Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2001-05-16-Speech-3-048"

Predicate	Value (sorted: default)
rdf:type	lpv_eu:Speech4
dcterms:Date	"2001-05-16"^^xsd:date4
dcterms:Is Part Of	lp_eu:Tillståndet för den transatlantiska dialogen4
dcterms:Language	"sv"^^xsd:language4
lpv:document identification number	"en.20010516.3.3-048"4
lpv:hasSubsequent	lp_eu:2001-05-16-Speech-3-0494
lpv:speaker	lp:Lindh4
lpv:spoken text	"Herr talman! Relationerna mellan EU och USA är av vital betydelse för såväl Europa och USA som för övriga världen. EU:s reaktion på USA:s agerande har varit snabbt och kraftfullt. Statsminister Persson har tillsammans med kommissionsordförande Prodi i brev kritiserat beslutet. Vid det informella miljöministermötet i Sverige konstaterade den svenske ordföranden, miljöminister Larsson, att inget enskilt land har rätt att dödförklara ett multilateralt avtal, och han uttryckte förhoppningen att USA skall återvända och delta i den fortsatta Kyotoprocessen. EU-trojkan, under ledning av miljöminister Larsson, reste i april till Washington för att fortsätta att ändå försöka upprätthålla dialogen med USA kring detta globala problem som klimatförändringarna utgör. I dessa samtal framkom att USA inte ifrågasätter problematiken beträffande klimatförändringar. USA medger vikten av att man finner globala lösningar på problemet. EU menar att lösningen finns inom ramen för Kyotoprotokollet, medan USA vidhåller behovet av att finna alternativa lösningar. EU:s målsättning är att göra protokollet ratificerbart under nästa år med eller utan USA. Ett protokoll utan USA:s medverkan gör det dock betydligt svagare. Vi välkomnar därför att USA skall delta i miljömötet i Bonn i juli och hoppas då på en konstruktiv dialog och ett fruktbart meningsutbyte. Jag vill understryka att både EU och USA har ett tungt ansvar för globala problem och utmaningar, såsom hotet från klimatförändringarna. Vi kommer aldrig att få tredje världens länder och utvecklingsländerna att ställa upp om inte vi tar ett gemensamt ansvar mellan EU och USA. Avslutningsvis några ord om de områden där EU och USA tar, och har lyckats ta, sitt gemensamma ansvar. I detta sammanhang vill jag särskilt lyfta fram våra gemensamma insatser för att främja fred och stabilitet på Balkan, liksom våra konsultationer kring läget på Koreahalvön, respektive fredsprocessen i Mellanöstern. Förbindelsen mellan EU och USA är av yttersta vikt i dagens värld. Det är bara genom samarbete och dialog som vi kan möta globala utmaningar och skapa förutsättningar för en värld av fred, demokrati och ekonomisk utveckling. Jag ser därför med stor tillfredsställelse på det faktum att Europaparlamentet agerar för att utveckla och förstärka dialogen med den amerikanska kongressen. Jag vill även poängtera att en meningsfull dialog också måste inbegripa frågor där EU och USA är oeniga. En konstruktiv dialog bygger på uppriktighet, och uppriktighet innebär att man inte får tveka att uttala kritik. Detta betyder att EU även i fortsättningen kommer att rikta kritik mot bl.a. USA:s bruk av dödsstraffet. Herr talman! Nu ser jag fram emot att höra ledamöternas synpunkter. De transatlantiska relationerna är goda. Idag samarbetar vi nära tillsammans inom en rad områden, och vår dialog inbegriper i stort sett alla viktiga frågor. Vi har ett gemensamt ansvar för att möta globala utmaningar och bidra till en fredligare och mer demokratisk värld samt verka för ett dynamiskt multilateralt handelssystem. Vi har också meningsskiljaktigheter på olika områden, men för en nära dialog om dessa. Sedan vår dialog formaliserades år 1990 i och med antagandet av Transatlantiska deklarationen har den kontinuerligt fördjupats och breddats. År 1995 antog vi också Nya transatlantiska agendan. Rådet (allmänna frågor) välkomnade vid sitt möte i måndags kommissionens meddelande om hur vi ytterligare kan stärka den transatlantiska dialogen och uppdrog åt ordförandeskapet och kommissionen att tillsammans med USA se till att dialogen blir mer effektiv och handlingsinriktad. Rådet vill att dialogen, som inbegriper regelbundna toppmöten, skall fokuseras kring ett antal strategiska teman och prioritera frågor som är viktiga för att främja kontinuiteten. Rådet har särskilt krävt att "miljö" och "klimat" skall utgöra ett av dessa strategiska teman. Vid toppmötet i Göteborg den 14 juni skall EU och USA gemensamt staka ut en tydlig struktur och inriktning för det fortsatta samarbetet. Vid toppmötet kommer alla de frågor som har prioriterats under det svenska ordförandeskapet att manifesteras på ett eller annat sätt. EU och USA har samordnat insatserna för att bistå Ryssland att implementera nedrustnings- och ickespridningsåtaganden, särskilt avseende förstörelse av kemvapen och det s.k. multilaterala MNEPR. Vi har samarbetat inom ramen för EU:s initiativ den Nordliga Dimensionen. Vi har inlett ett flerårigt samarbete avseende rätts- och inrikesfrågor, i nära konsultationer med de kommande belgiska respektive spanska ordförandeskapen, fokuserat på narkotikabekämpning, kamp mot barnpornografi på Internet samt stöd till Rysslands kamp mot organiserad brottslighet och för konsoliderandet av rättssamhället. Vi har samarbetat kring frågor relaterade till den nya ekonomin. Vi har samarbetat kring kampen mot hiv/aids och andra överförbara sjukdomar i Afrika. På det handelspolitiska området har det svenska ordförandeskapet givit hög prioritet åt att söka nå enighet mellan EU och USA om en plattform som skall göra det möjligt att lansera nya WTO-förhandlingar i höst. Därtill har vi understrukit vikten av att konkreta framsteg görs för att lösa de bilaterala handelstvisterna, som utgör ett allvarligt irritationsmoment i relationerna. Den principiella lösning som nyligen nåddes av banantvisten är ett exempel på detta. Det råder dock också, som jag sade, åsiktsskillnader. Den nya administrationens uttalade motstånd mot Kyotoprotokollet är en källa till stor besvikelse för oss. Det är högst oroande att USA som svarar för 25 procent av världens koldioxidutsläpp väljer att ställa sig vid sidan av ett internationellt avtal som förhandlats fram under ett årtionde. Den nya administrationen har motiverat sitt motstånd mot Kyotoprotokollet med att det inte kräver samma åtaganden av u-länderna och därtill är skadligt för den amerikanska ekonomin. Vi accepterar inte dessa skäl, och vi accepterar framför allt inte att USA därmed tar avstånd från avtalet."@sv13
lpv:translated text	"Hr. formand, forholdet mellem EU og USA er af central betydning for både Europa og USA og for den øvrige verden. Men der findes som sagt også meningsforskelle. Den nye regerings udtalte modstand mod Kyoto-protokollen har skuffet os dybt. Det er yderst foruroligende, at USA, som tegner sig for 25% af verdens udslip af kuldioxid, vælger at stille sig uden for en international aftale, som vi har forhandlet os frem til i løbet af et årti. Den nye regering har begrundet sin modstand mod Kyoto-protokollen med, at der ikke kræves de samme forholdsregler af udviklingslandene, og at den desuden er skadelig for den amerikanske økonomi. Vi accepterer ikke disse begrundelser, og frem for alt accepterer vi ikke, at USA dermed tager afstand fra aftalen. EU's reaktion på USA's optræden har været hurtig og kontant. Statsminister Persson har sammen med Kommissionens formand Romano Prodi i et brev kritiseret beslutningen. Ved det uformelle miljøministermøde i Sverige konstaterede den svenske formand, miljøminister Larsson, at ingen enkeltlande har ret til at erklære en multilateral aftale for ugyldig, og han udtrykte håb om, at USA vender tilbage og deltager i den fortsatte Kyoto-proces. EU-trojkaen rejste under ledelse af miljøminister Larsson til Washington i april for at fortsætte forsøgene på at opretholde dialogen med USA om det globale problem, som klimaforandringerne udgør. Under disse samtaler kom det frem, at USA ikke stiller spørgsmålstegn ved problematikken vedrørende klimaforandringer. USA erkender betydningen af at finde globale løsninger på problemet. EU mener, at løsningen findes inden for rammerne af Kyoto-protokollen, mens USA fastholder behovet for at finde alternative løsninger. Det er EU's målsætning, at protokollen skal kunne ratificeres i løbet af et år med eller uden USA. USA's manglende deltagelse vil dog svække protokollen betydeligt. Vi glæder os derfor over, at USA deltager i miljømødet i Bonn i juli, og vi håber her på en konstruktiv dialog og en frugtbar meningsudveksling. Jeg vil understrege, at både EU og USA bærer et tungt ansvar for de globale problemer og udfordringer som truslen fra klimaforandringerne. Vi får aldrig landene i den tredje verden og udviklingslandene til at stille op, hvis ikke vi tager et fælles ansvar fra EU's og USA's side. Til slut nogle ord om de områder, hvor det er lykkedes EU og USA at tage, og hvor vi fortsat tager, et fælles ansvar. I den sammenhæng vil jeg især fremhæve vores fælles indsats for at fremme fred og stabilitet på Balkan og vores høringer om situationen på Den Koreanske Halvø samt fredsprocessen i Mellemøsten. Forbindelsen mellem EU og USA er af største vigtighed i verden i dag. Kun gennem samarbejde og dialog kan vi tage de globale udfordringer op og skabe forudsætninger for en verden med fred, demokrati og økonomisk udvikling. Jeg ser derfor med stor tilfredshed på, at Europa-Parlamentet søger at udvikle og styrke dialogen med den amerikanske Kongres. Jeg vil dog pointere, at en meningsfyldt dialog også skal omfatte spørgsmål, hvor EU og USA er uenige. En konstruktiv dialog bygger på oprigtighed, og oprigtighed indebærer, at man ikke må tøve med at udtale kritik. Dette betyder, at EU også fremover vil rette kritik mod bl.a. USA's anvendelse af dødsstraf. Tak, hr. formand, nu ser jeg frem til at høre medlemmernes synspunkter. De transatlantiske relationer er udmærkede. I dag samarbejder vi tæt på en række områder, og vores dialog omfatter stort set alle vigtige spørgsmål. Vi har et fælles ansvar for at tage globale udfordringer op og bidrage til en mere fredelig og demokratisk verden og arbejde for et dynamisk, multilateralt handelssystem. Der er også meningsforskelle på forskellige områder, men vi er i tæt dialog om disse spørgsmål. Siden vores dialog blev formaliseret i 1990 og med vedtagelsen af den transatlantiske erklæring, er den blevet både dybere og bredere. I 1995 vedtog vi også den nye transatlantiske dagsorden. Rådet (almindelige anliggender) bifaldt på sit møde i mandags Kommissionens meddelelse om, hvordan vi kan styrke den transatlantiske dialog yderligere, og gav formandskabet og Kommissionen til opgave sammen med USA at sørge for, at dialogen bliver mere effektiv og handlingsorienteret. Rådet ønsker, at dialogen, som omfatter regelmæssige topmøder, skal fokusere på en række strategiske temaer og prioritere spørgsmål, som er vigtige for at fremme kontinuiteten. Rådet har specifikt krævet, at "miljø" og "klima" skal udgøre et af disse strategiske temaer. Ved topmødet i Göteborg den 14. juni skal EU og USA i fællesskab nå frem til en klar struktur og entydige retningslinjer for det videre samarbejde. Ved topmødet vil alle de spørgsmål, som er blevet prioriteret under det svenske formandskab, blive rejst på den ene eller anden måde. EU og USA har samordnet indsatsen for at hjælpe Rusland med at gennemføre nedrustnings- og ikkespredningsforanstaltninger, navnlig med hensyn til destruktion af kernevåben og den såkaldte multilaterale MNEPR. Vi har samarbejdet inden for rammerne af EU's initiativ for den nordlige dimension. Vi har indledt et flerårigt samarbejde om rets- og indenrigsanliggender i tæt samråd med de kommende belgiske og spanske formandskaber, der fokuserer på bekæmpelse af narkotika, bekæmpelse af børnepornografi på internet samt støtte til Ruslands bekæmpelse af organiseret kriminalitet og kamp for konsolidering af retsstaten. Vi har samarbejdet om spørgsmål vedrørende den nye økonomi. Vi har samarbejdet om bekæmpelsen af hiv/aids og andre smitsomme sygdomme i Afrika. På det handelspolitiske område har det svenske formandskab givet høj prioritet til at søge at skabe enighed mellem EU og USA om en platform, der skal gøre det muligt at påbegynde nye WTO-forhandlinger til efteråret. Desuden har vi understreget betydningen af, at der gøres konkrete fremskridt for at løse de bilaterale handelstvister, som udgør et alvorligt irritationsmoment i relationerne. Den principielle løsning, som vi nåede frem til i bananstriden for nylig, er et eksempel på dette."@da1 ". Herr Präsident! Auf handelspolitischem Gebiet hat die schwedische Ratspräsidentschaft besonderes Gewicht darauf gelegt, Einigkeit zwischen der Union und den USA bezüglich einer Plattform zur Ermöglichung neuer WTO-Verhandlungen im Herbst zu erzielen. Darüber hinaus haben wir die große Bedeutung konkreter Fortschritte bei der Lösung der bilateralen Handelskonflikte unterstrichen, die die Beziehungen ernsthaft beeinträchtigen. Ein Beispiel für solche positiven Ergebnisse ist die kürzlich erreichte prinzipielle Lösung im Bananenstreit. Es existieren jedoch, wie bereits erwähnt, auch Meinungsunterschiede. So war der deutliche Widerstand der neuen US-Regierung gegen das Protokoll von Kyoto eine große Enttäuschung für uns. Es ist in höchstem Maße beunruhigend, dass die USA, die 25 % der weltweiten CO2-Emissionen verursachen, sich außerhalb eines in zehnjähriger Verhandlungsarbeit erreichten internationalen Abkommens stellen. Die US-Regierung hat ihren Widerstand gegen das Protokoll damit begründet, dass es den Entwicklungsländern nicht dieselben Verpflichtungen abverlange und außerdem der amerikanischen Wirtschaft schade. Wir können diese Argumente nicht akzeptieren, ebenso wenig wie die damit begründete Zurückweisung des Abkommens durch die USA. Die Europäische Union hat schnell und energisch auf die Handlungsweise der USA reagiert. Ministerpräsident Persson hat gemeinsam mit dem Kommissionspräsidenten Prodi in einem Schreiben den Beschluss kritisiert. Bei dem informellen Treffen der Umweltminister in Schweden erklärte dessen Präsident, der schwedische Umweltminister Larsson, dass kein einzelnes Land das Recht hätte, ein multilaterales Abkommen für tot zu erklären und gab gleichzeitig seiner Hoffnung Ausdruck, die USA würden einlenken und sich wieder an der Fortführung des Kyoto-Prozesses beteiligen. Die EU-Troika reiste unter Leitung von Umweltminister Larsson im April nach Washington, um den Dialog mit den USA zu globalen Problemen wie den Klimaveränderungen trotz allem aufrechtzuerhalten. In diesen Gesprächen kam zum Ausdruck, dass die USA die Problematik der Klimaveränderungen nicht in Frage stellen und die Notwendigkeit globaler Lösungen dafür anerkennen. Während für die EU der Schlüssel für diese Frage im Rahmen des Protokolls von Kyoto liegt, bestehen jedoch die USA auf der Suche nach alternativen Lösungen. Die Europäische Union strebt eine Ratifizierung des Protokolls für das kommende Jahr an, mit oder ohne die USA. Ohne die Mitwirkung der USA hätte es jedoch einen wesentlich schwächeren Stand. Aus diesem Grund begrüßen wir die Teilnahme der USA an der im Juli stattfindenden Umweltkonferenz in Bonn und hoffen auf einen konstruktiven Dialog und einen fruchtbaren Meinungsaustausch. Lassen Sie mich unterstreichen, dass sowohl die EU als auch die USA eine große Verantwortung für die globalen Probleme und Herausforderungen der Menschheit, wie z. B. die Bedrohung durch die Klimaveränderungen, tragen. Wir werden die Länder der Dritten Welt und die Entwicklungsländer nie zu einer Beteiligung bewegen können, wenn wir nicht gemeinsam diese Verantwortung wahrnehmen. Abschließend noch einige Worte zu den Gebieten, auf denen die Europäische Union und die USA ihre gemeinsame Verantwortung wahrnehmen und bereits wahrgenommen haben. Dabei möchte ich besonders unser gemeinsames Engagement für die Förderung von Frieden und Stabilität auf dem Balkan hervorheben, ebenso wie unsere Konsultationen zur Lage auf der Koreanischen Halbinsel und zum Friedensprozess im Nahen Osten. Die Beziehungen zwischen der EU und den USA sind in der heutigen Welt von größtem Gewicht, denn nur durch Zusammenarbeit und Dialog können wir den globalen Herausforderungen begegnen und Voraussetzungen für eine Welt des Friedens, der Demokratie und der wirtschaftlichen Entwicklung schaffen. Darum erfüllt es mich mit tiefer Befriedigung, dass das Europäische Parlament für die Weiterführung und den Ausbau des Dialogs mit dem amerikanischen Kongress wirkt. Lassen Sie mich außerdem noch betonen, dass ein sinnvoller Dialog auch die Fragen umfassen muss, in denen Uneinigkeit zwischen der Union und den USA besteht. Grundlage eines konstruktiven Meinungsaustausches ist Aufrichtigkeit, die auch kritische Äußerungen einschließt. Das heißt, die Europäische Union wird also auch zukünftig Kritik äußern, beispielsweise gegen die Anwendung der Todesstrafe in den USA. Die Beziehungen zwischen der EU und den USA sind sowohl für Europa und die USA als auch für die übrige Welt von größter Bedeutung. Herr Präsident, jetzt sehe ich mit großer Erwartung den Standpunkten der Abgeordneten entgegen. Die transatlantischen Beziehungen sind gut. Wir arbeiten heute auf einer Reihe von Gebieten eng zusammen und führen zu fast allen wichtigen Fragen einen intensiven Dialog. Wir tragen eine gemeinsame Verantwortung für die Lösung globaler Herausforderungen und die Bemühungen um eine friedlichere und demokratischere Welt sowie ein dynamisches multilaterales Handelssystem. Auch zu den Meinungsverschiedenheiten, die wir in verschiedenen Bereichen haben, führen wir Diskussionen. Seit seiner Formalisierung im Jahre 1990 und mit der Annahme der Transatlantischen Erklärung hat sich unser Dialog kontinuierlich vertieft und erweitert. 1995 nahmen wir auch die Neue Transatlantische Agenda an. Auf seiner Tagung am vergangenen Montag begrüßte der Rat „Allgemeine Fragestellungen“ die Mitteilung der Kommission über die weitere Stärkung des transatlantischen Dialogs und beauftragte die Ratspräsidentschaft und die Kommission, gemeinsam mit den USA für einen effektiveren und ergebnisorientierteren Dialog zu sorgen. Der Rat strebt an, dass der Dialog, der auch regelmäßige Gipfeltreffen einschließt, sich auf einige strategische Themen und Fragen von übergeordneter Bedeutung für eine stärkere Kontinuität konzentriert. Dazu sollen insbesondere die Themenbereiche „Umwelt“ und „Klima“ gehören. Auf dem Gipfel von Göteborg am 14. Juni werden die EU und die USA der zukünftigen Zusammenarbeit gemeinsam eine deutliche Struktur und Richtung verleihen. Dabei werden alle von der schwedischen Ratspräsidentschaft gesetzten Prioritäten auf die eine oder andere Weise berührt werden. Die EU und die USA haben ihre Unterstützung für Russland bei der Erfüllung seiner Abrüstungs- und Nichtverbreitungsverpflichtungen koordiniert, insbesondere was die Zerstörung von Kernwaffen und das MNEPR betrifft. Außerdem haben wir im Rahmen der EU-Initiative Nördliche Dimension zusammengearbeitet sowie eine mehrjährige Zusammenarbeit in den Bereichen Justiz und Inneres eingeleitet. Dabei konzentrieren wir uns in Abstimmung mit der kommenden belgischen bzw. spanischen Ratspräsidentschaft auf die Bekämpfung der Drogenkriminalität und der Kinderpornographie im Internet sowie auf die Unterstützung Russlands beim Kampf gegen die organisierte Kriminalität und für die Stärkung des Rechtsstaats. Auch Fragen der neuen Wirtschaft sowie des Kampfes gegen HIV/Aids und andere übertragbare Krankheiten sind Gegenstand der Zusammenarbeit."@de7 "Κύριε � ρόεδρε! Στον τομέα της εμπορικής πολιτικής η σουηδική � ροεδρία έδωσε άμεση προτεραιότητα στη εξασφάλιση ομοφωνίας μεταξύ ΕΕ και Η� Α σε μία βάση που θα καταστήσει δυνατή την εκκίνηση νέων διαπραγματεύσεων στον � ΟΕ το φθινόπωρο. Στο πλαίσιο αυτό υπογραμμίσαμε τη σημασία της πραγματοποίησης συγκεκριμένης προόδου προκειμένου να επιλυθούν οι διμερείς εμπορικές διαφορές, οι οποίες επιβαρύνουν σοβαρά τις σχέσεις μας. Η καταρχήν λύση που επιτεύχθηκε πρόσφατα στη διαφορά μας για τις μπανάνες αποτελεί ένα καλό παράδειγμα. Επικρατούν όμως συγχρόνως, όπως ανέφερα και διιστάμενες απόψεις. Η αντίσταση της νέας αμερικανικής κυβέρνησης κατά του � ρωτοκόλλου του Κυότο αποτελεί πηγή έντονης απογοήτευσης για μας. Είναι ιδιαίτερα ανησυχητικό το γεγονός ότι οι Η� Α, οι οποίες προκαλούν το 25% των παγκόσμιων εκπομπών διοξειδίου του άνθρακα, αποφάσισαν να απόσχουν από μία διεθνή συμφωνία στην οποία καταλήξαμε μετά από διαπραγματεύσεις μίας δεκαετίας. Η νέα αμερικανική κυβέρνηση δικαιολόγησε τις αντιρρήσεις της κατά του � ρωτοκόλλου του Κυότο λέγοντας ότι δεν απαιτούνται ανάλογες δεσμεύεις από τις αναπτυσσόμενες χώρες και ότι επιπλέον βλάπτει την αμερικανική οικονομία. Δεν δεχόμαστε τις δικαιολογίες αυτές και κυρίως θεωρούμε απαράδεκτο να τις χρησιμοποιούν οι Η� Α προκειμένου να μην εφαρμόσουν τη συμφωνία. Η αντίδραση της ΕΕ στη στάση των Η� Α υπήρξε γρήγορη και αποφασιστική. Ο πρωθυπουργός κ. Persson από κοινού με τον � ρόεδρο της Επιτροπής κ. � ρόντι επέκριναν με επιστολή τους την απόφαση των Η� Α. Κατά την άτυπη συνάντηση των Υπουργών � εριβάλλοντος στη Σουηδία, ο σουηδός � ροεδρεύων, Υπουργός � εριβάλλοντος Larsson, διαπίστωσε ότι καμία χώρα δεν έχει το δικαίωμα να καταδικάσει σε αποτυχία μία πολυμερή συμφωνία και εξέφρασε την ελπίδα να αλλάξουν στάση οι Η� Α και να συμβάλουν στη συνέχιση της διαδικασίας του Κυότο. Η τρόικα της ΕΕ, υπό την ηγεσία του Υπουργού � εριβάλλοντος κ. Larsson, μετέβη τον Απρίλιο στην Ουάσιγκτον για να συνεχίσει τις προσπάθειες διατήρησης του διαλόγου με τις Η� Α σχετικά με τα παγκόσμια προβλήματα που προξενούν οι αλλαγές στο κλίμα. Στις συζητήσεις αυτές διαπιστώθηκε ότι οι Η� Α δεν αμφισβητούν την προβληματική που αφορά τις αλλαγές του κλίματος. Οι Η� Α συνειδητοποιούν τη σημασία της αναζήτησης λύσεων για το πρόβλημα σε παγκόσμιο επίπεδο. Η ΕΕ θεωρεί ότι οι λύσεις αυτές βρίσκονται στο πλαίσιο του � ρωτοκόλλου του Κυότο, ενώ οι Η� Α επιμένουν στην ανάγκη εξεύρεσης εναλλακτικών λύσεων. Στόχος της ΕΕ είναι να μπορέσει να κυρωθεί το � ρωτόκολλο κατά το επόμενο έτος με ή χωρίς τις Η� Α. Ένα πρωτόκολλο χωρίς τη συνεργασία των Η� Α θα είναι ωστόσο σημαντικά ασθενέστερο. Για το λόγο αυτό καλωσορίζουμε το γεγονός ότι οι Η� Α θα συμμετάσχουν στη διάσκεψη για το περιβάλλον τον Ιούλιο στη Βόννη και ελπίζουμε να διεξαχθεί εκεί ένας εποικοδομητικός διάλογος και με καρποφόρα ανταλλαγή απόψεων. Θα ήθελα να υπογραμμίσω ότι τόσο η ΕΕ όσο και οι Η� Α φέρουν σημαντικές ευθύνες απέναντι στα παγκόσμια προβλήματα και τις προκλήσεις όπως οι απειλές από την αλλαγή του κλίματος. � οτέ δεν θα μπορέσουμε να πείσουμε τις χώρες του Τρίτου Κόσμου και τις αναπτυσσόμενες χώρες να συμβάλουν προς την κατεύθυνση αυτή εφόσον η ΕΕ και οι Η� Α δεν αναλάβουν από κοινού τις ευθύνες τους. Θα ήθελα, τέλος, να αναφερθώ στους τομείς όπου η ΕΕ και οι Η� Α κατόρθωσαν να αναλάβουν τις κοινές τους ευθύνες. Θα ήθελα στο σημείο αυτό να υπογραμμίσω ιδιαίτερα τις κοινές μας προσπάθειες υπέρ της ειρήνης και της σταθερότητας στα Βαλκάνια, καθώς και τις διαβουλεύσεις μας σχετικά με την κατάσταση στην Κορεατική Χερσόνησο αλλά και για την ειρηνευτική διαδικασία στη Μέση Ανατολή. Ο συντονισμός μεταξύ ΕΕ και Η� Α είναι ζωτικής σημασίας στον σημερινό κόσμο. Μόνο μέσω της συνεργασίας και του διαλόγου μπορούμε να αντιμετωπίσουμε τις παγκόσμιες προκλήσεις και να θέσουμε τις βάσεις για έναν κόσμο ειρήνης, δημοκρατίας και οικονομικής ανάπτυξης. Για το λόγο αυτό χαίρομαι ιδιαίτερα για το γεγονός ότι το Ευρωπαϊκό Κοινοβούλιο καταβάλλει προσπάθειες για την ανάπτυξη και την ενίσχυση του διαλόγου με το αμερικανικό Κογκρέσο. Θα ήθελα να υπογραμμίσω επίσης ότι ένας ουσιαστικός διάλογος οφείλει να περιλαμβάνει και ζητήματα στα οποία οι Η� Α και η ΕΕ διαφωνούν. Ένας εποικοδομητικός διάλογος στηρίζεται στην ειλικρίνεια και ειλικρίνεια σημαίνει να μην διστάζει κανείς να εκφράζει κριτική. Αυτό σημαίνει ότι η ΕΕ θα συνεχίσει και στο μέλλον να επικρίνει ζητήματα όπως η εφαρμογή της θανατικής ποινής από τις Η� Α. Οι σχέσεις μεταξύ ΕΕ και Η� Α είναι ζωτικής σημασίας τόσο για την Ευρώπη όσο και για τις Η� Α αλλά και για τον υπόλοιπο κόσμο. Ευχαριστώ, κυρία � ρόεδρε. � ροσβλέπω τώρα με ενδιαφέρον στις απόψεις των κυρίων βουλευτών. Οι διατλαντικές σχέσεις είναι καλές. Σήμερα συνεργαζόμαστε πολύ στενά σε διάφορους τομείς και ο διάλογός μας περιλαμβάνει σε μεγάλο βαθμό όλα τα σημαντικά ζητήματα. Φέρουμε κοινή ευθύνη για την αντιμετώπιση των παγκοσμίων προκλήσεων και τη δημιουργία ενός ειρηνικότερου και δημοκρατικότερου κόσμου, καθώς και την οικοδόμηση ενός δυναμικού πολύπλευρου εμπορικού συστήματος. Οι απόψεις μας διαφέρουν σε διάφορους τομείς, όμως συζητούμε τις διαφορές μας. Αφότου ο διάλογος που διεξάγουμε επισημοποιήθηκε το 1990 και αφού υιοθετήθηκε η Διατλαντική Δήλωση, ο διάλογος μεταξύ μας εμβαθύνεται και διευρύνεται συνεχώς. Το 1995 υιοθετήσαμε επίσης τη νέα Διατλαντική Ατζέντα. Το Συμβούλιο Γενικών Υποθέσεων καλωσόρισε κατά τη συνεδρίασή του την προηγούμενη Δευτέρα την ανακοίνωση της Επιτροπής σχετικά με το πώς μπορούμε να ενισχύσουμε περαιτέρω τον διατλαντικό διάλογο και ανέθεσε στην � ροεδρία και στην Επιτροπή να μεριμνήσουν από κοινού με τις Η� Α προκειμένου να καταστεί ο διάλογος περισσότερο αποτελεσματικός και συγκεκριμένος. Το Συμβούλιο επιθυμεί να επικεντρωθεί ο διάλογος, ο οποίος περιλαμβάνει τακτικές συναντήσεις κορυφής, σε ορισμένα στρατηγικής σημασίας ζητήματα και να δώσει προτεραιότητα σε ζητήματα που είναι σημαντικά προκειμένου να εξασφαλιστεί η συνέχεια στο διάλογο αυτό. Το Συμβούλιο ζήτησε ιδιαίτερα να περιληφθούν σε αυτά τα στρατηγικής σημασίας ζητήματα το περιβάλλον και το κλίμα. Κατά τη Σύνοδο Κορυφής του Γκέτεμποργκ στις 14 Ιουνίου, η ΕΕ και οι Η� Α θα διαμορφώσουν από κοινού μία σαφή διάρθρωση και θα ορίσουν τις κατευθύνσεις για τη συνέχιση της μεταξύ τους συνεργασίας. Κατά τη Σύνοδο Κορυφής θα εξεταστούν με τον άλφα ή βήτα τρόπο όλα τα ζητήματα στα οποία έχει δοθεί προτεραιότητα κατά τη σουηδική � ροεδρία. Η ΕΕ και οι Η� Α έχουν συντονίσει τις προσπάθειές τους για την παροχή βοήθειας στη Ρωσία προκειμένου αυτή να ανταποκριθεί στις δεσμεύσεις που έχει αναλάβει για τον αφοπλισμό και τη μη διάδοση των πυρηνικών όπλων, ιδιαίτερα σχετικά με την καταστροφή των χημικών όπλων και το λεγόμενο MNEPR (� ολυμερές � ρόγραμμα για την � υρηνική Ενέργεια και το � εριβάλλον στη Ρωσία). Συνεργαστήκαμε στο πλαίσιο της πρωτοβουλίας της ΕΕ για τη Βόρειο Διάσταση. Ξεκινήσαμε πολυετή συνεργασία σχετικά με ζητήματα δικαιοσύνης και εσωτερικών υποθέσεων, σε στενή συνεργασία με τις επόμενες � ροεδρίες του Βελγίου και της Ισπανίας, με ιδιαίτερη έμφαση στην καταπολέμηση των ναρκωτικών, της παιδικής πορνογραφίας στο Διαδίκτυο και την ενίσχυση στον αγώνα της Ρωσίας κατά του οργανωμένου εγκλήματος και υπέρ του κράτους δικαίου. Συνεργαστήκαμε σε ζητήματα που αφορούν τη νέα οικονομία. Συνεργαστήκαμε στην καταπολέμηση του HIV/AIDS και άλλων μεταδοτικών ασθενειών στην Αφρική."@el8 "Mr President, relations between the EU and the US are of vital importance both for Europe and the US and for the rest of the world. However, as I said, there are also differences of opinion. The new administration’s stated opposition to the Kyoto Protocol is a source of great disappointment to us. It is highly worrying that the US, which is responsible for 25% of the world’s carbon dioxide emissions, is choosing to stand aside from an international agreement negotiated over a decade. The new administration has justified its opposition to the Kyoto Protocol by the fact that it does not require the same undertakings of developing countries and is also damaging to the American economy. We do not accept these reasons, and above all we do not accept the US thereby distancing itself from the agreement. The EU’s reaction to the actions of the US has been swift and powerful. Prime Minister Persson and Mr Prodi, President of the Commission, have criticised the decision in a letter. At the informal meeting of the environment ministers in Sweden, the Swedish chairman, Mr Larsson, stated that no individual country has the right officially to declare a multilateral agreement dead, and he expressed his hopes that the US would return and take part in the ongoing Kyoto Process. The EU Troika, headed by the Swedish Minister for the Environment Mr Larsson, travelled to Washington in April to continue nevertheless to attempt to maintain the dialogue with the US on the global problem of climate change. In these talks, it emerged that the US does not question the problem of climate change. The US admits the importance of finding global solutions to the problem. The EU considers that the solution is to be found within the framework of the Kyoto Protocol, while the US insists on the need to find alternative solutions. The EU’s goal is to make the Protocol ratifiable within the next year with or without the US. However, without the participation of the US, the Protocol will be considerably weaker. We therefore welcome the US attending the environment meeting in Bonn in July and hope to see a constructive dialogue with a fruitful exchange of views. I would like to emphasise that both the EU and the US bear a heavy responsibility for global problems and challenges such as the threat posed by climate change. We will never get the countries of the Third World and developing countries to take action if no joint responsibility is taken by the EU and the US. To conclude, a few words on the areas in which the EU and the US are taking, and have succeeded in taking, joint responsibility. In this context, I would particularly like to highlight our joint efforts to promote peace and stability in the Balkans, as well as our consultations on the situation in the Korean peninsula and the Middle East peace process. Links between the EU and the US are vitally important in today’s world. It is only through cooperation and dialogue that we can meet global challenges and create the preconditions for a world of peace, democracy and economic development. I therefore see with great satisfaction that the European Parliament is taking action to develop and strengthen the dialogue with the American Congress. I would also like to point out that a meaningful dialogue must also address issues on which the EU and the US disagree. Constructive dialogue is based on sincerity, and sincerity means not hesitating to voice criticism. This means that, in the future too, the EU will direct criticism at, for example, the US’s use of the death penalty. Mr President, I now look forward to hearing the opinions of the Members of the European Parliament. Transatlantic relations are good. Today, we are working closely together within a number of areas, and our dialogue by and large comprises all the important issues. We have a shared responsibility to meet global challenges and contribute to a more peaceful and more democratic world as well as to work for a dynamic multilateral trade system. We also have differences of opinion in various areas but conduct a close dialogue on these. Since our dialogue was formalised in 1990 with the adoption of the Transatlantic Declaration, it has been constantly deepened and broadened. In 1995, we also adopted the New Transatlantic Agenda. At its meeting on Monday, the General Affairs Council welcomed the Commission’s report on how we can further strengthen the transatlantic dialogue and charged the Presidency and the Commission to ensure, together with the US, that the dialogue becomes more efficient and action oriented. The Council would like to see the dialogue, which comprises regular summits, focusing on a number of strategic themes and prioritising the issues which are important for promoting continuity. The Council has particularly demanded that “the environment” and “climate” constitute one of these strategic themes. At the Gothenburg Summit on 14 June, the EU and the US will jointly stake out a clear structure and focus for continued cooperation. At the Summit, all the issues which have been prioritised during the Swedish Presidency will be raised in one way or another. The EU and the US have coordinated the initiatives designed to help Russia implement disarmament and non-proliferation agreements, particularly regarding the Multilateral Nuclear Environmental Programme and the destruction of chemical weapons. We have also worked together within the framework of the EU’s Northern Dimension initiative. In close consultation with the forthcoming Belgian and Spanish Presidencies, we have begun multiannual cooperation on justice and home affairs, focusing on combating drugs, combating child pornography on the Internet and supporting Russia’s fight against organised crime and its consolidation of a society based on the rule of law. We have worked together on issues related to the new economy. We have worked together on the fight against HIV/Aids and other infectious diseases in Africa. In the field of trade policy, the Swedish Presidency has given high priority to seeking unanimity between the EU and the US on a platform which will make it possible to launch new WTO negotiations in the autumn. In addition, we have emphasised the importance of concrete progress being made to solve the bilateral trade disputes which constitute a serious cause of irritation in our relationship. The theoretical solution to the banana dispute that was recently achieved is one example of this."@en3 "(SV) Señor Presidente, las relaciones entre la UE y EE.UU. son de vital importancia tanto para Europa y EE.UU. como para el resto del mundo. Pero, como ya he dicho, también hay diferencias de opinión. La resistencia manifestada por la nueva administración respecto al Protocolo de Kioto es una fuente de gran decepción para nosotros. Nos preocupa mucho que EE.UU., que es responsable del 25 por ciento de las emisiones mundiales de dióxido de carbono, opte por desconocer un acuerdo internacional que se negoció durante una década. La nueva administración ha justificado su resistencia arguyendo que a los países en vías de desarrollo no se les exigen las mismas condiciones lo que, en consecuencia, resulta perjudicial para la economía estadounidense. No aceptamos esas razones y, en especial, nos oponemos a que EE.UU., por esos motivos, desconozca el acuerdo. La reacción de la UE frente a la actitud de EE.UU. ha sido rápida y enérgica. El primer Ministro Persson y el Sr. Prodi, Presidente de la Comisión, han criticado en una carta esta decisión. En la reunión informal de Ministros de Medio Ambiente en Suecia, comprobó su presidente, el Ministro de Medio Ambiente sueco Sr. Larsson, que ningún país tiene derecho a desconocer un acuerdo multilateral y expresó su esperanza de que EE.UU. vuelva a participar en la continuación del proceso de Kioto. La troica comunitaria, bajo la presidencia del Ministro de Medio Ambiente sueco Sr. Larsson, viajó a Washington para intentar la reanudación del diálogo con EE.UU. sobre el problema mundial que es el cambio climático. En esas conversaciones quedó claro que EE.UU. no cuestiona los problemas derivados del cambio climático. EE.UU. reconoce la importancia de que se encuentren soluciones globales al problema. La UE opina que la solución hay que buscarla en el marco del Protocolo de Kioto, en tanto que EE.UU. sostiene la necesidad de buscar soluciones diferentes. El objetivo comunitario es que el Protocolo pueda ser ratificado el próximo año, con o sin EE.UU. Un Protocolo sin la participación de EE.UU. queda, no obstante, muy debilitado. Por eso celebramos que EE.UU. participe en la reunión de Bonn sobre el medio ambiente en julio donde esperamos un diálogo constructivo y fructíferas conversaciones. Quiero subrayar que tanto la UE como EE.UU. tienen una gran responsabilidad a la hora de afrontar los problemas y retos mundiales, tales como el cambio climático. Jamás conseguiremos que los países del Tercer Mundo y los países en vías de desarrollo se involucren si la UE y EE.UU. no asumen su responsabilidad común. Finalmente algunas palabras sobre las materias en las que la UE y EE.UU. han logrado asumir sus responsabilidades comunes. Quisiera destacar nuestros esfuerzos comunes para promover la paz y la estabilidad en los Balcanes y nuestras consultaciones en torno a la situación en la Península de Corea y al proceso de paz en Oriente Medio. Las relaciones entre la UE y EE.UU. son de vital trascendencia en el mundo de hoy. Sólo a través de la colaboración y el diálogo podremos hacer frente a los retos globales y crear las condiciones para un mundo de paz, democracia y desarrollo económico. Por eso veo con gran satisfacción el hecho de que el Parlamento Europeo actúe para desarrollar y fortalecer el diálogo con el congreso estadounidense. Quiero puntualizar que un diálogo con sentido debe comprender temas en los que la UE y EE.UU. estén en desacuerdo. Un diálogo constructivo se fundamenta en la sinceridad y ésta implica que no hay que dudar a la hora de hacer críticas. Significa que en el futuro la UE seguirá criticando la aplicación de la pena de muerte en EE.UU.. Señor Presidente, ahora escucharé las opiniones de los diputados. Las relaciones transatlánticas son buenas. Actualmente cooperamos estrechamente en numerosos campos y nuestro diálogo comprende prácticamente todas las materias. Tenemos una responsabilidad común para enfrentar los retos mundiales, para contribuir a un mundo más democrático y pacífico y para la creación de un sistema comercial multilateral dinámico. Tenemos también diferentes opiniones en muchos temas, pero dialogamos sobre ellos. Desde la formalización de nuestro diálogo en 1990, a raíz de la aprobación de la Declaración Transatlántica, éste se ha ampliado y profundizado. En 1995 aprobamos también la Nueva Agenda Transatlántica. El Consejo (Asuntos Generales) recibió con beneplácito en su reunión del lunes pasado la comunicación de la Comisión sobre profundización del diálogo transatlántico y encargó a la Presidencia y a la Comisión que, junto con EE.UU., estudie las formas para hacerlo más eficaz y orientado al comercio. El Consejo quiere que el diálogo, que implica cumbres periódicas, se centre en torno a una serie de temas estratégicos y que se dé prioridad a los asuntos que promuevan la continuidad. El Consejo ha requerido especialmente que “el medio ambiente” y “el clima” sean algunos de esos temas estratégicos. En la Cumbre de Goteburgo del 14 de junio, EE.UU. y la UE establecerán una estructura clara y una orientación para la colaboración futura. En esa cumbre se exteriorizarán, de una u otra manera, todas las materias que han tenido preferencia durante la Presidencia sueca. La UE y EE.UU. han coordinado sus esfuerzos para ayudar a Rusia a cumplir con sus compromisos de desarme y de no propagación de armas nucleares, especialmente en relación con la destrucción de armas químicas y de las denominadas MNEPR multilaterales. Hemos cooperado en el marco de la iniciativa de la UE denominado La Dimensión Nórdica. Hemos iniciado una colaboración a largo plazo sobre temas de seguridad y de interior, realizando consultas frecuentes con las futuras Presidencias belga y española, concentrándonos en la lucha contra el narcotráfico, contra la pornografía infantil en Internet, en la ayuda a Rusia en su lucha contra la delincuencia organizada y en la consolidación del estado de derecho. Hemos colaborado en torno a asuntos relacionados con la nueva economía. También lo hemos hecho en relación con la lucha contra el VIH, el SIDA y otras enfermedades contagiosas en África. En el terreno de la política comercial, la Presidencia sueca ha dado gran relevancia a la búsqueda de un acuerdo entre la UE y EE.UU. sobre una plataforma que permita el lanzamiento de las nuevas negociaciones de la OMC en el otoño. Por eso hemos subrayado la significación de que se hagan avances concretos para resolver los conflictos comerciales bilaterales que constituyen graves causas de irritación en las relaciones. Las soluciones de principios que hace poco se alcanzaron en relación con las disputas por los plátanos son un ejemplo de esto."@es12 "Arvoisa puhemies! Kauppapolitiikassa puheenjohtajavaltio Ruotsi on asettanut etusijalle pyrkimyksen saavuttaa EU:n ja USA:n välillä, kun kyse on siitä perustasta, joka antaa mahdollisuuden järjestää syksyllä uusia WTO-neuvotteluja. Olemme lisäksi korostaneet, että on tärkeä saavuttaa konkreettista edistystä niiden kahdenvälisten kauppakiistojen ratkaisemisessa, jotka hiertävät suhteita vakavasti. Äskettäin banaanikiistassa saavutettu periaateratkaisu on esimerkki tästä. Kuten kuitenkin sanoin, on myös joitakin mielipide-eroja. Olemme erittäin pettyneitä, että uusi hallinto vastustaa selvästi Kioton pöytäkirjaa. On erittäin huolestuttavaa, että USA, joka tuottaa yli 25 prosentista maailman hiilidioksidipäästöistä, päättää hylätä kansainvälisen sopimuksen, joka saatiin aikaan vuosikymmenen kestäneissä neuvotteluissa. Uusi hallinto on perustellut Kioton pöytäkirjan vastustustaan sillä, että samat vaatimukset eivät koske kehitysmaita ja että se lisäksi vahingoittaa USA:n taloutta. Emme hyväksy näitä syitä, emmekä hyväksy etenkään sitä, että Yhdysvallat torjuu näin sopimuksen. EU on reagoinut USA:n toimintaan nopeasti ja voimakkaasti. Pääministeri Persson on yhdessä komission puheenjohtaja Prodin kanssa arvostellut päätöstä kirjeitse. Ruotsissa järjestetyn epävirallisen ympäristöministerien kokouksen ruotsalainen puheenjohtaja, ympäristöministeri Larsson, totesi, että millään yksittäisellä valtiolla ei ole oikeutta julistaa monenvälistä sopimusta kuolleeksi, ja hän toivoi, että USA osallistuisi jatkossa Kioton prosessiin. Ympäristöministeri Larssonin johtama EU:n troikka matkusti huhtikuussa Washingtoniin yrittääkseen kuitenkin jatkaa EU:n ja Yhdysvaltojen välistä vuoropuhelua tästä ilmastonmuutosten muodostamasta maailmanlaajuisesta ongelmasta. Näissä neuvotteluissa kävi ilmi, että USA ei kyseenalaista ilmastonmuutoksiin liittyviä ongelmia. USA myöntää, että on tärkeää, että ongelmaan löydetään maailmanlaajuiset ratkaisut. EU:n mielestä ratkaisu löytyy Kioton pöytäkirjasta, kun taas USA perää edelleen vaihtoehtoisia ratkaisuja. EU:n tavoitteena on tehdä pöytäkirjasta ratifiointikelpoinen seuraavan vuoden aikana, olipa USA mukana tai ei. Pöytäkirjasta tulee kuitenkin huomattavasti heikompi, jos USA ei osallistu sen tekemiseen. Pidämme sen vuoksi myönteisenä, että USA osallistuu Bonnissa kesäkuussa järjestettävään ympäristökonferenssiin ja toivomme, että siellä käydään rakentavaa vuoropuhelua ja hedelmällistä mielipiteenvaihtoa. Haluaisin korostaa, että sekä EU:lla että USA:lla on raskas vastuu maailmanlaajuisista ongelmista ja haasteista, kuten ilmastonmuutosten aiheuttamasta uhasta. Emme saa ikinä kolmannen maailman maita ja kehitysmaita osallistumaan ilmastonmuutosten torjumiseen, jos EU ja USA eivät kanna yhteistä vastuuta. Lopuksi muutama sana niistä asioista, joissa EU ja USA kantavat ja ovat onnistuneet kantamaan yhteistä vastuuta. Tässä yhteydessä haluan ottaa esille erityisesti yhteiset toimemme rauhan ja vakauden edistämiseksi Balkanilla sekä neuvottelut, jotka koskevat Korean niemimaan tilannetta että Lähi-idän rauhanprosessia. EU:n ja USA:n välinen suhde on erittäin tärkeä nykymaailmassa. Vain yhteistyötä tekemällä ja vuoropuhelua käymällä voimme kohdata maailmanlaajuiset haasteet ja luoda edellytykset maailmalle, jossa vallitsee rauha, demokratia ja taloudellinen kehitys. Pidän sen vuoksi erittäin myönteisenä sitä tosiasiaa, että Euroopan parlamentti pyrkii toiminnallaan kehittämään ja vahvistamaan USA:n kongressin kanssa käytävää vuoropuhelua. Haluan myös korostaa sitä, että mielekkääseen vuoropuheluun on sisällyttävä myös sellaisia kysymyksiä, joista EU ja USA:n ovat eri mieltä. Rakentava vuoropuhelu perustuu rehellisyyteen, joka tarkoittaa sitä, että arvostelun antamista ei saa epäröidä. Tämä merkitsee sitä, että EU aikoo jatkossakin arvostella kuolemanrangaistuksen käyttöä USA:ssa. EU:n ja USA:n välisten suhteiden merkitys on olennainen niin Euroopan, USA:n kuin koko muunkin maailman kannalta. Arvoisa puhemies, odotan nyt kovasti jäsenten näkemyksiä. Transatlanttiset suhteet ovat hyvät. Teemme nykyään läheistä yhteistyötä useilla alueilla, ja vuoropuhelumme kattaa lähes kaikki tärkeät kysymykset. Meillä on yhteinen vastuu, joka koskee maailmanlaajuisten haasteiden kohtaamista ja rauhanomaisen ja demokraattisen maailman rakentamiseen osallistumista sekä dynaamisen monenvälisen kauppajärjestelmän edistämistä. Mielipide-eroja esiintyy useilla eri alueilla, mutta käymme niistä läheistä vuoropuhelua. Aina siitä lähtien kun vuoropuhelumme virallistettiin vuonna 1990 annetun transatlanttisen julistuksen hyväksymisen yhteydessä, se on syventynyt ja laajentunut koko ajan. Vuonna 1995 hyväksyimme myös uuden transatlanttisen toimintaohjelman. Yleisten asioiden neuvosto piti maanantaina järjestetyssä kokouksessaan myönteisenä komission tiedonantoa siitä, miten voisimme vahvistaa transatlanttista vuoropuhelua entisestään, ja se antoi puheenjohtajavaltiolle ja komissiolle tehtäväksi huolehtia yhdessä USA:n kanssa siitä, että vuoropuhelusta tulisi entistä tehokkaampi ja toimintaan suuntautuneempi. Neuvosto haluaa, että vuoropuhelua, johon kuuluvat säännölliset huippukokoukset, käydään tietyistä strategisista teemoista ja että siinä asetetaan etusijalle jatkuvuuden edistämisen kannalta tärkeät kysymykset. Neuvosto on vaatinut erityisesti sitä, että "ympäristöstä" ja "ilmastosta" tehtäisiin eräs näistä strategisista teemoista. Göteborgin huippukokouksessa 14. kesäkuuta EU ja USA aikovat yhdessä hahmotella selkeän rakenteen ja suunnan yhteistyön jatkolle. Kaikki ne kysymykset, joita Ruotsin puheenjohtajakaudella on painotettu, manifestoidaan huippukokouksessa tavalla tai toisella. EU ja USA ovat koordinoineet toimet, joiden avulla pyritään tukemaan Venäjää aseidenriisuntaa ja ydinaseiden leviämistä koskevien velvoitteiden täytäntöönpanossa, erityisesti kemiallisten aseiden tuhoamisessa ja niin kutsutussa ydinaseita koskevassa monenvälisessä ympäristöohjelmassa (MNEPR). Olemme tehneet yhteistyötä Pohjoista ulottuvuutta koskevan EU:n aloitteen puitteissa. Olemme käynnistäneet monivuotisen oikeus- ja sisäasioita koskevan yhteistyön läheisissä neuvotteluissa tulevien puheenjohtajavaltioiden Belgian ja Espanjan kanssa, olemme keskittyneet huumeiden vastaiseen taisteluun, Internetissä olevan lapsipornografian vastaiseen taisteluun sekä Venäjän tukemiseen järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa ja oikeusyhteiskunnan lujittamisessa. Olemme tehneet yhteistyötä uutta taloutta koskevien kysymysten parissa. Olemme tehneet yhteistyötä hi-viruksen tai aidsin ja muiden tarttuvien tautien torjunnan parissa Afrikassa."@fi5 ". Monsieur le Président, les relations entre l'UE et les États-Unis ont une importance vitale, aussi bien pour l'Europe et les États-Unis eux-mêmes que pour le reste du monde. Mais comme je l'ai dit, nous avons aussi des divergences d'opinions. L'opposition au protocole de Kyoto exprimée par la nouvelle administration américaine est pour nous un sujet de grande déception. Il est extrêmement inquiétant que les États-Unis, qui sont responsables de 25 % des rejets de dioxyde de carbone produits dans le monde choisissent de rester à l'écart d'un accord international qui a mis une décennie à se négocier. La nouvelle administration a motivé cette opposition par le fait que les mêmes mesures ne sont pas exigées des pays en voie de développement, et que ces mesures seraient en outre dommageables à l'économie américaine. Nous n'acceptons pas ces arguments, et nous n'acceptons surtout pas que les États-Unis rejettent l'accord sous ce prétexte. La réaction de l'UE à l'attitude américaine a été rapide et énergique. Le Premier ministre Göran Persson et le Président de la Commission Romano Prodi ont critiqué cette décision dans une lettre commune. Lors du sommet informel des ministres de l'Environnement en Suède, le président de la réunion, M. Larsson, ministre suédois de l'Environnement, a constaté qu'aucun pays n'avait le droit de déclaré nul et non avenu un accord multilatéral, et il a exprimé l'espoir que les États-Unis reviendraient sur leur décision pour participer à la suite du processus de Kyoto. La troïka européenne, sous la direction de M. Larsson, ministre de l'Environnement, s'est rendue en avril à Washington pour tenter de maintenir néanmoins le dialogue avec les États-Unis sur ce problème mondial que constituent les changements climatiques. Il ressort de cette conversation que les États-Unis ne remettent pas en cause la problématique relative aux changements climatiques. Ils reconnaissent qu'il est important de trouver, à l'échelle mondiale, des solutions au problème. L'UE est d'avis que la solution se trouve dans le cadre du protocole de Kyoto, tandis que les États-Unis continuent à affirmer qu'il est nécessaire de trouver des solutions alternatives. L'objectif de l'UE est de rendre le protocole ratifiable au cours de l'année prochaine, avec ou sans les États-Unis. Cependant, sans les États-Unis, le protocole aurait un impact bien moindre. Nous nous félicitons donc que les États-Unis aient prévu de participer à la réunion au sujet de l'environnement qui se tiendra à Bonn, au mois de juillet, et nous espérons assister à un dialogue constructif et un échange fructueux. Je voudrais souligner le fait que l'UE comme les États-Unis portent une lourde part de responsabilité face aux problèmes et aux défis mondiaux, tels que celui qui représente la menace des changements climatiques. Nous n'obtiendrons jamais que les pays du Tiers monde et en voie de développement participent à nos efforts, si l'UE et les États-Unis n'assument pas une responsabilité commune. Pour terminer, je dirai quelques mots des domaines dans lesquels l'UE et les États-Unis ont assumé de la sorte, et avec succès, une responsabilité commune. À ce propos, je voudrais évoquer tout spécialement nos efforts communs pour promouvoir la paix et la stabilité dans les Balkans, ainsi que nos consultations sur la situation dans la presqu'île coréenne et la situation au Moyen-Orient. La relation entre l'UE et les États-Unis revêt une importance extrême dans le monde d'aujourd'hui. C'est uniquement par la coopération et le dialogue que nous pouvons faire face aux défis mondiaux et créer, à l'échelle du monde, les conditions nécessaires à la paix, à la démocratie et au développement économique. C'est pourquoi je me réjouis grandement que le Parlement européen agisse en faveur du développement et du renforcement du dialogue avec le Congrès américain. Je voudrais aussi souligner le fait que pour avoir un sens, le dialogue américano-européen doit aussi englober les questions sur lesquelles l'UE et les États-Unis sont en désaccord. Un dialogue constructif repose sur la sincérité, et la sincérité suppose que l'on n'hésite pas à formuler des critiques. Ceci signifie que l'UE continuera à adresser des critiques aux États-Unis, notamment à propos du recours à la peine de mort. Monsieur le Président, j'attends à présent avec intérêt les points de vue des députés. Ces relations transatlantiques sont bonnes. Nous avons aujourd'hui une coopération étroite dans toute une série de domaines, et notre dialogue englobe, grosso modo, toutes les questions importantes. Nous partageons la responsabilité qui consiste à faire face aux défis mondiaux, à rendre le monde plus pacifique et plus démocratique, et à mettre en place un système de commerce multilatéral dynamique. Nos vues diffèrent certes sur un certain nombre de questions, mais nous entretenons à leur sujet des discussions intensives. Depuis que le dialogue a pris un caractère formel, en 1990, avec l'adoption de la Déclaration transatlantique, il n'a cessé de s'approfondir et de s'élargir. En 1995, nous avons également adopté le Nouvel agenda transatlantique. Le conseil "affaires générales" s'est félicité, lors de sa réunion de lundi dernier, de la communication sur la façon dont nous pourrions renforcer le dialogue transatlantique, et a chargé la Présidence et la Commission de veiller, avec les États-Unis, à ce que ce qu'il soit plus efficace et débouche davantage sur des actes. Le Conseil souhaite que ce dialogue, qui comprend des réunions au sommet régulières, soit axé sur un certain nombre de thèmes stratégiques, en attribuant la priorité aux questions essentielles dans une perspective de continuité de nos échanges. Le Conseil a en particulier demandé que l'environnement et l'évolution du climat constituent l'un de ces thèmes stratégiques. Lors du sommet de Göteborg, le 14 juin, l'UE et les États-Unis définiront en commun une structure et une orientation claires pour la suite de notre coopération. Toutes les questions qui ont été considérées comme prioritaires pendant la présidence suédoise seront évoquées d'une façon ou d'une autre. L'UE et les États-Unis ont coordonné leurs efforts pour aider la Russie à mettre en œuvre des mesures de désarmement et de non-prolifération des armements, en particulier en ce qui concerne la destruction des armes chimiques et ce que l'on appelle le MNEPR multilatéral. Nous avons collaboré dans le cadre de l'initiative européenne dénommée la Dimension septentrionale. Nous avons engagé une coopération sur plusieurs années sur les questions juridiques et de politique intérieure, en consultant de façon rapprochée les représentants des futures présidences belge et espagnole. Cette coopération mettra l'accent sur la lutte contre la drogue et la pédopornographie sur Internet, ainsi que sur l'aide à la Russie dans son combat contre le crime organisé et son travail de consolidation de l'État de droit. Nous avons coopéré autour des questions liées à la nouvelle économie. Nous avons coopéré dans la lutte contre le sida et d'autres maladies contagieuses en Afrique. Dans le domaine de la politique commerciale, la Présidence suédoise s'est avant tout attachée à la recherche d'un consensus entre l'UE et les États-Unis, sur une plate-forme qui devrait permettre de relancer, cet automne, des négociations au sein de l'OMC. Nous avons en outre souligné combien il était important que des progrès concrets soient réalisés, lorsqu'il s'agit de résoudre les différends commerciaux bilatéraux qui constituent une cause de friction sérieuse dans le cadre de nos relations. La solution de principe qui a été récemment trouvée à propos du commerce des bananes en est un exemple."@fr6 "Signor Presidente! Sul versante della politica commerciale, la Presidenza svedese ha attribuito una priorità elevata alla ricerca di una forte unanimità fra UE e USA in ordine a una piattaforma che permetta di avviare nuovi negoziati in seno alla OMC il prossimo autunno. Abbiamo inoltre ribadito l’importanza di progressi concreti per la risoluzione delle controversie commerciali bilaterali, che rappresentano un considerevole fattore di disturbo delle nostre relazioni. La soluzione di principio recentemente raggiunta nel caso delle banane ne offre un esempio. Tuttavia, come ho già detto, restano alcune divergenze. L’opposizione manifesta della nuova amministrazione al Protocollo di Kyoto rappresenta per noi un motivo di profonda delusione. E’ estremamente inquietante che gli USA, responsabili del 25 percento delle emissioni mondiali di anidride carbonica, scelgano di porsi al di fuori di un accordo internazionale frutto di un negoziato decennale. La nuova amministrazione ha giustificato la propria opposizione al Protocollo di Kyoto appellandosi al fatto che esso non impone gli stessi obblighi anche ai paesi in via di sviluppo e che, pertanto, risulta dannoso per l’economia statunitense. Sono giustificazioni che non accettiamo, e soprattutto non accettiamo che gli USA con queste giustificazioni si esimano dall’accordo. La reazione dell’Unione europea al comportamento degli Stati Uniti è stata immediata e forte. Il primo ministro Persson e il Presidente della Commissione Prodi hanno criticato per via epistolare questa decisione. Al vertice informale dei ministri dell’ambiente tenuto in Svezia, il presidente svedese, il ministro dell’ambiente Larsson, ha constatato che nessun paese in particolare ha il diritto di decretare la morte di un accordo multilaterale e ha espresso la speranza che gli USA ci ripensino, inserendosi nuovamente nel processo di Kyoto. Sotto la guida le ministro per l’ambiente Larsson, la comunitaria si è recata in aprile a Washington per proseguire comunque il tentativo di ricucire il dialogo con gli Stati Uniti intorno al problema globale rappresentato dal cambiamento climatico. In quei colloqui è emerso che gli Stati Uniti non contestano che il cambiamento climatico rappresenti un problema e che riconoscono la necessità di risolverlo. Ma se l’Unione europea ritiene che la soluzione risieda nel Protocollo di Kyoto, gli Stati Uniti insistono sulla necessità di trovare soluzioni alternative. L’obiettivo dell’Unione europea è rendere ratificabile il Protocollo nel corso del prossimo anno, con o senza gli Stati Uniti. Un Protocollo senza il concorso degli USA sarà però notevolmente più debole. Salutiamo pertanto la partecipazione degli Stati Uniti al vertice ambientale di Bonn di luglio e confidiamo quindi in un dialogo costruttivo accompagnato da un fruttuoso scambio di vedute. Tengo a sottolineare che tanto gli Stati Uniti, quanto l’Unione europea hanno una pesante responsabilità verso le sfide e i problemi globali, così come verso la minaccia del cambiamento climatico. Non riusciremo mai ad avere dalla nostra gli Stati del terzo mondo e i paesi in via di sviluppo, senza una comune assunzione di responsabilità fra UE e USA. Per concludere, qualche parola sugli ambiti in cui Stati Uniti e Unione europea si assumono e si sono assunti responsabilità comuni. In particolare mi preme evidenziare al riguardo alcuni nostri interventi congiunti per promuovere la pace e la stabilità nei Balcani, così come le nostre consultazioni intorno alla situazione nella penisola coreana e al processo di pace in Medio oriente. Il legame fra Unione e Stati Uniti è della massima importanza per il mondo d’oggi. Soltanto con la cooperazione e il dialogo sarà possibile far fronte a sfide globali e gettare le basi per un mondo di pace, democrazia e sviluppo economico. Valuto pertanto molto positivamente il fatto che il Parlamento si adoperi per sviluppare e rafforzare il dialogo con il Congresso degli Stati Uniti. Tengo inoltre a evidenziare come un dialogo che abbia un senso debba includere anche temi in rapporto ai quali non vi sia accordo fra UE e USA. Un dialogo costruttivo deve reggersi sulla franchezza, e la franchezza richiede che eventuali critiche vengano formulate senza esitazioni. Ciò significa che, anche in futuro, l’Unione continuerà a rivolgere critiche agli Stati Uniti, per esempio sul ricorso alla pena di morte. I rapporti fra UE-USA sono di vitale importanza tanto per l’Europa, quanto per il resto del mondo. Signor Presidente, a questo punto sono ansiosa di ascoltare i punti di vista dei deputati. Le relazioni transatlantiche sono buone. Oggi cooperiamo strettamente in una serie di ambiti e il nostro dialogo interessa, in linea di massima, tutti i grandi temi. Abbiamo oggi una comune responsabilità rispetto alle grandi sfide globali e siamo tenuti a contribuire a un mondo più pacifico, più democratico nonché a lavorare per un dinamico sistema multilaterale di scambi. Su numerosi punti siamo di diverso avviso, ma il dialogo è sempre molto stretto. Dalla formalizzazione di tale dialogo nel 1990, e con l’adozione della Dichiarazione transatlantica, questo è stato sempre più ampliato e approfondito. Nel 1995 abbiamo inoltre adottato la Nuova agenda transatlantica. Il Consiglio “Affari generali” ha salutato, lunedì scorso, la comunicazione della Commissione sui possibili modi per rafforzare ulteriormente il dialogo transatlantico e ha conferito alla Presidenza e alla Commissione l’incarico di provvedere, insieme con gli USA, a rendere tale dialogo più efficace e più dinamico. Il Consiglio chiede che tale dialogo, che contempla incontri al vertice a intervalli regolari, si concentri intorno a una serie di temi strategici e che dia priorità ad argomenti importanti per promuoverne la continuità. In particolare, il Consiglio ha chiesto che “ambiente” e “clima” costituiscano uno di tali temi strategici. Al vertice di Göteborg del 14 giugno UE e USA dovranno definire congiuntamente una chiara strutturazione e un chiaro orientamento della loro futura cooperazione. Al vertice verranno pertanto sollevati, a diverso titolo, tutti i temi che la Presidenza svedese ha ritenuto prioritari. UE e USA hanno coordinato i loro interventi per assistere a Russia nell’attuazione degli impegni assunti in materia di disarmo e di non proliferazione, specie per quanto concerne la distruzione degli arsenali chimici e l’accordo multilterale MNEPR. Abbiamo inoltre cooperato nel quadro dell’iniziativa dell’Unione europea per una dimensione settentrionale. Abbiamo avviato una cooperazione pluriennale in materia di giustizia e affari interni, in stretto coordinamento con le prossime Presidenze belga e spagnola, incentrata sulla lotta alla droga e alla pornografia infantile su Internet ma anche sull’assistenza alla Russia nella lotta al crimine organizzato e nel consolidamento dello Stato di diritto. Abbiamo cooperato anche sui temi della sulla lotta all’HIV/AIDS e ad altre malattie trasmissibili in Africa."@it9 "Mr President, relations between the EU and the US are of vital importance both for Europe and the US and for the rest of the world. However, as I said, there are also differences of opinion. The new administration’s stated opposition to the Kyoto Protocol is a source of great disappointment to us. It is highly worrying that the US, which is responsible for 25% of the world’s carbon dioxide emissions, is choosing to stand aside from an international agreement negotiated over a decade. The new administration has justified its opposition to the Kyoto Protocol by the fact that it does not require the same undertakings of developing countries and is also damaging to the American economy. We do not accept these reasons, and above all we do not accept the US thereby distancing itself from the agreement. The EU’s reaction to the actions of the US has been swift and powerful. Prime Minister Persson and Mr Prodi, President of the Commission, have criticised the decision in a letter. At the informal meeting of the environment ministers in Sweden, the Swedish chairman, Mr Larsson, stated that no individual country has the right officially to declare a multilateral agreement dead, and he expressed his hopes that the US would return and take part in the ongoing Kyoto Process. The EU Troika, headed by the Swedish Minister for the Environment Mr Larsson, travelled to Washington in April to continue nevertheless to attempt to maintain the dialogue with the US on the global problem of climate change. In these talks, it emerged that the US does not question the problem of climate change. The US admits the importance of finding global solutions to the problem. The EU considers that the solution is to be found within the framework of the Kyoto Protocol, while the US insists on the need to find alternative solutions. The EU’s goal is to make the Protocol ratifiable within the next year with or without the US. However, without the participation of the US, the Protocol will be considerably weaker. We therefore welcome the US attending the environment meeting in Bonn in July and hope to see a constructive dialogue with a fruitful exchange of views. I would like to emphasise that both the EU and the US bear a heavy responsibility for global problems and challenges such as the threat posed by climate change. We will never get the countries of the Third World and developing countries to take action if no joint responsibility is taken by the EU and the US. To conclude, a few words on the areas in which the EU and the US are taking, and have succeeded in taking, joint responsibility. In this context, I would particularly like to highlight our joint efforts to promote peace and stability in the Balkans, as well as our consultations on the situation in the Korean peninsula and the Middle East peace process. Links between the EU and the US are vitally important in today’s world. It is only through cooperation and dialogue that we can meet global challenges and create the preconditions for a world of peace, democracy and economic development. I therefore see with great satisfaction that the European Parliament is taking action to develop and strengthen the dialogue with the American Congress. I would also like to point out that a meaningful dialogue must also address issues on which the EU and the US disagree. Constructive dialogue is based on sincerity, and sincerity means not hesitating to voice criticism. This means that, in the future too, the EU will direct criticism at, for example, the US’s use of the death penalty. Mr President, I now look forward to hearing the opinions of the Members of the European Parliament. Transatlantic relations are good. Today, we are working closely together within a number of areas, and our dialogue by and large comprises all the important issues. We have a shared responsibility to meet global challenges and contribute to a more peaceful and more democratic world as well as to work for a dynamic multilateral trade system. We also have differences of opinion in various areas but conduct a close dialogue on these. Since our dialogue was formalised in 1990 with the adoption of the Transatlantic Declaration, it has been constantly deepened and broadened. In 1995, we also adopted the New Transatlantic Agenda. At its meeting on Monday, the General Affairs Council welcomed the Commission’s report on how we can further strengthen the transatlantic dialogue and charged the Presidency and the Commission to ensure, together with the US, that the dialogue becomes more efficient and action oriented. The Council would like to see the dialogue, which comprises regular summits, focusing on a number of strategic themes and prioritising the issues which are important for promoting continuity. The Council has particularly demanded that “the environment” and “climate” constitute one of these strategic themes. At the Gothenburg Summit on 14 June, the EU and the US will jointly stake out a clear structure and focus for continued cooperation. At the Summit, all the issues which have been prioritised during the Swedish Presidency will be raised in one way or another. The EU and the US have coordinated the initiatives designed to help Russia implement disarmament and non-proliferation agreements, particularly regarding the Multilateral Nuclear Environmental Programme and the destruction of chemical weapons. We have also worked together within the framework of the EU’s Northern Dimension initiative. In close consultation with the forthcoming Belgian and Spanish Presidencies, we have begun multiannual cooperation on justice and home affairs, focusing on combating drugs, combating child pornography on the Internet and supporting Russia’s fight against organised crime and its consolidation of a society based on the rule of law. We have worked together on issues related to the new economy. We have worked together on the fight against HIV/Aids and other infectious diseases in Africa. In the field of trade policy, the Swedish Presidency has given high priority to seeking unanimity between the EU and the US on a platform which will make it possible to launch new WTO negotiations in the autumn. In addition, we have emphasised the importance of concrete progress being made to solve the bilateral trade disputes which constitute a serious cause of irritation in our relationship. The theoretical solution to the banana dispute that was recently achieved is one example of this."@lv10 "Mijnheer de Voorzitter. Op het gebied van het handelsbeleid heeft het Zweedse voorzitterschap een hoge prioriteit gegeven aan het bereiken van eensgezindheid tussen de EU en de Verenigde Staten over een platform dat het mogelijk maakt om in het najaar nieuwe WTO-onderhandelingen te starten. Daarnaast hebben wij het belang onderstreept van concrete vooruitgangen voor het oplossen van bilaterale handelsconflicten, die een serieuze bron van ergernis in de betrekkingen vormen. Een voorbeeld hiervan is de onlangs principiële oplossing van het conflict over de bananenhandel. Er zijn echter, zoals ik al zei, ook meningsverschillen. Het uitgesproken verzet van de nieuwe regering tegen het Kyoto-protocol is een grote teleurstelling voor ons. Het is zeer verontrustend dat de Verenigde Staten, die verantwoordelijk zijn voor 25 % van de kooldioxide-emissies in de wereld, ervoor kiezen om niet deel te nemen aan een internationaal verdrag waarover een decennium lang is onderhandeld. De nieuwe regering heeft haar weerstand tegen het Kyoto-protocol gemotiveerd met het argument dat het protocol minder strenge eisen stelt aan de ontwikkelingslanden en daardoor nadelig uitpakt voor de Amerikaanse economie. Wij vinden deze argumenten niet gegrond en accepteren niet dat de Verenigde Staten daarmee afstand doen van het verdrag. De EU heeft snel en doortastend gereageerd op het optreden van de Verenigde Staten. Minister-president Persson heeft samen met Commissievoorzitter Prodi schriftelijk kritiek geleverd op het besluit. Tijdens de informele vergadering van de ministers van Milieu in Zweden heeft de Zweedse voorzitter, minister van Milieu Larsson, opgemerkt dat geen enkel land het recht heeft een multilateraal verdrag om zeep te helpen en de hoop geuit dat de Verenigde Staten opnieuw zullen deelnemen aan het Kyoto-proces. De EU-trojka, onder leiding van minister van Milieu Larsson, is in april afgereisd naar Washington om te trachten de dialoog met de Verenigde Staten over dit mondiale probleem van de klimaatverandering voort te zetten. In deze gesprekken kwam naar voren dat de Verenigde Staten de problematiek van de klimaatverandering niet in twijfel trekken. Zij erkennen het belang van het vinden van mondiale oplossingen van het probleem. De EU is van mening dat de oplossing binnen het Kyoto-protocol ligt, terwijl de Verenigde Staten naar alternatieve oplossingen willen blijven zoeken. De EU heeft als doel het protocol het komende jaar ratificeerbaar te maken, met of zonder de Verenigde Staten. Een protocol zonder de medewerking van de Verenigde Staten maakt het echter beduidend minder effectief. Daarom zijn wij blij dat de Verenigde Staten deelnemen aan de milieutop in Bonn in juli, en wij hopen op een constructieve dialoog en een vruchtbare gedachtewisseling. Ik wil onderstrepen dat zowel de EU als de Verenigde Staten een grote verantwoordelijkheid hebben voor mondiale problemen en uitdagingen als de dreigende klimaatverandering. Wij krijgen de derdewereldlanden en de ontwikkelingslanden nooit zover dat zij zich inzetten als de EU en de Verenigde Staten hun gezamenlijke verantwoordelijkheid niet nemen. Ter afsluiting wil ik enkele woorden wijden aan de gebieden waarop het de EU en de Verenigde Staten is gelukt een gezamenlijke verantwoordelijkheid te nemen. In dit verband wil ik met name onze gezamenlijke inspanningen noemen voor het bevorderen van vrede en stabiliteit op de Balkan, evenals ons overleg over de situatie in Korea respectievelijk het vredesproces in het Midden-Oosten. De betrekkingen tussen de EU en de Verenigde Staten zijn in deze tijd van zeer groot belang. Alleen door middel van samenwerking en een dialoog kunnen wij de mondiale uitdagingen aangaan en voorwaarden scheppen voor een vreedzame, democratische wereld met economische groei. Daarom ben ik zeer tevreden met het feit dat het Europees Parlement zich inzet voor het uitbreiden en versterken van de dialoog met het Amerikaanse Congres. Ik wil er tevens op wijzen dat een zinvolle dialoog ook kwesties moet omvatten waarover de EU en de Verenigde Staten het oneens zijn. Een constructieve dialoog is gebaseerd op eerlijkheid, en dat betekent dat men zonder aarzelen kritiek mag uiten. Dat betekent dat de EU ook in de toekomst kritiek zal uiten op onder meer het uitvoeren van de doodstraf in de Verenigde Staten. De betrekkingen tussen de EU en de Verenigde Staten zijn van essentieel belang voor zowel Europa en de Verenigde Staten als de rest van de wereld. Mijnheer de Voorzitter, ik ben benieuwd naar de standpunten van de afgevaardigden. De transatlantische betrekkingen zijn goed. Momenteel werken wij nauw samen op een reeks gebieden en onze dialoog strekt zich uit tot praktisch alle belangrijke kwesties. Wij hebben de gezamenlijke verantwoordelijkheid om mondiale uitdagingen aan te gaan en bij te dragen tot een vreedzamer en democratischer wereld alsmede te ijveren voor een dynamisch, multilateraal handelssysteem. Op diverse gebieden hebben wij ook meningsverschillen, maar hierover voeren wij een nauwe dialoog. Sinds onze dialoog in 1990 is geformaliseerd door middel van de aanneming van de Transatlantische Verklaring is deze voortdurend verdiept en uitgebreid. In 1995 hebben wij tevens de Nieuwe Transatlantische Agenda aangenomen. De Raad Algemene Zaken heeft tijdens de vergadering van afgelopen maandag zijn tevredenheid geuit over de mededeling van de Commissie over verbetering van de transatlantische dialoog en heeft het voorzitterschap en de Commissie opgedragen om samen met de Verenigde Staten de dialoog effectiever en praktijkgerichter te maken. De Raad wil dat in de dialoog, die onder meer uit regelmatige topontmoetingen bestaat, de nadruk gelegd wordt op een aantal strategische thema's en prioriteit gegeven wordt aan kwesties die van belang zijn voor het bevorderen van de continuïteit. De Raad heeft in het bijzonder geëist dat "het milieu" en "het klimaat" tot deze strategische thema's behoren. Op de Top van Göteborg op 14 juni moeten de EU en de Verenigde Staten gezamenlijk een duidelijke structuur en richting aangeven voor de blijvende samenwerking. Op de top zullen alle prioriteiten van het Zweedse voorzitterschap op de een of andere manier aan bod komen. De EU en de Verenigde Staten hebben de inspanningen gecoördineerd om Rusland te steunen bij het doorvoeren van ontwapenings- en non-proliferatiemaatregelen, met name met betrekking tot de vernietiging van chemische wapens en het zogeheten multilaterale MNEPR. Wij hebben samengewerkt in het kader van het EU-initiatief de Noordse Dimensie. Wij hebben een meerjarige samenwerking in gang gezet op het gebied van justitie en binnenlandse zaken, in nauw overleg met het komende Belgische respectievelijk Spaanse voorzitterschap, die gericht is op drugsbestrijding, bestrijding van kinderporno op internet en steun aan de strijd van Rusland tegen de georganiseerde criminaliteit en voor consolidatie van de rechtsstaat. Wij hebben samengewerkt op het gebied van kwesties gerelateerd aan de nieuwe economie. Wij hebben samengewerkt in de strijd tegen hiv/aids en andere overdraagbare ziektes in Afrika."@nl2 ". Senhor Presidente, as relações entre a UE e os EUA são de importância vital, tanto para a Europa e os Estados Unidos, como para o resto do mundo. Mas existem também, como disse, divergências de opinião. A oposição declarada da nova administração ao Protocolo de Quioto é, para nós, motivo de grande apreensão. É altamente preocupante que os EUA, que são responsáveis por 25 por cento das emissões mundiais de dióxido de carbono, optem por se colocar de fora de um acordo internacional negociado ao longo de uma década. A nova administração justificou a sua oposição ao Protocolo de Quioto alegando que este não exige os mesmos compromissos aos países em desenvolvimento e, assim, é prejudicial à economia americana. Não aceitamos essa justificação e, sobretudo, não aceitamos que os EUA se demarquem do acordo. A reacção da UE à atitude dos EUA foi rápida e enérgica. O senhor Primeiro Ministro Persson, juntamente com o Presidente da Comissão, senhor Prodi, manifestaram por carta as suas críticas àquela decisão. Na reunião informal de ministros do Ambiente realizada na Suécia, o Presidente em exercício, senhor Larsson, afirmou que nenhum país tem o direito de declarar inválido um acordo multilateral e exprimiu a sua esperança em ver os EUA regressarem ao processo de Quioto e participarem no seu desenvolvimento. A tróica da UE, liderada pelo Ministro do Ambiente Larsson, deslocou-se em Abril a Washington para continuar a tentar o reatamento do diálogo com os EUA em torno deste problema global que são as alterações climáticas. Nesses contactos, constatou-se que os EUA não põem em causa a problemática das alterações climáticas. Os EUA reconhecem a importância de se encontrarem soluções globais para o problema. A UE defende que a solução se encontra no quadro do protocolo de Quioto, enquanto os EUA entendem ser necessário encontrar soluções alternativas. O objectivo da UE é conseguir que, dentro dos próximos anos, o protocolo fique em condições de ser ratificado, com ou sem os EUA. Um protocolo que não integre os EUA ficará, no entanto, significativamente enfraquecido. Saudamos, por conseguinte, a participação dos EUA na reunião de Bona sobre o Ambiente, em Julho, e esperamos que ela dê lugar a um diálogo construtivo e a uma frutuosa troca de pontos de vista. Gostaria de salientar que tanto a UE como os EUA têm uma grande responsabilidade perante os problemas e desafios globais, como é o caso da ameaça que as alterações climáticas representam. Nunca conseguiremos que os países do terceiro mundo e os países em desenvolvimento se disponham a colaborar, se a UE e os EUA não assumirem uma responsabilidade conjunta. Para finalizar, algumas palavras sobre os domínios em que a UE e os EUA assumem, têm conseguido assumir, a sua responsabilidade comum. Entre estes, importa citar os nossos esforços conjuntos para promover a paz e a estabilidade nos Balcãs e as nossas consultas a respeito da situação na península coreana e do processo de paz no Médio Oriente. Os laços entre a UE e os EUA são de extrema importância no mundo actual. Só através da cooperação e do diálogo poderemos enfrentar os desafios globais e criar condições para a paz no mundo, para a democracia e para o desenvolvimento económico. É por isso que vejo com grande satisfação as iniciativas do Parlamento Europeu no sentido de desenvolver e reforçar o diálogo com o Congresso americano. Importa ainda referir que um diálogo verdadeiramente significativo deve abordar também questões em que a UE e os EUA estão em desacordo. Um diálogo construtivo assenta na frontalidade, e a frontalidade implica que não se pode hesitar em exprimir críticas. Isto significa que a UE continuará a criticar os EUA, entre outros países, pela aplicação da pena de morte. Obrigada, Senhor Presidente. Gostaria agora de escutar os pontos de vista dos senhores deputados. As relações transatlânticas são boas. Hoje, cooperamos estreitamente numa série de domínios e o nosso diálogo abarca, de uma maneira geral, todas as questões importantes. Temos a responsabilidade comum de enfrentar os desafios globais e contribuir para um mundo mais pacífico e mais democrático, bem como de concorrer para um sistema multilateral de comércio dinâmico. Também temos divergências de pontos de vista sobre diversos domínios, mas sobre elas mantemo-nos em permanente diálogo. Desde que foi formalizado, em 1990, com a adopção da Declaração Transatlântica, este diálogo tem sido continuamente aprofundado e alargado. Em 1995, adoptámos também a Nova Agenda Transatlântica. O Conselho "Assuntos Gerais" congratulou-se, na sua reunião de segunda-feira, com a Comunicação da Comissão sobre o reforço do diálogo transatlântico e encarregou a Presidência e a Comissão de procurarem, em conjunto com os EUA, tornar esse diálogo mais eficaz e orientado para a acção concreta. O Conselho deseja que o processo de diálogo, que inclui reuniões cimeiras regulares, se concentre num determinado número de temas estratégicos e questões prioritárias, que são importantes para a sua continuidade. O Conselho manifestou interesse especial em que as questões do "ambiente" e do "clima" constituam um desses temas estratégicos. Na Cimeira de Gotemburgo, em 14 de Junho, a UE e os EUA irão estabelecer uma estrutura e uma orientação claras para cooperação futura. De uma forma ou de outra, manifestar-se-ão na cimeira todas as questões prioritárias da Presidência sueca. A UE e os EUA coordenaram os seus esforços para ajudar a Rússia a cumprir os compromissos relativos ao desarmamento e à não-proliferação, especialmente no que respeita à destruição de armas químicas e ao chamado MNEPR (Programa Multilateral Nuclear e Ambiental para a Rússia). Temos cooperado no âmbito da iniciativa comunitária "Dimensão Nórdica". Demos também início a uma cooperação plurianual no domínio da Justiça e dos Assuntos Internos, em permanente consulta com as próximas presidências belga e espanhola, centrada no combate à droga e à pornografia infantil na Internet e na luta da Rússia contra o crime organizado e pela consolidação da sociedade de direito. Temos cooperado em questões relacionadas com a nova economia. Cooperamos igualmente, em África, na luta contra a SIDA e outras doenças transmissíveis. No domínio da política do comércio, a Presidência sueca atribuiu a maior prioridade à busca de consensos entre a UE e os EUA em relação a uma plataforma que permita lançar, no segundo semestre deste ano, novas negociações na OMC. A este respeito, salientámos a necessidade de progressos concretos na resolução dos diferendos bilaterais relativos ao comércio, que constituem um sério factor de perturbação das nossas relações. A solução de princípio recentemente alcançada no diferendo sobre as bananas é um exemplo desses progressos."@pt11
lpv:unclassifiedMetadata	"Consejo"12,12 "Lindh,"13,12 "new economy"9 "rådet"13 "trojka"9

Named graphs describing this resource:

The resource appears as object in 2 triples

Context graph