Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2001-01-16-Speech-2-265"

Predicate	Value (sorted: default)
rdf:type	lpv_eu:Speech4
dcterms:Date	"2001-01-16"^^xsd:date4
dcterms:Is Part Of	lp_eu:Spørgetid (Kommissionen)4
dcterms:Language	"en"^^xsd:language4
lpv:document identification number	"en.20010116.11.2-265"4
lpv:hasSubsequent	lp_eu:2001-01-16-Speech-2-2664
lpv:speaker	lp:Nielson4
lpv:spoken text	". – I am pleased to inform the honourable Member and this House that the Commission has taken and continues to take appropriate measures in relation to the nutrition and repatriation situation of Burundian refugees in Tanzania. I visited Tanzania in March 2000 and on that occasion I also went to see camps with refugees from Burundi. The overall number of refugees in Tanzania, including those from Burundi, continues to grow. By the end of 2000 there were approximately 500 000 refugees in camps in Western Tanzania of whom around 360 000 were Burundians, 110 000 Congolese and the remainder Rwandans, Somalis and other nationalities. Through ECHO the Commission funds more than one third of the total humanitarian aid available to refugees in Tanzania. In the year 2000, ECHO's budget for aid to Tanzanian refugees was EUR 26.85 m. ECHO's level of support is expected to remain substantially the same this year. The key partners in Tanzania are the International Federation of the Red Cross and Red Crescent, the UNHCR, UNICEF and the World Food Programme. The main objectives of the humanitarian aid are multi-sector care of refugees, feeding, education, health care for children and finally, public health, water and sanitation in the camps. As to the standard of nutrition inside the camps, ECHO contributes one third of the total cost of the World Food Programme in Tanzania, which provides a balanced daily ration of 2166 calories per refugee, well over the minimum recommended by the WHO. The WFP recently alerted the international community to potential problems of supply, which would be due to delays in funding from sources other than the Commission, and daily rations were temporarily reduced to 80%. However, the rations remained adequate in view of the fact that many refugees have access to additional sources of food. In 1999, FAO joined the international relief operation by introducing a programme to improve nutrition standards among the most vulnerable households. In collaboration with UNHCR, FAO provided 15 000 families in six of the camps with seeds and hand tools in order to plant household and community vegetable gardens. Training was given and FAO estimates that more than 50 000 people have benefited directly from the project. I have seen this programme and it is in fact so well-organised and so neat that the alternative that we can offer the refugees when they return looks much less organised. But, of course, this is what we are going to support. Concerning the possible repatriation of Burundian refugees in Tanzania following the signing of the peace agreement at the Arusha Summit, the Commission is maintaining a state of readiness for this eventuality. I was myself present at the Burundi donors' conference chaired by Nelson Mandela in Paris in December, which endorsed the peace agreement. The Commission is pursuing a twin-track approach. Firstly, the current level of humanitarian assistance to refugees will be maintained while they remain in Tanzania. Secondly, should the conditions be met for their repatriation – and we are pushing everybody concerned and some who do not think they should be concerned to make this happen – then the funds allocated by ECHO to the Tanzania programme will follow the refugees back home. An additional sum of EUR 25 million has been allocated by the Development DG under the Lomé Convention's Article 255 to assist UNHCR in a planned and orderly repatriation. At this stage, the preconditions for an orderly and voluntary repatriation unfortunately are not met. This was discussed in ECHO's annual strategic programming meeting with UNHCR in December when it was agreed that repatriation may only take place if all parties are convinced that the security situation inside Burundi is stabilised and sustainable. This is a major operation of ours and we want to follow it through to a successful conclusion."@en3
lpv:translated text	"Det glæder mig at kunne fortælle medlemmet og Parlamentet, at Kommissionen har truffet og til stadighed træffer passende foranstaltninger i forbindelse med burundiske flygtninges ernæringstilstand og repatriering i Tanzania. Jeg besøgte Tanzania i marts 2000, og ved den lejlighed besøgte jeg også lejre med flygtninge fra Burundi. Antallet af flygtninge i Tanzania, herunder burundiske flygtninge, vokser stadig. I slutningen af 2000 var der ca. 500.000 flygtninge i lejre i den vestlige del af Tanzania, hvoraf ca. 360.000 var burundiere, 110.000 congolesere og resten rwandere, somaliere og andre nationaliteter. Gennem ECHO finansierer Kommissionen mere end en tredjedel af den samlede humanitære hjælp til flygtninge i Tanzania. I 2000 var ECHO's budget til bistand til tanzaniske flygtninge på 26,85 millioner euro. ECHO's støtte forventes at ligge på stort set samme niveau i år. De vigtigste partnere i Tanzania er Det Internationale Forbund af Røde Kors- og Røde Halvmåne-selskaber, UNHCR, UNICEF og Verdensfødevareprogrammet. Hovedformålet med den humanitære hjælp er omsorg for flygtningene på mange områder, uddeling af fødevarer, uddannelse, lægehjælp til børn og endelig folkesundheden, vand og sanitære forhold i lejrene. Med hensyn til ernæringstilstanden i lejrene bidrager ECHO med en tredjedel af de samlede omkostninger til Verdensfødevareprogrammet i Tanzania, hvilket giver en alsidig daglig ration på 2.166 kalorier pr. flygtning, altså et godt stykke over, hvad der som minimum anbefales af WHO. Verdensfødevareprogrammet gjorde for nylig det internationale samfund opmærksom på potentielle problemer med leverancer som følge af forsinkede bevillinger fra andre kilder end Kommissionen, og de daglige rationer blev midlertidigt sat ned til 80%. Men rationerne var stadig tilstrækkelige, da mange flygtninge har adgang til yderligere fødevarekilder. I 1999 tilsluttede FAO sig det internationale hjælpearbejde ved at indføre et program, der skulle forbedre ernæringstilstanden i de mest udsatte husholdninger. I samarbejde med UNHCR leverede FAO såsæd og håndværktøj til 15.000 familier i seks af lejrene, så de kunne plante køkkenhaver til eget og fælles brug. De modtog undervisning, og FAO skønner, at flere end 50.000 mennesker har haft direkte gavn af projektet. Jeg har set dette program, og det er faktisk så velorganiseret og ordentligt, at det alternativ, som vi kan tilbyde flygtningene, når de vender hjem, ser langt mindre organiseret ud. Men vi støtter det selvfølgelig. Med hensyn til den mulige repatriering af burundiske flygtninge i Tanzania efter underskrivelsen af fredsaftalen ved Arusha-topmødet er Kommissionen forberedt på denne eventualitet. Jeg var selv til stede ved den burundiske donorkonference under Nelson Mandelas formandskab i Paris i december, som støttede fredsaftalen. Kommissionen griber situationen an på to måder. For det første opretholdes det nuværende niveau for den humanitære hjælp til flygtningene, så længe de er i Tanzania. For det andet skal de midler, ECHO har tildelt Tanzania-programmet, følge med flygtningene hjem, hvis betingelserne for deres repatriering opfyldes, og vi presser på for, at alle de involverede parter, og nogle, som ikke mener, at de er involveret, medvirker til, at dette sker. Generaldirektoratet for Udvikling har desuden bevilget 25 millioner euro i henhold til Lomé-aftalens artikel 255 for at bistå UNHCR med en planlagt og velordnet repatriering. På nuværende tidspunkt er betingelserne for en ordentlig og frivillig repatriering desværre ikke opfyldt. Dette blev drøftet ved ECHO's årlige strategiske programmeringsmøde med UNHCR i december, hvor det blev vedtaget, at repatrieringen kun kan finde sted, hvis alle parter er overbevist om, at stabiliseringen af sikkerhedssituationen i Burundi er varig. Dette er en vigtig operation for os, og vi ønsker at se den gennemført på en ordentlig måde."@da1 ". Ich freue mich, der Frau Abgeordneten mitteilen zu können, dass die Kommission nach wie vor geeignete Schritte zur Versorgung der burundischen Flüchtlinge in Tansania mit Nahrungsmitteln sowie zu deren Rückführung ergreift. Ich habe Tansania im März 2000 einen Besuch abgestattet und bei der Gelegenheit auch burundische Flüchtlingslager besucht. Die Zahl der sich in Tansania aufhaltenden Flüchtlinge, einschließlich der burundischen Flüchtlinge, nimmt weiter zu. Ende 2000 betrug die Zahl der Flüchtlinge in Flüchtlingslagern im Westen Tansanias annähernd 500 000, von denen 360 000 aus Burundi, 110 000 aus dem Kongo und die verbleibenden ca. 30 000 aus Ruanda, Somalia und anderen Ländern stammten. Über ECHO finanziert die Kommission mehr als ein Drittel der gesamten humanitären Hilfe für Flüchtlinge in Tansania. Im Jahr 2000 belief sich der für die Unterstützung der Flüchtlinge in Tansania vorgesehene Haushalt von ECHO auf 26,85 Mio. Euro. Es kann davon ausgegangen werden, dass in diesem Jahr ein ähnlich hoher Betrag zur Verfügung steht. Die wichtigsten Partner in Tansania sind die Internationale Föderation der Rotkreuz- und Halbmondgesellschaften, das UNHCR, UNICEF und das Welternährungsprogramm. Die humanitäre Hilfe zielt auf eine umfassende Betreuung der Flüchtlinge ab - Ernährung, Bildung, medizinische Versorgung der Kinder sowie Gewährleistung der Volksgesundheit, Versorgung mit Wasser und Sicherung von Hygienestandards in den Lagern. ECHO trägt ein Drittel der gesamten Kosten der Versorgung der tansanischen Flüchtlingslager mit Nahrungsmitteln durch das Welternährungsprogramm, das pro Flüchtling eine ausgewogene Tagesration von 2 166 Kalorien bereitstellt, die weit über dem von der WHO empfohlenen Minimum liegt. Das Welternährungsprogramm machte die internationale Gemeinschaft kürzlich auf potentielle Versorgungsprobleme aufmerksam, die auf Verzögerungen bei der Bereitstellung der Mittel durch einige Geber, zu denen die Kommission nicht zählt, zurückzuführen sind, und kürzte die Tagesrationen zeitweilig auf 80 %. Da viele der Flüchtlinge Nahrungsmittel aus anderen Quellen bekommen, dürften die Rationen ausreichend sein. 1999 schaltete sich die FAO mit einem Programm zur Verbesserung der Ernährungslage der hilfsbedürftigsten Haushalte in die internationalen Hilfsaktionen ein. In Zusammenarbeit mit dem UNHCR stellte die FAO Saatgut und Handgeräte für 15 000 Familien in sechs Lagern bereit, um die Anlage von privaten und gemeinschaftlichen Gemüsegärten zu fördern. Die Beteiligten wurden entsprechend geschult, und die FAO schätzt, dass über 50 000 Menschen direkt von diesem Projekt profitiert haben. Ich habe dieses Programm in Aktion gesehen. Es ist so gut und so sauber organisiert, dass sich die Alternative, die wir den Flüchtlingen bei ihrer Rückkehr anbieten können, dagegen weit weniger gut ausnimmt. Doch hier werden wir noch Hilfe leisten. Was die potentielle Rückführung der burundischen Flüchtlinge nach Unterzeichnung des Friedensabkommens auf dem Arusha-Gipfel betrifft, so befindet sich die Kommission in einem Zustand der Bereitschaft. Ich habe selbst an der Geberkonferenz für Burundi teilgenommen, die unter dem Vorsitz von Nelson Mandela im Dezember in Paris stattgefunden hat und auf der das Friedensabkommen bestätigt wurde. Die Kommission verfolgt einen zweigleisigen Ansatz. Erstens wird das derzeitige Niveau der humanitären Hilfe für die Flüchtlinge aufrechterhalten, solange sie sich auf tansanischem Boden befinden. Sobald zweitens die Bedingungen für eine Rückführung gegeben sind ­ und wir drängen bei allen möglichen und unmöglichen Stellen darauf, dass das so schnell wie möglich geschieht ­, werden die von ECHO für das Hilfsprogramm für Tansania bereitgestellten Mittel den Flüchtlingen in ihre Heimat folgen. Gemäß Artikel 255 des Lomé-Abkommens wurden von der GD Entwicklung zusätzlich 25 Mio. Euro bereitgestellt, um das UNHCR bei der planmäßigen und geordneten Rückführung zu unterstützen. Die Bedingungen für eine geordnete und freiwillige Rückführung sind zum jetzigen Zeitpunkt leider noch nicht gegeben. Dies war u. a. Thema der im Dezember von ECHO und dem UNHCR durchgeführten Jahrestagung für Strategieplanung, auf der man übereinkam, dass eine Rückführung erst dann stattfinden wird, wenn sämtliche Parteien davon überzeugt sind, dass die Lage in Burundi dauerhaft stabil ist. Die Rückführung ist für uns eine sehr wichtige Maßnahme, die wir zu einem erfolgreichen Abschluss bringen wollen."@de7 "Είμαι στην ευχάριστη θέση να ενημερώσω την αξιότιμη βουλευτή και το Σώμα ότι η Επιτροπή έχει λάβει και εξακολουθεί να λαμβάνει τα κατάλληλα μέτρα για την αντιμετώπιση της σχετικής με τον επισιτισμό και τον επαναπατρισμό κατάστασης των προσφύγων από το Μπουρούντι που βρίσκονται στην Τανζανία. Επισκέφθηκα την Τανζανία τον Μάρτιο του 2000 και με την ευκαιρία αυτή επισκέφθηκα επίσης στρατόπεδα προσφύγων από το Μπουρούντι. Ο συνολικός αριθμός των προσφύγων που βρίσκονται στην Τανζανία συμπεριλαμβανομένων των προσφύγων από το Μπουρούντι εξακολουθεί να αυξάνεται. Υπολογίζεται ότι στα τέλη του 2000 οι πρόσφυγες σε στρατόπεδα στη Δυτική Τανζανία ανέρχονταν σε περίπου 500 000 εκ των οποίων οι 360 000 ήταν από το Μπουρούντι, οι 110 000 από το Κονγκό και οι υπόλοιποι από τη Ρουάντα, τη Σομαλία και άλλες χώρες. Μέσω της Υπηρεσίας Ανθρωπιστικής Βοήθειας της ΕΕ (ECHO) η Επιτροπή χρηματοδοτεί περισσότερο από το ένα τρίτο της συνολικής ανθρωπιστικής βοήθειας που διατίθεται στους πρόσφυγες στην Τανζανία. Κατά το 2000 ο προϋπολογισμός της ECHO για την παροχή βοήθειας προς τους πρόσφυγες της Τανζανίας ανερχόταν σε 26,85 εκατομμύρια ευρώ. Δεν αναμένεται ουσιαστική μεταβολή του ύψους της χρηματοδότησης αυτής κατά το τρέχον έτος. Οι καίριοι εταίροι μας στην Τανζανία είναι η Διεθνής Ομοσπονδία Ερυθρού Σταυρού και Ερυθράς Ημισελήνου, η Ύπατη Αρμοστεία των Ηνωμένων Εθνών για τους Πρόσφυγες (UNHCR), η UNICEF και το Παγκόσμιο Επισιτιστικό Πρόγραμμα. Οι κύριοι στόχοι της ανθρωπιστικής βοήθειας είναι η πολυτομεακή φροντίδα των προσφύγων, η τροφοδοσία, η εκπαίδευση, η υγειονομική περίθαλψη για τα παιδιά και τέλος, η δημόσια υγεία, η ύδρευση και η αποχέτευση των στρατοπέδων. Ως προς το επίπεδο του επισιτισμού στο εσωτερικό των στρατοπέδων, η ECHO συνεισφέρει το ένα τρίτο του συνολικού κόστους του Παγκόσμιου Επισιτιστικού Προγράμματος στην Τανζανία, το οποίο μεριμνά για την καθημερινή παροχή ισορροπημένης μερίδας φαγητού 2166 θερμίδων ανά πρόσφυγα, μερίδα που υπερβαίνει κατά πολύ την ελάχιστη συνιστώμενη από τον ΠΟΥ. Το Παγκόσμιο Επισιτιστικό Πρόγραμμα προειδοποίησε πρόσφατα τη διεθνή κοινότητα για ενδεχόμενα προβλήματα όσον αφορά τον ανεφοδιασμό, τα οποία οφείλονται σε καθυστερήσεις που σημειώνονται στη χρηματοδότηση από πηγές εκτός της Επιτροπής. Αυτό είχε ως αποτέλεσμα να μειωθούν προσωρινά οι καθημερινές μερίδες στο 80%. Ωστόσο, εξακολουθούν να επαρκούν δεδομένου ότι πολλοί πρόσφυγες έχουν πρόσβαση και σε άλλες πηγές επισιτισμού. Το 1999 ο FAO συνέβαλε στη διεθνή επιχείρηση παροχής βοήθειας εφαρμόζοντας ένα πρόγραμμα για τη βελτίωση του επιπέδου στα πλέον ευάλωτα νοικοκυριά. Σε συνεργασία με την UNHCR, ο FAO διέθεσε σε 15 000 οικογένειες έξι στρατοπέδων σπόρους και εργαλεία χειρός με σκοπό τη δημιουργία οικιακών και κοινοτικών λαχανόκηπων. Εφαρμόστηκε ειδικό πρόγραμμα κατάρτισης και ο FAO εκτιμά ότι περισσότεροι από 50 000 άνθρωποι ωφελήθηκαν άμεσα από το έργο. Παρακολούθησα από κοντά τη λειτουργία του εν λόγω προγράμματος το οποίο είναι τόσο καλά οργανωμένο και τόσο αποτελεσματικό που η εναλλακτική λύση που μπορούμε να προσφέρουμε στους πρόσφυγες όταν επιστρέψουν υστερεί μάλλον σημαντικά. Αυτή, όμως, φυσικά τη λύση καλούμαστε να στηρίξουμε. Η Επιτροπή είναι απολύτως έτοιμη να συμβάλει στον ομαλό επαναπατρισμό των προσφύγων από το Μπουρούντι που βρίσκονται στην Τανζανία, ο οποίος ενδέχεται να λάβει χώρα ύστερα από την υπογραφή της ειρηνευτικής συμφωνίας στη διάσκεψη κορυφής που πραγματοποιήθηκε στην Αρούσα. Ήμουν παρών στη διάσκεψη των χορηγών του Μπουρούντι υπό την προεδρία του Νέλσον Μαντέλα στο Παρίσι το Δεκέμβριο, στην οποία εγκρίθηκε η ειρηνευτική συμφωνία. Η Επιτροπή επιδιώκει μια διττή προσέγγιση. Πρώτον, το τρέχον ύψος της ανθρωπιστικής βοήθειας προς τους πρόσφυγες θα διατηρηθεί ως έχει για όσο διάστημα παραμείνουν στην Τανζανία. Δεύτερον, όταν πληρούνται οι προϋποθέσεις για τον επαναπατρισμό τους - για την επίτευξη του οποίου ασκούμε πιέσεις προς όλους τους ενδιαφερόμενους καθώς και προς ορισμένους που δεν θεωρούν ότι το ζήτημα τους αφορά - τότε τα κεφάλαια που διαθέτει η ECHO στο πρόγραμμα της Τανζανίας θα συνεχίσουν να διατίθενται στους πρόσφυγες αυτή τη φορά όμως στην πατρίδα τους. Η ΓΔ Ανάπτυξης διέθεσε ένα πρόσθετο ποσό ύψους 25 εκατομμυρίων ευρώ βάσει του άρθρου 255 της Σύμβασης Λομέ συνδράμοντας την UNHCR στο σχεδιασμό ενός μεθοδικού επαναπατρισμού. Στο στάδιο αυτό δυστυχώς δεν πληρούνται οι προϋποθέσεις για μεθοδικό και εκούσιο επαναπατρισμό, γεγονός που απετέλεσε αντικείμενο συζήτησης στην ετήσια συνεδρίαση στρατηγικού προγραμματισμού της ECHO με την UNHCR το Δεκέμβριο στο πλαίσιο της οποίας συμφωνήθηκε ότι ο επαναπατρισμός μπορεί να λάβει χώρα μόνο εάν όλα τα μέρη πεισθούν ότι έχει σταθεροποιηθεί και ενισχύεται η ασφάλεια στο εσωτερικό του Μπουρούντι. Πρόκειται για μια σημαντικότατη επιχείρηση την οποία έχουμε αναλάβει και επιδιώκουμε την επιτυχή ολοκλήρωσή της."@el8 "(EN) Me es grato informar a su señoría y a esta Cámara de que la Comisión ha adoptado y sigue adoptando medidas apropiadas en relación con la alimentación y la situación de repatriación de los refugiados burundeses en Tanzania. Estuve en Tanzania en marzo de 2000 y en esa ocasión visité también los campos de refugiados de Burundi. El número total de refugiados en Tanzania incluyendo los procedentes de Burundi sigue creciendo. A finales de 2000 había aproximadamente 500.000 refugiados en campos al oeste de Tanzania, de los cuales alrededor de 360.000 eran burundeses, 110.000 congoleños y el resto ruandeses, somalíes y de otras nacionalidades. A través de ECHO la Comisión financia más de un tercio del total de la ayuda humanitaria a disposición de los refugiados en Tanzania. En el año 2000 el presupuesto de ECHO para ayuda a los refugiados tanzanos fuer de 26,85 millones de euros. Se espera que el nivel de la ayuda de ECHO siga siendo básicamente el mismo este año. Los socios fundamentales en Tanzania son la Federación Internacional de la Cruz Roja y de la Media Luna Roja, el ACNUR, UNICEF y el Programa Mundial para la Alimentación. Los principales objetivos de la ayuda humanitaria son la asistencia en diversos ámbitos a los refugiados, la alimentación, la educación, la atención sanitaria para los niños y, por último, la salud pública, el agua y la higiene en los campos. En cuanto al nivel de nutrición en los campos, ECHO aporta un tercio del coste total del Programa Mundial para la Alimentación en Tanzania, que proporciona una ración equilibrada diaria de 2.166 calorías por refugiado, bastante por encima del mínimo recomendado por la OMS. El Programa Mundial para la Alimentación alertó recientemente a la comunidad internacional de los potenciales problemas de suministro, que se derivarían de retrasos en la financiación procedente de fuentes distintas a la Comisión, y las raciones diarias se redujeron al 80%. Sin embargo, las raciones siguieron siendo adecuadas debido a que muchos refugiados tienen acceso a otras fuentes de alimentos. En 1999, la FAO se sumó a la operación de ayuda internacional estableciendo un programa para mejorar los niveles de nutrición de las familias más vulnerables. En colaboración con ACNUR, la FAO entregó a 15.000 familias en seis campos semillas y aperos para que plantaran huertos familiares y comunitarios. Se impartió formación y la FAO calcula que más de 50.000 personas se han beneficiado directamente del proyecto. Yo he visto este programa y verdaderamente está tan bien organizado y es tan bonito que la alternativa que podemos ofrecer a los refugiados cuando regresen parece mucho menos organizada. Pero, por supuesto, esto es lo que vamos a apoyar. En cuanto a la posible repatriación de los refugiados burundeses en Tanzania a raíz de la firma del acuerdo de paz en la cumbre de Arusha, la Comisión está preparada para esta eventualidad. Yo mismo estuve presente en la conferencia de donantes a Burundi presidida por Nelson Mandela en París en diciembre, que respaldó el acuerdo de paz. La Comisión sigue un planteamiento de doble vía. En primer lugar, el nivel actual de ayuda humanitaria a los refugiados se mantendrá mientras permanezcan en Tanzania. En segundo lugar, si se dieran las condiciones para su repatriación - y estamos presionando a todos los que tienen algo que ver, y a algunos que creen que deberían tener algo que ver, para hacer que esto ocurra - los fondos asignados por ECHO al programa de Tanzania seguirán a los refugiados en su vuelta a casa. Una cantidad adicional de 25 millones de euros ha sido asignada por la DG de Desarrollo al amparo del Artículo 255 del Convenio de Lomé para ayudar al ACNUR a una repatriación planificada y ordenada. En este momento las condiciones previas para que se produzca una repatriación ordenada y voluntaria desgraciadamente no se cumplen. Esto se analizó en la reunión anual de programación estratégica de ECHO con ACNUR en diciembre y se acordó entonces que la repatriación sólo puede tener lugar si todas las partes están convencidas de que la situación de seguridad en el interior de Burundi es estable y sostenible. Ésta es para nosotros una gran operación y queremos que tenga una conclusión satisfactoria."@es12 "Minulla on ilo ilmoittaa arvoisalle parlamentin jäsenelle, että komissio on aloittanut ja aikoo jatkaa asianmukaisia toimia Tansaniassa olevien burundilaisten pakolaisten elintarvike- ja palauttamistilanteen suhteen. Vierailin Tansaniassa maaliskuussa 2000, ja kävin tuolloin katsomassa myös burundilaisten pakolaisleirejä. Tansaniassa olevien pakolaisten, myös burundilaispakolaisten, määrä kasvaa yhä. Vuoden 2000 lopussa Länsi-Tansanian leireillä oli noin 500 000 pakolaista, joista noin 360 000 oli burundilaisia, 110 000 kongolaisia ja loput ruandalaisia, somalialaisia ja muiden maiden kansalaisia. Komissio rahoittaa ECHOn kautta yli kolmanneksen Tansanian pakolaisten humanitaarisesta avusta. Vuonna 2000 ECHOn budjetti Tansanian pakolaisten auttamiseksi oli 26,85 miljoonaa euroa. ECHOn tuen määrän oletetaan pysyvän tänä vuonna suunnilleen ennallaan. Tärkeimmät yhteistyökumppanit Tansaniassa ovat Punaisen Ristin ja Punaisen puolikuun yhdistysten kansainvälinen liitto ja Maailman ruokaohjelma. Humanitaarisen avun päätavoitteet ovat pakolaisten monialainen hoito, ruokinta, opetus, lasten terveydenhoito ja lopuksi pakolaisleirien terveydenhoito, vesi ja puhtaanapito. Mitä tulee leirien ravintotarjonnan tasoon, ECHO rahoittaa kolmasosan Maailman ruokaohjelman kokonaismenoista Tansaniassa, ja sillä tarjotaan tasapainoinen 2 166 kalorin päivittäinen ruoka-annos pakolaista kohden, mikä ylittää selkeästi Maailman terveysjärjestön vähimmäissuosituksen. Maailman ruokaohjelma varoitti hiljattain kansainvälistä yhteisöä siitä, että muiden rahoituslähteiden kuin komission viivästykset saattavat aiheuttaa ongelmia ruoan tarjonnassa, ja siksi päiväannoksia supistettiin tilapäisesti 80 prosenttiin. Annokset pysyivät kuitenkin riittävän suurina, sillä useilla pakolaisilla on muitakin ruoanlähteitä. FAO liittyi vuonna 1999 kansainväliseen avustustoimintaan aloittamalla ohjelman, jolla pyritään parantamaan ravinnon tasoa haavoittuvimmissa talouksissa. FAO tarjosi yhdessä UNHCR:n kanssa kuudessa leirissä olleille 15 000 perheelle jyviä ja työkaluja perheiden ja yhteisöjen vihannestarhojen istuttamiseksi. Ihmisille annettiin tarvittava opetus ja FAO arvelee, että hankkeesta on ollut suoraa hyötyä yli 50 000 ihmiselle. Olen tutustunut tähän ohjelmaan, ja se on todellakin niin hyvin järjestetty ja niin tehokas, että vaihtoehto, jonka voimme tarjota pakolaisille, kun he palaavat kotimaahansa, vaikuttaa paljon huonommin järjestetyltä. Mutta aiomme tietenkin tukea tätä ohjelmaa. Komissio varautuu siihen, että Tansaniassa olevat burundilaispakolaiset saatetaan palauttaa maahansa Arushan huippukokouksessa allekirjoitetun rauhansopimuksen seurauksena. Olin itse Pariisissa joulukuussa pidetyssä Nelson Mandelan johtamassa Burundin rahoittajien konferenssissa, jossa rauhansopimus hyväksyttiin. Komissio noudattaa kaksivaiheista lähestymistapaa. Ensinnäkin pakolaisille annettava humanitaarinen apu pysyy ennallaan, niin kauan kuin he ovat Tansaniassa. Toiseksi, jos heidän palauttamiselleen asetetut ehdot täyttyvät – ja painostamme kaikkia asianomaisia ja joitakin, jotka eivät pidä itseään asianomaisina, saamaan tämän aikaan – ECHOn Tansanian ohjelmalle myöntämät varat siirtyvät pakolaisten mukana heidän kotimaahansa. Kehitysyhteistyön pääosasto on myöntänyt Lomén yleissopimuksen 255 artiklan nojalla ylimääräiset 25 miljoonaa euroa auttaakseen UNHCR:ää järjestämään paluun suunnitellusti ja järjestäytyneesti. Edellytykset järjestäytyneelle ja vapaaehtoiselle paluulle eivät valitettavasti vielä täyty. Asiasta keskusteltiin UNHCR:n kanssa joulukuussa pidetyssä ECHOn vuotuisessa strategista ohjelmasuunnittelua koskevassa tapaamisessa, jossa sovittiin, että palauttaminen voidaan toteuttaa ainoastaan, jos kaikki osapuolet ovat vakuuttuneita siitä, että Burundin sisäinen turvallisuustilanne on vakaa ja kestävä. Tämä on yksi suurimmista operaatioistamme, ja haluamme saattaa sen menestyksekkäästi päätökseen."@fi5 "Je suis heureux de pouvoir dire à l'honorable parlementaire et à l'Assemblée que la Commission a pris et prend encore des mesures adéquates par rapport à la situation alimentaire et au rapatriement des réfugiés burundais en Tanzanie. Je me suis rendu en Tanzanie en mars 2000. À l'occasion de cette visite, je me suis rendu dans les camps de réfugiés burundais. Le nombre total de réfugiés présents en Tanzanie, y compris les Burundais, continue d'augmenter. À la fin de l'année 2000, environ 500 000 personnes, dont 360 000 Burundais et 110 000 Congolais avaient trouvé refuge dans des camps dans l'ouest de la Tanzanie. Le reste était composé de Rwandais, de Somaliens et de personnes d'autres nationalités. La Commission finance plus d'un tiers de l'aide humanitaire totale accordée aux réfugiés présents en Tanzanie par l'intermédiaire de son office ECHO. En l'an 2000, le budget alloué à ECHO pour cette aide s'élevait à 26,85 millions d'euros. Cette année, il restera approximativement identique. Les principaux interlocuteurs en Tanzanie sont la fédération internationale des sociétés de la Croix-Rouge et du Croissant-Rouge, le HCR, l'UNICEF et le Programme alimentaire mondial. Les principaux objectifs de l'aide sont multisectoriels : ils englobent les soins, l'alimentation, l'enseignement, la pédiatrie ainsi que la santé publique, la distribution d'eau et l'hygiène dans les camps. Pour ce qui est des normes nutritives instaurées dans les camps, c'est ECHO qui couvre un tiers du coût total du Programme alimentaire mondial en Tanzanie. Chaque réfugié reçoit une ration alimentaire équilibrée de 2166 calories, ce qui dépasse largement le minimum recommandé par l'OMS. Le PAM a récemment tiré la sonnette d'alarme auprès de la communauté internationale concernant des problèmes potentiels d'approvisionnement, qui seraient dus à des retards de paiement de donateurs autres que la Commission et les rations journalières ont temporairement été ramenées à 80 % de cette valeur. Celles-ci restent toutefois suffisantes, dans la mesure où de nombreux réfugiés ont accès à d'autres sources alimentaires. L'OAA a rejoint les opérations internationales de secours en 1999 en introduisant un programme visant à augmenter les valeurs nutritives pour les membres des familles les plus vulnérables. En collaboration avec le HCR, l'OAA a fourni des graines et des outils à 15 000 familles réparties dans six camps afin qu'elles cultivent des jardins potagers pour leurs besoins personnels et pour la communauté. Elles ont reçu une formation et l'OAA estime que plus de 50 000 personnes ont directement bénéficié de ce projet. J'ai vu le programme et je peux vous dire qu'il est tellement bien organisé et tellement clair que l'alternative que nous pouvons offrir aux réfugiés à leur retour semble bien inférieure. Mais, naturellement, c'est l'option du retour que nous soutenons. En ce qui concerne le rapatriement possible des réfugiés burundais présents en Tanzanie à la suite de l'accord de paix conclu au sommet Arusha, la Commission se tient prête. J'ai moi-même pu assister à la conférence des donateurs présidée par Nelson Mandela à Paris en décembre qui a donné son aval à l'accord de paix. La Commission poursuit une double approche : premièrement, le maintien du niveau actuel de l'aide humanitaire tant que les réfugiés resteront en Tanzanie ; deuxièmement, en cas de rapatriement, les fonds alloués par ECHO au programme en faveur de la Tanzanie seront octroyés aux réfugiés de retour chez eux. Notez que nous poussons toutes les personnes concernées et même les personnes qui pensent ne pas l'être vers cet objectif. Un montant supplémentaire de 25 millions d'euros a été alloué par la DG Développement au titre de l'article 255 de la Convention de Lomé pour aider le HCR à organiser un rapatriement planifié et discipliné. À ce stade, malheureusement, les conditions préalables à un rapatriement volontaire et discipliné ne sont pas remplies. Il en a été question lors de la réunion annuelle de programmation stratégique entre ECHO et le HCR, qui s'est tenue en décembre, où il a été convenu que le rapatriement ne devait avoir lieu que si toutes les parties impliquées étaient convaincues que le Burundi avait retrouvé une situation stable et durable sur le plan de la sécurité. Il s'agit d'une de nos principales opérations et nous voulons que ce soit un succès."@fr6 "Sono lieto di informare l’onorevole parlamentare e il Parlamento che la Commissione ha intrapreso e continua a intraprendere le misure appropriate in materia di rimpatrio e problemi alimentari dei profughi burundesi in Tanzania. Sono stato in Tanzania nel marzo 2000 e in tale occasione ho anche visitato i campi dei profughi burundesi. Il numero globale di profughi in Tanzania, inclusi i profughi dal Burundi, è in continuo aumento. Alla fine del 2000 i profughi nei campi della Tanzania occidentale erano 500.000, di cui circa 360.000 burundesi, 110.000 congolesi e il resto ruandesi, somali e di altre nazionalità. Tramite ECHO la Commissione finanzia più di un terzo dell’aiuto umanitario complessivo per i profughi in Tanzania. Nel 2000 il bilancio dell’aiuto per i profughi in Tanzania stanziato da ECHO è stato pari a 26,85 milioni di euro. Il livello di assistenza fornito da ECHO quest’anno dovrebbe attestarsi sostanzialmente allo stesso livello. I chiave in Tanzania sono la Federazione internazionale della Croce rossa e della Mezzaluna rossa, l’UNCHR, l’UNICEF e il Programma alimentare mondiale. I principali obiettivi dell’aiuto umanitario sono l’assistenza multisettoriale ai profughi, le derrate alimentari, l’istruzione, l’assistenza sanitaria all’infanzia e infine, la sanità pubblica, l’acqua e le strutture igieniche nei campi. In merito ai livelli di nutrizione nei campi, ECHO contribuisce a un terzo del costo totale del Programma alimentare mondiale in Tanzania, che fornisce una razione giornaliera equilibrata di 2166 calorie per profugo, ben oltre il minimo raccomandato dalll’OMS. Il PAM recentemente ha lanciato un allarme alla comunità internazionale in merito ai potenziali problemi di forniture, dovuti ai ritardi nei finanziamenti da fonti diverse dalla Commissione e le razioni giornaliere sono state temporaneamente ridotte all’80 percento. Comunque le razioni rimangono adeguate, considerato che molti profughi hanno accesso a fonti alimentari supplementari. Nel 1999 la FAO si è associata all’intervento di assistenza internazionale tramite un programma inteso a migliorare gli standard nutrizionali tra le famiglie più vulnerabili. In collaborazione con l’UNCHR, la FAO ha fornito a 15.000 famiglie, in sei campi, sementi e attrezzi per coltivare manualmente orti familiari e comunitari. E’ stata fornita formazione e la FAO ritiene che più di 50.000 persone abbiano beneficiato direttamente del progetto. Ho visto il programma e di fatto è così ben organizzato e così ben strutturato che l’alternativa che possiamo offrire ai profughi al loro ritorno ha l’aria di essere molto meno organizzata; ma ovviamente la sosterremo. In merito al possibile rimpatrio dei profughi burundesi in Tanzania, in seguito alla firma dell’accordo di pace al vertice di Arusha, la Commissione si tiene pronta per questa eventualità. Ho partecipato personalmente alla conferenza dei donatori per il Burundi, presieduta da Nelson Mandela a Parigi in dicembre, che ha avallato l’accordo di pace. La Commissione sta perseguendo un duplice approccio. In primo luogo, il livello attuale dell’assistenza umanitaria ai profughi continuerà fintanto che rimarranno in Tanzania. Secondo, se dovessero configurarsi le condizioni per il rimpatrio -e stiamo esercitando pressioni in tal senso su tutti gli interessati e su alcuni che non pensano di non essere coinvolti - i fondi stanziati da ECHO al programma per la Tanzania seguiranno i profughi a casa. Altri 25 milioni di euro sono stati stanziati dalla DG Sviluppo ai sensi dell’articolo 255 della Convenzione di Lomé per assistere l’UNCHR ad organizzare il rimpatrio in modo ordinato e pianificato. Nella fase attuale, purtroppo, non sono date le premesse per un rimpatrio volontario e ordinato. Se ne è discusso nella riunione annuale di programmazione strategica di ECHO con l’UNCHR in dicembre, quando si è deciso che il rimpatrio avrà luogo soltanto se tutte le parti saranno convinte che la sicurezza in Burundi sia stabile e duratura. Si tratta di un intervento importante da parte nostra e vogliamo seguirlo fino a quando sarà concluso con successo."@it9 ". – I am pleased to inform the honourable Member and this House that the Commission has taken and continues to take appropriate measures in relation to the nutrition and repatriation situation of Burundian refugees in Tanzania. I visited Tanzania in March 2000 and on that occasion I also went to see camps with refugees from Burundi. The overall number of refugees in Tanzania, including those from Burundi, continues to grow. By the end of 2000 there were approximately 500 000 refugees in camps in Western Tanzania of whom around 360 000 were Burundians, 110 000 Congolese and the remainder Rwandans, Somalis and other nationalities. Through ECHO the Commission funds more than one third of the total humanitarian aid available to refugees in Tanzania. In the year 2000, ECHO's budget for aid to Tanzanian refugees was EUR 26.85 m. ECHO's level of support is expected to remain substantially the same this year. The key partners in Tanzania are the International Federation of the Red Cross and Red Crescent, the UNHCR, UNICEF and the World Food Programme. The main objectives of the humanitarian aid are multi-sector care of refugees, feeding, education, health care for children and finally, public health, water and sanitation in the camps. As to the standard of nutrition inside the camps, ECHO contributes one third of the total cost of the World Food Programme in Tanzania, which provides a balanced daily ration of 2166 calories per refugee, well over the minimum recommended by the WHO. The WFP recently alerted the international community to potential problems of supply, which would be due to delays in funding from sources other than the Commission, and daily rations were temporarily reduced to 80%. However, the rations remained adequate in view of the fact that many refugees have access to additional sources of food. In 1999, FAO joined the international relief operation by introducing a programme to improve nutrition standards among the most vulnerable households. In collaboration with UNHCR, FAO provided 15 000 families in six of the camps with seeds and hand tools in order to plant household and community vegetable gardens. Training was given and FAO estimates that more than 50 000 people have benefited directly from the project. I have seen this programme and it is in fact so well-organised and so neat that the alternative that we can offer the refugees when they return looks much less organised. But, of course, this is what we are going to support. Concerning the possible repatriation of Burundian refugees in Tanzania following the signing of the peace agreement at the Arusha Summit, the Commission is maintaining a state of readiness for this eventuality. I was myself present at the Burundi donors' conference chaired by Nelson Mandela in Paris in December, which endorsed the peace agreement. The Commission is pursuing a twin-track approach. Firstly, the current level of humanitarian assistance to refugees will be maintained while they remain in Tanzania. Secondly, should the conditions be met for their repatriation – and we are pushing everybody concerned and some who do not think they should be concerned to make this happen – then the funds allocated by ECHO to the Tanzania programme will follow the refugees back home. An additional sum of EUR 25 million has been allocated by the Development DG under the Lomé Convention's Article 255 to assist UNHCR in a planned and orderly repatriation. At this stage, the preconditions for an orderly and voluntary repatriation unfortunately are not met. This was discussed in ECHO's annual strategic programming meeting with UNHCR in December when it was agreed that repatriation may only take place if all parties are convinced that the security situation inside Burundi is stabilised and sustainable. This is a major operation of ours and we want to follow it through to a successful conclusion."@lv10 "Het doet me genoegen de geachte afgevaardigde en dit Parlement te kunnen zeggen dat de Commissie passende maatregelen heeft genomen en zal nemen voor de voedselsituatie en de repatriëring van de Burundische vluchtelingen in Tanzania. Ik heb Tanzania in maart 2000 bezocht en bij die gelegenheid heb ik ook vluchtelingenkampen voor Burundische vluchtelingen bezichtigd. Het totale aantal vluchtelingen in Tanzania, met inbegrip van die uit Burundi, blijft groeien. Aan het einde van 2000 bevonden zich ongeveer 500.000 vluchtelingen in de kampen in het westen van Tanzania, van wie ongeveer 360.000 afkomstig waren uit Burundi, 110.000 uit Kongo en de overigen uit Rwanda, Somalië en andere landen. Via ECHO levert de Commissie meer dan een derde van de totale hoeveelheid humanitaire hulp aan vluchtelingen in Tanzania. In 2000 bedroeg het budget van ECHO voor hulp aan Tanzaniaanse vluchtelingen 26,85 miljoen euro. De bijdrage van ECHO blijft waarschijnlijk dit jaar gelijk. De sleutelpartners in Tanzania zijn de Internationale Federatie van het Rode-Kruis en de Rode-Halve-Maan UNHCR, UNICEF en het Wereldvoedselprogramma. De belangrijkste doelstellingen van de humanitaire hulp zijn steun voor vluchtelingen op meerdere gebieden, voedsel, onderwijs, medische zorg voor kinderen, en tot slot, gezondheidszorg, water en sanitaire voorzieningen in de kampen. Wat de voedselvoorziening in de kampen betreft, draagt ECHO ongeveer een derde van de totale kosten van het Wereldvoedselprogramma in Tanzania. Dat zorgt voor een uitgebalanceerd dagelijks rantsoen van 2166 calorieën per vluchteling, ruim boven de aanbevolen minimumhoeveelheid van de WHO. Het WVP waarschuwde onlangs de internationale gemeenschap voor potentiële toevoerproblemen als gevolg van vertragingen in de financiering door andere instellingen dan de Commissie. Als gevolg daarvan werden de dagelijkse rantsoenen tijdelijk teruggebracht tot 80% van het volledige rantsoen. De rantsoenen waren echter nog steeds voldoende, omdat veel vluchtelingen nog andere voedselbronnen hadden. In 1999 sloot de FAO zich aan bij de internationale hulpactie met een programma voor de verbetering van de voedingsstandaarden in de kwetsbaarste huishoudens. In samenwerking met UNHCR heeft de FAO 15.000 gezinnen in zes van de kampen zaad en handgereedschap geleverd, zodat ze voor zichzelf en de gemeenschap groente konden verbouwen. Er werd voorlichting gegeven en de FAO schat dat meer dan 50.000 personen rechtstreeks van het project hebben geprofiteerd. Ik heb dit programma gezien en het is zo goed georganiseerd dat het alternatief dat we de vluchtelingen bij terugkeer kunnen bieden daarbij vergeleken chaotisch is. Maar we ondersteunen die natuurlijk wel. De Commissie is in staat van bereidheid voor een eventuele repatriëring van Burundische vluchtelingen in Tanzania, na de ondertekening van een vredesakkoord op de top van Arusha. Ik was zelf aanwezig op de donorconferentie voor Burundi onder voorzitterschap van Nelson Mandela, die in december in Parijs werd gehouden. De conferentie stond achter het vredesakkoord. De Commissie voert een tweesporenbeleid: het huidige niveau van humanitaire hulp aan vluchtelingen zal worden gehandhaafd zolang ze in Tanzania verblijven; mochten de voorwaarden voor hun repatriëring worden vervuld – en we dringen daar op aan bij alle betrokkenen en ook bij sommigen die denken dat ze niet betrokken zijn – dan worden de fondsen die ECHO aan het Tanzaniaanse programma had toegewezen, verplaatst naar hun thuisland. Bovendien heeft het DG Ontwikkeling nog een bedrag van 25 miljoen euro onder artikel 255 van de Overeenkomst van Lomé uitgetrokken om UNHCR te helpen bij het organiseren van de repatriëring. In dit stadium worden de voorwaarden voor een ordelijke en vrijwillige repatriëring helaas niet vervuld. Dit is tijdens de jaarlijkse strategische programmavergadering met UNHCR in december besproken, toen werd overeengekomen dat repatriëring alleen kan plaatsvinden als alle partijen ervan overtuigd zijn dat de veiligheidssituatie in Burundi stabiel en duurzaam is. Dit is een belangrijk actieplan van de EU en we willen het tot een goed einde brengen."@nl2 "Tenho o prazer de informar a senhora deputada e esta assembleia de que a Comissão tomou e continua a tomar as medidas adequadas, no que se refere à situação da alimentação e repatriamento dos refugiados do Burundi que se encontram na Tanzânia. Visitei a Tanzânia, em Março de 2000, e tive então a oportunidade de me deslocar também aos campos de refugiados burundianos. O número global de refugiados na Tanzânia, incluindo os oriundos do Burundi, continua a crescer. Em finais de 2000, havia aproximadamente 500 000 refugiados em campos na Tanzânia Ocidental, dos quais cerca de 360 000 oriundos do Burundi, 110 000 do Congo e os restantes do Ruanda, Somália e outros países. Através do ECHO, a Comissão financia mais de um terço do total da ajuda humanitária disponibilizada aos refugiados na Tanzânia. No ano 2000, o orçamento do ECHO para ajuda aos refugiados na Tanzânia foi de 26,85 milhões de euros. Espera-se que o nível da ajuda do ECHO se mantenha substancialmente o mesmo este ano. Os parceiros fundamentais na Tanzânia são a Federação Internacional da Cruz Vermelha e do Crescente Vermelho, o ACNUR, a UNICEF e o Programa Alimentar Mundial. Os principais objectivos da ajuda humanitária são a ajuda multi-sectorial aos refugiados, alimentação, educação, cuidados de saúde para crianças e, por último, saúde pública, água e rede sanitária nos campos. Quanto ao padrão da nutrição nos campos, o ECHO contribui com um terço dos custos totais do Programa Alimentar Mundial na Tanzânia, através do qual se oferecem rações diárias equilibradas de 2166 calorias por refugiado, bastante acima do mínimo recomendado pela OMS. O PAM alertou recentemente a comunidade internacional para potenciais problemas de abastecimento, que se deveriam a atrasos no financiamento por parte de outras fontes que não a Comissão, pelo que as rações diárias foram temporariamente reduzidas para 80%. No entanto, mantiveram-se adequadas, tendo em conta o facto de muitos dos refugiados terem acesso a fontes adicionais de alimentação. Em 1999, a FAO associou-se à operação de assistência internacional, com a introdução de um programa de melhoria dos padrões de nutrição entre os lares mais vulneráveis. Em colaboração com o ACNUR, a FAO forneceu a 15 000 famílias de seis dos campos sementes e alfaias para que pudessem plantar hortas familiares e comunitárias. Foi fornecida formação, e a FAO estima que mais de 50 000 pessoas tenham beneficiado directamente do projecto. Tomei contacto com o programa e, na realidade, está tão bem organizado e ajustado que a alternativa que podemos oferecer aos refugiados no seu regresso parece bastante menos organizada. Mas, evidentemente, é essa solução que apoiaremos. Quanto ao possível repatriamento dos refugiados burundianos que se encontram na Tanzânia, na sequência da assinatura do acordo de paz assinado na Cimeira de Arusha, a Comissão mantém-se pronta para essa eventualidade. Estive presente na conferência de Doadores ao Burundi, presidida por Nelson Mandela e realizada em Paris, em Dezembro, que apoiou o acordo de paz. A Comissão segue uma abordagem de duas vias. Em primeiro lugar, o actual nível de ajuda humanitária aos refugiados será mantido enquanto permanecerem na Tanzânia. Em segundo lugar, caso se reunam as condições para o seu repatriamento – e estamos a pressionar todos os interessados e alguns dos que não se consideram interessados para que isso aconteça -, então os fundos atribuídos pelo ECHO ao programa da Tanzânia acompanharão o regresso dos refugiados. Uma verba adicional de 25 milhões de euros foi atribuída pela DG “Desenvolvimento”, ao abrigo do artigo 225º da Convenção de Lomé, para ajudar o ACNUR a proceder a um repatriamento planificado e ordenado. Nesta fase, infelizmente, não se encontram reunidas as condições prévias para um repatriamento ordeiro e voluntário. Isso foi debatido na reunião de programação anual estratégica do ECHO com a ACNUR, em Dezembro, altura em que se concordou que o repatriamento apenas poderá ter lugar, caso a totalidade das partes esteja convencida de que a situação de segurança no Burundi está estabilizada e é duradoura. Trata-se de uma importante operação nossa e pretendemos levá­la a bom porto."@pt11 "Det gläder mig att kunna informera den ärade ledamoten och denna kammare om att kommissionen har vidtagit och fortsätter att vidta lämpliga åtgärder med avseende på livsmedelssituationen för och frågan om repatriering av burundiska flyktingar i Tanzania. Jag reste till Tanzania i mars 2000 och besökte då bland annat läger med flyktingar från Burundi. Det totala antalet flyktingar i Tanzania, inklusive dem från Burundi, fortsätter att öka. I slutet av 2000 fanns det ungefär 500 000 flyktingar i läger i västra Tanzania, av vilka ungefär 360 000 var burundier, 110 000 var kongoleser och de övriga var rwandier, somalier och andra nationaliteter. Genom ECHO finansierar kommissionen mer än en tredjedel av det totala humanitära bistånd som finns tillgängligt för flyktingar i Tanzania. År 2000 var ECHO:s budget för bistånd till flyktingar i Tanzania 26,85 miljoner euro. ECHO:s stöd förväntas ligga kvar på i stort sett samma nivå i år. Våra viktigaste partner i Tanzania är Internationella federationen av rödakors- och röda halvmånenförbund, FN:s flyktingkommissariat (UNHCR), FN:s barnfond (Unicef) och Världslivsmedelsprogrammet (WFP). Huvudmålen för den humanitära hjälpen är flersektorsvård av flyktingar, tillhandahållande av mat och dryck, utbildning, hälsovård för barn samt, till sist, folkhälsa, vatten och sanitär utrustning i lägren. När det gäller livsmedelssituationen inne i lägren, bidrar ECHO med en tredjedel av de totala kostnaderna för Världslivsmedelsprogrammet i Tanzania, vilket räcker till en balanserad daglig ranson på 2 166 kalorier per flykting – gott och väl över WHO:s minimirekommendationer. WFP uppmärksammade nyligen det internationella samfundet på potentiella försörjningsproblem, som skulle bero på förseningar i finansieringen från andra källor än kommissionen, och de dagliga ransonerna minskades tillfälligt till 80 procent. Ransonerna var emellertid fortfarande tillräckliga, med tanke på det faktum att många flyktingar hade tillgång till extra livsmedelskällor. 1999 anslöt sig FN:s livsmedels- och jordbruksorganisation (FAO) till de internationella hjälpinsatserna genom att införa ett program för att förbättra livsmedelssituationen för de mest utsatta hushållen. I samarbete med UNHCR tillhandahöll FAO 15 000 familjer fröer och handredskap för att odla köksväxter för hushållsbruk och gemensamt bruk. Man erbjöd utbildning, och FAO uppskattar att mer än 50 000 människor har dragit direkt nytta av projektet. Jag har sett det här programmet, och det är faktiskt så välorganiserat och smidigt att det alternativ som vi kan erbjuda flyktingarna när de återvänder hem ter sig mycket sämre organiserat. Men naturligtvis kommer vi att arbeta för att de skall återvända. I fråga om en eventuell repatriering av burundiska flyktingar i Tanzania efter undertecknandet av fredsavtalet vid toppmötet i Arusha, ligger kommissionen i beredskap för den eventualiteten. Jag närvarade själv vid givarkonferensen för Burundi, som leddes av Nelson Mandela, i Paris i december, på vilken man gav stöd till fredsavtalet. Kommissionen tillämpar en tvåspårstaktik. För det första kommer den nuvarande nivån på det humanitära biståndet till flyktingar att bibehållas så länge de är kvar i Tanzania. För det andra, om villkoren för en repatriering skulle uppfyllas – och vi pressar alla berörda och även några som anser att de inte borde vara berörda att möjliggöra detta -, kommer de medel som ECHO har anslagit till Tanzaniaprogrammet att följa flyktingarna till hemlandet. En extra summa på 25 miljoner euro har anslagits av Generaldirektoratet för bistånd i enlighet med artikel 255 i Lomékonventionen; dessa pengar är avsedda att hjälpa UNHCR med en planerad och ordnad repatriering. Förhandsvillkoren för en ordnad och frivillig repatriering är i detta skede tyvärr inte uppfyllda. Detta diskuterades vid ECHO:s årliga strategiska planeringsmöte med UNHCR i december, på vilket man enades om att en repatriering bara kan äga rum om alla parter är övertygade om att säkerhetssituationen inne i Burundi är stabil och hållbar. Det här är en stor insats från vår sida, och vi vill följa den ända fram till ett lyckligt slut."@sv13
lpv:unclassifiedMetadata	"Comisión"12 "Commission"10,3 "Nielson,"10,3,12 "partner"9

Named graphs describing this resource:

The resource appears as object in 2 triples

Context graph