toimielimille ja jäsenvaltioille, sillä pyritään selvästi kiertämään tai vesittämään elintarvikkeiden turvallisuudesta vastaavien kansallisten virastojen, kuten Ranskan AFSSAn, lausuntoja, jotta hallituksilta vietäisiin niiden laillinen oikeus tukeutua kyseisiin lausuntoihin.
Uutta elintä johtaa johtokunta, joka muodostuu 16 jäsenestä, joista Euroopan parlamentti nimittää neljä, neuvosto neljä, komissio neljä, ja loput neljä jäsentä ovat komission nimittämiä kuluttajien ja elintarviketeollisuuden edustajia (24 artikla). Komissio siis nimittää puolet jäsenistä, ja kaikki nimitykset ovat Euroopan toimielinten tekemiä. Elintarvikkeiden turvallisuudesta vastaavat kansalliset virastot eivät vastaa yhdestäkään nimityksestä, vaikka se olisi ollut välttämätöntä verkkoyhteistyön kannalta. Mutta tämähän ei selvästikään ole tavoitteena.
Järjestelmän rajoittavaa luonnetta lisää vielä se, että johtokunta nimittää toiminnanjohtajan komission tekemän ehdotuksen perusteella (25 artikla) ja että samainen johtokunta nimittää myös tiedekomitean jäsenet toiminnanjohtajan tekemän ehdotuksen perusteella (27 artikla). Voiko joku väittää, ettei tällainen kokoonpano tukisi komission kantoja?
22 artiklassa täsmennetään, että uusi järjestelmä mahdollistaisi
", mikä tietenkin vähentäisi kaikkien muiden lausuntojen arvoa. Keskuselintä kutsutaan "Euroopan elintarvikeviranomaiseksi" (joka on lyhennetty isolla E-kirjaimella). Sitä olisi pitänyt kutsua "virastoksi", koska elin antaa käytännössä vain lausuntoja, mutta komissio pitää itsepintaisesti kiinni "viranomaisesta", ja syyn kyllä voi arvata. Toisaalta puhutaan "elintarvikeviranomaisesta", eikä "elintarviketurvallisuusviranomaisesta", ja näin viranomaisen toiminta-alaa pyritään laajentamaan 21 artiklassa luetelluille aloille. Alojen joukossa mainitaan vaatimattomasti listan lopussa muuntogeeniset organismit. Eikö voida epäillä, että "viranomaisen" ensimmäisten "lausuntojen" tarkoituksena onkin edistää muuntogeenisten organismien käyttölupien palauttamista?
Olemme jälleen kerran tyrmistyneitä huomatessamme, että jäsenvaltiot menevät näin helppoon ansaan ja menettävät siten valmiutensa suojella kansalaisiaan tulevaisuudessa. Mutta sitä ne kenties haluavatkin."@fi5
"L’obiettivo ufficiale della proposta della Commissione sull’Autorità alimentare europea è di migliorare la prevenzione di crisi come quella della mucca pazza. In realtà, si assiste alla creazione di un sistema perfettamente studiato, destinato a ostacolare gli Stati membri che vorrebbero utilizzare i propri poteri di salvaguardia nazionale in caso di crisi della sanità pubblica (come ha fatto la Francia mantenendo, fin dal 1999, con grande tribolazione della Commissione, un embargo unilaterale sulla carne bovina britannica) e a preservare così al massimo la sacrosanta libertà di circolazione dei prodotti.
Effettivamente, sebbene il nuovo organismo europeo abbia come unico scopo di fornire pareri scientifici alle Istituzioni della Comunità e agli Stati membri, è chiaro che è destinato ad aggirare o neutralizzare i pareri delle agenzie nazionali della sicurezza alimentare, come l’AFSSA in Francia, per evitare che i governi abbiano la legittimità di farvi riferimento.
Il nuovo organismo è diretto da un consiglio di amministrazione di 16 membri, di cui 4 designati dal Parlamento europeo, 4 dal Consiglio, 4 dalla Commissione, gli ultimi 4 sono rappresentanti dei consumatori e dell’industria designati dalla… Commissione (articolo 24). La metà dei componenti è pertanto nominata dalla Commissione e tutti sono quindi nominati da Istituzioni europee. Nessun membro è designato dalle agenzie nazionali della sicurezza alimentare, cosa che sarebbe stata necessaria per far funzionare tutto l’insieme in rete. Ma evidentemente non è questo lo scopo.
Per consolidare il tutto ancora meglio, il direttore esecutivo è nominato dal consiglio d’amministrazione su proposta della…Commissione (articolo 25) e i membri dei gruppi scientifici sono nominati da quello stesso consiglio su proposta …del direttore esecutivo (articolo 27). Chi potrebbe credere che una siffatta struttura non sostenga le posizioni della Commissione?
L’articolo 22 precisa che il nuovo sistema fornirà “
questo per essere ben certi che inficerà tutti gli altri. L’organo centrale è denominato “Autorità alimentare europea” (abbreviato in “Autorità” con l’iniziale maiuscola). Il nome avrebbe dovuto essere “Agenzia”, dato che tale organismo, in teoria, fornirà unicamente pareri, ma alla Commissione preme assolutamente la denominazione “Autorità”, il perché è chiaro. D’altro canto si tratta di una “Autorità alimentare”, e non di una “Autorità della sicurezza alimentare”, per poter estendere il suo campo d’azione a vasti settori elencati nell’articolo 21. Fra questi, si scoprono, modestamente situati alla fine della lista, gli organismi geneticamente modificati. Chi può mettere in dubbio che uno dei primi “pareri” della ”Autorità” sarà consigliare di autorizzare nuovamente gli OGM?
Siamo costernati di dover constatare che ancora una volta gli Stati nazionali si lascino imbrigliare in trappole così grossolane che in futuro li condurranno a non poter più proteggere i loro cittadini. Ma forse, dopo tutto, è questo ciò che vogliono."@it9
"The official objective of the Commission’s proposal on the European Food Authority is to improve the prevention of crises such as mad cow disease. In reality, however, we are watching the creation of a perfectly deliberate system intended to hinder those Member States who would like to use their own powers of national safeguard in the case of a public-health crisis (as France did at the end of 1999, when, to the chagrin of the Commission, it continued to maintain its unilateral embargo on British beef), and in so doing to preserve as much as possible the sacrosanct free circulation of products.
Although the only objective of the new European body is to give scientific opinions to the Community institutions and to Member States, it is obvious that it will circumvent or neutralise the opinions of national food-safety agencies, such as the AFSSA in France, so as to prevent governments from having a legitimate reason to base their decisions on those agencies.
The new body is to be governed by a management board composed of 16 members, four of whom will be appointed by the European Parliament, four by the Council, four by the Commission and the other four acting as representatives of consumers and the industry, and appointed by the Commission (Article 24). Half of the members are thus appointed by the Commission, and all of them are appointed by the European institutions. None of them are appointed by the national food-safety agencies, which would have been essential if everyone was supposed to be working together as a network, but obviously that was never the intention.
In order to sew things up even more securely, the executive director will be appointed by the management board, following a proposal by the Commission (Article 25) and the members of the scientific groups will be appointed by that same board, following a proposal by the executive director (Article 27). Who is going to believe that such a structure will not support the Commission’s views?
Article 22 explains that the new system will provide ‘the best possible scientific opinions’, thereby devaluing all others. The central body is called ‘the European Food Authority’ (or ‘the Authority’ for short, with a capital ‘A’). The name should have been ‘Agency’ because in theory this body will be simply issuing opinions, but the Commission insists absolutely on the word ‘Authority’, and it is easy to see why. Moreover, it is a ‘Food Authority’ rather than a ‘Food Safety Authority’, so as to expand its scope to cover the vast areas listed in Article 21. Among the areas listed, we also find, placed modestly at the end, genetically modified organisms. Who could be in any doubt that one of the first ‘opinions’ of the ‘Authority’ will advise that the issuing of authorisations for GMOs should be resumed?
We are dismayed, yet again, to see national states allowing themselves to be caught in such crude traps, which will mean that in future they will no longer be able to protect their citizens. Yet when all is said and done, perhaps that is what they really want."@lv10
"Officieel wordt met het voorstel van de Commissie tot oprichting van een Europese Voedselautoriteit een betere crisispreventie beoogd, zoals die van de gekkekoeienziekte. In werkelijkheid wordt daarmee echter een goed doordacht systeem ingevoerd dat enerzijds de lidstaten moet belemmeren om in geval van volksgezondheidscrises gebruik te maken van de mogelijkheid tot het nemen van nationale beschermingsmaatregelen (zoals Frankrijk dat tot grote ergernis van de Commissie eind 1999 heeft gedaan, toen het een eenzijdig embargo afkondigde op Brits rundvlees) en anderzijds de heilige koe van het vrije goederenverkeer zoveel mogelijk moet beschermen.
Ofschoon dit nieuwe Europese bureau ogenschijnlijk alleen wetenschappelijke adviezen mag uitbrengen aan de instellingen van de Gemeenschap en de lidstaten, staat het buiten kijf dat men daarmee de nationale bureaus voor voedselveiligheid, zoals de AFSSA in Frankrijk, wil omzeilen of buiten spel wil zetten. Op die manier hebben de regeringen immers geen enkele legitimatie meer om zich op hen te beroepen.
Het nieuwe bureau wordt geleid door een Raad van bestuur bestaande uit 16 leden; vier daarvan worden aangewezen door het Europees Parlement, vier door de Raad en vier door de Commissie. De laatste vier moeten vertegenwoordigers zijn van de consumenten en het bedrijfsleven en zij worden benoemd door….de Commissie (artikel 24). De ene helft van de leden wordt dus benoemd door de Commissie en de andere helft door andere Europese instellingen. Geen enkel lid komt van de nationale voedselbureaus, ofschoon dit onontbeerlijk zou zijn om een echt netwerk te vormen. Kennelijk is dat echter niet het doel.
Om nog meer greep op de zaak te krijgen, wordt de uitvoerend directeur benoemd door de Raad van bestuur op voorstel van de…..Commissie (artikel 25) en de leden van de wetenschappelijke groepen worden door dezelfde Raad benoemd op voorstel van de …..uitvoerend directeur (artikel 27). Is er iemand die nu nog gelooft dat dit gewrocht de standpunten van de Commissie niet zal verdedigen?
In artikel 22 wordt toegelicht dat het nieuwe systeem “
. Dan mag men er dus met een gerust hart van uitgaan dat alle andere adviezen in het niet zullen vallen. De centrale instantie wordt “Europese Voedselautoriteit” genoemd (afgekort “Autoriteit”, met een hoofdletter A). De naam moest eigenlijk “Agentschap” zijn, daar het in theorie alleen maar om adviezen gaat. De Commissie staat echter op de term “Autoriteit”, en men kan wel raden waarom. Men zegt ook “Voedselautoriteit” en niet “Autoriteit voor de Voedselveiligheid”. Dat doet men om de activiteiten te kunnen uitbreiden tot de in artikel 21 genoemde, grote gebieden. Ergens onderaan op de lijst staan, op een onopvallend plaatsje, ook de genetische gemodificeerde organismen. Wie twijfelt er dan nog aan dat een van de eerste “adviezen” van de “Autoriteit” een aanbeveling zal zijn om het vraagstuk van de GGO-vergunningen te hervatten?
Wij kunnen er met de pet niet bij dat de nationale staten in zulke doorzichtige valstrikken lopen. Op die manier zullen zij binnen de kortste keren hun burgers helemaal niet meer kunnen beschermen. Maar misschien is dat ook hun doel!"@nl2
"A proposta da Comissão sobre a Autoridade Alimentar Europeia tem por objectivo oficial prevenir melhor crises como a das vacas loucas. Mas, na realidade, assistimos à implantação de um sistema perfeitamente estudado, destinado a entravar os EstadosMembros que gostariam de utilizar os seus sistemas de salvaguarda nacionais em caso de crise da saúde pública (como fez a França quando manteve, no final de 1999, em detrimento da Comissão, um embargo unilateral sobre a carne de bovino britânica) e a preservar assim ao máximo a sacrossanta liberdade de circulação dos produtos.
Com efeito, apesar de o novo organismo europeu apenas ter por finalidade emitir pareceres científicos às Instituições da Comunidade e aos EstadosMembros, é óbvio que se destina a contornar ou neutralizar os pareceres de agências nacionais da segurança alimentar, como a AFSSA em França, de forma a evitar que os governos possuam a mais pequena legitimidade ao apoiaremse neles.
O novo organismo é dirigido por um Conselho de Administração composto por 16 membros, dos quais 4 são designados pelo Parlamento Europeu, 4 pelo Conselho, 4 pela Comissão, e sendo os restantes 4 representantes dos consumidores e da indústrias designados... pela Comissão (artigo 24º). Metade dos membros são portanto designados pela Comissão, e a totalidade pelas Instituições europeias. Nenhum deles é designado pelas agências naturais da segurança alimentar, coisa que teria sido necessária para fazer trabalhar o conjunto em rede. Mas, como é evidente, não é essa a finalidade.
Para trancar o conjunto ainda melhor, o Director Executivo é nomeado pelo Conselho de Administração com base em proposta... da Comissão (artigo 25º), e os membros dos grupos científicos são nomeados por esse mesmo Conselho com base em proposta... do Director Executivo (artigo 27º). Quem acredita que esta montagem não vai apoiar as posições da Comissão?
O artigo 22º especifica que o novo sistema emitirá "os melhores pareceres científicos possíveis", de forma a estar bem seguro de desvalorizar todos os outros. O órgão central denominase "Autoridade Alimentar Europeia" (abreviadamente "Autoridade" com "A" maiúsculo). O nome deveria ter sido "Agência", uma vez que este organismo se limita teoricamente a emitir pareceres, mas a Comissão quer absolutamente "Autoridade", pode adivinharse porquê. Por outro lado, tratase de uma "Autoridade Alimentar" e não de uma "Autoridade da Segurança Alimentar", de forma a alargar o seu campo de acção a vastos domínios enumerados no artigo 21º. Entre estes descobrimos aliás, modestamente colocados no final da lista, os organismos geneticamente modificados. Quem duvida que um dos primeiros "pareceres" da "Autoridade" vai consistir em aconselhar que se retome a concessão de autorizações de OGM?
Estamos consternados, mais uma vez, ao ver que os Estados nacionais se deixam apanhar em armadilhas tão grosseiras, que os levarão amanhã a deixarem de proteger os seus cidadãos. Mas, afinal de contas, é talvez isso que eles pretendem."@pt11
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
""les meilleurs avis scientifiques possibles""6
""parhaat mahdolliset tieteelliset lausunnot"5
"Berthu (NI ),"12,6
"Los mejores dictámenes científicos posibles"12
"avge de bästa möjliga vetenskapliga yttrandena”"13
"de best mogelijke adviezen zal uitbrengen”"2
"die bestmöglichen wissenschaftlichen Gutachten“"7
"i migliori consigli scientifici possibili”,"9
"τις καλύτερες δυνατές επιστημονικές γνώμες"8
|
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples