Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2000-11-14-Speech-2-183"

Predicate	Value (sorted: default)
rdf:type	lpv_eu:Speech4
dcterms:Date	"2000-11-14"^^xsd:date4
dcterms:Is Part Of	lp_eu:Hulp voor wederopbouw4
dcterms:Language	"fr"^^xsd:language4
lpv:document identification number	"en.20001114.7.2-183"4
lpv:hasSubsequent	lp_eu:2000-11-14-Speech-2-1844
lpv:speaker	lp:Moscovici4
lpv:spoken text	". - Monsieur le Commissaire, Mesdames et Messieurs les Députés, nous sommes tous conscients que les Balkans occidentaux constituent un défi majeur pour l'Union européenne et la crédibilité de sa politique extérieure, à la fois par l'ampleur de notre engagement humain, politique et financier dans la région, mais aussi par notre volonté de favoriser la stabilisation par la construction, le développement et la réintégration des Balkans dans la famille européenne. L'objectif de la présidence est de parvenir à un accord sur les propositions de règlements relatifs au programme CARDS et à l'Agence pour la reconstruction lors du Conseil "Affaires générales" de la fin novembre, la semaine prochaine donc, pour les annoncer à Zagreb le 24 novembre. Je rappelle les priorités principales assignées au programme CARDS : le renforcement institutionnel dans le sens de la démocratie et de l'État de droit, le développement économique et la reconstruction, la coopération régionale. CARDS devrait ainsi donner plus de cohérence, plus d'efficacité, plus de visibilité à l'aide de l'Union dans la région. À l'unanimité, notamment lors du Conseil "Budget" du 20 juillet dernier, les États membres ont souhaité replacer le débat sur le montant de l'enveloppe financière prévue pour CARDS pour la période 2000-2006 dans le contexte du respect du plafond de la rubrique 4 des perspectives financières arrêtées au Conseil européen de Berlin. Ce montant, qui intégrera une aide en faveur de la République fédérale yougoslave, résultera d'un arbitrage global sur la répartition des 10 milliards d'euros disponibles à l'intérieur du plafond de la rubrique 4 entre les deux programmes d'aide, MEDA II et CARDS, dont l'adoption figure parmi nos priorités. Enfin, la présidence a fait adopter, lors du Conseil "Affaires générales" du 18 septembre dernier, des préférences commerciales asymétriques en faveur des pays participant au processus de stabilisation et d'association. Ces mesures accordent un accès préférentiel au marché communautaire pour les produits agricoles et industriels de ces pays. L'Union a ainsi consenti un geste exceptionnel, puisque cette libéralisation, notamment pour les produits agricoles, est presque totalement offerte sans contingents et à droits zéro. Ces mesures sont entrées en vigueur le 1er novembre. Le Conseil travaille actuellement à leur extension à la République fédérale yougoslave. La présidence française s'était assignée, en faveur des Balkans occidentaux, des objectifs ambitieux qui sont en passe d'être atteints : le développement du processus de stabilisation et d'association, l'adoption du programme CARDS, l'adoption des préférences commerciales asymétriques, pour ne parler que des mesures communautaires les plus saillantes. La victoire tant attendue de la démocratie en Croatie, puis en République fédérale yougoslave, impose, nous le savons, à l'Union européenne d'aller bien au-delà. C'est la raison pour laquelle il nous faut délivrer, au sommet de Zagreb, un message politique très fort, à la hauteur des espoirs de paix et de réconciliation que les peuples des pays de la région ont placés dans ce changement démocratique. À l'Union européenne de ne pas avoir peur de dire à ces pays : oui, votre place, votre avenir sont au sein de la famille européenne. Cette année s'est heureusement ouverte avec le changement démocratique en Croatie, à la suite des élections législatives et présidentielles. Elle s'est poursuivie avec un autre événement majeur, qui est la victoire des forces démocratiques en République fédérale de Yougoslavie et la chute de Milosevic. Elle s'achèvera, nous le souhaitons, par la consolidation de la démocratie le 23 décembre prochain, à l'occasion des élections législatives en Serbie. L'Union européenne - vous le savez - s'est impliquée avec détermination pour contribuer à ces changements historiques. Elle a immédiatement réagi à la nouvelle donne en Croatie, en engageant le processus qui conduira, à l'occasion du sommet de Zagreb, le 24 novembre prochain, donc dans dix jours, à l'ouverture des négociations d'un accord de stabilisation et d'association avec ce pays. Comme elle s'y était engagée à l'égard du peuple serbe, elle a pris les dispositions nécessaires dès l'élection du président Kostunica que vous recevrez demain : levée des sanctions contre la République fédérale yougoslave, aide d'urgence de 200 millions d'euros décidée par le Conseil européen à Biarritz et intégration de la République fédérale yougoslave dans la communauté internationale, afin de soutenir le processus de consolidation de la démocratie. Je voudrais revenir un peu plus longuement sur les priorités de la présidence en faveur des Balkans occidentaux. En vue du sommet de Zagreb, nous avons souhaité concentrer l'action de l'Union sur la consolidation de la démocratie et la valorisation du processus de stabilisation et d'association. Nous poursuivons ainsi deux objectifs : d'abord le développement de la coopération régionale, ensuite la mise en œuvre d'une véritable politique de rapprochement entre ces pays et l'Union européenne. À Cologne, le Conseil européen avait offert une perspective d'adhésion à l'Union. À Feira, il a reconnu la qualité de candidats potentiels à l'adhésion aux pays participant au processus de stabilisation et d'association. Nous souhaitons confirmer cette offre au sommet de Zagreb, mais aussi aller plus loin en définissant, pour chaque pays, les étapes à franchir et les réformes à accomplir sur cette voie. Enfin, nous souhaitons concrétiser un soutien communautaire de première importance pour accompagner ce processus. À l'initiative de la France, le sommet de Zagreb réunira, pour la première fois, les chefs d'État et de gouvernement de l'Union européenne et des pays des Balkans occidentaux participant au processus de stabilisation et d'association : l'Albanie, la Bosnie-Herzégovine, la Croatie, l'ancienne République yougoslave de Macédoine, la République fédérale de Yougoslavie. Ce sommet sera donc l'occasion de tirer, au plus haut niveau, les conséquences des changements démocratiques décisifs intervenus dans la région et, partant, permettra de réaffirmer que la voie est désormais ouverte pour le rapprochement de tous les pays de la région avec l'Union dans le cadre du processus de stabilisation et d'association. Nous souhaitons valoriser ce processus, notamment en marquant, à Zagreb, la conclusion des négociations du premier accord de stabilisation et d'association avec l'ancienne République yougoslave de Macédoine, ou confirmant une approche individuelle adaptée à la situation de chaque pays, et comme je l'ai déjà indiqué, en traçant les perspectives pour chacun d'entre nous. Le sommet aura également pour objectifs de consolider la démocratie en RFY, de soutenir le processus de réconciliation entre ce pays et les pays voisins et d'encourager le développement d'une coopération confiante entre les pays de la région. Ainsi, sans attendre l'entrée en vigueur des accords de stabilisation et d'association, l'Union rappellera qu'elle attend des cinq pays concernés qu'ils s'engagent à établir entre eux, dès à présent, des conventions de coopération régionale. Ces conventions de coopération régionale, prévues au titre des accords de stabilisation et d'association, devront, selon nous, inclure l'établissement d'un dialogue politique, d'une zone régionale de libre-échange, ainsi que d'une coopération étroite dans le domaine de la justice et des affaires intérieures, en particulier pour le renforcement de la justice et de son indépendance dans la lutte contre le crime organisé, la corruption, le blanchiment d'argent et tout autre trafic criminel. Le rapprochement avec l'Union européenne est en effet étroitement lié, aux yeux du Conseil, au développement de la coopération régionale. L'examen des rapports Westendorp et Lagendijk sur les propositions de règlements relatifs, l'un au programme-cadre et, l'autre, à l'Agence européenne pour la reconstruction nous donne l'occasion de revenir sur l'ampleur du soutien que l'Union entend accorder aux Balkans occidentaux, afin d'accompagner le processus de stabilisation et d'association. Ces deux rapports vont dans la bonne direction. La présidence partage en effet votre souci que le programme-cadre mette en œuvre les principes de la réforme de la gestion de l'aide extérieure de l'Union : moins de procédures, plus de coordination sur le terrain, moins d'arriérés d'engagements. De même, nous soutenons l'extension à l'ensemble de la République fédérale yougoslave du champ d'intervention de l'Agence européenne pour la reconstruction qui a fait ses preuves au Kosovo. Nous souhaitons qu'elle soit plus efficace et plus rapide dans la mise en œuvre des programmes dont la Commission lui déléguera l'exécution."@fr6
lpv:translated text	"Hr. formand, mine damer og herrer, vi ved alle, at det østlige Balkan frembyder en betydelig udfordring for Den Europæiske Union og for en troværdig udenrigspolitik både på grund af den store humanitære, politiske og finansielle indsats i området og på grund af Den Europæiske Unions ønske om at fremme stabiliteten ved genopbygning, udvikling og i sidste instans indlemmelse af Balkanlandene i den europæiske familie. Formandskabet tilstræber, at der under mødet i Rådet (almindelige anliggender), som afholdes ultimo november, nærmere betegnet i næste uge, opnås enighed om de fremsatte forslag til forordninger om dels Cards-programmet dels Det Europæiske Genopbygningsagentur, således at disse kan offentliggøres på topmødet i Zagreb den 24. november. Jeg erindrer om, at Cards-programmet primært har følgende sigte: At styrke institutionerne i demokratisk retning, at styrke retsstaten, at styrke økonomisk udvikling og genopbygning, og at styrke det regionale samarbejde. Cards-programmet tager således sigte på at skabe større sammenhæng, større effektivitet og øget gennemskuelighed i Den Europæiske Unions bistand til regionen. Medlemsstaterne har med enstemmighed ønsket og på mødet i Rådet (budget) den 20. juli 2000 vedtaget, at drøftelserne om størrelsen af rammebevillingen til Cards-programmet for perioden 2000-2006 ses i sammenhæng med det udgiftsloft, der under Det Europæiske Råds møde i Berlin blev fastsat for udgiftsområde 4 i de finansielle overslag. Omhandlede bevilling, som omfatter bistand til Forbundsrepublikken Jugoslavien, vil således blive fastlagt på baggrund af en samlet vurdering af fordelingen af de 10 milliarder euro, der er til rådighed under udgiftsområde 4 til de to bistandsprogrammer Meda II og Cards. Vedtagelsen af disse programmer figurerer blandt målene for det franske formandskab. Endelig har formandskabet på mødet den 18. september 2000 i Rådet (almindelige anliggender) sikret vedtagelse af et forslag om asymmetriske handelspræferencer til fordel for de lande, der deltager i stabiliserings- og associeringsprocessen. Der er tale om foranstaltninger, som sikrer landbrugs- og industriprodukter fra de omhandlede lande en præferencestilling, når det gælder adgang til det europæiske marked. Den Europæiske Union har således taget et bemærkelsesværdigt initiativ, idet liberaliseringen bl.a. for landbrugsprodukter stort set ikke indeholder bestemmelser om kvoter, ligesom der er tale om fuld fritagelse for afgifter. Disse foranstaltninger er trådt i kraft fra 1. november 2000. Rådet arbejder i øjeblikket på at sikre, at disse foranstaltninger udvides til også at omfatte Forbundsrepublikken Jugoslavien. Det franske formandskab havde opstillet ambitiøse mål for indsatsen til fordel for de østlige Balkanstater, og målene er så godt som nået. Det gælder udvikling af stabiliserings- og associeringsprocessen, vedtagelse af Cards-programmet og vedtagelse af asymmetriske handelspræferencer for nu blot at nævne de mest markante fællesskabsforanstaltninger. Demokratiets længe ventede sejr i Kroatien og dernæst i Forbundsrepublikken Jugoslavien nødvendiggør en øget indsats fra Den Europæiske Unions side. Det er vi fuldt ud klar over, og vi bør derfor også på mødet i Zagreb sende et klart politisk budskab, som modsvarer det håb om fred og forsoning, landenes befolkninger knytter til de demokratiske omvæltninger i regionen. Den Europæiske Union må have mod til at sige til disse lande, at de har deres plads og deres fremtid i den europæiske familie. I begyndelsen af indeværende år var vi vidner til demokratiets sejr i Kroatien, efter at der var afholdt såvel præsidentvalg som valg til den lovgivende forsamling. Senere på året kunne vi glæde os over, at de demokratiske kræfter sejrede i Forbundsrepublikken Jugoslavien med Milosevics fald til følge. Inden årets udgang ser vi forhåbentlig demokratiet konsolideret i Serbien i forbindelse med parlamentsvalget den 23. december. Den Europæiske Union har som bekendt ydet en aktiv indsats og bidraget til at sikre disse historiske omvæltninger. Den Europæiske Union reagerede da også omgående på den nye situation i Kroatien og indledte den proces, som i forbindelse med topmødet i Zagreb den 24. november, altså om 10 dage, vil resultere i, at der indledes forhandlinger med henblik på indgåelse af en stabiliserings- og associeringsaftale med Kroatien. Straks efter valget af præsident Kostunica - som i morgen møder Europa-Parlamentet - traf Den Europæiske Union de fornødne foranstaltninger med henblik på at støtte konsolideringen af demokratiet og indfriede således sine løfter til det serbiske folk. Sanktionerne mod Forbundsrepublikken Jugoslavien er indstillet. Det Europæiske Råd besluttede på mødet i Biarritz at bevilge 200 millioner euro til nødhjælp, og der er truffet foranstaltninger, som skal sikre Forbundsrepublikken Jugoslaviens integration i det internationale samfund. Jeg vil gerne uddybe formandskabets målsætninger, når det gælder de østlige Balkanstater. Vi har med henblik på topmødet i Zagreb ønsket at koncentrere EU's indsats om konsolideringen af demokratiet og fremme af stabiliserings- og associeringsprocessen. Vi forfølger således en dobbelt målsætning. Dels at udvikle det regionale samarbejde. Dernæst at iværksætte en politik, som tager sigte på at skabe tilnærmelse mellem de omhandlede lande og Den Europæiske Union. Det Europæiske Råd åbnede under mødet i Köln mulighed for landenes fremtidige optagelse i Den Europæiske Union. Under Det Europæiske Råds møde i Feira opnåede de lande, der deltager i stabiliserings- og associeringsprocessen anerkendelse af deres status som potentielle ansøgerlande. Vi ønsker, at dette tilsagn bekræftes under topmødet i Zagreb. Men vi ønsker også at gå skridtet videre og for hvert enkelt land definere de faser, der indgår i forløbet, og de reformer, der skal gennemføres. Endelig ønsker vi at konkretisere EU's støtte til fremme af denne proces. Topmødet i Zagreb er kommet i stand på Frankrigs initiativ og giver for første gang mulighed for, at EU's stats- og regeringschefer mødes med stats- og regeringscheferne fra de østlige Balkanstater, som deltager i stabiliserings- og associeringsprocessen, nemlig Albanien, Bosnien-Hercegovina, Kroatien, Den Tidligere Jugoslaviske Republik Makedonien og Forbundsrepublikken Jugoslavien. Topmødet vil således give mulighed for, at man på højeste niveau drager konsekvenserne af det afgørende kursskifte i demokratisk retning, der er sket i regionen, og følgelig give mulighed for at bekræfte, at vejen nu er åbnet for en tilnærmelse mellem alle lande i regionen og Den Europæiske Union inden for rammerne af stabiliserings- og associeringsprocessen. Vi ønsker at fremme denne proces og håber i Zagreb at kunne afslutte forhandlingerne om den første stabiliserings- og associeringsaftale, nemlig forhandlingerne med Den Tidligere Jugoslaviske Republik Makedonien. Endvidere ønsker vi at fremme processen ved at definere en individuel indfaldsvinkel, som er afpasset de enkelte lande, og vi ønsker som tidligere nævnt at præcisere de perspektiver, der tegner sig for de enkelte involverede parter. Topmødet tager endvidere sigte på at konsolidere demokratiet i Forbundsrepublikken Jugoslavien, at bidrage til at skabe forsoning mellem Forbundsrepublikken Jugoslavien og nabolandene og at fremme udviklingen af et tillidsfuldt samarbejde mellem landene i den omhandlede region. Den Europæiske Union vil således, også inden stabiliserings- og associeringsaftalerne er trådt i kraft, erindre om, at det forventes, at de pågældende fem lande forpligter sig til straks at indgå regionale samarbejdsaftaler. De regionale samarbejdsaftaler indgår som et af elementerne i stabiliserings- og associeringsaftalerne og bør efter vores opfattelse indebære, at der etableres en politisk dialog, at der etableres en regional frihandelszone, at der etableres et nært samarbejde om retlige og indre anliggender, herunder at der sker en styrkelse af retssystemerne, at disses uafhængighed sikres i forbindelse med bekæmpelse af organiseret kriminalitet, korruption, hvidvaskning af penge og enhver form for ulovlig handel. Der er efter Rådets opfattelse nær sammenhæng mellem en tilnærmelse til Den Europæiske Union og udvikling af det regionale samarbejde. Westendorps og Lagendijks betænkninger om forslag til forordninger om henholdsvis rammeprogrammet og Det Europæiske Genopbygningsagentur giver anledning til at understrege, at Den Europæiske Union agter at yde en ganske betydelig bistand til de østlige Balkanstater med henblik på at fremme stabiliserings- og associeringsprocessen. De to betænkninger peger i den rigtige retning. Formandskabet deler således Europa-Parlamentets ønske om, at rammeprogrammet kommer til at bero på de principper, der er fastsat for en reform af forvaltningen af Den Europæiske Unions eksterne bistand, nemlig at procedurerne forenkles, at koordineringen styrkes på lokalt plan, at uudnyttede bevillinger søges undgået. Det Europæiske Genopbygningsagentur har stået sin prøve i Kosovo, og vi støtter kravet om, at agenturets indsatsområde udvides til at omfatte hele Forbundsrepublikken Jugoslavien. Vi ønsker endvidere, at agenturet hurtigere og på mere effektiv vis kan iværksætte de programmer, hvis gennemførelse Kommissionen uddelegerer til agenturet."@da1 "Herr Kommissar, meine Damen und Herren Abgeordnete! Wir sind uns alle bewusst, dass der Westbalkan aufgrund unseres humanitären, politischen und finanziellen Engagements in der Region, aber vor allem durch unseren Willen, die Stabilisierung durch Aufbau, Entwicklung und letztlich die Wiederaufnahme des Balkans in die europäische Familie zu fördern, eine bedeutende Herausforderung für die Europäische Union und die Glaubwürdigkeit ihrer Außenpolitik darstellt. Die Präsidentschaft ist bestrebt, auf dem Rat „Allgemeine Angelegenheiten“ Ende November, also nächste Woche, zu einer Einigung über die Vorschläge für die Verordnungen zum CARDS-Programm und die Europäische Wiederaufbauagentur zu kommen, um sie am 24. November in Zagreb bekannt geben zu können. Ich verweise nochmals auf die hauptsächlichsten Zielsetzungen des CARDS-Programms: institutionelle Stärkung im Sinne der Demokratie und des Rechtsstaats, wirtschaftliche Entwicklung und Wiederaufbau sowie regionale Zusammenarbeit. CARDS soll somit der Hilfe der Union in der Region mehr Kohärenz, mehr Effizienz und mehr Öffentlichkeitswirksamkeit verleihen. Insbesondere auf dem Rat „Haushalt“ am 20. Juli dieses Jahres sind die Mitgliedstaaten einmütig dafür eingetreten, die Debatte über die Höhe der Mittelausstattung für CARDS für den Zeitraum 2000-2006 wieder im Zusammenhang mit der Einhaltung der Obergrenze der Rubrik 4 der auf dem Europäischen Rat in Berlin festgelegten Finanziellen Vorausschau zu führen. Die Festsetzung dieses Betrags, der eine Hilfe zugunsten der Bundesrepublik Jugoslawien einschließt, erfolgt im Ergebnis einer generellen Einigung über die Verteilung der im Rahmen der Obergrenze der Rubrik 4 verfügbaren 10 Milliarden Euro auf die beiden Hilfeprogramme MEDA II und CARDS, deren Verabschiedung zu unseren Prioritäten gehört. Des Weiteren hat die Präsidentschaft vom Rat „Allgemeine Angelegenheiten“ am 18. September asymmetrische Handelspräferenzen zugunsten der am Stabilisierungs- und Assoziierungsprozess beteiligten Länder verabschieden lassen. Damit wird für landwirtschaftliche und industrielle Erzeugnisse dieser Länder ein bevorzugter Zugang zum Gemeinschaftsmarkt gewährt. Die Union hat sich damit zu einer außergewöhnlichen Geste entschlossen, da diese Liberalisierung, insbesondere bei Agrarerzeugnissen, fast völlig ohne Kontingentierung und zu einem Zollsatz von null gewährt wird. Der Rat erwägt gegenwärtig eine Ausweitung auf die Bundesrepublik Jugoslawien. Die französische Präsidentschaft hatte sich in Bezug auf die Westbalkanländer ehrgeizige Ziele gesetzt, die kurz vor der Realisierung stehen: die Entwicklung des Stabilisierungs- und Assoziierungsprozesses, die Annahme des CARDS-Programms und die Annahme von asymmetrischen Handelspräferenzen, um nur die bedeutendsten Gemeinschaftsmaßnahmen zu nennen. Der lang erwartete Sieg der Demokratie in Kroatien und dann in der Bundesrepublik Jugoslawien erfordert von der Union, wie wir wissen, noch weiter zu gehen. Aus diesem Grund werden wir auf dem Gipfel von Zagreb ein ganz eindeutiges politisches Zeichen setzen, das den Hoffnungen auf Frieden und Aussöhnung entsprechen soll, die die Völker der Länder der Region in diesen demokratischen Wandel gesetzt haben. Die Europäische Union darf jetzt keine Angst haben, diesen Ländern zu sagen: Ja, eurer Platz, eure Zukunft ist in der europäischen Familie. Dieses Jahr hat glücklicherweise mit dem demokratischen Wandel in Kroatien im Gefolge der Parlaments- und Präsidentenwahlen begonnen. In weiteren Verlauf des Jahres kam es dann zu einem zweiten bedeutenden Ereignis – dem Sieg der demokratischen Kräfte in der Bundesrepublik Jugoslawien und dem Sturz von Milosevic. Es wird hoffentlich ausklingen mit der Festigung der Demokratie anlässlich der Parlamentswahlen am 23. Dezember in Serbien. Wie Sie wissen, hat die Europäische Union sich mit Nachdruck engagiert, um zu diesen historischen Veränderungen beizutragen. Sie hat auf die neue Situation in Kroatien sofort durch Einleitung eines Prozesses reagiert, der auf dem Gipfel von Zagreb am 24. November, d. h. in zehn Tagen, zur Eröffnung der Verhandlungen über ein Stabilisierungs- und Assoziierungsabkommen mit diesem Land führen wird. Gemäß ihren Verpflichtungen gegenüber dem serbischen Volk hat sie unmittelbar nach der Wahl von Präsident Kostunica, den Sie morgen empfangen werden, die erforderlichen Maßnahmen getroffen wie die Aufhebung der Sanktionen gegen die Bundesrepublik Jugoslawien, die vom Europäischen Rat von Biarritz beschlossene Soforthilfe von 200 Millionen Euro sowie die Aufnahme der Bundesrepublik Jugoslawien in die internationale Gemeinschaft, um den Prozess der Konsolidierung der Demokratie zu unterstützen. Ich möchte etwas näher auf die Prioritäten der Präsidentschaft für den Westbalkan eingehen. Im Hinblick auf den Gipfel von Zagreb waren wir bestrebt, das Wirken der Union auf die Konsolidierung der Demokratie und die Stärkung des Stabilisierungs- und Assoziierungsprozesses zu konzentrieren. Damit verfolgen wir zwei Ziele: zunächst die Entwicklung der regionalen Zusammenarbeit und zweitens die Einleitung einer wirklichen Politik der Annäherung zwischen diesen Ländern und der Europäischen Union. In Köln hatte der Europäische Rat die Perspektive des Beitritts zur Union eröffnet. In Feira hat er den am Stabilisierungs- und Assoziierungsprozess beteiligten Ländern den Status als potenzielle Bewerber für den Beitritt zuerkannt. Dieses Angebot möchten wir auf dem Gipfel von Zagreb bekräftigen, doch dabei auch noch weiter gehen, indem wir für jedes Land die auf diesem Weg zurückzulegenden Etappen und durchzuführenden Reformen festlegen. Des Weiteren möchten wir eine gemeinschaftliche Unterstützung ersten Ranges zur Begleitung dieses Prozesses konkret anbieten. Auf Initiative Frankreichs werden auf dem Gipfel von Zagreb erstmals die Staats- und Regierungschefs der Europäischen Union sowie der westlichen Balkanländer Albanien, Bosnien-Herzegowina, Kroatien, der Ehemaligen Jugoslawischen Republik Mazedonien und der Bundesrepublik Jugoslawien zusammenkommen. Dieser Gipfel bietet somit Gelegenheit, auf höchster Ebene die Schlussfolgerungen aus den in der Region eingetretenen entscheidenden demokratischen Veränderungen zu ziehen und davon ausgehend zu bekräftigen, dass der Weg für die Annäherung aller Länder der Region an die Union im Rahmen des Stabilisierungs- und Assoziierungsprozesses nunmehr offen ist. Wir möchten diesen Prozess auf eine höhere Stufe heben, indem wir in Zagreb insbesondere den Schlusspunkt unter die Verhandlungen über das erste Stabilisierungs- und Assoziierungsabkommen mit der Ehemaligen Jugoslawischen Republik Mazedonien setzen, eine individuelle Behandlung jedes Landes entsprechend seiner Situation bekräftigen und, wie ich bereits ausführte, die Perspektiven für jeden von uns aufzeigen. Der Gipfel soll ebenfalls dazu beitragen, die Demokratie in der BRJ zu stärken, den Aussöhnungsprozess zwischen diesem Land und seinen Nachbarn zu unterstützen und die Entwicklung einer vertrauensvollen Zusammenarbeit zwischen den Ländern der Region zu begünstigen. So wird die Union noch vor dem Inkrafttreten der Stabilisierungs- und Assoziierungsabkommen darauf verweisen, dass sie von den fünf betroffenen Ländern erwartet, sich bereits jetzt zum Abschluss gegenseitiger regionaler Zusammenarbeitsabkommen zu verpflichten. Diese im Rahmen der Stabilisierungs- und Assoziierungsabkommen vorgesehenen Abkommen zur regionalen Zusammenarbeit müssen unserer Meinung nach die Eröffnung eines politischen Dialogs, die Schaffung einer regionalen Freihandelszone sowie eine enge Zusammenarbeit im Bereich Justiz und Inneres insbesondere zur Stärkung der Justiz und ihrer Unabhängigkeit im Kampf gegen das organisierte Verbrechen, die Korruption, die Geldwäsche und andere kriminelle Machenschaften beinhalten. Die Annäherung an die Union ist nach Meinung des Rates auf jeden Fall eng mit der Entwicklung der regionalen Zusammenarbeit verbunden. Die Beratung über die Berichte Westendorp und Lagendijk zu einer Verordnung zum Rahmenprogramm bzw. zur Europäischen Agentur für den Wiederaufbau ist uns Anlass, nochmals auf den Umfang der Unterstützung zu verweisen, die die Union den westlichen Balkanländern zur Begleitung des Stabilisierungs- und Assoziierungsprozesses gewähren will. Diese beiden Berichte gehen in die richtige Richtung. So teilt die Präsidentschaft ihr Anliegen, dass beim Rahmenprogramm die Prinzipien der Reform der Verwaltung der Hilfe für Drittländer umgesetzt werden müssen, d. h. weniger Verfahren, mehr Koordinierung vor Ort, weniger Rückstände bei der Ausführung der Mittelbindungen. Des Weiteren unterstützen wir die Ausweitung des Zuständigkeitsbereichs der europäischen Wiederaufbauagentur, die sich im Kosovo bewährt hat, auf das gesamte Gebiet der Bundesrepublik Jugoslawien. Wir hoffen, dass sie die Programme, deren Ausführung ihr die Kommission überträgt, wirksamer und rascher umsetzen wird."@de7 "Κύριε Επίτροπε, κυρίες και κύριοι βουλευτές, γνωρίζουμε όλοι πολύ καλά ότι τα δυτικά Βαλκάνια αποτελούν μια μείζονα πρόκληση για την Ευρωπαϊκή Ένωση και την αξιοπιστία της εξωτερικής της πολιτικής, όπως φαίνεται από την ανθρωπιστική, πολιτική και χρηματοδοτική εμπλοκή μας, η οποία είναι τεράστια αφενός, και από τη βούλησή μας αφετέρου να στηρίξουμε τη σταθεροποίηση, μέσω της ανοικοδόμησης, της ανάπτυξης και της επανένταξης των Βαλκανίων στην ευρωπαϊκή οικογένεια. Η Προεδρία έχει στόχο να καταλήξει σε μια συμφωνία όσον αφορά τις προτάσεις κανονισμού σχετικά με το πρόγραμμα CARDS και την Υπηρεσία Ανασυγκρότησης στο Συμβούλιο Γενικών Υποθέσεων, στα τέλη Νοεμβρίου, την επόμενη εβδομάδα δηλαδή, για να τις αναγγείλει στο Ζάγκρεμπ στις 24 Νοεμβρίου. Υπενθυμίζω τις κυριότερες προτεραιότητες που ορίζονται στο πρόγραμμα CARDS: θεσμική ενίσχυση στην κατεύθυνση της δημοκρατίας και του κράτους δικαίου, οικονομική ανάπτυξη και ανοικοδόμηση, περιφερειακή συνεργασία. Το CARDS θα πρέπει επίσης να προσδίδει μεγαλύτερη συνοχή, μεγαλύτερη αποτελεσματικότητα, μεγαλύτερη προβολή στη βοήθεια της Ένωσης στην περιοχή. Τα κράτη μέλη έχουν δηλώσει ομόφωνα την επιθυμία τους, ειδικά στο Συμβούλιο του Προϋπολογισμού στις 20 Ιουλίου, η συζήτηση για το ύψος της προβλεπόμενης οικονομικής επιχορήγησης στο CARDS για την περίοδο 2000-2006 να διεξαχθεί με πνεύμα σεβασμού του ανωτάτου ορίου της κατηγορίας 4 των δημοσιονομικών προοπτικών, τις οποίες ψήφισε το Ευρωπαϊκό Συμβούλιο του Βερολίνου. Το ποσό αυτό, στο οποίο θα συμπεριλαμβάνεται μια ενίσχυση υπέρ της Ομοσπονδιακής Δημοκρατίας της Γιουγκοσλαβίας, θα το καθορίσει μια σφαιρική διαιτησία για την κατανομή των 10 δισεκατομμυρίων ευρώ που διατίθενται, εντός του ανωτάτου ορίου της κατηγορίας 4, στα δύο προγράμματα ενίσχυσης, το MEDA II και το CARDS, η έγκριση των οποίων συγκαταλέγεται μεταξύ των προτεραιοτήτων μας. Τέλος, η Προεδρία κατάφερε να εγκριθούν, στο Συμβούλιο Γενικών Υποθέσεων της 18ης Σεπτεμβρίου, ορισμένες μονομερείς εμπορικές προτιμήσεις υπέρ των χωρών που συμμετέχουν στη διαδικασία σταθεροποίησης και σύνδεσης. Με τα μέτρα αυτά, τα γεωργικά και βιομηχανικά προϊόντα των εν λόγω χωρών αποκτούν προτιμησιακή πρόσβαση στην κοινοτική αγορά. Η Ένωση προέβη έτσι σε μια κίνηση εξαιρετικού χαρακτήρα, αφού όλα αυτά τα προϊόντα, και ειδικά τα γεωργικά, θα διακινούνται ελεύθερα χωρίς καμία σχεδόν ποσόστωση και με μηδενικούς δασμούς. Τα μέτρα αυτά τέθηκαν σε ισχύ από 1ης Νοεμβρίου. Το Συμβούλιο επεξεργάζεται επί του παρόντος την επέκτασή τους στην Ομοσπονδιακή Δημοκρατία της Γιουγκοσλαβίας. Η γαλλική Προεδρία είχε θέσει φιλόδοξους στόχους υπέρ των δυτικών Βαλκανίων, οι οποίοι τείνουν να εκπληρωθούν: έχουμε την ανάπτυξη της διαδικασίας σταθεροποίησης και σύνδεσης, την έγκριση του προγράμματος CARDS, την έγκριση των μονομερών εμπορικών προτιμήσεων, για να αναφερθούμε στα σημαντικότερα μόνο κοινοτικά μέτρα. Η επί μακρόν αναμενόμενη δημοκρατική νίκη στην Κροατία και στη συνέχεια στην Ομοσπονδιακή Δημοκρατία της Γιουγκοσλαβίας, επιβάλλουν στην Ευρωπαϊκή Ένωση, το γνωρίζουμε, να προχωρήσει ακόμα περισσότερο. Για αυτόν ακριβώς το λόγο, στη διάσκεψη κορυφής του Ζάγκρεμπ πρέπει να δώσουμε ένα πολύ μεστό πολιτικό μήνυμα, ανάλογο των ελπίδων για ειρήνευση και συμφιλίωση που έχουν τοποθετήσει οι λαοί της περιοχής στη δημοκρατική αυτή αλλαγή. Είναι στο χέρι της Ευρωπαϊκής Ένωσης να μη φοβηθεί και να πει στις χώρες αυτές: μάλιστα, η θέση σας, το μέλλον σας βρίσκονται στους κόλπους της ευρωπαϊκής οικογένειας. Η φετινή χρονιά ξεκίνησε χαρμόσυνα, με τις βουλευτικές και προεδρικές εκλογές στην Κροατία που οδήγησαν στη δημοκρατική αλλαγή. Συνεχίστηκε με ένα άλλο μείζον γεγονός, τη νίκη των δημοκρατικών δυνάμεων στην Ομοσπονδιακή Δημοκρατία της Γιουγκοσλαβίας και την πτώση του Μιλόσεβιτς. Θα κλείσει, ευχόμαστε, με την εδραίωση της δημοκρατίας στη Σερβία, στις βουλευτικές εκλογές στις 23 Δεκεμβρίου. Η Ευρωπαϊκή Ένωση συμμετείχε – όπως γνωρίζετε – με αποφασιστικότητα και συνέβαλε στις ιστορικές αυτές αλλαγές. Αντέδρασε άμεσα στη νέα κατάσταση πραγμάτων στην Κροατία, εγκαινιάζοντας τη διαδικασία που θα οδηγήσει, με την ευκαιρία της διάσκεψης κορυφής στο Ζάγκρεμπ στις 24 Νοεμβρίου, σε δέκα μέρες δηλαδή, στην έναρξη των διαπραγματεύσεων για μια συμφωνία σταθεροποίησης και σύνδεσης με την εν λόγω χώρα. Συνεπής προς τις δεσμεύσεις που είχε αναλάβει έναντι του σερβικού λαού, αμέσως μετά την εκλογή του Προέδρου Κοστούνιτσα έλαβε όλα τα απαραίτητα μέτρα, τα οποία θα έχετε στη διάθεσή σας αύριο: άρση των κυρώσεων κατά της Ομοσπονδιακής Δημοκρατίας της Γιουγκοσλαβίας, επείγουσα βοήθεια της τάξης των 200 εκατομμυρίων ευρώ, η οποία αποφασίστηκε στο Ευρωπαϊκό Συμβούλιο του Μπιαρρίτς και ένταξη της Ομοσπονδιακής Δημοκρατίας της Γιουγκοσλαβίας στη διεθνή κοινότητα, ώστε να ενισχυθεί η διαδικασία εδραίωσης της δημοκρατίας. Θα ήθελα να επανέλθω λίγο πιο αναλυτικά στις προτεραιότητες της Προεδρίας υπέρ των δυτικών Βαλκανίων. Εν όψει της διάσκεψης κορυφής του Ζάγκρεμπ, βούλησή μας ήταν να εστιάσουμε τη δράση της Ένωσης στην εδραίωση της δημοκρατίας και στην αξιοποίηση της διαδικασίας σταθεροποίησης και σύνδεσης. Κατ’ αυτόν τον τρόπο επιδιώκουμε δύο σκοπούς: πρώτον, την ανάπτυξη της περιφερειακής συνεργασίας, δεύτερον την εφαρμογή μιας πραγματικής πολιτικής προσέγγισης μεταξύ των συγκεκριμένων χωρών και της Ευρωπαϊκής Ένωσης. Στην Κολωνία, το Ευρωπαϊκό Συμβούλιο άνοιξε μια προοπτική ένταξης των χωρών αυτών στην Ένωση. Στη Φέιρα, αναγνώρισε τις χώρες που συμμετέχουν στη διαδικασία σταθεροποίησης και σύνδεσης ως ενδεχόμενες υποψήφιες προς ένταξη χώρες. Θα θέλαμε να επιβεβαιώσουμε την προσφορά αυτή στο Ζάγκρεμπ, αλλά και να προχωρήσουμε ακόμα περισσότερο, ορίζοντας για την κάθε χώρα τα στάδια από τα οποία οφείλει να περάσει και τις μεταρρυθμίσεις που πρέπει να πραγματοποιήσει στην κατεύθυνση αυτή. Τέλος, επιθυμία μας είναι να οριστεί συγκεκριμένα μια πολύ σημαντική κοινοτική ενίσχυση, συνοδευτική της εν λόγω διαδικασίας. Με πρωτοβουλία της Γαλλίας, στη διάσκεψη κορυφής του Ζάγκρεμπ θα συσκεφθούν, για πρώτη φορά, οι αρχηγοί κρατών και κυβερνήσεων της Ευρωπαϊκής Ένωσης και των χωρών των δυτικών Βαλκανίων που συμμετέχουν στη διαδικασία σταθεροποίησης και σύνδεσης: της Αλβανίας, της Βοσνίας-Ερζεγοβίνης, της Κροατίας, της πρώην Γιουγκοσλαβικής Δημοκρατίας της Μακεδονίας, της Ομοσπονδιακής Δημοκρατίας της Γιουγκοσλαβίας. Θα έχουμε λοιπόν την ευκαιρία, στη συγκεκριμένη Διάσκεψη Κορυφής, να διαπιστώσουμε, με τον καλύτερο δυνατό τρόπο, τις συνέπειες των καταλυτικών δημοκρατικών αλλαγών που διαδραματίστηκαν στην περιοχή και θα μπορέσουμε, συνεπώς, να βεβαιώσουμε για άλλη μια φορά όλες χώρες της περιοχής ότι ο δρόμος για την προσέγγισή τους με την Ένωση στο πλαίσιο της διαδικασίας σταθεροποίησης και σύνδεσης είναι πλέον ανοιχτός. Επιθυμία μας είναι να αξιοποιήσουμε τη συγκεκριμένη διαδικασία, επισφραγίζοντας κυρίως, στο Ζάγκρεμπ, την ολοκλήρωση των διαπραγματεύσεων για την πρώτη συμφωνία σταθεροποίησης και σύνδεσης με την πρώην Γιουγκοσλαβική Δημοκρατία της Μακεδονίας, ή επικυρώνοντας μια ξεχωριστή προσέγγιση, προσαρμοσμένη στην κατάσταση της κάθε χώρας, και χαράσσοντας, όπως ήδη ανέφερα, τις προοπτικές για την καθεμία χώρα. Στόχος της Διάσκεψης Κορυφής θα είναι επίσης η εδραίωση της δημοκρατίας στην ΟΔΓ, η ενίσχυση της διαδικασίας συμφιλίωσης της εν λόγω χώρας με τις γειτονικές χώρες και η ενθάρρυνση των χωρών της περιοχής να αναπτύξουν μεταξύ τους μια συνεργασία με όρους εμπιστοσύνης. Έτσι, η Ένωση δεν θα περιμένει να τεθούν σε ισχύ οι συμφωνίες σταθεροποίησης και σύνδεσης, αλλά θα υπενθυμίσει ότι προσδοκά από τις πέντε ενδιαφερόμενες χώρες να δεσμευτούν ότι θα συνάψουν, από τώρα ήδη, συμβάσεις περιφερειακής συνεργασίας. Θεωρούμε ότι αυτές οι συμβάσεις περιφερειακής συνεργασίας, οι οποίες προβλέπονται στο πλαίσιο των συμφωνιών σταθεροποίησης και σύνδεσης, θα πρέπει να περιλαμβάνουν την καθιέρωση του πολιτικού διάλογου, μιας περιφερειακής ζώνης ελεύθερων συναλλαγών και επίσης μιας στενής συνεργασίας των χωρών αυτών στον τομέα της δικαιοσύνης και των εσωτερικών υποθέσεων, προκειμένου να ενισχυθεί κυρίως η δικαιοσύνη και η ανεξαρτησία της στην καταπολέμηση του οργανωμένου εγκλήματος, της διαφθοράς, του ξεπλύματος χρήματος και κάθε άλλης μορφής εγκληματικού λαθρεμπορίου. Η προσέγγιση των χωρών αυτών με την Ευρωπαϊκή Ένωση συνδέεται στην πραγματικότητα πολύ στενά, για το Συμβούλιο, με την ανάπτυξη της περιφερειακής συνεργασίας. Η εξέταση των εκθέσεων Westendorp και Lagendijk, σχετικά με την πρόταση κανονισμού για το πρόγραμμα πλαίσιο η πρώτη και την πρόταση κανονισμού για την Ευρωπαϊκή Υπηρεσία Ανασυγκρότησης η δεύτερη, μας δίνουν την ευκαιρία να επανέλθουμε στο εύρος της ενίσχυσης που η Ένωση προτίθεται να χορηγήσει στα δυτικά Βαλκάνια, συνοδευτικά προς τη διαδικασία σταθεροποίησης και σύνδεσης. Οι δύο αυτές εκθέσεις κινούνται στη σωστή κατεύθυνση. Η Προεδρία συμμερίζεται πράγματι την μέριμνά σας να εφαρμόζονται στο πρόγραμμα πλαίσιο οι αρχές που διέπουν τη μεταρρύθμιση της διαχείρισης της εξωτερικής ενίσχυσης της Ένωσης: λιγότερες διαδικασίες, ως επί το πλείστον επί τόπου συντονισμός, λιγότερες καθυστερήσεις ανάληψης υποχρεώσεων. Επίσης, υποστηρίζουμε την επέκταση του πεδίου δράσης της Ευρωπαϊκής Υπηρεσίας Ανασυγκρότησης, που έχει αποδείξει την αξία του στο Κοσσυφοπέδιο, σε ολόκληρη την Ομοσπονδιακή Δημοκρατία της Γιουγκοσλαβίας. Θα θέλαμε να είναι πιο αποτελεσματικός και άμεσος κατά την εφαρμογή των προγραμμάτων που θα του αναθέσει η Επιτροπή."@el8 "Commissioner, ladies and gentlemen, we are all aware that the Western Balkans present a significant challenge for the European Union and the credibility of its foreign policy, due to the scale of our human, political and financial commitment in the region, and also our desire to facilitate stabilisation through the construction, development and finally reintegration of the Balkan region into the European family. The Council Presidency aims to reach an agreement on the proposals for a Regulation regarding the CARDS programme and the European Agency for Reconstruction during the General Affairs Council at the end of November, in other words next week, so as to be able to make an announcement at Zagreb on 24 November. I should like to remind you that the main priorities of the CARDS programme are the strengthening of institutions with regard to democracy and the rule of law, economic development and reconstruction, and regional cooperation. The CARDS programme should therefore improve the cohesiveness, effectiveness and visibility of the assistance provided by the European Union to the region. At the Budget Council on 20 July, the Member States unanimously decided to refocus the debate on the total amount of the financial envelope set aside for CARDS for the period 2000-2006 within the context of respect for the ceiling of heading 4 of the Financial Perspective, as determined by the European Council in Berlin. This amount, which will include assistance for the Federal Republic of Yugoslavia, will result from a unanimous decision regarding the way in which the EUR 10 billion available under the ceiling of heading 4 will be distributed between the two aid programmes, MEDA II and CARDS, the adoption of which will feature among our priorities. Lastly, during the General Affairs Council on 18 September, the Presidency-in-Office adopted asymmetric commercial preferences for the benefit of those countries that are participating in the Stabilisation and Association Process. These measures accord preferential access to the Community market for agricultural and industrial products produced by these countries. By adopting these measures, the European Union has performed an exceptional gesture, as this process of liberalisation, in particular as regards agricultural products, has been offered practically without conditions or rights. Such measures entered into force on 1 November and the Council is currently working to extend them to the Federal Republic of Yugoslavia. The French Presidency set itself ambitious targets as regards the Western Balkans which are close to being achieved: the development of the Stabilisation and Association Process, the adoption of the CARDS programme, the adoption of asymmetric commercial preferences, to mention but the more noteworthy Community measures. The long-awaited victory of democracy in Croatia, and then in the Federal Republic of Yugoslavia, forces the European Union, as we are well aware, to take things much further. This is why we must deliver a very strong political message at the Zagreb summit, one that is in line with the high hopes for peace and reconciliation that the peoples of the countries in the region have placed in this democratic change. The European Union must not be afraid to say to these countries: yes, your place, your future is within the European family. This year began on a positive note with democratic change in Croatia, as a result of the parliamentary and presidential elections it held. It continued with another major event in the form of the victory of democratic forces in the Federal Republic of Yugoslavia and the fall of Milosevic. We indeed hope that the year will end with the consolidation of democracy on 23 December during the parliamentary elections in Serbia. As you will be aware, the European Union, has contributed significantly to these historic developments. It reacted immediately to the new order in Croatia, by undertaking the process that will lead, at the Zagreb summit on 24 November, in other words in ten days’ time, to the opening of negotiations aimed at concluding a Stabilisation and Association Agreement with this country. As it had made a similar commitment to the people of Serbia, it took the necessary steps on the election of President Kostunica, whom you are to meet tomorrow. These steps included the lifting of sanctions that had been imposed on the Federal Republic of Yugoslavia, emergency assistance to the value of EUR 200 million granted by the European Council meeting in Biarritz, and the integration of the Federal Republic of Yugoslavia into the international community, all with a view to supporting the process of the consolidation of democracy. I should like to speak in more detail about the priorities set by the Presidency-in-Office for the Western Balkans. Thinking ahead to the summit in Zagreb, we wanted to focus the Union’s action on consolidating democracy and evaluating the Stabilisation and Association Process. To this end we have set two aims; the first is to develop regional cooperation, and the second is to implement a genuine policy to encourage a rapprochement between these countries and the European Union. At Cologne, the European Council offered countries the opportunity to join the European Union. At Feira, the Council considered those countries participating in the Stabilisation and Association Process as potential applicants for membership of the European Union. We intend to confirm the offer at the Zagreb summit, but also go one step further and define the measures each country needs to take and the reforms they need to put in place to this end. Lastly, we intend to confirm that the process will receive Community support of the highest order. On the initiative of France, for the first time the Zagreb Summit will gather together Heads of State and Government of the European Union and the countries of the Western Balkans that are participating in the Stabilisation and Association Process: Albania, Bosnia-Herzegovina, Croatia, the former Yugoslav Republic of Macedonia, and the Federal Republic of Yugoslavia. This summit will provide an opportunity to draw conclusions at the highest level, with regard to the decisive democratic changes that have taken place in this region. As a result of this, we will be able to reaffirm the fact that the way is open for a rapprochement between all of the countries in the region and the European Union, within the framework of the Stabilisation and Association Process. We should like to highlight the value of the process, for example by marking the conclusion of negotiations of the first Stabilisation and Association Agreement with the former Yugoslav Republic of Macedonia during the Zagreb Summit, or confirming an individual approach that is adapted to each country’s particular characteristics and, as I have already said, by outlining the prospects the process holds for each of us. The summit will also aim to consolidate democracy in the FRY, support the process of reconciliation between these countries and neighbouring countries, and encourage the development of reliable cooperation between the countries in the region. Therefore, the Union, without waiting for the Stabilisation and Association Agreements to be implemented, will remind the five countries concerned that it expects them, as of now, to conclude regional cooperation agreements between themselves. Such agreements, that were provided for within the framework of the Stabilisation and Association Agreements, should, in our view, include the initiation of political dialogue, a regional free trade area, as well as close collaboration in the field of justice and home affairs, in particular with a view to strengthening the judiciary and its independence in the fight against organised crime, corruption, money laundering and all other forms of criminal trafficking. Any rapprochement with the European Union is, in fact, closely linked, in the eyes of the Council, to the development of regional cooperation. Examination of the reports by Mr Westendorp y Cabeza and Mr Lagendijk on proposals for a Regulation concerning a framework programme on the one hand, and the European Agency for Reconstruction on the other, provide us with an opportunity to assess the scale of the support that the Union intends to give the Western Balkans in relation to the Stabilisation and Association Process. Both reports are along the right lines. The Presidency-in-Office, like you, would like this framework programme to implement the principles of the reform of the management of external aid: fewer procedures, greater coordination out in the field, fewer outstanding commitments. Similarly, we support the extension to the Federal Republic of Yugoslavia of the activity of the European Agency for Reconstruction, which proved its effectiveness in Kosovo. We would like to see the programmes assigned to it by the Commission implemented more efficiently and speedily."@en3 "(FR) Señor Comisario, señoras y señores diputados, todos estamos conscientes de que los Balcanes occidentales constituyen un desafío de capital importancia para la Unión Europea y la credibilidad de su política exterior, a la vez debido al alcance de nuestro compromiso humano, político y financiero en la región, pero también por nuestra voluntad de favorecer la estabilización mediante la construcción, el desarrollo y la reintegración de los Balcanes en la familia europea. El objetivo de la Presidencia es llegar a un acuerdo sobre las propuesta de reglamentos relativos al programa CARDS y a la Agencia Europea de Reconstrucción durante el Consejo “Asuntos Generales” de finales de noviembre, es decir, la semana próxima, para anunciarlos en Zagreb el 24 de noviembre. Reitero las principales prioridades asignadas al programa CARDS: el fortalecimiento institucional en el sentido de la democracia y el Estado de derecho, el desarrollo económico y la reconstrucción; la cooperación regional. CARDS debería de este modo dar mayor coherencia, mayor eficacia, mayor visibilidad a la ayuda de la Unión en la región. Unánimemente, en especial durante el Consejo “Presupuesto” del pasado 20 de julio, los Estados miembros desearon reemplazar el debate sobre el montante de la asignación financiera prevista para CARDS por el período 2000-2006 en el contexto del respeto del límite de la rúbrica 4 de las perspectivas financieras establecidas en el Consejo Europeo de Berlín. Este montante, que integrará una ayuda en favor de la República Federativa de Yugoslavia, resultará de un arbitraje global sobre el reparto de los 10.000 millones de euros disponibles dentro del límite de la rúbrica 4 entre los dos programas de ayuda, MEDA II y CARDS, cuya aprobación figura entre nuestras prioridades. Por último, la Presidencia hizo aprobar, durante el Consejo “Asuntos Generales” del pasado 18 de septiembre, preferencias comerciales asimétricas en favor de los países que participan en el proceso de estabilización y asociación. Estas medidas conceden un acceso preferencial al mercado comunitario para los productos agrícolas e industriales de estos países. De este modo, la Unión ha hecho un gesto excepcional, puesto que esta liberalización, especialmente para los productos agrícolas, se ofrece casi totalmente sin contingentes y con cero derechos. Estas medidas entraron en vigor el 1 de noviembre. El Consejo trabaja actualmente para ampliarlas a la República Federativa de Yugoslavia. La Presidencia francesa se había impuesto, en favor de los Balcanes occidentales, objetivos ambiciosos que están por alcanzarse: el desarrollo del proceso de estabilización y asociación, la aprobación del programa CARDS, la aprobación de preferencias comerciales asimétricas, hablando solamente de las medidas comunitarias más destacadas. La victoria tan esperada de la democracia en Croacia, luego en la República Federativa de Yugoslavia, impone, lo sabemos, a la Unión Europea ir mucho más lejos. Es por ello que nos es preciso dar, en la cumbre de Zagreb, un mensaje político muy fuerte, a la altura de las esperanzas de paz y de reconciliación que los pueblos de los países de la región han depositado en este cambio democrático. Toca a la Unión Europea no tener miedo de decir a estos países: sí, su lugar, su porvenir está en el seno de la familia europea. Este año comenzó felizmente con el cambio democrático en Croacia, con las elecciones legislativas y presidenciales. Ha continuado con otro acontecimiento de gran envergadura, que es la victoria de las fuerzas democráticas en la República Federativa de Yugoslavia y la caída de Milosevic. Terminará, lo deseamos, con la consolidación de la democracia el próximo 23 de diciembre, con motivo de las elecciones legislativas en Serbia. La Unión Europea –ustedes lo saben– ha participado con determinación para contribuir a estos cambios históricos. Reaccionó inmediatamente al nuevo orden en Croacia, participando en el proceso que llevará, con ocasión de la cumbre de Zagreb, el próximo 24 de noviembre, es decir, en diez días, a la apertura de las negociaciones de un acuerdo de estabilización y asociación con ese país. Como se comprometió ante el pueblo serbio, ha tomado las disposiciones necesarias desde la elección del Presidente Kostunica que ustedes recibirán mañana: levantar las sanciones contra la República Federativa de Yugoslavia, ayuda de emergencia de 200 millones de euros decidida por el Consejo Europeo en Biarritz y la integración de la República Federativa de Yugoslavia en la comunidad internacional con el fin de sostener el proceso de consolidación de la democracia. Quisiera hablar un poco más largo y tendido sobre las prioridades en favor de los Balcanes occidentales. Habida cuenta de la cumbre de Zagreb, hemos deseado concentrar la acción de la Unión en la consolidación de la democracia y la valorización del proceso de estabilización y de asociación. Así, tenemos dos objetivos: primero, el desarrollo de la cooperación regional, luego, la aplicación de una verdadera política de aproximación entre estos países y la Unión Europea. En Colonia, el Consejo Europeo había ofrecido una perspectiva de adhesión a la Unión. En Feira, reconoció la calidad de candidatos potenciales a la adhesión a los países participantes en el proceso de estabilización y de asociación. Deseamos confirmar esta oferta en la cumbre de Zagreb, pero también ir más lejos definiendo, para cada país, las etapas que ha de superar y las reformas que ha de llevar a cabo en este sentido. Por último, deseamos concretar un apoyo comunitario de primera importancia para acompañar este proceso. A iniciativa de Francia, la cumbre de Zagreb reunirá, por primera vez, a los Jefes de Estado y de Gobierno de la Unión Europea y de los países de los Balcanes occidentales que participan en el proceso de estabilización y de asociación: Albania, Bosnia-Herzegovina, Croacia, la Antigua República Yugoslava de Macedonia, la República Federativa de Yugoslavia. Esta cumbre brindará, pues, la ocasión de sacar las consecuencias, al más alto nivel, de los cambios democráticos decisivos que han tenido lugar en la región y, por tanto, permitirá reafirmar que de ahora en adelante la vía está abierta para la aproximación de todos los países de la región con la Unión en el marco del proceso de estabilización y de asociación. Nosotros deseamos valorizar este proceso, especialmente marcando, en Zagreb, la conclusión de las negociaciones del primer acuerdo de estabilización y asociación con la Antigua República Yugoslava de Macedonia, o confirmando un enfoque individual adaptado a la situación de cada país y, como ya lo señalé, trazando las perspectivas para cada uno de nosotros. La cumbre tendrá igualmente como objetivo consolidar la democracia en la República Federativa de Yugoslavia, apoyar el proceso de reconciliación entre este país y los países vecinos y alentar el desarrollo de una cooperación confiada entre los países de la región. Así, sin esperar la entrada en vigor de los acuerdos de estabilización y asociación, la Unión recordará que espera de los cinco países interesados que se comprometan a establecer entre ellos, desde ahora, convenios de cooperación regional. Estos convenios de cooperación regional, previstos en los acuerdos de estabilización y asociación, deberán, según nosotros, incluir el establecimiento de un diálogo político, de una zona regional de libre comercio, así como una estrecha cooperación en el ámbito de la justicia y los asuntos interiores, en especial para el fortalecimiento de la justicia y de su independencia en la lucha contra el crimen organizado, la corrupción, el lavado de dinero y cualquier otro tipo de tráfico criminal. La aproximación con la Unión Europea está efectivamente estrechamente vinculada, a juicio del Consejo, al desarrollo de la cooperación regional. El examen de los informes Westendorp y Lagendijk sobre las propuestas de reglamentos relativos, uno al programa marco y, el otro, a la Agencia Europea de Reconstrucción nos da la ocasión de volver a hablar sobre la magnitud del apoyo que la Unión quiere conceder a los Balcanes occidentales con el fin de acompañar el proceso de estabilización y de asociación. Estos dos informes van en la dirección correcta. La Presidencia comparte, en efecto, su preocupación de que el programa marco establezca los principios de la reforma de la gestión de la ayuda exterior de la Unión: menos procedimientos, más coordinación sobre el terreno, menos compromisos en retraso. Del mismo modo, apoyamos que se extienda al conjunto de la República Federativa de Yugoslavia el campo de intervención de la Agencia Europea de Reconstrucción que ya ha demostrado su eficacia en Kosovo. Deseamos que sea más eficaz y más rápida en la puesta en práctica de los programas cuya ejecución le delegue la Comisión."@es12 "Arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, olemme kaikki tietoisia, että Länsi-Balkanin alue on suuri haaste Euroopan unionille ja sen ulkopoliittiselle uskottavuudelle sekä alueelle suuntaamamme inhimillisen, poliittisen ja rahoituksellisen panostamisen puolesta että toiveemme puolesta tukea vakauttamista rakentamalla, kehittämällä ja lopulta yhdistämällä Balkanin kansat eurooppalaiseen perheeseen. Puheenjohtajavaltion tavoitteena on päästä sopuun CARDS-ohjelmaan ja jälleenrakennusvirastoon liittyvistä asetusehdotuksista yleisten asiain neuvostossa marraskuun lopulla eli ensi viikolla, jotta se voisi julkistaa ne Zagrebissa 24. marraskuuta. Muistutan teille, mitkä ovat CARDS-ohjelman tärkeimmät painopistealueet: instituutioiden vahvistaminen demokratian ja oikeusvaltion suuntaan, taloudellinen kehitys ja jälleenrakentaminen sekä alueellinen yhteistyö. CARDS-ohjelman avulla unionin tälle alueelle suuntaamasta tuesta pitäisi siis saada johdonmukaisempaa, tehokkaampaa ja näkyvämpää. Jäsenvaltiot ovat halunneet yksimielisesti, muun muassa viime heinäkuun 20. päivänä kokoontuneessa talousarvioasiain neuvostossa, kunnioittaa CARDS-ohjelman vuosien 2000–2006 rahoituksesta käytävässä keskustelussa Berliinin Eurooppa-neuvostossa vahvistettujen rahoitusnäkymien otsakkeen 4 ylärajaa. Summa, joka tulee sisältämään tuen Jugoslavian liittotasavallalle, päätetään sovittaessa otsakkeessa 4 käytettävissä olevien 10 miljardin euron jakamisesta kahden tukiohjelman kesken. Näiden ohjelmien, MEDA II:n ja CARDSin, hyväksyminen on yksi prioriteeteistamme. Lopuksi puheenjohtajavaltio sai hyväksyttyä viime syyskuun 18. päivänä kokoontuneessa yleisten asiain neuvostossa yksipuolisia tullietuuksia vakautus- ja assosiaatioprosessiin osallistuvien maiden hyväksi. Näillä toimilla myönnetään kyseisistä maista peräisin oleville maatalous- ja teollisuustuotteille yhteisön markkinoille pääsyä koskeva etuusjärjestelmä. Unioni on täten tehnyt poikkeuksellisen eleen, sillä vapauttaminen, etenkin maataloustuotteiden osalta, ei sisällä lähes mitään määrää koskevia rajoituksia eikä se sisällä minkäänlaisia tullimaksuja. Toimenpiteet ovat astuneet voimaan marraskuun ensimmäisenä päivänä. Neuvosto valmistelee parhaillaan niiden laajentamista Jugoslavian liittotasavaltaan. Puheenjohtajavaltio Ranska oli asettanut kunnianhimoiset tavoitteet Länsi-Balkanin alueen hyväksi, ja ne ollaan saavuttamassa. tavoitteita ovat vakautus- ja assosiaatioprosessin kehittäminen, CARDS-ohjelman hyväksyminen ja yksipuolisten tullietuuksien hyväksyminen, enkä mainitse tässä kuin tärkeimmät yhteisön toimenpiteet. Niin kovasti odotettu demokratian voitto Kroatiassa ja sen jälkeen Jugoslavian liittotasavallassa velvoittaa Euroopan unionin, kuten tiedämme, tekemään vielä enemmän. Tästä syystä meidän täytyy antaa Zagrebin huippukokouksessa erittäin voimakas poliittinen sanoma, joka vastaa sitä toivoa rauhasta ja sovinnosta, jonka tämän alueen kansat ovat asettaneet tähän demokraattiseen muutokseen. Euroopan unionin ei pidä epäröidä sanoa näille maille: kyllä, teidän paikkanne ja teidän tulevaisuutenne on eurooppalaisen perheen sisällä. Tämä vuosi alkoi onneksi parlamenttivaaleja ja presidentinvaaleja seuranneen Kroatian demokraattisen muutoksen my�tä. Sitä seurasi toinen suuri tapahtuma, joka on demokraattisten voimien voitto Jugoslavian liittotasavallassa ja Milo�evi�in kukistuminen. Se päättyy toivottavasti demokratian vahvistamiseen ensi joulukuun 23. päivänä, kun Serbiassa järjestetään parlamenttivaalit. Kuten tiedätte, Euroopan unioni on osallistunut määrätietoisesti näiden historiallisten tapahtumien tukemiseen. Se reagoi välittömästi Kroatian vallanvaihtoon ja aloitti prosessin, joka päättyy 24. päivänä marraskuuta, eli kymmenen päivän kuluttua, Zagrebin huippukokouksessa vakautus- ja assosiaatiosopimuksen neuvottelujen aloittamiseen tämän maan kanssa. Toimimme samoin kuin serbikansan suhteen, kun ryhdyimme tarvittaviin toimenpiteisiin heti kun presidentti Koštunica, jonka tapaatte huomenna, oli valittu: pakotteet Jugoslavian liittotasavaltaa kohtaan poistettiin, Biarritzin Eurooppa-neuvosto myönsi 200 miljoonaa euroa hätäapua ja Jugoslavian liittotasavalta hyväksyttiin kansainväliseen yhteisöön demokratian lujittamisprosessin tukemiseksi. Haluaisin puhua vähän pidempään puheenjohtajavaltion Länsi-Balkania koskevista painopistealueista. Zagrebin huippukokousta valmistaessa halusimme keskittää unionin toiminnan demokratian lujittamiseen ja vakautus- ja assosiaatioprosessin arvon nostamiseen. Meillä on täten kaksi tavoitetta: alueellisen yhteistyön kehittäminen, ja näiden maiden ja unionin välisen todellisen lähentymispolitiikan täytäntöönpano. Kölnissä Eurooppa-neuvosto tarjosi mahdollisuutta liittyä tulevaisuudessa unioniin. Feirassa se tunnusti vakautus- ja assosiointiprosessiin osallistuvien maiden aseman mahdollisina EU:n ehdokasvaltioina. Haluamme vahvistaa tarjouksemme Zagrebin huippukokouksessa, ja mennä vielä pidemmälle määrittelemällä kullekin maalle tällä tiellä läpikäytävät vaiheet ja toteutettavat uudistukset. Lopuksi haluamme konkretisoida prosessille ensisijaisen tärkeän yhteisön tuen. Ranskan aloitteesta Zagrebin huippukokoukseen kokoontuvat ensimmäistä kertaa valtioiden ja hallitusten päämiehet sekä Euroopan unionista että vakautus- ja assosiaatioprosessiin osallistuvista Länsi-Balkanin maista: Albaniasta, Bosniasta ja Hertsegovinasta, Kroatiasta, entisestä Jugoslavian tasavallasta Makedoniasta ja Jugoslavian liittotasavallasta. Huippukokous on siis tilaisuus vetää ylimmällä tasolla johtopäätökset alueella tapahtuneista ratkaisevista demokraattisista muutoksista ja vahvistaa täten, että tie on vastedes auki kaikkien alueen maiden ja unionin lähentymiselle vakautus- ja assosiaatioprosessin puitteissa. Haluamme nostaa tämän prosessin arvoa muun muassa päättämällä Zagrebissa neuvottelut ensimmäisestä vakautus- ja assosiaatiosopimuksesta entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian kanssa tai vahvistamalla jokaisen valtion tilanteeseen sovitetun yksilöllisen lähestymistavan sekä, kuten olen jo sanonut, esittämällä meille kaikille tulevaisuudennäkymät. Huippukokouksen tavoitteena tulee myös olemaan demokratian lujittaminen Jugoslavian liittotasavallassa, tämän maan ja sen naapureiden sovinnonteon tukeminen ja alueen maiden luottamukseen perustuvan yhteistyön kehittäminen. Täten odottamatta vakautus- ja assosiaatiosopimusten voimaanastumista unioni tulee muistuttamaan, että se odottaa viideltä asianomaiselta maalta, että ne sitoutuvat laatimaan välittömästi alueellisen yhteistyön yleissopimuksia. Näihin alueellisen yhteistyön yleissopimuksiin, joista on määrätty vakautus- ja assosiaatiosopimuksissa, täytyy mielestämme sisällyttää se, että ylläpidetään poliittista vuoropuhelua, perustetaan alueellinen vapaakauppa-alue ja tehdään tiivistä yhteistyötä oikeus- ja sisäasioissa, erityisesti oikeuslaitoksen ja sen riippumattomuuden lujittamiseksi järjestäytyneen rikollisuuden, korruption, rahanpesun ja muun rikollisen kaupan torjuntaa varten. Lähentyminen Euroopan unionin kanssa on nimittäin neuvoston mielestä läheisesti sidoksissa alueellisen yhteistyön kehittämiseen. Tarkasteltaessa Westendorpin ja Lagendijkin mietintöjä asetusehdotuksista, joista toinen koskee puiteohjelmaa ja toinen Euroopan jälleenrakennusvirastoa, pääsemme palaamaan sen tuen laajuuteen, jonka unioni aikoo myöntää Länsi-Balkanin alueelle vakautus- ja assosiaatioprosessin tueksi. Molemmat mietinnöt ovat oikeansuuntaisia. Puheenjohtajavaltio on teidän tavoin huolissaan siitä, että puiteohjelmassa täytyy toteuttaa unionin ulkoisen avun hallinnon uudistamisen periaatteet: vähemmän menettelyjä, enemmän koordinointia paikan päällä, vähemmän maksamattomia määrärahoja. Lisäksi kannatamme Kosovossa tehokkuutensa todistaneen Euroopan jälleenrakennusviraston toimivallan laajentamista koko Jugoslavian liittotasavaltaan. Toivomme, että se on tehokkaampi ja nopeampi niiden ohjelmien täytäntöönpanossa, joiden toteuttamiseen komissio valtuuttaa sen."@fi5 "Signor Commissario, onorevoli deputati, tutti ci rendiamo conto che i Balcani occidentali rappresentano una grande sfida per l'Unione europea e per la credibilità della sua politica estera, sia per l'ampiezza del nostro impegno umano, politico e finanziario nella regione, che per la nostra volontà di favorire la stabilizzazione attraverso la costruzione, lo sviluppo e, in ultima analisi, l'integrazione dei Balcani nella famiglia europea. L'obiettivo della Presidenza è di giungere a un accordo sulle proposte di regolamento relative al programma CARDS e all'Agenzia per la ricostruzione in occasione del Consiglio Affari generali di fine novembre, dunque della settimana prossima, per poterli annunciare a Zagabria il 24 novembre. Ricordo le principali priorità assegnate al programma CARDS: rafforzamento istituzionale nel senso della democrazia dello Stato di diritto, sviluppo economico e ricostruzione, cooperazione regionale. CARDS dovrebbe quindi imprimere più coerenza, efficacia e visibilità agli aiuti dell'Unione nella regione. All'unanimità, nella fattispecie in occasione del Consiglio bilancio del 20 luglio scorso, gli Stati membri hanno chiesto di riportare la discussione sull'entità della dotazione finanziaria prevista per CARDS per il periodo 2000-2006 nel contesto del rispetto del massimale della categoria 4 delle Prospettive finanziarie approvate dal Consiglio europeo di Berlino. L’importo, che comprenderà un aiuto a favore della Repubblica federale di Iugoslavia, risulterà da un arbitrato globale sulla ripartizione dei 10 miliardi di euro disponibili all'interno del massimale della categoria 4 fra i due programmi di aiuto, MEDA II e CARDS, la cui adozione rientra fra le nostre priorità. Infine, in occasione del Consiglio Affari generali del 18 settembre scorso, la Presidenza ha fatto approvare alcune preferenze commerciali asimmetriche a favore dei paesi partecipanti al processo di stabilizzazione e di associazione. Questi provvedimenti concedono un accesso preferenziale al mercato comunitario per i prodotti agricoli e industriali di questi paesi. L'Unione europea ha così permesso un gesto eccezionale, in quanto la liberalizzazione, nella fattispecie per i prodotti agricoli, viene offerta quasi completamente senza contingenti e a dazio zero. Questi provvedimenti sono entrati in vigore il 1° novembre. Il Consiglio lavora attualmente per estenderli alla Repubblica federale di Iugoslavia. La Presidenza francese si era data, a favore dei Balcani occidentali, alcuni ambiziosi obiettivi che stanno per essere raggiunti, quali lo sviluppo del processo di stabilizzazione e d’associazione, l'approvazione del programma CARDS, l'approvazione delle preferenze commerciali asimmetriche, per parlare soltanto dei principali provvedimenti comunitari. La vittoria tanto attesa della democrazia in Croazia, seguita da quella nella Repubblica federale di Iugoslavia, impone, come sappiamo, all'Unione europea di osare di più. Per questo motivo, al Vertice di Zagabria dobbiamo lanciare un messaggio politico molto forte all'altezza delle speranze di pace e di riconciliazione che i popoli e i paesi della regione hanno riposto in questa svolta democratica. L'Unione europea non deve temere di dire a questi paesi: sì, il vostro posto, il vostro futuro sono in seno alla famiglia europea. Quest'anno si è fortunatamente aperto con la svolta democratica in Croazia scaturita da elezioni legislative e presidenziali. E' poi continuato con un altro grande avvenimento, ossia la vittoria delle forze democratiche nella Repubblica federale di Iugoslavia e la caduta di Milosevic. Ci auguriamo che si concluda con il consolidamento della democrazia il 23 dicembre prossimo, quando in Serbia si terranno elezioni politiche. L'Unione europea, come sapete, si è adoperata con determinazione per contribuire a queste svolte storiche. Ha subito reagito alla novità in Croazia, avviando il processo che condurrà, in occasione del Vertice di Zagabria del 24 novembre prossimo, dunque tra dieci giorni, all'apertura dei negoziati per un accordo di stabilizzazione e d’associazione con questo paese. Poiché l’Unione vi si era impegnata innanzi al popolo serbo, ha adottato le disposizioni necessarie subito dopo l'elezione del Presidente Kostunica, che riceverete domani: abolizione delle sanzioni contro la Repubblica federale di Iugoslavia, aiuti d’emergenza per 200 milioni di euro decisi dal Consiglio europeo a Biarritz e integrazione della Repubblica federale di Iugoslavia nella comunità internazionale per sostenere il processo di consolidamento della democrazia. Vorrei soffermarmi un po' più a lungo sulle priorità della Presidenza a favore dei Balcani occidentali. In attesa del Vertice di Zagabria, abbiamo voluto concentrare l'azione dell'Unione sul consolidamento della democrazia e la valorizzazione del processo di stabilizzazione e di associazione. Perseguiamo così due obiettivi: innanzi tutto lo sviluppo della cooperazione regionale, poi l'attuazione di una vera politica di avvicinamento fra questi paesi e l'Unione europea. A Colonia, il Consiglio europeo aveva offerto una prospettiva d’adesione all'Unione. A Feira ha riconosciuto la qualità di potenziali candidati all'adesione ai paesi partecipanti al processo di stabilizzazione e d’associazione. Intendiamo confermare quest'offerta al Vertice di Zagabria, ma anche spingerci oltre, definendo per ogni paese le tappe da superare e le riforme da attuare lungo questo percorso. Infine, vorremmo concretare un sostegno comunitario di primaria rilevanza per accompagnare questo processo. Su iniziativa della Francia, il Vertice di Zagabria per la prima volta riunirà i Capi di Stato e di governo dell'Unione europea e dei paesi dei Balcani occidentali che partecipano al processo di stabilizzazione e di associazione: Albania, Bosnia-Erzegovina, Croazia, ex Repubblica Iugoslava di Macedonia, Repubblica federale di Iugoslavia. Questo vertice sarà dunque l'occasione al massimo livello per trarre le conseguenze dai cambiamenti democratici determinanti sopraggiunti nella regione e, di conseguenza, consentirà di riaffermare che ormai la strada è aperta all'avvicinamento di tutti paesi della regione all'Unione nel quadro del processo di stabilizzazione e di associazione. Intendiamo valorizzare questo processo, nella fattispecie segnando a Zagabria la conclusione dei negoziati per il primo accordo di stabilizzazione e di associazione con l'ex Repubblica iugoslava di Macedonia, oppure confermando un'impostazione individuale adeguata alla situazione di ogni paese e, come già detto, tracciando le prospettive per ognuno di noi. Il vertice avrà pure come obiettivo il consolidamento della democrazia nella Repubblica federale di Iugoslavia, il sostegno al processo di riconciliazione fra questo paese e gli Stati limitrofi, nonché l'incoraggiamento dello sviluppo di una cooperazione fiduciosa fra paesi della regione. Quindi, senza attendere l'entrata in vigore degli accordi di stabilizzazione e di associazione, l'Unione ricorderà che si aspetta dai cinque paesi interessati l’impegno a stipulare fra di loro, già adesso, convenzioni per la cooperazione regionale. Queste convenzioni per la cooperazione regionale, previste ai sensi degli accordi di stabilizzazione e di associazione, secondo noi dovranno comprendere la creazione di un dialogo politico, di una zona regionale di libero scambio, nonché di una stretta cooperazione nell'ambito della giustizia e degli affari interni, in particolare per consolidare la magistratura e la sua indipendenza nella lotta contro il crimine organizzato, la corruzione, il riciclaggio del denaro sporco e ogni altra attività criminosa. Secondo il Consiglio, l'avvicinamento all'Unione europea, in realtà, è strettamente legato allo sviluppo della cooperazione regionale. L'esame delle relazioni Westendorp e Lagendijk sulle proposte di regolamento relative una al programma quadro e l'altra all'Agenzia europea per la ricostruzione, ci dà modo di ritornare sull'entità del sostegno che l'Unione intende concedere ai Balcani occidentali per poter accompagnare il processo di stabilizzazione e di associazione. Ambedue le relazioni si muovono nella buona direzione. La Presidenza condivide in realtà la vostra preoccupazione di vedere applicati i principi di riforma della gestione dell'aiuto estero dell'Unione nel programma quadro: meno procedure, più coordinamento sul campo, meno arretrati negli stanziamenti di impegno. Analogamente sosteniamo l'estensione a tutta la Repubblica federale di Iugoslavia del campo di intervento dell'Agenzia europea per la ricostruzione, già collaudata nel Kosovo. Auspichiamo che diventi più efficace e rapida nell'attuare i programmi di cui la Commissione le delegherà l'esecuzione."@it9 "Commissioner, ladies and gentlemen, we are all aware that the Western Balkans present a significant challenge for the European Union and the credibility of its foreign policy, due to the scale of our human, political and financial commitment in the region, and also our desire to facilitate stabilisation through the construction, development and finally reintegration of the Balkan region into the European family. The Council Presidency aims to reach an agreement on the proposals for a Regulation regarding the CARDS programme and the European Agency for Reconstruction during the General Affairs Council at the end of November, in other words next week, so as to be able to make an announcement at Zagreb on 24 November. I should like to remind you that the main priorities of the CARDS programme are the strengthening of institutions with regard to democracy and the rule of law, economic development and reconstruction, and regional cooperation. The CARDS programme should therefore improve the cohesiveness, effectiveness and visibility of the assistance provided by the European Union to the region. At the Budget Council on 20 July, the Member States unanimously decided to refocus the debate on the total amount of the financial envelope set aside for CARDS for the period 2000-2006 within the context of respect for the ceiling of heading 4 of the Financial Perspective, as determined by the European Council in Berlin. This amount, which will include assistance for the Federal Republic of Yugoslavia, will result from a unanimous decision regarding the way in which the EUR 10 billion available under the ceiling of heading 4 will be distributed between the two aid programmes, MEDA II and CARDS, the adoption of which will feature among our priorities. Lastly, during the General Affairs Council on 18 September, the Presidency-in-Office adopted asymmetric commercial preferences for the benefit of those countries that are participating in the Stabilisation and Association Process. These measures accord preferential access to the Community market for agricultural and industrial products produced by these countries. By adopting these measures, the European Union has performed an exceptional gesture, as this process of liberalisation, in particular as regards agricultural products, has been offered practically without conditions or rights. Such measures entered into force on 1 November and the Council is currently working to extend them to the Federal Republic of Yugoslavia. The French Presidency set itself ambitious targets as regards the Western Balkans which are close to being achieved: the development of the Stabilisation and Association Process, the adoption of the CARDS programme, the adoption of asymmetric commercial preferences, to mention but the more noteworthy Community measures. The long-awaited victory of democracy in Croatia, and then in the Federal Republic of Yugoslavia, forces the European Union, as we are well aware, to take things much further. This is why we must deliver a very strong political message at the Zagreb summit, one that is in line with the high hopes for peace and reconciliation that the peoples of the countries in the region have placed in this democratic change. The European Union must not be afraid to say to these countries: yes, your place, your future is within the European family. This year began on a positive note with democratic change in Croatia, as a result of the parliamentary and presidential elections it held. It continued with another major event in the form of the victory of democratic forces in the Federal Republic of Yugoslavia and the fall of Milosevic. We indeed hope that the year will end with the consolidation of democracy on 23 December during the parliamentary elections in Serbia. As you will be aware, the European Union, has contributed significantly to these historic developments. It reacted immediately to the new order in Croatia, by undertaking the process that will lead, at the Zagreb summit on 24 November, in other words in ten days’ time, to the opening of negotiations aimed at concluding a Stabilisation and Association Agreement with this country. As it had made a similar commitment to the people of Serbia, it took the necessary steps on the election of President Kostunica, whom you are to meet tomorrow. These steps included the lifting of sanctions that had been imposed on the Federal Republic of Yugoslavia, emergency assistance to the value of EUR 200 million granted by the European Council meeting in Biarritz, and the integration of the Federal Republic of Yugoslavia into the international community, all with a view to supporting the process of the consolidation of democracy. I should like to speak in more detail about the priorities set by the Presidency-in-Office for the Western Balkans. Thinking ahead to the summit in Zagreb, we wanted to focus the Union’s action on consolidating democracy and evaluating the Stabilisation and Association Process. To this end we have set two aims; the first is to develop regional cooperation, and the second is to implement a genuine policy to encourage a rapprochement between these countries and the European Union. At Cologne, the European Council offered countries the opportunity to join the European Union. At Feira, the Council considered those countries participating in the Stabilisation and Association Process as potential applicants for membership of the European Union. We intend to confirm the offer at the Zagreb summit, but also go one step further and define the measures each country needs to take and the reforms they need to put in place to this end. Lastly, we intend to confirm that the process will receive Community support of the highest order. On the initiative of France, for the first time the Zagreb Summit will gather together Heads of State and Government of the European Union and the countries of the Western Balkans that are participating in the Stabilisation and Association Process: Albania, Bosnia-Herzegovina, Croatia, the former Yugoslav Republic of Macedonia, and the Federal Republic of Yugoslavia. This summit will provide an opportunity to draw conclusions at the highest level, with regard to the decisive democratic changes that have taken place in this region. As a result of this, we will be able to reaffirm the fact that the way is open for a rapprochement between all of the countries in the region and the European Union, within the framework of the Stabilisation and Association Process. We should like to highlight the value of the process, for example by marking the conclusion of negotiations of the first Stabilisation and Association Agreement with the former Yugoslav Republic of Macedonia during the Zagreb Summit, or confirming an individual approach that is adapted to each country’s particular characteristics and, as I have already said, by outlining the prospects the process holds for each of us. The summit will also aim to consolidate democracy in the FRY, support the process of reconciliation between these countries and neighbouring countries, and encourage the development of reliable cooperation between the countries in the region. Therefore, the Union, without waiting for the Stabilisation and Association Agreements to be implemented, will remind the five countries concerned that it expects them, as of now, to conclude regional cooperation agreements between themselves. Such agreements, that were provided for within the framework of the Stabilisation and Association Agreements, should, in our view, include the initiation of political dialogue, a regional free trade area, as well as close collaboration in the field of justice and home affairs, in particular with a view to strengthening the judiciary and its independence in the fight against organised crime, corruption, money laundering and all other forms of criminal trafficking. Any rapprochement with the European Union is, in fact, closely linked, in the eyes of the Council, to the development of regional cooperation. Examination of the reports by Mr Westendorp y Cabeza and Mr Lagendijk on proposals for a Regulation concerning a framework programme on the one hand, and the European Agency for Reconstruction on the other, provide us with an opportunity to assess the scale of the support that the Union intends to give the Western Balkans in relation to the Stabilisation and Association Process. Both reports are along the right lines. The Presidency-in-Office, like you, would like this framework programme to implement the principles of the reform of the management of external aid: fewer procedures, greater coordination out in the field, fewer outstanding commitments. Similarly, we support the extension to the Federal Republic of Yugoslavia of the activity of the European Agency for Reconstruction, which proved its effectiveness in Kosovo. We would like to see the programmes assigned to it by the Commission implemented more efficiently and speedily."@lv10 ". Mijnheer de commissaris, geachte afgevaardigden, we zijn ons er allen van bewust dat de westelijke Balkan een belangrijke uitdaging vormt voor de Europese Unie en voor de geloofwaardigheid van haar buitenlandse politiek. Dat komt zowel door de omvang van onze inzet in die regio, in menskracht, politiek en geld, als door onze wens er een stabiele regio van te maken, door de Balkan op te bouwen, te ontwikkelen en uiteindelijk weer op te nemen in de Europese familie. Het voorzittterschap stelt zich ten doel overeenstemming te bereiken over de voorstellen voor de verordeningen inzake het CARDS­programma en het Bureau voor wederopbouw in de Raad Algemene Zaken van eind november, volgende week dus, opdat we dit op 24 november in Zagreb bekend kunnen maken. Ik herhaal de belangrijkste prioriteiten van het CARDS­programma: institutionele versterking met als doel een democratische rechtsstaat, economische ontwikkeling en regionale samenwerking. Dankzij CARDS moet het hulpprogramma van de Unie in de regio meer samenhang krijgen en doeltreffender en helderder worden. In de Raad Begroting van 20 juli jongstleden waren de lidstaten het er unaniem over eens dat bij de besprekingen over de totale toewijzing voor CARDS voor de periode 2000­2006 het maximumbedrag van rubriek 4 van de op de Europese Raad van Berlijn vastgestelde financiële vooruitzichten in acht moest worden genomen. Het bedrag, waaronder ook bijstand aan de Federatieve Rupubliek Joegoslavië zal vallen, is het resultaat van een globaal besluit over de verdeling van de binnen rubriek 4 beschikbare 10 miljard euro over de twee bijstandprogramma’s MEDA II en CARDS. Tenslotte heeft de Raad Algemene Zaken van 18 september, op initiatief van het voorzitterschap eenzijdige handelspreferenties goedgekeurd ten gunste van de landen die aan het stabilisatie- en associatieproces deelnemen. Door deze maatregelen genieten landbouw- en industriële producten uit die landen een voorkeursbehandeling bij invoer in de communautaire markt. Daarmee heeft de Unie een uitzonderlijk gebaar gemaakt: landbouwproducten in het bijzonder, kunnen vrijwel onbeperkt en vrij van invoerrechten worden verhandeld. Deze maatregelen zijn op 1 november van kracht geworden. De Raad werkt nu aan uitbreiding van deze maatregelen tot de Federatieve Republiek Joegoslavië. Het Franse voorzitterschap had zich ambitieuze doelen gesteld met betrekking tot de westelijke Balkan. We staan nu op het punt die doelen te bereiken. Ik noem de opvallendste communautaire maatregelen: de ontwikkeling van het stabilisatie- en associatieproces, de vaststelling van het CARDS­programma en de aanneming van de handelspreferenties. De langverwachte overwinning van de democratische krachten in Kroatië en de Federatieve Republiek Joegoslavië dwingt de Europese Unie vanzelfsprekend veel verder te gaan. Daarom moeten wij op de Top van Zagreb een krachtige politieke boodschap afgeven, een boodschap die beantwoordt aan de hoop op vrede en verzoening die de landen in de regio in die democratische omwenteling hebben gevestigd. Het is aan de Europese Unie om die landen te zeggen: ja, uw plaats en uw toekomst liggen binnen de Europese familie. Dit jaar is positief begonnen met de democratische omwenteling in Kroatië, ten gevolge van de parlements- en presidentsverkiezingen. Vervolgens vond er een andere belangrijke gebeurtenis plaats: de overwinning van de democratische krachten in de Federatieve Republiek Joegoslavië en de val van Milosovic. We hopen dat het jaar eindigt met een versterking van de democratie, bij de parlementsverkiezingen in Servië op 23 december aanstaande. Zoals u weet heeft de Europese Unie zich doortastend ingezet om haar bijdrage te leveren aan deze historische veranderingen. De Unie heeft onmiddellijk gereageerd op de nieuwe situatie in Kroatië, door het proces in gang te zetten dat op 24 november tijdens de Top van Zagreb zal leiden tot de opening van onderhandelingen over een Stabilisatie- en associatieovereenkomst met dat land. Conform de belofte aan de Servische bevolking, heeft de Unie direct na de verkiezing van president Kostunica, die u morgen zult ontvangen, de noodzakelijke maatregelen getroffen: opheffing van de sancties tegen de Federatieve Republiek Joegoslavië, 200 miljoen euro noodhulp, zoals besloten door de Europese Raad in Biarritz en integratie van de Federatieve Republiek Joegoslavië in de internationale gemeenschap, teneinde de versterking van het democratiseringsproces te ondersteunen. Ik zou graag nog wat uitgebreider terugkomen op de prioriteiten van het voorzitterschap ten faveure van de westelijke Balkanlanden. Met het oog op de Top van Zagreb heeft de Unie zich bewust geconcentreerd op de versterking van de democratie en op de uitdieping van het stabilisatie- en associatieproces. Zo streven we een dubbele doelstelling na: ten eerste de ontwikkeling van de regionale samenwerking en ten tweede de implementatie van een doeltreffende politiek van toenadering tussen deze landen en de Europese Unie. In Keulen had de Europese Raad hun het lidmaatschap van de Unie in het vooruitzicht gesteld. In Feira zijn de landen die meedoen aan het stabilisatie- en associatieproces als potentiële kandidaten voor toetreding aangemerkt. Wij willen dit aanbod bevestigen op de Top van Zagreb, maar ook verder gaan: we willen namelijk voor elk land vastleggen welke hindernissen er op de weg naar het lidmaatschap nog genomen moeten worden en welke hervormingen nog moeten worden uitgevoerd. Tenslotte willen we vanuit de Unie een krachtig ondersteuningsprogramma ontwikkelen om deze landen in dat proces te begeleiden. Op voorstel van Frankrijk zullen op de Top van Zagreb voor het eerst alle staatshoofden en regeringsleiders bij elkaar komen van de Europese Unie en van de landen die deelnemen aan het Stabilisatie- en associatieproces: Albanië, Bosnië-Herzegovina, Kroatië, de Voormalige Joegoslavische Republiek Macedonië en de Federatieve Republiek Joegoslavië. Op deze Top zullen we dus op het hoogste niveau de consequenties kunnen trekken uit de beslissende democratische veranderingsprocessen in de regio en vandaaruit nog eens vaststellen dat de weg nu voor alle landen in de regio open ligt voor toenadering tot de Unie, in het kader van het stabilisatie- en associatieproces. Dat wij voornemens zijn dit proces zoveel mogelijk te benutten, moge blijken uit het feit dat wij in Zagreb de onderhandelingen over de eerste Stabilisatie- en associatieovereenkomst met de Voormalige Joegoslavische Republiek Macedonië zullen afronden, of dat we steeds uitgaan van een op de situatie van elk land toegesneden benadering en we, zoals ik heb gezegd, de vooruitzichten voor eenieder nauwkeurig in kaart brengen. De Top heeft nog andere doelstellingen: het versterken van de democratie in de Federatieve Republiek Joegoslavië, het ondersteunen van het verzoeningsproces tussen dat land en de buurlanden en het stimuleren van samenwerking op vertrouwensbasis tussen de landen in de regio. Daarom zal de Unie erop wijzen dat zij van de vijf betreffende landen verwacht dat ze, al vanaf nu overeenkomsten voor regionale samenwerking afsluiten, zonder te wachten tot de Stabilisatie- en associatieovereenkomsten in werking treden. Deze overeenkomsten voor regionale samenwerking vallen binnen de Stabilisatie- en associatieovereenkomsten en moeten, volgens ons, de volgende punten bestrijken: het opzetten van een politieke dialoog, een regionale vrijhandelszone en een nauwe samenwerking op het gebied van justitie en binnenlandse zaken, in het bijzonder om met behulp van een sterk, onafhankelijk justitieel apparaat doeltreffend op te kunnen treden tegen de georganiseerde misdaad, de corruptie, het witwassen van geld en elke andere vorm van criminaliteit. De toenadering tot de Europese Unie is inderdaad, in de ogen van de Raad, ten nauwste verbonden met de ontwikkeling van de regionale samenwerking. De behandeling van de verslagen­Westendorp en ­Lagendijk over de voorstellen voor verordeningen, het eerste voor het kaderprogramma en het tweede voor het Europees Bureau voor wederopbouw, geeft ons de gelegenheid nog eens terug te komen op de grote omvang van de steun die de Unie aan de westelijke Balkan wil gaan geven teneinde het stabilisatie- en associatieproces te begeleiden. Deze twee verslagen gaan in de goede richting. Het voorzitterschao deelt uw zorg dat het kaderprogramma de principes van de hervorming van het beheer van de hulp aan landen buiten de Unie in praktijk moet brengen: minder procedures, meer coördinatie ter plekke, minder achterstand bij aangegane verplichtingen. Tevens willen we dat het werkterrein van het Europees Bureau voor wederopbouw, dat zijn sporen in Kosovo heeft verdiend, wordt uitgebreid tot de gehele Federatieve Republiek Joegoslavië. We willen dat het Bureau de programma's die het door de Commissie krijgt opgedragen, sneller uitvoert."@nl2 "Senhor Comissário, Senhoras e Senhores Deputados, todos estamos conscientes de que os Balcãs Ocidentais constituem um desafio capital para a União Europeia e para a credibilidade da sua política externa, tanto pela dimensão do nosso empenhamento humano, político e financeiro na região, como também pela nossa vontade de favorecer a estabilização através da construção, do desenvolvimento e, finalmente, da integração dos Balcãs na família europeia. O objectivo da Presidência é o de alcançar um acordo sobre as propostas de regulamento relativas ao programa CARDS e à Agência para a Reconstrução no Conselho “Assuntos Gerais” que reúne no fim de Novembro, portanto na próxima semana, para os anunciar em Zagreb em 24 de Novembro. Recordo as principais prioridades definidas para o programa CARDS: reforço institucional no sentido da democracia e do Estado de direito, desenvolvimento económico e reconstrução e cooperação regional. O programa CARDS deveria também dar mais eficácia e mais visibilidade à ajuda da União na região. Por unanimidade, nomeadamente no Conselho “Orçamento” de 20 de Julho último, os Estados­Membros manifestaram o desejo de deslocar o debate sobre o montante do envelope financeiro previsto para CARDS para o período 2000­2006 para o contexto do respeito do limite da rubrica 4 das perspectivas financeiras adoptadas pelo Conselho Europeu de Berlim. Esse montante, que incluirá uma ajuda em favor da República Federal da Jugoslávia, resultará de uma arbitragem global sobre a repartição dos 10.000 milhões de euros disponíveis dentro do limite da rubrica 4 entre os dois programas de ajuda, MEDA II e CARDS, cuja adopção se conta entre as nossas prioridades. Por fim, a Presidência conseguiu a adopção, no Conselho “Assuntos Gerais” de 18 de Setembro último, das preferências comerciais assimétricas em favor dos países participantes no processo de estabilização e associação. Essas medidas concedem um acesso preferencial ao mercado comunitário aos produtos agrícolas e industriais desses países. A União efectuou desse modo um gesto excepcional, uma vez que tal liberalização, nomeadamente para os produtos agrícolas, é quase totalmente oferecida sem contingentes e com direitos zero. Essas medidas entraram em vigor em 1 de Novembro. O Conselho está actualmente a trabalhar na extensão das mesmas à República Federal da Jugoslávia. A Presidência francesa fixara para si própria, em favor dos Balcãs Ocidentais, objectivos ambiciosos que estão prestes a ser atingidos: o desenvolvimento do processo de estabilização e associação, a adopção do programa CARDS e a adopção das preferências comerciais assimétricas, para falar apenas das medidas comunitárias de maior destaque. A tão aguardada vitória da democracia na Croácia e depois na República Federal da Jugoslávia impõe à União Europeia, bem o sabemos, que vá muito mais longe. É por essa razão que é necessário que em Zagreb emitamos uma mensagem política muito forte, à altura das esperanças de paz e reconciliação que os povos dos países da região depositaram nesta transformação democrática. Cabe à União Europeia não ter medo de dizer a esses países: sim, o vosso lugar e o vosso futuro são no seio da família europeia. Este ano começou de forma feliz com a transformação democrática na Croácia, na sequência das eleições legislativas e presidenciais. Seguiu­se outro acontecimento de grande importância, que foi a vitória das forças democráticas na República Federal da Jugoslávia e a queda de Milosevic. Esperamos que o ano termine trazendo a consolidação da democracia, em 23 de Dezembro próximo, com as eleições legislativas na Sérvia. A União Europeia, como os senhores deputados sabem, envolveu­se com determinação no sentido de contribuir para estas mudanças históricas. A União reagiu imediatamente à nova situação na Croácia, encetando o processo que, por ocasião da Cimeira de Zagreb, em 24 de Novembro próximo, portanto daqui a dez dias, levará à abertura das negociações de um acordo de estabilização e de associação com esse país. E, dado o compromisso que tinha assumido para com o povo sérvio, adoptou as disposições necessárias logo após a eleição do Presidente Kostunica, que este Parlamento recebe amanhã: levantamento das sanções contra a república federal da Jugoslávia, ajuda de emergência de 200 milhões de euros, decidida pelo Conselho Europeu em Biarritz, e integração da República Federal da Jugoslávia na comunidade internacional, a fim de apoiar o processo de consolidação da democracia. Gostaria de me debruçar um pouco mais sobre as prioridades da Presidência em favor dos Balcãs Ocidentais. Tendo em vista a Cimeira de Zagreb, quisemos concentrar a acção da União na consolidação da democracia e na valorização do processo de estabilização e associação. Visamos, assim, dois objectivos: em primeiro lugar, o desenvolvimento da cooperação regional, e, em seguidamente, a implementação de uma verdadeira política de aproximação entre esses países e a União Europeia. Em Colónia, o Conselho Europeu oferecera perspectivas de adesão à União. Em Santa Maria da Feira, reconheceu aos países participantes no processo de estabilização e associação a qualidade de candidatos potenciais à adesão. É nosso desejo confirmar tal oferta na Cimeira de Zagreb, mas queremos ir mais longe e definir, para cada país, as etapas a vencer e as reformas a realizar nesse sentido. Finalmente, é nosso desejo concretizar um apoio comunitário da maior importância para acompanhar tal processo. Por iniciativa da França, a Cimeira de Zagreb reunirá, pela primeira vez, os Chefes de Estado e de Governo da EU e dos países dos BO participantes no processo de estabilização e associação: a Albânia, a Bósnia­Herzegovina, a Croácia, a Antiga República Jugoslava da Macedónia e a República Federal da Jugoslávia. Essa Cimeira constituirá, pois, a oportunidade de, ao mais alto nível, retirar conclusões das transformações democráticas decisivas que se deram na região, e permitirá, por isso, reafirmar que a partir de agora está aberto o caminho da aproximação entre todos os países da região e a União, no âmbito do processo de estabilização e associação. Queremos valorizar esse processo, nomeadamente assinalando em Zagreb a conclusão das negociações do primeiro acordo de estabilização e associação com a Antiga República Jugoslava da Macedónia, ou confirmando uma abordagem individual adaptada à situação de cada país, e, como já tive ocasião de indicar, delineando as perspectivas de cada um de nós. A Cimeira terá igualmente por objectivos a consolidação da democracia na República Federal da Jugoslávia, o apoio ao processo de reconciliação entre esse país e os países seus vizinhos e encorajar o desenvolvimento de uma cooperação confiante entre os países da região. Assim, e sem aguardar a entrada em vigor dos acordos de estabilização e associação, a União vai recordar que espera dos cinco países em causa que estes se comprometam a estabelecer entre si, e desde já, convenções de cooperação regional. Em nosso entender, essas convenções de cooperação regional, previstas pelos acordos de estabilização e associação, devem incluir o estabelecimento de um diálogo político, de uma zona regional de comércio livre, bem como uma cooperação estreita no domínio da justiça e dos assuntos internos, em especial no sentido do reforço da justiça e da independência desta no combate à criminalidade organizada, à corrupção, ao branqueamento de capitais e a qualquer outro tráfico criminoso. A aproximação à União Europeia está intimamente ligada, na perspectiva do Conselho, ao desenvolvimento da cooperação regional. A apreciação dos relatórios Westendorp e Lagendijk sobre as propostas de regulamento relativas uma ao programa­quadro e a outra à Agência Europeia para a Reconstrução dá­nos oportunidade de voltarmos a debruçar­nos sobre a dimensão do apoio que a União Europeia irá conceder aos Balcãs Ocidentais, a fim de acompanhar o processo de estabilização e associação. Estes dois relatórios vão no sentido certo. Com efeito, a Presidência partilha a preocupação dos senhores deputados quanto à implementação através do programa­quadro dos princípios da reforma da gestão do auxílio externo da União: menos procedimentos, mais coordenação no terreno, menos atrasos nas autorizações. Do mesmo modo, apoiamos a extensão à totalidade da República Federal da Jugoslávia do âmbito de intervenção da Agência Europeia para a Reconstrução, que já deu provas no Kosovo. Esperamos que seja mais eficaz e mais rápida na implementação dos programas cuja execução lhe será delegada pela Comissão."@pt11 "Herr kommissionär, mina damer och herrar parlamentsledamöter! Vi är alla medvetna om att västra Balkan är en stor utmaning för Europeiska unionen och trovärdigheten för dess utrikespolitik, både när det gäller omfattningen av vårt mänskliga, politiska och ekonomiska engagemang i regionen, och vår strävan efter att främja stabilisering genom uppbyggnad, utveckling och på nytt integrera Balkan i den europeiska familjen. Ordförandeskapets målsättning är att uppnå ett avtal om förslagen till förordning om Cards-programmet och om byrån för återuppbyggnad vid rådet (allmänna frågor) i slutet av november, alltså nästa vecka, för att kunna avisera dem i Zagreb den 24 november. Jag erinrar om de huvudsakliga prioriteringarna för Cards-programmet: en institutionell förstärkning i riktning mot demokratin och rättstaten, ekonomisk utveckling och återuppbyggnad samt regionalt samarbete. Cards borde på så sätt göra unionens stöd i regionen mer enhetligt, effektivare och synligare. Medlemsstaterna önskade enhälligt, bl.a. vid rådet (budget) den 20 juli i år återuppta debatten om beloppet för det ekonomiska totalanslaget för Cards för perioden 2000-2006 när det gäller taket för rubrik 4 i budgetplanen som fastställdes av Europeiska rådet i Berlin. Detta belopp, som omfattar stöd till förmån för Förbundsrepubliken Jugoslavien kommer att vara resultatet av ett globalt skiljeförfarande om fördelningen av de 10 miljarder euro som är tillgängliga inom taket för rubrik 4, mellan de två stödprogrammen, Meda II och Cards, vars antagande återfinns bland våra prioriteringar. Slutligen åstadkom ordförandeskapet vid rådet (allmänna frågor) den 18 september att asymmetriska handelsförmåner antogs, till förmån för de länder som deltar i stabiliserings- och associeringsprocessen. Dessa åtgärder beviljar dessa länders jordbruks- och industriprodukter förmånstillträde till gemenskapsmarknaden. Unionen gjorde på detta sätt en exceptionell gest eftersom denna avreglering, bl.a. för jordbruksprodukterna, nästan fullständigt erbjuds utan kvoter och tullar. Dessa åtgärder trädde i kraft den 1 november. Rådet arbetar för närvarande på att de skall utvidgas till Förbundsrepubliken Jugoslavien. Det franska ordförandeskapet hade ställt upp ambitiösa målsättningar för västra Balkan som är på väg att uppnås: utvecklingen av stabiliserings- och associeringsprocessen, antagandet av Cards-programmet, antagandet av asymmetriska handelsförmåner för att inte tala om de mest framträdande gemenskapsåtgärderna. Den efterlängtade segern för demokratin i Kroatien och sedan i Förbundsrepubliken Jugoslavien tvingar Europeiska unionen, det vet vi, att gå mycket längre. Det är anledningen till att vi vid toppmötet i Zagreb måste lämna ett mycket starkt politiskt budskap, som är i nivå med förhoppningarna om fred och försoning som folken i regionens länder placerat i denna demokratiska förändring. Nu är det Europeiska unionens uppgift att inte vara rädd för att säga till dessa länder: ja, er plats, er framtid, är mitt i den europeiska familjen. Detta år inleddes lyckligtvis med den demokratiska förändringen i Kroatien, till följd av riksdags- och presidentvalet. Året fortsatte med en annan stor händelse, nämligen segern för de demokratiska krafterna i Förbundsrepubliken Jugoslavien och Milosevics fall. Året kommer att avslutas med, hoppas vi, konsolideringen av demokratin den 23 december, i samband med riksdagsvalet i Serbien. Europeiska unionen har verkligen ansträngt sig – det vet ni – för att bidra till dessa historiska förändringar. Unionen reagerade omedelbart på den nya given i Kroatien, genom att inleda den process som, i samband med toppmötet i Zagreb den 24 november, alltså om tio dagar, kommer att leda till att förhandlingar inleds om ett stabiliserings- och associeringsavtal med detta land. På samma sätt som unionen engagerade sig för det serbiska folket vidtog unionen nödvändiga åtgärder så snart president Kostunica, som ni kommer att ta emot i morgon, valts: hävande av sanktionerna mot Förbundsrepubliken Jugoslavien, katastrofstöd om 200 miljoner euro, vilket beslutades av Europeiska rådet i Biarritz, och införlivande av Förbundsrepubliken Jugoslavien i det internationella samfundet, för att stödja processen med att stärka demokratin. Jag skulle vilja återkomma lite mer till ordförandeskapets prioriteringar till förmån för västra Balkan. Inför toppmötet i Zagreb ville vi koncentrera unionens åtgärder på att stärka demokratin och uppvärdera stabiliserings- och associeringsprocessen. Vi har därför två målsättningar: till att börja med utveckla det regionala samarbetet, vidare genomföra en verklig tillnärmningspolitik mellan dessa länder och Europeiska unionen. I Köln erbjöd Europeiska rådet en framtidsutsikt när det gäller anslutning till unionen. I Feira gav rådet de länder som deltar i stabiliserings- och associeringsprocessen status som potentiella kandidatländer. Vi vill gärna bekräfta detta erbjudande till toppmötet i Zagreb, men också gå längre genom att för varje land fastställa de etapper som måste gås igenom och de reformer som måste uppfyllas på denna väg. Vi önskar slutligen konkretisera ett gemenskapsstöd av största betydelse för att åtfölja denna process. På Frankrikes initiativ kommer toppmötet i Zagreb att för första gången samla stats- och regeringscheferna från Europeiska unionen och de länder på västra Balkan som deltar i stabiliserings- och associeringsprocessen: Albanien, Bosnien och Herzegovina, Kroatien, f.d. jugoslaviska republiken Makedonien, Förbundsrepubliken Jugoslavien. Detta toppmöte blir därför ett tillfälle att på högsta nivå ta konsekvenserna av de avgörande demokratiska förändringar som ägt rum i regionen och som följaktligen kommer att göra det möjligt att på nytt bekräfta att vägen hädanefter är öppen för att närma alla länder i regionen till unionen, inom ramen för stabiliserings- och associeringsprocessen. Vi vill förädla denna process genom att i Zagreb visa på slutandet av förhandlingarna om det första stabiliserings- och associeringsavtalet med f.d. jugoslaviska republiken Makedonien, eller genom att bekräfta ett individuellt synsätt anpassat till situationen för varje land och, såsom jag redan sagt, genom att skissa upp framtidsutsikterna för var och en av oss. Toppmötet får också som målsättning att stärka demokratin i Förbundsrepubliken Jugoslavien, stödja försoningsprocessen mellan detta land och grannländerna och uppmuntra utvecklingen av ett tillitsfullt samarbete mellan länderna i området. Utan att vänta på att stabiliserings- och associeringsavtalen träder i kraft kommer unionen därmed att erinra om att de förväntar sig av de fem berörda länderna att de åtar sig att sinsemellan redan nu upprätta avtal om regionalt samarbete. Dessa avtal om regionalt samarbete, som planeras i enlighet med stabiliserings- och associeringsavtalen, bör enligt vår mening innefatta upprättandet av en politisk dialog och ett regionalt frihandelsområde, samt ett nära samarbete inom området rättsliga och inrikes frågor, särskilt för att förstärka rättsväsendet och dess oberoende i kampen mot den organiserade brottsligheten, korruptionen, tvättningen av pengar och all annan brottslig handel. Tillnärmningen till Europeiska unionen är i rådets ögon nära förbunden med utvecklingen av det regionala samarbetet. Granskningen av betänkandena från Westendorp och Lagendijk om förslagen till förordningar om dels ett ramprogram, dels en europeisk byrå för återuppbyggnad, ger oss tillfälle att återkomma till omfattningen av stödet som unionen avser att bevilja västra Balkan, för att åtfölja stabiliserings- och associeringsprocessen. Dessa två betänkanden går i rätt riktning. Ordförandeskapet instämmer i er strävan efter att genomföra principerna i reformen av förvaltningen av unionens yttre stöd: färre förfaranden, mer samordning på fältet, färre utestående åtaganden. Vi stödjer samtidigt utvidgningen av det europeiska återuppbyggnadsbyråns insatsområde till hela Förbundsrepubliken Jugoslavien, vilket har visat vad det duger till i Kosovo. Vi hoppas att de program, vars verkställande kommissionen kommer att delegera till kontoret, skall genomföras effektivare och snabbare."@sv13
lpv:unclassifiedMetadata	"Conseil"6 "Moscovici,"6 "Moscovici."12 "in fine"12,6

Named graphs describing this resource:

The resource appears as object in 2 triples

Context graph