Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2001-04-05-Speech-4-176"
| Predicate | Value (sorted: none) |
|---|---|
| lpv:translated text |
"Hvis det var den græske regering, der havde sagt dette, ville jeg tro på det, tror jeg, også selv om en anden måske ikke ville tro på det. Hvis det var den cypriotiske regering, der havde sagt dette, ville jeg tro på det, også selv om en anden måske ikke ville tro på det. Men det er det engelske politi, der siger det. Og det sætter vel punktum for det, der egentlig skete. Med hensyn til den politiske betydning af det skete. Tsiakourmas var en byggeentreprenør, som kom ind på den engelske base, der ligger i nærheden af en tyrkisk-cypriotisk landsby, hvorfra han fandt tyrkiske arbejdere til sit foretagende. Han var altså en person, som skabte kontakt mellem de to samfund, som den tyrkiske og den tyrkisk-cypriotiske ledelse ønsker at holde adskilte og fjendtlige over for hinanden. Eftersom han var i den prekære situation at være arbejdsgiver for nogle af sine tyrkiske medborgere på Cypern, blev han offer for denne forbryderiske bortførelse.
Tillad mig at bemærke, at det er et sørgeligt syn at se en ulovlig magt, som i 25 år har villet forestille en stat, som i 25 år ikke er blevet anerkendt af det internationale samfund, og som nu de facto vil påtvinge os sin eksistens ved at gennemføre en gangsteragtig bortførelse.
Hr. kommissær, jeg henvender mig til Dem. Interessen for det enkelte menneske er en af de flotteste traditioner ved Deres land og fædreland, Frankrig. Vi kan blot huske på Dreyfus-affæren, Flaubert-retssagen og retssagen om Zolas "Jeg anklager". Tsiakourmas er naturligvis hverken Dreyfus, Zola eller Flaubert. Men han repræsenterer et lignende problem i lille målestok. Derfor opfordrer jeg både Dem og Kommissionen til at vise interesse for hans sag. De kan være sikker på, at med kampen, med kravet om Tsiakourmas' løsladelse kræver De samtidig frihed, fred og forsoning for de to samfund på Cypern."@da1
|
| lpv:translated text |
"Jag kan tänka mig att om den grekiska regeringen skulle ha sagt detta skulle jag ha trott på det men någon annan kanske inte skulle ha trott på det. Om den cypriotiska regeringen skulle ha sagt detta skulle jag ha trott på det men någon annan kanske inte skulle ha trott på det. Men nu är det den engelska polisen som säger detta. Jag anser att det ger svaret på frågan om vad som har inträffat. Beträffande den politiska betydelsen av det inträffade: Tsiakourmas var byggnadsentreprenör som brukade komma in på den engelska basen vilken ligger nära en turkcypriotisk by där han hämtade turkiska arbetare, vilka han använde i sitt arbete. Han var alltså en person som skapade kontakter mellan de båda samhällena vilka den turkiska och den turkcypriotiska ledningen vill hålla åtskilda och fientliga. Eftersom han befann sig i den känsliga ställningen att ha förbindelser med sina turkiska landsmän på Cypern blev han utsatt för detta brottsliga bortförande.
Tillåt mig göra den anmärkningen att det är sorgligt att se en egenmäktig maktutövare som under 25 år har uppträtt i namn av en stat, som under 25 år inte har erkänts av det internationella samfundet och som nu med tvång vill göra sin närvaro till ett faktum genom ett bortförande med gangstermetoder.
Herr kommissionär! Jag vänder mig till er. Att visa intresse för en människas öde är en av de mest förnämliga traditionerna i ert land och hemland Frankrike. Låt oss minnas fallet Dreyfus. Låt oss minnas Flauberts rättegång, låt oss minnas rättegången som "Jag anklagar" av Zola gällde. Tsiakourmas är givetvis varken Dreyfus, Zola eller Flaubert. Han representerar emellertid, i små dimensioner, ett sådant problem. Därför uppmanar jag både er och kommissionen att visa intresse för hans fall. Ni kan vara säkra på att genom kampen för och kravet på att återge Tsiakourmas friheten försvarar ni friheten, freden och försoningen mellan de två samhällena på Cypern."@sv13
|
| lpv:translated text |
"Luulen, että jos Kreikan hallitus sanoisi tämän, uskoisin sen, mutta joku muu saattaisi olla uskomatta. Jos Kyproksen hallitus sanoisi tämän, uskoisin, mutta joku muu saattaisi olla uskomatta. Näin sanoo kuitenkin Ison-Britannian poliisi. Tapahtumien osalta tämä on mielestäni lopullinen sana. Tapahtuman poliittisesta merkityksestä voidaan sanoa, että Panikos Tsiakourmas oli rakennusurakoitsija ja että hän kävi brittitukikohdassa, joka sijaitsee lähellä kyproksenturkkilaista kylää, josta hän palkkasi työntekijöitä. Hän oli siis tekemisissä molempien yhteisöjen kanssa, jotka Turkin ja kyproksenturkkilaisten johto haluaa pitää erillään ja vihamielisinä. Koska hän oli tässä arassa asemassa, kanssakäymisissä kyproksenturkkilaisten maanmiestensä kanssa, hänestä tuli tämän rikollisen sieppauksen kohde.
Sallinette minun huomauttaa, että on surullista katsoa tätä mielivaltaista hallintoa, joka on 25 vuoden ajan esiintynyt valtiona, jota kansainvälinen yhteisö ei ole näinä 25 vuotena tunnustanut ja joka nyt haluaa tosiasiallisesti saada läsnäolonsa tunnustetuksi gangsterimaisella sieppauksella.
Arvoisa komission jäsen, vetoan teihin. Yhden ihmisen kohtalosta välittäminen on yksi kotimaanne Ranskan jaloimmista perinteistä. Muistamme Dreyfusin tapauksen, Flaubertin oikeudenkäynnin ja Zolan
oikeudenkäynnin. Panikos Tsiakourmas ei ole tietenkään Dreyfus, Zola tai Flaubert. Mutta omassa pienessä mittakaavassaan hän edustaa vastaavaa ongelmaa. Tästä syystä vetoan teihin ja komissioon, jotta osoittaisitte kiinnostusta hänen tapaukseensa. Voitte olla varmoja, että kamppailulla Panikos Tsiakourmasin vapauden puolesta ajatte vapautta, rauhaa ja Kyproksen kahden yhteisön ystävyyttä."@fi5
|
| lpv:unclassifiedMetadata | |
| lpv:translated text |
"Als de Griekse politie zoiets zou schrijven, zou ik het geloven, maar een ander misschien niet. Als de Cyprische regering zoiets zou zeggen, zou ik het geloven, maar iemand anders misschien niet. Dit zegt echter de Britse politie. Daarom bestaat er geen enkele twijfel over wat er precies is gebeurd. Ik wil echter nog iets zeggen over de politieke betekenis van dit incident. De heer Tsiakourmas ging als aannemer de Britse basis in en uit. In de buurt van de Britse basis lag een Turks-Cyprisch dorp van waaruit hij Turkse arbeiders meenam voor zijn werk. Hij was dus een van de mensen die zorgden voor contacten tussen de twee gemeenschappen, die de Turkse en de Turks-Cyprische leiders angstvallig uit elkaar willen houden en waartussen zij een vijandige gezindheid willen handhaven. Aangezien hij te maken had met Turkse medeburgers op Cyprus, bevond hij zich in een zeer delicate positie en werd daardoor het slachtoffer van deze criminele ontvoering.
Staat u mij toe op te merken dat dit voor mij een treurige vertoning is: een illegaal bewind gedraagt zich al 25 jaar als een staat, wordt al 25 jaar niet erkend door de internationale gemeenschap en wil nu de facto zijn aanwezigheid opleggen door middel van een criminele ontvoering!
Mijnheer de commissaris, ik richt mij tot u. De belangstelling voor het persoonlijk lot van een mens is een van de meest nobele tradities van uw land, van uw vaderland Frankrijk. Denkt u maar aan de zaak-Dreyfus, aan het proces tegen Flaubert en aan het proces in “J’accuse” van Zola. Tsiakourmas is natuurlijk Dreyfus niet en evenmin Zola of Flaubert. Hij vertegenwoordigt echter wel, in het klein, hetzelfde probleem. Daarom doe ik een beroep op u en op de Commissie en vraag u dringend belangstelling te tonen voor dit geval. U kunt ervan op aan dat u, als u de strijd van Tsiakourmas voor zijn vrijheid steunt, strijdt voor vrijheid en vrede op Cyprus, voor verzoening tussen de twee gemeenschappen op Cyprus."@nl2
|
| lpv:spoken text |
"Νομίζω ότι εάν αυτά τα έλεγε η ελληνική κυβέρνηση, εγώ θα τα πίστευα, αλλά κάποιος άλλος θα μπορούσε να μην τα πιστέψει. Εάν τα έλεγε η κυπριακή κυβέρνηση, εγώ θα τα πίστευα, αλλά κάποιος άλλος θα μπορούσε να μην τα πιστέψει. Αλλά τα λέει η αγγλική αστυνομία. Νομίζω ότι αυτό βάζει τελεία και παύλα στο θέμα του τι συνέβη. Όσον αφορά την πολιτική σημασία του τι συνέβη. Ο Τζιακούρμας ήταν ένας εργολάβος οικοδομών που έμπαινε μέσα στην αγγλική βάση, η οποία βρίσκεται κοντά σε ένα τουρκοκυπριακό χωριό και έπαιρνε από εκεί τούρκους εργάτες για να τους χρησιμοποιήσει στη δουλειά του. Ήταν, δηλαδή, ένας άνθρωπος που έκανε μια επαφή ανάμεσα στις δύο κοινότητες, τις οποίες η τουρκική και η τουρκοκυπριακή ηγεσία θέλουν να κρατήσουν χωριστές και εχθρικές. Επειδή βρισκόταν σ' αυτή την λεπτή θέση του να συναλλάσσεται με τους Τούρκους συμπολίτες του στην Κύπρο, έγινε στόχος αυτής της εγκληματικής απαγωγής.
Επιτρέψτε μου να παρατηρήσω ότι είναι θλιβερό το θέαμα μιας αυθαίρετης εξουσίας που επί 25 χρόνια παριστάνει το κράτος, που επί 25 χρόνια δεν τους αναγνωρίζεται από την διεθνή κοινότητα και που θέλει τώρα να επιβάλει ντε φάκτο την παρουσία της με μια γκανγκστερική απαγωγή.
Κύριε Επίτροπε, απευθύνομαι σε σας. Το ενδιαφέρον για την τύχη του ενός ανθρώπου είναι μια από τις ευγενέστερες παραδόσεις της χώρας και της πατρίδας σας, της Γαλλίας. Ας θυμηθούμε την υπόθεση Ντρέιφους. Ας θυμηθούμε τη δίκη του Φλομπέρ, ας θυμηθούμε τη δίκη του “Κατηγορώ” του Ζολά. Ο Τζιακούρμας δεν είναι βέβαια ούτε Ντρέυφους, ούτε Ζολά, ούτε Φλομπέρ. Αλλά, στις μικρές του διαστάσεις, εκπροσωπεί ένα τέτοιο πρόβλημα. Για αυτό καλώ και εσάς και την Επιτροπή να δείξετε ενδιαφέρον για την περίπτωσή του. Να είστε βέβαιοι ότι με τον αγώνα, με τη διεκδίκηση της ελευθερίας του Τζιακούρμα διεκδικείτε την ελευθερία, την ειρήνη και τη συμφιλίωση των δύο κοινοτήτων στην Κύπρο."@el8
|
| lpv:translated text |
"I think that if the Greek Government had said this, I would believe it, but others might not. If the Government of Cyprus had said this, I would believe it, but others might not. But these are the words of the British police. I think that draws a line under the question of what happened. As to the political significance of what happened, Mr Tsiakourmas was a building contractor who went into the British base, which is close to a Turkish-Cypriot village, and collected Turkish labourers for building work. In other words, this was a man with contacts with both communities, which the Turkish and Turkish-Cypriot leaders wish to keep apart and at loggerheads. It was because he was in the delicate position of dealing with his Turkish counterparts in Cyprus that he became the target of this criminal abduction.
May I say that it is a sorry spectacle to see an arbitrary power which has claimed to be a state for 25 years, which has not been recognised by the international community for 25 years, now trying to impose its de facto presence by engaging in gangster-type abductions.
Commissioner, I turn to you. Concern for the fate of the individual is one of the most noble traditions of France, your country and homeland. We need only think of the Dreyfus case, we need only think of Flaubert’s trial, we need only think of Zola’s ‘J’accuse’ trial. Tsiakourmas is, of course, no Dreyfus, Zola or Flaubert. But, in his own small way, he represents the very same problem. Which is why I call on you and the Commission to evince an interest in his case. Let me assure you that, in fighting and claiming his freedom, Tsiakourmas is claiming freedom, peace and reconciliation for the two communities in Cyprus."@lv10
|
| lpv:translated text |
"I think that if the Greek Government had said this, I would believe it, but others might not. If the Government of Cyprus had said this, I would believe it, but others might not. But these are the words of the British police. I think that draws a line under the question of what happened. As to the political significance of what happened, Mr Tsiakourmas was a building contractor who went into the British base, which is close to a Turkish-Cypriot village, and collected Turkish labourers for building work. In other words, this was a man with contacts with both communities, which the Turkish and Turkish-Cypriot leaders wish to keep apart and at loggerheads. It was because he was in the delicate position of dealing with his Turkish counterparts in Cyprus that he became the target of this criminal abduction.
May I say that it is a sorry spectacle to see an arbitrary power which has claimed to be a state for 25 years, which has not been recognised by the international community for 25 years, now trying to impose its de facto presence by engaging in gangster-type abductions.
Commissioner, I turn to you. Concern for the fate of the individual is one of the most noble traditions of France, your country and homeland. We need only think of the Dreyfus case, we need only think of Flaubert’s trial, we need only think of Zola’s ‘J’accuse’ trial. Tsiakourmas is, of course, no Dreyfus, Zola or Flaubert. But, in his own small way, he represents the very same problem. Which is why I call on you and the Commission to evince an interest in his case. Let me assure you that, in fighting and claiming his freedom, Tsiakourmas is claiming freedom, peace and reconciliation for the two communities in Cyprus."@en3
|
| lpv:translated text |
"Wenn dies die griechische Regierung sagte, würde ich es durchaus glauben, aber jemand anderes könnte es anzweifeln. Wenn dies die zyprische Regierung sagte, würde ich es glauben, aber jemand anderes könnte es anzweifeln. Aber dies sagt die britische Polizei. Das sollte einen Schlussstrich unter den Vorfall setzen. Auch in Bezug auf die politische Bedeutung des Vorfalls. Herr Tsiakourmas war ein Bauunternehmer, der in den unweit eines türkisch-zyprischen Dorfes gelegenen britischen Stützpunkt gegangen ist und sich von dort türkische Arbeiter für seine Firma geholt hat. Er war also ein Mensch, der Kontakt zwischen den beiden Volksgruppen herstellte, die nach dem Willen der türkischen und der türkisch-zyprischen Führung getrennt und einander feindlich gesonnen bleiben sollen. Weil er in dieser heiklen Position mit seinen türkischen Mitbürgern auf Zypern verkehrte, wurde er zur Zielscheibe dieser verbrecherischen Entführung.
Gestatten Sie mir die Bemerkung, dass dies das traurige Schauspiel einer Willkürherrschaft ist, die seit 25 Jahren den Staat repräsentiert, der seit 25 Jahren nicht von der internationalen Gemeinschaft anerkannt wird und nun seine De-facto-Präsenz mit einer Entführung in Gangstermanier unter Beweis stellen will.
Herr Kommissar, ich wende mich an Sie. Die Anteilnahme am Schicksal eines Menschen ist eine der vornehmsten Traditionen Ihres Heimatlands Frankreich. Erinnern wir uns der Dreyfus-Affäre. Denken wir an den Prozess gegen Flaubert, denken wir an Emile Zolas Offenen Brief „J’accuse...!“ im Zusammenhang mit dem gegen ihn geführten Prozess. Nun ist Tsiakourmas weder Dreyfus noch Zola oder Flaubert. Aber in seiner kleinen Dimension steht er für ein gleich gelagertes Problem. Deshalb rufe ich sowohl Sie als auch die Kommission auf, Interesse für seinen Fall zu zeigen. Sie können sicher sein: mit dem Kampf und der Forderung nach Freilassung von Herrn Tsiakourmas fordern Sie die Freiheit, den Frieden und die Versöhnung der beiden Volksgruppen auf Zypern."@de7
|
| lpv:translated text |
"(EL) Pienso que si esto lo dijera el gobierno griego, yo lo creería, pero otra persona podría no creerlo. Si lo dijera el gobierno chipriota, yo lo creería, pero otra persona podría no creerlo. Pero lo dice la policía inglesa. Considero que esto pone punto final a las especulaciones sobre lo ocurrido. Con respecto ahora a la importancia política de lo ocurrido. Tsiakourmas era un contratista de obras que entraba en una base inglesa que se encuentra muy cerca de un pueblo turcochipriota, y contrataba en ese pueblo a obreros turcos para su trabajo. Era, pues, una persona que posibilitaba el contacto entre dos comunidades que los dirigentes turcos y turcochipriotas quieren mantener separadas y enemistadas. Por el hecho de encontrarse en esa delicada posición y relacionarse con sus conciudadanos turcos se convirtió en blanco de un criminal secuestro.
Permítanme una observación: es lamentable el espectáculo de un poder arbitrario que durante 25 años pretende aparentar una entidad estatal, que durante 25 años carece de reconocimiento por la comunidad internacional, y que quiere ahora imponer
su presencia con un secuestro gangsteril.
Señor Comisario, me dirijo a usted. El interés por la suerte de cualquier persona es una de las tradiciones más nobles de Francia, su país y su patria. Recordemos el caso Dreyfus. Recordemos el proceso de Flaubert, recordemos el “Yo acuso” de Zola. Tsiakourmas, claro está, no es ni Dreyfus ni Flaubert ni Zola. Pero, en sus limitadas dimensiones, representa un problema semejante. Por ello, invito a usted y a la Comisión a mostrar interés por su caso. Estén seguros de que con esta causa, con la reivindicación de la libertad de Tsiakourmas reivindican la libertad, la paz y la reconciliación de las dos comunidades en Chipre."@es12
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
"de facto"12,9
|
| lpv:translated text |
"Penso che, se simili affermazioni fossero fatte dal governo greco, io ci crederei, mentre altre persone potrebbero non prestarvi fede. Se fossero fatte dal governo cipriota, io ci crederei, ma altre persone magari no. Ma queste dichiarazioni sono state rese dalla polizia britannica e penso che ciò metta una pietra sopra alle speculazioni. Venendo ora alla questione della rilevanza politica di questi fatti, ricordo che il signor Tsiakourmas è un imprenditore edile che stava entrando nella base britannica, ubicata vicino ad un paese turcocipriota, per prelevare alcuni operai turchi cui dava lavoro. Si tratta dunque di un uomo che rappresenta un contatto tra le due comunità, che i
turchi e turcociprioti preferirebbero vedere divise ed ostili. Proprio perché svolgeva il delicato compito di mantenere rapporti commerciali con cittadini turchi a Cipro, è rimasto vittima di questo criminale sequestro.
Mi sia consentito di sottolineare che questo potere prepotente offre di sé uno spettacolo davvero triste: da 25 anni finge di essere uno Stato, pur senza essere riconosciuto dalla comunità internazionale, e ora vorrebbe imporre
la sua presenza con un sequestro di stampo criminale.
Mi rivolgo direttamente a lei, signor Commissario. L’interesse per la sorte di un uomo è una delle più nobili tradizioni della sua patria, la Francia – ricordo il caso Dreyfuss, il processo Flaubert e il “
” di Zola. Il signor Tsiakourmas non è certo come Dreyfuss, Zola o Flaubert, ma nel suo piccolo rappresenta un problema. Pertanto invito lei e la Commissione a mostrare interesse per il suo caso. Siate certi che, lottando per rivendicare la libertà di Tsiakourmas, rivendicherete anche la libertà, la pace e la pacificazione delle due comunità di Cipro."@it9
|
| lpv:unclassifiedMetadata | |
| lpv:unclassifiedMetadata | |
| lpv:translated text |
"Penso que se fosse o Governo grego a fazer estas afirmações, eu acreditaria nelas, mas outra pessoa poderia não acreditar. Se fosse o Governo cipriota a fazê-las, eu acreditaria, mas outros poderiam não acreditar. Mas é a polícia britânica a afirmá-lo. Penso que isso põe um ponto final nas especulações sobre o que aconteceu. Vejamos agora qual é o significado político do sucedido. Panicos Tsiakourmas era um construtor civil que ia à base britânica, situada nas proximidades de uma aldeia cipriota turca, buscar operários turcos para os utilizar nas suas obras. Ou seja, era uma pessoa que estabelecia contactos entre duas comunidades que os dirigentes turcos e cipriotas turcos querem manter separadas e hostis. Uma vez que se encontrava nessa posição delicada se porque se relacionava com os seus concidadãos turcos em Chipre, tornou-se alvo deste sequestro criminoso.
Permitam-me que observe que é triste o espectáculo de um poder arbitrário que durante 25 anos pretende representar um Estado, que durante 25 anos não é reconhecido pela comunidade internacional e que agora quer impor de facto a sua presença através de um sequestro à maneira dos gangsters.
Senhor Comissário, dirijo-me a si. O interesse pela sorte de qualquer pessoa é uma das tradições mais nobres do seu país e da sua pátria, a França. Lembremo-nos do caso Dreyfus. Lembremo-nos do processo de Flaubert, lembremo-nos do processo do "Eu acuso" de Zola. É evidente que Panicos Tsiakourmas não é Dreyfus, nem Zola, nem Flaubert. No entanto, nas suas limitadas dimensões, representa um problema semelhante. Por isso, peço a V.Ex.ª e à Comissão que demonstrem interesse pelo seu caso. Podem estar certos de que com esta causa, com a reivindicação da liberdade de Panicos Tsiakourmas estão a reivindicar a liberdade, a paz e a reconciliação das duas comunidades em Chipre."@pt11
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
"de facto"12,9
|
| lpv:translated text |
"J
pense que si c’était le gouvernement grec qui disait cela, personnellement je le croirais, mais quelqu’un d’autre pourrait ne pas y ajouter foi. Si c’était le gouvernement chypriote, personnellement je le croirais, mais quelqu’un d’autre pourrait ne pas y ajouter foi. Mais c’est la police anglaise qui le rapporte. Voilà, à mon avis, qui met un point final à ce qui s'est passé. Maintenant, en ce qui concerne la signification politique de l’événement, M. Tsiakourmas était un entrepreneur en bâtiment qui avait accès à la base anglaise, laquelle est proche d’un village chypriote turc où il allait prendre des ouvriers turcs pour les utiliser dans ses travaux. Autrement dit, c’était un homme qui assurait le contact entre deux communautés, turque et chypriote turque, que leurs dirigeants respectifs veulent maintenir séparées et hostiles. Comme il se trouvait dans cette position délicate d’avoir des échanges avec des compatriotes turcs à Chypre, il a été la cible de cet enlèvement criminel.
Permettez-moi de faire observer que c’est là le spectacle affligeant d’un pouvoir arbitraire qui depuis 25 ans se fait passer pour un État, qui depuis 25 ans n’est pas reconnu par la communauté internationale et qui, maintenant, veut imposer de facto sa présence au moyen d’un enlèvement crapuleux.
Je m’adresse à vous, Monsieur le Commissaire. L’intérêt porté au sort d’un être humain est l’une des traditions les plus nobles de votre pays et de votre patrie, la France. Rappelons-nous l’affaire Dreyfus. Rappelons-nous le procès de Flaubert, rappelons-nous le procès du "J’accuse" de Zola. Certes, M. Tsiakourmas n’est ni Dreyfus, ni Zola, ni Flaubert. Mais, à la place modeste qui est la sienne, il incarne un problème de cette nature. C’est pourquoi je vous demande, à vous comme à la Commission, de manifester de l’intérêt pour son cas. Soyez assurés qu’en exigeant la liberté de M. Tsiakourmas, vous exigez la liberté, la paix et la réconciliation des deux communautés de Chypre."@fr6
|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.20010405.10.4-176"4
|
| lpv:hasSubsequent |
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples