Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2001-04-05-Speech-4-126"
| Predicate | Value (sorted: default) |
|---|---|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.20010405.6.4-126"4
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:speaker | |
| lpv:spoken text |
". - Nous ne pouvons pas accepter les conclusions du Conseil européen de Stockholm car, ainsi que je l’ai exprimé au cours du débat, elles présentent un fouillis de tous les sujets, sans hiérarchisation, donnant l’impression d’une Europe tentaculaire qui s’occupe de tout, sans distinguer les grandes questions des petites, et sans distinguer le niveau national de l’européen.
Cette situation nuit à l’Union tout entière, car le Conseil européen, qui prend de plus en plus d’importance dans l’équilibre institutionnel, devrait présenter des conclusions particulièrement lisibles. Les corrections nécessaires supposent une réforme de la préparation des Conseils, mais aussi, plus profondément, une clarification et un allègement des compétences européennes, qui devraient constituer des enjeux de la prochaine Conférence intergouvernementale.
À notre sens, des conclusions du Conseil rationnelles et ordonnées devraient comprendre trois parties :
une première partie serait consacrée à quelques questions stratégiques d’intérêt primordial, dont le Conseil aurait réellement discuté, et sur lesquelles il aurait réellement pris des décisions.
Une seconde partie donnerait des consignes aux différents Conseils de ministres pour exécution.
Une troisième partie enfin, qui devrait être la plus substantielle, pourrait exposer certaines orientations que les chefs d’État et de gouvernement entendent suivre dans leurs pays respectifs, particulièrement pour la gestion économique et sociale - celle qui était à l’ordre du jour de Stockholm.
Ces orientations n’auraient pas de caractère contraignant, et elles tolèreraient l’expression d’opinions contraires. Elles manifesteraient donc la volonté de développer une coordination informelle, libre et ouverte, respectueuse des choix démocratiques nationaux.
Quand on lit les conclusions de Stockholm, on voit qu’on en est loin. C’est en fait une réforme profonde du Traité que notre proposition suppose, impliquant la restitution aux pays membres de nombreuses compétences."@fr6
|
| lpv:spokenAs | |
| lpv:translated text |
"Vi kan ikke acceptere konklusionerne fra Det Europæiske Råds møde i Stockholm. Som anført under forhandlingen opregnes et virvar af emner, uden prioritering, hvilket efterlader et indtryk af, at Europa strækker sine "fangarme" i alle retninger, uden at skelne mellem væsentligt og mindre væsentligt og uden at skelne mellem det nationale og det europæiske.
Dette er til skade for EU som helhed. Det Europæiske Råd, som spiller en stadig vigtigere rolle blandt EU's institutioner, har en særlig forpligtelse til at fremlægge læseværdige konklusioner. Dette forudsætter imidlertid, at forberedelsen af disse møder ændres radikalt, og - mere grundlæggende - at EU's kompetence afklares og begrænses. Spørgsmålet bør sættes på dagsordenen for den næste regeringskonference.
Efter vores opfattelse bør Rådets konklusioner for at være hensigtsmæssige og strukturerede omfatte tre afsnit.
For det første et afsnit, som omhandler helt centrale strategiske spørgsmål, som Rådet reelt har drøftet og reelt har truffet afgørelse om.
For det andet et afsnit med regulativer stilet til de forskellige ministerråd, som også skal sikre, at disse gennemføres.
For det tredje et afsnit, hvori anføres forskellige retningslinjer, som stats- og regeringscheferne agter at følge i de respektive medlemsstater, i særdeleshed vedrørende de økonomiske og socialpolitiske spørgsmål, som også var på dagsordenen for mødet i Stockholm. Dette afsnit bør være det mest omfattende.
Disse retningslinjer skal ikke have bindende virkning, og der skal være mulighed for at lade andre holdninger komme til udtryk. Retningslinjerne skal således ses som udtryk for, at man ønsker at udvikle en uformel, fri og åben koordinering, som respekterer demokratiske valg truffet på nationalt plan.
Konklusionerne fra Stockholm viser, at der endnu er lang vej igen. Vores forslag forudsætter i virkeligheden en grundlæggende reform af traktaten, som indebærer, at en række spørgsmål tilbageføres til medlemsstaternes kompetence."@da1
".
Wir können die Schlussfolgerungen des Europäischen Rates von Stockholm nicht akzeptieren, denn wie ich bereits in der Aussprache darlegte, stellen sie ein Wirrwarr von Themen ohne hierarchische Ordnung dar, die den Eindruck eines molochhaften Europas vermitteln, dass sich um alles kümmert, ohne die wichtigen von den weniger wichtigen Fragen, ohne die nationale Ebene von der europäischen zu unterschieden.
Dieser Zustand ist für die gesamte Union abträglich, denn der Europäische Rat, der im institutionellen Gleichgewicht zunehmend an Bedeutung gewinnt, sollte besonders gut verständliche Schlussfolgerungen vorlegen. Zu den notwendigen Abhilfemaßnahmen gehört eine Reform der Vorbereitung der Ratstagungen, aber auch generell eine Klärung und Bereinigung der europäischen Kompetenzen, was das Thema der nächsten Regierungskonferenz sein sollte.
Unseres Erachtens müssten geordnete und verständliche Schlussfolgerungen einer Ratstagung folgende drei Teile umfassen:
Ein erster Teil müsste die wenigen strategischen Fragen von grundlegendem Interesse umfassen, über die der Rat wirklich debattiert und zu denen er wirklich Beschlüsse gefasst hat.
Ein zweiter Teil müsste die Anweisungen enthalten, die die einzelnen Ministerräte umzusetzen haben.
Im dritten Teil, dem umfänglichsten, könnten bestimmte Orientierungen dargelegt werden, die die Staats- und Regierungschefs in ihren jeweiligen Ländern umsetzen wollen, insbesondere im wirtschafts- und sozialpolitischen Bereich, der in Stockholm auf der Tagesordnung stand. Diese Orientierungen hätten keinen verbindlichen Charakter, so dass in ihnen auch unterschiedliche Meinungen zum Ausdruck kommen könnten. Sie wären von der Bereitschaft geprägt, eine informelle, freie und offene Koordinierung zu entwickeln, die den nationalen demokratischen Entscheidungen Rechnung trägt.
Beim Lesen der Schlussfolgerungen von Stockholm stellt man fest, dass es bis dahin noch weit ist, denn unser Vorschlag setzt eine tiefgreifende Reform des Vertrags voraus, bei der den Mitgliedsländern zahlreiche Zuständigkeiten zurückübertragen werden."@de7
".
Δεν μπορούμε να αποδεχθούμε τα συμπεράσματα του Ευρωπαϊκού Συμβουλίου της Στοκχόλμης διότι, όπως ανέφερα και κατά τη διάρκεια της συζήτησης, παρουσιάζουν ένα συνονθύλευμα όλων των θεμάτων, χωρίς ιεράρχηση, δίνοντας την εντύπωση μιας πολυπλόκαμης Ευρώπης που ασχολείται με τα πάντα, χωρίς να διακρίνει τα μικρά θέματα από τα μεγάλα, χωρίς να διακρίνει το εθνικό από το ευρωπαϊκό επίπεδο.
Η κατάσταση αυτή είναι επιβλαβής για ολόκληρη την Ένωση, διότι το Ευρωπαϊκό Συμβούλιο, το οποίο αποκτά όλο και περισσότερη σημασία στη θεσμική ισορροπία, θα έπρεπε να παρουσιάσει ιδιαιτέρως ευανάγνωστα συμπεράσματα. Οι απαραίτητες διορθώσεις προϋποθέτουν μεταρρύθμιση της προετοιμασίας των Συμβουλίων, αλλά και, βαθύτερα, διευκρίνηση και απλούστευση των ευρωπαϊκών διαδικασιών που θα έπρεπε να αποτελέσουν το κρίσιμο θέμα της προσεχούς Διακυβερνητικής Διάσκεψης.
Κατά τη δική μας άποψη, για να είναι ορθολογικά και συντεταγμένα, τα συμπεράσματα του Συμβουλίου θα έπρεπε να περιλαμβάνουν τρία μέρη:
Το πρώτο μέρος θα έπρεπε να αφιερώνεται σε ορισμένα στρατηγικά θέματα πρωταρχικής σημασίας, τα οποία θα είχε πράγματι συζητήσει το Συμβούλιο και για τα οποία θα είχε πράγματι λάβει αποφάσεις.
Το δεύτερο μέρος θα έπρεπε να δίνει εντολές προς εκτέλεση από τα διάφορα Συμβούλια Υπουργών.
Το τρίτο μέρος, τέλος, που θα έπρεπε να είναι το ουσιαστικότερο, θα μπορούσε να εκθέσει ορισμένες κατευθυντήριες γραμμές τις οποίες οι αρχηγοί κρατών και κυβερνήσεων θα προτίθεντο να ακολουθήσουν στις αντίστοιχες χώρες τους, ειδικότερα για την οικονομική και κοινωνική διαχείριση – αυτήν που περιλαμβάνετο στην ημερήσια διάταξη της Στοκχόλμης.
Αυτές οι κατευθυντήριες γραμμές δεν έπρεπε να είναι δεσμευτικές και θα επέτρεπαν την έκφραση αντίθετων απόψεων. Θα εκδήλωναν, συνεπώς, τη βούληση να αναπτυχθεί ένας άτυπος συντονισμός, ελεύθερος και ανοικτός, με σεβασμό των δημοκρατικών εθνικών επιλογών.
Διαβάζοντας τα συμπεράσματα της Στοκχόλμης, βλέπουμε ότι είμαστε μακριά από κάτι τέτοιο. Πράγματι, η πρότασή μας προϋποθέτει εις βάθος μεταρρύθμιση της Συνθήκης που θα απαιτούσε την επιστροφή πολλών αρμοδιοτήτων στα κράτη μέλη."@el8
"We cannot accept the conclusions of the Stockholm European Council because, as I said during the debate, they amount to a ragbag of all the issues in no order of priority. They give the impression of a Europe with its tentacles in everything, which does not distinguish big issues from small, or the national level from the European.
That is damaging to the whole Union. The European Council, which is taking on increasing weight in the institutional balance, ought to present especially clear conclusions. To make the necessary improvements the preparation for Councils must be reformed, but also, more profoundly, European powers must be clarified and lightened, and those issues should be on the agenda for the next Intergovernmental Conference.
In our view, rational and well-ordered conclusions ought to consist of three parts:
the first part should be devoted to certain vital issues of strategy, which the Council would have discussed thoroughly, and on which it would have taken some real decisions.
The second part would give instructions for implementation to the various Councils of Ministers.
Finally, the third part, which should be the most substantial, could set out certain guidelines that the Heads of State and Government intend to follow in their respective countries, particularly as regards managing the economy and social affairs – which was on the Stockholm agenda.
These guidelines would not be restrictive, and the expression of contrary opinions would be tolerated. They would thus demonstrate a determination to develop free, informal and open coordination, respectful of national democratic choices.
Reading the Stockholm conclusions, we can see how far away we are from that. In fact our motion for a resolution calls for thorough reform of the Treaty, involving the restoration of numerous powers to the Member States."@en3
"(FR) No podemos aceptar las conclusiones del Consejo Europeo de Estocolmo ya que, como lo he expresado durante el debate, presentan un amasijo de temas, desprovistos de jerarquización, dando la impresión de una Europa tentacular que se ocupa de todo, sin distinguir entre cuestiones importantes y menos importantes, y sin distinguir el nivel nacional del europeo.
Esta situación perjudica a toda la Unión, ya que el Consejo Europeo, que adquiere cada vez mayor importancia en el equilibrio institucional, debería presentar unas conclusiones particularmente legibles. Las correcciones necesarias suponen una reforma de la preparación de los Consejos, pero también, con mayor profundidad, una clarificación y una reducción de las competencias europeas, que deberían constituir desafíos de la próxima Conferencia Intergubernamental.
En nuestra opinión, unas conclusiones del Consejo racionales y ordenadas deberían comprender tres partes:
Una primera parte estaría consagrada a algunas cuestiones estratégicas de interés primordial, que el Consejo habría discutido realmente, y respecto de las cuales habría tomado realmente decisiones.
Una segunda parte daría instrucciones a los diferentes Consejos de Ministros para su ejecución.
Una tercera parte, finalmente, que debería ser la más sustancial, podría exponer algunas orientaciones que los jefes de Estado y de gobierno procuran seguir en sus respectivos países, particularmente para la gestión económica y social - la que figuraba en el orden del día de Estocolmo -. Estas orientaciones no tendrían carácter obligatorio y admitirían la expresión de opiniones contrarias. Las mismas manifestarían, pues, la voluntad de desarrollar una coordinación informal, libre y abierta, respetuosa de las opciones democráticas nacionales.
Cuando se leen las conclusiones de Estocolmo, vemos que estamos lejos de ello. Nuestra propuesta supone, de hecho, una reforma profunda del Tratado, lo que implica la restitución a los países miembros de numerosas competencias."@es12
".
Emme voi hyväksyä Tukholman Eurooppa-neuvoston päätelmiä, sillä – kuten sanoin keskustelussa – niissä on kosketeltu melkeinpä kaikkia aiheita ilman mitään tärkeysjärjestystä, mikä antaa kuvan lonkerollisesta Euroopasta, joka huolehtii kaikesta erottelematta suuria kysymyksiä pienistä kysymyksistä tai kansallista tasoa Euroopan tasosta.
Tilanne haittaa koko unionia, sillä Eurooppa-neuvoston, jonka merkitys kasvaa jatkuvasti toimielinten välisessä tasapainossa, pitäisi tarjota erityisen selkeitä päätelmiä. Tarpeelliset korjaukset edellyttävät neuvostojen valmistelun uudistamista mutta sen lisäksi ja syvemmällä tasolla EU:n toimivaltajaon selkeyttämistä ja yksinkertaistamista, joka pitäisi antaa seuraavan hallitustenvälisen konferenssin käsiteltäväksi.
Meidän mielestämme järkevien ja jäsenneltyjen neuvoston päätelmien pitäisi koostua kolmesta osasta.
Ensimmäinen osa olisi omistettu muutamalle ensisijaisen tärkeälle strategiselle kysymykselle, joita neuvosto on todellakin pohtinut ja joista se on tehnyt todellisia päätöksiä.
Toisessa osassa annettaisiin eri ministerineuvostoille täytäntöönpano-ohjeita.
Kolmannessa osassa, joka voisi olla laajin, voitaisiin esittää suuntaviivoja, joita valtioiden ja hallitusten päämiehet noudattaisivat omissa maissaan erityisesti taloudellisissa ja sosiaalisissa asioissa – jotka olivat käsiteltävinä Tukholmassa.
Suuntaviivat eivät olisi sitovia, ja niistä voitaisiin esittää kritiikkiä. Ne kuvaisivat siten tahtoa kehittää epävirallista, vapaata, avointa ja maiden demokraattisia valintoja kunnioittavaa koordinointia.
Tukholman Eurooppa-neuvoston päätelmiä lukiessaan huomaa, että tästä ollaan vielä kaukana. Ehdotuksemme edellyttäisi perustamissopimuksen perusteellista uudistamista siten, että jäsenvaltioille palautettaisiin suuri osa niiden toimivallasta."@fi5
".
Non possiamo accettare le conclusioni del Consiglio europeo di Stoccolma poiché, come ho già detto nel corso della discussione, sono un miscuglio di ogni genere di tema, senza alcun ordine, e danno l’impressione di un’Europa-piovra che si occupa di tutto senza distinguere i grandi temi da quelli di minore importanza e senza distinguere l’ambito nazionale da quello europeo.
Una situazione simile nuoce all’intera Unione in quanto il Consiglio europeo, che ha un’importanza sempre maggiore nell’equilibrio istituzionale, dovrebbe presentare conclusioni estremamente leggibili. Le correzioni che si rendono ora necessarie presuppongono una riforma nella preparazione dei Consigli, come pure, a livello più profondo, un chiarimento e un alleggerimento delle competenze europee, e ciò dovrebbe costituire il terreno su cui si giocherà la prossima Conferenza intergovernativa.
A nostro giudizio, per essere razionali e ordinate le conclusioni del Consiglio dovrebbero essere suddivise in tre parti.
Una prima parte dovrebbe essere dedicata ad alcune questioni strategiche di interesse prioritario, di cui il Consiglio avrà veramente discusso e su cui avrà veramente preso delle decisioni.
La seconda parte dovrebbe indicare i compiti che i vari Consigli dei ministri dovranno poi svolgere.
La terza parte infine, che dovrebbe essere la più sostanziale, potrebbe contenere alcuni orientamenti che i capi di Stato e di governo intendono seguire nei loro rispettivi paesi, soprattutto per la gestione degli aspetti economici e sociali che erano all’ordine del giorno di Stoccolma.
Tali orientamenti non avrebbero carattere vincolante e sarebbero tollerate le opinioni contrarie. Essi esprimerebbero pertanto la volontà di sviluppare un coordinamento informale, libero e aperto, rispettoso delle scelte democratiche nazionali.
Leggendo le conclusioni di Stoccolma, si capisce bene che siamo ben lungi da tutto ciò. La nostra proposta infatti presuppone una riforma radicale del Trattato ed implica la restituzione di numerose competenze ai paesi membri."@it9
"We cannot accept the conclusions of the Stockholm European Council because, as I said during the debate, they amount to a ragbag of all the issues in no order of priority. They give the impression of a Europe with its tentacles in everything, which does not distinguish big issues from small, or the national level from the European.
That is damaging to the whole Union. The European Council, which is taking on increasing weight in the institutional balance, ought to present especially clear conclusions. To make the necessary improvements the preparation for Councils must be reformed, but also, more profoundly, European powers must be clarified and lightened, and those issues should be on the agenda for the next Intergovernmental Conference.
In our view, rational and well-ordered conclusions ought to consist of three parts:
the first part should be devoted to certain vital issues of strategy, which the Council would have discussed thoroughly, and on which it would have taken some real decisions.
The second part would give instructions for implementation to the various Councils of Ministers.
Finally, the third part, which should be the most substantial, could set out certain guidelines that the Heads of State and Government intend to follow in their respective countries, particularly as regards managing the economy and social affairs – which was on the Stockholm agenda.
These guidelines would not be restrictive, and the expression of contrary opinions would be tolerated. They would thus demonstrate a determination to develop free, informal and open coordination, respectful of national democratic choices.
Reading the Stockholm conclusions, we can see how far away we are from that. In fact our motion for a resolution calls for thorough reform of the Treaty, involving the restoration of numerous powers to the Member States."@lv10
"Wij kunnen de conclusies van de Europese Raad van Stockholm niet accepteren. Zoals ik reeds in het debat heb aangegeven, omvatten deze conclusies namelijk een warboel aan onderwerpen zonder enige rangschikking naar prioriteit. Ze maken duidelijk dat Europa zich met alles wil bemoeien, terwijl het geen onderscheid maakt tussen de belangrijke en minder belangrijke vraagstukken en tussen hetgeen op nationaal en hetgeen op Europese niveau behandeld dient te worden.
Deze situatie is schadelijk voor de gehele Unie. De Raad, die het institutionele evenwicht steeds verder naar zijn kant doet hellen, had juist conclusies moeten presenteren die zeer begrijpelijk zijn. Er dienen correcties te worden aangebracht, in die zin dat de verschillende Raden anders moeten worden voorbereid. Voorts dienen de Europese bevoegdheden te worden verduidelijkt en beperkt. De lidstaten dienen zich hiervoor tijdens de volgende IGC in te zetten.
De conclusies van de Raad kunnen een rationeler en beter geordend karakter krijgen als er rekening wordt gehouden met de volgende drie aspecten.
Allereerst dient er aandacht te worden besteed aan enkele strategische vraagstukken die van wezenlijk belang zijn. De Raad dient zich dus daadwerkelijk over deze vraagstukken te buigen en daadwerkelijk beslissingen op deze terreinen te nemen.
In de tweede plaats dienen er instructies over de uitvoering te worden gegeven aan de verschillende Raden van ministers.
In de derde en laatste plaats dienen er richtsnoeren te worden vastgesteld die de staatshoofden en regeringsleiders in hun eigen land bereid zijn te volgen. Dit is het belangrijkste punt en geldt in het bijzonder voor het economische en sociale beheer dat op de agenda van Stockholm stond ingeschreven.
Deze richtsnoeren dienen geen dwingend karakter te hebben en er moet ruimte bestaan voor tegengestelde standpunten. Deze richtsnoeren dienen te leiden tot een informele, vrije en open vorm van coördinatie, waarbinnen de nationale democratische keuzes gerespecteerd worden.
Bij het lezen van de conclusies van Stockholm wordt duidelijk dat er nog een lange weg te gaan is. Wij stellen een ingrijpende hervorming van het Verdrag voor, waarbij de lidstaten een groot aantal bevoegdheden terugkrijgen."@nl2
"Não podemos aceitar as conclusões do Conselho Europeu de Estocolmo, pois, tal como o referi no decurso do debate, apresentam uma amalgama de todos os assuntos, sem hierarquização, dando a impressão de uma Europa tentacular que se ocupa de tudo, sem destrinçar as grandes questões das menores e sem distinguir o nível nacional do europeu.
Esta situação prejudica toda a União, pois o Conselho Europeu, que assume uma importância crescente no equilíbrio institucional, deveria apresentar conclusões particularmente legíveis. As correcções necessárias pressupõem uma reforma dos trabalhos de preparação dos Conselhos, mas também, de forma mais profunda, uma clarificação e uma diminuição das competências europeias, que deveriam constituir desafios para a próxima Conferência Intergovernamental.
No nosso entender, para dispormos de conclusões racionais e ordenadas dos Conselhos, é preciso que estas compreendam três partes.
Uma primeira parte consagrada a determinadas questões estratégicas de interesse primordial, que o Conselho tivesse efectivamente debatido e sobre as quais tivesse, de facto, tomado decisões.
Uma segunda parte contendo a delegação de tarefas aos diversos Conselhos de Ministros para execução.
E, por último, uma terceira parte, que deveria ser a mais substancial, na qual se poderiam expor determinadas orientações que os Chefes de Estado e de Governo entendessem seguir nos respectivos países, particularmente no que se refere à gestão económica e social – que era o que estava na ordem do dia de Estocolmo. Estas orientações não teriam carácter vinculativo e tolerariam a expressão de opiniões contrárias. Manifestariam, portanto, a vontade de se desenvolver uma coordenação informal, livre e aberta, respeitadora das escolhas democráticas nacionais.
Ao ler as conclusões de Estocolmo, apercebemo-nos da distância que nos separa destes desígnios. De facto, a nossa proposta pressupõe uma reforma profunda do Tratado, implicando a restituição aos EstadosMembros de numerosas competências."@pt11
".
Vi kan inte godta slutsatserna från Europeiska rådets toppmöte i Stockholm, eftersom de – vilket jag pekade på under debatten – är ett virrvarr av alla frågor utan rangordning, vilket ger ett intryck av ett Europa som breder ut sig och ägnar sig åt allt utan att skilja stora frågor från små och utan att skilja nationell nivå från den europeiska.
Denna situation är skadlig för hela unionen, eftersom Europeiska rådet – som får en allt större betydelse i balansen mellan institutionerna – bör lägga fram särskilt överskådliga slutsatser. De rättelser som krävs förutsätter en reform av förberedelserna till toppmötena, men också, på ett mera grundläggande plan, ett förtydligande och en lättnad av de europeiska befogenheterna. Detta bör vara de viktigaste frågorna för nästa regeringskonferens.
Enligt vår uppfattning bör rationella och välstrukturerade slutsatser från rådet innefatta tre delar:
En första del skulle ägnas ett antal strategiska frågor av största intresse, som rådet verkligen skall ha diskuterat och verkligen fattat beslut om.
En andra del skulle ge förhållningsorder till ministerrådets olika sammansättningar, för verkställande av besluten.
En tredje del slutligen, som skulle vara den mest betydande, skulle kunna innehålla vissa riktlinjer som stats- och regeringscheferna avser att följa i sina respektive länder, särskilt när det gäller hanteringen av ekonomiska och sociala frågor, som stod på dagordningen vid toppmötet i Stockholm.
Dessa riktlinjer skulle inte vara bindande, och det skulle vara tillåtet att framföra motsatta åsikter. De skulle således ge uttryck för viljan att utveckla en informell, fri och öppen samordning med respekt för nationella demokratiska val.
När man läser slutsatserna från Stockholm ser man att det är långt kvar dit. Vårt förslag förutsätter i själva verket en djupgående reform av fördraget som återger medlemsländerna många befogenheter."@sv13
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
"Berthu (NI ),"12,6
|
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples