Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2001-05-15-Speech-2-243"
| Predicate | Value (sorted: default) |
|---|---|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.20010515.10.2-243"4
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:speaker | |
| lpv:spoken text |
"La comunicación de la Comisión sobre los indicadores estructurales, en la cual se presentan los datos más recientes sobre exclusión social y pobreza, pone de relieve que en 1995 en Grecia los indicadores referidos a tasa de pobreza, incluidas las transferencias sociales, la tasa de pobreza persistente y la relación entre ingresos de la población que supone el 20% más alto de la renta y aquella que supone el 20% más bajo de la misma, eran superiores a la media comunitaria. Evidentemente, ello nos pone de relieve un hecho claro, y es que la situación griega es peor que la del resto de los países de la Unión Europea.
Sin embargo, habría que matizar un hecho muy importante, y es que estamos refiriéndonos únicamente a datos de 1995. Cuando podamos disponer de datos de otras características o de otros periodos, posiblemente esta situación sea distinta.
Intentar vincular los problemas de empleo y pobreza a un solo factor es posiblemente incorrecto. En nuestra opinión, para hacer frente al problema de la pobreza deben considerarse varias dimensiones: la económica general, las reformas estructurales necesarias para mejorar el nivel de crecimiento y mejorar el nivel de vida, y también la utilización correcta de los fondos estructurales y la puesta en marcha de políticas específicas que permitan una mejora del empleo. En ese sentido, las estrategias de empleo pueden ayudar a luchar contra la pobreza. Lo mismo que también las políticas de asistencia social o acciones específicas dedicadas al problema concreto de la pobreza, tal como se pusieron de relieve en el Consejo Europeo de Niza.
En este contexto, el Gobierno griego se ha comprometido a presentar su plan nacional de acción contra la pobreza y la exclusión social antes del primero de julio de 2001, y ese plan estará en vigor por un periodo de dos años. Dicho plan debería incluir la información sobre las medidas concretas de política de lucha contra la pobreza, incluyendo aquellas anunciadas recientemente por el Gobierno griego.
Hay que recordar también que en el ámbito de la utilización de los fondos estructurales y en especial por lo que se refiere al Fondo Social Europeo, también hay algunas medidas específicas que permiten luchar contra la pobreza y la exclusión social, y en este sentido algunos de los programas operativos para el caso griego y también algunos de los programas regionales incluyen medidas sobre empleo, educación, salud y bienestar. Todo esto debería tener un efecto positivo y modificar esa situación a la que he hecho referencia y que, lógicamente, es la que incluyen los indicadores referidos al año 1995."@es12
|
| lpv:translated text |
"I Kommissionens meddelelse om de strukturelle indikatorer, som indeholder de nyeste tal for social udstødelse og fattigdom, understreges det, at indikatorerne for fattigdomsprocenten, inklusive sociale overførsler, procenten for fattigdommens vedholdenhed og forholdet mellem befolkningens indkomster, som er forholdet mellem de 20%, der tegner sig for de højeste indkomster, og de 20%, der tegner sig for de laveste, i 1995 i Grækenland var over Fællesskabets gennemsnit. Det gør en ting klart, og det er, at den græske situation er værre end situationen i de øvrige lande i EU.
Det er imidlertid nødvendigt at nævne en meget vigtig kendsgerning, nemlig at der udelukkende er tale om tal fra 1995. Når vi råder over nogle andre tal eller tal fra andre perioder, er denne situation muligvis anderledes.
At forsøge at knytte beskæftigelses- og fattigdomsproblemerne sammen med en enkelt faktor er muligvis ukorrekt. Efter vores mening skal fattigdomsproblemet ses fra flere sider: den generelle økonomiske, de strukturreformer, som er nødvendige for at forbedre væksten og levestandarden, og også den korrekte anvendelse af strukturfondene og iværksættelsen af specifikke politikker, der kan forbedre beskæftigelsen. I den sammenhæng kan beskæftigelsesstrategierne bidrage til bekæmpelse af fattigdommen. Det samme gælder socialpolitikker eller særlige aktioner til fattigdomsbekæmpelse, som det blev understreget på Det Europæiske Råd i Nice.
I den forbindelse har den græske regering forpligtet sig til at forelægge sin nationale handlingsplan mod fattigdom og social udstødelse før 1. juli 2001, og den plan vil være gældende i to år. Den bør indeholde oplysninger om konkrete foranstaltninger til fattigdomsbekæmpelse, herunder de foranstaltninger, som den græske regering for nylig har bebudet.
Hvad angår udnyttelsen af strukturfondene og navnlig Den Europæiske Socialfond, er det værd at huske på, at der også er nogle særlige foranstaltninger til bekæmpelse af fattigdom og social udstødelse, og nogle af de programmer, der er operationelle i det græske tilfælde, og ligeledes nogle af de regionale programmer, omfatter foranstaltninger vedrørende beskæftigelse, uddannelse, sundhed og velfærd. Det skulle alt sammen have en positiv virkning og ændre den situation, som jeg har talt om, og som naturligvis er den, der omfatter indikatorerne for 1995."@da1
"Die Mitteilung der Kommission über die Strukturindikatoren, in der die jüngsten Daten zur sozialen Ausgrenzung und Armut dargelegt werden, zeigt, dass diese Indikatoren in Bezug auf die Armutsquote, einschließlich der sozialen Transferleistungen, der Persistenz der Armutsquote und des Verhältnisses zwischen den Einkommen der Bevölkerung, das heißt, den 20 % der höchsten und den 20 % der niedrigsten Einkommen, in Griechenland 1995 über dem Gemeinschaftsdurchschnitt lagen. Das zeigt uns eindeutig, dass die Situation in Griechenland schlechter ist als in den übrigen Ländern der Europäischen Union.
Allerdings muss ein wichtiges Moment berücksichtigt werden: Wir beziehen uns nur auf Daten von 1995. Wenn wir Angaben mit anderen Charakteristika und aus anderen Zeiträumen hätten, würde sich diese Situation möglicherweise anders darstellen.
Zu versuchen, die Probleme von Beschäftigung und Armut an einen einzigen Faktor zu knüpfen, ist möglicherweise inkorrekt. Um das Armutsproblem zu überwinden, müssen nach unserer Auffassung mehrere Dimensionen berücksichtigt werden: die allgemeine Wirtschaftslage, die notwendigen Strukturreformen zur Verbesserung des Wachstumsgrads und des Lebensniveaus und auch die richtige Verwendung der Strukturfonds sowie die Durchsetzung spezieller Beschäftigungsmaßnahmen. In dieser Hinsicht können die Beschäftigungsstrategien bei der Bekämpfung der Armut ebenso helfen wie die Maßnahmen der Sozialfürsorge oder spezifische Aktionen, die sich auf das konkrete Problem der Armut richten, wie sie auf dem Europäischen Rat von Nizza herausgearbeitet wurden.
In diesem Zusammenhang hat sich die griechische Regierung verpflichtet, bis zum 1. Juli 2001 ihren nationalen Aktionsplan gegen die Armut und soziale Ausgrenzung vorzulegen, und dieser Plan wird für einen Zeitraum von zwei Jahren in Kraft sein. Dieser Plan dürfte Informationen über die konkreten politischen Maßnahmen zur Bekämpfung der Armut enthalten, einschließlich der kürzlich von der griechischen Regierung angekündigten Schritte.
Es sei weiter daran erinnert, dass es auch bei der Verwendung der Strukturfonds und insbesondere im Bereich des Europäischen Sozialfonds spezifische Maßnahmen gibt, mit denen die Armut und die soziale Ausgrenzung bekämpft werden können, und in Verbindung damit sehen einige operative Programme für den Fall Griechenland und ebenso einige der regionalen Programme Maßnahmen auf den Gebieten Beschäftigung, Ausbildung, Gesundheit und Wohlstand vor. Dies alles dürfte eine positive Wirkung ausüben und eine Veränderung der Situation herbeiführen, von der ich gesprochen habe und die natürlich durch die Indikatoren des Jahrs 1995 zum Ausdruck kommt."@de7
"Η ανακοίνωση της Επιτροπής σχετικά με τους διαρθρωτικούς δείκτες στην οποία παρουσιάζονται τα πιο πρόσφατα δεδομένα σχετικά με τον κοινωνικό αποκλεισμό και τη φτώχεια τονίζει ότι το 1995 στην Ελλάδα οι δείκτες που αφορούν το ποσοστό φτώχειας, συμπεριλαμβανομένων των δημόσιων συγκοινωνιών, του ποσοστού της έμμονης φτώχειας και της σχέσης μεταξύ των εισοδημάτων του πληθυσμού, που καθορίζει το υψηλότερο 20% και το χαμηλότερο 20% του εισοδήματος, ήταν υψηλότεροι από τον κοινοτικό μέσο όρο. Προφανώς, αυτό επισημαίνει ένα γεγονός που είναι σαφές, ότι η κατάσταση στην Ελλάδα είναι χειρότερη από εκείνη στα υπόλοιπα κράτη μέλη της Ευρωπαϊκής Ένωσης.
Ωστόσο, θα πρέπει να επισημάνουμε ένα πολύ σημαντικό γεγονός, ότι αναφερόμαστε μόνο στα στοιχεία για το 1995. Όταν θα έχουμε στη διάθεσή μας στοιχεία για άλλα χαρακτηριστικά ή για άλλες περιόδους, πιθανώς η κατάσταση θα είναι διαφορετική.
Η προσπάθεια να συνδεθούν τα προβλήματα της απασχόλησης με τη φτώχεια μέσω ενός μόνο παράγοντα δεν είναι σωστή. Κατά τη γνώμη μας, για να αντιμετωπισθεί το πρόβλημα της φτώχειας, θα πρέπει να ληφθούν υπόψη διάφορες παράμετροι· η γενική οικονομική παράμετρος, οι διαρθρωτικές μεταρρυθμίσεις που απαιτούνται για τη βελτίωση του επιπέδου ανάπτυξης και του βιοτικού επιπέδου, καθώς επίσης η σωστή χρήση των διαρθρωτικών ταμείων και η θέση σε εφαρμογή συγκεκριμένων πολιτικών που θα επιτρέψουν την αύξηση της απασχόλησης. Από αυτήν την άποψη, οι στρατηγικές απασχόλησης μπορούν να βοηθήσουν στην καταπολέμηση της φτώχειας. Το ίδιο και οι πολιτικές κοινωνικών επιδοτήσεων ή συγκεκριμένες δράσεις που αφορούν αποκλειστικά το πρόβλημα της φτώχειας, όπως επισημάνθηκε στο Ευρωπαϊκό Συμβούλιο της Νίκαιας.
Από αυτήν την άποψη, η ελληνική κυβέρνηση έχει δεσμευτεί να υποβάλει το εθνικό της σχέδιο δράσης ενάντια στη φτώχεια και τον κοινωνικό αποκλεισμό πριν από την 1η Ιουλίου 2001, και αυτό το σχέδιο θα εφαρμοστεί για δύο χρόνια. Θα πρέπει να περιλαμβάνει τις πληροφορίες σχετικά με συγκεκριμένα μέτρα της πολιτικής για την καταπολέμηση της φτώχειας, συμπεριλαμβανομένων εκείνων που προσφάτως ανακοίνωσε η ελληνική κυβέρνηση.
Θα πρέπει επίσης να υπενθυμίσουμε πως, όσον αφορά τη χρήση των πόρων των διαρθρωτικών ταμείων και ιδιαίτερα του Ευρωπαϊκού Κοινωνικού Ταμείου, υπάρχουν επίσης συγκεκριμένα μέτρα που επιτρέπουν την καταπολέμηση της φτώχειας και του κοινωνικού αποκλεισμού και, από αυτήν την άποψη, ορισμένα επιχειρησιακά προγράμματα για την Ελλάδα, καθώς και ορισμένα περιφερειακά προγράμματα περιλαμβάνουν μέτρα για την απασχόληση, την εκπαίδευση, την υγεία και την ευημερία. Όλα αυτά αναμένεται να έχουν θετικές επιπτώσεις σε αυτήν την κατάσταση στην οποία αναφέρθηκα και να την αλλάξουν, και που λογικά είναι αυτή που δείχνουν οι δείκτες για το 1995."@el8
"The Commission communication on the structural indicators which present the most recent data on social exclusion and poverty, stresses that in 1995 in Greece, the indicators relating to the level of poverty, including social transfers, the level of persistent poverty and the relationship between population incomes, which involves the highest 20% of earners and the lowest 20%, were higher than the Community average. This clearly highlights one very evident fact, that the Greek situation is worse than that of the rest of the countries of the European Union.
Nevertheless, we should highlight one very important fact, and that is that we are only referring to the data for 1995. When we have data on other characteristics and other time periods, we may see a different situation.
To try to relate the problems of employment and poverty to one single factor is perhaps a mistake. In our opinion, in tackling the problem of poverty, various dimensions should be considered: the general economy, the structural reforms necessary to improve the level of growth and the standard of living, and also the correct use of structural funds and the implementation of specific policies to improve employment. In this respect, employment strategies may help in combating poverty. So can social assistance policies or specific actions aimed at the problem of poverty, such as those stressed at the European Council in Nice.
In this context, the Greek government has committed itself to presenting its national action plan against poverty and social exclusion before 1 July 2001, and that plan will be in force for a period of two years. The plan should include information on the concrete policy measures for combating poverty, including those announced recently by the Greek government.
We should also remember that, with regard to the use of structural funds and in particular in relation to the European Social Fund, there are also certain specific measures for combating poverty and social exclusion, and in this respect some of the operative programmes for Greece and also some of the regional programmes include measures on employment, education, health and welfare. All of this should have a positive effect and change this situation which has been referred to and which of course is the situation as demonstrated by the indicators for 1995."@en3
"Komission tiedonannossa rakenteellisista indikaattoreista, jossa esitetään viimeisimpiä tietoja sosiaalisesta syrjäytymisestä ja köyhyydestä, korostetaan, että 1995 Kreikassa köyhyysastetta osoittavat indikaattorit, mukaan luettuina sosiaaliset tulonsiirrot, jatkuva köyhyysaste sekä vertailu niiden ryhmien välillä, jotka edustavat 20 prosenttia väestön suurituloisimmista ja 20 prosenttia väestön pienituloisimmista, olivat yhteisön keskitasoa korkeammat. Tämä tuo tietenkin selvästi esille sen, että Kreikan tilanne on pahempi kuin muissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa.
Olisi kuitenkin korostettava erästä hyvin tärkeää asiaa; käytämme ainoastaan vuoden 1995 tietoja. Tilanne voi olla erilainen, kun saamme toisenlaisia ja toisilta ajanjaksoilta olevia tietoja.
Saattaa olla väärin ajatella, että työllisyyteen ja köyhyyteen liittyvien ongelmien takana on vain yksi tekijä. Mielestämme köyhyyden torjumisessa täytyy ottaa huomioon useita ulottuvuuksia; talouden yleistilanne, kasvun lisäämiseksi ja elintason parantamiseksi tarvittavat rakenneuudistukset, rakennerahastojen asianmukainen käyttö ja sellaisten erityispolitiikkojen käyttöön ottaminen, joiden avulla työllisyyttä voidaan parantaa. Tässä mielessä köyhyyden torjumista voidaan tukea työllisyysstrategioin, samoin kuin sosiaaliapua koskevin politiikoin tai konkreettiseen köyhyyden ongelmaan liittyvin erityistoimin sellaisina kuin ne tuotiin esille Nizzan Eurooppa-neuvostossa.
Tässä tilanteessa Kreikan hallitus on sitoutunut esittämään köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaa koskevan kansallisen toimintasuunnitelman ennen vuoden 2001 heinäkuuta, ja tämän suunnitelman voimassaoloaika on kaksi vuotta. Tähän suunnitelmaan pitäisi lisätä myös tietoja köyhyyden torjuntaan liittyvään politiikkaan sisältyvistä konkreettisista toimista, myös niistä, jotka Kreikan hallitus on äskettäin julkistanut.
Onkin muistettava, että rakennerahastojen käyttöön ja erityisesti Euroopan sosiaalirahastoon liittyy tiettyjä erityistoimia, joilla köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä voidaan torjua, ja näin ollen eräisiin Kreikkaa koskeviin toimintaohjelmiin ja myös eräisiin alueellisiin ohjelmiin sisältyy työllisyyteen, koulutukseen, terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä toimia. Kaikella tällä pitäisi olla myönteisiä vaikutuksia ja sen pitäisi muuttaa kuvaamaani tilannetta, joka tietenkin perustuu vuoden 1995 indikaattoreihin."@fi5
"La communication de la Commission sur les indicateurs structurels, qui contient les données les plus récentes sur l'exclusion sociale et la pauvreté, indique qu'en 1995, les indicateurs relatifs au taux de pauvreté en Grèce, y compris les transferts sociaux, le taux de pauvreté persistante et la différence entre les 20 % de revenus les plus élevés et les 20 % de revenus les plus bas, étaient supérieurs à la moyenne communautaire. Ces données nous indiquent clairement que la situation grecque est moins bonne que celle des autres pays de l'Union européenne.
Il conviendrait, néanmoins, de nuancer un point très important, à savoir que nous nous référons uniquement à des données de 1995. Peut-être la situation sera-t-elle différente, lorsque nous disposerons de données relatives à d'autres caractéristiques ou périodes.
Essayer d'imputer les problèmes d'emploi et de pauvreté à un seul facteur est peut-être incorrect. Pour faire face au problème de la pauvreté, il faut, selon nous, tenir compte de divers aspects : l'économie générale, les réformes structurelles nécessaires pour améliorer le niveau de croissance et le niveau de vie, et également l'utilisation correcte des fonds structurels et la mise en œuvre de politiques spécifiques permettant une amélioration dans le secteur de l'emploi. Dans ce sens, les stratégies pour l'emploi peuvent aider à lutter contre la pauvreté. Il en va de même pour les politiques d'aide sociale ou les actions spécifiques destinées au problème concret de la pauvreté, telles qu'elles ont été mises en évidence lors du Conseil européen de Nice.
Dans ce cadre, le gouvernement grec s'est engagé à présenter son plan national d'action contre la pauvreté et l'exclusion sociale avant le premier juillet 2001, un plan qui sera valable pendant deux ans. Celui-ci devrait contenir des informations sur les mesures concrètes de lutte contre la pauvreté, y compris celles récemment annoncées par le gouvernement grec.
Il convient également de rappeler que dans le cadre de l'utilisation des fonds structurels et, notamment, en ce qui concerne le Fonds social européen, il existe certaines mesures spécifiques permettant de lutter contre la pauvreté et l'exclusion sociale, et dans ce sens, certains des programmes opérationnels pour la Grèce et certains programmes régionaux incluent des mesures pour l'emploi, l'éducation, la santé et le bien-être. Tout ceci devrait avoir un effet positif et modifier la situation à laquelle j'ai fait allusion et dont les indicateurs relatifs à l'année 1995 font logiquement état."@fr6
"La comunicazione della Commissione sugli indicatori strutturali nella quale sono presentati i dati più recenti sull’esclusione sociale e sulla povertà, pone l’accento sul fatto che nel 1995, in Grecia, gli indicatori relativi al tasso di povertà, comprese le indennità sociali, il tasso di povertà persistente e il rapporto fra i redditi della popolazione - tra il 20 percento più ricco e il 20 percento più basso - erano superiori alla media comunitaria. Evidentemente, ciò mette in luce un fatto evidente, vale a dire che la situazione greca è peggiore degli altri paesi dell’Unione europea.
Tuttavia, occorre precisare un fatto molto importante, vale a dire che stiamo parlando di dati che risalgono al 1995. Quando potremo disporre di dati su altre caratteristiche o altri periodi, probabilmente la situazione sarà diversa.
Cercare di collegare i problemi di occupazione e di povertà a un solo fattore è probabilmente sbagliato. A nostro avviso, per affrontare il problema della povertà occorre tenere conto di varie dimensioni: l’economia generale, le riforme strutturali necessarie per migliorare il livello di vita, nonché l’impiego corretto dei Fondi strutturali e l’avvio di politiche specifiche che consentano un potenziamento dell’occupazione. A tal fine, le strategie per l’occupazione possono essere d’ausilio alla lotta contro la povertà. Lo stesso vale per le politiche di assistenza sociale o azioni specifiche dedicate al problema concreto della povertà, come è stato posto in rilievo al Consiglio europeo di Nizza.
In questo contesto, il governo greco si è impegnato a presentare il suo piano nazionale di azione contro la povertà e l’esclusione sociale prima del primo luglio del 2001, e tale piano entrerà in vigore per un periodo di due anni. Esso dovrebbe includere l’informazione sulle misure politiche concrete di lotta contro la povertà, comprese quelle recentemente annunciate dal governo greco.
Occorre ricordare altresì che nell’ambito dell’impiego dei Fondi strutturali e in particolare per quanto si riferisce al Fondo sociale europeo, vi sono talune misure specifiche che consentono di lottare contro la povertà e l’esclusione sociale, e in tal senso alcuni dei programmi operativi per il caso greco nonché alcuni dei programmi regionali contemplano misure sull’occupazione, l’istruzione, la salute e il benessere. Tutto ciò dovrebbe avere un effetto positivo e modificare la situazione cui ho fatto riferimento e che, ovviamente, è quella esplicitata dagli indicatori relativi al 1995."@it9
"The Commission communication on the structural indicators which present the most recent data on social exclusion and poverty, stresses that in 1995 in Greece, the indicators relating to the level of poverty, including social transfers, the level of persistent poverty and the relationship between population incomes, which involves the highest 20% of earners and the lowest 20%, were higher than the Community average. This clearly highlights one very evident fact, that the Greek situation is worse than that of the rest of the countries of the European Union.
Nevertheless, we should highlight one very important fact, and that is that we are only referring to the data for 1995. When we have data on other characteristics and other time periods, we may see a different situation.
To try to relate the problems of employment and poverty to one single factor is perhaps a mistake. In our opinion, in tackling the problem of poverty, various dimensions should be considered: the general economy, the structural reforms necessary to improve the level of growth and the standard of living, and also the correct use of structural funds and the implementation of specific policies to improve employment. In this respect, employment strategies may help in combating poverty. So can social assistance policies or specific actions aimed at the problem of poverty, such as those stressed at the European Council in Nice.
In this context, the Greek government has committed itself to presenting its national action plan against poverty and social exclusion before 1 July 2001, and that plan will be in force for a period of two years. The plan should include information on the concrete policy measures for combating poverty, including those announced recently by the Greek government.
We should also remember that, with regard to the use of structural funds and in particular in relation to the European Social Fund, there are also certain specific measures for combating poverty and social exclusion, and in this respect some of the operative programmes for Greece and also some of the regional programmes include measures on employment, education, health and welfare. All of this should have a positive effect and change this situation which has been referred to and which of course is the situation as demonstrated by the indicators for 1995."@lv10
"In de mededeling van de Commissie over de structurele indicatoren worden de laatste gegevens inzake sociale uitsluiting en armoede bekendgemaakt. Daaruit blijkt dat de indicatoren betreffende het armoedecijfer, met inbegrip van de sociale uitkeringen, de blijvende armoede en de inkomensverhouding tussen de rijkste 20% en de armste 20% van de bevolking in 1995 in Griekenland boven het communautaire gemiddelde lagen. De cijfers tonen aan dat dit land er slechter aan toe is dan de overige lidstaten van de Europese Unie.
Er is evenwel een belangrijk punt dat wij niet over het hoofd mogen zien: de genoemde gegevens hebben uitsluitend betrekking op 1995. De geschetste situatie zal er wellicht anders uitzien zodra wij over andere indicatoren en informatie uit andere periodes beschikken.
Het is wellicht fout om de werkloosheid en de armoede aan één enkele factor toe te schrijven. Ons inziens moet het probleem van de armoede op verschillende fronten worden aangepakt: algemene economie, structurele hervormingen om het groeiniveau en de levenskwaliteit te verbeteren, correct gebruik van de structuurfondsen en tenuitvoerlegging van specifieke acties ter bevordering van de werkgelegenheid. In die zin kunnen werkgelegenheidsstrategieën bijdragen aan de armoedebestrijding. Hetzelfde geldt voor het beleid inzake sociale bijstand of de tenuitvoerlegging van specifieke acties ter bestrijding van de armoede. Dit werd overigens ook op de bijeenkomst van de Europese Raad in Nice onderstreept.
In dit verband heeft de Griekse regering zich ertoe verbonden uiterlijk op 1 juli 2001 een nationaal actieplan ter bestrijding van de armoede en de sociale uitsluiting voor te leggen. Dit plan zal gedurende twee jaar van kracht zijn. Het moet ook informatie over concrete beleidsmaatregelen inzake armoedebestrijding bevatten, met inbegrip van de onlangs door de Griekse regering aangekondigde acties.
Er zij tevens aan herinnerd dat met de structuurfondsen, en met name het Europees Sociaal Fonds, een aantal specifieke maatregelen ter bestrijding van de armoede en de sociale uitsluiting worden gefinancierd. Zo blijkt onder meer dat bepaalde op Griekenland van toepassing zijnde programma's en regionale programma's maatregelen inzake werkgelegenheid, onderwijs, gezondheid en welzijn bevatten. Verwacht wordt dat al deze initiatieven effect sorteren en de hier genoemde situatie, die logischerwijs beantwoordt aan de indicatoren van 1995, in gunstige zin wijzigen."@nl2
"A Comunicação da Comissão "Indicadores estruturais", que inclui os dados mais recentes sobre a exclusão social e a pobreza, coloca em evidência que em 1995, na Grécia, os indicadores relativos à taxa de pobreza, antes e depois das prestações sociais, a percentagem da persistência da pobreza e o rácio dos 20% da população com salários mais elevados em relação aos 20% com salários mais baixos eram superiores à média comunitária, o que evidencia, obviamente, um facto claro: a situação da Grécia é pior do que a dos restantes países da União Europeia.
No entanto, seria necessário clarificar um factor muito importante, que é o facto de estes dados serem relativos a 1995. Quando pudermos dispor de outros dados ou de dados relativos a outros períodos, provavelmente a conclusão a que se chegará será diferente.
Estabelecer uma relação entre os problemas de emprego e pobreza e um único factor é, porventura, incorrecto. Pensamos que, para fazer frente ao problema da pobreza, devem considerarse vários parâmetros: a vertente económica geral, as reformas estruturais necessárias para melhorar a taxa de crescimento e o nível de vida, e também a correcta execução dos Fundos Estruturais e a implementação de políticas específicas que permitam melhorar a situação do emprego. Neste sentido, as estratégias de emprego podem revelarse úteis ao combate à pobreza. Tal como as políticas de assistência social ou acções específicas destinadas concretamente ao fenómeno da pobreza, como foi colocado em evidência no Conselho Europeu de Nice.
Neste contexto, o Governo grego comprometeuse a apresentar o seu programa de acção contra a pobreza e a exclusão social até ao dia 1 de Julho de 2001, que terá uma vigência de dois anos. Esse programa deveria compreender informação sobre as medidas concretas da política de luta contra a pobreza, incluindo as recentemente anunciadas pelo Governo grego.
Importa recordar também que, no âmbito da execução dos Fundos Estruturais, e em especial no tocante ao Fundo Social Europeu, estão previstas também algumas medidas específicas de combate à pobreza e à exclusão social e, neste sentido, alguns dos programas operacionais para o caso grego, bem como alguns dos programas regionais, prevêem medidas relativas ao emprego, à educação, à saúde e ao bemestar. Todas estas medidas deveriam incidir positivamente e modificar a citada situação, a situação relativa a 1995."@pt11
"Kommissionens meddelande om strukturella indikatorer i vilket de senaste uppgifterna om social uteslutning och fattigdom läggs fram visar klart att de ihållande indikatorerna på fattigdom i Grekland år 1995, inklusive den sociala transfereringen och sambandet mellan befolkningens inkomst, vilket innebär 20 procent högre än medelinkomsten och 20 procent lägre än denna, låg på en nivå som var högre än gemenskapens genomsnitt. Detta visar i sin tur klart och tydligt att situationen i Grekland är sämre än i resten av länderna i Europeiska unionen.
Det är emellertid mycket viktigt att vi tänker på att vi endast talar om siffrorna för år 1995. När vi får tillgång till uppgifter av annat slag eller från andra tidsperioder, kanske situationen blir annorlunda.
Att föröka koppla ihop sysselsättningsproblemen och fattigdomen med en enda faktor är kanske inte helt korrekt. Enligt vår åsikt måste flera olika dimensioner beaktas när det gäller problemen med sysselsättning och fattigdom; ekonomin i allmänhet, de nödvändiga strukturella reformerna för att förbättra tillväxtnivån och levnadsstandarden, och även en korrekt användning av strukturfonderna och igångsättandet av särskilda politiska projekt som möjliggör en förbättring av sysselsättningen. I det här sammanhanget kan sysselsättningsstrategierna vara en bidragande faktor i kampen mot fattigdomen. Detsamma kan sägas om politik för socialhjälp eller särskilda åtgärder som riktas konkret mot problemet med fattigdom, vilket även betonades vid Europiska rådet i Nice.
Den grekiska regeringen lovat att lägga fram en nationell åtgärdsplan för att bekämpa fattigdomen och den sociala uteslutningen innan den första juli 2001, och den planen kommer att vara i kraft i en period av två år. Planen bör även innefatta upplysningar om konkreta politiska åtgärder för att bekämpa fattigdomen, inklusive de den grekiska regeringen nyligen har aviserat.
Dessutom är det viktigt att komma ihåg att det inom tillämpningsområdet för strukturfonderna, särskilt den europeiska sociala fonden, även finns vissa särskilda åtgärder som gör det möjligt att bekämpa fattigdomen och den sociala uteslutningen, och i vissa av de operativa programmen för Grekland och även vissa av de regionala programmen innefattas åtgärder för sysselsättning, utbildning, hälsa och välfärd. Allt detta kommer säkerligen att ge positiva effekter och kommer att bidra till att den situation som ni har påtalat kommer att förändras, vilken logiskt nog gäller indikatorerna för år 1995."@sv13
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples