Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2001-02-15-Speech-4-034"
| Predicate | Value (sorted: default) |
|---|---|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.20010215.2.4-034"4
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:speaker | |
| lpv:spoken text |
"Señor Presidente, señor Comisario, en primer lugar, quiero dar la enhorabuena a la Comisión de Agricultura y al Sr. ponente por el informe presentado y el trabajo realizado, que viene a reflejar la inquietud de un sector muy destacado de la agricultura europea y, en concreto, de territorios muy importantes de Grecia y Andalucía, zonas productoras por excelencia.
El algodón es un cultivo tradicional que supone el principal sustento económico para las rentas de miles de familias europeas, con escasísimas alternativas. Se trata de un producto muy deficitario en la Unión, que sólo es capaz de producir el 40% de su demanda, y sigue siendo la mejor fibra natural para elaborar tejidos frente a las fibras sintéticas. De igual manera, ha desplazado a otros cultivos intensivos más contaminantes y excedentarios. Es cierto que, a pesar de las mejoras, aún presenta problemas medioambientales que debemos solucionar.
señor Comisario, apoyamos la propuesta de la Comisión de preservar el actual sistema de ayudas a la producción basadas en el sistema de pagos compensatorios, pero no compartimos que un endurecimiento de las penalizaciones sea el método adecuado para contener el gasto absorbido por el sector.
Es una simpleza que se hable de contener el gasto y que sólo se tengan argumentos presupuestarios para reformar un sistema de ayudas, cuando lo que realmente ocurre es que los agricultores ven disminuidas sus rentas, paralelamente a que observan un aumento de las importaciones extracomunitarias.
Esto es un cambio estructural, ya que el gasto ha dependido más de la evolución de los precios internacionales que de un aumento real de la superficie cultivada.
El aumento de las penalizaciones nos traería, sin duda, una mayor concentración del sector, que pasaría a muy pocas manos, y no el pretendido abandono de este cultivo, comprometiendo gravemente la viabilidad de las explotaciones familiares.
Consideramos, pues, que son las organizaciones de productores los instrumentos más adecuados para mejorar la eficacia de las necesarias medidas de autorregulación en la producción y de protección medioambiental.
No quiero finalizar sin recordar que la Comisión debe tender a reconocer paulatinamente la realidad productiva de estos territorios, acercando las cantidades nacionales garantizadas a la producción real de este producto comunitario deficitario."@es12
|
| lpv:spokenAs | |
| lpv:translated text |
"Hr. formand, hr. kommissær, allerførst vil jeg gerne lykønske Landbrugsudvalget og ordføreren med den fremlagte betænkning og det udførte arbejde, som afspejler den store bekymring, der hersker i en meget vigtig sektor i det europæiske landbrug og rent konkret i nogle meget vigtige områder i Grækenland og Andalusien, som er de primære produktionsområder.
Bomuld er en traditionel afgrøde, som udgør den vigtigste indtjeningskilde for tusindvis af europæiske familier med meget få alternativer. Der er tale om et produkt, som er i underskud i Unionen, der kun kan producere 40% af efterspørgslen, og bomuld er stadig den bedste naturfiber til tekstilfremstilling i forhold til syntetiske fibre. Ligeledes har den fortrængt andre og mere forurenende intensivt dyrkede afgrøder, som der er overskud af. Det er sandt, at dyrkningen trods forbedringerne stadig giver nogle miljøproblemer, som vi bør løse.
Hr. kommissær, vi støtter Kommissionens forslag om at bevare den nuværende støtteordning til produktionen baseret på kompensationssystemet, men vi er ikke enige i, at skrappere sanktioner er den bedste metode til at begrænse udgifterne til denne sektor.
Det er en forenkling at tale om at begrænse udgifterne, og at man kun har budgetmæssige argumenter for en reform af støtteordningen, når det, der virkelig sker, er, at landbrugernes indkomster reduceres, samtidig med at importen fra tredjelande øges.
Dette er en strukturændring, eftersom udgifterne har været mere afhængige af udviklingen i de internationale priser end af en virkelig forøgelse af dyrkningsarealet.
En forhøjelse af sanktionerne vil uden tvivl medføre større koncentration af sektoren, som vil overgå til meget få hænder, og ikke den tilstræbte opgivelse af denne afgrøde, hvilket vil være meget negativt for de små familiebedrifters overlevelse.
Vi betragter således producentorganisationerne som de bedst egnede instrumenter til at forbedre effektiviteten af de nødvendige selvreguleringsforanstaltninger inden for produktionen og miljøbeskyttelsesforanstaltningerne.
Jeg vil ikke slutte uden at minde om, at Kommissionen efterhånden bør anerkende disse områders produktionsvirkelighed og tilpasse de nationale garantimængder til den reelle produktion af dette produkt, som er i underskud i Fællesskabet."@da1
"Herr Präsident, Herr Kommissar! Ich möchte einleitend den Landwirtschaftsausschuss und den Berichterstatter zu dem vorgelegten Bericht und der geleisteten Arbeit beglückwünschen. Darin zeigt sich die Sorge eines sehr bedeutenden Sektors der europäischen Landwirtschaft, insbesondere in großen Gebieten von Griechenland und Andalusien, die Produktionsgebiete im wahrsten Sinne dieses Wortes sind.
Die Baumwolle ist eine traditionelle Anbaukultur und die Haupteinkommensquelle für Tausende europäischer Familien, die kaum Alternativen haben. Es geht um ein sehr defizitäres Erzeugnis in der Union, die nur 40 % ihres Bedarfs decken kann, das auch weiterhin die beste Naturfaser zur Gewebeherstellung im Vergleich zu synthetischen Fasern ist. Gleichzeitig hat sie andere Intensivkulturen verdrängt, die größere Umweltprobleme verursachen und in denen Überschüsse produziert wurden. Dennoch bringt sie trotz der Verbesserungen noch Umweltprobleme mit sich, die wir lösen müssen.
Herr Kommissar, wir unterstützen den Vorschlag der Kommission zur Beibehaltung der bestehenden Beihilferegelung für die Produktion auf der Grundlage des Systems von Ausgleichszahlungen, aber wir sind nicht der Meinung, dass eine Verschärfung der Sanktionen die geeignete Methode zur Eindämmung der Höhe der Ausgaben für diesen Sektor ist.
Man macht es sich zu leicht, wenn man von Kosteneindämmung spricht und für eine Reform der Beihilferegelung lediglich Haushaltsargumente anführt, während die Landwirte in Wirklichkeit ein Absinken ihrer Einkommen und parallel dazu einen Anstieg der außergemeinschaftlichen Importe registrieren.
Dies ist ein Strukturwandel, da die Ausgaben stärker von der internationalen Preisentwicklung als von einer wirklichen Vergrößerung der Anbaufläche abhängig sind.
Die Erhöhung der Sanktionen würde zweifellos zu einer stärkeren Konzentration des Sektors führen, der in die Hände einiger weniger überginge, und nicht zur beabsichtigten Aufgabe dieser Anbaukultur, wobei aber das Überleben der Familienbetriebe ernsthaft gefährdet wäre.
Wir sind daher der Meinung, dass die Erzeugerorganisationen die geeignetsten Instrumente zur Verbesserung der Effektivität der notwendigen Selbstregelungsmaßnahmen in der Produktion und im Umweltschutz sind.
Ich möchte nicht schließen, ohne daran zu erinnern, dass die Kommission danach trachten muss, die reale Produktionssituation dieser Regionen anzuerkennen und die garantierten nationalen Mengen an die tatsächliche Produktion dieses Defiziterzeugnisses der Gemeinschaft anzunähern."@de7
"Κύριε Πρόεδρε, κύριε Επίτροπε, καταρχάς θα ήθελα να συγχαρώ την Επιτροπή Γεωργίας και τον κ. εισηγητή για την έκθεση που παρουσίασε και την εργασία που εκπόνησε η οποία αντανακλά την ανησυχία για ένα πολύ ξεχωριστό τομέα της ευρωπαϊκής γεωργίας και συγκεκριμένα πολύ σημαντικών περιοχών της Ελλάδας και της Ανδαλουσίας, κατ’ εξοχήν παραγωγικών ζωνών.
Το βαμβάκι είναι μια παραδοσιακή καλλιέργεια που αποτελεί το κύριο εισόδημα επιβίωσης για χιλιάδες ευρωπαϊκές οικογένειες με ελάχιστες εναλλακτικές λύσεις. Πρόκειται για ένα προϊόν πολύ ελλειμματικό στην Ευρώπη που μπορεί να καλύψει μόνο το 40% της ζήτησής του και συνεχίζει να είναι η καλύτερη υφαντική ίνα φυτικής προελεύσεως σε σχέση με τις συνθετικές ίνες. Ωστόσο, αντικαταστάθηκε από άλλες εντατικές καλλιέργειες πιο επιβλαβείς και πλεονασματικές. Είναι αλήθεια ότι, παρ’ όλες τις βελτιώσεις, ακόμα εμφανίζει περιβαλλοντικά προβλήματα που πρέπει να επιλύσουμε.
Κύριε Επίτροπε, στηρίζουμε την πρόταση της Επιτροπής να διατηρηθεί το παρόν σύστημα ενισχύσεων της παραγωγής που βασίζεται στο σύστημα αντισταθμιστικών πληρωμών, αλλά δεν συμφωνούμε στο ότι η σκλήρυνση των κυρώσεων θα είναι η κατάλληλη μέθοδος για τον περιορισμό των δαπανών που απορροφούνται από τον τομέα.
Είναι μια υπεραπλούστευση το να γίνεται συζήτηση για τον περιορισμό των δαπανών και για το ότι χρειάζονται μόνο δημοσιονομικά επιχειρήματα για τη μεταρρύθμιση ενός συστήματος ενισχύσεων όταν στην πραγματικότητα αυτό που συμβαίνει είναι ότι οι καλλιεργητές βλέπουν μειωμένα τα εισοδήματά τους και παράλληλα παρατηρούν μια αύξηση των εισαγωγών από χώρες εκτός κοινότητας.
Αυτή είναι μια διαρθρωτική αλλαγή αφού οι δαπάνες εξαρτώνται περισσότερο από την εξέλιξη των διεθνών τιμών παρά από την πραγματική αύξηση της καλλιεργούμενης έκτασης.
Η αύξηση των κυρώσεων θα προκαλούσε αναμφίβολα μια μεγαλύτερη συγκέντρωση του τομέα, που θα περνούσε σε πολύ λίγα χέρια, και όχι την αποσκοπούσα εγκατάλειψη αυτής της καλλιέργειας θέτοντας σε κίνδυνο τη βιωσιμότητα των οικογενειακών εκμεταλλεύσεων.
Θεωρούμε λοιπόν ότι οι οργανώσεις παραγωγών είναι τα πιο κατάλληλα όργανα για τη βελτίωση της αποτελεσματικότητας των αναγκαίων μέτρων αυτορρύθμισης στην παραγωγή και προστασίας του περιβάλλοντος..
Θέλω να τελειώσω υπενθυμίζοντας ότι η Επιτροπή πρέπει σταδιακά να αναγνωρίσει την παραγωγική πραγματικότητα αυτών των εκτάσεων προσεγγίζοντας τις εθνικές εγγυημένες ποσότητες στην πραγματική παραγωγή αυτού του ελλειμματικού κοινοτικού προϊόντος."@el8
"(
Mr President, Commissioner, I would first like to congratulate the Committee on Agriculture and Rural Development and the rapporteur on the report presented and the work undertaken. It reveals the anxiety affecting this important sector of European agriculture and, more particularly, significant areas of Greece and Andalusia, the main producer regions.
Cotton is a traditional crop which provides a livelihood for thousands of European families for whom there is hardly any alternative source of income. There is a significant cotton shortfall in the European Union; we can only meet 40% of demand, and it remains the best natural fibre for fabric production, when compared to synthetic fibres. Furthermore, cotton has replaced other intensive crops which generate more pollution and greater surpluses. However, despite the improvements, it is true that there are still environmental problems we need to solve.
Commissioner, we support the Commission’s proposal of maintaining the present system of production aid, based on the compensation payments system. However, we do not believe that imposing stiffer penalties is the right way to restrict expenditure on this sector.
It is simplistic to talk of containing spending and only to present budgetary considerations for reforming the aid system, when what is really happening is that farmers’ incomes are falling whilst we are witnessing an increase in imports from outside the European Union.
This constitutes a structural change, since expenditure has been determined principally by changes to international prices, not by an actual increase in the area of land under cultivation.
Stiffer penalties will doubtless lead to greater concentration of the sector. It will pass into the hands of a few individuals and the viability of family farms will be seriously threatened. However, cotton growing will not cease, which is the intention.
We believe that the producers’ organisations are the best means of improving the effectiveness of the necessary self-regulation measures concerning production and environmental protection.
In conclusion I should like to stress that the Commission must gradually recognise the actual production in these areas. It should adjust guaranteed national quantities, bringing them into line with actual production of cotton, a product we do not produce enough of in the Union."@en3
"Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, haluan ensiksikin onnitella maatalousvaliokuntaa ja esittelijää esitetystä mietinnöstä ja loppuunviedystä työstä, joka kuvastaa vallitsevaa levottomuutta eurooppalaisen maanviljelyksen eräällä hyvin merkittävällä alueella. Tämä koskee erityisesti Kreikan ja Andalusian merkittäviä alueita, tuotannon huippualueita.
Puuvilla edustaa perinteistä viljelyä, josta tuhannet perheet Euroopassa saavat pääasiallisen taloudellisen tuen tuloihinsa ja jolle on hyvin vähän vaihtoehtoja. Kyse on Euroopassa hyvin alijäämäisestä tuotteesta, jota pystytään tuottamaan ainoastaan 40 prosenttia kysynnästä, ja se on edelleen paras luonnonkuitu kankaan valmistamisessa synteettisten kuitujen rinnalla. Se on niin ikään syrjäyttänyt muita ympäristöä saastuttavampia ja ylijäämäisempiä tehokkaampia viljelymuotoja. Parannustoimista huolimatta puuvillanviljelyssä on kuitenkin yhä ympäristöongelmia, jotka on ratkaistava.
Arvoisa komission jäsen, tuemme komission ehdotusta säilyttää nykyinen korvausmaksuihin perustuva tuotantotukijärjestelmä, mutta siitä emme ole samaa mieltä, että rangaistusten koventaminen olisi oikea keino alan nielemien kustannusten hillitsemiseksi.
On typerää puhua kustannusten hillitsemisestä ja esittää ainoastaan talousarvioon liittyviä perusteita tukijärjestelmän uudistamiseen, kun viljelijöiden tulot tosiasiassa laskevat yhteisön ulkopuolisen tuonnin kasvaessa.
Kyse on rakennemuutoksesta, koska kustannukset ovat riippuneet pikemminkin kansainvälisten hintojen kehittymisestä kuin viljellyn pinta-alan todellisesta lisääntymisestä.
Rangaistusten lisääminen johtaisi epäilemättä alan suurempaan keskittymiseen; se siirtyisi hyvin harvoihin käsiin eikä tästä viljelystä luopumiseen, ja se vaarantaisi pahoin perhetilojen elinkelpoisuuden.
On otettava huomioon, että tuottajajärjestöt ovat kaikkein sopivimpia tahoja parantamaan sellaisten välttämättömien keinojen kuin tuotannon itsesääntelyn ja ympäristönsuojelun tehokkuutta.
Ennen kuin lopetan, haluan vielä muistuttaa, että komission on vähitellen tunnustettava, millainen tilanne näiden alueiden tuotannossa todellisuudessa vallitsee, ja lähennettävä taattuja kansallisia määriä tämän yhteisön alueella alijäämäisen tuotteen todellisiin tuotantomääriin."@fi5
"Monsieur le Président, Monsieur le Commissaire, avant toute chose, je voudrais féliciter la commission de l'agriculture et le rapporteur pour le rapport présenté et le travail réalisé, qui reflète les inquiétudes d'un secteur très important de l'agriculture européenne et, plus précisément, de territoires très importants de Grèce et d'Andalousie, zones de production par excellence.
Le coton est une culture traditionnelle qui représente le principal moyen de subsistance économique pour les revenus de milliers de familles européennes, qui n'ont que très peu alternatives. C'est un produit très déficitaire dans l'Union, qui peut seulement produire 40 % de sa demande, et qui reste la meilleure fibre naturelle pour la fabrication de tissus comparé aux fibres synthétiques. De la même manière, il a remplacé d'autres cultures intensives plus polluantes et excédentaires. Il est vrai que, malgré les améliorations, l'on rencontre toujours des problèmes environnementaux que nous devons résoudre.
Monsieur le Commissaire, nous soutenons la proposition de la Commission visant à préserver le système actuel d'aides à la production basées sur le système des paiements compensatoires, mais nous ne pensons pas qu'un durcissement des pénalités soit la méthode appropriée pour contenir les coûts absorbés par le secteur.
Il est idiot de parler de contenir les coûts et d'avancer uniquement des arguments budgétaires pour réformer un système d'aides, quand, dans la réalité, les agriculteurs voient leur revenu diminuer, tandis que l'on assiste en même temps à une augmentation des importations extra-communautaires.
C'est un changement structurel, puisque les coûts dépendent plus de l'évolution des prix internationaux que d'une augmentation réelle de la superficie cultivée.
L'augmentation des pénalités entraînerait, sans aucun doute, une concentration accrue du secteur, qui passerait aux mains de quelques-uns seulement, et non le soi-disant abandon de cette culture, ce qui compromettrait sérieusement la viabilité des exploitations familiales.
Nous estimons dès lors que les organisations de producteurs sont les instruments les plus à même d'améliorer l'efficacité des mesures nécessaires d'autorégulation de la production et de protection environnementale.
Permettez-moi de conclure en rappelant que la Commission doit avoir pour objectif de reconnaître peu à peu la réalité productive de ces territoires, en rapprochant les quantités nationales garanties de la production réelle de ce produit communautaire déficitaire."@fr6
"Signor Presidente, signor Commissario, vorrei innanzitutto congratularmi con la commissione per l’agricoltura e con l’onorevole Korakas per la relazione presentata e per il lavoro svolto, in cui si recepiscono le preoccupazioni di un comparto di grande rilievo dell’agricoltura europea, in territori molto importanti della Grecia e dell’Andalusia, zone produttrici per eccellenza.
Il cotone è una coltura tradizionale che rappresenta la principale fonte di reddito per migliaia di famiglie europee con scarsissime alternative a disposizione. Si tratta di un prodotto molto deficitario nell’Unione - in grado di coprire appena il 40 per cento della domanda - ed è tuttora la migliore fibra naturale per tessuti che si contrappone alle fibre sintetiche. Il cotone ha inoltre soppiantato altre colture intensive più inquinanti ed eccedentarie, ma, nonostante i miglioramenti apportati, presenta ancora problemi ambientali che dobbiamo risolvere.
Signor Commissario, appoggiamo la proposta della Commissione di mantenere l’attuale regime di aiuti alla produzione sulla base del sistema di pagamenti compensativi, ma non pensiamo che l’inasprimento delle penalità sia il modo giusto per contenere la spesa legata al settore.
E’ assurdo parlare di contenimento della spesa e avanzare solo argomentazioni di bilancio per riformare un regime di aiuti, mentre gli agricoltori assistono ad una diminuzione del proprio reddito e a un aumento delle importazioni extracomunitarie.
Stiamo parlando di una trasformazione strutturale, dal momento che la spesa ha seguito più l’evoluzione dei prezzi internazionali che un effettivo aumento della superficie coltivata.
L’aumento delle penalità porterebbe ad una maggiore concentrazione del settore, che passerebbe nelle mani pochi, e non all’auspicato abbandono di questa coltura, con gravi ripercussioni sulla sopravvivenza delle aziende a conduzione familiare.
Pertanto, a nostro giudizio, sono le organizzazioni di produttori gli strumenti più adeguati per migliorare l’efficacia delle necessarie misure di autodisciplina a livello di produzione e tutela ambientale.
Ricordo infine che la Commissione dovrebbe progressivamente riconoscere la realtà produttiva delle aree interessate, approssimando i quantitativi nazionali garantiti alla produzione reale di questo prodotto comunitario deficitario."@it9
"(
Mr President, Commissioner, I would first like to congratulate the Committee on Agriculture and Rural Development and the rapporteur on the report presented and the work undertaken. It reveals the anxiety affecting this important sector of European agriculture and, more particularly, significant areas of Greece and Andalusia, the main producer regions.
Cotton is a traditional crop which provides a livelihood for thousands of European families for whom there is hardly any alternative source of income. There is a significant cotton shortfall in the European Union; we can only meet 40% of demand, and it remains the best natural fibre for fabric production, when compared to synthetic fibres. Furthermore, cotton has replaced other intensive crops which generate more pollution and greater surpluses. However, despite the improvements, it is true that there are still environmental problems we need to solve.
Commissioner, we support the Commission’s proposal of maintaining the present system of production aid, based on the compensation payments system. However, we do not believe that imposing stiffer penalties is the right way to restrict expenditure on this sector.
It is simplistic to talk of containing spending and only to present budgetary considerations for reforming the aid system, when what is really happening is that farmers’ incomes are falling whilst we are witnessing an increase in imports from outside the European Union.
This constitutes a structural change, since expenditure has been determined principally by changes to international prices, not by an actual increase in the area of land under cultivation.
Stiffer penalties will doubtless lead to greater concentration of the sector. It will pass into the hands of a few individuals and the viability of family farms will be seriously threatened. However, cotton growing will not cease, which is the intention.
We believe that the producers’ organisations are the best means of improving the effectiveness of the necessary self-regulation measures concerning production and environmental protection.
In conclusion I should like to stress that the Commission must gradually recognise the actual production in these areas. It should adjust guaranteed national quantities, bringing them into line with actual production of cotton, a product we do not produce enough of in the Union."@lv10
"Mijnheer de Voorzitter, mijnheer de commissaris, in de eerste plaats wil ik de Commissie landbouw en plattelandsontwikkeling en de rapporteur gelukwensen met dit verslag. Het werk dat zij hebben verzet, weerspiegelt de bezorgdheid van een belangrijke sector van de Europese landbouw en, concreet, van grote gebieden in Griekenland en Andalusië, waar veel katoen wordt geproduceerd.
Katoen is een traditioneel gewas en de belangrijkste bron van inkomsten voor duizenden gezinnen in Europa die nauwelijks alternatieven hebben. De Europese Unie is sterk deficitair voor wat betreft katoen, want zij produceert slechts 40% van de vraag. Katoen is voorts nog altijd een betere vezel voor textiel dan synthetische vezels. Bovendien heeft katoen de plaats ingenomen van andere intensieve teelten die meer vervuiling veroorzaakten en waarvan te veel werd geproduceerd. Het is waar dat katoen ondanks de verbeteringen nog altijd milieuproblemen oplevert, maar die moeten wij oplossen.
Mijnheer de commissaris, wij steunen het voorstel van de Commissie om de steunregeling voor de productie op basis van compensatiebetalingen te handhaven, maar wij denken niet dat een verhoging van de boetes een geschikte methode is om de uitgaven voor de sector te verlagen.
Het is te gemakkelijk om te spreken van het beheersen van de uitgaven en alleen met begrotingsargumenten de steunregeling te hervormen, terwijl in werkelijkheid de producenten hun inkomen zien verschrompelen en moeten aanzien dat de invoer van buiten de Gemeenschap toeneemt.
Dit is een structurele verandering, want de uitgaven zijn meer het gevolg geweest van de ontwikkeling van de internationale katoenprijzen dan van een vergroting van het areaal van de katoenteelt.
Een verhoging van de boetes zou ongetwijfeld leiden tot een verdere concentratie van de sector in de handen van slechts enkelen en niet tot het gewenste effect dat de teelt gedeeltelijk zou worden opgegeven. De levensvatbaarheid van de familiebedrijven zou ernstig in het geding komen.
Daarom zijn wij van mening dat de telersverenigingen het meest geschikte instrument zijn om de doelmatigheid van de noodzakelijke maatregelen voor de zelfregulering bij de productie en de milieubescherming te verhogen.
Ik wil er tot slot op wijzen dat de Commissie zich stilletjes aan bij de werkelijkheid van de productie in deze gebieden moet neerleggen en dat de nationaal gegarandeerde hoeveelheden de werkelijke productie van dit in de Gemeenschap deficitaire product moeten benaderen."@nl2
"Senhor Presidente, Senhor Comissário, em primeiro lugar, gostaria de felicitar a Comissão da Agricultura, bem como o relator, pelo trabalho apresentado, trabalho em que vemos reflectidas as preocupações de um sector muito importante da agricultura europeia, nomeadamente em vastas zonas da Grécia e da Andaluzia, regiões de produção por excelência.
O algodão, cultura tradicional, é o principal sustentáculo económico do rendimento de milhares de famílias europeias, que têm muito poucas alternativas. Trata-se de um produto muito deficitário na União, que apenas consegue satisfazer 40% da procura interna e que continua a ser a melhor fibra natural para o fabrico de tecidos, face às fibras sintéticas. Além disso, veio substituir culturas intensivas mais poluentes e excedentárias, se bem que, apesar da melhoria verificada, haja ainda problemas de ordem ambiental a que devemos dar resposta.
Senhor Comissário, apoiamos a proposta da Comissão de preservar o actual regime de ajuda à produção baseada no sistema de ajudas compensatórias, mas não nos parece que o aumento das penalizações seja o método adequado para conter a despesa absorvida pelo sector.
É algo incongruente que, na revisão do regime de ajuda, se fale em controlo da despesa e se apresentem argumentos puramente orçamentais, quando, na realidade, os agricultores vêem diminuído o seu rendimento e se verifica, por outro lado, um aumento das importações extra-comunitárias.
Trata-se de uma modificação de ordem estrutural, já que a despesa se ficou a dever mais ao comportamento dos preços internacionais que a um aumento real da superfície cultivada.
O aumento das penalizações provocaria, certamente, não o alegado abandono desta cultura, mas uma maior concentração do sector, que passaria a estar em muito poucas mãos, comprometendo gravemente a sobrevivência das explorações familiares.
Consideramos, pois, que as organizações de produtores são os instrumentos mais adequados para tornar mais eficazes as indispensáveis medidas de auto-regulação da produção e de protecção do meio ambiente.
Antes de terminar, gostaria de lembrar à Comissão que deve reconhecer a realidade produtiva destas regiões, aproximando progressivamente as quantidades nacionais garantidas da produção real deste produto comunitário deficitário."@pt11
"Herr talman, herr kommissionär! Jag vill börja med att gratulera utskottet för jordbruk och landsbygdens utveckling och föredraganden till deras betänkande och deras insats, som speglar oron i en mycket framträdande sektor inom det europeiska jordbruket, rent konkret i stora områden i Grekland och Andalusien, som är unika produktionsområden.
Den traditionella bomullsodlingen är den viktigaste inkomstkällan för tusentals europeiska familjer med få alternativa inkomstmöjligheter. Det rör sig om en produkt som går med underskott i unionen, med en produktion som endast täcker 40 procent av efterfrågan. Det är fortfarande den bästa naturfibern för tygtillverkning jämfört med konstfibrer. Den har trängt undan andra intensiva odlingar som är skadligare för miljön och ger större överskott. Det finns dock inom bomullsodlingen, trots förbättringar, fortfarande miljöproblem som vi måste lösa.
Herr kommissionär! Vi stöder kommissionens förslag om att behålla det nuvarande systemet för produktionsstöd som grundar sig på systemet med kompensationsstöd, men vi håller inte med om att en skärpning av sanktionerna skulle vara rätta metoden att hålla nere de kostnader som sektorn kräver.
Det är enfaldigt att tala om att hålla nere kostnaderna och argumentera för en reform av stödsystemet enbart ur budgetsynpunkt, när odlarna ser att deras inkomster minskar samtidigt som de konstaterar att importen från länder utanför unionen ökar.
Det handlar om strukturella förändringar, eftersom kostnaderna har varit mer beroende av utvecklingen av världsmarknadspriserna än av en faktisk ökning av antalet odlingsarealer.
En ökning av sanktionerna skulle utan tvekan leda till en ökad koncentration inom sektorn som skulle övergå i ett fåtal personers ägo, och inte som avsett till att odlingen överges, något som allvarligt skulle äventyra familjeodlingarnas överlevnad.
Vi anser därför att producentorganisationerna är de bästa instrumenten för att öka effektiviteten för de nödvändiga åtgärderna för en självreglering av produktionen och miljöskyddet.
Avslutningsvis vill jag påminna om att kommissionen successivt bör erkänna den produktiva verkligheten i dessa områden genom att se till att de nationella garanterade kvantiteterna anpassas till den faktiska produktionen av denna gemenskapsprodukt som lider av underskott."@sv13
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
"ES)"10,3
|
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples