Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2000-11-29-Speech-3-145"
| Predicate | Value (sorted: default) |
|---|---|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.20001129.9.3-145"4
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:speaker | |
| lpv:spoken text |
"Señor Presidente, señor Kinnock, señora Schreyer, queridos colegas, este debate constituye el punto culminante en el examen por este Parlamento del Libro Blanco sobre la reforma de la Comisión, examen que pretende, sobre todo, dar un nuevo aliento, un nuevo apoyo, a la Comisión después de la crisis pasada, que todos lamentamos.
Ese otro factor es precisamente el servicio de auditoría interna que va a disfrutar de una independencia total. También dice el Tribunal de Cuentas que, a condición expresa de que el papel del ordenante...
Acabaré diciendo que no es tiempo, señor Presidente, de complacencias. No estamos precisamente para celebrar victorias. El apoyo que presta este Parlamento a la reforma de la Comisión tiene que llevarle a asumir su riesgo, su responsabilidad, como prometía el Sr. Kinnock, y también a acertar. Tienen el deber de acertar y de asumir riesgos, no de evitarlos.
Me gustaría agradecer sinceramente la labor de la Sra. Guy-Quint y de los Sres. Harbour y Lamassoure. Los cuatro ponentes hemos trabajado con excelente espíritu de cooperación y eso va a permitir que este procedimiento, en sí mismo complicado, pueda dar mañana a luz cuatro informes coordinados, sin solapamiento entre ellos y que aporten el aliento que todos queremos al empeño y a la responsabilidad que asumió el Presidente Prodi.
Si cada informe trata de los aspectos que conciernen a cada comisión, hay un punto común en los cuatro: todos ellos manifiestan una opinión general favorable a las propuestas de reforma presentadas por la Comisión en su Libro Blanco, si bien lo hacen con una actitud vigilante respecto a su realización y su desarrollo.
Por lo que respecta a la Comisión de Control Presupuestario, me es grato comunicarles que mi informe ha sido aprobado por unanimidad, salvo una abstención, y que hemos sido unánimes al subrayar de nuevo la necesidad de una Comisión fuerte, independiente, transparente y eficaz; en definitiva, un verdadero pilar en la construcción europea. Y hemos sido unánimes también al constatar que buena parte de las deficiencias e irregularidades que se denunciaron durante la aprobación de la gestión del año 1996 se debían al hecho de que las anteriores Comisiones no lograron modernizar sus sistemas de gestión y control, ni aplicar en su integridad la normativa vigente.
Redactando mi informe, he podido estudiar no sólo el Libro Blanco, sino también el segundo informe del comité de expertos independientes y la Resolución aprobada en este Parlamento el pasado 19 de enero, propuesta por Michiel van Hulten, sobre el trabajo del mencionado comité de expertos. A la Comisión de Control Presupuestario y a mí mismo nos satisface saber que, al redactar el Libro Blanco, la Comisión se ha inspirado en gran parte en las propuestas de los expertos independientes y ha tenido en cuenta un buen número de observaciones emitidas por este Parlamento el pasado 19 de enero.
En tanto que comisión responsable del control presupuestario, subrayo en el informe aprobado por la comisión los aspectos de la reforma que relevan de la competencia en esta materia. Y de este modo, hemos apoyado plenamente la instauración de un verdadero sentido de la responsabilidad para los funcionarios. Ésta es la base de la nueva filosofía de gestión de la Comisión: cada unidad administrativa será llamada a asumir la responsabilidad de la regularidad y de la legalidad de todos sus actos. Los directores generales tendrán la responsabilidad en materia de control interno de su dirección general, sin que por ello eximamos en modo alguno a los Comisarios respectivos de su propia responsabilidad política en cuanto al funcionamiento de los servicios y, en su caso, al Presidente de la Comisión.
El nuevo servicio de auditoría interna, bajo la responsabilidad directa de usted, señor Kinnock, Vicepresidente encargado de la reforma, tendrá como principal tarea el análisis de las funciones y de los sistemas de control interno que existen en el seno de la Comisión. Esta función es, como señala el Tribunal de Cuentas en su informe 4/97, mucho más amplia y general que la función actual que desempeña el control
generalizado.
En este sentido, me gustaría recordar que el pasado 5 de octubre nuestro Parlamento dio luz verde a la modificación del apartado 5 del artículo 24 del Reglamento financiero en vigor. El Palamento ha puesto de esta manera fin a lo que el Tribunal de Cuentas venía denunciando desde el año 1981 y que repitió en su informe 4/97: un conflicto latente que existe entre el poder de otorgar un visado -y por lo tanto autorizar un gasto- y la carga de evaluarlo poco después según criterios de buena gestión financiera. Esta modificación tiene sentido en el periodo transitorio hasta la adopción del nuevo Reglamento financiero que, en virtud de las recomendaciones del comité de expertos, pretende establecer un sistema de control basado no en el control
centralizado, sino en la auditoría
.
Queridos colegas, estimo que el nuevo sistema se revelará más eficaz que el actual. El Tribunal de Cuentas, en su informe 4/97, reitera su posición sobre el impacto del control financiero, que es desigual. Frente a la gran eficacia que éste demuestra en los créditos gestionados directamente por la Comisión, no pasa desapercibida su debilidad en los gastos operacionales descentralizados. Prueba de esta debilidad es el número extremadamente restringido de rechazos de visado, de autorización, procedentes de la Comisión. El Tribunal de Cuentas señala en su informe que no se opone a la supresión de visado previo siempre que esta supresión sea reemplazada por otros procedimientos que ofrezcan garantías, al menos equivalentes, y puedan implicar así a otros actores distintos del interventor financiero."@es12
|
| lpv:spokenAs | |
| lpv:translated text |
"Hr. formand, hr. Kinnock, fru Schreyer, kære kolleger, denne forhandling er højdepunktet i Parlamentets undersøgelse af hvidbogen om reformen af Kommissionen, en undersøgelse, der især har til formål at give Kommissionen fornyet energi, fornyet støtte, efter den overståede krise, som vi alle beklager.
Den anden faktor er netop den interne revisionstjeneste, som vil være helt uafhængig. Revisionsretten anfører også, at under den udtrykkelige forudsætning, at den anvisningsberettigedes rolle ...
Jeg vil slutte med at sige, hr. formand, at dette ikke er tidspunktet for fornøjelser. Vi er ikke ligefrem i gang med at fejre sejre. Parlamentets støtte til reformen af Kommissionen skal få den til at løbe en risiko, tage et ansvar, som hr. Kinnick lovede, og også at indkredse. Den har pligt til at indkredse og påtage sig risici, ikke at undvige dem.
Jeg vil gerne takke fru Guy-Quint, hr. Harbour og hr. Lamassoure oprigtigt for deres indsats. Vi fire ordførere har samarbejdet glimrende, og det betyder, at denne procedure, som i sig selv er kompliceret, i morgen kan munde ud i fire samordnede betænkninger uden indbyrdes overlapninger, der, som vi alle ønsker det, opmuntrer til det engagement og det ansvar, som kommissionsformand Prodi påtog sig.
Selv om der i de enkelte betænkninger behandles aspekter, som vedrører de enkelte udvalg, har de ét punkt til fælles: Der gives i dem alle fire udtryk for en generel positiv holdning til de reformforslag, som Kommissionen stiller i sin hvidbog, om end der er en vagtsom holdning over for gennemførelsen og udviklingen.
Det er mig en glæde at kunne meddele Dem, at min betænkning er blevet vedtaget enstemmigt i Budgetkontroludvalget bortset fra en stemmeundladelse, og at vi har været enige om igen at lægge vægt på behovet for en stærk, uafhængig, gennemskueligt og effektivt handlende Kommission, altså en rigtig søjle i det europæiske samarbejde. Og vi har også været enige om at konstatere, at en stor del af de mangler og uregelmæssigheder, der blev gjort opmærksom på under dechargeproceduren i 1996, skyldtes, at den tidligere Kommission ikke var i stand til at modernisere forvaltnings- og kontrolsystemerne og fuldt ud anvende de eksisterende regelsæt.
Under udarbejdelsen af min betænkning har jeg kunnet studere ikke blot hvidbogen, men også den anden beretning fra Den Uafhængige Ekspertgruppe og den beslutning, der blev vedtaget af Parlamentet den 19. januar i år og var foreslået af Michiel van Hulten, om nævnte ekspertgruppes arbejde. For Budgetkontroludvalget og for mig er det tilfredsstillende at vide, at Kommissionen under udarbejdelsen af hvidbogen i vidt omfang har ladet sig inspirere af de uafhængige eksperters forslag, og at den i stor udstrækning har inddraget de overvejelser, som Parlamentet gjorde sig den 19. januar.
Som repræsentant for det udvalg, der er ansvarligt for budgetkontrollen, understreger jeg i den betænkning, som udvalget har vedtaget, de aspekter af reformen, som fremhæver kompetencen på dette område. Og derfor har vi fuldt ud tilsluttet os, at der skal indføres en reel ansvarsfølelse hos tjenestemændene. Dette er grundlaget for Kommissionens nye forvaltningsfilosofi: Hver enkelt administrativ enhed bliver stillet til ansvar for, at alle dens handlinger er korrekte og lovlige. Generaldirektørerne får ansvar for den interne kontrol i deres generaldirektorater, uden at de respektive kommissærer og eventuelt kommissionsformanden af den grund på nogen måde fritages for det politiske ansvar for, hvordan deres tjenestegrene fungerer.
Den nye interne revisionstjeneste under Deres direkte ansvar, hr. Kinnock, som næstformand og ansvarlig for reformen, får til hovedopgave at analysere de funktioner og interne kontrolsystemer, der er i Kommissionen. Denne funktion er, som det fremgår af Revisionsrettens udtalelse nr. 4/97, meget mere bred og generel end den nuværende funktion, som den generelle
kontrol har.
I den forbindelse vil jeg minde om, at Parlamentet den 5. oktober i år gav grønt lys for en ændring af artikel 24, stk. 5, i den gældende finansforordning. På den måde har Parlamentet gjort en ende på det, som Revisionsretten har gjort opmærksom på siden 1981, og som den gentog i sin udtalelse nr. 4/97: den latente konflikt mellem beføjelsen til at give påtegning - og dermed til at godkende en udgift - og beføjelsen til senere at efterprøve den samme udgift ud fra principperne for forsvarlig økonomisk forvaltning. Denne ændring er fornuftig i overgangsperioden indtil vedtagelsen af den nye finansforordning, som i henhold til ekspertkomitéens anbefalinger, har til formål at skabe et kontrolsystem, der ikke er baseret på centraliseret
kontrol, men på
revision, efterfølgende revision.
Kære kolleger, jeg mener, at det nye system vil vise sig at være mere effektivt end det eksisterende. I sin udtalelse nr. 4/97 gentager Revisionsretten sin holdning om, at finanskontrollen ikke altid har samme effekt. Over for den store effekt, som denne har i forbindelse med bevillinger, der forvaltes direkte af Kommissionen, går dens svaghed med hensyn til aktionsudgifter, som forvaltes decentralt, ikke upåagtet hen. Et bevis for denne svaghed er det overordentligt begrænsede antal afvisninger af påtegnelser, af godkendelser, fra Kommissionens side. Revisionsretten siger i sin udtalelse, at den godt kan gå ind for, at alle forudgående påtegninger afskaffes, på betingelse af at der indføres andre, mindst lige så sikre procedurer, der også kan omfatte andre end finansinspektøren."@da1
"Herr Präsident, Herr Kinnock, Frau Schreyer, liebe Kolleginnen und Kollegen! Diese Aussprache stellt den Höhepunkt der Prüfung des Weißbuchs über die Reform der Kommission durch das Parlament dar. Mit dieser Prüfung ist insbesondere beabsichtigt, der Kommission nach der von uns allen bedauerten Krise neue Kraft und Unterstützung zu geben.
Dieser andere Faktor ist eben der interne Auditdienst, der volle Selbständigkeit genießen wird. Auch der Rechnungshof sagt, unter der ausdrücklichen Bedingung, dass die Rolle des Auftraggebers ...
Abschließend möchte ich sagen, Herr Präsident, dass dies nicht die Zeit ist, selbstgefällig zu sein. Wir haben nicht eben Siege zu feiern. Die Unterstützung dieses Parlaments für die Reform der Kommission muss diese dazu führen, ihr Risiko, ihre Verantwortung tragen, wie Herr Kinnock versprach, und auch richtig zu handeln. Sie haben die Pflicht, richtig zu handeln und Risiken zu tragen, nicht sie zu meiden.
Ich möchte Frau Guy-Quint sowie den Herren Harbour und Lamassoure für ihre Arbeit aufrichtig danken. Wir vier Berichterstatter haben ausgezeichnet zusammengearbeitet. Dadurch wird es möglich, dass auf dem Wege dieses an sich schon komplizierten Verfahrens morgen vier koordinierte Berichte vorgelegt werden, die sich nicht überschneiden und die den Anstrengungen und der Verantwortung von Präsident Prodi die von uns allen gewünschte Kraft verleihen.
Obwohl jeder Bericht die Aspekte behandelt, die den jeweiligen Ausschuss betreffen, haben alle vier etwas Gemeinsames: Alle äußern eine allgemein zustimmende Meinung zu den von der Kommission in ihrem Weißbuch vorgelegten Reformvorschlägen, wobei sie allerdings ein waches Auge auf ihre Verwirklichung und das weitere Vorgehen richten.
Es freut mich, Ihnen mitteilen zu können, dass mein Bericht vom Ausschuss für Haushaltskontrolle einstimmig mit einer Enthaltung angenommen wurde, und wir haben auch nochmals einmütig die Notwendigkeit einer starken, unabhängigen, transparenten und effizienten Kommission, also eines wirklichen Pfeilers beim europäischen Aufbau, hervorgehoben. Einig waren wir uns auch in der Feststellung, dass ein guter Teil der Mängel und Unregelmäßigkeiten, über die während der Entlastung für 1996 Beschwerde geführt wurde, der Tatsache zuzuschreiben ist, dass es den früheren Kommissionen nicht gelungen war, ihre Verwaltungs- und Kontrollsysteme zu modernisieren und die gültigen Vorschriften voll anzuwenden.
Bei der Abfassung meines Berichts konnte ich nicht nur das Weißbuch studieren, sondern auch den zweiten Bericht des Ausschusses unabhängiger Sachverständiger und die von Michiel van Hulten vorgeschlagene Entschließung über die Arbeit dieses Sachverständigenausschusses, die am 19. Januar in diesem Parlament angenommen wurde. Der Ausschuss für Haushaltskontrolle und ich selbst haben mit Genugtuung zur Kenntnis genommen, dass sich die Kommission bei der Redaktion des Weißbuchs weitgehend von den Vorschlägen der unabhängigen Sachverständigen leiten ließ und eine große Zahl von Hinweisen dieses Parlaments vom 19. Januar berücksichtigt hat.
Als zuständiger Ausschuss für die Haushaltskontrolle unterstreiche ich in dem vom Ausschuss gebilligten Bericht die Aspekte der Reform, die in diesem Bereich in seine Zuständigkeit fallen. Auf diese Weise haben wir in vollem Umfang die Herausbildung eines echten Verantwortungsbewusstseins für die Beamten unterstützt. Dies ist die Grundlage der neuen Verwaltungsphilosophie der Kommission: Jede Verwaltungseinheit wird aufgerufen sein, die Verantwortung für die Ordnungsmäßigkeit und Rechtmäßigkeit aller ihrer Handlungen zu übernehmen. Die Generaldirektoren werden die Verantwortung für die interne Kontrolle ihrer Generaldirektion tragen, ohne dass wir die jeweiligen Kommissionsmitglieder in irgendeiner Weise von ihrer eigenen politischen Verantwortung für die Funktionsweise ihrer Dienststellen entbinden. Das trifft auch für den Präsidenten der Kommission zu.
Die Hauptaufgabe des neuen internen Auditdienstes, der Ihnen, Herr Kinnock, als dem für die Reform zuständigen Vizepräsidenten direkt untersteht, ist die Analyse der internen Kontrollfunktionen und -systeme innerhalb der Kommission. Diese Aufgabe ist, wie der Rechnungshof in seinem Bericht 4/97 bemerkt, viel umfassender und allgemeiner als die derzeitige Aufgabe, die die allgemeine Ex-ante-Kontrolle ausübt.
In diesem Zusammenhang möchte ich daran erinnern, dass unser Parlament am 5. Oktober grünes Licht für die Änderung des Artikels 24 Absatz 5 der geltenden Haushaltsordnung gegeben hat. Das Parlament hat somit dem ein Ende gesetzt, worüber der Rechnungshof seit 1981 Beschwerde führt und was er in seinem Bericht 4/97 bekräftigte: einem latenten Konflikt zwischen der Befugnis zur Ausstellung eines Sichtvermerks – und damit der Genehmigung einer Ausgabe – und dem Aufwand, sie kurz danach an den Kriterien guter Finanzverwaltung zu messen. Diese Änderung ist in der Übergangsperiode bis zur Verabschiedung einer neuen Haushaltsordnung sinnvoll, mit der aufgrund der Empfehlungen des Sachverständigenausschusses ein Kontrollsystem auf der Basis nicht der zentralisierten Ex-ante-Kontrolle, sondern der Ex-post-Prüfung
der Prüfung
errichtet werden soll.
Liebe Kolleginnen und Kollegen! Ich glaube, das neue System wird sich als effektiver als das gegenwärtige erweisen. Der Rechnungshof bekräftigt in seinem Bericht 4/97 seine Position zur Auswirkung der Finanzkontrolle, die uneinheitlich ist. Im Vergleich zu ihrer hohen Effektivität bei den von der Kommission direkt bewirtschafteten Mitteln lässt sich ihre Schwäche bei den dezentralisierten maßnahmenbezogenen Ausgaben nicht verbergen. Ein Beweis dieser Schwäche ist die extrem begrenzte Zahl von Ablehnungen von Sichtvermerken, von Genehmigungen, die von der Kommission kommen. Der Rechnungshof weist in seinem Bericht darauf hin, dass er sich der Abschaffung des Ex-ante-Sichtvermerks nicht widersetzt, wenn diese Abschaffung durch andere Verfahren ersetzt wird, die zumindest gleichwertige Sicherheiten bieten und die so andere Akteure als den Finanzprüfer einbeziehen können."@de7
".
Κύριε Πρόεδρε, κύριε Kinnock, κυρία Schreyer, αγαπητοί συνάδελφοι, η συζήτηση αυτή αποτελεί το αποκορύφωμα της εξέτασης της Λευκής Βίβλου για τη μεταρρύθμιση της Επιτροπής από το Ευρωπαϊκό Κοινοβούλιο, εξέταση που αποσκοπεί, πρωτίστως, να δώσει μια νέα πνοή, μια νέα στήριξη στην Επιτροπή μετά την κρίση που πέρασε, η οποία μας λυπεί όλους.
Αυτός ο άλλος παράγοντας είναι ακριβώς η Υπηρεσία Εσωτερικού Ελέγχου, η οποία θα διαθέτει πλήρη ανεξαρτησία. Το Ελεγκτικό Συνέδριο λέει επίσης ότι, υπό τη ρητή προϋπόθεση ότι ο ρόλος του διατάκτη·
Θα τελειώσω λέγοντας ότι δεν είναι καιρός, κύριε Πρόεδρε, για συγχαρητήρια. Δεν είμαστε ακριβώς έτοιμοι να γιορτάσουμε νίκες. Η υποστήριξη που παρέχει το Κοινοβούλιο στη μεταρρύθμιση της Επιτροπής πρέπει να την οδηγήσει στην ανάληψη του κινδύνου και των ευθυνών της, όπως υποσχέθηκε ο κ. Kinnock, και επίσης στην δράση. Η Επιτροπή έχει το καθήκον να ενεργεί και να αναλαμβάνει τους κινδύνους, όχι να τους αποφεύγει.
Θα ήθελα να ευχαριστήσω ειλικρινά την κ. Guy-Quint και τους κκ. Harbour και Lamassoure για το έργο τους. Οι τέσσερις εισηγητές εργαστήκαμε με εξαιρετικό πνεύμα συνεργασίας και το γεγονός αυτό θα επιτρέψει σ’ αυτή την πολύπλοκη από τη φύση της διαδικασία να φέρει αύριο στο φως τέσσερις εναρμονισμένες εκθέσεις, που δεν θα αλληλεπικαλύπτονται και θα δώσουν την ώθηση που όλοι επιθυμούμε στη δέσμευση και την ευθύνη που ανέλαβε ο Πρόεδρος Πρόντι.
Μολονότι η κάθε έκθεση εξετάζει τις πτυχές που αφορούν την κάθε επιτροπή, υπάρχει ένα κοινό σημείο και στις τέσσερις: όλες εκφράζουν θετική γενική γνώμη για τις προτάσεις μεταρρύθμισης που παρουσίασε η Επιτροπή στην Λευκή Βίβλο της, έστω και με κάποια επιφυλακτικότητα όσον αφορά την υλοποίησή και την εφαρμογή τους.
Όσον αφορά την Επιτροπή Ελέγχου του Προϋπολογισμού, έχω την ευχαρίστηση να σας ανακοινώσω ότι η έκθεσή μου εγκρίθηκε ομόφωνα εκτός από μία αποχή και ότι υπογραμμίσαμε και πάλι ομόφωνα την αναγκαιότητα μιας ισχυρής, ανεξάρτητης, διαφανούς και αποτελεσματικής Επιτροπής – σε τελική ανάλυση, πραγματικού πυλώνα του ευρωπαϊκού οικοδομήματος. Και υπήρξαμε επίσης ομόφωνοι στη διαπίστωση ότι ένα σημαντικό μέρος των ελλείψεων και των ανωμαλιών που καταγγέλθηκαν κατά την έγκριση της διαχείρισης του 1996 οφείλονταν στο γεγονός ότι οι προηγούμενες Επιτροπές δεν κατάφεραν να εκσυγχρονίσουν τα συστήματα διαχείρισης και ελέγχου, ούτε να εφαρμόσουν το σύνολο της ισχύουσας νομοθεσίας.
Κατά τη σύνταξη της έκθεσής μου, είχα τη δυνατότητα να μελετήσω όχι μόνο τη Λευκή Βίβλο, αλλά και τη δεύτερη έκθεση της Επιτροπής Ανεξάρτητων Εμπειρογνωμόνων και το ψήφισμα που ενέκρινε το Ευρωπαϊκό Κοινοβούλιο στις 19 Ιανουαρίου, μετά από πρόταση του Michiel van Hulten, σχετικά με το έργο της προαναφερθείσας Επιτροπής Εμπειρογνωμόνων. Μας ικανοποιεί ιδιαίτερα την Επιτροπή Ελέγχου του Προϋπολογισμού και εμένα προσωπικά το γεγονός ότι, κατά τη σύνταξη της Λευκής Βίβλου, η Επιτροπή εμπνεύστηκε σε μεγάλο βαθμό από τις προτάσεις των ανεξάρτητων εμπειρογνωμόνων και έλαβε υπόψη της πολλές από τις παρατηρήσεις που διατύπωσε το Ευρωπαϊκό Κοινοβούλιο στις 19 Ιανουαρίου.
Ως μέλος της Επιτροπής Ελέγχου του Προϋπολογισμού, επισημαίνω στην έκθεση που εγκρίθηκε από την επιτροπή τις πτυχές της μεταρρύθμισης που σχετίζονται με την αρμοδιότητα για αυτό το θέμα. Έτσι, υποστηρίξαμε πλήρως την καθιέρωση μιας πραγματικής αίσθησης ευθύνης των υπαλλήλων. Αυτή είναι η βάση της νέας φιλοσοφίας της διαχείρισης της Επιτροπής: κάθε διοικητική μονάδα θα καλείται να αναλάβει την ευθύνη για την ορθότητα και τη νομιμότητα όλων των πράξεών της. Οι γενικοί διευθυντές θα έχουν την ευθύνη του εσωτερικού ελέγχου της γενικής διεύθυνσής τους, χωρίς αυτό να απαλλάσσει έπ’ ουδενί τους αρμόδιους Επιτρόπους και, εάν συντρέχει περίπτωση, τον Πρόεδρο της Επιτροπής από τη δική τους πολιτική ευθύνη όσον αφορά την λειτουργία των υπηρεσιών.
Η νέα Υπηρεσία Εσωτερικού Ελέγχου, υπό την άμεση ευθύνη σας, κύριε Kinnock, ως Αντιπροέδρου υπεύθυνου για την μεταρρύθμιση, θα έχει ως πρωταρχικό καθήκον την ανάλυση των λειτουργιών και των συστημάτων εσωτερικού ελέγχου που υπάρχουν στους κόλπους της Επιτροπής. Η λειτουργία αυτή, όπως επισημαίνεται και στην γνωμοδότηση 4/97 του Ελεγκτικού Συνεδρίου, είναι πολύ πιο ευρεία και γενική από την τωρινή λειτουργία που επιτελεί ο γενικευμένος προέλεγχος.
Θα ήθελα να υπενθυμίσω έπ’ αυτού ότι στις 5 Οκτωβρίου το Κοινοβούλιο έδωσε το πράσινο φως στην τροποποίηση της παραγράφου 5 του άρθρου 24 του ισχύοντα Δημοσιονομικού Κανονισμού. Το Κοινοβούλιο έθεσε μ’ αυτόν τον τρόπο τέλος σε κάτι που το Ελεγκτικό Συνέδριο κατήγγελλε συνεχώς από το 1981 και το επανέλαβε στην γνωμοδότησή του 4/97: μια λανθάνουσα σύγκρουση που υπάρχει μεταξύ της εξουσίας έγκρισης μιας θεώρησης – και επομένως της εξουσιοδότησης μιας δαπάνης – και του καθήκοντος της αξιολόγησής της λίγο αργότερα με κριτήρια ορθής δημοσιονομικής διαχείρισης. Η τροποποίηση αυτή έχει νόημα κατά τη μεταβατική περίοδο μέχρι την έγκριση του νέου Δημοσιονομικού Κανονισμού, ο οποίος, λόγω των συστάσεων της Επιτροπής Εμπειρογνωμόνων, προτίθεται να καθιερώσει ένα σύστημα ελέγχου βασισμένο όχι στον συγκεντρωτικό προέλεγχο, αλλά στον έλεγχο εκ των υστέρων
Αγαπητοί συνάδελφοι, πιστεύω ότι το νέο σύστημα θα αποδειχτεί αποτελεσματικότερο από το ισχύον. Το Ελεγκτικό Συνέδριο, στη γνωμοδότησή του 4/97, επαναλαμβάνει τη θέση του για τον αντίκτυπο του δημοσιονομικού ελέγχου, ο οποίος είναι άνισος. Έναντι της μεγάλης του αποτελεσματικότητας όσον αφορά τις πιστώσεις που τελούν υπό την άμεση διαχείριση της Επιτροπής, δεν περνά απαρατήρητη η αδυναμία του όσον αφορά τις αποκεντρωμένες λειτουργικές δαπάνες. Απόδειξη της αδυναμίας αυτής είναι ο εξαιρετικά περιορισμένος αριθμός των απορρίψεων θεώρησης, έγκρισης, από πλευράς της Επιτροπής. Το Ελεγκτικό Συνέδριο υπογραμμίζει στην έκθεσή του ότι δεν αντιτίθεται στην κατάργηση της εκ των προτέρων έγκρισης, με την προϋπόθεση ότι η κατάργηση αυτή θα αντικατασταθεί από άλλες μεθόδους, οι οποίες θα παρέχουν τουλάχιστον ισοδύναμες εγγυήσεις και στις οποίες θα μπορούν να συμμετέχουν και άλλοι παράγοντες εκτός του δημοσιονομικού ελεγκτή."@el8
"Mr President, Mr Kinnock, Mrs Schreyer, ladies and gentlemen, this debate marks the climax of Parliament’s examination of the White Paper on the reform of the Commission. This examination is intended, above all, to give new life, new support, to the Commission after the crisis it has suffered, which we all regret.
This other party is specifically the internal auditing service, which will be completely independent. The Court of Auditors also says that, on the express condition that the role of the contractor...
I will end by saying that this is not a time for complacency, Mr President. We are not here to celebrate a victory. The fact that this Parliament is supporting the reform of the Commission should encourage it to shoulder its risks, its responsibility, as Mr Kinnock has promised, and also to get it right. They have the duty to get it right and to take risks, not to avoid them.
I would like to warmly thank Mrs Guy-Quint, Mr Harbour and Mr Lamassoure for their work. We four rapporteurs have worked in a great spirit of cooperation and that means that this procedure, which is complicated in itself, will tomorrow give rise to four coordinated reports, which do not overlap each other and which provide the encouragement which we all wish to see for the task and responsibility which President Prodi has taken on.
While each report deals with the aspects which concern each committee, there is a common element amongst the four: they all express a generally favourable opinion of the proposals for reform presented by the Commission in its White Paper, although at the same time they remain vigilant with regard to their implementation and development.
With regard to the Committee on Budgetary Control, I am pleased to inform you that my report has been approved unanimously, apart from one abstention, and that we have been unanimous in stressing once again the need for a strong, independent, transparent and efficient Commission; in short, a genuine pillar for European integration. We have also been unanimous in stating that many of the shortcomings and irregularities that were condemned during the discharge for 1996 were due to the fact that previous Commissions had not managed to modernise their management and control systems and had not applied all of the legislation in force.
In drawing up my report, I have been able to study not only the White Paper, but also the second report of the committee of independent experts and the resolution adopted by this Parliament on 19 January, proposed by Michiel van Hulten, on the work of the aforementioned committee of experts. The Committee on Budgetary Control and I myself are pleased to see that, in producing the White Paper, the Commission has largely taken its inspiration from the proposals of the independent experts and has taken account of many of the observations made by Parliament on 19 January.
As the committee with responsibility for budgetary control, I highlight in the report approved by the committee the aspects of the reform concerning competence in this area. In this respect, we have fully supported the establishment of a true sense of responsibility amongst officials. This is the basis of the new philosophy for management of the Commission: each administrative unit will be expected to take responsibility for the regularity and legality of all its actions. The Directors-General will have responsibility for the internal control of their directorates-general, without in any way exempting the respective Commissioners from their own political responsibility with regard to the functioning of the services and that includes, where appropriate, the President of the Commission.
The main task of the new internal auditing service, under your direct responsibility, Mr Kinnock, Vice-President with responsibility for reform, will be to analyse the functions and systems of internal control which exist within the Commission. This function is, as the Court of Auditors points out in its report 4/97, much broader and more general than the current function performed by
overall control.
In this respect, I would like to remind you that on 5 October last our Parliament gave the green light to the amendment of Article 24(5) of the financial regulation currently in force. In that way Parliament put an end to what the Court of Auditors had been condemning since 1981 and which it reiterated in its report 4/97: a latent conflict which exists between the power to grant an approval – and hence to authorise an item of expenditure – and the task of assessing it soon after according to criteria of good financial management. This amendment makes sense in a transitional period until the adoption of the new financial regulation which, according to the recommendations of the committee of experts, is intended to establish a system of control, based not on
centralized control, but on
auditing.
Ladies and gentlemen, I believe that the new system will prove to be more effective than the current one. The Court of Auditors, in its report 4/97, repeats its position with regard to the impact of financial control, which is not evenly balanced. Compared to the great efficiency that it demonstrates with regard to appropriations managed directly by the Commission, its weakness with regard to decentralised operational costs is notable. Evidence of this weakness can be found in the extremely limited number of refusals of approval, of authorisation, originating from the Commission. The Court of Auditors indicates in its report that it is not opposed to the removal of prior approval provided that it is replaced by other procedures, which offer guarantees that are at least equivalent, and can thereby involve parties other than the financial controller."@en3
"Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Kinnock, arvoisa komission jäsen Schreyer, hyvät kollegat, tämä keskustelu on käännekohta parlamentin katselmuksessa, joka koskee komission uudistamista käsittelevää valkoista kirjaa ja jonka tarkoituksena on antaa komissiolle lisäpontta ja -tukea taakse jääneen ja meistä kaikista valitettavan kriisin jälkeen.
Tuo muu tekijä on nimenomaan sisäisen tarkastuksen yksikkö, joka on täysin riippumaton. Tilintarkastustuomioistuin sanoo myös, että sillä edellytyksellä, että maksumääräyksen antajan rooli…
Päätän puheenvuoroni sanomalla, että nyt ei ole aika myhäillä tyytyväisenä. Emme voi vielä varsinaisesti juhlia voittoa. Parlamentin komission uudistukselle antaman tuen täytyy merkitä sitä, että komissio ottaa riskin ja vastuun, kuten komission jäsen Kinnock lupasi, ja myös osata mennä oikeaan. Komission on osattava mennä oikeaan ja sen on otettava riskejä, ei välteltävä niitä.
Haluaisin vilpittömästi kiittää jäsen Guy-Quintia, jäsen Harbouria ja jäsen Lamassourea heidän vaivannäöstään. Me neljä esittelijää olemme tehneet erinomaista yhteistyötä, joka mahdollistaa, että tämän sinänsä monimutkaisen menettelyn seurauksena voi huomenna syntyä neljä saumattomasti yhteensovitettua mietintöä, joiden avulla meidän kaikkien haluama ja komission puheenjohtaja Prodin peräänkuuluttama paneutuminen ja vastuullisuus saavat lisää tulta alleen.
Vaikka kussakin mietinnössä käsitellään kutakin valiokuntaa koskevia asioita, kaikkiin neljään sisältyy yksi yhteinen näkökohta: kaikissa niissä kannatetaan yleisesti ottaen komission valkoisessa kirjassaan esittämiä uudistusehdotuksia, vaikka niissä suhtaudutaankin varovaisesti uudistusten toteuttamiseen ja kehitykseen.
Minusta on mieluisaa kertoa teille, että talousarvion valvontavaliokunnan nimissä laatimani mietintö on yhtä äänestämisestä pidättäytymistä lukuun ottamatta hyväksytty yksimielisesti, ja että me olemme tähdentäneet yksimielisesti jälleen kerran, että komission on oltava vahva, puolueeton, avoin ja tehokas, tarkemmin sanottuna yksi eurooppalaisen rakennuksen tukipilareista. Olemme myös todenneet yksimielisesti, että varainhoitovuoden 1996 vastuuvapauden myöntämisen aikana havaitut epäkohdat ja väärinkäytökset johtuivat suurelta osin siitä, että edelliset komissiot eivät onnistuneet nykyaikaistamaan hallinto- ja valvontajärjestelmiä eivätkä soveltamaan täysin voimassa olevia sääntöjä.
Laatiessani mietintöä, en tutkiskellut ainoastaan valkoista kirjaa, vaan myös riippumattoman asiantuntijakomitean toista kertomusta sekä parlamentin 19. tammikuuta hyväksymää, Michiel van Hultenin laatimaa päätöslauselmaa kyseisen asiantuntijakomitean työstä. Talousarvion valvontavaliokunta ja minä itse olemme tyytyväisiä tietäessämme, että komissio on valkoista kirjaa laatiessaan tukeutunut suureksi osaksi riippumattomien asiantuntijoiden ehdotuksiin ja ottanut huomioon hyvän joukon parlamentin viime tammikuun 19. päivä tekemiä ehdotuksia.
Samoin kuin talousarvion valvontavaliokunta, minäkin korostan valiokunnan hyväksymässä mietinnössä uudistuksen sellaisia näkökohtia, jotka korostavat toimivaltuuksia. Ja tällä tavoin olemme tukeneet täysimääräisesti siirtymistä todelliseen virkamiesvastuuseen. Tämä on uudenlaisen komission hallinnointia koskevan ajattelumallin perustana: jokaisen hallinnollisen yksikön on oltava vastuussa kaikkien toimintansa sääntöjenmukaisuudesta ja laillisuudesta. Pääjohtajat ovat vastuussa pääosastonsa sisäisestä valvonnasta ilman, että me sen takia vapauttaisimme kyseiset komission jäsenet tai komission puheenjohtajan tapauksessa hänet itsensä yksikköjen toimintaa koskevasta poliittisesta vastuusta.
Arvoisa komission jäsen Kinnock, tämän uuden sisäisen tarkastuksen yksikön, joka on suoraan teidän vastuullanne, koska te olette uudistuksesta vastaavan pääosaston varapuheenjohtaja, pääasiallisena tehtävänä on komission toimintojen ja sisäisen valvonnan järjestelmien tarkasteleminen. Tämä tehtävä on, kuten tilintarkastustuomioistuin osoittaa kertomuksessa 4/97, paljon laajempi ja kattavampi kuin nykyinen, johon sisältyy nykyisin yleisesti ennakkovalvonta.
Tässä yhteydessä haluaisin palauttaa mieliin, että parlamentti suhtautui viime lokakuun 5. päivä myönteisesti voimassa olevan varainhoitoasetuksen 24 artiklan 5 kohdan muuttamiseen. Tällä tavoin parlamentti on tehnyt lopun siitä, mikä on ollut tilintarkastustuomioistuimen syytöksen aiheena vuodesta 1981 lähtien ja minkä se toisti kertomuksessaan 4/97: piilevä konflikti hyväksymismerkinnän myöntämisvallan ja siten määrärahan valtuuttaminen ja vastuun arvioida sitä hieman myöhemmin hyvää taloudellista hallintoa koskevien perusteiden mukaan. Tämä muutos on mielekäs siirtymävaiheessa, kunnes on laadittu uusi varainhoitoasetus, jonka myötä on asiantuntijakomitean suoritusten mukaan laadittava valvontajärjestelmä, joka ei perustu keskitettyyn ennakkovalvontaan, vaan jälkitarkastukseen.
Hyvät kollegat, arvioni mukaan uusi järjestelmä osoittautuu tehokkaammaksi kuin nykyinen. Tilintarkastustuomioistuin toistaa kertomuksessaan 4/97 kantansa varainhoidon valvonnan vaikutuksesta, joka on vaihteleva. Sen ohella, että komission suoraan hallinnoimiin maksumäärärahoihin kohdistuva valvonta on varsin tehokasta, sen hajautettuihin toimintakuluihin liittyvät heikkoudet eivät jää huomaamatta. Tästä heikkoudesta todistaa se, että komission hylkäämien hyväksymismerkintöjen ja valtuutusten määrä on äärimmäisen vähäinen. Tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta käy ilmi, että etukäteen peruutettua hyväksymismerkintää ei vastusteta, mikäli peruutus korvataan muilla vähintään yhtäläiset takeet antavilla menettelyillä, joihin voidaan näin ollen ottaa mukaan muita tekijöitä kuin rahoitustarkastajia."@fi5
"Monsieur le Président, Monsieur Kinnock, Madame Schreyer, chers collègues, ce débat constitue le point culminant de l'examen par ce Parlement du Livre blanc sur la réforme de la Commission, examen qui vise surtout à donner un nouveau souffle, un nouveau soutien, à la Commission après la crise passée, que nous regrettons tous.
Cet autre facteur est précisément le service d'audit interne qui jouira d'une indépendance totale. La Cour des comptes dit également que, à condition expresse que le rôle d'ordonnateur...
Je terminerai en disant, Monsieur le Président, que l'heure n'est pas à la complaisance. Nous ne sommes pas là pour fêter des victoires. Le soutien qu'apporte ce Parlement à la réforme de la Commission doit amener celle-ci à assumer ses risques, sa responsabilité, comme l'a promis M. Kinnock, et également à réussir. Elle a le devoir de réussir et d'assumer les risques, pas de les éviter.
Je voudrais remercier sincèrement Mme Guy-Quint et MM. Harbour et Lamassoure pour leur travail. Les quatre rapporteurs, dont je fais partie, ont travaillé dans un excellent esprit de coopération, de sorte que cette procédure, assez compliquée, produira demain quatre rapports coordonnés, sans incohérences, rapports donnant le souffle que nous désirons tous donner à l'engagement et à la responsabilité qu'a assumés le président Prodi.
Si chacun des quatre rapports traite des aspects qui concernent chaque commission, ils ont néanmoins un point commun : ils expriment tous un avis général favorable aux propositions de réforme présentées par la Commission dans son Livre blanc, tout en conservant une attitude vigilante en ce qui concerne sa réalisation et son développement.
En ce qui concerne la commission du contrôle budgétaire, je suis heureux de pouvoir vous annoncer que mon rapport a été adopté à l'unanimité, moins une abstention, et que nous avons unanimement souligné à nouveau la nécessité d'une Commission forte, indépendante, transparente et efficace. Bref, une Commission constituant un véritable pilier de la construction européenne. Nous avons également constaté de façon unanime qu'une bonne partie des déficiences et des irrégularités dénoncées lors de l'approbation de la gestion de l'année 1996 était imputable au fait que les Commissions antérieures n'étaient pas parvenues à moderniser leurs systèmes de gestion et de contrôle, ni à appliquer intégralement les dispositions en vigueur.
En rédigeant mon rapport, j'ai pu étudier non seulement le Livre blanc, mais également le second rapport du comité des experts indépendants ainsi que la résolution adoptée par ce Parlement le 19 janvier dernier, proposée par Michiel van Hulten, sur le travail dudit comité des experts. La commission du contrôle budgétaire et moi-même avons été ravis de constater que, lors de la rédaction du Livre blanc, la Commission s'était largement inspirée des propositions des experts indépendants et qu'elle avait tenu compte de bon nombre d'observations exprimées par ce Parlement le 19 janvier dernier.
Au nom de la commission responsable du contrôle budgétaire, je souligne dans le rapport adopté par la commission les aspects de la réforme qui relèvent de cette compétence. Ainsi, nous avons pleinement soutenu l'instauration d'un véritable sens des responsabilités des fonctionnaires. Tel est le fondement de la nouvelle philosophie de gestion de la Commission : chaque unité administrative sera appelée à assumer la responsabilité de la régularité et de la légalité de tous ses actes. Les directeurs généraux seront responsables en matière de contrôle interne de leur direction générale, sans pour cela que nous exonérions de quelque manière que ce soit les commissaires respectifs, ou encore le président de la Commission, de leur propre responsabilité politique en ce qui concerne le fonctionnement des services.
Le nouveau service d'audit interne, sous votre responsabilité directe, Monsieur Kinnock, vice-président chargé de la réforme, aura comme tâche principale l'analyse des fonctions et des systèmes de contrôle internes qui existent au sein de la Commission. Cette fonction est, comme le signale la Cour des comptes dans son avis 4/97, bien plus large et générale que la fonction actuelle de contrôle
généralisé.
Dans cette optique, je voudrais rappeler que le 5 octobre dernier, notre Parlement a donné le feu vert à la modification du paragraphe 5 de l'article 24 du règlement financier en vigueur. Le Parlement a ainsi mis fin à ce que la Cour des comptes dénonçait depuis 1981 et avait répété dans son avis 4/97 : un conflit latent existant entre le pouvoir d'octroyer un visa - et par conséquent d'autoriser une dépense - et la charge de l'évaluer peu de temps après selon des critères de bonne gestion financière. Cette modification est justifiée pendant la période transitoire devant mener à l'adoption du nouveau règlement financier qui, en vertu des recommandations du comité d'experts, vise à établir un système de contrôle basé non pas sur le contrôle
centralisé, mais bien sur l'audit
.
Chers collègues, j'estime que le nouveau système s'avérera plus efficace que le système actuel. La Cour des comptes, dans son avis 4/97, réitère sa position sur l'impact du contrôle financier, qui est inégal. Face à la grande efficacité dont ce système fait preuve en ce qui concerne les crédits gérés directement par la Commission, il est difficile de ne pas constater la faiblesse de celui-ci en ce qui concerne les frais de fonctionnement décentralisés. Preuve de cette faiblesse, le nombre extrêmement restreint de refus de visa, d'autorisation de la part de la Commission. La Cour des comptes signale dans son avis qu'elle ne s'oppose pas à la suppression du visa préalable, pour autant que cette méthode soit remplacée par d'autres procédures qui offrent des garanties, au moins équivalentes, et que des acteurs différents de l'intervenant financier puissent être impliqués."@fr6
"Signor Presidente, Commissario Kinnock, signora Commissario Schreyer, onorevoli colleghi, questo dibattito rappresenta il culmine dell’esame, da parte del Parlamento, del Libro bianco sulla riforma della Commissione, un esame che si prefigge soprattutto di rinnovare il sostegno alla Commissione dopo la recente crisi da noi tutti deplorata.
Quest’altro fattore è per l’appunto il servizio di
interno, che godrà di una totale indipendenza. Anche la Corte dei conti sostiene che, a condizione che il ruolo dell’ordinatore…
Signor Presidente, concludo dicendo che non è più tempo di essere compiacenti. Non possiamo ancora cantar vittoria. Il sostegno offerto dal Parlamento alla riforma della Commissione deve indurla ad assumersi i rischi e le responsabilità, come promesso dal Commissario Kinnock, e a centrare l’obiettivo. Ha dunque il dovere di assumersi i rischi, non di evitarli.
Vorrei porgere i miei sinceri ringraziamenti agli onorevoli Guy-Quint, Harbour e Lamassoure per il lavoro svolto. Noi quattro relatori abbiamo lavorato con grande spirito di collaborazione, con la conseguenza che questa procedura assai complessa può sfociare domani in quattro relazioni coordinate, senza lati nascosti, e dare il respiro auspicato all’impegno e alla responsabilità assunti dal Presidente Prodi.
Ogni relazione tratta gli aspetti concernenti ciascuna commissione, ma tutte e quattro hanno un punto in comune: esprimono un’opinione generale favorevole alle proposte di riforma presentate dalla Commissione nel Libro bianco, sebbene mantengano un atteggiamento vigile rispetto alla loro realizzazione e al loro sviluppo.
Per quanto riguarda la commissione per il controllo dei bilanci, sono lieto di affermare che la mia relazione è stata approvata all’unanimità, ad eccezione di un’astensione. Siamo stati unanimi nel ribadire l’esigenza di una Commissione forte, indipendente, trasparente ed efficiente – in altre parole, un vero pilastro della costruzione europea. C’è stata unanimità anche nel constatare che gran parte delle carenze e delle irregolarità emerse durante l’approvazione della gestione dell’esercizio 1996 si deve all’incapacità delle precedenti Commissioni di ammodernare il proprio sistema di gestione e controllo e di applicare
la normativa vigente.
Nell’elaborare la relazione ho potuto esaminare non solo il Libro bianco ma anche la seconda relazione del Comitato di esperti indipendenti e la risoluzione approvata dal Parlamento lo scorso 19 gennaio, su proposta dell’onorevole Van Hulten, in merito ai lavori del suddetto Comitato. Alla commissione per il controllo dei bilanci e al sottoscritto ha fatto piacere sapere che, nel redigere il Libro bianco, la Commissione si è ispirata in gran parte alle proposte degli esperti indipendenti e ha tenuto conto di molte osservazioni espresse dal Parlamento lo scorso 19 gennaio.
Nella relazione, approvata dalla commissione competente in materia di controllo dei bilanci, sottolineo gli aspetti della riforma concernenti la competenza in questo ambito. Sosteniamo totalmente l’introduzione di un vero senso di responsabilità per i funzionari. Questa è la base della nuova filosofia di gestione della Commissione: ciascuna unità amministrativa sarà tenuta ad assumersi la responsabilità per la regolarità e la legittimità di ogni suo atto. I direttori generali saranno responsabili del controllo interno della propria direzione generale, senza con ciò esimere alcun Commissario dalla sua responsabilità politica rispetto al funzionamento dei servizi, e neppure il Presidente della Commissione.
Il nuovo servizio di
interno sotto la responsabilità diretta del Commissario Kinnock, Vicepresidente incaricato della riforma, avrà come compito principale l’analisi delle funzioni e dei sistemi di controllo interno esistenti in seno alla Commissione. Come segnalato dalla Corte dei conti nella relazione 4/97, questa funzione è molto più ampia e generale rispetto a quella attuale relativa al controllo
generalizzato.
A tale proposito vorrei ricordare che lo scorso 5 ottobre il nostro Parlamento ha dato il via libera alla modifica dell’articolo 24, paragrafo 5 del regolamento finanziario in vigore. In tal modo il Parlamento ha messo fine a quanto denunciato dalla Corte dei conti sin dal 1981 e ribadito anche nella sua relazione 4/97, ovvero un conflitto latente tra il potere di apporre un visto, autorizzando così una spesa, e il compito di valutarlo poco dopo secondo i criteri della buona gestione finanziaria. Tale modifica ha senso nel periodo transitorio sino all’adozione del nuovo regolamento finanziario, che, in virtù delle raccomandazioni del Comitato di esperti, intende creare un sistema basato non sul controllo
centralizzato, ma su un
.
Onorevoli colleghi, ritengo che il nuovo sistema si rivelerà più efficace di quello attuale. Nella relazione 4/97 la Corte dei conti ribadisce la sua posizione sull’impatto del controllo finanziario, che è difforme. Di fronte alla grande efficacia che esso ha nei crediti gestiti direttamente dalla Commissione, non passa inosservata la sua debolezza nell’ambito delle spese d’esercizio decentrate. La prova di questa debolezza è il numero estremamente basso di autorizzazioni negate dalla Commissione. Nella sua relazione la Corte dei conti dichiara di non opporsi alla soppressione del visto
sempre che tale soppressione sia sostituita da altre procedure in grado di offrire garanzie almeno equivalenti, che possano così coinvolgere attori diversi dal controllore finanziario."@it9
"Mr President, Mr Kinnock, Mrs Schreyer, ladies and gentlemen, this debate marks the climax of Parliament’s examination of the White Paper on the reform of the Commission. This examination is intended, above all, to give new life, new support, to the Commission after the crisis it has suffered, which we all regret.
This other party is specifically the internal auditing service, which will be completely independent. The Court of Auditors also says that, on the express condition that the role of the contractor...
I will end by saying that this is not a time for complacency, Mr President. We are not here to celebrate a victory. The fact that this Parliament is supporting the reform of the Commission should encourage it to shoulder its risks, its responsibility, as Mr Kinnock has promised, and also to get it right. They have the duty to get it right and to take risks, not to avoid them.
I would like to warmly thank Mrs Guy-Quint, Mr Harbour and Mr Lamassoure for their work. We four rapporteurs have worked in a great spirit of cooperation and that means that this procedure, which is complicated in itself, will tomorrow give rise to four coordinated reports, which do not overlap each other and which provide the encouragement which we all wish to see for the task and responsibility which President Prodi has taken on.
While each report deals with the aspects which concern each committee, there is a common element amongst the four: they all express a generally favourable opinion of the proposals for reform presented by the Commission in its White Paper, although at the same time they remain vigilant with regard to their implementation and development.
With regard to the Committee on Budgetary Control, I am pleased to inform you that my report has been approved unanimously, apart from one abstention, and that we have been unanimous in stressing once again the need for a strong, independent, transparent and efficient Commission; in short, a genuine pillar for European integration. We have also been unanimous in stating that many of the shortcomings and irregularities that were condemned during the discharge for 1996 were due to the fact that previous Commissions had not managed to modernise their management and control systems and had not applied all of the legislation in force.
In drawing up my report, I have been able to study not only the White Paper, but also the second report of the committee of independent experts and the resolution adopted by this Parliament on 19 January, proposed by Michiel van Hulten, on the work of the aforementioned committee of experts. The Committee on Budgetary Control and I myself are pleased to see that, in producing the White Paper, the Commission has largely taken its inspiration from the proposals of the independent experts and has taken account of many of the observations made by Parliament on 19 January.
As the committee with responsibility for budgetary control, I highlight in the report approved by the committee the aspects of the reform concerning competence in this area. In this respect, we have fully supported the establishment of a true sense of responsibility amongst officials. This is the basis of the new philosophy for management of the Commission: each administrative unit will be expected to take responsibility for the regularity and legality of all its actions. The Directors-General will have responsibility for the internal control of their directorates-general, without in any way exempting the respective Commissioners from their own political responsibility with regard to the functioning of the services and that includes, where appropriate, the President of the Commission.
The main task of the new internal auditing service, under your direct responsibility, Mr Kinnock, Vice-President with responsibility for reform, will be to analyse the functions and systems of internal control which exist within the Commission. This function is, as the Court of Auditors points out in its report 4/97, much broader and more general than the current function performed by
overall control.
In this respect, I would like to remind you that on 5 October last our Parliament gave the green light to the amendment of Article 24(5) of the financial regulation currently in force. In that way Parliament put an end to what the Court of Auditors had been condemning since 1981 and which it reiterated in its report 4/97: a latent conflict which exists between the power to grant an approval – and hence to authorise an item of expenditure – and the task of assessing it soon after according to criteria of good financial management. This amendment makes sense in a transitional period until the adoption of the new financial regulation which, according to the recommendations of the committee of experts, is intended to establish a system of control, based not on
centralized control, but on
auditing.
Ladies and gentlemen, I believe that the new system will prove to be more effective than the current one. The Court of Auditors, in its report 4/97, repeats its position with regard to the impact of financial control, which is not evenly balanced. Compared to the great efficiency that it demonstrates with regard to appropriations managed directly by the Commission, its weakness with regard to decentralised operational costs is notable. Evidence of this weakness can be found in the extremely limited number of refusals of approval, of authorisation, originating from the Commission. The Court of Auditors indicates in its report that it is not opposed to the removal of prior approval provided that it is replaced by other procedures, which offer guarantees that are at least equivalent, and can thereby involve parties other than the financial controller."@lv10
"Mijnheer de Voorzitter, mijnheer Kinnock, mevrouw Schreyer, waarde collega's, dit debat vormt het hoogtepunt van de parlementaire behandeling van het Witboek over de hervorming van de Commissie. Wij hebben de Commissie met onze bijdragen vooral een hart onder de riem willen steken na de door iedereen betreurde crisis die zij heeft doorgemaakt.
Het nieuwe element is de dienst interne audit, die volledig onafhankelijk zal zijn. De Rekenkamer zegt ook dat, zolang de rol van de ordonnateur maar …
Mijnheer de Voorzitter, ik wil tenslotte zeggen dat dit niet het moment is om tevreden achterover te leunen. Er valt bepaald niets te vieren. Het Parlement steunt de hervorming van de Commissie, en dat moet de Commissie ertoe brengen het erop te wagen en haar verantwoordelijkheid te nemen, zoals de heer Kinnock heeft beloofd. De Commissie moet de juiste keuzes maken; ze mag de plank niet misslaan, en moet risico's nemen in plaats van die te vermijden.
Ik wil de andere drie rapporteurs, mevrouw Guy-Quint, de heer Harbour en de heer Lamassoure, van harte voor hun werk bedanken. Dankzij onze uitstekende samenwerking kan deze ingewikkelde procedure morgen vier op elkaar afgestemde verslagen opleveren, die elkaar niet overlappen. Hopelijk wordt de Commissie er bij haar inspanningen onder verantwoordelijkheid van voorzitter Prodi inderdaad zo door bemoedigd als wij allemaal wensen.
In elk van de vier verslagen worden weliswaar de aspecten behandeld die de desbetreffende commissie aangaan, maar op één punt stemmen ze met elkaar overeen: de hervormingsvoorstellen die de Commissie in haar Witboek voorstelt, worden in alle verslagen gunstig beoordeeld, hoewel de rapporteurs de uitwerking en de uitvoering van die voorstellen met een waakzaam oog volgen.
Wat de Commissie begrotingscontrole betreft, kan ik u tot mijn genoegen mededelen dat mijn verslag, met een enkele onthouding, unaniem is goedgekeurd. Wij hebben ook opnieuw unaniem benadrukt dat de Commissie sterk, onafhankelijk, transparant en doelmatig moet zijn. Zij moet, in een woord, een steunpilaar van de Europese eenheid zijn. Wij hebben tevens unaniem vastgesteld dat de tekortkomingen en onregelmatigheden die tijdens de kwijtingsprocedure 1996 aan het licht zijn gebracht, te wijten waren aan het feit dat de Commissie er voorheen niet in is geslaagd haar beheers- en controlesystemen te moderniseren, noch de geldende regels volledig toe te passen.
Bij het opstellen van mijn verslag heb ik niet alleen het Witboek bestudeerd, maar ook het tweede verslag van het Comité van onafhankelijke deskundigen en de resolutie van Michiel van Hulten over het werk van deze deskundigen, die het Parlement op 19 januari 2000 heeft aangenomen. Het stemt de Commissie begrotingscontrole en mijzelf tevreden dat de Commissie zich bij het opstellen van het Witboek grotendeels door de voorstellen van de onafhankelijke deskundigen heeft laten inspireren, en een flink aantal van de aanbevelingen heeft overgenomen die het Parlement op 19 januari van dit jaar heeft gedaan.
Als rapporteur van de Commissie begrotingscontrole heb ik in het door onze commissie goedgekeurde verslag vooral de aspecten van de hervorming belicht die onder onze bevoegdheid vallen. Zo staan wij volledig achter het idee dat er onder de ambtenaren van de Commissie een echt verantwoordelijkheidsgevoel moet worden gekweekt. De nieuwe managementfilosofie van de Commissie is dat iedere administratieve eenheid verantwoordelijk wordt gehouden voor de regelmatigheid en wettigheid van al haar activiteiten. De directeuren-generaal krijgen de verantwoordelijkheid voor de interne controle binnen hun directoraat-generaal. Dat betekent echter geenszins dat wij de respectieve commissarissen of de voorzitter van de Commissie van hun politieke verantwoordelijkheid voor het functioneren van hun diensten ontslaan.
De nieuwe dienst interne audit valt direct onder uw verantwoordelijkheid, mijnheer Kinnock, aangezien u de met de hervorming belaste vice-voorzitter van de Commissie bent. Deze dienst zal vooral tot taak hebben de interne controlemechanismen en -systemen van de Commissie door te lichten. Zoals de Rekenkamer in zijn verslag 4/97 opmerkt, gaat die opgave veel verder dan de huidige
controle van algemene aard.
Ik wil er in dit verband aan herinneren dat het Parlement op 5 oktober jongstleden het groene licht heeft gegeven voor de wijziging van artikel 24, lid 5, van het huidige Financieel Reglement. Op die manier heeft het Parlement een halt toegeroepen aan een verschijnsel dat de Rekenkamer al sinds 1981 bekritiseerde, en waar hij in zijn verslag 4/97 opnieuw op heeft gewezen. Het betreft hier het latente conflict tussen de bevoegdheid om vooraf bepaalde uitgaven goed te keuren, en de taak diezelfde uitgaven korte tijd later aan criteria van goed financieel beheer te toetsen. Deze wijziging heeft zin in de overgangsperiode, die tot de aanneming van het nieuwe Financieel Reglement duurt. Het is de bedoeling dat met het nieuwe Reglement, op basis van de aanbevelingen van de onafhankelijke deskundigen, een controlesysteem wordt ingevoerd dat niet op gecentraliseerde controle
berust, maar op een audit
Waarde collega's, ik denk dat het nieuwe systeem doeltreffender zal blijken dan het huidige. De Rekenkamer herhaalt in verslag 4/97 zijn opvatting over de wisselende resultaten van de financiële controle. De controle op de direct door de Commissie beheerde kredieten blijkt zeer doeltreffend te zijn, maar de controle op gedecentraliseerde operationele uitgaven vertoont onmiskenbare zwakke plekken. Een bewijs van deze zwakte is het feit dat de Commissie slechts in een miniem aantal gevallen weigert uitgaven vooraf goed te keuren. De Rekenkamer geeft in zijn verslag aan dat hij niet tegen het afschaffen van de voorafgaande goedkeuring is, mits deze door andere procedures wordt vervangen die tenminste gelijkwaardige garanties bieden en waardoor de controle niet langer alleen door de ordonnateur wordt uitgevoerd."@nl2
"Senhor Presidente, Senhor Comissário Kinnock, Senhora Comissária Schreyer, caros colegas, o presente debate conclui a análise que este Parlamento faz do Livro Branco sobre a reforma da Comissão, análise com a qual se pretende, fundamentalmente, incentivar e apoiar a Comissão depois da crise registada no passado, que todos deploram.
Esse outro factor é, precisamente, o serviço de auditoria interna que gozará de total independência. O Tribunal de Contas afirma ainda que, sob condição expressa de o papel do ordenador...
Vou terminar dizendo que não estamos num momento, Senhor Presidente, para complacências. Não há propriamente vitórias a celebrar. O apoio que este Parlamento dispensa à reforma da Comissão deve levar esta Instituição a assumir os seus riscos, as suas responsabilidades, de acordo com as promessas feitas pelo senhor Comissário Kinnock, e ainda a revelar-se eficaz. É dever da Comissão desempenhar uma acção eficaz e assumir riscos, e não evitá-los.
Gostaria de agradecer sinceramente à senhora deputada Guy-Quint e aos senhores deputados Harbour e Lamassoure. Os quatro relatores trabalharam com um excelente espírito de colaboração, o que contribuirá para que este processo, em si complexo, possa levar à aprovação, no dia de amanhã, de quatro relatórios coordenados entre si, evitando sobreposições, que constituam o incentivo que todos pretendem conferir ao empenhamento e à responsabilidade assumidos pelo Presidente Prodi.
Cada relatório versa sobre os aspectos que dizem respeito a cada comissão, embora tenham um ponto em comum: em todos se expressa uma opinião geral favorável às propostas de reforma apresentadas pela Comissão no seu Livro Branco, mantendo, contudo, uma atitude atenta em relação à sua realização e desenvolvimento.
No que diz respeito à Comissão do Controlo Orçamental, é com satisfação que lhes posso comunicar que o meu relatório foi aprovado por unanimidade, à excepção de uma abstenção, e que foi consensual a necessidade de voltar a salientar que é preciso contar com uma Comissão forte, independente, transparente e eficiente; em suma, um verdadeiro pilar na construção europeia. Houve também unanimidade na constatação de que uma grande parte das deficiências e irregularidades denunciadas no processo de quitação de 1996 era imputável ao fracasso das anteriores Comissões em modernizar os seus sistemas de gestão e de controlo e em aplicar integralmente o conjunto de normas em vigor.
Para a elaboração do meu relatório tive oportunidade de estudar não só o Livro Branco, como também o segundo relatório do Comité de Peritos Independentes e a resolução aprovada por este Parlamento em 19 de Janeiro último, proposta pelo deputado Michiel van Hulten, sobre o trabalho do citado comité. É com satisfação que tanto eu como a Comissão do Controlo Orçamental tomámos conhecimento de que as propostas da Comissão contidas no seu Livro Branco se inspiram, em boa medida, nas recomendações dos peritos independentes e tiveram em conta um número considerável de observações tecidas por este Parlamento no passado dia 19 de Janeiro.
Na qualidade de representante da comissão responsável pelo controlo orçamental, ressalto no relatório aprovado em comissão os aspectos da reforma que dizem respeito às competências nesta matéria. Nesta linha, demos o nosso pleno apoio à instauração de um verdadeiro sentido da responsabilidade dos funcionários. É aqui que assenta a nova filosofia de gestão da Comissão: cada unidade administrativa será chamada a assumir a responsabilidade da regularidade e da legalidade de todos os seus actos. Os directores-gerais terão responsabilidades em matéria de controlo interno da sua direcção-geral, o que não isenta os respectivos Comissários da sua responsabilidade política relativamente ao funcionamento dos serviços, nem o próprio Presidente da Comissão.
O novo serviço de auditoria interna, sob a responsabilidade directa do senhor Comissário Kinnock, vice-presidente incumbido dos trabalhos da reforma, terá como principal missão a análise das funções e dos sistemas de controlo interno existentes na Comissão. Esta função é, como aliás refere o Tribunal de Contas no seu relatório 4/97, muito mais ampla e geral do que as actuais funções desempenhadas pelo controlo
generalizado.
Neste sentido, gostaria de recordar que no passado dia 5 de Outubro, o nosso Parlamento deu luz verde à modificação do nº 5 do artigo 24º do Regulamento Financeiro vigente. O Parlamento pôs, assim, cobro ao que o Tribunal de Contas vinha a denunciar desde 1981, e que reiterou no seu relatório 4/97: um conflito latente entre o poder de conceder um visto - e, por conseguinte, autorizar uma despesa - e a responsabilidade da sua avaliação, posteriormente, de acordo com critérios de boa gestão financeira. Esta modificação é pertinente no período transitório até à adopção do novo Regulamento Financeiro que, em conformidade com as recomendações do comité de peritos, prossegue o estabelecimento de um sistema de controlo assente já não no controlo
generalizado, mas na auditoria
.
Caros colegas, acredito que o novo sistema se revelará mais eficaz do que o actual. O Tribunal de Contas, no seu relatório 4/97, reitera a sua posição sobre o impacte do controlo financeiro, que é desigual. Contrariamente ao elevado grau de eficácia, revelado no citado documento, em relação às transacções geridas directamente pela Comissão, as despesas operacionais descentralizadas revelam deficiências, que não passam despercebidas. A prová-lo está o número extremamente limitado de recusas de visto, de autorização, da parte da Comissão. O Tribunal de Contas salienta no seu relatório que não se opõe à supressão do visto prévio desde que seja substituído por outros procedimentos que ofereçam garantias, no mínimo equivalentes, e possam implicar outros actores que não o auditor financeiro."@pt11
"Herr talman, herr Kinnock, fru Schreyer, kära kolleger! Denna debatt utgör kulmen av den genomgång detta parlament gjort av vitboken om reformen av kommissionen. En granskning som huvudsakligen försöker ge ny luft, ett nytt stöd, till kommissionen efter den genomgångna krisen som vi alla beklagar.
Denna andra faktor är just den interna granskningstjänsten som kommer att åtnjuta ett totalt oberoende. Revisionsrätten säger också att på uttryckligt villkor att den beviljande partens roll...
Jag avslutar med att säga att det inte är tid, herr talman, till lyckönskningar. Det är inte precis läge att fira segrar. Det stöd detta parlament ger reformen av kommissionen måste leda till att den ansvarar för sin risk, tar sitt ansvar, som Kinnock lovade, och också att träffa rätt. Ni är skyldiga att träffa rätt och ta ansvar för risker, inte att undvika dem.
Jag skulle med handen på hjärtat vilja tacka Guy-Quint, Harbour och Lamassoure för det arbete som lagts ned. Vi fyra föredragande har arbetat i mycket god samarbetsanda och det kommer att göra det möjligt att detta förfarande, som i sig är komplicerat, i morgon kan visa upp fyra samordnade betänkanden, utan överlappningar sinsemellan och som ger den energi som vi alla vill ge det arbete och det ansvar ordförande Prodi åtog sig.
Även om varje betänkande handlar om aspekter som berör varje utskott finns det en gemensam nämnare för alla fyra. Alla har de en allmänt positiv uppfattning till de reformförslag som föreslås av kommissionen i vitboken, även om de gör det med en vaksam attityd avseende dessas genomförande och utveckling.
För budgetkontrollutskottets del är jag glad att kunna tala om att mitt betänkande gått igenom enhälligt, förutom en som avstått från att rösta, och att vi varit enhälliga i att åter understryka behovet av en stark, oberoende, öppen och effektiv kommission, dvs. en verklig pelare i det europeiska bygget. Och vi har också varit enhälliga i att konstatera att en stor del av de brister och oegentligheter som man klagade på under godkännandet av förvaltningen år 1996 berodde på det faktum att tidigare kommissioner varken lyckades modernisera sina förvaltnings- och kontrollsystem eller i sin helhet tillämpa gällande regler.
Under den tid som jag har utarbetat mitt betänkande har jag haft möjlighet att studera inte bara vitboken utan också den andra rapporten från den oberoende expertkommittén och den resolution som antogs här i parlamentet den 19 januari i år om nämnda kommittés arbete, på förslag av Michiel van Hulten. Budgetkontrollutskottet och jag själv är glada över att veta att kommissionen då den utarbetade vitboken till stor del låtit sig inspireras av förslagen från de oberoende experterna och beaktat ett stort antal påpekanden från detta parlament från den 19 januari.
I egenskap av ansvarigt utskott för budgetkontroll understryker jag i betänkandet som antagits i utskottet de reformaspekter som följer av befogenheten i denna fråga. Och på så sätt har vi fullständigt stött inrättandet av en verklig ansvarskänsla hos tjänstemännen. Detta är grunden i kommissionens nya förvaltningsfilosofi. Varje administrativ enhet skall ansvara för regelbundenhet och legalitet i alla sina handlingar. Generaldirektörerna skall ansvara för den interna kontrollen på sitt generaldirektorat utan att vi för den skull på något sätt befriar respektive kommissionärer från deras eget ansvar för att tjänsterna fungerar och i vissa fall kommissionens ordförande.
Den nya interna revisionen, under ert direkta ansvar, herr Kinnock, som är vice ordförande och ansvarar för reformen, kommer att som huvudsaklig uppgift ha att analysera de funktioner och de interna kontrollsystem som finns på kommissionen. Denna funktion är, som revisionsrätten visar i sin rapport 4/97, mycket bredare och allmän än den nuvarande funktionen som den allmänna kontrollen
utgör.
Jag skulle därför vilja påminna om att vårt parlament den 5 oktober gav grönt ljus åt en ändring av artikel 24.5 i gällande budgetförordning. Parlamentet har på så sätt fått ett slut på det revisionsrätten hade påtalat sedan 1981 och som upprepades i rapport 4/97, dvs. en existerande latent konflikt mellan makten att bevilja ett godkännande, och således en kostnad, och förpliktelsen att utvärdera det strax efteråt enligt kriterier för god ekonomisk förvaltning. Denna ändring har berättigande under en övergångsperiod fram till antagandet av den nya budgetförordningen som i enlighet med rekommendationerna av expertkommittén skall upprätta ett kontrollsystem med grund inte i en centraliserad kontroll
utan i en revision
.
Kära kolleger, min bedömning är att det nya systemet kommer att visa sig vara effektivare än det nuvarande. Revisionsrätten upprepar i sin rapport 4/97 sin uppfattning om ekonomikontrollens verkan, som är olika. Inför den stora effektivitet som denna visar i de anslag som förvaltas direkt av kommissionen passerar inte dess svaghet obemärkt i de operativa decentraliserade kostnaderna. Ett bevis på denna svaghet är det oerhört begränsade antalet avslag på godkännanden, på tillstånd, av kommissionen. Revisionsrätten visar i sin rapport att man inte motsätter sig avskaffandet av förhandsgodkännanden om detta avskaffande ersätts med andra förfaranden som ger åtminstone likvärdiga garantier och som på så sätt kan innefatta andra aktörer än den ekonomiska revisorn."@sv13
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
"(Der Präsident weist den Redner darauf hin, dass seine Redezeit abgelaufen ist.)"7
"(El Presidente anuncia al orador que ha agotado el tiempo de uso de la palabra)"12
"(Formanden meddelte taleren, at taletiden var overskredet)"1
"(Le Président signale à l'orateur que son temps de parole est épuisé)"6
"(O Presidente indica ao orador que esgotou o tempo de uso da palavra)"11
"(Puhemies ilmoitti puhujalle puheajan loppumisesta.)"5
"(Talmannen talade om för talaren att talartiden var slut.)"13
"(Ο Πρόεδρος ανακοινώνει στον ομιλητή ότι έχει εξαντλήσει τον χρόνο ομιλίας)"8
", a posteriori."8
"a posteriori"11,7,6,6
"audit"9,9
"ex ante"13,1,2,10,3,12,11,9,6
"ex post"1,11,6
"ex post, a posteriori"13,10,3,12
"ex post, a posteriori."2
|
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples