Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2001-05-02-Speech-3-054"
| Predicate | Value (sorted: default) |
|---|---|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.20010502.3.3-054"4
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:speaker | |
| lpv:spoken text |
"To Mrs Maes first, the way we want to move forward is to participate fully as a donor in funding the realisation of sector programmes that are better organised than what we have done so far at country level. It also has an impact on the demand that UN organisations have to meet, when all donors are more disciplined. We are also raising the expectation that members of the UN family will play their part more in consultation with other donors: this has worked with the World Bank to a reasonable extent in very recent years and this is the same disciplining.
As regards the humanitarian side, it is quite different. There, the main reason why we should support the UN instances is that they very often have the special mandate to do things where they have access and where others may have great difficulties. We are trying to establish a balance using them and NGOs. The only thing is coordination, but for example UNHCR has a special mandate and we have to be careful not to leave them marginalised.
Mr Miranda, quite frankly the Commission is not proposing anything today, which would surprise those who have been discussing these issues with me over recent years. This is very much in line with what I have announced as the next logical and necessary step. We will discuss it and it is important that we try to work out the same kind of well-informed consensus on this step as we managed to do on the overall policy paper. This is part of implementing those ideas and we will both manage to do things more efficiently, also having more influence. This ability is fine, but not enough and if it is a visible PR stunt, I prefer the kind of visibility that comes from professional respect and getting real influence on the global scene. This is what we are aiming at.
Mr Khanbhai, this discussion about the global fund is in one way easy to understand and we can quite sympathetically step up the effort against communicable diseases to the extent that the creation of this fund actually mobilises new and additional money from new private sources. We welcome it and we may also participate, but the real problem is delivery on the ground. This is where the UN organisations need to answer our questions more directly and where we have to become better at actually doing things. This is the bottleneck of the fight against these diseases, not whether we are adding EUR 100 million from money which is already devoted to do this job. The reality on the ground is the bottleneck and we should never forget this in this discussion. There are many fashions of the month in the discussion on these issues and I will be quite stubborn, with the support from this House, and stick to what we have defined."@en3
|
| lpv:translated text |
"Først til fru Maes, vi ønsker at komme videre ved at deltage fuldt ud som bidragyder ved finansieringen af realiseringen af sektorprogrammer, som er bedre organiseret, end det vi hidtil har gjort på landeplan. Det indvirker også på efterspørgslen, at FN-organisationerne skal mødes, når alle bidragydere er mere disciplinerede. Vi hæver også forventningen om, at medlemmer af FN-familien i højere grad spiller deres rolle i samråd med andre bidragydere. Det har i et fornuftigt omfang fungeret med Verdensbanken i de seneste år, og dette er den samme disciplin.
Hvad angår det humanitære arbejde, er det helt anderledes. Grunden til, at vi her bør støtte FN-instanserne er, at de meget ofte har det særlige mandat til at agere, hvor de har adgang, og hvor andre kan have store problemer. Vi forsøger at skabe en balance ved hjælp af dem og ngo'erne. Det eneste er koordinering, men UNHCR har f.eks. et særligt mandat, og vi skal passe på, at vi ikke trænger dem ud på et sidespor.
Hr. Miranda, ærligt talt så foreslår Kommissionen ikke noget i dag, som kan overraske dem, som har drøftet disse spørgsmål med mig i de sidste par år. Dette er meget i tråd med det, jeg har meddelt som det næste logiske og nødvendige skridt. Vi vil drøfte det, og det er vigtigt, at vi forsøger at udarbejde samme velinformerede enighed om dette skridt, som vi har gjort med det overordnede
dokument. Dette er en del af gennemførelsen af de idéer, og vi skal både gøre tingene mere effektivt og have større indflydelse. Denne evne er god, men ikke tilstrækkelig, og hvis det er et synligt pr-stunt, så foretrækker jeg den form for synlighed, som kommer fra den faglige side og får ægte indflydelse på den globale arena. Det er det, vi stræber efter.
Hr. Khanbhai, denne drøftelse om den globale fond er på en måde nem at forstå, og vi kan velvilligt øge indsatsen mod smitsomme sygdomme i det omfang, at oprettelsen af denne fond rent faktisk mobiliserer flere penge fra nye private kilder. Vi bifalder det, og vi kan også deltage, men det virkelige problem er indsatsen på jorden. Det er der, FN-organisationerne skal besvare vores spørgsmål mere direkte, og hvor vi skal blive bedre til at gøre tingene. Det er flaskehalsen i kampen mod disse sygdomme, ikke om vi tilfører 100 millioner euro af de penge, som allerede er øremærket til dette job. Virkeligheden på jorden er flaskehalsen, og det må vi aldrig glemme under denne drøftelse. Der er mange døgnfluer i drøftelsen af disse spørgsmål, og jeg vil være ret stædig, med Parlamentets støtte, og holde fast i det, vi har defineret."@da1
"Zunächst zu Frau Maes, wir beabsichtigen, uns als Geber in vollem Maße an der Finanzierung der Umsetzung von Sektorenprogrammen zu beteiligen, die besser organisiert sind als das, was wir bisher auf Länderebene getan haben. Es wirkt sich auch auf die von den UNO-Organisationen zu befriedigende Nachfrage aus, wenn alle Geber disziplinierter sind. Wir hegen darüber hinaus die Erwartung, dass die Mitglieder der UNO-Familie ihre Aufgaben stärker in Absprache mit anderen Gebern wahrnehmen werden, denn mit der Weltbank hat dies in den letzten Jahren recht gut funktioniert, und hier geht es um dieselbe Art von Disziplinierung.
Bei der humanitären Hilfe liegen die Dinge ganz anders. Hier sollten wir die UNO-Instanzen vor allem deshalb unterstützen, weil sie in sehr vielen Fällen ein spezielles Mandat besitzen, dort etwas zu tun, wo sie über einen Zugang verfügen und wo andere große Schwierigkeiten hätten. Wir versuchen, in einem ausgewogenen Verhältnis auf UNO und NRO zurückzugreifen. Hier geht es einzig und allein um Koordinierung, doch wenn zum Beispiel das UNHCR ein bestimmtes Mandat besitzt, müssen wir darauf achten, dass sie nicht ausgeschlossen werden.
Herr Miranda, ehrlich gesagt, was die Kommission heute vorschlägt, wird niemanden überraschen, der diese Fragen in den vergangenen Jahren mit mir diskutiert hat. Es entspricht weitgehend dem, was ich als nächsten logischen und erforderlichen Schritt ankündigte. Wir werden ihn diskutieren, und es ist wichtig, dass wir versuchen, hierbei denselben gut unterrichteten Konsens zu erreichen wie beim Grundsatzpapier. Das ist Teil der Umsetzung dieser Ideen, und wir werden sowohl effizienter sein können, als auch unseren Einfluss erhöhen. Es ist gut, dass wir dazu in der Lage sind, aber das allein ist nicht genug, und wenn dies als PR-Gag wahrgenommen wird, ziehe ich doch jene Art von Außenwirkung vor, die auf beruflichem Respekt und tatsächlichem Einfluss in der Welt beruht. Das ist es, was wir erreichen wollen.
Herr Khanbhai, diese Diskussion über den globalen Fonds ist einerseits sehr verständlich, wir stehen dem wohlwollend gegenüber, es geht um verstärkte Anstrengungen im Kampf gegen übertragbare Krankheiten in der Weise, dass die Schaffung dieses Fonds tatsächlich neues und zusätzliches Geld aus neuen privaten Quellen erschließt. Wir begrüßen das und können uns auch beteiligen, das eigentliche Problem ist jedoch die Arbeit vor Ort. Hier müssen die UNO-Organisationen unsere Fragen unumwundener beantworten, und hier müssen wir unsere praktische Arbeit verbessern. Das ist die eigentliche Crux im Kampf gegen diese Krankheiten, es geht nicht so sehr darum, ob wir aus bereits für diesen Zweck zur Verfügung gestellten Mitteln weitere 100 Mio. EUR einsetzen. Die tatsächliche Situation vor Ort stellt das größte Problem dar, das dürfen wir niemals vergessen. Bei der Diskussion dieser Fragen werden immer wieder neue Schwerpunkte gesetzt, aber ich werde mit Unterstützung des Parlaments stur sein und mich an das halten, was wir festgelegt haben."@de7
".
Πρώτα θα απαντήσω στην κ. Maes: ο τρόπος με τον οποίο θέλουμε να προχωρήσουμε είναι να συμμετέχουμε πλήρως ως χορηγός στη χρηματοδότηση της υλοποίησης τομεακών προγραμμάτων τα οποία είναι καλύτερα οργανωμένα από ό,τι ήταν ως τώρα σε επίπεδο χώρας. Όταν όλοι οι χορηγοί είναι περισσότερο πειθαρχημένοι, υπάρχει επίσης αντίκτυπος στη ζήτηση που πρέπει να ικανοποιήσουν οι οργανισμοί των ΗΕ. Τρέφουμε επίσης την ελπίδα ότι τα μέλη της οικογένειας των ΗΕ θα διαδραματίσουν το ρόλο τους διεξάγοντας περισσότερες διαβουλεύσεις με άλλους χορηγούς: αυτό λειτούργησε με την Παγκόσμια Τράπεζα σε ένα λογικό βαθμό τα τελευταία χρόνια και είναι και αυτό ένας τρόπος που επιβάλλει μεγαλύτερη πειθαρχία.
Όσον αφορά την ανθρωπιστική πλευρά, τα πράγματα είναι αρκετά διαφορετικά. Στον τομέα αυτό, ο κύριος λόγος για τον οποίο πρέπει να υποστηρίξουμε τους οργανισμούς των ΗΕ είναι διότι πολύ συχνά έχουν μια ειδική εντολή να κάνουν πράγματα στα οποία έχουν πρόσβαση και όπου άλλοι συναντούν μεγάλες δυσκολίες. Προσπαθούμε να επιτύχουμε μια ισορροπία ανάμεσα στον ΟΗΕ και τους ΜΚΟ. Ο μόνος τρόπος είναι ο συντονισμός, αλλά για παράδειγμα, η Ύπατη Αρμοστεία του ΟΗΕ για τους πρόσφυγες έχει μια ειδική εντολή και πρέπει να είμαστε προσεκτικοί να μην την περιθωριοποιήσουμε.
Κύριε Miranda, ειλικρινά η Επιτροπή δεν προτείνει σήμερα τίποτα, διότι κάτι τέτοιο θα εξέπληττε εκείνους που συζητούν μαζί μου τα θέματα αυτά τα τελευταία χρόνια. Αυτό συνάδει απόλυτα με όσα ανήγγειλα ως το επόμενο λογικό και αναγκαίο βήμα. Θα το συζητήσουμε και είναι σημαντικό να προσπαθήσουμε να επιτύχουμε, μετά από καλή πληροφόρηση, το ίδιο είδος συναίνεσης σχετικά με το βήμα αυτό που κατορθώσαμε να επιτύχουμε σχετικά με το έγγραφο γενικής πολιτικής. Αυτό αποτελεί μέρος της υλοποίησης αυτών των ιδεών και θα προσπαθήσουμε, αφενός μεν, να γίνουμε πιο αποτελεσματικοί στις ενέργειές μας και παράλληλα να ασκούμε μεγαλύτερη επιρροή. Η ικανότητα αυτή είναι καλή, αλλά όχι αρκετά καλή και αν πρόκειται για ένα ορατό τέχνασμα των δημοσίων σχέσεων, προτιμώ το είδος της ορατότητας που προέρχεται από επαγγελματικό σεβασμό και από την άσκηση πραγματικής επιρροής στην διεθνή σκηνή. Σε αυτό στοχεύουμε.
Κύριε Khanbhai, η συζήτηση για το παγκόσμιο ταμείο είναι κατά κάποιο τρόπο εύκολο να γίνει κατανοητή και μπορούμε με αρκετή συμπάθεια να επιταχύνουμε την προσπάθεια κατά των μεταδοτικών ασθενειών στο βαθμό που η δημιουργία του ταμείου αυτού ουσιαστικά κινητοποιεί νέους και πρόσθετους πόρους από νέες ιδιωτικές πηγές. Χαιρετίζουμε τη σύστασή του και ενδέχεται ίσως να συμμετάσχουμε, αλλά το πραγματικό πρόβλημα είναι η εκτέλεση έργου επί τόπου. Στο σημείο αυτό, οι οργανισμοί των ΗΕ χρειάζεται να απαντήσουν πιο άμεσα τις ερωτήσεις μας και στο σημείο αυτό πρέπει να γίνουμε αποτελεσματικότεροι. Αυτό είναι το πρόβλημα στον αγώνα κατά των ασθενειών αυτών, όχι το αν θα προσθέσουμε επιπλέον 100 εκατομμύρια ευρώ από χρήματα που προορίζονται ήδη για το σκοπό αυτό. Η πραγματικότητα επί τόπου είναι το σημείο στο οποίο κολλάμε και δεν πρέπει ποτέ να το ξεχνάμε σε αυτή τη συζήτηση. Υπάρχουν πολλές πρόσκαιρες τάσεις στην συζήτηση για αυτά τα θέματα και θα είμαι πραγματικά ανένδοτος, με την υποστήριξη του Σώματος, και θα εμμείνω σε αυτά που ορίσαμε."@el8
"(EN) Primero a la Sra. Maes, el modo en que queremos avanzar es participando plenamente en nuestra calidad de donante en la financiación de la realización de programas sectoriales que están mejor organizados que lo que nosotros hemos hecho hasta ahora a nivel de países. Asimismo repercute sobre la demanda que deben atender las organizaciones de la ONU, cuando todos los donantes sean más disciplinados. Por otra parte, estamos elevando las expectativas de que los miembros de la familia de las Naciones Unidas realicen más consultas a los demás donantes cuando desempeñen su papel: el sistema ha funcionado bastante bien con el Banco Mundial durante estos últimos años y ésta es la misma disciplina.
En lo que se refiere al aspecto humanitario, es bastante diferente. En este sentido, la principal razón por la que deberíamos apoyar las instancias de la ONU es que con mucha frecuencia éstas reciben el mandato especial de hacer cosas allí donde tienen acceso y donde otros pueden encontrar grandes dificultades. Estamos intentando establecer un equilibrio haciendo uso de dichas instancias y de las ONG. Sólo se trata de coordinación, pero por ejemplo el ACNUR tiene un mandato especial y debemos cuidarnos de que no quede marginado.
Señor Miranda, francamente, la Comisión no está proponiendo nada hoy, lo que sorprenderá a aquellos que han tratado conmigo sobre estos temas durante estos últimos años. Esta comunicación está en consonancia con lo que he anunciado como el siguiente paso lógico y necesario. Trataremos sobre el tema y es importante que intentemos alcanzar el mismo tipo de consenso bien informado sobre este paso como supimos hacer sobre el documento de orientación general. Forma parte de la aplicación de dichas ideas y no sólo conseguiremos hacer las cosas con mayor eficacia, sino que además tendremos más influencia. Esta capacidad está muy bien, pero no basta y si es una maniobra visible para obtener representación proporcional, prefiero el tipo de visibilidad que deriva del respeto profesional y obtener influencia real en el panorama mundial. Eso es lo que perseguimos.
Señor Khanbhai, este debate sobre el fondo mundial es, en cierto modo, fácil de entender y de una manera muy solidaria podemos incrementar los esfuerzos contra las enfermedades transmisibles hasta el punto de que la creación de este fondo movilice realmente fondos nuevos y adicionales procedentes de nuevas fuentes privadas. Lo acogemos favorablemente y es posible que también tomemos parte, pero el auténtico problema es la ejecución sobre el terreno. Es aquí donde las organizaciones de la ONU deben responder a nuestras preguntas más directamente y donde debemos mejorar la realización de nuestra labor. Éste es el cuello de botella de la lucha contra dichas enfermedades, y no el hecho de si añadimos o no 100 millones de euros con cargo a unos fondos que ya han sido destinados para este fin. La realidad sobre el terreno es el cuello de botella y no deberíamos olvidarlo nunca en el presente debate. Existen muchas modas pasajeras respecto a estos temas, pero seré muy terco, con el apoyo de esta Asamblea, y me mantendré firme en lo que he definido."@es12
"Vastaan ensin jäsen Maesille, että haluamme edetä siten, että osallistumme rahoittajana täydellisesti sellaisten alakohtaisten ohjelmien toteuttamisen rahoittamiseen, jotka on järjestetty paremmin kuin tähän saakka on tehty valtioiden tasolla. Se, että rahoittajat ovat kurinalaisempia, vaikuttaa myös siihen, miten YK:n järjestöt kohtaavat tarpeet. Toivomme myös, että YK:n jäsenet neuvottelisivat toimistaan enemmän muiden rahoittajien kanssa: se on toiminut Maailmanpankin kohdalla kohtuullisen hyvin viime vuosina, ja tässä on kyse samanlaisesta kurinalaisuudesta.
Humanitaarinen puoli on aika erilainen. Siinä tärkein syy, miksi meidän pitää tukea YK:n tahoja, on että niillä on usein erityiset toimintavaltuudet ja ne pääsevät alueille, joihin muiden voi olla vaikea päästä. Yritämme luoda tasapainoa YK:n ja kansalaisjärjestöjen kesken. Ainoa ongelma on koordinointi, mutta esimerkiksi UNHCR:llä on erityisvaltuudet ja meidän täytyy varoa jättämästä sitä syrjään.
Jäsen Miranda, suoraan sanoen komissio ei esitä tänään mitään sellaista, mikä tulisi yllätyksenä niille, jotka ovat keskustelleet näistä asioista kanssani viime vuosina. Tässä ollaan hyvin pitkälti samoilla linjoilla sen kanssa, minkä olen ilmoittanut olevan seuraava looginen ja tarpeellinen askel. Keskustelemme tiedonannosta, ja on tärkeää, että pyrimme pääsemään jonkinlaiseen harkittuun yhteisymmärrykseen tästä askeleesta, kuten onnistuimme tekemään yleistä politiikkaa koskevan asiakirjan kanssa. Tämä on osa siinä esitettyjen ajatusten täytäntöönpanoa, ja se auttaa meitä molempia toimimaan tehokkaammin ja kasvattaa vaikutusvaltaamme. Kyky toimia on hyvä, mutta se ei riitä, ja jos tässä on kyse näkyvästä mainostempusta, pidän enemmän näkyvyydestä, joka perustuu ammatilliseen kunnioitukseen ja todelliseen vaikutusvaltaan kansainvälisellä näyttämöllä. Siihen me tähtäämme.
Jäsen Khanbhai, keskustelu maailmanlaajuisesta rahastosta on yksi helposti ymmärrettävä tapa – ja suhtaudumme siihen myönteisesti – tehostaa ponnisteluja tartuntatauteja vastaan, sillä tällaisen rahaston luominen toisi uutta lisärahoitusta uusista yksityisistä lähteistä. Suhtaudumme siihen myönteisesti, ja saatamme jopa osallistua siihen, mutta todellinen ongelma on avun toimittaminen kentälle. Tässä kohdin YK:n järjestöjen täytyy vastata kysymyksiimme suoremmin, ja meidän täytyy parantaa todellista toimintakykyämme. Tämä on pullonkaula taistelussa näitä tauteja vastaan, eikä siihen vaikuta se, lisäämmekö 100 miljoonaa euroa rahoista, jotka on jo osoitettu tähän tarkoitukseen. Todellisuus kentällä on pullonkaula, emmekä saa unohtaa sitä keskusteluissamme. Muotivirtaukset vaihtelevat kuukausittain tästä aiheesta käytävissä keskusteluissa, ja aion – parlamentin tuella – pitää itsepäisesti kiinni siitä, minkä me olemme määritelleet."@fi5
"Je répondrai tout d'abord à Mme Maes et lui dirai que nous entendons aller de l'avant en participant pleinement, en tant que donateur, au financement de programmes sectoriels qui sont mieux organisés que ce que nous avons accompli jusqu'ici à l'échelon national. Le fait que l'ensemble des donateurs fasse preuve d'une plus grande discipline a également un impact sur la demande à laquelle doivent répondre les organisations de l'ONU. Nous avons aussi l'espoir que les membres de la famille onusienne joueront leur rôle en consultation plus étroite avec les autres donateurs : dans une certaine mesure, cela a fonctionné avec la Banque mondiale au cours des quelques dernières années. Il suffit de se tenir à la même discipline.
Pour ce qui est du volet humanitaire, les choses sont sensiblement différentes. En la matière, le principal argument qui doit nous amener à soutenir les instances de l'ONU est qu'elles disposent bien souvent d'un mandat particulier en l'une ou l'autre matière alors qu'agir dans le domaine concerné pourrait s'avérer très problématique pour d'autres acteurs. Nous tentons de mettre en place un équilibre en passant par elles et par les ONG. Tout est dans la coordination mais, pour prendre un exemple, le HCR détient un mandat particulier et nous devons veiller à ne pas marginaliser cette instance.
Très franchement, Monsieur Miranda, la Commission ne propose aujourd'hui rien de surprenant pour ceux qui ont discuté de ces questions avec moi au cours des dernières années. C'est largement conforme avec ce que j'ai annoncé comme étant le prochain pas logique et nécessaire. Nous allons en discuter et il importe que nous tentions de dégager sur ce point un consensus tout aussi fondé que celui auquel nous sommes parvenus sur le document de politique générale. Cela fait partie de la mise en œuvre de ces idées et cela nous permettra de faire les choses plus efficacement et aussi d'avoir plus d'influence. Tout cela est très bien mais cela ne suffit pas : s'il ne s'agit que d'un coup de relations publiques, je préfère le genre de visibilité qui découle du respect professionnel et obtenir une influence réelle sur la scène mondiale. Voilà le but que nous recherchons.
Monsieur Khanbhai, en un sens, cette discussion sur le fonds global est facile à comprendre et nous pourrions assez sympathiquement adhérer à la volonté d'intensifier les efforts entrepris contre les maladies transmissibles dans la mesure où la création de ce fonds mobiliserait en fait des ressources supplémentaires issues de nouvelles sources privées. Nous nous en félicitons et pourrions également y participer mais le véritable problème est l'acheminement sur le terrain. C'est là que les organisations des Nations unies doivent amener des réponses plus directes à nos questions et que nous devons nous améliorer sur le plan de l'action réelle. C'est là la pierre d'achoppement de la lutte contre ces maladies : il ne s'agit pas de savoir si nous ajoutons EUR 100 millions aux fonds déjà consacrés à cette tâche. La pierre d'achoppement, c'est la réalité sur le terrain et nous ne devrions jamais l'oublier dans cette discussion. Si le débat sur ces questions est très sensible aux effets de mode, je demeurerai opiniâtre - avec l'appui de cette Assemblée - et me tiendrai à ce que nous avons défini."@fr6
"Signor Presidente, in primo luogo, rispondendo alla onorevole Maes, noi vogliamo procedere nel seguente modo: partecipare a pieno titolo come donatori al finanziamento dell'esecuzione dei programmi settoriali, che sono meglio strutturati rispetto a ciò che noi abbiamo finora realizzato a livello di paesi. Il fatto che tutti i donatori siano più disciplinati ha anche un impatto sulla domanda che le organizzazioni delle Nazioni Unite devono soddisfare. Speriamo inoltre che i membri della famiglia delle Nazioni Unite facciano la loro parte consultando maggiormente gli altri donatori: questo sistema ha funzionato piuttosto bene con la Banca mondiale in anni molto recenti e si tratta dello stesso tipo di disciplina.
Quanto all'aspetto umanitario, la situazione è abbastanza diversa. Il motivo principale per cui dobbiamo sostenere le richieste delle Nazioni Unite è che, molto spesso, loro hanno un mandato speciale per agire laddove loro hanno accesso mentre altri potrebbero avere grandi difficoltà. Stiamo tentando di stabilire un equilibrio utilizzando loro e le organizzazioni non governative. L'unica soluzione è il coordinamento, ma, ad esempio, l'ACNUR ha un mandato speciale e dobbiamo fare attenzione a non emarginarli.
Onorevole Miranda, onestamente oggi la Commissione non sta proponendo nulla che possa sorprendere coloro che hanno discusso questi problemi con me negli ultimi anni. Tutto è decisamente in linea con quanto io stesso ho annunciato come prossimo passo logico e necessario. Ne discuteremo ed è importante cercare di ottenere su questa iniziativa lo stesso tipo di consenso ben informato che siamo riusciti a ottenere sul documento relativo alla politica generale. Fa parte della realizzazione di quelle idee e riusciremo sia ad agire in modo più efficace sia ad avere una maggiore influenza. Resta il fatto che questa iniziativa è positiva, ma non è sufficiente e, anche se si tratta di un'opera di pubbliche relazioni con una certa visibilità, io preferisco il tipo di visibilità dato dal rispetto professionale e da una reale influenza sulla scena mondiale. A questo puntiamo.
Onorevole Khanbhai, questo dibattito sul fondo mondiale è, in un certo qual modo, facile da capire e possiamo sicuramente intensificare lo sforzo contro le malattie trasmissibili fino a far sì che l'istituzione di questo fondo mobiliti nuovi fondi supplementari alimentati da nuove fonti private. Accogliamo questa iniziativa con favore e potremmo anche parteciparvi, ma il vero problema è l'esecuzione
. E' qui che le organizzazioni delle Nazioni Unite devono rispondere alle nostre richieste in modo più diretto e dove dobbiamo migliorare le nostre azioni concrete. Questa è l'essenza del problema nella lotta contro queste malattie, non se aggiungiamo 100 milioni di euro provenienti da fondi già destinati a questo lavoro. Il problema è la realtà sul terreno e non dobbiamo mai dimenticarlo in questo dibattito. Ogni mese cambiano le mode nel trattare questi problemi. Io, con l'aiuto di questa Assemblea, ho intenzione di essere piuttosto caparbio e di attenermi a quanto abbiamo stabilito."@it9
"To Mrs Maes first, the way we want to move forward is to participate fully as a donor in funding the realisation of sector programmes that are better organised than what we have done so far at country level. It also has an impact on the demand that UN organisations have to meet, when all donors are more disciplined. We are also raising the expectation that members of the UN family will play their part more in consultation with other donors: this has worked with the World Bank to a reasonable extent in very recent years and this is the same disciplining.
As regards the humanitarian side, it is quite different. There, the main reason why we should support the UN instances is that they very often have the special mandate to do things where they have access and where others may have great difficulties. We are trying to establish a balance using them and NGOs. The only thing is coordination, but for example UNHCR has a special mandate and we have to be careful not to leave them marginalised.
Mr Miranda, quite frankly the Commission is not proposing anything today, which would surprise those who have been discussing these issues with me over recent years. This is very much in line with what I have announced as the next logical and necessary step. We will discuss it and it is important that we try to work out the same kind of well-informed consensus on this step as we managed to do on the overall policy paper. This is part of implementing those ideas and we will both manage to do things more efficiently, also having more influence. This ability is fine, but not enough and if it is a visible PR stunt, I prefer the kind of visibility that comes from professional respect and getting real influence on the global scene. This is what we are aiming at.
Mr Khanbhai, this discussion about the global fund is in one way easy to understand and we can quite sympathetically step up the effort against communicable diseases to the extent that the creation of this fund actually mobilises new and additional money from new private sources. We welcome it and we may also participate, but the real problem is delivery on the ground. This is where the UN organisations need to answer our questions more directly and where we have to become better at actually doing things. This is the bottleneck of the fight against these diseases, not whether we are adding EUR 100 million from money which is already devoted to do this job. The reality on the ground is the bottleneck and we should never forget this in this discussion. There are many fashions of the month in the discussion on these issues and I will be quite stubborn, with the support from this House, and stick to what we have defined."@lv10
".
Eerst de vraag van mevrouw Maes. Wij willen als volgt te werk gaan: als donor willen wij volledig deelnemen aan de financiering van sectorale programma’s, mits deze beter georganiseerd zijn dan wij tot nu toe op nationaal niveau hebben gezien. Meer discipline van de kant van de donoren zal ook een weerslag hebben op de vereisten waaraan VN-organisaties moeten voldoen. Door onze aanpak rijst ook de verwachting dat de leden van de VN-familie bij het vervullen van hun rol sterker overleg zullen plegen met andere donoren. Dit heeft de laatste jaren redelijk goed gewerkt met de Wereldbank en hier gaat het om dezelfde vorm van discipline.
Bij de humanitaire aspecten ligt de situatie echter heel anders. De belangrijkste reden om de VN-instanties daar te steunen is dat zij heel vaak een speciaal mandaat hebben om dingen te doen in gebieden waartoe zij toegang hebben, maar waar anderen grote problemen zouden kunnen ondervinden. We proberen een evenwicht te bereiken in de mate waarin wij VN-organisaties en NGO’s gebruiken. Het enige punt is coördinatie, maar de UNHCR heeft bijvoorbeeld een speciaal mandaat. Wij moeten oppassen dat we deze niet verwaarlozen.
Mijnheer Miranda, eerlijk gezegd doet de Commissie vandaag helemaal geen voorstel dat voor degenen die de laatste jaren met mij over deze kwesties gedebatteerd hebben, als een donderslag bij heldere hemel zou komen. Dit sluit volledig aan bij wat ik als de volgende logische en noodzakelijke stap heb aangekondigd. We zullen dit bespreken en het is belangrijk dat we streven naar een zelfde deskundige consensus over deze stap als indertijd over de beleidsnota in haar geheel. Dit is onderdeel van de tenuitvoerlegging van die ideeën. Wij zullen er dan in slagen zowel efficiënter te worden als meer invloed uit te oefenen. Dat is natuurlijk mooi, maar niet genoeg en als het niet meer dan een reclamestunt zou zijn, zou ik de voorkeur geven aan het soort duidelijkheid dat het resultaat is van professioneel respect en het verwerven van echte invloed op het wereldtoneel. Daar streven we naar.
Mijnheer Khanbhai, de discussie over het wereldfonds is in één opzicht makkelijk te begrijpen. We kunnen de inspanning tegen overdraagbare ziekten zozeer opvoeren dat met de oprichting van dat fonds inderdaad nieuwe, extra middelen beschikbaar kunnen worden gemaakt uit nieuwe, particuliere bronnen. We juichen dat toe en zullen er misschien ook aan deelnemen, maar het werkelijke probleem is het werk ter plekke. Ten aanzien daarvan moeten de VN-organisaties duidelijkere antwoorden geven op onze vragen, en wij moeten zelf ook efficiënter worden. Dit is het knelpunt in de strijd tegen deze ziekten; het gaat hier niet zozeer over de vraag of we 100 miljoen euro toevoegen aan het geld dat al voor dit karwei wordt uitgegeven. De realiteit ter plekke is het knelpunt, en dat mogen we nooit vergeten in deze discussie. Elke maand doen zich weer nieuwe rages voor in de discussie over deze onderwerpen, maar met de steun van dit Parlement zal ik koppig vasthouden aan hetgeen we hebben afgesproken."@nl2
"Responderei em primeiro lugar à senhora deputada Maes: a forma como desejamos prosseguir a nossa acção é participando plenamente como instituição doadora no financiamento da concretização de programas sectoriais que estão mais bem organizados do que alguma coisa por nós levada a cabo, até agora, a nível nacional. Quando todos os doadores estiverem mais disciplinados, isso também tem impacto sobre os pedidos a que as organizações das Nações Unidas têm de dar resposta. Estamos igualmente a aumentar a expectativa de que os membros da família das Nações Unidas passem a desempenhar o seu papel trocando impressões com mais frequência com outros doadores: isso tem funcionado ultimamente a um nível considerável com o Banco Mundial e aqui o tipo de disciplina é o mesmo.
No que se refere à vertente humanitária, a situação é completamente diferente. Aí, o principal motivo para apoiarmos as instâncias das Nações Unidas é que é muito frequente elas estarem especialmente mandatadas para fazerem coisas em sítios a que têm acesso e onde outros poderão ter grandes dificuldades. Estamos a tentar estabelecer um equilíbrio fazendo uso dessas instâncias e das ONG. A única coisa necessária é coordenação, mas, por exemplo, o ACNUR tem um mandato especial e temos de ter o cuidado de não o marginalizar.
Senhor Deputado Miranda, para falar francamente a Comissão não vai propor nada hoje que surpreenda aqueles que discutiram estas questões comigo ao longo dos últimos anos. Isto está em perfeita conformidade com aquilo que anunciei como sendo o próximo passo lógico e necessário. Vamos discutilo, e é importante que tentemos estabelecer acerca deste passo, o mesmo tipo de consenso bem informado que conseguimos estabelecer relativamente ao documento de orientação global. Faz parte da implementação daquelas ideias e conseguiremos fazer as coisas de forma mais eficiente, exercendo também mais influência. É bom ter esta capacidade, mas não chega, e se se trata de uma manobra arriscada de relações públicas para obter visibilidade, eu prefiro o tipo de visibilidade que provém do respeito profissional e de se conseguir ter de facto influência na cena mundial. É isso que pretendemos alcançar.
Senhor Deputado Khanbhai, esta discussão sobre o fundo global é, de uma certa maneira, fácil de compreender e nós podemos, de forma perfeitamente solidária, intensificar os esforços na luta contra as doenças transmissíveis, na medida em que a criação deste fundo mobiliza de facto verbas novas e adicionais provenientes de fontes privadas. Congratulamonos com isso e poderemos participar também, mas o verdadeiro problema é a acção concreta no terreno. É neste domínio que é necessário que as organizações das Nações Unidas respondam mais directamente às nossas perguntas e que temos de passar realmente a fazer as coisas melhor. É aqui que reside o estrangulamento na luta contra estas doenças, não no facto de acrescentarmos ou não 100 milhões de euros de uma verba que já está destinada a esta tarefa. A realidade no terreno é que constitui o estrangulamento e nunca nos deveremos esquecer disso na presente discussão. Há muitas modas recentes na discussão destas questões e eu, com o apoio desta assembleia, vou ser muito teimoso e manterme fiel ao que definimos."@pt11
"Jag vänder mig först till fru Maes. Vi vill utveckla frågan genom att fullt ut delta som biståndsgivare och finansiera sektorsprogram som är bättre organiserade än vad vi hittills åstadkommit på nationsnivå. Det påverkar också de krav som FN-organisationer måste uppfylla, när alla biståndsgivare är mer disciplinerade. Vi förväntar oss också i större grad att medlemmar av FN-organisationen skall utöva sin roll genom ett mer frekvent samråd med andra biståndsgivare: Detta har till viss mån fungerat med Världsbanken under de senaste åren, och det handlar här om samma system.
När det gäller den humanitära delen, är saken helt annorlunda. Det främsta skälet till varför vi här bör stödja FN-organen är att de väldigt ofta har det särskilda mandatet att göra saker där de har tillträde, och där andra kan ha stora svårigheter. Vi försöker att upprätta en balans mellan vårt utnyttjande av dessa och icke-statliga organisationer. Det handlar bara om samordning, men t.ex. UNHCR har ett särskilt mandat och vi måste vara försiktiga så att vi inte marginaliserar organet.
Helt uppriktigt, fru Miranda, så föreslår kommissionen i dag ingenting som skulle överraska de som diskuterat dessa frågor med mig under de senaste åren. Detta ligger i hög grad i linje med det som jag tillkännagett som nästa logiska och nödvändiga steg. Vi kommer att diskutera det, och det är viktigt att vi försöker att få till stånd samma slags välinformerade samförstånd om detta steg, som vi lyckades med i samband med det övergripande strategidokumentet. Detta är en del av genomförandet av dessa idéer och vi kommer båda att kunna göra verksamheten effektivare, och även få mer inflytande. Denna förmåga är bra, men inte tillräcklig, och om det är ett uppenbart PR-trick, så föredrar jag den typ som kan härledas från yrkesmässig respekt och där man får ett faktiskt inflytande på det globala planet. Det är detta vi försöker att uppnå.
Herr Khanbhai! Diskussionen om den globala fonden är på ett sätt lätt att förstå, och vi trappar gärna upp initiativet mot överförbara sjukdomar till den grad att skapandet av denna fond faktiskt sätter nya och kompletterande pengar från privata källor i omlopp. Vi välkomnar den och vi kommer kanske också att delta, men det verkliga problemet rör arbetet på plats. Det är i detta sammanhang FN-organisationerna måste svara mer direkt på våra frågor och där vi måste bli bättre på att faktiskt genomföra verksamheten. Det är detta som är flaskhalsen i kampen mot dessa sjukdomar, inte om vi lägger till eller inte lägger till 100 miljoner euro från medel som redan tilldelats för att göra detta arbete. Det som det handlar om på plats är alltså flaskhalsen, och vi får aldrig glömma detta när vi diskuterar frågan. Det finns många skiftande åsikter i diskussionen om dessa frågor, och jag kommer att vara mycket envis, med stöd från kammaren, och hålla fast vid det som vi har bestämt."@sv13
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
"Commission."10,3
"Nielson,"8,10,3,12
|
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples