Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2001-05-31-Speech-4-109"
| Predicate | Value (sorted: default) |
|---|---|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.20010531.3.4-109"4
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:speaker | |
| lpv:spoken text |
". - Nous voterons pour le rapport de Mme Riitta Myller, notamment parce qu'il éclaire le problème de fond que posent les propositions du Conseil sur le Sixième programme d'action communautaire pour l'environnement. Les intentions, les ambitions et les priorités affichées sont souvent louables. Mais la clarification des objectifs (qu'est-ce que le développement durable� ?) comme la définition des politiques, des moyens et des échéances restent particulièrement vagues.
Quand il s'agit d'imposer les réformes économiques libérales et de défendre les intérêts particuliers des puissances financières privées, le Conseil édicte des réglementations contraignantes. Quand il s'agit de faire face � la crise écologique et de défendre par l� les intérêts collectifs de la population, il se contente de très générales professions de foi. Le contraste est saisissant. Il se comprend aisément.
La crise écologique, aujourd'hui d'origine humaine, est alimentée par la dynamique prédatrice de ce capitalisme libéral que promeut le Conseil. La mise en œuvre d'une politique de développement durable exige un changement radical de cap dans le domaine économique. Un changement de cap que les traités de Maastricht et d'Amsterdam veulent interdire au nom de la concurrence commerciale, du droit patronal et de la liberté d'investissement privé. Entre la défense des grands actionnaires et les exigences écologiques (ainsi que les besoins sociaux du plus grand nombre), il faut choisir."@fr6
|
| lpv:translated text |
"Vi stemmer for fru Ritta Myllers betænkning, bl.a. fordi den kaster lys over de problemer, som Rådets forslag medfører i forbindelse med det sjette fælles handlingsprogram om miljø. Intentionerne, ambitionerne og de nævnte prioriteter er ofte prisværdige. Men en tilfredsstillende belysning af målsætninger - hvad er bæredygtig udvikling? - og en definition af politikker, midler og tidsfrister findes fortsat ikke.
Når det drejer sig om at gennemtvinge de liberale økonomiske reformer og forsvare de private finansielle magthaveres særlige interesser, udarbejder Rådet strenge bestemmelser. Når det drejer sig om at løse miljøkrisen og hermed forsvare befolkningens kollektive interesser, stiller det sig tilfreds med meget overordnede løsninger. Kontrasten er slående og kan ikke overses.
Miljøkrisen, der i dag er menneskeskabt, får næring fra den dynamiske liberale kapitalismes grådighed, som Rådet fremmer. Iværksættelsen af en bæredygtig udviklingspolitik kræver en radikal kursændring på det økonomiske område. En kursændring, som Maastricht- og Amsterdam-traktaterne vil forhindre i konkurrencens, arbejdsgivernes og den private investerings navn. Men man kan ikke både forsvare de store aktionærer og de miljømæssige krav eller sociale behov generelt."@da1
".
Wir haben für den Bericht von Frau Ritta Myller gestimmt, insbesondere weil er das Grundproblem anspricht, das sich aus den Vorschlägen des Rates zum sechsten Umweltaktionsprogramm der Gemeinschaft ergibt. Die verkündeten Absichten, Anliegen und Prioritäten sind zum großen Teil durchaus lobenswert. Doch die Bestimmung der Ziele (was ist nachhaltige Entwicklung) sowie die Festsetzung der Maßnahmen, Mittel und Termine bleiben sehr im Vagen.
Wenn es um die Durchsetzung von liberalen Wirtschaftsreformen und die Wahrung der Sonderinteressen des privaten Finanzkapitals geht, erlässt der Rat verbindliche Regelungen. Geht es jedoch um die Bewältigung der Umweltkrise und damit die Verteidigung der kollektiven Interessen der Bevölkerung, begnügt er sich mit sehr allgemeinen Absichtserklärungen. Der Unterschied ist verblüffend, doch leicht zu verstehen.
Die heute durch den Menschen verursachte Umweltkrise geht auf die parasitäre Logik des liberalen Kapitalismus zurück, den der Rat fördert. Die Durchführung einer Politik der nachhaltigen Entwicklung setzt eine radikale Kursänderung im wirtschaftlichen Bereich voraus. Doch diese Kursänderung soll vom Maastrichter und vom Amsterdamer Vertrag im Namen des gewerblichen Wettbewerbs, des Rechtes der Arbeitgeber und der Freiheit der Privatinvestitionen verhindert werden. Man muss sich entscheiden: für die Verteidigung der Großaktionäre oder für die ökologischen Notwendigkeiten (sowie die sozialen Bedürfnisse der überwiegenden Mehrheit der Bevölkerung)."@de7
"Θα υπερψηφίσουμε την έκθεση της κ. Ritta Myller, μεταξύ άλλων διότι ρίχνει φως στο πρόβλημα ουσίας που θέτουν οι προτάσεις του Συμβουλίου για το έκτο κοινοτικό πρόγραμμα δράσης για το περιβάλλον. Οι διαδηλούμενες προθέσεις, φιλοδοξίες και προτεραιότητες είναι συχνά αξιέπαινες. Αλλά η διευκρίνιση των στόχων (τι σημαίνει αειφόρος ανάπτυξη;), όπως και ο προσδιορισμός των πολιτικών, των μέσων και των προθεσμιών παραμένουν εξαιρετικά ασαφείς.
Όταν πρόκειται για την επιβολή φιλελεύθερων οικονομικών μεταρρυθμίσεων και την υπεράσπιση των ίδιων συμφερόντων των ιδιωτικών χρηματοοικονομικών δυνάμεων, το Συμβούλιο επιτάσσει αναγκαστικές ρυθμίσεις. Όταν χρειάζεται να αντιμετωπιστεί η οικολογική κρίση και να διαφυλαχθούν έτσι τα συλλογικά συμφέροντα του πληθυσμού, αρκείται σε πολύ γενικές διακηρύξεις πίστης. Η αντίθεση είναι εκπληκτική. Εύκολα όμως γίνεται κατανοητή.
Η οικολογική κρίση, η οποία σήμερα οφείλεται στον άνθρωπο, τροφοδοτείται από την αρπακτική δυναμική αυτού του φιλελεύθερου καπιταλισμού που προωθεί το Συμβούλιο. Η υλοποίηση μιας πολιτικής αειφόρου ανάπτυξης απαιτεί ριζική αλλαγή κατεύθυνσης στον οικονομικό τομέα. Μια αλλαγή κατεύθυνσης, την οποία οι συνθήκες του Μάαστριχτ και του Άμστερνταμ θέλουν να απαγορεύσουν στο όνομα του εμπορικού ανταγωνισμού, του εργοδοτικού δικαιώματος και της ελευθερίας ιδιωτικών επενδύσεων. Ήλθε η ώρα να επιλέξουμε μεταξύ της υπεράσπισης των μεγαλομετόχων και των οικολογικών απαιτήσεων (καθώς και των κοινωνικών αναγκών της πλειοψηφίας)."@el8
"We shall be voting in favour of Mrs Myller’s report, amongst other things because it highlights the basic problem posed by the Council’s proposals on the sixth Community Environment Action Programme. The intentions, ambitions and priorities of those proposals are often praiseworthy, but the clarification of the objectives (what exactly is sustainable development?) and the definition of the policies, the resources and the time scales, are still extremely vague.
When it is a question of imposing liberal economic reforms and defending the individual interests of private financial powers, the Council issues restrictive regulations. When it comes to facing up to the ecological crisis and thereby defending the collective interests of the population, all it does is issue very general professions of faith. The contrast is striking, and it is not difficult to understand.
The ecological crisis, which is now of human origin, is fuelled by the predatory behaviour of this liberal capitalism which the Council is in favour of. The implementation of a policy of sustainable development requires a radical change of direction in the area of economics, a change of direction which the Maastricht and Amsterdam Treaties seek to prohibit in the name of commercial competition, employers’ rights and freedom for private investment. There are two alternatives: defending large shareholders on the one hand, and ecological requirements (as well as other, more numerous, social needs) on the other. We have to choose between them."@en3
"(FR) Votaremos en favor del informe de la Sra. Ritta Myller especialmente porque clarifica el problema de fondo que plantean las propuestas del Consejo sobre el Sexto Programa de acción comunitaria para el medio ambiente. Las intenciones, las ambiciones y las prioridades anunciadas a menudo son loables, sin embargo, la clarificación de los objetivos (¿qué es el desarrollo sostenible?) como la definición de las políticas, de los medios y los plazos siguen siendo especialmente vagos.
Cuando se trata de imponer reformas económicas liberales y defender los intereses particulares de las poderosas instituciones financieras privadas, el Consejo decreta reglamentaciones restrictivas. Cuando se trata de hacer frente a la crisis ecológica y defender con ello los intereses colectivos de la población, se contenta con hacer una profesión de fe muy general. El contraste es impresionante. Se comprende fácilmente.
La crisis ecológica, hoy día de origen humano, está alimentada por la dinámica depredadora de ese capitalismo liberal que promueve el Consejo. La aplicación de una política de desarrollo sostenible exige un cambio de rumbo radical en el ámbito económico. Un cambio de rumbo que los Tratados de Maastricht y de Amsterdam quieren evitar en nombre de la competencia comercial, del derecho patronal y de la libertad de la inversión privada. Es preciso elegir entre la defensa de los grandes accionistas y las exigencias ecológicas (así como las necesidades sociales de la mayoría)."@es12
".
Äänestämme Riitta Myllerin mietinnön puolesta erityisesti sen vuoksi, että siinä valaistaan perustavaa ongelmaa, joka johtuu neuvoston ehdotuksista, jotka liittyvät kuudenteen ympäristöä koskevaan yhteisön toimintaohjelmaan. Esitetyt aikomukset, tavoitteet ja prioriteetit ovat usein kiitettäviä. Tavoitteiden selventäminen (mitä on kestävä kehitys?) sekä politiikkojen, keinojen ja määräaikojen määritteleminen on kuitenkin erityisen epämääräistä.
Kun on kyse liberalistisista talousuudistuksista ja yksityisten talousmahtien etujen puolustamisesta, neuvosto säätää sitovia asetuksia. Kun on kyse ekologisesta kriisistä ja näin ollen väestön yhteisten etujen puolustamisesta, neuvosto tyytyy hyvin yleisiin uskontunnustuksiin. Ristiriita on silmiinpistävä ja helposti ymmärrettävissä.
Liberalistisen kapitalismin tuhoava ajatusmalli, jota neuvosto pyrkii edistämään, syventää ekologista kriisiä, joka johtuu tällä hetkellä ihmisten toiminnasta. Kestävän kehityksen politiikan täytäntöönpano edellyttää talousalan perinpohjaista suunnanmuutosta, joka halutaan estää Maastrichtin ja Amsterdamin sopimuksissa taloudellista kilpailua, työnantajien oikeuksia ja yksityisten sijoitusten tekemistä koskevan oikeuden nimissä. On valittava, halutaanko puolustaa suurosakkaita vai ekologisia vaatimuksia (sekä moninaisia yhteiskunnallisia tarpeita)."@fi5
"Voteremo a favore della relazione della onorevole Riitta Myller perché chiarisce il problema di fondo emergente dalle proposte del Consiglio sul sesto programma comunitario di azione in materia di ambiente. Le intenzioni, le ambizioni e le priorità dichiarate sono spesso lodevoli, ma rimane vaga la definizione degli obiettivi (cos'è lo sviluppo sostenibile?), così come delle politiche, dei mezzi e delle scadenze.
Quando si tratta di imporre riforme economiche liberali e di difendere gli interessi delle potenze finanziarie private, il Consiglio sa emettere norme vincolanti. Quando si tratta di far fronte alla crisi ecologica e di difendere quindi gli interessi collettivi della popolazione, si limita invece a pronunciare professioni di fede assai generiche. Il contrasto è evidente e facilmente comprensibile.
La crisi ecologia, oggi dovuta all'intervento umano, è alimentata dalla dinamica rapace di quel capitalismo liberale promosso dal Consiglio. L'attuazione di una politica di sviluppo sostenibile richiede una netta inversione di rotta in ambito economico che i Trattati di Maastricht e di Amsterdam sembrano volere impedire in nome della concorrenza commerciale, del diritto imprenditoriale e della libertà nel settore degli investimenti privati. Tra la difesa dei grandi azionisti e le esigenze in materia di ambiente (oltre alle innumerevoli esigenze sociali), è necessario compiere una scelta."@it9
"We shall be voting in favour of Mrs Myller’s report, amongst other things because it highlights the basic problem posed by the Council’s proposals on the sixth Community Environment Action Programme. The intentions, ambitions and priorities of those proposals are often praiseworthy, but the clarification of the objectives (what exactly is sustainable development?) and the definition of the policies, the resources and the time scales, are still extremely vague.
When it is a question of imposing liberal economic reforms and defending the individual interests of private financial powers, the Council issues restrictive regulations. When it comes to facing up to the ecological crisis and thereby defending the collective interests of the population, all it does is issue very general professions of faith. The contrast is striking, and it is not difficult to understand.
The ecological crisis, which is now of human origin, is fuelled by the predatory behaviour of this liberal capitalism which the Council is in favour of. The implementation of a policy of sustainable development requires a radical change of direction in the area of economics, a change of direction which the Maastricht and Amsterdam Treaties seek to prohibit in the name of commercial competition, employers’ rights and freedom for private investment. There are two alternatives: defending large shareholders on the one hand, and ecological requirements (as well as other, more numerous, social needs) on the other. We have to choose between them."@lv10
"Wij zullen een stem uitbrengen voor het verslag van mevrouw Ritta Myller, met name omdat het een helder licht werpt op het fundamentele probleem van de voorstellen van de Commissie inzake het zesde communautaire milieuactieprogramma. De naar buiten gebrachte bedoelingen, ambities en prioriteiten zijn lovenswaardig, maar de omschrijving van de doelstellingen (wat is duurzame ontwikkeling?) alsmede de definitie van de beleidsmaatregelen, de middelen en de termijnen blijven buitengewoon vaag.
Wanneer het gaat om het opleggen van liberale economische hervormingen en het verdedigen van de bijzondere belangen van de private financiële machtsinstellingen vaardigt de Raad strenge regels uit. Gaat het om maatregelen in de strijd tegen de ecologische crisis en dus om het verdedigen van de collectieve belangen van de bevolking, dan beperkt de Raad zich echter tot zeer algemene principeverklaringen. Het contrast is opmerkelijk, en het laat zich goed verklaren.
De ecologische crisis, die door de mens veroorzaakt is, wordt gevoed door de roversdynamiek van dat liberale kapitalisme dat de Raad voorstaat. Voor de invoering van een beleid inzake duurzame ontwikkeling is een radicale koerswijziging nodig op economisch terrein. Een koerswijziging die door de Verdragen van Maastricht en Amsterdam verboden wordt uit naam van het principe van vrije concurrentie, het recht van werkgevers en de vrijheid van private investeringen. Maar we moeten wel een keuze maken: opkomen voor de rijke aandeelhouders of actie ondernemen ten behoeve van het milieu (en met het oog op de sociale behoeften van het merendeel van de bevolking)."@nl2
"Votaremos favoravelmente o relatório da senhora deputada Ritta Myller, entre outras razões porque este relatório clarifica o problema de fundo levantado pelas propostas do Conselho relativamente ao Sexto Programa de Acção Comunitária em Matéria de Ambiente. As intenções, as ambições e as prioridades anunciadas são, muitas vezes, louváveis. No entanto, a clarificação dos objectivos (em que consiste o desenvolvimento sustentável?), assim como a definição das políticas, dos meios e dos prazos, permanecem muito vagas.
Quando se trata de impor reformas económicas de orientação liberal e de defender os interesses particulares das potências financeiras privadas, o Conselho promulga regulamentos vinculativos. Mas quando se trata de fazer face à crise ecológica e de, dessa forma, defender os interesses colectivos da população, o Conselho contenta-se em fazer profissões de fé de carácter muito genérico. O contraste é flagrante, e está bem à vista.
A crise ecológica, hoje de origem humana, é alimentada pela dinâmica predadora deste capitalismo liberal que o Conselho promove. A concretização de uma política de desenvolvimento sustentável exige uma mudança radical de orientação no plano económico. Mudança de orientação esta que os Tratados de Maastricht e de Amesterdão querem proibir em nome da concorrência comercial, do direito das sociedades e da liberdade de investimento privado. Entre a defesa dos grandes accionistas e as exigências ecológicas (bem como as necessidades sociais da maioria), há que optar."@pt11
"Vi har röstat för betänkandet av Ritta Myller, bl.a. för att det klargör det grundläggande problemet med rådets förslag om gemenskapens sjätte miljöhandlingsprogram. De avsikter, ambitioner och prioriteringar som aviseras är ofta lovvärda. Men när det gäller att klargöra mål (vad är hållbar utveckling?) och definiera åtgärder, medel och tidsfrister är betänkandet synnerligen vagt.
När det handlar om att genomföra liberala ekonomiska reformer och försvara privata finansiella maktcentras enskilda intressen föreskriver rådet bindande bestämmelser. Men när det handlar om att hantera miljökrisen och därigenom försvara befolkningens kollektiva intressen nöjer det sig med mycket generella trosbekännelser. Kontrasten är slående. Och den är lätt att förstå.
Miljökrisen, som i dag beror på människan, får näring av den liberala kapitalismens rovdjursdynamik, utlovad av rådet. Att genomdriva en politik för hållbar utveckling kräver en radikal kursförändring på det ekonomiska området. En kursändring som Maastricht- och Amsterdamfördragen vill förbjuda med hänsyn till den kommersiella konkurrensen, arbetsgivarrätten och fria privata investeringar. Man måste välja: antingen att försvara stora aktieägare eller att försvara miljökrav (såväl som det stora flertalets sociala behov)."@sv13
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples