Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2001-05-02-Speech-3-045"
| Predicate | Value (sorted: default) |
|---|---|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.20010502.3.3-045"4
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:speaker | |
| lpv:spoken text |
". – Over the past year, the Commission has had numerous contacts with the UN at political level. President Prodi met with Secretary-General Annan in October 2000 and visited Geneva in January this year. I have met the Secretary-General and most of the Heads of all the UN agencies over the last 18 months. In January this year, I paid a very successful visit to New York, where the Commission for the first time accepted an invitation to speak in the Joint Executive Boards of UNDP, UNICEF, UNFPA and WFP.
The Communication focuses on the administrative environment necessary to reach these objectives. We need:
A successful conclusion of the ongoing negotiations on a Verification Clause, giving the EC controllers satisfactory access to information about the use of EC funds.
A re-negotiation of the 1999 EC/UN Framework Agreement to focus, in co-financing operations, on output-based budgeting and upstream programme funding.
A speedy Council approval of the Commission’s proposal on the recasting of the Financial Regulation [COM(2000) 461 of 17 December 2000]. I would like to draw this point, in particular, to the attention of Parliament.
Finally, the Communication adopted today sends an important message to our UN partners:
The EC is proposing to intensify cooperation on EC priorities that match key capabilities of UN agencies. To ensure smooth cooperation on this, strong UN inter-agency coordination is required.
The EC is suggesting amending legal and administrative provisions governing EC/UN financial cooperation. The Commission hopes and expects that this will be met with flexibility from UN negotiators in recognition of the special role and status of the European Community in the work of the UN institutions.
The EC is proposing to provide programme funding to selected UN agencies. It is a prerequisite that UN agencies continue efforts to further UN reform and to improve their quality of delivery.
This in turn should lead to an improvement of our own efficiency and effectiveness, both in the policy and operational domain, and in turn, to a sizeable improvement in the quality and impact of EC development and humanitarian policies and activities.
But let me conclude by stating one thing quite clearly: this is not about giving the UN system a blank cheque! This new approach by the Commission can only succeed if we can count upon active collaboration from the United Nations. Improving EC/UN policy and operational cooperation in the development and humanitarian fields is conditional to the UN strengthening in-house coordination, focusing its thematic strengths along the lines of its ongoing reform process and pursuing negotiations on the legal and financial cooperation framework.
So relations are close, and on both sides there is a strong political will to strengthen them. Over recent years, a consensus on the fundamental objectives and strategies of development cooperation has emerged on the global scene. This must result in better coordination and more coherence.
We are fully committed to upholding the fundamental principles of sound and transparent management of the resources of the European taxpayer. We will make clear to the United Nations that the Commission is prepared to reduce or even suspend its support to individual UN partners, which fail to perform to an acceptable standard.
But, to relate in a more open and cooperative manner within the UN system is also an element in making our own development cooperation and humanitarian activities more efficient. There is a limit to the kind of relationship we can enter into. It is called the United Nations, it is not called the United Commission. We will remain different, but what we are proposing to do will improve and normalise the way we can work together with these partners also at country level and this is what we want to do.
The EC finances activities carried out by UN agencies at an average of EUR 354 million per year. This is a rather modest amount compared to the globality of what we are doing. Nevertheless, it is an important contribution.
Many UN agencies, funds and programs possess reservoirs of professional skills and know-how as well as broad-based information and data systems. Making better use of those assets is one of the reasons for presenting this communication.
Neither side has been able to draw maximum benefits from the existing cooperation. Different administrative cultures and regulatory obstacles are among the reasons for this situation. I have described this situation as the war of accountants: this war is still not over but we can see solutions on the horizon.
The Communication sets out a number of fundamental principles for strengthening the working relationship:
Selectivity: The EC will be a positive, but demanding multilateral partner. The Commission will seek to focus on strengthening cooperation with those UN entities that work in the areas identified by the EU and where working at the Community level provides added-value.
Predictability: By clearly setting out long-term priority areas for cooperation, both the EC and UN will be able to enjoy a more predictable flow of EC financial contributions. We have to move from projects to programmes.
Active presence: The EC will further exploit the already extensive opportunities for active EC participation in the work of the governing bodies of priority UN entities."@en3
|
| lpv:translated text |
"Kommissionen har i det seneste år haft meget kontakt til FN på politisk plan. Kommissionsformand Prodi mødtes med FN's generalsekretær Annan i oktober 2000 og besøgte Genève i januar. Jeg har haft møder med generalsekretæren og de fleste ledere for alle FN's organer i de sidste 18 måneder. Min tur i januar til New York, hvor Kommissionen for første gang var inviteret til at holde et indlæg for de fælles direktioner for UNDP, UNICEF, UNFPA og WFP, var særdeles vellykket.
Meddelelsen fokuserer på det administrative miljø, som er nødvendigt for at nå disse mål. Vi har brug for følgende:
En vellykket afslutning på de igangværende forhandlinger om en verifikationsbestemmelse, der giver de interne revisorer i EU tilfredsstillende adgang til oplysninger om brugen af EU-midler.
En genforhandling af rammeaftalen mellem EF og FN fra 1999 for i forbindelse med samfinansiering at fokusere på output-baseret budgettering og øget programfinansiering.
En hurtig godkendelse i Rådet af Kommissionens forslag om en revision af finansforordningen (KOM(2000) 461 af 17. december 2000). Jeg vil gerne især henlede Parlamentets opmærksomhed på dette.
Endelig sender den vedtagede meddelelse i dag en vigtig besked til vores FN-partnere:
EU foreslår at intensivere samarbejdet om de af EU's prioriteter, som matcher FN-agenturernes centrale muligheder. Et problemfrit samarbejde om dette forudsætter stor koordinering mellem FN's organer.
EU foreslår at ændre de juridiske og administrative bestemmelser for det økonomiske samarbejde mellem EU og FN. Kommissionen håber og forventer, at FN's forhandlere imødegår dette med fleksibilitet i erkendelse af den særlige rolle og status, som Det Europæiske Fællesskab har i arbejdet i FN's institutioner.
EU foreslår at yde programfinansiering til udvalgte FN-organer. Det er en forudsætning, at de fortsætter bestræbelserne på at fremme en reform af FN og at forbedre kvaliteten af det, de leverer.
Dette skal til gengæld føre til en forbedring af effektiviteten, både politisk og operationelt set, og igen til en markant forbedring af kvaliteten og indvirkningen af EU's udviklingsmæssige og humanitære politikker og aktiviteter.
Men lad mig slutte af med at gøre en ting helt klart: Dette handler ikke om at give FN-systemet en blankocheck! Kommissionens nye fremgangsmåde kan kun lykkes, hvis vi kan regne med, at FN samarbejder aktivt. En forbedring af EU's og FN's politiske og operationelle samarbejde inden for udvikling og humanitære anliggender er betinget af en styrket intern koordinering i FN, hvorved der fokuseres på den temaprægede styrke sideløbende med den igangværende reformproces og stræbes efter forhandlinger om de juridiske og økonomiske rammer for samarbejde.
Så forbindelserne er tætte, og der er på begge sider stor politisk vilje til at udbygge dem. Der er i de senere år skabt enighed på den globale arena om de grundlæggende mål og strategier for udviklingssamarbejdet. Det skal føre til bedre koordinering og større sammenhæng.
Vi er fuldt forpligtet til at opretholde de grundlæggende principper for en sund og gennemskuelig forvaltning af de europæiske skatteyderes midler. Vi vil gøre det klart for FN, at Kommissionen er indstillet på at reducere eller endog indstille sin støtte til de FN-partnere, som ikke opretholder en acceptabel standard.
Men at skabe forbindelser på en mere åben og samarbejdsmæssig måde i FN-systemet indgår også i effektiviseringen af vores eget udviklingssamarbejde og vores egne humanitære aktiviteter. Der er en grænse for, hvilke forhold vi kan gå ind i. Den hedder De Forenede Nationer, ikke De Forenede Kommissioner. Vi vil fortsat være anderledes, men det, vi foreslår, vil forbedre og normalisere den måde, vi kan samarbejde med disse partnere på, også i de enkelte lande, og det er det, vi ønsker at gøre.
EU finansierer aktiviteter, som udføres af FN's organer, til en gennemsnitlig værdi af 354 millioner euro om året. Det er et ret beskedent beløb i forhold til omfanget af vores globale aktiviteter, men det er ikke desto mindre et vigtigt bidrag.
Mange af FN's organer, midler og programmer har stor faglig ekspertise og knowhow og bredt funderede informations- og datasystemer. Ønsket om en bedre udnyttelse af de aktiver er en af årsagerne til denne meddelelse.
Ingen af siderne har kunnet drage maksimale fordele af det nuværende samarbejde. Forskellige administrative kulturer og lovgivningsmæssige hindringer er skyld i denne situation. Jeg har beskrevet denne situation som revisorernes krig. Krigen er endnu ikke slut, men vi kan se løsninger i horisonten.
Meddelelsen angiver en række grundlæggende principper for styrkelsen af samarbejdet.
Det første er selektivitet. EU skal være en positiv, men krævende multilateral partner. Kommissionen stræber efter at fokusere på et styrket samarbejde med de enheder i FN, som arbejder på de områder, EU har identificeret, og hvor samarbejdet på EU-plan afstedkommer en merværdi.
Det andet er forudsigelighed. Ved at angive klare langsigtede prioritetsområder for samarbejdet vil både EU og FN kunne få en mere forudsigelig strøm af økonomiske bidrag fra EU. Vi skal gå fra projekter til programmer.
Det tredje er aktiv tilstedeværelse. EU skal i højere grad udnytte de allerede omfattende muligheder for aktiv EU-deltagelse i arbejdet i de ledende organer i de FN-enheder, der har høj prioritet."@da1
"Im vergangenen Jahr hatte die Kommission auf politischer Ebene zahlreiche Kontakte zur UNO. Im Oktober 2000 traf Präsident Prodi mit Generalsekretär Annan zusammen, und im Januar dieses Jahres besuchte er Genf. Ich bin in den letzten anderthalb Jahren mit dem Generalsekretär und den meisten führenden Vertretern von UNO-Organisationen zusammengetroffen. Im Januar dieses Jahres führte mich ein sehr erfolgreicher Besuch nach New York, wo die Kommission zum ersten Mal einer Einladung gefolgt war, vor den gemeinsamen Führungsgremien von UNDP, UNICEF, UNFPA und WFP zu sprechen.
Die Kommission konzentriert sich auf das für die Verwirklichung dieser Zielvorgaben erforderliche administrative Umfeld. Folgendes ist erforderlich:
Ein erfolgreicher Abschluss der laufenden Verhandlungen zur Verifikationsklausel, die den Kontrolleuren der Kommission zufrieden stellenden Zugang zu Informationen über die Verwendung von Mitteln der EG verschafft.
Eine Neuverhandlung des Rahmenabkommens zwischen der EG und der UNO von 1999, das bei Kofinanzierungsvorhaben ergebnisorientierte Budgetierung und vorgelagerte Programmfinanzierung in den Mittelpunkt stellt.
Die rasche Annahme des Vorschlags der Kommission zur Neufassung der Regelung der Haushaltsordnung für den Gesamthaushaltsplan der Europäischen Gemeinschaften (KOM(2000) 461 vom 17. Dezember 2000) durch den Rat. Diesen Punkt möchte ich dem Parlament besonders ans Herz legen.
Schließlich enthält die heute angenommene Mitteilung eine wichtige Botschaft an unsere Partner bei der UNO:
Die Kommission schlägt vor, die Zusammenarbeit in den für die EG prioritären Bereichen, die bestimmten Schlüsselbereichen der Tätigkeit von UNO-Organisationen entsprechen, zu intensivieren. Um dabei eine reibungslose Zusammenarbeit zu gewährleisten, ist eine umfassende Koordinierung zwischen den verschiedenen Organisationen der UNO erforderlich.
Die Kommission schlägt eine Änderung der Rechts- und Verwaltungsvorschriften zur finanziellen Zusammenarbeit zwischen EG und UNO vor. Die Kommission hofft und erwartet, dass in Anerkennung der besonderen Rolle und des Status der Europäischen Gemeinschaft in der Arbeit der UNO-Institutionen seitens der Verhandlungsführer der UNO darauf flexibel reagiert wird.
Die Kommission schlägt die Bereitstellung von Finanzmitteln für Programme ausgewählter Organisationen der UNO vor. Voraussetzung dafür ist, dass diese ihre Bemühungen zur weiteren Reformierung der UNO und zur Verbesserung ihrer Leistungen fortsetzen.
Dies sollte wiederum zur Verbesserung unserer eigenen Effizienz und Effektivität sowohl im politischen als auch im operativen Bereich und somit zu einer ganz erheblichen Verbesserung der Qualität und des Einflusses der Politik und der Aktivitäten der Kommission in den Bereichen Entwicklung und humanitäre Angelegenheiten beitragen.
Lassen Sie mich abschließend jedoch eines ganz deutlich sagen: Wir haben nicht vor, dem UNO-System einen Blankoscheck auszustellen! Dieser neue Ansatz der Kommission kann nur erfolgreich sein, wenn wir uns auf die aktive Zusammenarbeit der Vereinten Nationen verlassen können. Die Verbesserung der politischen und operativen Zusammenarbeit zwischen der EG und der UNO in den Bereichen Entwicklung und humanitäre Angelegenheiten setzt die Verbesserung der Koordinierung zwischen den einzelnen Gremien der UNO, die Fokussierung ihrer thematischen Stärken entsprechend dem gegenwärtigen Reformprozess sowie die Durchführung von Verhandlungen über den rechtlichen und finanziellen Rahmen der Zusammenarbeit voraus.
Es bestehen also enge Beziehungen, und beide Seiten haben den starken politischen Willen, diese auszubauen. In den vergangenen Jahren hat sich in Bezug auf die grundlegenden Ziele und Strategien der Entwicklungszusammenarbeit weltweit ein Konsens herausgebildet. Dies muss zu einer besseren Koordinierung und mehr Kohärenz führen.
Wir bekennen uns uneingeschränkt zur Beibehaltung der grundlegenden Prinzipien des vernünftigen und transparenten Umgangs mit den Mitteln des europäischen Steuerzahlers. Wir werden gegenüber den Vereinten Nationen deutlich machen, dass die Kommission entschlossen ist, ihre Unterstützung für einzelne UNO-Partner, die keinen annehmbaren Standard erreichen, zu kürzen oder sogar einzustellen.
Offenere und kooperativere Beziehungen zum UNO-System werden aber auch dazu beitragen, unsere eigenen Schritte in den Bereichen Entwicklungszusammenarbeit und humanitäre Angelegenheiten effizienter zu gestalten. Es gibt eine Grenze für die Art von Beziehung, die wir eingehen können. Es heißt Vereinte Nationen, nicht Vereinte Kommission. Die Unterschiede bleiben bestehen, aber unser Vorschlag wird die Art und Weise, in der wir mit diesen Partnern auch auf Länderebene zusammenarbeiten können, verbessern und normalisieren, und genau das haben wir vor.
Die EG finanziert Aktivitäten von UNO-Organisationen mit durchschnittlich 354 Mio. Euro jährlich. Angesichts der Globalität unseres Handelns ist das eine eher bescheidene Summe, die trotz allem einen wichtigen Beitrag darstellt.
Viele UNO-Organisationen, -Fonds und -Programme verfügen über ein Reservoir an Fachleuten und Expertenwissen sowie über umfangreiche Informations- und Datensysteme. Die bessere Nutzung dieser Vorzüge ist einer der Gründe, weshalb wir diese Mitteilung vorlegen.
Keine der Seiten konnte aus der bestehenden Zusammenarbeit maximalen Nutzen ziehen. Dies ist unter anderem auf unterschiedliche Verwaltungskulturen sowie rechtliche Hemmnisse zurückzuführen. Ich habe diese Situation als Krieg der Buchhalter bezeichnet: Dieser Krieg ist noch nicht beendet, doch Lösungen sind in Sicht.
Die Mitteilung legt eine Reihe von Grundprinzipien zur Stärkung der Arbeitsbeziehungen dar:
Selektivität: Die EG wird ein positiver, jedoch fordernder multilateraler Partner sein. Die Kommission wird sich in erster Linie auf die Stärkung der Zusammenarbeit mit jenen UNO-Einrichtungen konzentrieren, die in den von der EU bezeichneten Bereichen tätig sind, und in denen die Arbeit auf Gemeinschaftsebene einen zusätzlichen Nutzen erbringt.
Berechenbarkeit: Durch die eindeutige Festlegung von Bereichen der Zusammenarbeit, die langfristig Priorität genießen, wird der Zustrom von Finanzmitteln der EG sowohl für diese selbst als auch für die UNO berechenbarer. An die Stelle der Förderung von Projekten muss die Förderung von Programmen treten.
Aktive Präsenz: Die EG wird die bereits vorhandenen umfassenden Möglichkeiten einer aktiven Beteiligung der EG an der Arbeit der führenden Gremien der UNO-Einrichtungen umfassender nutzen."@de7
"Κατά τη διάρκεια του περασμένου έτους, η Επιτροπή είχε πολυάριθμες επαφές με τα Ηνωμένα Έθνη σε πολιτικό επίπεδο. Ο Πρόεδρος Πρόντι συναντήθηκε με το Γενικό Γραμματέα Aνάν τον Οκτώβριο του 2000 και επισκέφθηκε τη Γενεύη τον Ιανουάριο του 2001. Εγώ ο ίδιος συναντήθηκα με τον Γενικό Γραμματέα και τους περισσότερους επικεφαλής όλων των οργανισμών των Ηνωμένων Εθνών στη διάρκεια των 18 τελευταίων μηνών. Τον Ιανουάριο του τρέχοντος έτους, πραγματοποίησα μια πολύ επιτυχημένη επίσκεψη στη Νέα Υόρκη, όπου η Επιτροπή για πρώτη φορά αποδέχθηκε πρόταση να μιλήσει στα Μικτά Εκτελεστικά Συμβούλια του Προγράμματος Ανάπτυξης των Ηνωμένων Εθνών (UNDP), της UNICEF, του Ταμείου των Ηνωμένων Εθνών για την Ενίσχυση των Πληθυσμών (UNFPA) και του Παγκόσμιου Επισιτιστικού Προγράμματος (WFP).
Η ανακοίνωση επικεντρώνεται στο διοικητικό περιβάλλον που είναι αναγκαίο για να επιτευχθούν οι στόχοι αυτοί. Χρειαζόμαστε:
Επιτυχή ολοκλήρωση των συνεχιζόμενων διαπραγματεύσεων σχετικά με μια ρήτρα επαλήθευσης, που θα παρέχει στους κοινοτικούς ελεγκτές ικανοποιητική πρόσβαση στις πληροφορίες σχετικά με τη χρήση των κοινοτικών πόρων.
Επαναδιαπραγμάτευση της Συμφωνίας πλαισίου ΕΚ/ΗΕ του 1999 ώστε να εστιαστεί στις λειτουργίες συγχρηματοδότησης, στην κατάρτιση προϋπολογισμών βάσει των εκροών και τη χρηματοδότηση ανάντη προγραμμάτων.
Ταχεία έγκριση από το Συμβούλιο της πρότασης της Επιτροπής για την τροποποίηση του δημοσιονομικού κανονισμού [COM(2000) 461 της 17ης Δεκεμβρίου 2000]. Θα ήθελα να επιστήσω την προσοχή του Κοινοβουλίου στο σημείο αυτό.
Τέλος, η ανακοίνωση που εγκρίθηκε σήμερα στέλνει ένα σημαντικό μήνυμα στους εταίρους μας στον ΟΗΕ:
Η ΕΚ προτείνει την εντατικοποίηση της συνεργασίας όσον αφορά τις κοινοτικές προτεραιότητες που ανταποκρίνονται στις βασικές ικανότητες των οργανισμών των ΗΕ. Προκειμένου να εξασφαλισθεί η ομαλή συνεργασία στον τομέα αυτό, απαιτείται να υπάρξει ισχυρός συντονισμός μεταξύ των οργανισμών των ΗΕ.
Η ΕΚ προτείνει την τροποποίηση των νομικών και διοικητικών διατάξεων που διέπουν τη χρηματοδοτική συνεργασία ΕΚ/ΗΕ. Η Επιτροπή ελπίζει και αναμένει ότι η πρόταση αυτή θα αντιμετωπιστεί με ευελιξία από τους διαπραγματευτές των ΗΕ σε αναγνώριση του ειδικού ρόλου και του καθεστώτος της Ευρωπαϊκής Κοινότητας στο έργο των οργανισμών των ΗΕ.
Η ΕΚ προτείνει τη χρηματοδότηση προγραμμάτων επιλεγμένων οργανισμών των ΗΕ. Αναγκαία προϋπόθεση είναι η συνέχιση των προσπαθειών εκ μέρους των οργανισμών των ΗΕ για την περαιτέρω μεταρρύθμιση του ΟΗΕ και τη βελτίωση της ποιότητας του έργου του.
Αυτό, με τη σειρά του, θα οδηγήσει σε βελτίωση της δικής μας αποδοτικότητας και αποτελεσματικότητας, τόσο στην πολιτική όσο και στον επιχειρησιακό τομέα, και κατά συνέπεια, σε σημαντική βελτίωση της ποιότητας και του αντίκτυπου των αναπτυξιακών και ανθρωπιστικών πολιτικών και δραστηριοτήτων της Κοινότητας.
Αλλά επιτρέψτε μου να τελειώσω δηλώνοντας ξεκάθαρα ένα πράγμα: δεν πρόκειται να δώσουμε στο σύστημα των ΗΕ μια ανοιχτή επιταγή! Αυτή η νέα προσέγγιση της Επιτροπής μπορεί να επιτύχει μόνο αν μπορούμε να υπολογίζουμε στην ενεργή συνεργασία των Ηνωμένων Εθνών. Η βελτίωση της συνεργασίας ΕΚ/ΗΕ όσον αφορά την πολιτική και τις επιχειρήσεις στον αναπτυξιακό και ανθρωπιστικό τομέα εξαρτάται από την ενίσχυση του εσωτερικού συντονισμού στα ΗΕ, την εστίαση των θεματικών πλεονεκτημάτων τους στο πλαίσιο της συνεχιζόμενης μεταρρύθμισής τους και τη συνέχιση των διαπραγματεύσεων σχετικά με το νομικό και χρηματοδοτικό πλαίσιο συνεργασίας.
Επομένως, οι σχέσεις μας είναι στενές, και υπάρχει ισχυρή πολιτική βούληση και από τις δυο πλευρές για να τις ενισχύσουμε. Τα τελευταία έτη, διαφαίνεται στη διεθνή σκηνή μια συναίνεση σχετικά με τους θεμελιώδεις στόχους και τις στρατηγικές της συνεργασίας για την ανάπτυξη, η οποία πρέπει να καταλήξει σε καλύτερη συνεργασία και μεγαλύτερη συνοχή.
Έχουμε δεσμευθεί πλήρως να υποστηρίξουμε τις θεμελιώδεις αρχές της χρηστής και διαφανούς διαχείρισης των πόρων του ευρωπαίου φορολογούμενου. Θα καταστήσουμε σαφές στα Ηνωμένα Έθνη ότι η Επιτροπή είναι διατεθειμένη να μειώσει ή ακόμη και να αναστείλει την υποστήριξή της προς μεμονωμένους εταίρους των ΗΕ, που δεν θα κατορθώσουν να αποδώσουν σε ένα αποδεκτό επίπεδο. Αλλά η διασύνδεση κατά περισσότερο ανοικτό και συνεργάσιμο τρόπο στο πλαίσιο του συστήματος των ΗΕ αποτελεί επίσης στοιχείο που θα συμβάλει στη βελτίωση της αποδοτικότητας των δικών μας δραστηριοτήτων στον τομέα της αναπτυξιακής και ανθρωπιστικής συνεργασίας. Υπάρχει ένα όριο στο είδος της σχέσης που μπορούμε να δημιουργήσουμε. Ο οργανισμός λέγεται Ηνωμένα Έθνη, δεν λέγεται Ηνωμένη Επιτροπή. Θα παραμείνουμε διαφορετικοί, αλλά αυτό που προτείνουμε θα βελτιώσει και θα ομαλοποιήσει τον τρόπο με τον οποίο μπορούμε να συνεργαστούμε με αυτούς τους εταίρους σε επίπεδο χώρας επίσης και αυτό θέλουμε να επιτύχουμε.
Η ΕΚ χρηματοδοτεί δραστηριότητες που εκτελούν οι οργανισμοί των ΗΕ με 354 εκατομμύρια ευρώ ετησίως κατά μέσο όρο. Πρόκειται για ένα μάλλον περιορισμένο ποσό, αν συγκριθεί με την παγκοσμιότητα των όσων κάνουμε. Παρόλα αυτά είναι μια σημαντική συνεισφορά.
Πολλοί οργανισμοί των ΗΕ, ταμεία και προγράμματα διαθέτουν δεξαμενές επαγγελματικών δεξιοτήτων και τεχνογνωσίας, καθώς και ευρείας βάσης συστήματα πληροφοριών και δεδομένων. Η καλύτερη αξιοποίηση των πλεονεκτημάτων αυτών είναι ένας από τους λόγους για την παρουσίαση αυτής της ανακοίνωσης.
Καμία πλευρά δεν μπόρεσε να αντλήσει τα μέγιστα οφέλη από την υπάρχουσα συνεργασία. Οι διαφορετικές διοικητικές κουλτούρες και τα ρυθμιστικά εμπόδια είναι δύο από τις αιτίες για την κατάσταση αυτή. Περιέγραψα την κατάσταση αυτή ως ο πόλεμος των λογιστών: ο πόλεμος αυτός δεν έχει τελειώσει ακόμα, αλλά υπάρχουν λύσεις που διαφαίνονται στον ορίζοντα.
Η ανακοίνωση καθορίζει ορισμένες θεμελιώδεις αρχές για την ενδυνάμωση της σχέσης εργασίας:
Επιλεκτικότητα: Η ΕΚ θα είναι ένας θετικός, αλλά απαιτητικός πολυμερής εταίρος. Η Επιτροπή θα επιδιώξει να επικεντρωθεί στην ενίσχυση της συνεργασίας με τους οργανισμούς των ΗΕ οι οποίοι εργάζονται στους τομείς που αναγνωρίζονται από την ΕΕ και όπου η εργασία στο επίπεδο της Κοινότητας παρέχει προστιθέμενη αξία.
Προβλεψιμότητα: Καθορίζοντας σαφώς τους μακροπρόθεσμους τομείς προτεραιότητας για τη συνεργασία μας, τόσο η ΕΚ όσο και τα ΗΕ, θα είναι σε θέση να επωφεληθούν από μια περισσότερο προβλέψιμη ροή των χρηματοδοτικών συνεισφορών της ΕΚ. Πρέπει να προσχωρήσουμε από τα σχέδια στα προγράμματα.
Ενεργή παρουσία: Η ΕΚ θα διερευνήσει περαιτέρω τις ήδη εκτεταμένες ευκαιρίες για ενεργή συμμετοχή της ΕΚ στην εργασία των διοικητικών οργάνων των οργανισμών των ΗΕ που δραστηριοποιούνται στους τομείς προτεραιότητας."@el8
"(EN) La Comisión mantuvo durante el pasado año numerosos contactos a nivel político con las Naciones Unidas. El Presidente Prodi se reunió con el Secretario General Annan en octubre de 2000 y ha visitado Ginebra en enero del presente año. Yo me he reunido con el Secretario General y con la mayoría de los Jefes de las agencias de las Naciones Unidas durante los últimos 18 meses. En enero del presente año realicé una visita con mucho éxito a Nueva York, donde por primera vez la Comisión aceptó una invitación para intervenir en los Comités Ejecutivos conjuntos de PNUD, UNICEF, UNFPA (Fondo de las Naciones Unidas para actividades en materia de población) y PMA.
