Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2001-05-30-Speech-3-142"

PredicateValue (sorted: default)
rdf:type
dcterms:Date
dcterms:Is Part Of
dcterms:Language
lpv:document identification number
"en.20010530.7.3-142"4
lpv:hasSubsequent
lpv:speaker
lpv:spoken text
"Commissioner, President-in-Office of the Council, it is not and can never be a choice between employment or the environment. Wealth, growth, enterprise and development need not, and do not, consume the environments of mature societies. On the contrary, it may be observed that there is a clear relationship between the quality of the environment and the wealth of a nation. Throughout the EU and North America recent years have seen dramatic reversals in the pollution of air and water due to technological improvements driven by legislation and societal expectations. In the same period there have been profound increases in the extent and quantity of habitats and natural resources that are formally recognised and protected. The infrastructure, organisation and technology that are needed for a cleaner environment are all achievable because of the wealth and surpluses of the local economies. Significant environmental pollution of air and water and the unsustainable exploitation of natural resources have become characteristic of the early stages of developing industrial economies, as they were once with us. Environmental protection requires surpluses, education and vision together with institutional maturity and stability. A strong lobby in favour of environmental protection is a good and necessary part of any mature democratic society. We must be committed to ensuring the widest range of opinions and values, and that they are nurtured, expressed and considered because debate can only increase knowledge and improve the quality of decisions. Likewise, environmental orthodoxies must be constantly scrutinised and re-evaluated to ensure that the protection required is proportionate and effective. Environmental scaremongering hampers open debate by inflating a stateable risk, for example the presence of a toxin, so that it becomes an inaccurately perceived threat, for example by failing to acknowledge that the quantity of the toxin falls significantly below any threatening dose. I believe that great sensitivity, tolerance and compassion must be employed whenever it is proposed to employ the environmental standards of a developed economy to the economies and environments of emerging economies. The EU’s history has shown that localised overloading of environmental carrying capacity can be a temporary phase of an emerging economy. We need to acknowledge ..."@en3
lpv:spokenAs
lpv:translated text
"Fru Kommissær, hr. formand for Rådet, det er ikke og kan aldrig blive et valg mellem beskæftigelse og miljø. Rigdom, vækst, foretagsomhed og udvikling behøver ikke at ødelægge miljøet i modne samfund, og gør det heller ikke. Tværtimod kan det bemærkes, at der er et klart forhold mellem miljøkvalitet og en nations rigdom. Over hele EU og i Nordamerika har vi i de senere år oplevet dramatiske omslag i luft- og vandforureningen som følge af teknologiske forbedringer drevet af lovgivning og samfundets forventninger. I samme periode er der sket store forøgelser i omfanget og mængden af levesteder for dyr og planter og naturressourcer, som er formelt anerkendte og beskyttede. Den infrastruktur, organisation og teknologi, der er brug for for at få et renere miljø, er alt sammen inden for rækkevidde på grund af de lokale økonomiers rigdom og overskud. Omfattende miljøforurening af luft og vand og en ikke-bæredygtig udnyttelse af naturressourcerne er blevet et karakterkendetegn for tidlige stadier af industrisamfund under udvikling, som det engang var tilfældet hos os. Miljøbeskyttelse kræver overskud, uddannelse og vision såvel som institutionel modenhed og stabilitet. En stærk lobby for miljøbeskyttelse er en god og nødvendig del af ethvert modent demokratisk samfund. Vi må gøre alt for at sikre den bredest mulige række synspunkter og værdier, og at de næres, udtrykkes og overvejes, for debatten kan kun øge den eksisterende viden og forbedre beslutningernes kvalitet. På samme måde må den miljømæssigt rene lære konstant granskes og revurderes for at sikre, at den krævede beskyttelse står i rimeligt forhold til virkeligheden og er effektiv. Spredning af panik om miljøproblemer hæmmer en åben debat ved at blæse en angivelig risiko, f.eks. tilstedeværelsen af en gift, op, således at den bliver en ukorrekt opfattet trussel, f.eks. ved at undlade at meddele, at mængden af giften ligger langt under enhver truende dosis. Jeg mener, at der bør lægges stor følsomhed, tolerance og medfølelse for dagen, når det foreslås, at man anvender et udviklet lands miljøstandarder på økonomien og miljøet i nye lande. EU's historie har vist, at lokal overbelastning af den miljømæssige bæreevne kan være en overgangsfase i en ny økonomi. Vi må anerkende..."@da1
"Frau Kommissarin, Herr amtierender Ratspräsident! Es kann und darf niemals die Wahl zwischen Beschäftigung und Umwelt geben. Wohlstand, Wachstum, Unternehmertum und Entwicklung müssen die Umwelt von entwickelten Ländern nicht schädigen, und sie tun dies auch nicht. Vielmehr ist zu beobachten, dass ein eindeutiger Zusammenhang zwischen der Umweltqualität und dem Wohlstand einer Nation besteht. In der EU und in Nordamerika war in den letzten Jahren eine deutliche Verbesserung der Luft­ und Wasserqualität zu verzeichnen, die auf technologische Neuerungen aufgrund von Rechtsvorschriften und gesellschaftlichen Erwartungen zurückzuführen ist. Zur gleichen Zeit sind Umfang und Zahl der Lebensräume sowie der natürlichen Ressourcen, die offiziell anerkannt und geschützt werden, deutlich gestiegen. Die Infrastruktur, Organisation und Technologie, die für eine sauberere Umwelt erforderlich sind, lassen sich mit Hilfe des Wohlstands und der Überschüsse der Volkswirtschaften verwirklichen. Eine starke Luft­ und Wasserverschmutzung und die nicht nachhaltige Nutzung der natürlichen Ressourcen sind Merkmale des Frühstadiums sich entwickelnder Industrienationen, so wie das auch in unseren Ländern der Fall gewesen ist. Umweltschutz erfordert entsprechende finanzielle Mittel, Aufklärung und Visionen ebenso wie institutionelle Reife und Stabilität. Eine starke Umweltschutzlobby ist ein wichtiger und notwendiger Bestandteil jeder gereiften demokratischen Gesellschaft. Wir müssen sicherstellen, dass eine breite Palette von Meinungen und Werten gefördert, zum Ausdruck gebracht und berücksichtigt wird, kann doch die Diskussion zweifellos dazu beitragen, unser Wissen zu mehren und die Qualität unserer Entscheidungen zu verbessern. Außerdem müssen die althergebrachten Vorstellungen vom Umweltschutz regelmäßig überprüft und neu bewertet werden, um einen angemessenen und wirksamen Schutz zu gewährleisten. Panikmache in Bezug auf die Umwelt behindert die öffentliche Debatte durch die Überbewertung eines nachweisbaren Risikos, wie z. B. das Vorhandensein eines Giftstoffes, so dass die davon ausgehende Gefahr überschätzt wird, weil beispielsweise nicht erkannt wird, dass die Menge des Giftstoffes deutlich unter der zugelassenen Höchstmenge liegt. Meines Erachtens erfordert es viel Fingerspitzengefühl, Toleranz und Verständnis, wenn es darum geht, die Umweltstandards einer Industrienation auf die wirtschaftliche und ökologische Situation in Schwellenländern anzuwenden. Die Geschichte der EU hat gezeigt, dass es in Schwellenländern vorübergehend zu einer starken regionalen Umweltbelastung kommen kann. Wir müssen erkennen ..."@de7
"Κυρία Επίτροπε, κυρία Προεδρεύουσα του Συμβουλίου, δεν υπάρχει και δεν μπορεί ποτέ να υπάρξει επιλογή ανάμεσα στην απασχόληση και το περιβάλλον. Ο πλούτος, η ανάπτυξη και η επιχειρηματική δραστηριότητα δεν χρειάζονται, και δεν το κάνουν, να αναλώσουν το περιβάλλον των ώριμων κοινωνιών. Αντίθετα, μπορεί να παρατηρηθεί ότι υπάρχει ξεκάθαρη σχέση ανάμεσα στην ποιότητα του περιβάλλοντος και τον πλούτο ενός έθνους. Σε ολόκληρη την ΕΕ και τη Βόρειο Αμερική είδαμε τα τελευταία χρόνια δραματικές μεταστροφές στην ρύπανση του αέρα και των υδάτων λόγω των τεχνολογικών βελτιώσεων που κατευθύνονται από τη νομοθεσία και τις κοινωνικές προσδοκίες. Κατά την ίδια περίοδο, σημειώθηκαν σημαντικές αυξήσεις στην έκταση και την ποσότητα των οικοτόπων και των φυσικών πόρων που αναγνωρίζονται και προστατεύονται επισήμως. Η υποδομή, η οργάνωση και η τεχνολογία που χρειάζονται για ένα καθαρότερο περιβάλλον είναι όλα εφικτά εξαιτίας του πλούτου και των πλεονασμάτων των τοπικών οικονομιών. Η σοβαρή περιβαλλοντική ρύπανση του αέρα και των υδάτων και η μη αειφόρος εκμετάλλευση των φυσικών πόρων έχουν γίνει χαρακτηριστικά των πρώιμων σταδίων των αναπτυσσόμενων βιομηχανικών οικονομιών, όπως ήταν κάποτε και δικά μας. Η περιβαλλοντική προστασία απαιτεί πλεονάσματα, διαπαιδαγώγηση και όραμα μαζί με θεσμική ωριμότητα και σταθερότητα. Μια ισχυρή ομάδα πίεσης υπέρ της περιβαλλοντικής προστασίας είναι ένα καλό και απαραίτητο τμήμα κάθε ώριμης δημοκρατικής κοινωνίας. Πρέπει να δεσμευθούμε ότι θα εξασφαλίσουμε την ευρύτερη δυνατή ποικιλία απόψεων και αξιών, οι οποίες θα καλλιεργηθούν, θα εκφραστούν και θα εξεταστούν, διότι η συζήτηση δεν μπορεί παρά να αυξήσει τη γνώση και να βελτιώσει την ποιότητα των αποφάσεων. Παρομοίως, η περιβαλλοντική ορθοδοξία πρέπει συνεχώς να ελέγχεται και να επαναξιολογείται, προκειμένου να διασφαλιστεί ότι η απαιτούμενη προστασία είναι σωστή και αποτελεσματική. Η καλλιέργεια ανησυχίας και πανικού για περιβαλλοντικούς κινδύνους παρακωλύει την ανοιχτή συζήτηση διογκώνοντας ένα αντιμετωπίσιμο κίνδυνο, για παράδειγμα την παρουσία μιας τοξίνης, έτσι ώστε να γίνει μια απειλή που κατανοείται λανθασμένα, για παράδειγμα μην ομολογώντας ότι η ποσότητα της τοξίνης είναι σημαντικά μικρότερη από κάθε απειλητική δόση. Πιστεύω ότι πρέπει να επιστρατεύεται μεγάλη ευαισθησία, ανεκτικότητα και συμπάθεια όπου προτείνεται να χρησιμοποιηθούν τα περιβαλλοντικά πρότυπα μιας αναπτυγμένης οικονομίας στις οικονομίες και το περιβάλλον των αναδυόμενων οικονομιών. Η ιστορία της ΕΕ έχει δείξει ότι η εντοπισμένη υπερφόρτωση της περιβαλλοντικής χωρητικότητας μπορεί να είναι μια προσωρινή φάση μιας αναδυόμενης οικονομίας. Πρέπει να ομολογήσουμε·"@el8
"(EN) Señora Comisaria, señor Presidente en ejercicio del Consejo, no se trata y nunca podrá tratarse de tener que elegir entre el empleo y el medio ambiente. La riqueza, el crecimiento, la empresa y el desarrollo no necesitan ni agotan el medio ambiente en las sociedades maduras. Por el contrario, se puede observar que existe una clara relación entre la calidad del medio ambiente y la riqueza de una nación. En toda la UE y Norteamérica hemos asistido durante los últimos años a una dramática inversión de la contaminación del aire y del agua como consecuencia de las mejoras tecnológicas impulsadas por la legislación y las expectativas de la sociedad. Durante el mismo período se ha producido un fuerte incremento de la extensión y la cantidad de hábitats y recursos naturales reconocidos y protegidos oficialmente. La infraestructura, la organización y la tecnología necesarias para un medio ambiente más limpio pueden alcanzarse todas ellas gracias a la riqueza y a los superávits de las economías locales. Los elevados niveles de contaminación del aire y del agua y la explotación no sostenible de los recursos naturales han caracterizado las fases iniciales del desarrollo de las economías industrializadas, como nos ocurrió a nosotros. La protección del medio ambiente exige superávits, formación y visión, junto con madurez institucional y estabilidad. Un grupo de interés fuerte en favor de la protección del medio ambiente constituye una parte beneficiosa y necesaria de cualquier sociedad democrática madura. Debemos comprometernos a garantizar la mayor variedad posible de opiniones y valores, y que éstos sean fomentados, expresados y tenidos en cuenta, porque el debate sólo puede incrementar el conocimiento y mejorar la calidad de las decisiones. Asimismo, la ortodoxia medioambiental debe ser objeto de un examen constante y de una nueva evaluación con vistas a garantizar que la protección necesaria es proporcional y eficaz. Los alarmistas medioambientales obstaculizan el debate abierto cuando exageran un posible riesgo, como por ejemplo, la presencia de una toxina, de tal modo que se convierte en una amenaza carente de fundamento, por ejemplo, porque no reconocen que la cantidad de toxina está muy por debajo del nivel de riesgo. Creo que hace falta gran sensibilidad, tolerancia y compasión cada vez que se proponga aplicar normas medioambientales de una economía desarrollada a la economía y al medio ambiente de las economías emergentes. La historia de la UE demuestra que una sobrecarga localizada de lo que puede soportar el medio ambiente puede ser una fase temporal de una economía emergente. Debemos reconocer ..."@es12
"Arvoisa komission jäsen, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, ei ole, eikä saa koskaan ollakaan, kyse valinnasta työllisyyden ja ympäristön välillä. Hyvinvoinnin, kasvun, yrittäjyyden ja kehityksen ei tarvitse kuluttaa kehittyneiden yhteiskuntien ympäristöä, eivätkä ne teekään sitä. Päinvastoin voidaan huomata, että ympäristön laadun ja kansan hyvinvoinnin välillä on selvä yhteys. Viime vuosina on kautta EU:n ja Pohjois-Amerikan tapahtunut dramaattinen lasku ilman ja veden saastumisessa, kun lainsäädäntö ja yhteiskunnan odotukset ovat vaikuttaneet tekniikan kehitykseen. Samana ajanjaksona virallisesti tunnustettujen ja suojeltujen elinympäristöjen ja luonnonvarojen laajuus ja määrä ovat kasvaneet voimakkaasti. Puhtaamman ympäristön edellyttämä infrastruktuuri, organisaatio ja tekniikka voidaan kaikki saavuttaa paikallisten talouksien hyvinvoinnin ja ylijäämien ansiosta. Ilman ja veden merkittävästä saastumisesta ja luonnonvarojen kestämättömästä hyödyntämisestä on tullut kehittyvien teollisuusmaiden alkuvaiheiden tunnusmerkki, kuten meillä oli aikanaan. Ympäristönsuojelu edellyttää ylijäämää, koulutusta ja näkemystä yhdessä institutionaalisen kypsyyden ja vakauden kanssa. Voimakas ympäristönsuojelua tukeva eturyhmä on hyvä ja tarpeellinen osa kehittynyttä demokraattista yhteiskuntaa. Meidän täytyy sitoutua varmistamaan mahdollisimman laaja valikoima vaihtoehtoja ja arvoja sekä sitoutua varmistamaan, että niitä vaalitaan, ilmaistaan ja huomioidaan, sillä keskustelu voi vain lisätä tietoa ja parantaa päätösten laatua. Samalla tavalla ympäristöä koskevia oikeaoppisuuksia täytyy jatkuvasti tarkastella ja arvioida uudelleen, jotta varmistetaan, että vaadittu suojelu on oikein suhteutettua ja tehokasta. Ympäristöön liittyvien pelkojen lietsominen haittaa avointa keskustelua liioittelemalla todellisia vaaroja, esimerkiksi ympäristössä olevia myrkkyjä, niin että uhka ymmärretään väärin, kun esimerkiksi jätetään mainitsematta, että myrkyn määrä on huomattavasti vaarallista määrää vähäisempi. Uskon, että täytyy noudattaa suurta hienotunteisuutta, suvaitsevaisuutta ja myötätuntoa, kun kehittyneiden maiden ympäristöstandardeja ehdotetaan sovellettavaksi voimakkaasti kasvavissa talouksissa ja niiden ympäristöissä. EU:n historia on osoittanut, että ympäristön kestokyvyn paikallistettu liikakuormitus voi olla voimakkaasti kasvavan talouden väliaikainen vaihe. Meidän täytyy tunnustaa..."@fi5
"Madame la Commissaire, Monsieur le Président en exercice du Conseil, il ne s'agit pas - il ne peut jamais s'agir - d'un choix entre l'emploi et l'environnement. La prospérité, la croissance, l'entreprise et le développement ne doivent pas dévorer l'environnement de sociétés matures et ne le font pas. Au contraire, on peut observer qu'il y a un lien clair entre la qualité de l'environnement et la prospérité d'une nation. Au cours des dernières années, l'UE et l'Amérique du Nord ont été le théâtre d'importants revirements en matière de pollution de l'air et de l'eau, revirements dus à des progrès technologiques induits par la législation et les attentes de la société. Au cours de la même période, on a noté une augmentation considérable de l'étendue et du nombre d'habitats et de ressources naturelles faisant l'objet d'une reconnaissance et d'une protection officielles. L'infrastructure, l'organisation et la technologie nécessaires à l'amélioration de l'environnement sont possibles grâce à la prospérité et aux surplus dégagés par les économies locales. Une importante pollution atmosphérique et aquatique et l'exploitation non-durable des ressources naturelles sont devenues caractéristiques des premiers stades de développement des économies industrielles, comme elles le furent de nos sociétés à une époque. La protection de l'environnement exige la conjonction de surplus, de l'éducation et d'une vision, d'une part, et de la maturité et la stabilité des institutions, d'autre part. Un puissant lobby favorable à la protection de l'environnement est une composante positive et nécessaire de toute société démocratique mature. Nous devons nous engager à garantir la plus large palette d'opinions et de valeurs et veiller à ce qu'elles puissent prospérer, s'exprimer et être envisagées car seul le débat peut accroître les connaissances et améliorer la qualité des décisions. De même, l'orthodoxie environnementale doit être sans cesse remise en question et réévaluée afin de garantir une protection proportionnée et efficace. L'alarmisme environnemental entrave l'ouverture du débat en exagérant un risque éventuel, la présence d'une toxine par exemple, pour en faire une menace mal perçue, en s'avérant incapable, par exemple, de reconnaître que la quantité de toxine est sensiblement inférieure à la dose dangereuse. Je crois que l'on doit faire preuve d'une grande sensibilité, de tolérance et de compassion dès qu'on envisage d'appliquer les normes environnementales d'une économie développée à l'économie et à l'environnement d'économies émergentes. L'histoire de l'UE a montré qu'une surcharge localisée de l'environnement peut constituer une phase temporaire du développement d'une économie émergente. Nous devons admettre..."@fr6
"Signor Presidente, signora Commissario, signor Presidente in carica del Consiglio, non si tratta di scegliere tra occupazione e ambiente, e mai si potrebbe prospettare una scelta del genere. Nelle società mature, ricchezza, crescita, imprenditoria e sviluppo non hanno bisogno di distruggere l'ambiente né di fatto lo distruggono. Al contrario, possiamo osservare che esiste un chiaro rapporto tra qualità dell'ambiente e ricchezza di una nazione. Negli ultimi anni, in tutta l'Unione europea e nell'America settentrionale, grazie ai miglioramenti tecnologici indotti dalle normative e dalle aspettative dei cittadini, abbiamo assistito a grandi inversioni di tendenza nell'inquinamento dell'atmosfera e dell'acqua. Nello stesso periodo sono notevolmente aumentati, per copertura e numero, gli e le risorse naturali formalmente riconosciuti e protetti. L'infrastruttura, l'organizzazione e la tecnologia necessarie per un ambiente più pulito sono tutte realizzabili grazie alla ricchezza e alle eccedenze delle economie locali. Il notevole inquinamento ambientale dell'aria e dell'acqua, al pari dello sfruttamento insostenibile delle risorse naturali, sono diventati fenomeni tipici delle prime fasi delle economie industriali in via di sviluppo, così come in passato erano tipici da noi. La salvaguardia dell'ambiente richiede eccedenze, educazione e lungimiranza, oltre a maturità e stabilità istituzionale, e una forte che operi a favore della tutela ambientale è una parte utile e necessaria di qualsiasi società democratica matura. Noi dobbiamo quindi impegnarci per assicurare la massima pluralità di pareri e valori, affinché essi vengano alimentati, espressi e considerati, in quanto il dibattito può solo arricchire la conoscenza e migliorare la qualità delle decisioni. Ma, nel contempo, dobbiamo costantemente vagliare e riesaminare i principi generalmente applicati in campo ambientale per garantire che l'indispensabile tutela sia proporzionata ed effettiva. L'allarmismo ambientale ostacola il dibattito aperto gonfiando il rischio dichiarabile - per esempio, la presenza di una tossina - tanto da farlo divenire una minaccia percepita in modo impreciso - per esempio, non riconoscendo che la quantità della tossina è notevolmente inferiore ad una dose che possa costituire una minaccia. Ritengo che occorra dar prova di grande sensibilità, tolleranza e umanità ogni qual volta si proponga di applicare gli ambientali di un'economia sviluppata alle economie e all'ambiente delle economie emergenti. La storia dell'Unione europea ha dimostrato che sovraccaricare localmente la capacità di sopportazione dell'ambiente può essere una fase temporanea di un'economia emergente. Dobbiamo riconoscere..."@it9
"Commissioner, President-in-Office of the Council, it is not and can never be a choice between employment or the environment. Wealth, growth, enterprise and development need not, and do not, consume the environments of mature societies. On the contrary, it may be observed that there is a clear relationship between the quality of the environment and the wealth of a nation. Throughout the EU and North America recent years have seen dramatic reversals in the pollution of air and water due to technological improvements driven by legislation and societal expectations. In the same period there have been profound increases in the extent and quantity of habitats and natural resources that are formally recognised and protected. The infrastructure, organisation and technology that are needed for a cleaner environment are all achievable because of the wealth and surpluses of the local economies. Significant environmental pollution of air and water and the unsustainable exploitation of natural resources have become characteristic of the early stages of developing industrial economies, as they were once with us. Environmental protection requires surpluses, education and vision together with institutional maturity and stability. A strong lobby in favour of environmental protection is a good and necessary part of any mature democratic society. We must be committed to ensuring the widest range of opinions and values, and that they are nurtured, expressed and considered because debate can only increase knowledge and improve the quality of decisions. Likewise, environmental orthodoxies must be constantly scrutinised and re-evaluated to ensure that the protection required is proportionate and effective. Environmental scaremongering hampers open debate by inflating a stateable risk, for example the presence of a toxin, so that it becomes an inaccurately perceived threat, for example by failing to acknowledge that the quantity of the toxin falls significantly below any threatening dose. I believe that great sensitivity, tolerance and compassion must be employed whenever it is proposed to employ the environmental standards of a developed economy to the economies and environments of emerging economies. The EU’s history has shown that localised overloading of environmental carrying capacity can be a temporary phase of an emerging economy. We need to acknowledge ..."@lv10
"Commissaris, fungerend voorzitter van de Raad, het is nooit en te nimmer óf de werkgelegenheid óf het milieu. Rijkdom, groei, ondernemingszin en ontwikkeling hoeven geen bedreiging te vormen voor de natuurlijke leefomgevingen van ontwikkelde samenlevingen en zij zijn ook geen bedreiging. Integendeel, er bestaat een duidelijk verband tussen de kwaliteit van het milieu en de welvaart van een land. In de gehele Europese Unie en Noord-Amerika heeft zich in de afgelopen jaren een dramatische omslag in de vervuiling van lucht en water voorgedaan. Deze is te wijten aan de technologische verbeteringen die voorvloeiden uit de wet- en regelgeving en de maatschappelijke druk. In dezelfde periode deed zich een enorme toename voor in de omvang en het aantal habitats en natuurlijke hulpbronnen die officieel erkend en beschermd zijn. Vanwege de rijkdom en de overschotten van lokale economieën kunnen de voor een schoner milieu benodigde infrastructuur, organisatie en technologie worden verwezenlijkt. Sterke lucht- en waterverontreiniging en een niet-duurzame exploitatie van natuurlijke hulpbronnen zijn kenmerkend geworden voor de vroege stadia van in ontwikkeling zijnde industriële samenlevingen. Die fase hebben wij ook ooit gehad. Voor milieubescherming zijn overschotten, opleiding en visie tezamen met een hoge mate van institutionele ontwikkeling en evenwicht vereist. Een sterke lobby voor milieubescherming vormt een goed en essentieel onderdeel van iedere ontwikkelde democratische samenleving. We moeten ons inzetten voor een discussie waarin zoveel mogelijk meningen en waarden worden geuit. De uiteenlopende opvattingen moeten worden gekoesterd, geuit en gehoord. Immers, door middel van een discussie kan onze kennis en de kwaliteit van onze beslissingen alleen maar toenemen. Tevens moeten de oudere opvattingen over het milieu voortdurend onder de loep worden genomen en worden gewijzigd zodat de vereiste bescherming zowel proportioneel als effectief is. Schrikverhalen over het milieu vormen een belemmering voor een open discussie. Door sterk de nadruk te leggen op de potentiële risico’s – bijvoorbeeld de aanwezigheid van een giftige stof – worden die risico’s vaak gezien als bedreigingen waarvan men de werkelijke omvang niet kent. Wat men dan bijvoorbeeld niet ziet is dat de aanwezige hoeveelheid giftige stof in feite te klein is om werkelijk gevaar te kunnen opleveren. Mijns inziens moet bij de toepassing van de milieunormen van de ontwikkelde landen op de economieën en leefomgevingen van opkomende economieën een grote mate van fijngevoeligheid, verdraagzaamheid en mededogen worden betracht. De geschiedenis van de Europese Unie laat zien dat een plaatselijke overbelasting van de draagkracht van het milieu onderdeel uitmaakt van de ontwikkeling van opkomende economieën. We moeten erkennen..."@nl2
"Senhora Comissária, Senhor Presidente em exercício do Conselho, não há nem nunca poderá haver uma escolha entre emprego e ambiente. A riqueza, o crescimento, a iniciativa e o desenvolvimento não precisam de consumir, nem consomem, os ambientes das sociedades amadurecidas. Pelo contrário, é possível observar a existência de uma relação clara entre a qualidade do ambiente e a riqueza de uma nação. Em toda a UE e a América do Norte assistimos nos últimos anos a inversões drásticas na poluição do ar e da água devido a melhorias tecnológicas impulsionadas pela legislação e pelas expectativas societais. Ao longo do mesmo período, verificaram­se consideráveis aumentos da extensão e da quantidade dos e dos recursos naturais que são formalmente reconhecidos e protegidos. Estão ao nosso alcance todas as infra­estruturas, organização e tecnologia necessárias a um ambiente mais limpo, devido à riqueza e aos excedentes das economias locais. Uma poluição ambiental significativa a nível da atmosfera e da água e uma exploração insustentável dos recursos naturais tornaram­se características das fases iniciais das economias industriais em desenvolvimento, como em tempos aconteceu connosco. A protecção ambiental exige excedentes, educação e capacidade de visão, juntamente com maturidade e estabilidade institucionais. A existência de um forte grupo de interesses que defenda a protecção ambiental é parte positiva e necessária de qualquer sociedade democrática amadurecida. Temos de nos empenhar em assegurar a maior diversidade possível de opiniões e valores e em assegurar também que eles sejam alimentados, expressos e tidos em conta, porque o debate aumenta necessariamente o conhecimento e melhora a qualidade das decisões. De igual modo, as ortodoxias em matéria ambiental têm de ser constantemente investigadas e reavaliadas, para garantir que a protecção exigida seja proporcionada e eficaz. O alarmismo ambiental impede o debate aberto, na medida em que aumenta artificialmente um risco determinável, como por exemplo a presença de uma toxina, transformando­o numa ameaça que não é compreendida com exactidão, por incapacidade de se reconhecer, por exemplo, que a quantidade da referida toxina é consideravelmente inferior a qualquer dose que constitua de facto uma ameaça. Considero que é necessária grande sensibilidade, tolerância e compaixão sempre que nos propusermos aplicar as normas ambientais de uma economia desenvolvida às economias e ao ambiente das economias incipientes. A história da União Europeia tem demonstrado que a sobrecarga localizada da capacidade de carga do meio ambiente pode ser uma fase temporária numa economia incipiente. É necessário que reconheçamos…"@pt11
"Fru kommissionär, herr rådsordförande! Det är inte och kan aldrig bli ett val mellan sysselsättning eller miljö. Välstånd, tillväxt, företagsamhet och utveckling behöver inte förbruka miljön i mogna samhällen – och gör inte heller det. Tvärtom kan man se att det finns ett tydligt samband mellan miljöns kvalitet och en nations välstånd. I hela EU och Nordamerika har tekniska förbättringar som beror på lagstiftning och samhälleliga förväntningar lett till att vatten- och luftföroreningarna har minskat dramatiskt under de senaste åren. Under samma tidsperiod har de naturliga miljöer och naturresurser som är formellt erkända och skyddade ökat markant, i fråga om både utsträckning och antal. Den infrastruktur, organisation och teknik som behövs för en renare miljö finns inom räckhåll tack vare de lokala ekonomiernas välstånd och överskott. Betydande miljöförstöring av luft och vatten samt en ohållbar exploatering av naturresurser har blivit kännemärken för de tidiga skedena i industriella ekonomier under utveckling, såsom de en gång var det hos oss. Miljöskydd kräver överskott, utbildning och framsynthet i förening med institutionell mognad och stabilitet. En stark lobby till förmån för miljöskydd är en bra och nödvändig del av varje moget demokratiskt samhälle. Vi måste åta oss att garantera största möjliga antal åsikter och värderingar och att se till att de närs, uttrycks och övervägs, eftersom debatt enbart kan öka kunskaperna och förbättra beslutens kvalitet. Likaså måste ortodoxa uppfattningar på miljöområdet ständigt granskas och omprövas för att garantera att det skydd som krävs är proportionerligt och effektivt. Personer som sprider panik i miljöfrågor hämmar den öppna debatten genom att blåsa upp en påvisbar risk, till exempel förekomsten av en toxin, så att den felaktigt uppfattas som ett hot, till exempel genom att inte tillstå att mängden av toxinen ligger långt under en farlig nivå. Jag anser att det är nödvändigt att visa stor lyhördhet, vidsyn och förståelse när man föreslår att en utvecklad ekonomis miljönormer skall tillämpas på ekonomin och miljön i en ekonomi under utveckling. EU:s historia har visat att en begränsad överbelastning av miljön kan vara ett tillfälligt skede i en ekonomi under utveckling. Vi måste erkänna att..."@sv13
lpv:unclassifiedMetadata

Named graphs describing this resource:

1http://purl.org/linkedpolitics/rdf/Danish.ttl.gz
2http://purl.org/linkedpolitics/rdf/Dutch.ttl.gz
3http://purl.org/linkedpolitics/rdf/English.ttl.gz
4http://purl.org/linkedpolitics/rdf/Events_and_structure.ttl.gz
5http://purl.org/linkedpolitics/rdf/Finnish.ttl.gz
6http://purl.org/linkedpolitics/rdf/French.ttl.gz
7http://purl.org/linkedpolitics/rdf/German.ttl.gz
8http://purl.org/linkedpolitics/rdf/Greek.ttl.gz
9http://purl.org/linkedpolitics/rdf/Italian.ttl.gz
10http://purl.org/linkedpolitics/rdf/Latvian.ttl.gz
11http://purl.org/linkedpolitics/rdf/Portuguese.ttl.gz
12http://purl.org/linkedpolitics/rdf/Spanish.ttl.gz
13http://purl.org/linkedpolitics/rdf/Swedish.ttl.gz
14http://purl.org/linkedpolitics/rdf/spokenAs.ttl.gz

The resource appears as object in 2 triples

Context graph