Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2001-04-05-Speech-4-129"
| Predicate | Value (sorted: default) |
|---|---|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.20010405.6.4-129"4
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:speaker | |
| lpv:spoken text |
". - Le Sommet de Stockholm avait tout du "Sommet de routine" pour l’opinion publique et les médias. S’il n’y avait pas eu, en effet, l’annonce de la décision conjointe franco-allemande de ne pas décider d’une date butoir de libéralisation complète des marchés de l’énergie pour mieux en maîtriser toutes les conséquences et tous les effets, on n’en aurait sûrement pas parlé dans les journaux et les télés
C’était pourtant un Sommet important en matière économique et sociale, qui s’inscrivait dans la droite ligne du Sommet de Lisbonne, avec la réaffirmation de la nécessité d’agir pour une société européenne de plein-emploi, avec des emplois de qualité.
Ces orientations se sont, au demeurant, heurtées dès le lendemain, à l’annonce brutale de plans de licenciements, chez Danone et Marks et Spencer. Aucune concertation, ni même de véritables raisons économiques. Cette véritable "dictature" de la Bourse et "cette chasse effrénée aux profits" organisées au détriment de salariés, qui sont pourtant les premiers créateurs de richesses, a montré à ceux qui l’ignoraient encore le profond fossé existant entre les discours, parfois lénifiants, des politiques et les réalités vécues par les salariés sur le terrain.
Sauf donc à constater aujourd’hui le décès du
on ne peut rester sans réagir et j’ai personnellement, dès le 31 mars, interpellé les plus hautes autorités européennes et françaises afin que des mesures soient proposées pour stopper cette spirale infernale ! J’attends, maintenant, comme beaucoup dans cet hémicycle, des réponses précises et pertinentes. Si ce n’était pas le cas, il serait à l’avenir inutile d’organiser des Sommets sur l’emploi et le social.
En attendant, j’approuve la proposition de Francis Wurtz de créer au sein de notre Parlement européen une structure ad hoc, une sous-commission ou un observatoire pour surveiller et analyser ces stratégies d'ajustement des grands groupes économiques basées uniquement sur des réductions d’effectifs. Un prochain sommet européen devrait travailler sur cette question vitale pour l’équilibre et l’avenir de l’Europe, au cours de l’année 2001. C’est dans cet esprit que j’ai voté aujourd’hui la résolution commune déposée par la gauche."@fr6
|
| lpv:spokenAs | |
| lpv:translated text |
"Topmødet i Stockholm blev af den offentlige mening og af medierne på forhånd anset for at være et rutinemæssigt topmøde. Dagblade og TV havde næppe omtalt mødet, hvis ikke Frankrig og Tyskland havde offentliggjort en fælles beslutning om ikke at fastsætte en endelig dato for den fuldstændige liberalisering af energimarkederne for dermed at sikre bedst mulig kontrol med alle konsekvenser og følgevirkninger heraf. Ikke desto mindre var der tale om et vigtigt topmøde, når det gælder de økonomiske og sociale aspekter. Topmødet i Stockholm ligger i direkte forlængelse af Lissabon-topmødet og fastslår på ny, at der er behov for initiativer, som tilsigter at skabe fuld beskæftigelse og både flere og bedre job i EU.
Disse målsætninger blev i øvrigt straks efter Det Europæiske Råds møde konfronteret med den uventede meddelelse om afskedigelsesplaner hos Danone og Marks [amp] Spencer. Intet samråd og ingen reelle økonomiske begrundelser. Der er tale om regulært "børsdiktatur" og hæmningsløs profitjagt på bekostning af arbejdstagerne, uagtet at samfundsværdierne først og fremmest skabes af disse. Dette vidner om - for dem, der endnu ikke måtte være sig dette forhold bevidst - at der er en dyb kløft mellem politikernes undertiden formildende ord og den virkelighed, der møder arbejdstagerne.
Vil vi således ikke blot konstatere, at "den europæiske sociale model" hermed er afgået ved døden, må vi reagere mod disse forhold. Personlig rettede jeg den 31. marts henvendelse til de øverste myndigheder i Frankrig og på europæisk plan og anmodede om, at der stilles forslag om foranstaltninger, som kan bringe os ud af denne onde cirkel! Jeg forventer som mange andre af Europa-Parlamentets medlemmer præcise og saglige svar på denne forespørgsel. I modsat fald tjener det ikke noget formål fremover at afholde topmøder om beskæftigelse og sociale anliggender.
Indtil disse svar foreligger, støtter jeg Francis Wurtz' forslag om, at der i Europa-Parlamentet oprettes en ad hoc-struktur, en slags underudvalg eller observationscenter, som skal overvåge og analysere disse tilpasningsstrategier, som udarbejdes af de store koncerner udelukkende med udgangspunkt i personalemæssige nedskæringer. Der er tale om et spørgsmål, som er af afgørende betydning for EU's fremtid og for balancen i EU, og spørgsmålet bør sættes på dagsordenen for et kommende europæisk topmøde i løbet af 2001. Jeg har på denne baggrund stemt for det fælles beslutningsforslag, som er fremsat af venstrefløjen."@da1
".
Der Gipfel von Stockholm war für die Öffentlichkeit und die Medien nichts als ein „Routinegipfel“, denn wäre nicht der gemeinsame deutsch-französische Beschluss verkündet worden, keinen Endtermin für die vollständige Liberalisierung der Energiemärkte festzulegen, um deren Auswirkungen und Folgen besser beherrschen zu können, hätte der Gipfel sicherlich in den Zeitungen und im Fernsehen keine Rolle gespielt. Es war jedoch ein bedeutsamer Gipfel für den Wirtschafts- und Sozialbereich, der mit der Bekräftigung der Notwendigkeit, für eine europäische Gesellschaft der Vollbeschäftigung mit hochwertigen Arbeitsplätzen zu wirken, in der logischen Folge des Gipfels von Lissabon stand.
Diese Orientierungen gerieten jedoch gleich unmittelbar danach in Widerspruch zu der brutalen Ankündigung von Entlassungsplänen bei Danone sowie Marks und Spencer. Es gab keinerlei Abstimmung und nicht einmal wirkliche wirtschaftliche Gründe dafür. Diese wahrhafte „Diktatur“ der Börse und diese „hemmungslose Profitjagd“ auf Kosten der Arbeitnehmer, die indes den größten Teil zur Schaffung von Werten beitragen, hat denen, die sich dessen noch nicht bewusst waren, vor Augen geführt, welche Diskrepanz zwischen den zuweilen beschwichtigenden Reden der Politiker und der Realität besteht, mit der die Arbeitnehmer im wirklichen Leben konfrontiert sind.
Wenn nicht unverzüglich das Dahinscheiden des
verkündet werden soll, kann man angesichts dessen nicht untätig bleiben, und so habe ich persönlich mich bereits am 31. März an die höchsten europäischen und französischen Instanzen gewandt, um Maßnahmen zu fordern, mit denen diese unheilvolle Entwicklung gestoppt werden kann. Ich erwarte jetzt, wie viele andere hier im Saal, sachdienliche, präzise Antworten. Sollten diese ausbleiben, so wäre es künftig überflüssig, Gipfel zur Beschäftigungs- und Sozialpolitik durchzuführen.
Als ersten Schritt schließe ich mich dem Vorschlag von Francis Wurtz an, im Rahmen unseres Europäischen Parlaments eine Ad-hoc-Gruppe, einen Unterausschuss oder eine Beobachtungsstelle einzurichten, um die ausschließlich auf Stellenabbau beruhenden Anpassungsstrategien der Großkonzerne zu verfolgen und zu analysieren. Mit dieser für das Gleichgewicht und die Zukunft Europas wesentlichen Frage sollte sich dann ein weiterer europäischer Gipfel im Verlaufe des Jahres 2001 befassen. In diesem Sinn habe ich heute für die von der Linken eingebrachte gemeinsame Entschließung gestimmt."@de7
"Η Σύνοδος Κορυφής της Στοκχόλμης είχε για την κοινή γνώμη και τα μέσα ενημέρωσης, όλα τα χαρακτηριστικά μιας συνόδου ρουτίνας. Πράγματι, αν δεν υπήρχε η κοινή γαλλογερμανική απόφαση να μην αποφασιστεί καταληκτική ημερομηνία πλήρους ελευθέρωσης των αγορών ενέργειας για να χειραγωγηθούν καλύτερα όλες οι επιπτώσεις και όλες οι συνέπειές της, δεν θα είχε καν αναφερθεί στις εφημερίδες και στην τηλεόραση. Εντούτοις, ήταν μια σημαντική σύνοδος από οικονομική και κοινωνική άποψη, η οποία ενεγράφετο στη συνέχεια της Συνόδου Κορυφής της Λισαβόνας, με την επαναβεβαίωση της ανάγκης να αναληφθεί δράση για μια ευρωπαϊκής κοινωνία πλήρους απασχόλησης με θέσεις εργασίας καλής ποιότητας.
Αυτές οι κατευθυντήριες γραμμές προσέκρουσαν εξάλλου, ήδη από την επαύριο, στην απότομη αναγγελία απολύσεων στις επιχειρήσεις Danone και Marks and Spencer. Δεν διεξήχθησαν διαβουλεύσεις, ούτε καν δόθηκαν πραγματικοί οικονομικοί λόγοι. Αυτή η πραγματική “δικτατορία” του χρηματιστηρίου και “αυτό το ξέφρενο κυνήγι του κέρδους” που οργανώνεται εις βάρος των μισθωτών, οι οποίοι είναι εντούτοις οι πρώτοι δημιουργοί του πλούτου, απέδειξε σε όσους συνέχιζαν να το αγνοούν το βαθύ χάσμα που υπάρχει ανάμεσα στους, συχνά καθησυχαστικούς, λόγους των πολιτικών και την πραγματικότητα που ζουν οι μισθωτοί στους χώρους εργασίας.
Εκτός λοιπόν από το να διαπιστώσουμε σήμερα το θάνατο του
δεν μπορούμε να μείνουμε αδρανείς και, προσωπικά, κάλεσα ήδη από τις 31 Μαρτίου τις ανώτατες ευρωπαϊκές και γαλλικές αρχές να προτείνουν μέτρα για να σταματήσει αυτός ο φαύλος κύκλος ! Αναμένω τώρα, όπως πολλοί σε αυτή την αίθουσα, συγκεκριμένες και πρόσφορες απαντήσεις. Αν αυτό δεν συμβεί, θα είναι άχρηστο να διοργανώνονται στο μέλλον σύνοδοι κορυφής για την απασχόληση και τα κοινωνικά προβλήματα.
Στο μεταξύ, εγκρίνω την πρόταση του Francis Wurtz να συσταθεί στους κόλπους του Ευρωπαϊκού Κοινοβουλίου μας ένα όργανο ad hoc, μια υποεπιτροπή ή ένα παρατηρητήριο για να επιβλέπει και να αναλύει αυτές τις στρατηγικές προσαρμογής των μεγάλων οικονομικών ομίλων, οι οποίες βασίζονται αποκλειστικά σε μειώσεις προσωπικού. Μια προσεχής ευρωπαϊκή σύνοδος κορυφής θα έπρεπε να ασχοληθεί με αυτό το ζωτικό για την ισορροπία και το μέλλον της Ευρώπης θέμα, εντός του 2001. Σε αυτό το πνεύμα, υπερψήφισα σήμερα το κοινό ψήφισμα που κατέθεσε η αριστερά."@el8
"For public opinion and the media, Stockholm had all the hallmarks of a routine summit. In fact, had it not been for the announcement of the joint Franco-German decision to postpone setting a deadline for the full liberalisation of the energy market until there is greater mastery of all the consequences and all the effects, the summit would certainly have been overlooked by the newspapers and TV. It was an important summit in economic and social terms, however, and entirely in line with the Lisbon Summit, with the reaffirmation of the need to take action to secure full employment and skilled jobs in Europe.
As it turns out, those guidelines have immediately run up against the brutal announcement of redundancy plans at Danone and Marks and Spencer, with no consultation and without even having any genuine economic reasons. Veritable ‘dictatorship’ by the stock exchange and frenzied profit-seeking to the detriment of employees, when they are in fact the prime wealth creators, has demonstrated – to anyone who did not already know – what a vast gap there is between the soothing speeches of politicians and the reality experienced by employees on the ground.
So unless we want to acknowledge the death of the European social model, we cannot stand by and do nothing, and personally, since 31 March, I have been lobbying the highest European and French authorities to propose measures to end this diabolical spiral. I am now waiting, like many in this Chamber, for precise and relevant responses. If these are not forthcoming, there will be no point in organising any summits on employment and social policy in the future.
In the meantime, I support Francis Wurtz’s proposal to create an ad hoc structure within the European Parliament, a sub-committee or observatory to monitor and analyse the adjustment strategies that powerful economic groups base entirely on staff reductions. There should be a European summit on this vital issue for the equilibrium and future of Europe, in the course of 2001. That is the spirit in which I have voted today for the joint resolution tabled by the left."@en3
"(FR) La cumbre de Estocolmo tenía todas las características de una “cumbre rutinaria” para la opinión pública y los medios de comunicación. Si no hubiera existido, en efecto, el anuncio de la decisión conjunta franco-alemana de no decidir una fecha tope de liberalización completa del mercado de la energía para controlar mejor todas sus consecuencias y todos sus efectos, seguramente no se habría hablado de ella en los periódicos y las televisiones. Se trataba, no obstante, de una cumbre importante en materia económica y social que se inscribía en la línea de la cumbre de Lisboa, con la reafirmación de la necesidad de actuar en favor de una sociedad europea de pleno empleo, con empleos de calidad.
Al día siguiente, estas orientaciones chocaron, por lo demás, con el anuncio brutal de planes de despidos en Danone y Marks [amp] Spencer. Ninguna concertación, ni siquiera verdaderas razones económicas. Esta verdadera “dictadura” de la Bolsa y “esta caza desenfrenada de beneficios” organizadas en detrimento de los asalariados, que son, no obstante, los primeros creadores de riquezas, han demostrado a aquellos que aún lo ignoraban la profunda distancia que existe entre los discursos, a veces tranquilizadores, de los políticos y las realidades vividas
por los asalariados.
A reserva de constatar hoy la muerte del
no podemos dejar de reaccionar, y a partir del 31 de marzo me he dirigido personalmente a las más máximas autoridades europeas y francesas ¡a fin de que se propongan medidas para detener esta espiral infernal! Ahora, como muchos en este hemiciclo, espero respuestas precisas y pertinentes. Si ello no ocurre, sería inútil organizar en el futuro cumbres sobre el empleo y el aspecto social.
Mientras tanto, apruebo la propuesta de Francis Wurtz de crear en el seno de nuestro Parlamento Europeo una estructura
una subcomisión o un observatorio para vigilar y analizar estas estrategias de ajuste de los grandes grupos económicos basadas únicamente en reducciones de plantilla. Una próxima cumbre europea debería trabajar sobre esta cuestión vital para el equilibrio y el futuro de Europa, durante el año 2001. Dentro de este espíritu hoy he votado a favor de la resolución común presentada por la izquierda."@es12
"Tukholman huippukokous oli yleisölle ja tiedotusvälineille täydellisen "rutiininomainen huippukokous". Jos siellä ei olisi ilmoitettu Ranskan ja Saksan yhteisestä päätöksestä jättää sopimatta energiamarkkinoiden täyden vapauttamisen alkamispäivämäärästä, jotta kaikkia sen seurauksia ja vaikutuksia voitaisiin tutkia tarkemmin, kokouksesta ei varmaankaan olisi puhuttu lehdissä ja televisiossa. Kyseessä oli kuitenkin taloudellisesta ja sosiaalisesta näkökulmasta tärkeä huippukokous, joka on suoraa jatkoa Lissabonin huippukokoukselle ja jossa toistettiin tarve ryhtyä toimiin sellaisen eurooppalaisen yhteiskunnan puolesta, jossa vallitsee täystyöllisyys ja työpaikat ovat laadukkaita.
Suuntaviivat törmäsivät tuoreeltaan tylyyn ilmoitukseen Danonen ja Marks [amp] Spencerin irtisanomissuunnitelmista. Ei mitään neuvotteluja, ei edes varsinaisia taloudellisia syitä. Nämä todelliset "pörssin diktatuuri" ja "hillitön voiton tavoittelu", jotka toteutetaan työntekijöiden kustannuksella, vaikka nämä ovat kuitenkin rikkauksien ensisijaisia luojia, osoittivat niille, jotka tätä eivät vielä tienneet, syvän kuilun, joka vallitsee poliittisten – toisinaan tyynnyttelevien – puheiden ja työntekijöiden käytännön todellisuuden välillä.
Jos emme tyydy nyt toteamaan, että
on tuhottu, emme voi olla toimimatta, ja olen itse ottanut heti maaliskuun 31. päivästä lähtien yhteyttä Euroopan ja Ranskan korkeimpiin viranomaisiin, jotta tämän tuhon kierteen pysäyttämiseksi ehdotettaisiin toimia. Odotan nyt monen muun parlamentin jäsenen tavoin täsmällisiä ja asianmukaisia vastauksia. Jos niitä ei saada, tulevaisuudessa on turha järjestää työllisyyttä ja sosiaalialaa koskevia huippukokouksia.
Vastauksia odotellessa kannatan Francis Wurtzin ehdotusta perustaa Euroopan parlamenttiin tilapäinen rakenne, alivaliokunta tai seurantakeskus valvomaan ja analysoimaan suurten yhtymien sopeutusstrategioita, jotka perustuvat vain työntekijöiden vähentämiseen. Jossakin EU:n vuoden 2001 huippukokouksessa pitäisi käsitellä tätä Euroopan tasapainon ja tulevaisuuden kannalta tärkeää kysymystä. Tästä syystä äänestin tänään vasemmiston esittämän yhteisen päätöslauselmaesityksen puolesta."@fi5
"Il Vertice di Stoccolma doveva essere un vertice di
per l’opinione pubblica e i
. Se non ci fosse stato l’annuncio della decisione congiunta franco-tedesca di non fissare una data di riferimento per la completa liberalizzazione dei mercati dell’energia per meglio gestirne le conseguenze e gli effetti, non se ne sarebbe sicuramente parlato nei giornali e in televisione. Si è trattato, cionondimeno, di un Vertice importante dal punto di vista economico e sociale, che discende direttamente dal Vertice di Lisbona, in cui è stata affermata la necessità di adoperarsi per una società europea di piena occupazione con posti di lavoro di qualità.
Questi orientamenti del resto si sono subito scontrati con l’annuncio brutale dei piani di licenziamento da parte di
e di
. Non vi è stata alcuna concertazione e non sussistono nemmeno delle vere ragioni economiche. Questa vera e propria “dittatura” della Borsa e “questa caccia sfrenata al profitto” orchestrata a danno dei lavoratori, che peraltro sono i creatori primi di ricchezza, ha mostrato a coloro che ancora lo ignoravano il profondo divario tra i discorsi, talvolta lenitivi, dei politici e le realtà vissute sul campo dai lavoratori.
A parte dover constatare il decesso del “modello sociale europeo”, non possiamo rimanere inerti e personalmente mi sono attivato dal 31 marzo interpellando le più alte autorità europee e francesi affinché siano proposte misure per fermare tale spirale infernale! Come molti in questo Emiciclo, attendo risposte precise e puntuali. Se così non fosse, sarà inutile organizzare in futuro dei vertici sull’impiego e sul sociale.
Nell’attesa approvo la proposta della onorevole Wurtz di creare all’interno del Parlamento una struttura
una sotto-commissione o un osservatorio, per monitorare e analizzare le strategie di aggiustamento dei grandi gruppi, che si basano unicamente sulla riduzione del personale. Nel corso dell’anno il prossimo Vertice europeo dovrebbe affrontare questo tema, che è vitale per l’equilibrio e per il futuro dell’Europa. In questo spirito ho votato a favore della risoluzione comune presentata dalla sinistra."@it9
"For public opinion and the media, Stockholm had all the hallmarks of a routine summit. In fact, had it not been for the announcement of the joint Franco-German decision to postpone setting a deadline for the full liberalisation of the energy market until there is greater mastery of all the consequences and all the effects, the summit would certainly have been overlooked by the newspapers and TV. It was an important summit in economic and social terms, however, and entirely in line with the Lisbon Summit, with the reaffirmation of the need to take action to secure full employment and skilled jobs in Europe.
As it turns out, those guidelines have immediately run up against the brutal announcement of redundancy plans at Danone and Marks and Spencer, with no consultation and without even having any genuine economic reasons. Veritable ‘dictatorship’ by the stock exchange and frenzied profit-seeking to the detriment of employees, when they are in fact the prime wealth creators, has demonstrated – to anyone who did not already know – what a vast gap there is between the soothing speeches of politicians and the reality experienced by employees on the ground.
So unless we want to acknowledge the death of the European social model, we cannot stand by and do nothing, and personally, since 31 March, I have been lobbying the highest European and French authorities to propose measures to end this diabolical spiral. I am now waiting, like many in this Chamber, for precise and relevant responses. If these are not forthcoming, there will be no point in organising any summits on employment and social policy in the future.
In the meantime, I support Francis Wurtz’s proposal to create an ad hoc structure within the European Parliament, a sub-committee or observatory to monitor and analyse the adjustment strategies that powerful economic groups base entirely on staff reductions. There should be a European summit on this vital issue for the equilibrium and future of Europe, in the course of 2001. That is the spirit in which I have voted today for the joint resolution tabled by the left."@lv10
"De Top van Stockholm was in de ogen van de publieke opinie en de media een echte routinematige Top. Frankrijk en Duitsland hebben op deze Top gezamenlijk besloten om geen uiterste datum vast te stellen waarop de energiemarkten volledig geliberaliseerd moeten zijn, zodat eerst alle consequenties overzien kunnen worden. Zonder dit besluit zou er waarschijnlijk in de kranten en op de televisie geen gewag zijn gemaakt van deze Top. Vanuit economisch en sociaal oogpunt ging het evenwel om een belangrijke Top, aangezien op deze bijeenkomst werd voortgeborduurd op de beslissingen die op de Top van Lissabon zijn genomen. Zo is opnieuw de noodzaak onderstreept om een situatie van volledige werkgelegenheid te bewerkstelligen in een Europese samenleving met kwalitatief goede banen.
Kort na het bekend worden van deze richtsnoeren zijn onverhoeds de ontslagplannen bekendgemaakt bij Danone en Marks en Spencer, zonder dat er voorafgaand overleg heeft plaatsgevonden en zonder dat hiervoor daadwerkelijke economische redenen bestaan. Deze waarachtige "dictatuur" van de beurs en "dit ongebreidelde streven naar winstmaximalisatie" ten koste van de werknemers, die in de eerste plaats deze rijkdom hebben bewerkstelligd, hebben aan iedereen die het nog niet wist duidelijk gemaakt dat er een diepe kloof bestaat tussen enerzijds de soms sussende woorden van de politici en anderzijds de realiteit waaraan de werknemers binnen de bedrijven het hoofd moeten bieden.
We moeten nu dus constateren dat het
ten onder is gegaan. Dit vereist een reactie. Persoonlijk heb ik al op 31 maart de belangrijkste Europese en Franse autoriteiten opgeroepen maatregelen voor te stellen om deze neerwaartse spiraal te keren. Net als veel andere aanwezigen hier, verwacht ik duidelijke en steekhoudende antwoorden van deze autoriteiten. Als deze antwoorden er niet komen heeft het geen zin meer toppen te organiseren over de werkgelegenheid en het sociale aspect.
In de tussentijd schaar ik mij achter het voorstel van Francis Wurtz om binnen ons Europees Parlement een ad-hocstructuur in de vorm van een subcommissie of een waarnemingscentrum te creëren voor toezicht op de reorganisatiestrategieën van de grote concerns, die uitsluitend gebaseerd zijn op vermindering van het aantal werknemers. In het kader van de volgende Europese Top dient dit vraagstuk, dat van wezenlijk belang is voor het evenwicht en de toekomst van Europa, in de loop van het jaar 2001 te worden behandeld. In deze context heb ik vandaag gestemd voor de gezamenlijke resolutie die door links is ingediend."@nl2
"A Cimeira de Estocolmo tinha todas as características de uma "cimeira de rotina" para a opinião pública e para os média. Efectivamente, se não tivesse sido noticiada a decisão conjunta franco-alemã de não determinar uma data limite para a liberalização completa dos mercados da energia, a fim de melhor controlar todas as consequências e todos os efeitos, não teria, seguramente, sido falada na televisão e nos jornais. No entanto, tratava-se de uma cimeira importante em matéria económica e social, que se inscrevia na linha da Cimeira de Lisboa, com a reafirmação da necessidade de actuar em benefício de uma sociedade de pleno emprego e com empregos de qualidade.
De resto, no dia seguinte, estas orientações chocaram com a brutal notícia dos planos de despedimentos da Danone e da Marks [amp] Spencer. Nenhuma concertação, nem sequer verdadeiras razões económicas. Esta autêntica "ditadura" da Bolsa e "esta caça desenfreada aos lucros" organizadas em detrimento de assalariados, que são no entanto os primeiros criadores de riqueza, mostraram aos que ainda o ignoravam o profundo abismo que existe entre os discursos, por vezes lenitivos, das políticas e as realidades vividas pelos assalariados no terreno.
Por conseguinte, a não ser que se constate hoje o fim do
não podemos deixar de reagir e, desde o dia 31 de Março, que tenho interpelado, pessoalmente, as mais altas autoridades europeias e francesas, no sentido de se proporem medidas que detenham esta espiral infernal! Espero, agora, como muitos neste hemiciclo, respostas precisas e pertinentes. Se assim não for, de futuro, será inútil organizar cimeiras sobre o emprego e as questões sociais.
Entretanto, aprovo a proposta do senhor deputado Francis Wurtz de criar, no seio deste Parlamento Europeu, uma estrutura
uma subcomissão ou um observatório que vigie e analise estas estratégias de ajustamento dos grandes grupos económicos, baseadas unicamente em reduções de efectivos. Durante o ano 2001, deveria realizar-se uma cimeira europeia que se debruçasse sobre esta questão vital para o equilíbrio e o futuro da Europa. Foi com este espírito que votei hoje a favor desta resolução comum apresentada pela esquerda."@pt11
"För den allmänna opinionen och medierna var toppmötet i Stockholm ett "rutinmässigt toppmöte". Hade det gemensamma fransk-tyska beslutet inte tillkännagivits – om att inte bestämma ett datum för en fullständig avreglering av elmarknaden i syfte att bättre kunna hantera alla konsekvenser och effekter – skulle man säkerligen inte ha talat om toppmötet i tidningar och tv. Men ur en ekonomisk och social synvinkel var det trots allt ett viktigt toppmöte, ett toppmöte i Lissabonmötets efterföljd, eftersom man på nytt bekräftade behovet av att agera för ett europeiskt samhälle med full sysselsättning och arbetstillfällen med kvalitet.
Dessa riktlinjer kom förresten redan dagen efter i konflikt med brutala uppsägningsplaner från Danone och Marks and Spencer. Ingen samordning, inte ens några verkliga ekonomiska skäl. Börsens sanna "diktatur" och "den otyglade jakten på vinst" som organiseras till förfång för löntagarna – som ändå är de som i första hand genererar rikedomar – har visat den djupa klyftan mellan politikernas stundtals lugnande ord och den verklighet som löntagarna ute i samhället lever i, för dem som ännu inte visste att denna klyfta finns.
Man kan inte förbli sittande utan att reagera, om man inte skulle konstatera att den
är död i dag. Själv vände jag mig till de högsta europeiska och franska myndigheterna redan den 31 mars, för att de skall vidta åtgärder för att stoppa denna infernaliska spiral! I likhet med många andra här i församlingen väntar jag nu på exakta och relevanta svar. Ger man inga sådana svar är det onödigt att i framtiden organisera toppmöten om sysselsättning och sociala frågor.
Under tiden godkänner jag förslaget från Francis Wurtz om att inrätta en ad hoc-struktur inom Europaparlamentet, ett underutskott eller ett centrum för att övervaka och analysera stora ekonomiska gruppers justeringsstrategier som endast innebär nedskärning av personal. Ett EU-toppmöte under 2001 bör arbeta kring denna livsavgörande fråga för Europas jämvikt och framtid. I denna anda har jag i dag röstat för det gemensamma resolutionsförslag som lagts fram av vänstern."@sv13
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
""Euroopan sosiaalinen malli""5
""Europees sociaal model""2
""europeiska sociala modellen""13
""modelo social europeu""11
""modèle social européen""6
"ad hoc"12,11,9
"“modelo social europeo”"12
"“ευρωπαϊκού κοινωνικού μοντέλου”"8
"„europäischen Sozialmodells“"7
|
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples