Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2001-05-02-Speech-3-058"

PredicateValue (sorted: default)
rdf:type
dcterms:Date
dcterms:Is Part Of
dcterms:Language
lpv:document identification number
"en.20010502.3.3-058"4
lpv:hasSubsequent
lpv:speaker
lpv:spoken text
". – First to Mrs Kinnock, as I said before, in the area of humanitarian aid the organisational problems and the challenges on how to do things are not as complex as when we look at the transitional phase and general phase. The tensions on the ground – here I would respond also Mrs Sauquillo's question concerning the relation between NGOs and UN organisations – have very often been a big problem. Things are better now than they used to be. There is more of an acceptance of the need for a professional manner of work also among humanitarian NGOs, and of the need and the obligation to accept coordination as part of our contracts with anybody we are funding. So from case to case it looks somewhat better today. I have already mentioned protection and security. In Chechnya, the access to using radios has been discussed with the Russian government since the troubles started and only now is it possible to have that additional little element of security, but without the UN being there as those who can actually handle this part of the whole work, no one would ever get permission to have radios. This is good and clear and this is being discussed now more and more internationally. This is one of the aspects I mentioned in connection with the special mandate of some of these global UN organisations so we need a division of labour between specialised NGOs and the umbrella, in some cases, of UN organisations. As a very large humanitarian donor, we need to be able to play on all the instruments available and by entering into a more structured relationship as we are foreseeing now, we shall also have a stronger voice in the discussion on these issues with the UN organisations, compared to just an on-and-off donor. To Mr Corrie, the figure of how much we are allocating in the ninth European Development Fund of 90% covers both the least developed countries and the low-income group of countries. It is these two added together which is the 90%. On capacity building we need everybody who is able to do it, UNDP, World Bank and ourselves: this is such a big job that we should not even think of doing everything ourselves. Let me remind Parliament that in the overall development policy paper, we have specified areas of special focus, which also means that we will frankly have to rely on others doing more in the areas where we will do less, and we have Member States who will and can do this. But we also have the global system and it is in order not to exclude that type of partnership that we are doing what we are now. Regional cooperation: we are using very clearly the Economic Commission for Africa and the other relevant UN players and they are extremely interested in the bold, ambitious line followed by the Commission in trying to organise the geo-economics especially of Africa. We have a good partnership in this and good support. Finally, that part of Mrs Sauquillo's question dealing more or less with visibility and clarity of our policy. This is the self-confidence. We could also look at this the other way around: we have now reached the point where we have some certainty and clarity and strong support for the line that we have defined. Now we feel we have the strength and maturity to discuss more globally with the UN system. We were not that organised before in this field, so we are increasing the ambition of influencing what goes on globally, and this is the thought behind it."@en3
lpv:translated text
"Først til fru Kinnock: Som jeg sagde før, hvad angår humanitær bistand, er de organisatoriske vanskeligheder og udfordringerne i forbindelse med, hvordan tingene skal gøres, ikke så komplekse, når vi ser på overgangsperioden og den generelle fase. Spændingerne på jorden - her svarer jeg på fru Sauquillos spørgsmål vedrørende forholdet mellem ngo'erne og FN-organisationerne - har meget ofte været et stort problem. Det er bedre nu end tidligere. Der er større accept af behovet for en professionel arbejdsfacon, også blandt de humanitære ngo'er, og af behovet for og forpligtelsen til at acceptere koordinering som en del af vores kontrakter med dem, vi finansierer. Så det ser noget bedre ud i dag. Jeg har allerede nævnt beskyttelse og sikkerhed. I Tjetjenien har man drøftet adgangen til brugen af radioer med den russiske regering siden problemerne startede, og først nu er det muligt at få det lille yderligere element af sikkerhed, men uden FN's tilstedeværelse som dem, der virkelig kan håndtere denne del af arbejdet, ville ingen nogensinde få tilladelse til at have radioer. Det er godt og tydeligt og drøftes nu mere og mere internationalt. Det er et af de aspekter, jeg nævnte i forbindelse med det særlige mandat for nogle af disse globale FN-organisationer, så vi har brug for en opdeling af arbejdskraften mellem specialiserede ngo'er og paraplyen, i visse tilfælde, af FN-organisationer. Som meget stor humanitær bidragyder skal vi kunne spille på alle instrumenter, og ved at gå med i et mere struktureret samarbejde, som vi nu forudser, får vi også en kraftigere stemme i drøftelserne om disse spørgsmål med FN's organisationer i forhold til bidragydere, der kun er med en gang imellem. Til hr. Corrie vil jeg sige, at de 90%, vi tildeler Den 9. Europæiske Udviklingsfond, dækker både de mindst udviklede lande og gruppen af lavindkomstlande. Disse to udgør tilsammen 90%. Hvad angår kapacitetsopbygning, har vi brug for alle, der kan det, UNDP, Verdensbanken og os selv. Det er så stort et job, at vi ikke engang bør overveje at gøre det hele selv. Lad mig minde Parlamentet om, at vi i dokumentet om den overordnede udviklingspolitik har specificeret områder med særlig fokus, og det betyder, at vi skal kunne stole på, at andre gør mere på de områder, hvor vi gør mindre, og vi har medlemsstater, der vil og kan gøre dette. Men vi har også det globale system, og det er på sin plads ikke at udelukke den type partnerskab, som vi udøver der, hvor vi er nu. Med hensyn til det regionale samarbejde: Vi udnytter meget tydeligt Den Økonomiske Kommission for Afrika og de øvrige relevante FN-aktører, og de er meget interesseret i Kommissionens stærke, ambitiøse linje i forsøget på at organisere især Afrikas geoøkonomi. Vi har her et godt partnerskab og en god støtte. Endelig til den del af fru Sauquillos spørgsmål, som mere eller mindre omhandlede politikkens synlighed og klarhed. Dette er selvtillid. Vi kunne også se det fra en anden vinkel: Vi er nu nået til det punkt, hvor vi har en vis sikkerhed og klarhed og stor støtte til den linje, vi har defineret. Nu mener vi, at vi har styrken og modenheden til at indgå mere globale drøftelser med FN-systemet. Vi har ikke tidligere været så organiserede på dette området, så vi hæver ambitionen om at påvirke det, der foregår globalt, og det er tanken bag det."@da1
"Zunächst zu Frau Kinnock, ich erwähnte es bereits, im Bereich humanitäre Hilfe sind die organisatorischen Probleme und Herausforderungen, wie bestimmte Dinge getan werden können, nicht so kompliziert wie in Bezug auf die Umbruch- und allgemeine Phase. Die Spannungen vor Ort – und damit beantworte ich zugleich die Frage von Frau Sauquillo zum Verhältnis zwischen NRO und UNO-Organisationen – sind sehr oft ein großes Problem gewesen. Insgesamt hat sich die Situation etwas gebessert. Auch die humanitären NRO erkennen eher an, dass professionell gearbeitet werden muss und es notwendig und unumgänglich ist, Koordinierung als Teil unserer Verträge mit allen, denen wir Mittel zur Verfügung stellen, zu akzeptieren. Es sieht also inzwischen von Mal zu Mal etwas besser aus. Schutz und Sicherheit habe ich schon erwähnt. In Tschetschenien ist seit Beginn des Konflikts mit der russischen Regierung über die Möglichkeit der Nutzung von Funkgeräten diskutiert worden, und erst jetzt ist es möglich, dieses zusätzliche kleine Element der Sicherheit bei sich zu führen, aber ohne die UNO als derjenigen Organisation vor Ort, die diesen Teil der Arbeit tatsächlich abwickeln kann, hätte nie jemand die Genehmigung erhalten, ein Funkgerät zu besitzen. Das ist gut und eindeutig und wird international immer stärker diskutiert. Hierbei handelt es sich um einen der Aspekte, die ich im Zusammenhang mit dem speziellen Mandat dieser globalen UNO-Organisationen erwähnte, wir brauchen also in einigen Fällen eine Arbeitsteilung zwischen spezialisierten NRO und den als Dach fungierenden UNO-Organisationen. Als sehr wichtiger Geber humanitärer Hilfe müssen wir in der Lage sein, alle vorhandenen Instrumente zu nutzen, und indem wir eine systematischere Beziehung eingehen, wie es jetzt unsere Absicht ist, wird auch unsere Stimme bei der Diskussion solcher Fragen in den UNO-Organisationen mehr Gewicht erhalten als die eines sporadischen Gebers. Herrn Corrie möchte ich sagen, dass der genannte Prozentsatz von 90 %, den wir im 9. Europäischen Entwicklungsfonds zur Verfügung stellen, die am wenigsten entwickelten Länder als auch die Gruppe der Länder mit niedrigem Einkommensniveau betrifft. Auf beide Ländergruppen zusammen entfallen 90 %. Zur Stärkung der Handlungskompetenz muss jeder beitragen, der dazu in der Lage ist, also UNDP, Weltbank und wir selbst: Das ist eine so große Aufgabe, das wir noch nicht einmal daran denken sollten, alles selbst zu tun. Ich möchte das Parlament daran erinnern, dass wir im allgemeinen Grundsatzdokument zur Entwicklung ausdrücklich bestimmte Schwerpunktbereiche genannt haben. Das heißt auch, wir müssen uns darauf verlassen, dass in Bereichen, in denen wir weniger tun, andere mehr tun werden. Es gibt Mitgliedstaaten, die sich hier engagieren werden und dazu auch in der Lage sind. Aber es gibt auch das globale System, und es ist in Ordnung, diese Art von Partnerschaft nicht auszuschließen, so wie wir das jetzt tun. Regionale Zusammenarbeit: Wir stützen uns auf jeden Fall auf die Wirtschaftskommission für Afrika und die anderen einschlägigen UNO-Gremien. Sie sind außerordentlich an dem mutigen, ehrgeizigen Kurs der Kommission interessiert, die versucht, speziell die Geoökonomie Afrikas zu organisieren. Wir können dabei auf gute Partner und gute Unterstützung zurückgreifen. Abschließend zu dem Teil der Frage von Frau Sauquillo, der sich mehr oder weniger mit der Öffentlichkeitswirksamkeit und Klarheit unserer Politik beschäftigt. Davon gehen wir aus. Wir könnten das auch andersherum betrachten: Wir haben jetzt den Punkt erreicht, wo Gewissheit und Klarheit sowie starke Unterstützung für die von uns festgelegte Linie erzielt sind. Nun fühlen wir uns stark und reif genug, umfassender mit der UNO zu diskutieren. Wir waren früher auf diesem Gebiet nicht so organisiert, also verstärken wir jetzt unsere Bemühungen, auf weltweite Entwicklungen Einfluss zu nehmen, denn darum geht es uns."@de7
"Απαντώντας πρώτα στην κ. Kinnock, όπως είπα και πριν, στον τομέα της ανθρωπιστικής βοήθειας τα οργανωτικά προβλήματα και οι προκλήσεις για το πώς πρέπει να ενεργούμε δεν είναι τόσο περίπλοκα όσο όταν εξετάζουμε την μεταβατική φάση και τη γενική φάση. Οι εντάσεις επί τόπου – εδώ θα απαντήσω επίσης στην ερώτηση της κ. Sauquillo που αφορά τη σχέση μεταξύ ΜΚΟ και οργανισμών των ΗΕ – υπήρξαν πολύ συχνά μεγάλο πρόβλημα. Τα πράγματα είναι καλύτερα τώρα από ό,τι παλαιότερα. Υπάρχει περισσότερη παραδοχή της ανάγκης για επαγγελματικό τρόπο εργασίας και μεταξύ των ανθρωπιστικών ΜΚΟ, καθώς και της ανάγκης και της υποχρέωσης να δεχθούμε το συντονισμό ως μέρος των συμβάσεων μας με οποιονδήποτε χρηματοδοτούμε. Έτσι, κατά περίπτωση, τα πράγματα φαίνονται κάπως καλύτερα σήμερα. Ανέφερα ήδη την προστασία και την ασφάλεια. Στην Τσετσενία, η πρόσβαση στη χρήση ραδιοεπικοινωνιών συζητείται με τη ρωσική κυβέρνηση από τότε που άρχισαν τα προβλήματα και μόνο τώρα είναι δυνατόν να έχουμε αυτό το πρόσθετο μικρό στοιχείο ασφάλειας, αλλά χωρίς τα ΗΕ, τη μόνη πλευρά που μπορεί πραγματικά να χειριστεί αυτό το μέρος του όλου έργου, κανείς δεν θα έπαιρνε ποτέ την άδεια να έχει ασυρμάτους. Αυτό είναι καλό και σαφές και συζητείται τώρα ολοένα και περισσότερο σε διεθνές επίπεδο. Είναι μια από τις πτυχές τις οποίες ανέφερα σε σχέση με την ειδική αποστολή ορισμένων από αυτούς τους παγκόσμιους οργανισμούς των ΗΕ· έτσι χρειαζόμαστε έναν καταμερισμό της εργασίας ανάμεσα στους ειδικευμένους ΜΚΟ και την ομπρέλα, σε ορισμένες περιπτώσεις, των οργανισμών των ΗΕ. Ως ένας πολύ μεγάλος χορηγός ανθρωπιστικής βοήθειας, πρέπει να είμαστε σε θέση να εκμεταλλευτούμε όλα τα διαθέσιμα μέσα και εισερχόμενοι σε μια περισσότερο διαρθρωμένη σχέση, όπως προβλέπουμε τώρα, θα έχουμε επίσης μια ισχυρότερη φωνή στη συζήτηση για τα θέματα αυτά με τους οργανισμούς των ΗΕ, σε σύγκριση με ένα απλό σποραδικό χορηγό. Απαντώντας στον κ. Corrie, το νούμερο του ποσού που χορηγούμε στο ένατο Ευρωπαϊκό Ταμείο Ανάπτυξης, δηλαδή το 90%, καλύπτει τόσο τις λιγότερο αναπτυγμένες χώρες όσο και την ομάδα των χωρών χαμηλού εισοδήματος. Και τα δυο αυτά μαζί, αν προστεθούν, δίνουν το 90%. Στην ανάπτυξη ικανοτήτων χρειαζόμαστε όλους όσοι μπορούν να συμβάλουν, το Πρόγραμμα Ανάπτυξης των Ηνωμένων Εθνών, την Παγκόσμια Τράπεζα και εμάς τους ίδιους: πρόκειται για ένα τόσο μεγάλο έργο που δεν πρέπει ούτε καν να σκεφτόμαστε να τα κάνουμε όλα μόνοι μας. Επιτρέψτε μου να υπενθυμίσω στο Κοινοβούλιο ότι στο έγγραφο γενικής πολιτικής για την ανάπτυξη, προσδιορίσαμε τομείς ειδικής επικέντρωσης, πράγμα που σημαίνει επίσης ότι θα πρέπει ειλικρινά να στηριχθούμε σε άλλους που θα κάνουν περισσότερα στους τομείς όπου εμείς θα κάνουμε λιγότερα, και υπάρχουν τα κράτη μέλη που μπορούν και θα το κάνουν. Αλλά έχουμε επίσης και το παγκόσμιο σύστημα και το ορθότερο είναι να μην αποκλείσουμε αυτό τον τύπο εταιρικής σχέσης όπου κάνουμε ό, τι κάνουμε τώρα. Περιφερειακή συνεργασία: χρησιμοποιούμε σαφέστατα την Οικονομική Επιτροπή για την Αφρική και τους υπόλοιπους σχετικούς φορείς των ΗΕ, και ενδιαφέρονται εξαιρετικά για την τολμηρή, φιλόδοξη γραμμή που ακολουθεί η Επιτροπή στην προσπάθεια να οργανώσει την γεωοικονομική κατάσταση, ειδικότερα στην Αφρική. Έχουμε μια καλή εταιρική σχέση σε αυτό και καλή στήριξη. Τέλος, το κομμάτι της ερώτησης της κ. Sauquillo που αφορά λίγο ή πολύ την ορατότητα και τη σαφήνεια της πολιτικής μας. Πρόκειται για την αυτοπεποίθηση. Θα μπορούσαμε επίσης να το εξετάσουμε από την ανάποδη πλευρά: έχουμε πλέον φθάσει σε ένα σημείο όπου έχουμε κάποια βεβαιότητα και σαφήνεια, καθώς και ισχυρή στήριξη για την γραμμή την οποία χαράξαμε. Τώρα αισθανόμαστε ότι έχουμε τη δύναμη και την ωριμότητα να συζητήσουμε πιο σφαιρικά με το σύστημα των ΗΕ. Δεν ήμασταν οργανωμένοι πριν στον τομέα αυτό, έτσι αυξάνουμε τη φιλοδοξία του να επηρεάζουμε ό,τι συμβαίνει παγκοσμίως, και αυτή είναι η σκέψη πίσω από αυτό."@el8
"(EN) Primero, señora Kinnock, como he dicho antes, en el ámbito de la ayuda humanitaria, los problemas de organización y los retos de cómo hacer las cosas no son tan complejos como cuando estudiamos la fase de transición y la fase general. Las tensiones sobre el terreno – y con esto quisiera responder también a la pregunta de la Sra. Sauquillo sobre las relaciones entre las ONG y los organismos de las Naciones Unidas - han supuesto con mucha frecuencia un gran problema. La situación ahora es mejor de lo que era. Existe un mayor reconocimiento, incluso entre las ONG humanitarias, de la necesidad de trabajar de una manera más profesional y de la necesidad y la obligación de aceptar la coordinación como parte de nuestros contratos con todos aquellos que aportan fondos. Por lo tanto, según los casos, la situación parece haber mejorado algo. Ya he mencionado la protección y la seguridad. En Chechenia se ha negociado con el Gobierno ruso desde el inicio del conflicto la posibilidad de utilizar aparatos de radio, pero hasta ahora no era posible disponer de este pequeño elemento de seguridad adicional, y de no haber sido por la presencia de las Naciones Unidas en la zona como la parte que realmente puede desempeñar este aspecto del trabajo global, nadie habría conseguido jamás autorización para utilizar la radio. Es algo bueno y evidente que cada vez se discute más a nivel internacional. Es uno de los aspectos a los que me he referido en relación con el mandato especial de algunas de estas organizaciones mundiales de la ONU, por lo que debemos dividir el trabajo entre las ONG especializadas y el paraguas, en algunos casos, que representan las organizaciones de las Naciones Unidas. En nuestra calidad de donante de primer orden de ayuda humanitaria, debemos poder hacer uso de todos los instrumentos disponibles y con el establecimiento de unas relaciones más estructuradas, como las que ahora prevemos, tendremos además una voz más fuerte en las negociaciones sobre estos asuntos con las organizaciones de las Naciones Unidas que la que tiene un donante ocasional. Señor Corrie, la cifra del 90% que asignamos al Noveno Fondo Europeo de Desarrollo abarca a los países menos desarrollados y al grupo de países con bajos ingresos. Juntos alcanzan el 90%. Respecto a la creación de capacidad, necesitamos a todo aquel que pueda contribuir a ello, el PNUD, el Banco Mundial y nosotros: es una tarea tan colosal que ni siquiera deberíamos pensar en hacerlo todo nosotros. Permítanme recordar al Parlamento que en el documento de orientación sobre el desarrollo en general, hemos especificado ámbitos de especial atención, lo que significa también que francamente dependeremos de que otros hagan más en aquellos ámbitos en los que nosotros haremos menos, y tenemos Estados miembros que quieren y pueden hacerlo. Pero también tenemos el sistema global y lo que ahora estamos haciendo, lo hacemos para no excluir ese tipo de asociación. Cooperación regional: estamos haciendo uso de manera evidente de la Comisión Económica para África y de los otros agentes relevantes de las Naciones Unidas y éstos están muy interesados en la línea audaz y ambiciosa que sigue la Comisión en su intento de organizar las geoeconomías, especialmente de África. Contamos para ello con una buena asociación y un buen apoyo. Por último, la parte de la pregunta de la Sra. Sauquillo que trata más o menos sobre la visibilidad y la claridad de nuestra política. Se trata de la confianza en nosotros mismos. Podríamos enfocarlo también desde otra perspectiva: ahora hemos llegado al punto en que tenemos cierta seguridad y claridad y un firme apoyo a la línea que hemos definido. Creemos que ahora tenemos la fuerza y la madurez necesarias para tratar a un nivel más global con el sistema de las Naciones Unidas. Antes no estábamos tan organizados en este ámbito, por lo tanto estamos incrementando la ambición de poder influenciar sobre lo que sucede a nivel mundial, y ésta es la idea subyacente."@es12
"Vastaan ensin jäsen Kinnockille, että – kuten sanoin aiemmin – humanitaarisen avun alalla järjestelyongelmat ja toimintatavan asettamat haasteet eivät ole yhtä monimutkaisia kuin jos tarkastelemme siirtymävaihetta ja yleistä vaihetta. Jännitteet kentällä – ja vastaan nyt myös jäsen Sauquillon kysymykseen kansalaisjärjestöjen ja YK:n järjestöjen välisistä suhteista – ovat usein aiheuttaneet ongelmia. Tilanne on nyt parempi kuin joskus aikaisemmin. Myös humanitaarista apua tarjoavat kansalaisjärjestöt ovat hyväksyneet paremmin ammattimaisen työskentelytavan tarpeen sekä tarpeen ja velvollisuuden hyväksyä koordinointi osaksi sopimuksiamme kaikkien niiden kanssa, joita rahoitamme. Tilanne vaikuttaa siis tapaus tapaukselta paremmalta tällä hetkellä. Olen jo maininnut suojelun ja turvallisuuden. Tšetšeniassa on keskusteltu Venäjän hallituksen kanssa mahdollisuudesta käyttää radioita siitä lähtien, kun levottomuudet alkoivat, ja vasta nyt on sallittu tuo pieni lisäturvan lähde, mutta ilman, että YK olisi paikalla ainoana, joka pystyy edes käsittelemään työn tätä puolta, kenellekään ei annettaisi lupaa pitää radiota. Asia on täysin selkeä, ja siitä keskustellaan yhä enemmän kansainvälisellä tasolla. Tämä on yksi näkökohdista, jotka mainitsin joidenkin maailmanlaajuisten YK:n järjestöjen erityisvaltuuksien yhteydessä; meidän pitää siis jakaa tehtävät erikoistuneiden kansalaisjärjestöjen ja – joissakin tapauksissa – YK:n järjestöjen kattojärjestön kesken. Suurena humanitaarisen avun rahoittajana meidän täytyy voida hyödyntää kaikkia mahdollisia välineitä, ja osallistumalla jäsennellympään kumppanuuteen – kuten olemme nyt suunnitelleet – saamme myös äänemme paremmin kuuluville näistä asioista YK:n järjestöjen kanssa käytävissä keskusteluissa, kuin satunnaisena rahoittajana. Jäsen Corrien kysymykseen vastaan, että yhdeksännessä Euroopan kehitysrahastossa myöntämämme 90 prosentin osuus kattaa sekä vähiten kehittyneet maat että alhaisen tulotason maiden ryhmän. Nämä kaksi yhdessä saavat kyseiset 90 prosenttia. Kykyjen kehittämiseen tarvitaan kaikkia, jotka pystyvät auttamaan: UNDP:tä, Maailmanpankkia ja meitä; tehtävä on niin laaja, ettei meidän kannata kuvitellakaan, että selviytyisimme kaikesta yksin. Haluan muistuttaa parlamentille, että yleisessä kehitysyhteistyöpolitiikkaa koskevassa asiakirjassa olemme tarkentaneet alueet, joihin kiinnitetään erityistä huomiota, mikä tarkoittaa rehellisesti sanoen myös, että meidän on annettava muiden tehdä enemmän työtä alueilla, joilla me teemme vähemmän, ja meillä on jäsenvaltioita, jotka voivat ja aikovat tehdä niin. Meillä on kuitenkin myös maailmanlaajuinen järjestelmä, emmekä saa sulkea senkaltaista yhteistyökumppanuutta tämänhetkisen työmme ulkopuolelle. Alueellinen yhteistyö: hyödynnämme selkeästi Afrikan talouskomissiota ja muita asianomaisia YK:n tahoja, ja ne ovat erittäin kiinnostuneita komission rohkeasta ja kunnianhimoisesta toimintalinjasta, jolla se pyrkii järjestämään talousmaantiedettä etenkin Afrikan osalta. Meillä on hyvä yhteistyökumppanuus, ja toimintaamme tuetaan. Lopuksi jäsen Sauquillon kysymyksen osasta, joka koski jossain määrin politiikkamme näkyvyyttä ja selkeyttä. Kyse on itseluottamuksesta. Voisimme katsoa asiaa myös toiselta kannalta: olemme nyt saavuttaneet pisteen, jossa määrittelemämme toimintalinja on saanut tiettyä varmuutta, selkeyttä ja voimakasta tukea. Nyt olemme mielestämme riittävän vahvoja ja kypsiä käymään YK:n kanssa maailmanlaajuisesti kattavampia keskusteluja. Emme olleet aiemmin riittävän hyvin järjestäytyneitä tällä alalla, joten haluamme nyt yhä kunnianhimoisemmin vaikuttaa maailman tapahtumiin, ja tämä on ajatus kaiken takana."@fi5
"Je répondrai d'abord à Mme Kinnock. Comme je l'ai dit auparavant, en matière d'aide humanitaire, les problèmes d'organisation et les défis qui se posent quant à la manière de faire les choses ne sont pas aussi complexes que lorsque nous examinons la phase de transition et la phase générale. Les tensions sur le terrain - et je réponds ainsi également à la question de Mme Sauquillo, qui avait trait à la relation entre les ONG et les organisations des Nations unies - ont très souvent constitué un gros problème. Désormais, les choses se passent mieux qu'auparavant. Les ONG humanitaires acceptent elles aussi davantage la nécessité d'une méthode de travail professionnelle mais aussi la nécessité et l'obligation d'accepter que la coordination fasse partie des contrats que nous passons avec tous ceux que nous finançons. Au cas par cas, les choses apparaissent donc plus positives à l'heure actuelle. J'ai déjà mentionné la protection et la sécurité. En Tchétchénie, l'usage de radios a fait l'objet de discussions avec le gouvernement russe depuis le début des troubles et ce n'est que maintenant qu'il est possible de bénéficier de ce petit élément supplémentaire en matière de sécurité. Sans la présence de l'ONU sur place, c'est-à-dire de ceux qui peuvent réellement traiter cette partie du travail, personne n'aurait jamais eu la permission de posséder des radios. C'est très bien, c'est très clair, et cela fait désormais l'objet de discussions de plus en plus nombreuses au plan international. C'est l'un des aspects auxquels je faisais allusion en parlant du mandat particulier de certaines organisations de l'ONU et c'est pourquoi nous avons besoin d'une répartition du travail entre les ONG spécialisées et l'organisation faîtière, dans certains cas, des Nations unies. En tant que donateur humanitaire très important, nous devons être à même de recourir à tous les instruments disponibles. En entamant une relation plus structurée telle que celle que nous prévoyons, nous aurons également un poids plus important que celui d'un donateur occasionnel dans la discussion que nous menons sur ces questions avec les organisations de l'ONU. Quand vous évoquez, Monsieur Corrie, le chiffre de 90 % des ressources du 9e Fonds européen de développement, c'est là un chiffre qui concerne les pays les moins avancés et le groupe de pays à faible revenu. Ce sont ces deux groupes réunis qui touchent 90 % des ressources. Pour ce qui est du renforcement des capacités, nous avons besoin de tous ceux qui sont capables de le faire, le PNUD, la Banque mondiale et nous-mêmes : c'est une tâche d'une telle ampleur que nous ne devrions pas même envisager de tout faire seuls. Permettez-moi de rappeler au Parlement que, dans le document de politique générale dans le domaine du développement, nous avons défini des domaines prioritaires, ce qui signifie aussi - en toute franchise - que nous devrons faire confiance à d'autres pour en faire plus dans les domaines que nous allons quelque peu délaisser : pour ce faire, nous avons les États membres qui peuvent le faire et le ferons. Mais il y a aussi le système global et c'est afin de ne pas exclure ce type de partenariat que nous faisons ce que nous faisons pour l'instant. Pour ce qui est de la coopération régionale, nous recourons très clairement à la Commission économique pour l'Afrique et aux autres acteurs concernés au niveau de l'ONU et ceux-ci sont excessivement intéressés par la ligne audacieuse et ambitieuse adoptée par la Commission en vue de tenter d'organiser les régions sur le plan géo-économique, notamment l'Afrique. En la matière, nous disposons d'un bon partenariat et d'un bon appui. J'en viens enfin à la partie de la question de Mme Sauquillo qui touchait plus ou moins à la visibilité et à la clarté de notre politique. C'est la confiance en soi. Nous pourrions aussi examiner ce point par l'autre bout : nous sommes parvenus à un point où la ligne que nous avons définie jouit d'une relative certitude, d'une relative clarté et d'un fort soutien. Nous estimons disposer dorénavant de la force et de la maturité nécessaire pour mener une discussion plus globale avec le système onusien. Auparavant, nous n'étions pas aussi organisés dans ce domaine. Nous augmentons donc notre ambition d'exercer une influence sur les événements au niveau mondial et c'est la pensée qui sous-tend cette initiative."@fr6
"Signor Presidente, prima di tutto risponderei alla onorevole Kinnock ricordando, come ho detto poc'anzi, che nel settore dell'aiuto umanitario i problemi organizzativi e le sfide poste dall'esecuzione delle nostre azioni non hanno la stessa complessità se consideriamo la fase transitoria o quella generale. Le tensioni sul terreno - e qui rispondo anche alla domanda della onorevole Saquillo Pérez del Arco sulle relazioni tra organizzazioni non governative e organizzazioni delle Nazioni Unite - sono spesso state un problema serio. Ora le cose vanno meglio rispetto al passato. Vi è una maggiore accettazione della necessità di un professionale anche tra le organizzazioni non governative umanitarie, nonché del bisogno e dell'obbligo di accettare un coordinamento come clausola dei nostri contratti con chiunque riceva da noi un finanziamento. Pertanto, esaminando caso per caso, oggi la situazione sembra essere migliorata. Ho già parlato della protezione e della sicurezza. In Cecenia, l'accesso alle radio è stato discusso con il governo russo sin dall'inizio dei disordini e soltanto ora è stato possibile ottenere questo ulteriore elemento di sicurezza. Tuttavia, senza la presenza delle Nazioni Unite, come le uniche che possano realizzare veramente questa parte dell'intero lavoro, nessuno avrebbe ottenuto il permesso di avere delle radio. Ciò è positivo e chiaro, e se ne discute sempre di più a livello internazionale. Si tratta di uno degli aspetti che ho ricordato in relazione al mandato speciale di alcune di queste organizzazioni mondiali delle Nazioni Unite. Dobbiamo quindi ripartire il lavoro tra organizzazioni non governative specializzate e la copertura generale, in alcuni casi, delle organizzazioni delle Nazioni Unite. Come donatore umanitario molto importante, dobbiamo essere in grado di utilizzare tutti gli strumenti a nostra disposizione e, costruendo una relazione molto più strutturata, come stiamo ora prevedendo di fare, dobbiamo avere anche un peso maggiore, rispetto a un donatore irregolare, nel dibattito relativo a tali questioni con le organizzazioni delle Nazioni Unite. All'onorevole Corrie risponderei che il 90 per cento del nono Fondo europeo di sviluppo è stato stanziato sia per i paesi meno sviluppati sia per il gruppo di paesi a basso reddito. Tale percentuale rappresenta lo stanziamento totale. Quanto alla creazione della capacità, abbiamo bisogno di tutti coloro che sono in grado di farlo, PSNU, Banca mondiale e noi stessi: si tratta di un lavoro talmente vasto che non è neppure ipotizzabile l'idea di farlo tutto da soli. Vorrei ricordare al Parlamento che, nel documento sulla politica generale in materia di sviluppo, abbiamo specificato alcune aree di particolare interesse e ciò significa, onestamente, che dovremo affidarci ad altri affinché facciano di più nelle aree in cui noi saremo meno presenti. Abbiamo Stati membri che lo possono fare e lo faranno, ma abbiamo anche il sistema globale ed è per non escludere quel tipo di partenariato che stiamo agendo in questo modo. Cooperazione regionale: stiamo utilizzando la Commissione economica per l'Africa e altri organismi pertinenti delle Nazioni Unite, ed essi sono molto interessati alla coraggiosa e ambiziosa linea seguita dalla Commissione nel tentativo di organizzare il sistema geoeconomico, in particolare in Africa. In questo caso, abbiamo un buon partenariato e un buon sostegno. Infine, per quanto riguarda la parte della domanda della onorevole Saquillo Pérez del Arco relativa alla visibilità e alla trasparenza della nostra politica, si tratta di fiducia in se stessi. Potremmo anche rovesciare la domanda: ora abbiamo raggiunto il punto in cui abbiamo qualche certezza, una certa chiarezza e un forte sostegno a favore della linea da noi definita. Ora sentiamo di essere forti e maturi per discutere più globalmente con il sistema delle Nazioni Unite. Prima non eravamo così organizzati in questo campo, per cui ora la nostra ambizione di influire su ciò che sta avvenendo a livello mondiale sta crescendo. Questa è l'idea alla base della nostra iniziativa."@it9
". – First to Mrs Kinnock, as I said before, in the area of humanitarian aid the organisational problems and the challenges on how to do things are not as complex as when we look at the transitional phase and general phase. The tensions on the ground – here I would respond also Mrs Sauquillo's question concerning the relation between NGOs and UN organisations – have very often been a big problem. Things are better now than they used to be. There is more of an acceptance of the need for a professional manner of work also among humanitarian NGOs, and of the need and the obligation to accept coordination as part of our contracts with anybody we are funding. So from case to case it looks somewhat better today. I have already mentioned protection and security. In Chechnya, the access to using radios has been discussed with the Russian government since the troubles started and only now is it possible to have that additional little element of security, but without the UN being there as those who can actually handle this part of the whole work, no one would ever get permission to have radios. This is good and clear and this is being discussed now more and more internationally. This is one of the aspects I mentioned in connection with the special mandate of some of these global UN organisations so we need a division of labour between specialised NGOs and the umbrella, in some cases, of UN organisations. As a very large humanitarian donor, we need to be able to play on all the instruments available and by entering into a more structured relationship as we are foreseeing now, we shall also have a stronger voice in the discussion on these issues with the UN organisations, compared to just an on-and-off donor. To Mr Corrie, the figure of how much we are allocating in the ninth European Development Fund of 90% covers both the least developed countries and the low-income group of countries. It is these two added together which is the 90%. On capacity building we need everybody who is able to do it, UNDP, World Bank and ourselves: this is such a big job that we should not even think of doing everything ourselves. Let me remind Parliament that in the overall development policy paper, we have specified areas of special focus, which also means that we will frankly have to rely on others doing more in the areas where we will do less, and we have Member States who will and can do this. But we also have the global system and it is in order not to exclude that type of partnership that we are doing what we are now. Regional cooperation: we are using very clearly the Economic Commission for Africa and the other relevant UN players and they are extremely interested in the bold, ambitious line followed by the Commission in trying to organise the geo-economics especially of Africa. We have a good partnership in this and good support. Finally, that part of Mrs Sauquillo's question dealing more or less with visibility and clarity of our policy. This is the self-confidence. We could also look at this the other way around: we have now reached the point where we have some certainty and clarity and strong support for the line that we have defined. Now we feel we have the strength and maturity to discuss more globally with the UN system. We were not that organised before in this field, so we are increasing the ambition of influencing what goes on globally, and this is the thought behind it."@lv10
". Ik wil eerst reageren op de vragen van mevrouw Kinnock. Zoals ik al eerder heb gezegd, zijn wat de humanitaire hulp betreft de organisatorische problemen en de moeilijke uitdaging van de tenuitvoerlegging niet zo gecompliceerd als wanneer we kijken naar de overgangsfase en de hoofdfase. De spanningen ter plekke - en hier zou ik ook graag willen reageren op de vraag van mevrouw Sauqillo over de relatie tussen NGO’s en VN-organisaties - zijn heel vaak een groot probleem geweest. Het gaat nu beter dan vroeger. Ook humanitaire NGO’s zien nu sterker in dat er behoefte is aan een professionele aanpak en dat zij coördinatie moeten aanvaarden als een onderdeel van ons contract met iedereen die we financieren. Dus gevalsgewijze gezien gaat het tegenwoordig iets beter. Ik heb het al eerder over bescherming en veiligheid gehad. In Tsjetsjenië zijn vanaf het begin van de problemen met de Russische regering besprekingen gevoerd over de mogelijkheid tot gebruik van een radio. Nu pas is het mogelijk om dat kleine beetje extra veiligheid te krijgen. Als de VN daar echter niet had gezeten, als de organisatie die dit deel van het probleem daadwerkelijk kon oplossen, zou niemand ooit radio’s hebben mogen bezitten. Dit is goed, duidelijk en wordt nu ook internationaal steeds meer besproken. Dit is een van de aspecten die ik voor ogen had toen ik sprak over het speciale mandaat van sommige VN-organisaties. We hebben dus een werkverdeling nodig tussen gespecialiseerde NGO’s en de paraplu, in sommige gevallen, van VN-organisaties. Als zeer grote humanitaire donor moeten we gebruik kunnen maken van alle beschikbare middelen. Met een meer gestructureerde relatie, zoals deze nu is voorzien, zullen we ook onze stem in de discussie met de VN-organisaties over deze kwesties krachtiger kunnen laten horen, krachtiger dan een incidentele donor. Mijnheer Corrie, het cijfer van 90% dat u noemde in verband met het 9de Europees Ontwikkelingsfonds, omvat zowel de minst ontwikkelde landen als de groep van lage inkomenslanden. Deze twee samen krijgen 90%. Bij het ontwikkelen van de capaciteiten hebben we iedereen nodig die daartoe in staat is, UNDP, Wereldbank en wijzelf. Dit is zo’n groot karwei dat we niet eens zouden mogen overwegen alles zelf te doen. Ik herinner het Parlement eraan dat we in de hele beleidsnota over ontwikkelingshulp speciale aandachtsgebieden hebben beschreven. Dit betekent ook dat we er eerlijk gezegd op moeten vertrouwen dat anderen meer doen op de gebieden waar wij minder doen. We hebben lidstaten die dit willen en kunnen doen, maar we hebben ook het wereldwijde systeem en we doen ons huidige werk ook om die vorm van partnerschap niet uit te sluiten. Regionale samenwerking: we maken heel duidelijk gebruik van de Economische Commissie voor Afrika en de andere relevante VN-instanties. Zij zijn ook buitengewoon geïnteresseerd in de krachtige, ambitieuze lijn die de Commissie volgt in haar poging tot organisatie van de geo-economie van met name Afrika. We hebben wat dit betreft een goed partnerschap en krijgen goede steun. Tot slot wil ik nog ingaan op het gedeelte van de vraag van mevrouw Sauquillo dat verband houdt met de zichtbaarheid en de helderheid van ons beleid. Dit is een kwestie van zelfvertrouwen. We zouden het ook van de andere kant kunnen bekijken: we hebben nu het punt bereikt dat we enige zekerheid en helderheid hebben en in hoge mate steun krijgen voor de lijn die we hebben uitgezet. Nu voelen we dat we de kracht en de volwassenheid hebben om meer in het algemeen met het VN-systeem te spreken. We waren nog niet eerder zo georganiseerd op dit gebied, dus breiden we het streven naar beïnvloeding op het wereldgebeuren uit. Dat is de gedachte erachter."@nl2
"Respondendo em primeiro lugar à senhora deputada Kinnock, direi, como já disse anteriormente, que na área da ajuda humanitária os problemas de organização e os desafios que se colocam relativamente ao modo de fazer as coisas não são tão complexos como aqueles com que nos confrontamos na fase de transição e na fase geral. As tensões no terreno – e com isto respondo igualmente à pergunta da senhora deputada Sauquillo acerca da relação entre ONG e organizações das Nações Unidas – constituíram frequentemente um grande problema. Neste momento as coisas estão a correr melhor do que era costume. Há uma maior aceitação da necessidade de trabalhar em moldes profissionais, mesmo entre ONG de carácter humanitário, e da necessidade e da obrigação de aceitar a coordenação como parte dos nossos contratos com qualquer entidade que financiemos. Portanto, de caso para caso, as coisas parecem estar a correr um pouco melhor hoje em dia. Já me referi às questões da protecção e da segurança. Na Chechénia, o acesso à utilização de rádios foi discutido com o Governo russo desde o início dos conflitos e só agora é possível ter esse pequeno elemento adicional de segurança, mas sem a presença das Nações Unidas na região, como organização que pode de facto lidar com essa parcela de todo o trabalho que é preciso desenvolver, jamais alguém obteria autorização para ter rádios. Isto é positivo e claro e está agora a ser discutido cada vez mais a nível internacional. Foi um dos aspectos que referi relacionado com o mandato especial de algumas destas organizações globais das Nações Unidas, portanto precisamos que haja uma divisão de trabalho entre ONG especializadas e a cobertura abrangente, o “chapéu de chuva”, em alguns casos, das organizações das Nações Unidas. Como grande doador de ajuda humanitária que somos, precisamos de ser capazes de tocar todos os instrumentos disponíveis, e estabelecendo uma relação mais estruturada, como a que neste momento estamos a prever, também faremos ouvir melhor a nossa voz nos debates travados com as organizações das Nações Unidas relativamente a estas questões do que se fôssemos apenas um doador ocasional. Em resposta ao senhor deputado Corrie, devo dizer que o número respeitante à quantia que vamos afectar no 9º Fundo Europeu de Desenvolvimento - 90% -, abrange tanto os países menos desenvolvidos como o grupo de países com baixos rendimentos. Estes dois grupos em conjunto é que perfazem os 90%. No que diz respeito ao desenvolvimento de capacidades, precisamos de todos os que sejam capazes de o fazer – o PNUD, o Banco Mundial e nós próprios: é uma tarefa de tal envergadura que nem nos deverá passar pela cabeça fazermos tudo sozinhos. Gostaria de recordar ao Parlamento que, no documento de orientação relativo ao desenvolvimento global, especificámos áreas de incidência especial, o que também significa que, muito francamente, teremos de contar que outros façam mais em áreas em que nós faremos menos, e temos Estados­Membros que o farão e o podem fazer. Mas também temos o sistema global, e é para não excluir esse tipo de parceria que fazemos aquilo que estamos a fazer neste momento. Cooperação regional: estamos a fazer uso, de forma muito clara, da Comissão Económica para a África e dos outros intervenientes relevantes das Nações Unidas, que estão extremamente interessados na orientação arrojada e ambiciosa seguida pela Comissão na sua tentativa de organizar a geo­economia, especialmente a da África. Neste domínio temos uma boa parceria e um bom apoio. Por último, abordarei a parte da pergunta da senhora deputada Sauquillo que incide mais ou menos sobre a visibilidade e a clareza da nossa política. Trata­se de auto­confiança. Também poderíamos olhar para esta questão ao contrário: chegámos agora ao ponto em que temos alguma certeza e clareza e um forte apoio para a orientação que definimos. Neste momento sentimos que temos a força e a maturidade necessárias para discutirmos em termos mais globais com o sistema das Nações Unidas. Dantes não estávamos assim tão organizados neste domínio, portanto a nossa ambição de influenciar o que se passa à escala global vai aumentando – este é o pensamento que está por trás da auto­confiança."@pt11
"Jag vänder mig först till fru Kinnock. Som jag sade tidigare är de organisatoriska problemen och utmaningarna när det gäller hur man skall göra saker på området för humanitärt bistånd inte så komplicerade som när vi ser på den övergående fasen och den allmänna fasen. Konflikterna på plats – jag vill också här svara på Sauquillos fråga rörande förbindelserna mellan de icke-statliga organisationerna och FN-organisationerna – har mycket ofta utgjort ett stort problem. Förhållandena är just nu bättre än tidigare. Det finns större acceptans för behovet av ett yrkesmässigt arbetssätt även bland icke-statliga organisationer på det humanitära området, och för behovet och skyldigheten att godta samordning som en del av våra kontrakt med vem som helst av dem som vi tilldelar medel. Om man tittar på de enskilda fallen, ser det alltså bättre ut i dag. Jag har redan nämnt skydd och säkerhet. I Tjetjenien har tillgången till radioapparater diskuterats med den ryska regeringen sedan problemen började, och det är först nu det har blivit möjligt att få tillgång till denna lilla kompletterande säkerhetsdetalj, men om inte FN varit där som den organisation som i praktiken kan hantera denna del av verksamheten, skulle ingen någonsin få tillstånd att förfoga över radioapparater. Detta är bra och tydligt, och diskuteras nu mer och mer på det internationella planet. Detta är en av de aspekter jag nämnde i samband med det särskilda mandat som vissa av dessa globala FN-organisationer innehar, så vi behöver en arbetsuppdelning mellan specialiserade icke-statliga organisationer och paraplyorganisationen, som i vissa fall avser FN-organisationer. I egenskap av en mycket stor givare av humanitärt bistånd, måste vi kunna spela på alla tillgängliga instrument, och genom att börja tillämpa de mer strukturerade förbindelser som vi nu planerar, kommer vi också att få ett starkare inflytande i diskussionen om dessa frågor med FN-organisationerna, i jämförelse med vad en mer tillfällig biståndsgivare skulle ha fått. Jag vänder mig till herr Corrie. Siffran på 90 procent, när det rör hur mycket vi fördelar inom den nionde Europeiska utvecklingsfonden, omfattar både de minst utvecklade länderna och den grupp av länder inom vilken befolkningen tjänar minst. Dessa tillsammans utgör de 90 procenten. När det gäller kapacitetsskapande behöver vi alla som kan göra detta – UNDP, Världsbanken och vi själva: Detta är ett så pass omfattande arbete att vi inte bör tänka tanken att vi skall göra allt själva. Låt mig påminna parlamentet om att vi i det övergripande dokumentet om biståndspolitiken har formulerat specifika områden som vi skall koncentrera oss särskilt på, vilket också innebär att vi uppriktigt sagt måste förlita oss på att andra gör mer inom områden där vi kommer att göra mindre, och vi har medlemsstater som kommer och kan göra detta. Men vi har också det globala systemet, och det är i sin ordning att vi gör det vi gör nu, dvs. att inte utesluta denna typ av partnerskap. Regionalt samarbete: Vi utnyttjar på ett mycket tydligt sätt den ekonomiska kommissionen för Afrika och övriga relevanta FN-aktörer, och de är oerhört intresserade av den djärva, ambitiösa linje som kommissionen följer i sina försök att organisera geoekonomin, i synnerhet i Afrika. Vi har ett bra partnerskap här, och ett bra stöd. Slutligen tar jag upp Sauquillos fråga, som mer eller mindre har att göra med synlighet och tydligheten i vår politik. Det handlar här om självförtroende. Vi kan också se på saken på ett omvänt sätt: Vi har nu nått den punkt där det råder en viss säkerhet och tydlighet och ett starkt stöd för den linje vi har fastställt. Vi känner nu att vi har styrkan och mogenheten att föra en mer global diskussion med FN-systemet. Vi var tidigare inte lika organiserade på detta område, så vi höjer våra ambitioner när det gäller att påverka det som sker globalt, och det är detta som är den bakomliggande tanken."@sv13
lpv:unclassifiedMetadata
"Nielson,"8,10,3,12

Named graphs describing this resource:

1http://purl.org/linkedpolitics/rdf/Danish.ttl.gz
2http://purl.org/linkedpolitics/rdf/Dutch.ttl.gz
3http://purl.org/linkedpolitics/rdf/English.ttl.gz
4http://purl.org/linkedpolitics/rdf/Events_and_structure.ttl.gz
5http://purl.org/linkedpolitics/rdf/Finnish.ttl.gz
6http://purl.org/linkedpolitics/rdf/French.ttl.gz
7http://purl.org/linkedpolitics/rdf/German.ttl.gz
8http://purl.org/linkedpolitics/rdf/Greek.ttl.gz
9http://purl.org/linkedpolitics/rdf/Italian.ttl.gz
10http://purl.org/linkedpolitics/rdf/Latvian.ttl.gz
11http://purl.org/linkedpolitics/rdf/Portuguese.ttl.gz
12http://purl.org/linkedpolitics/rdf/Spanish.ttl.gz
13http://purl.org/linkedpolitics/rdf/Swedish.ttl.gz

The resource appears as object in 2 triples

Context graph