La Comunicación se centra en el entorno administrativo necesario para alcanzar estos objetivos. Necesitamos:
Que concluyan con éxito las negociaciones en curso sobre una Cláusula de verificación que garantice a los controladores de la CE un acceso satisfactorio a la información sobre la utilización de los fondos comunitarios.
Una renegociación del Acuerdo marco CE/Naciones Unidas de 1999 que gire en torno a la cofinanciación de las operaciones, un presupuesto basado en los resultados y la financiación previa de los programas.
Una rápida aprobación del Consejo de la propuesta de la Comisión relativa a la refundición del Reglamento Financiero (COM(2000) 461 de 17 de diciembre de 2000). Quisiera llamar la atención del Parlamento sobre este punto en particular.
Por último, la Comunicación aprobada hoy envía un importante mensaje a nuestros socios de la ONU:
La CE propone intensificar la cooperación en los ámbitos prioritarios de la CE que coinciden con las principales aptitudes de las agencias de la ONU. Es necesaria una coordinación sólida entre las agencias de la ONU para garantizar una buena cooperación en este ámbito.
La CE sugiere modificar las disposiciones legales y administrativas por las que se rige la cooperación financiera entre la CE y las Naciones Unidas. La Comisión confía y espera que esta sugerencia sea recibida con flexibilidad por parte de los negociadores de la ONU en reconocimiento del papel y de la situación especiales de la Comunidad Europea en la labor de las instituciones de la ONU.
La CE propone contribuir a la financiación de los programas de determinadas agencias de la ONU, a condición de que las agencias de la ONU mantengan sus esfuerzos para seguir adelante con la reforma de la ONU y mejorar su calidad de realización.
Esto, a su vez, debería propiciar una mejora de nuestra eficiencia y eficacia, tanto en las políticas como en el ámbito operativo, así como una considerable mejora de la calidad y las repercusiones de las políticas y las actividades comunitarias en materia de desarrollo y ayuda humanitaria.
Pero permítanme para concluir decir algo con toda claridad: no se trata de entregar al sistema de las Naciones Unidas un cheque en blanco. Este nuevo enfoque de la Comisión sólo podrá prosperar con la colaboración activa de las Naciones Unidas. La mejora de la cooperación política y operativa CE/ONU en los ámbitos del desarrollo y de la ayuda humanitaria está supeditada al fortalecimiento de la coordinación interna de la ONU, que deberá centrar sus fuerzas temáticas conforme a las líneas de su actual programa de reforma y continuar las negociaciones sobre el marco de cooperación jurídica y financiera.
Las relaciones, por lo tanto, son estrechas y ambas partes tienen la firme voluntad política de reforzarlas. Durante los últimos años ha existido consenso respecto de los objetivos y estrategias fundamentales de la cooperación al desarrollo en el panorama mundial. Dicho consenso debe propiciar una mejor coordinación y más coherencia.
Estamos firmemente decididos a mantener los principios fundamentales de una gestión buena y transparente de los recursos del contribuyente europeo. Expondremos claramente a las Naciones Unidas que la Comisión está dispuesta a reducir o incluso suspender su apoyo a los distintos socios de la ONU que no actúen conforme a unas normas aceptables.
Pero relacionarnos de una manera más abierta y cooperativa dentro del sistema de la ONU es también un elemento para dotar de mayor eficacia nuestra propia cooperación al desarrollo y nuestras actividades humanitarias. Existe un límite al tipo de relaciones que podemos establecer. Su nombre es Naciones Unidas y no Comisión Unida. Seguiremos siendo diferentes, pero lo que proponemos hacer mejorará y normalizará el modo en que trabajamos juntos con estos socios, incluso a nivel de países, y eso es lo que nos proponemos.
Las actividades financieras de la CE desarrolladas por las agencias de la ONU se elevan a una media de 354 millones de euros al año. Es una suma bastante modesta comparada con la totalidad de lo que hacemos. No obstante, es una contribución importante.
Muchas agencias, fondos y programas de las Naciones Unidas disponen de reservas de conocimientos profesionales y experiencia, así como de información y sistemas de datos sobre una base muy amplia. Una de las razones que nos han llevado a presentar esta comunicación es hacer un mejor uso de estos valores.
Ninguna de las partes ha podido sacar los máximos beneficios de la cooperación actual. Las culturas administrativas diferentes y los obstáculos de reglamentación son algunas de las causas de esta situación, que he descrito como una guerra de contables: guerra que aún no ha terminado, aunque ya se divisan soluciones en el horizonte.
La Comunicación establece varios principios fundamentales para reforzar las relaciones de trabajo:
Selectividad: la CE será un socio multilateral positivo, pero exigente. La Comisión intentará centrar sus esfuerzos en el fortalecimiento de la cooperación con aquellas entidades de las Naciones Unidas que trabajan en ámbitos identificados por la UE y en los que el trabajo a escala comunitaria proporcione valor añadido.
Previsión: mediante el establecimiento claro de ámbitos prioritarios para la cooperación a largo plazo, la CE así como la ONU podrán disfrutar de un flujo más predecible de contribuciones financieras de la CE. Debemos pasar de los proyectos a los programas.
Presencia activa: la CE continuará explotando las ya amplias oportunidades de participación activa de la CE en la labor de los comités directivos de las principales entidades de las Naciones Unidas."@es12
"Komissio on pitänyt viimeisen vuoden aikana tiiviisti yhteyttä YK:hon poliittisella tasolla. Puheenjohtaja Prodi tapasi pääsihteeri Annanin vuoden 2000 lokakuussa ja vieraili Genevessä tämän vuoden tammikuussa. Olen itsekin tavannut pääsihteerin ja useimmat YK:n virastojen johtajat kuluneen puolentoista vuoden aikana. Tein tämän vuoden tammikuussa erittäin onnistuneen vierailun New Yorkiin, kun komissio hyväksyi ensimmäisen kerran kutsun puhua UNDP:n, UNICEFin, UNFPA:n and WFP:n yhteisen johtokunnan edessä.
Tiedonannossa keskitytään näiden tavoitteiden saavuttamiselle tarpeelliseen hallinnolliseen ympäristöön. Tarvitsemme seuraavia:
Onnistunut päätös meneillään oleville neuvotteluille tarkistuslausekkeesta, jonka avulla EY:n tarkastajat saavat riittävästi tietoa EY:n varojen käytöstä.
EY:n ja YK:n välisen vuoden 1999 puitesopimuksen uudelleenneuvottelu siten, että operaatioiden yhteisrahoituksessa keskitytään tulospohjaiseen budjetointiin ja alhaalta ylös suuntautuvaan ohjelmien rahoitukseen.
Neuvoston nopea hyväksyntä komission ehdotukselle varainhoitoasetuksen uudelleenlaatimisesta (KOM(2000) 461 , 17. joulukuuta 2000). Haluan kiinnittää parlamentin huomion erityisesti tähän kohtaan.
Lopuksi tänään hyväksytyssä tiedonannossa lähetetään tärkeä viesti yhteistyökumppaneillemme YK:ssa:
EY ehdottaa yhteistyön lisäämistä niillä EY:n painopistealoilla, jotka vastaavat YK:n virastojen tärkeimpiä valmiuksia. Sujuvan yhteistyön varmistamiseksi tarvitaan kunnollista YK:n virastojen välistä koordinointia.
EY ehdottaa EY:n ja YK:n rahoitusyhteistyötä säätelevien oikeudellisten ja hallinnollisten määräysten muuttamista. Komissio toivoo ja odottaa, että YK:n neuvottelijat suhtautuvat tähän joustavasti ja ottavat huomioon Euroopan yhteisön erityisaseman YK:n toimielinten työssä.
EY ehdottaa ohjelmarahoituksen tarjoamista valikoiduille YK:n virastoille. Ennakkoehtona on, että YK:n virastot jatkavat ponnisteluja YK:n uudistamiseksi ja työnsä laadun parantamiseksi.
Tämän pitäisi vuorostaan johtaa meidän tehokkuutemme paranemiseen niin politiikkojen kuin toiminnan alalla ja siten EY:n kehitys- ja humanitaaristen politiikkojen ja toimien laadun ja tehon huomattavaan paranemiseen.
Haluan kuitenkin lopuksi tehdä yhden asian selväksi: tämä ei tarkoita, että antaisimme YK:n järjestelmälle avoimen šekin! Komission uusi lähestymistapa voi onnistua vain, jos voimme luottaa Yhdistyneiden Kansakuntien aktiiviseen yhteistyöhön. Ehtona EY:n ja YK:n välisen politiikkaan ja toimintaan liittyvän yhteistyön parantamiselle kehityksen ja humanitaaristen asioiden alalla on, että YK vahvistaa sisäistä koordinointia, kohdistaa vahvuutensa meneillään olevan uudistuksensa mukaisesti ja jatkaa neuvotteluja yhteistyön oikeudellista ja taloudellisista puitteista.
Suhteet ovat siis tiiviit, ja molemmilla puolilla on voimakas poliittinen tahto lujittaa niitä entisestään. Viime vuosina kansainvälisellä tasolla on päästy yksimielisyyteen kehitysyhteistyön päätavoitteista ja -strategioista. Tämän pitää johtaa entistä parempaan koordinointiin ja lisääntyneeseen johdonmukaisuuteen.
Sitoudumme täysin Euroopan veronmaksajien varojen järkevän ja avoimen käytön perusperiaatteen kunnioittamiseen. Teemme Yhdistyneille Kansakunnille selväksi, että komissio on valmis vähentämään tukeaan tai jopa keskeyttämään sen antamisen sellaisille yksittäisille yhteistyökumppaneille YK:ssa, joiden toiminta ei ole riittävän tasokasta.
Avoimemmat ja yhteistyöhakuisemmat suhteet YK:hon auttavat myös meitä tekemään omasta kehitysyhteistyöstämme ja humanitaarisesta toiminnastamme tehokkaampaa. On olemassa rajoituksia suhteille, joita voimme luoda. Järjestön nimi on Yhdistyneet Kansakunnat, ei Yhdistynyt komissio. Säilytämme erilaisuutemme, mutta ehdotuksemme parantaa ja normalisoi tapaa, jolla voimme työskennellä näiden kumppaneiden kanssa myös valtioiden tasolla, ja se on, mitä me haluamme tehdä.
EY rahoittaa YK:n virastojen toteuttamia toimia vuosittain noin 354 miljoonalla eurolla. Summa on suhteellisen vaatimaton verrattuna toimintamme kattavuuteen, mutta se on kuitenkin suuri.
Useilla YK:n virastoilla, rahastoilla ja ohjelmilla on paljon ammattitaitoa ja taitotietoa sekä kattavia tieto- ja datajärjestelmiä. Näiden valttien hyödyntämisen parantaminen on yksi syy tämän tiedonannon esittämiselle.
Kumpikaan osapuoli ei ole voinut hyödyntää täysin nykyistä yhteistyötä. Syitä tilanteeseen ovat muun muassa erilaiset hallintokulttuurit ja sääntöjen asettamat esteet. Olen kuvaillut tilannetta kirjanpitäjien sodaksi: sota ei ole vielä ohi, mutta ratkaisut häämöttävät jo.
Tiedonannossa esitetään useita perusperiaatteita työsuhteen lujittamiseksi:
Valikoivuus: EY aikoo olla myötämielinen, mutta vaativa kahdentasoinen yhteistyökumppani. Komissio pyrkii keskittymään yhteistyön lujittamiseen niiden YK:n virastojen kanssa, jotka työskentelevät EU:n määrittelemillä aloilla, joilla yhteisön tasolla tehtävä työ on hyödyllistä.
Ennustettavuus: nimeämällä selkeästi pitkäaikaiset yhteistyön painopistealueet sekä EY että YK voivat ennakoida paremmin EY:n rahoituksen. Meidän täytyy siirtyä hankkeista ohjelmiin.
Aktiivinen osallistuminen: EY hyödyntää entistä paremmin nykyisiä laajoja mahdollisuuksia EY:n aktiiviselle osallistumiselle painopisteasemassa olevien YK:n tahojen hallinnollisten elinten työhön."@fi5
"Au cours de l'année écoulée, la Commission a eu de nombreux contacts avec les Nations unies au niveau politique. Le président Prodi a rencontré le Secrétaire général Annan en octobre 2000 et s'est rendu à Genève en janvier de cette année. Pour ma part, j'ai rencontré le Secrétaire général et la plupart des dirigeants de l'ensemble des agences de l'ONU au cours des 18 derniers mois. En janvier de cette année, j'ai effectué une visite très fructueuse à New York, visite au cours de laquelle la Commission a accepté, pour la première fois, une invitation à prendre la parole au sein des Conseils d'administration communs du PNUD, de l'Unicef, du FNUAP et du PAM.
La communication insiste sur l'environnement administratif nécessaire à la réalisation de ces objectifs. Ce sont :
l'heureuse conclusion des négociations en cours sur une clause de vérification donnant aux contrôleurs de la Commission un accès satisfaisant aux informations concernant l'utilisation des fonds communautaires.
La renégociation de l'accord-cadre de 1999 entre la Commission et l'ONU afin de se focaliser, en matière de cofinancement, sur une budgétisation axée sur les résultats et sur l'allocation de crédits en amont des programmes.
L'adoption rapide par le Conseil de la proposition de la Commission portant refonte du règlement financier [COM(2000)461 du 17.12.2000]. Je voudrais particulièrement attirer l'attention du Parlement sur ce point.
Enfin, la communication adoptée aujourd'hui adresse un message important aux partenaires onusiens :
la Commission propose d'intensifier la coopération dans ses domaines prioritaires qui coïncident aux capacités essentielles des agences des Nations unies. Une étroite coordination entre ces dernières est nécessaire pour que cette coopération soit harmonieuse.
La Commission suggère de modifier les dispositions juridiques et administratives régissant la coopération financière avec l'ONU. Elle espère et attend une certaine souplesse de la part des négociateurs de l'ONU en reconnaissance du statut et du rôle spécial de la Communauté européenne dans le cadre des institutions des Nations unies.
La Commission propose de financer les programmes mis en œuvre par les agences des Nations unies retenues. Il est pour cela indispensable que les agences des Nations unies continuent à déployer des efforts pour poursuivre la réforme de l'ONU et améliorer la qualité de leurs interventions.
Ceci devrait à son tour entraîner une amélioration de notre propre efficacité, dans le domaine tant politique qu'opérationnel, et une amélioration appréciable de la qualité et de l'impact des politiques et des activités de la Commission dans les domaines du développement et des affaires humanitaires.
Permettez-moi néanmoins, pour conclure, d'affirmer très clairement la chose suivante : il ne s'agit pas de donner un chèque en blanc au système onusien. Cette nouvelle approche ne peut réussir que si nous pouvons compter sur la collaboration active des Nations unies. L'amélioration de la coopération politique et opérationnelle entre la Commission et les Nations unies dans les domaines du développement et des affaires humanitaires suppose que l'ONU renforce sa coordination interne, place des accents thématiques conformes à son processus de réforme en cours et poursuive les négociations sur le cadre de coopération légale et financière.
Les relations sont donc étroites et les deux parties font preuve d'une forte volonté politique en vue de les renforcer. Au cours de ces dernières années, un consensus s'est dégagé sur l'échiquier mondial quant aux stratégies et aux objectifs fondamentaux de la coopération au développement. Cela doit déboucher sur une meilleure coordination et une plus grande cohérence.
Nous nous engageons sans réserve à respecter les principes fondamentaux de gestion saine et transparente des ressources du contribuable européen. Nous signifierons aux Nations unies que la Commission est prête à réduire ou même à suspendre son soutien aux partenaires de l'ONU incapables de satisfaire à une norme acceptable. Mais entretenir une relation plus ouverte et coopérative au sein du système onusien constitue également un élément apte à renforcer l'efficacité de nos propres activités dans les domaines de la coopération au développement et des affaires humanitaires. Il y a une limite au genre de relation que nous pouvons entamer. Elle s'appelle "Nations unies" et non "Commission unie". Nous demeurerons différents mais ce que nous proposons de faire améliorera et normalisera la manière dont nous pouvons travailler avec ces partenaires au niveau national également, et c'est là ce que nous voulons faire.
La CE finance des activités menées par des agences de l'ONU pour un montant annuel moyen de EUR 354 millions. C'est un montant relativement modeste par rapport à l'ensemble de ce que nous faisons. Quoi qu'il en soit, c'est une contribution importante.
De nombreuses agences, et aussi de nombreux fonds et programmes de l'ONU possèdent des réservoirs de compétences professionnelles et de savoir-faire ainsi que des systèmes d'informations et de données bien implantés. Faire une meilleure utilisation de ces atouts est l'une des raisons qui nous amènent à présenter cette communication.
Aucune des parties n'a été à même de tirer un profit maximal de la coopération existante, ceci, entre autres choses, en raison de cultures administratives différentes et d'obstacles réglementaires. J'ai décrit cette situation en la qualifiant de guerre des comptables : cette guerre n'est pas encore terminée mais des solutions se profilent à l'horizon.
La communication énonce un certain nombre de principes fondamentaux en vue de renforcer la relation de travail :
Sélectivité : la Commission sera un partenaire multilatéral positif, mais exigeant. Elle cherchera surtout à renforcer la coopération avec les entités des Nations unies dont les travaux relèvent de domaines identifiés par l'UE et qui montrent qu'une action au niveau communautaire apporte une valeur ajoutée.
Prévisibilité : en fixant clairement les domaines de coopération prioritaires à long terme, la Commission comme les Nations unies pourront apprécier les avantages d'une plus grande prévisibilité des contributions financières communautaires. Il nous faut passer des projets aux programmes.
Présence active : la Commission exploitera davantage les possibilités, déjà étendues, de participation active aux travaux des organes directeurs des entités prioritaires des Nations unies."@fr6
"Signora Presidente, in quest'ultimo anno, la Commissione ha avuto numerosi contatti con le Nazioni Unite a livello politico. Il Presidente Prodi ha incontrato il Segretario generale Annan nell'ottobre del 2000 e si è recato a Ginevra nel gennaio di quest'anno. Io stesso, negli ultimi diciotto mesi, ho incontrato il Segretario generale e gran parte dei direttori di tutte le agenzie delle Nazioni Unite. Nel gennaio di quest'anno, mi sono recato con esiti molto positivi a New York, dove la Commissione ha accettato per la prima volta un invito a intervenire nei consigli direttivi riuniti del PSNU, dell'UNICEF, dell'UNFPA e del PAM.
La comunicazione definisce il contesto amministrativo necessario per raggiungere tali finalità. Abbiamo bisogno di:
Una conclusione positiva dei negoziati in corso sulla clausola di verifica che dia ai controllori della Comunità europea un accesso soddisfacente alle informazioni relative all'impiego dei fondi comunitari.
Una rinegoziazione dell'Accordo quadro CE/ONU del 1999 per concentrarsi, nelle operazioni di cofinanziamento, su una pianificazione finanziaria basata sui risultati e sul finanziamento di programmi a monte.
Una rapida adozione da parte del Consiglio della proposta della Commissione sulla riformulazione del regolamento finanziario [COM(2000) 461 del 17 dicembre 2000]. Vorrei richiamare l'attenzione del Parlamento su questo punto in particolare.
Infine, la comunicazione oggi adottata trasmette un messaggio importante ai nostri
delle Nazioni Unite:
La Comunità europea propone d'intensificare la cooperazione sulle priorità comunitarie che rispecchiano le capacità fondamentali delle agenzie delle Nazioni Unite. Per garantire una cooperazione senza impedimenti in questo campo, è necessario un forte coordinamento tra le agenzie da parte delle Nazioni Unite.
La Comunità europea suggerisce di emendare le disposizioni giuridiche e amministrative che governano la cooperazione finanziaria CE/ONU. La Commissione si aspetta che ciò sarà rispettato con flessibilità dai negoziatori delle Nazioni Unite, riconoscendo il ruolo e lo
speciali della Comunità europea nel lavoro degli organismi delle Nazioni Unite.
La Comunità europea propone di finanziare il programma di alcune agenzie selezionate delle Nazioni Unite. Requisito preliminare è che le agenzie delle Nazioni Unite proseguano nei loro sforzi per riformare ulteriormente le Nazioni Unite e migliorare la qualità dei loro risultati.
Ciò, a sua volta, dovrebbe condurre a un miglioramento della nostra stessa efficienza ed efficacia, sia in campo politico sia in campo operativo, oltreché ad un miglioramento quantificabile della qualità e dell'impatto della politiche e delle attività svolte dalla Comunità europea nei settori dello sviluppo e degli aiuti umanitari.
Permettetemi però di concludere con un'affermazione chiara: questo non significa dare un assegno in bianco agli organi delle Nazioni Unite!
I rapporti sono dunque molto stretti e da entrambe le parti esiste una forte volontà politica di rafforzarli. Negli ultimi anni, è emerso un consenso sugli obiettivi e sulle strategie fondamentali della cooperazione allo sviluppo sulla scena mondiale. Ciò deve condurre a un miglior coordinamento e a una maggiore coerenza.
La nuova impostazione adottata dalla Commissione può avere successo solo se possiamo contare sulla collaborazione attiva delle Nazioni Unite. Il miglioramento della cooperazione politica e operativa CE/ONU in campo umanitario e in materia di sviluppo dipende dal potenziamento, da parte delle Nazioni Unite, del proprio coordinamento interno, concentrando le forze tematiche lungo le linee del processo di riforma attualmente in corso e proseguendo i negoziati sul quadro per la cooperazione in campo giuridico e finanziario.
Il nostro impegno a sostegno dei principi fondamentali di una gestione sana e trasparente delle risorse del contribuente europeo è totale. Diremo chiaramente alle Nazioni Unite che la Commissione è pronta a ridurre o persino a sospendere il suo sostegno ai singoli
delle Nazioni Unite che non saranno riusciti ad assolvere i loro impegni ad uno livello
accettabile. Tuttavia, un rapporto più aperto e cooperativo con le agenzie delle Nazioni Unite è anche un elemento utile per rendere la nostra cooperazione allo sviluppo e le nostre attività umanitarie più efficaci. Esiste un limite al tipo di rapporto che possiamo intrattenere. Parliamo delle Nazioni Unite, non della Commissione unita. Indubbiamente rimarremo diversi, ma quanto proponiamo di fare migliorerà e normalizzerà la nostra possibile collaborazione con questi
anche a livello di paesi, ed è questo il nostro obiettivo.
La Comunità europea finanzia attività svolte da agenzie delle Nazioni Unite per un importo medio di 354 milioni di euro all'anno. Si tratta di un importo relativamente modesto in confronto alla totalità di ciò che stiamo facendo. Tuttavia, si tratta di un contributo importante.
Molte agenzie, molti fondi e programmi delle Nazioni Unite possiedono una riserva di capacità e di competenze professionali, nonché sistemi di informazione e dati di ampia portata. Utilizzare meglio queste risorse è uno dei motivi che ci hanno spinto a presentare questa comunicazione.
Nessuna delle parti è riuscita a trarre il massimo beneficio dall'attuale cooperazione. Culture amministrative diverse e ostacoli normativi sono tra le cause di questa situazione. Ho definito tale situazione come la guerra dei ragionieri: questa guerra non si è ancora conclusa, ma possiamo intravedere alcune soluzioni all'orizzonte.
La comunicazione stabilisce una serie di principi fondamentali per rafforzare la collaborazione:
Selettività: la Comunità europea sarà un
multilaterale positivo, ma esigente. La Commissione cercherà di concentrarsi sul potenziamento della cooperazione con quegli organi delle Nazioni Unite che lavorano in aree identificate dall'Unione europea in cui il lavoro a livello comunitario offre un valore aggiunto.
Prevedibilità: stabilendo chiaramente a lungo termine i settori prioritari per la cooperazione, sia la Comunità europea sia le Nazioni Unite saranno in grado di godere di un flusso più prevedibile di contributi finanziari comunitari. Dobbiamo passare dai progetti ai programmi.
Presenza attiva: la Comunità europea sfrutterà ulteriormente le già grandi opportunità per una sua partecipazione attiva al lavoro degli organi direttivi delle agenzie delle Nazioni Unite identificate come prioritarie."@it9
". – Over the past year, the Commission has had numerous contacts with the UN at political level. President Prodi met with Secretary-General Annan in October 2000 and visited Geneva in January this year. I have met the Secretary-General and most of the Heads of all the UN agencies over the last 18 months. In January this year, I paid a very successful visit to New York, where the Commission for the first time accepted an invitation to speak in the Joint Executive Boards of UNDP, UNICEF, UNFPA and WFP.
The Communication focuses on the administrative environment necessary to reach these objectives. We need:
A successful conclusion of the ongoing negotiations on a Verification Clause, giving the EC controllers satisfactory access to information about the use of EC funds.
A re-negotiation of the 1999 EC/UN Framework Agreement to focus, in co-financing operations, on output-based budgeting and upstream programme funding.
A speedy Council approval of the Commission’s proposal on the recasting of the Financial Regulation [COM(2000) 461 of 17 December 2000]. I would like to draw this point, in particular, to the attention of Parliament.
Finally, the Communication adopted today sends an important message to our UN partners:
The EC is proposing to intensify cooperation on EC priorities that match key capabilities of UN agencies. To ensure smooth cooperation on this, strong UN inter-agency coordination is required.
The EC is suggesting amending legal and administrative provisions governing EC/UN financial cooperation. The Commission hopes and expects that this will be met with flexibility from UN negotiators in recognition of the special role and status of the European Community in the work of the UN institutions.
The EC is proposing to provide programme funding to selected UN agencies. It is a prerequisite that UN agencies continue efforts to further UN reform and to improve their quality of delivery.
This in turn should lead to an improvement of our own efficiency and effectiveness, both in the policy and operational domain, and in turn, to a sizeable improvement in the quality and impact of EC development and humanitarian policies and activities.
But let me conclude by stating one thing quite clearly: this is not about giving the UN system a blank cheque! This new approach by the Commission can only succeed if we can count upon active collaboration from the United Nations. Improving EC/UN policy and operational cooperation in the development and humanitarian fields is conditional to the UN strengthening in-house coordination, focusing its thematic strengths along the lines of its ongoing reform process and pursuing negotiations on the legal and financial cooperation framework.
So relations are close, and on both sides there is a strong political will to strengthen them. Over recent years, a consensus on the fundamental objectives and strategies of development cooperation has emerged on the global scene. This must result in better coordination and more coherence.
We are fully committed to upholding the fundamental principles of sound and transparent management of the resources of the European taxpayer. We will make clear to the United Nations that the Commission is prepared to reduce or even suspend its support to individual UN partners, which fail to perform to an acceptable standard.
But, to relate in a more open and cooperative manner within the UN system is also an element in making our own development cooperation and humanitarian activities more efficient. There is a limit to the kind of relationship we can enter into. It is called the United Nations, it is not called the United Commission. We will remain different, but what we are proposing to do will improve and normalise the way we can work together with these partners also at country level and this is what we want to do.
The EC finances activities carried out by UN agencies at an average of EUR 354 million per year. This is a rather modest amount compared to the globality of what we are doing. Nevertheless, it is an important contribution.
Many UN agencies, funds and programs possess reservoirs of professional skills and know-how as well as broad-based information and data systems. Making better use of those assets is one of the reasons for presenting this communication.
Neither side has been able to draw maximum benefits from the existing cooperation. Different administrative cultures and regulatory obstacles are among the reasons for this situation. I have described this situation as the war of accountants: this war is still not over but we can see solutions on the horizon.
The Communication sets out a number of fundamental principles for strengthening the working relationship:
Selectivity: The EC will be a positive, but demanding multilateral partner. The Commission will seek to focus on strengthening cooperation with those UN entities that work in the areas identified by the EU and where working at the Community level provides added-value.
Predictability: By clearly setting out long-term priority areas for cooperation, both the EC and UN will be able to enjoy a more predictable flow of EC financial contributions. We have to move from projects to programmes.
Active presence: The EC will further exploit the already extensive opportunities for active EC participation in the work of the governing bodies of priority UN entities."@lv10
".
In het afgelopen jaar heeft de Commissie met de VN talloze contacten op politiek niveau gehad. Commissievoorzitter Prodi heeft in oktober vorig jaar secretaris-generaal Kofi Annan ontmoet en in januari 2001 een bezoek gebracht aan Genève. In het afgelopen anderhalf jaar heb ik de secretaris-generaal en de leiders van bijna alle VN-organisaties ontmoet. Afgelopen januari heb ik een succesvol bezoek gebracht aan New York. Daar maakte de Commissie voor het eerst gebruik van de uitnodiging om te spreken voor de gezamenlijke raden van bestuur van UNDP, UNICEF, de UNFPA en WFP.
De mededeling is gericht op de bestuursomgeving die nodig is om deze doelstellingen te verwezenlijken. Wij moeten zorgen voor:
een succesvolle afronding van de huidige onderhandelingen over de toetsingsclausule waarmee de inspecteurs van de Gemeenschap voldoende toegang kan worden gegarandeerd tot de informatie over het gebruik van Gemeenschapsgelden.
heronderhandelingen in het kader van de kaderovereenkomst uit 1999 tussen de EG en de VN, opdat bij medefinancieringsactiviteiten de klemtoon kan worden gelegd op resultaatgerichte begrotingen en stroomopwaartse programmafinanciering.
een spoedige goedkeuring door de Raad van het Commissievoorstel inzake de herziening van het financieel Reglement [COM(2000) 461 van 17 december 2000]. Ik vraag met name de aandacht van het Parlement voor dit punt.
Ten slotte is de vandaag aangenomen mededeling een belangrijke boodschap aan het adres van onze VN-partners:
de EG stelt voor de samenwerking te versterken ten aanzien van de EG-prioriteiten die stroken met de belangrijkste capaciteiten van VN-organisaties. Om een soepele samenwerking mogelijk te maken moet zorg gedragen worden voor een sterke onderlinge coördinatie van de VN-organisaties.
de EG stelt voor de wettelijke en bestuursrechterlijke bepalingen in het kader van de financiële samenwerking tussen de EG en de VN te wijzigen. Zij hoopt en verwacht dat de VN-onderhandelaars hier flexibel mee omgaan, als erkenning van de speciale rol en status van de Europese Gemeenschap bij het werk van de VN-organisaties.
de Gemeenschap stelt voor bepaalde VN-organisaties programmagebonden financiering ter beschikking te stellen. Een vereiste hiervoor is evenwel dat de VN-organisaties hun inspanningen ter hervorming van de VN en de kwalitatieve verbetering van hun werkzaamheden voortzetten.
Dit zal op zijn beurt moeten leiden tot een verbetering van onze eigen efficiëntie en doelmatigheid, op zowel beleids- als operationeel gebied. Deze verbetering zal dan uitmonden in een substantiële verbetering van de kwaliteit en de impact van het communautair beleid en de communautaire activiteiten op ontwikkelings- en humanitair gebied.
Ten slotte wil ik nog één ding heel duidelijk stellen: de VN krijgt hiermee geen blanco cheque! De nieuwe aanpak van de Commissie kan alleen welslagen als we kunnen rekenen op een actieve samenwerking met de VN. De verbetering van het beleid en de operationele samenwerking tussen de EG en de VN op ontwikkelings- en humanitair gebied hangt af van de versterking van de interne coördinatie van de VN. Dit is een essentiële voorwaarde. De VN-organisaties moeten hun thematische activiteiten afstemmen op het continue hervormingsproces en de onderhandelingen over het juridische en financiële samenwerkingskader voortzetten.
Er is dus sprake van nauwe betrekkingen en aan beide zijden bestaat een sterke politieke wil om de banden te versterken. In de afgelopen jaren is tevens een wereldwijde consensus bereikt over de fundamentele doelstellingen en strategieën voor ontwikkelingssamenwerking. Die consensus moet leiden tot een betere coördinatie en een grotere samenhang.
We zetten ons volledig in voor de eerbiediging van de fundamentele principes met betrekking tot een solide en transparant beheer van het geld van de Europese belastingbetaler. We zullen de VN duidelijk maken dat de Commissie niet zal nalaten haar steun aan individuele VN-partners te verminderen of zelfs op te heffen als deze onvoldoende presteren. Opener betrekkingen en een betere samenwerking binnen het VN-bestel vormen echter ook een middel om onze eigen ontwikkelingssamenwerking en humanitaire activiteiten efficiënter te maken. Er is echter een grens aan het soort relatie dat wij kunnen aangaan. Deze grens heet: Verenigde Naties en niet Verenigde Commissie. Wij zijn geen VN; de verschillen blijven bestaan, maar ons voorstel zal wel leiden tot een verbetering en normalisering van onze samenwerking met de VN-partners, ook op nationaal niveau. Dat is wat we willen bereiken.
Jaarlijks draagt de EG met gemiddeld 354 miljoen euro bij aan de activiteiten van de VN-organisaties. Aangezien deze activiteiten over heel de wereld verspreid zijn, is dit slechts een bescheiden bedrag. Desalniettemin is dit een belangrijke bijdrage.
Veel VN-organisaties, fondsen en programma’s beschikken over reservoirs van professionele vaardigheden en knowhow, alsmede over breed opgezette informatie - en datasystemen. Een van de redenen waarom wij deze mededeling doen, is een beter gebruik van die rijkdom.
Geen van beide zijden heeft vooralsnog optimaal van de bestaande samenwerking kunnen profiteren. Dat is onder andere te wijten aan de verschillende bestuursculturen en de door de regelgeving opgeworpen belemmeringen. Ik heb deze situatie als de oorlog der ambtenarij omschreven. Die oorlog is weliswaar nog steeds niet voorbij, maar het einde is in zicht.
In de mededeling wordt een aantal fundamentele principes uiteengezet voor de versterking van de samenwerking:
Selectiviteit: de EG is een positieve, maar veeleisende multilaterale partner. Zij streeft naar versterking van de samenwerking met de VN-organisaties die werkzaam zijn op de door de EU afgebakende terreinen en op de gebieden waar activiteiten op communautair niveau meerwaarde kunnen bieden.
Voorspelbaarheid: door duidelijk uiteen te zetten wat de belangrijkste terreinen van samenwerking zijn, zijn zowel de EG als de VN verzekerd van meer voorspelbaarheid wat de stroom van financiële bijdragen van de Gemeenschap betreft. We moeten ons steeds minder met projecten en steeds meer met programma’s gaan bezighouden.
Actieve aanwezigheid: de EG zal steeds meer gebruik gaan maken van de reeds uitgebreide mogelijkheden voor actieve EG-participatie in het werk van de bestuursorganen van de voornaamste VN-organisaties."@nl2
"Ao longo do ano passado a Comissão estabeleceu numerosos contactos com as Nações Unidas a nível político. O senhor Presidente Prodi avistouse com o SecretárioGeral da ONU, Kofi Annan, em Outubro de 2000 e deslocouse a Genebra em Janeiro do corrente ano. Eu avisteime com o SecretárioGeral e com a maior parte dos Presidentes de todas as agências das Nações Unidas ao longo do último ano e meio. Em Janeiro do ano corrente desloqueime a Nova Iorque, uma visita que considerei muito bem sucedida e na qual a Comissão aceitou pela primeira vez um convite para usar da palavra nas Comissões Executivas Comuns do PNUD, da UNICEF, do FNUAP e do PAM.
A comunicação incide sobre o ambiente administrativo necessário à consecução destes objectivos. Necessitamos de:
Uma conclusão coroada de êxito das negociações em curso relativas a uma Cláusula de Verificação, que conceda aos controladores da CE um acesso satisfatório a informações acerca da utilização dos fundos da CE.
Uma renegociação do acordoquadro de 1999 entre a CE e as Nações Unidas que incida, no que respeita a operações de cofinanciamento, sobre a orçamentação com base nos resultados e no financiamento de programas a montante.
Uma aprovação rápida, pelo Conselho, da proposta da Comissão relativa à reformulação do Regulamento Financeiro [COM (2000) 461 , de 17 de Dezembro de 2000]. Gostaria de trazer este aspecto, em especial, à atenção do Parlamento.
Por último, a comunicação hoje adoptada envia aos nossos parceiros das Nações Unidas uma importante mensagem:
A CE propõese intensificar a cooperação em matéria de prioridades para a CE que equivalham a capacidades fundamentais das agências das Nações Unidas. Com vista a garantir uma cooperação sem problemas nesta matéria, é necessária uma forte coordenação entre as agências das Nações Unidas.
A CE sugere que se proceda a uma alteração das disposições jurídicas e administrativas que regulam a cooperação financeira entre a CE e as Nações Unidas. A Comissão espera e está confiante que os negociadores das Nações Unidas vão responder com flexibilidade a esta sugestão, no reconhecimento do papel e do estatuto especial da Comunidade Europeia no trabalho das instituições das Nações Unidas.
A CE propõese fornecer financiamento para programas a agências seleccionadas das Nações Unidas. Constitui prérequisito para tal que as agências das Nações Unidas continuem a envidar esforços para prosseguir a reforma das Nações Unidas e para melhorar a qualidade do seu desempenho.
Isso deverá conduzir, por sua vez, a uma melhoria da nossa própria eficiência e eficácia, tanto no domínio da definição de políticas como no domínio operacional e, por sua vez, a uma considerável melhoria da qualidade e do impacto das políticas e actividades da CE em matéria de desenvolvimento e de questões humanitárias.
Permitamme, porém, que termine afirmando muito claramente o seguinte: não se trata aqui de passar um cheque em branco ao sistema das Nações Unidas! Esta nova abordagem por parte da Comissão só poderá ser bem sucedida se pudermos contar com a colaboração activa das Nações Unidas. A melhoria da cooperação entre a CE e as Nações Unidas, em termos de definição de políticas e em termos operacionais, nos domínios do desenvolvimento e das questões humanitárias está dependente de as Nações Unidas reforçarem a coordenação interna, fazerem incidir as suas forças temáticas num sentido que seja conforme ao processo de reforma que têm actualmente em curso e prosseguirem as negociações relativas ao quadro de cooperação jurídica e financeira.
Portanto, mantemos relações estreitas, e existe, de ambos os lados, uma forte vontade política de as reforçar. Ao longo dos últimos anos, surgiu na cena mundial um consenso sobre os objectivos e as estratégias fundamentais da cooperação para o desenvolvimento. Isso tem de se traduzir numa melhor coordenação e em mais coerência.
Estamos totalmente empenhados na defesa dos princípios fundamentais de uma gestão correcta e transparente dos recursos do contribuinte europeu. Vamos dizer claramente às Nações Unidas que a Comissão está disposta a reduzir ou mesmo suspender o seu apoio a quaisquer parceiros das Nações Unidas cujo desempenho não atinja um padrão aceitável.
Todavia, um relacionamento mais aberto e colaborante no âmbito do sistema das Nações Unidas também é um elemento que contribui para tornar mais eficientes as nossas actividades no domínio da cooperação para o desenvolvimento e no domínio humanitário. Há um limite para o tipo de relacionamento que podemos estabelecer. Chamase Nações Unidas, não se chama Comissões Unidas. Nós continuaremos a ser diferentes, mas o que propomos fazer irá melhorar e normalizar o modo como podemos colaborar com estes parceiros também a nível nacional e é isso que desejamos fazer.
A CE (Comissão Europeia) financia actividades desenvolvidas pelas agências das Nações Unidas num montante que ronda em média os 354 milhões de euros por ano. É uma soma bastante modesta, se comparada com a globalidade do que fazemos, mas tratase, ainda assim, de uma importante contribuição.
Muitas agências, fundos e programas das Nações Unidas dispõem de reservas de profissionais qualificados e de saberfazer, e também de amplos sistemas de informação e de dados. Uma das razões da apresentação desta comunicação é contribuir para que se faça um melhor uso desses activos.
Nenhuma das partes tem sido capaz de tirar o máximo benefício da cooperação existente. Motivos para tal são, entre outros, a existência de culturas administrativas diferentes e obstáculos levantados pela regulamentação. Tenho descrito esta situação como uma guerra de contabilistas: essa guerra ainda não chegou ao fim, mas já conseguimos ver soluções no horizonte.
A comunicação da Comissão define uma série de princípios fundamentais para o reforço da relação de trabalho:
Selectividade: A CE será um parceiro multilateral positivo, mas exigente. A Comissão vai procurar concentrar a sua actuação no reforço da cooperação com as entidades das Nações Unidas que trabalham nas áreas identificadas pela UE e nas quais o trabalho a nível comunitário se traduz em valor acrescentado.
Previsibilidade: Definindo claramente áreas prioritárias de cooperação a longo prazo, tanto a CE como as Nações Unidas poderão usufruir de um fluxo mais previsível de contribuições financeiras da CE. Temos de passar de projectos para programas.
Presença activa: A CE vai continuar a explorar as oportunidades, já extensas, de participação activa da Comissão no trabalho dos órgãos governamentais de entidades das Nações Unidas de importância prioritária."@pt11
"Under det gångna året har kommissionen haft åtskilliga kontakter med FN på politisk nivå. Ordförande Prodi sammanträdde med generalsekreterare Annan i oktober 2000 och besökte Genève i januari i år. Jag har under de gångna 18 månaderna träffat generalsekreteraren och de flesta cheferna vid alla FN:s organ. I januari i år gjorde jag ett mycket lyckat besök i New York, då kommissionen för första gången godtog ett erbjudande att uttala sig inför UNDP:s, UNICEF:s, UNFPA:s och WFP:s gemensamma verkställande styrelser.
I meddelandet läggs stor vikt vid de administrativa förutsättningar som är nödvändiga för att de nämnda målen skall kunna nås:
De pågående förhandlingarna om en kontrollklausul bör slutföras framgångsrikt, så att kommissionens kontrollörer får tillfredsställande tillgång till information om användningen av kommissionens medel.
Ramavtalet från 1999 mellan kommissionen och FN bör omförhandlas så att tyngdpunkten, när det gäller samfinansiering, läggs vid resultatorienterad budgetering och vid finansiering av den tidiga planeringen av program.
Rådet bör snabbt godkänna kommissionens förslag beträffande en omarbetning av budgetförordningen (KOM(2000) 461 , 17.12.2000). Jag vill att parlamentet i synnerhet uppmärksammar denna punkt.
Det meddelande som antogs i dag innehåller ett viktigt budskap till partnerna i FN:
Kommissionen föreslår ett intensifierat samarbete inom de av dess prioriterade områden som sammanfaller med FN-organens kärnkompetenser. För att säkra ett smidigt samarbete i detta avseende krävs det en effektiv samordning mellan olika FN-organ.
Kommissionen föreslår ändringar av de rättsliga och administrativa bestämmelser som styr det finansiella samarbetet med FN. Kommissionen hoppas och tror att FN:s förhandlare kommer att visa flexibilitet och erkänna Europeiska gemenskapens speciella roll och ställning i FN-organens arbete.
Kommissionen föreslår att den skall tillhandahålla finansiering för program som genomförs av vissa utvalda FN-organ. En absolut förutsättning för detta är att FN-organen fortsätter att driva på reformeringen av FN och förbättra kvaliteten på sitt arbete.
Detta bör i sin tur resultera i en förbättring av vår egen prestationsförmåga och effektivitet, både på det strategiska och det operativa området, och till en avsevärd förbättring av kvaliteten och resultaten av kommissionens strategi och verksamhet på området för utveckling och humanitära frågor.
Låt mig emellertid sammanfatta genom att tydligt klargöra en sak: Detta handlar inte om att ge FN-systemet en in blankocheck! Kommissionens nya förhållningssätt kan bara bli framgångsrikt om vi kan räkna med ett aktivt samarbete från Förenta nationernas sida. En förbättring av strategierna och det operativa samarbetet mellan kommissionen och FN på området för utveckling och humanitära frågor, är ett villkor för att FN skall kunna stärka sin interna samordning och koncentrera sin tematiska styrka på den pågående reformeringsprocessen, och fortsätta förhandlingarna om ramen för det rättsliga och ekonomiska samarbetet.
Vi har alltså nära förbindelser, och på båda sidor finns en stark politisk vilja att stärka dem. Under de senaste åren har det vuxit fram ett samförstånd om biståndssamarbetets grundläggande mål och strategier på det globala planet. Detta måste resultera i ett bättre samarbete och större sammanhållning.
Vi är helt inriktade på att upprätthålla de grundläggande principerna för en sund och öppen förvaltning av de europeiska skattebetalarnas pengar. Vi kommer att klargöra för Förenta nationerna att kommissionen är beredd att minska eller t.o.m. upphäva sitt stöd till enskilda FN-partner som misslyckas med att prestera en godtagbar standard
Men mer öppna och samarbetsinriktade förbindelser inom FN-systemet är också en del i vår strävan att göra vår egen verksamhet på området för utveckling och humanitära frågor effektivare. Det finns en gräns när det gäller den typ av förhållande som vi kan skapa. Det heter Förenta nationerna, inte Förenta kommissionen. Vi kommer att förbli olika, men det vi föreslår kommer att förbättra och normalisera sättet på vilket vi kan samarbeta med dessa partner även på nationsnivå, och det är detta vi vill göra.
EG:s finansiella verksamhet som genomförs via FN:s organ uppgår i genomsnitt till 354 miljoner euro per år. Detta är ett ganska ringa belopp i jämförelse med omfattningen av vår verksamhet. Det är i vilket fall ett viktigt bidrag.
Inom många av FN:s organ, fonder och program finns resurser när det gäller yrkeskunnighet och know-how, såväl som omfattande informations- och datasystem. Ett av skälen till att vi lägger fram detta meddelande, är att vi vill utnyttja dessa resurser på ett bättre sätt.
Ingen part har fullt ut kunnat dra nytta av det befintliga samarbetet. Några av skälen till denna situation är olika förvaltningskulturer och regelverkshinder. Jag har beskrivit situationen som "kriget mellan revisorer": Detta krig är ännu inte över, men vi kan se lösningar hägra vid horisonten.
I meddelandet anges ett antal grundläggande principer i syfte att stärka arbetsförhållandena mellan parterna:
Selektivitet: Kommissionen kommer att vara en positivt inställd men fordrande multilateral partner. Den kommer att koncentrera sig på att stärka samarbetet med de FN-organ som är verksamma på områden där EU anser att arbetet på gemenskapsnivå tillför ett mervärde.
Förutsebarhet: I och med att långsiktiga prioriteringar anges, kommer flödet av finansiella bidrag från kommissionen att bli mer förutsebart för både kommissionen och FN. Vi måste utveckla verksamheten från en användning av projektformen till att börja använda programformen.
Aktiv närvaro: Kommissionen kommer att i ännu högre grad utnyttja de redan nu omfattande möjligheterna att delta aktivt i det arbete som utförs i ledningsorganen i prioriterade FN-organ."@sv13
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
"Commission"10,3
"Nielson,"10,3,12
|
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples