Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2000-10-26-Speech-4-114"
| Predicate | Value (sorted: default) |
|---|---|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.20001026.4.4-114"4
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:speaker | |
| lpv:spoken text |
"Monsieur le Président, Monsieur le Commissaire, mes chers collègues, je tiens tout d'abord, moi aussi, à féliciter notre collègue, Mme Elisabeth Montfort, pour la qualité de son rapport relatif au programme pluriannuel pour les entreprises et l'esprit d'entreprise pour la période 2000-2005. Le soin qu'elle a apporté à l'étude des propositions et la concertation qu'elle a eu le souci de mener avec de nombreuses parties intéressées ont été un atout pour mieux définir et optimiser la mise en place de ce programme.
Enfin, je suis convaincu que le moment est venu, pour nous aider dans nos choix et dans le suivi de nos actions, de créer au sein du Parlement européen un véritable office parlementaire d'évaluation des choix scientifiques et technologiques, comme il en existe dans les parlements nationaux et dont il serait le correspondant.
Notre Présidente, Mme Fontaine, nous demande aujourd'hui, en tant que responsables du STOA, d'adresser un message de soutien à l'EPTA, organisation spécialisée dans le domaine de l'évaluation technologique en Europe, fondée sous l'égide de notre collègue M. Barón Crespo, qui se réunit à Berlin le 10 novembre prochain. Mais le STOA n'est pas vraiment l'organisme homologue et nous avons des propositions précises à faire à ce sujet. Madame Montfort, notre groupe soutiendra massivement votre rapport.
Je souhaite souligner ici un certain nombre de points forts qui nous préoccupent si nous voulons améliorer l'apport européen à l'entreprise dans cette nouvelle économie dite "de la connaissance". Que pouvons-nous apporter de mieux à l'entreprise Europe, comme l'a appelée le président Prodi dans une récente intervention ?
Premièrement, toute entreprise doit être prise en compte dans ce contexte. Bien sûr, il y a les grosses entreprises, disons celles qui comportent plusieurs milliers de personnes. Pour celles-ci, nous devrons prendre en compte, non seulement ce qu'elles apportent dans le domaine de l'économie de marché, les emplois et le profit qui en résultent, mais aussi ce qu'elles apportent à la connaissance par leur soutien aux programmes de recherche appliquée et à la création, à l'essaimage d'entreprises. Leurs contacts avec des laboratoires de recherche souvent publics permettent à n'en point douter de compléter des financements publics qui en ont souvent bien besoin et de faire des découvertes. Il convient donc d'être attentif à notre action positive dans ce sens.
Venons-en aux PMI/PME et aux microentreprises. Celles-ci représentent, comme l'a dit M. Caudron, 98 % de notre tissu économique. En elles réside le plus grand potentiel d'adaptation. Je dirais que ce sont de véritables commandos économiques et d'innovation, se trouvant en première ligne et très exposées aux risques inhérents à ce domaine. Nous devons avoir pour elles une sollicitude particulière et veiller à des actions concrètes qu'elles puissent assimiler facilement.
Deuxièmement, je ne reviendrai pas sur les actions retenues dans le rapport, qui d'ailleurs résultent d'une évaluation faite l'année dernière. Vous constaterez cependant que l'on reprend quand même l'essentiel des thèmes anciens : simplification des formalités d'aide, qui sont encore trop lourdes, et je dirai même étouffantes pour les PMI ; aide au financement et au capital-risque pour assurer une meilleure stabilité ; aide à la recherche de nouvelles technologies ; établissement d'un référentiel européen par la procédure BEST ; aide à la communication et à l'information. Ces entreprises doivent être confortées dans leur environnement, qu'il soit géographique ou technologique. On doit favoriser leur action, favoriser un développement local à partir des ressources locales tant matérielles qu'humaines et leurs relations avec les collectivités locales. Dans ce sens, nous devons aider non seulement les entreprises de structure classique, mais aussi celles qui sont à économie mixte et à économie solidaire et qui œuvrent de plus en plus dans le sens d'une meilleure stabilité et de la création d'emplois.
Troisièmement, nous devons rechercher la valeur ajoutée européenne. Il pourrait notamment s'agir de la mise en place d'un réseau européen tant physique qu'électronique, où chaque PMI pourrait entrer, s'informer, échanger des connaissances avec les mécanismes et l'éthique adéquats et recueillir les meilleurs atouts que l'Union européenne choisit de mettre en place pour leur soutien.
Il me paraît évident en effet qu'on ne peut admettre que tout se gère dans ce domaine depuis Bruxelles. Il nous faut mettre en place des actions de terrain, des délégations que nous pourrons maîtriser, tant la Commission, que le Parlement ou le Conseil, au niveau des régions, comme le préconisait tout récemment le rapport Majo. Il faudrait choisir aussi certains thèmes d'intervention. On les trouvera facilement, en particulier, dans la société de l'information, dans ce développement durable dont on parle tant, dans les domaines de l'environnement, des technologies propres, des écotechnologies, des nouvelles énergies et des matériaux nouveaux. Ce réseau d'aide européen devrait labelliser un certain nombre de centres, comme les Euro Info Centres.
Pour une PME/PMI, travailler avec un tel réseau labellisé européen pourrait sans doute, quand la synergie existe, lui éviter d'avoir à constituer un consortium avec plusieurs entreprises de divers pays de l'Union, ce qui les amène souvent à faire une construction artificielle et de lourds dossiers avec de nombreuses complications. Je souhaiterais vraiment que la Commission mette en place, sur ce sujet, un groupe de travail associant des parlementaires motivés.
Quatrièmement, enfin, je rappellerai qu'il faut prendre en compte les propositions de l'espace européen de la recherche que nous mettons en chantier. Parallèlement, nous proposons de mettre en place un espace européen de l'innovation et je suis reconnaissant à Mme le rapporteur d'avoir accepté d'inclure cette proposition dans son rapport. Nous aurons enfin à tenir compte des résultats des travaux du colloque "Sciences et gouvernance" qui s'est tenu, la semaine dernière, à Bruxelles, sous l'égide du Centre de prospective technologique de Séville, ainsi que du suivi de ce colloque, car il y a de nombreuses interférences avec le sujet que nous traitons aujourd'hui."@fr6
|
| lpv:spokenAs | |
| lpv:translated text |
"Hr. formand, hr. kommissær, kære kolleger, jeg vil først og fremmest også gerne lykønske vores kollega, fru Elisabeth Montfort, med kvaliteten af den betænkning om et flerårigt program til fremme af initiativ og iværksætterånd (2000-2005). Den omhu, hun har lagt i behandlingen af forslagene og de samråd, som hun har gjort sig den ulejlighed at have med utallige interesserede parter, har været medvirkende til at kunne definere og optimere iværksættelsen af dette program på en mere effektiv måde.
Endelig er jeg overbevist om, at tiden er inde til i Europa-Parlamentet, for at hjælpe os i vores valg af og opfølgning på aktioner, at oprette et egentligt europæisk parlamentarisk kontor til vurdering af videnskabelige og teknologiske projekter, i lighed med dem man har i de nationale parlamenter, og som ville være kontaktleddet mellem disse.
Vores formand, fru Fontaine, anmoder os i dag om, som ansvarlige for STOA, at sende en støttemeddelelse til EPTA, en organisation, der er specialiseret i teknologivurdering i Europa og grundlagt under ledelse af vores kollega, hr. Barón Crespo, som mødes i Berlin den 10. november. Men STOA er ikke et egentligt godkendt organ, og vi har nogle præcise forslag til dette emne. Fru Montfort, vores gruppe yder en massiv støtte til Deres betænkning.
Jeg vil her gerne understrege et antal hovedpunkter, der bør optage os, hvis vi vil forbedre den europæiske støtte til virksomheden inden for denne nye økonomi, som kaldes "vidensøkonomi". Kan vi give en bedre støtte til det, som formand Prodi i et indlæg for nylig har kaldt "Den Europæiske Virksomhed"?
Først og fremmest skal enhver virksomhed tages med i betragtning i denne sammenhæng. Selvfølgelig er der de store virksomheder, lad os sige de, der omfatter flere tusinde mennesker. Hvad dem angår, skal vi ikke blot tage højde for, hvad de tilfører markedsøkonomien, beskæftigelsen og den deraf resulterende indtjening, men også, hvad de tilfører af ny viden via deres støtte til programmer for anvendt forskning og til iværksættelse af og spredning af nye virksomheder. Deres kontakter til forskningslaboratorier, som tit er offentlige, gør det uden tvivl ofte muligt at supplere de offentlige finansieringer, hvilket der ofte er et stort behov for, og at gøre nogle opdagelser. Det sømmer sig altså at være opmærksom på vores positive særforanstaltninger på dette område.
Lad os gå over til de små og mellemstore virksomheder og industrier samt mikrovirksomhederne. Som hr. Caudron sagde, udgør disse 98% af vores økonomiske struktur. Her findes det største potentiale for tilpasning. Jeg ville kalde dem veritable økonomiske og innovative kommandotropper, der befinder sig i forreste række og er meget udsatte for de risici, der følger med at være en virksomhed. Vi må udvise særlig omsorg for disse virksomheder og sørge for at udarbejde konkrete handlingsplaner, som er lette at følge for virksomhederne.
For det andet vil jeg ikke vende tilbage til de aktioner, der er bevaret i betænkningen, som for øvrigt er resultatet af en evaluering, der blev foretaget sidste år. De vil dog konstatere, at man alligevel genoptager det essentielle i de gamle temaer: forenkling af støtteformaliteter, som stadig er for tunge - ja, jeg vil endda sige kvælende - for de små og mellemstore virksomheder; hjælp til finansiering og fremskaffelse af risikovillig kapital til sikring af en bedre stabilitet; støtte til forskning inden for de nye teknologier; etablering af en europæisk referenceramme via BEST-proceduren og støtte til kommunikation og information. Disse virksomheder skal sikres i deres eget miljø, hvad enten det er geografisk eller teknologisk. Man skal støtte deres handlingsplaner, fremme en lokal udvikling med udgangspunkt i såvel materielle som menneskelige lokale ressourcer og fremme deres samarbejde med de lokale myndigheder. På disse områder skal vi støtte ikke blot virksomheder med en klassisk opbygning, men også de halvoffentlige virksomheder og dem, der hører til den såkaldte solidariske økonomi, og som arbejder mere og mere for en bedre stabilitet og en øget beskæftigelse.
For det tredje skal vi mobilisere de skjulte europæiske reserver. Det kunne især dreje sig om iværksættelse af et europæisk netværk, såvel fysisk som elektronisk, hvor små og mellemstore virksomheder kunne deltage, hente informationer, udveksle viden ved hjælp af passende mekanismer og etiske foranstaltninger og få del i de bedste af de tilbud, som Den Europæiske Union vælger at iværksætte for at støtte dem.
Det forekommer mig faktisk indlysende, at man ikke kan tillade, at alt inden for dette område styres fra Bruxelles. Vi må iværksætte nogle markedsundersøgelser og nogle delegationer, som snart Kommissionen, snart Parlamentet eller Rådet står i spidsen for på regionalt plan, som Majo-betænkningen slog til lyd for for helt nylig. Det er også nødvendigt at vælge nogle interventionstemaer. De er lette at finde, især inden for emner som informationssamfundet, den meget omtalte bæredygtige udvikling, miljø, rene teknologier, økoteknologier, nye energiformer og nye materialer. Dette europæiske støttenetværk burde forsyne et vist antal centre, som f.eks. de europæiske informationscentre, med et kvalitetsstempel.
At arbejde i et sådant kvalitetsstemplet europæisk netværk kunne for de små og mellemstore virksomheder og industrier, hvis synergien findes, uden tvivl betyde, at de slipper for at danne et konsortium med flere virksomheder fra forskellige lande i Unionen, hvilket ofte fører til, at de laver en kunstig konstruktion og udarbejder tunge sagsmapper med masser af komplikationer til følge. Jeg ville virkelig ønske, at Kommissionen nedsatte en arbejdsgruppe omkring dette emne med deltagelse af motiverede parlamentsmedlemmer.
For det fjerde og sidste vil jeg gøre opmærksom på, at man skal tage forslagene om et europæisk forskningsrum, som vi er ved at sætte i værk, med i sine betragtninger. Samtidig foreslår vi iværksættelse af et europæisk rum for innovation, og jeg er ordføreren taknemmelig for at have accepteret at indlemme dette forslag i sin betænkning. Vi skal endelig også tage højde for resultaterne af kollokviet "Forskning og forvaltningspraksis", der blev afholdt i sidste uge i Bruxelles, under ledelse af Center for Teknologiske Fremtidsstudier i Sevilla, samt opfølgningen på dette kollokvium, for der er utallige sammenfald med det emne, som vi har til behandling i dag."@da1
"Herr Präsident, Herr Kommissar, werte Kolleginnen und Kollegen! Auch ich möchte zunächst unsere Kollegin Frau Elisabeth Montfort zur Qualität ihres Berichts über ein Mehrjahresprogramm für Unternehmen und unternehmerische Initiative 20012005 beglückwünschen. Durch das sorgfältige Studium der Vorschläge und die Abstimmung mit zahlreichen interessierten Seiten hat sie einen Beitrag zur klareren Formulierung des Programms und seiner optimalen Vorbereitung geleistet.
Schließlich bin ich überzeugt, dass es an der Zeit ist, beim Europäischen Parlament ein echtes parlamentarisches Amt zur Bewertung von wissenschaftlichen und technologischen Optionen zu schaffen, das uns bei unseren Entscheidungen und bei der Überwachung unserer Aktionen unterstützen würde. Solche Ämter bestehen auch in den nationalen Parlamenten, und mit denen würde es dann zusammenarbeiten.
Unsere Präsidentin Frau Fontaine hat uns heute aufgefordert, als STOA-Verantwortliche eine Grußbotschaft an die EPTA zu senden, die Fachorganisation für technologische Zukunftsforschung in Europa, die unter der Schirmherrschaft unseres Kollegen Barón Crespo gegründet wurde und am 10. November diesen Jahres in Berlin zusammenkommt. Jedoch ist der STOA nicht das eigentliche Partnergremium, und wir hätten hierzu präzise Vorschläge zu machen. Frau Montfort, unsere Fraktion wird Ihren Bericht massiv unterstützen.
Lassen Sie mich hier einige Schwerpunkte hervorheben, mit denen wir uns befassen müssen, wenn wir den europäischen Beitrag für die Unternehmen in dieser neuen so genannten wissensbasierten Ökonomie verbessern wollen. Was können wir dem Unternehmen Europa, wie es Kommissionspräsident Prodi unlängst nannte, Gutes tun?
Erstens: In diesem Zusammenhang müssen alle Unternehmen berücksichtigt werden. Natürlich gibt es Großunternehmen mit mehreren tausend Beschäftigten. Bei denen müssen wir nicht nur berücksichtigen, was sie in die Marktwirtschaft einbringen, Arbeitsplätze und Profit, sondern auch wie sie das Wissen bereichern, indem sie die Forschungsprogramme und die Kreativität oder auch die Ausgründung von Unternehmen unterstützen. Ihre Kontakte zu oftmals staatlichen Forschungslaboratorien bilden unbestreitbar eine Ergänzung zur öffentlichen Finanzierung, die dies braucht, und machen neue Forschungsergebnisse möglich. Wir dürfen unsere positive Aktion in dieser Richtung also nicht vernachlässigen.
Dann sind da die KMU/KMI und die Kleinstunternehmen. Diese machen, wie Herr Caudron sagte, 98 % unserer Wirtschaft aus. Hier liegt ein großes Anpassungspotenzial. Ich würde sie als echte Vorposten der Wirtschaft und der Innovation bezeichnen, die in vorderster Front stehen und den in diesen Bereichen bestehenden Risiken direkt ausgesetzt sind. Wir müssen uns ihrer ganz besonders annehmen und konkrete Aktionen einleiten, die sie leicht übernehmen können.
Zweitens: Ich will nicht alle im Bericht genannten Aktionen noch einmal aufzählen, die übrigens auf einer Bewertung aus dem vergangenen Jahr beruhen. Sie werden jedoch feststellen, dass im wesentlichen alte Themen wieder aufgegriffen werden: Vereinfachung der Beihilfeformalitäten, die noch viel zu schwerfällig, ja für die KMI geradezu erdrückend sind; Finanzierungs- und Risikokapitalhilfe zur Sicherung von mehr Stabilität; Hilfe bei der Suche nach neuen Technologien; Schaffung eines europäischen Bezugsrahmens durch das BEST-Verfahren; Hilfe im Bereich Kommunikation und Information. Diese Unternehmen müssen unter ihren jeweiligen geographischen und technologischen Rahmenbedingungen gestärkt werden. Gefördert werden müssen ihre Tätigkeit und die lokale Entwicklung auf der Grundlage der lokalen materiellen und Humanressourcen sowie ihre Beziehungen zu den Gebietskörperschaften. In diesem Sinne müssen wir nicht nur den Unternehmen mit klassischer Struktur helfen, sondern auch denen aus dem Sektor der gemischten Wirtschaft und der Solidarwirtschaft, die zunehmend in Richtung von mehr Stabilität und der Schaffung von Arbeitsplätzen aktiv sind.
Drittens müssen wir uns um einen zusätzlichen europäischen Nutzen bemühen. So wäre es denkbar, ein europäisches sowohl physisches als auch elektronisches Netz zu schaffen, zu dem jedes KMU Zugang hätte, um sich zu informieren, über die geeigneten Mechanismen und nach entsprechenden Verhaltensregeln Kenntnisse auszutauschen und die besten Hilfsangebote der Europäischen Union zu nutzen.
Aus meiner Sicht ist es natürlich nicht vorstellbar, dass auf diesem Gebiet alles von Brüssel aus gelenkt wird. Wir müssen Aktionen vor Ort ins Leben rufen und auf der Ebene der Regionen Delegationen der Kommission, des Parlaments oder des Rates einrichten, wie es unlängst der Bericht Majo anregte. Man müsste auch einige Schwerpunktthemen auswählen, die sich besonders in den Bereichen Informationsgesellschaft, nachhaltige Entwicklung, von der so viel die Rede ist, Umwelt, saubere Technologien, Ökotechnologien, neue Energien und neue Werkstoffe leicht finden lassen. Dieses europäische Hilfenetz müsste sich auf einige Zentren stützen, wie beispielsweise die Euro-Info-Centers.
Die Zusammenarbeit mit einem solchen anerkannten europäischen Netz könnte es, sofern Synergien vorhanden sind, einem KMU zweifellos ersparen, mit mehreren Unternehmen aus verschiedenen EU-Staaten ein Konsortium zu bilden, das vielfach eine künstliche Konstruktion darstellt und mit hohem Verwaltungsaufwand und zahlreichen Komplikationen verbunden ist. Ich würde mir wünschen, dass die Kommission zu diesem Thema eine Arbeitsgruppe einsetzt, in der motivierte Abgeordnete mitarbeiten können.
Viertens: Ich möchte darauf hinweisen, dass auch die Vorschläge des europäischen Forschungsraums, an dem wir gerade arbeiten, berücksichtigt werden müssen. Parallel dazu schlagen wir vor, einen europäischen Raum der Innovation ins Leben zu rufen, und ich bin der Berichterstatterin dankbar, dass sie bereit war, diesen Vorschlag in ihren Bericht aufzunehmen. Schließlich müssen wir auch den Ergebnissen des Kolloquiums „Wissenschaft und Staatsführung“, das vergangene Woche in Brüssel unter der Schirmherrschaft des Instituts für technologische Zukunftsforschung in Sevilla stattgefunden hat, sowie den Folgearbeiten zu diesem Kolloquium Rechnung tragen, denn da gibt es zahlreiche Berührungspunkte zu unserem heutigen Thema."@de7
"Κύριε Πρόεδρε, κύριε Επίτροπε, αγαπητοί μου συνάδελφοι, καταρχάς θέλω και εγώ να συγχαρώ τη συνάδελφό μας, κ. Elisabeth Montfort, για την ποιότητα της έκθεσής της σχετικά με το πολυετές πρόγραμμα για τις επιχειρήσεις και το επιχειρηματικό πνεύμα για την περίοδο 2000-2005. Η φροντίδα με την οποία μελέτησε τις προτάσεις και η ανησυχία της να έχει διαβουλεύσεις με διάφορα ενδιαφερόμενα μέρη, ήταν ένα πλεονέκτημα για τον καλύτερο καθορισμό και την βελτιστοποίηση της εφαρμογής του εν λόγω προγράμματος.
Τέλος, είμαι πεπεισμένος ότι έχει έρθει η στιγμή, προκειμένου να βοηθηθούμε στις επιλογές μας και στην παρακολούθηση των δράσεών μας, να ιδρύσουμε στα πλαίσια του Ευρωπαϊκού Κοινοβουλίου ένα πραγματικό κοινοβουλευτικό γραφείο αξιολόγησης των επιστημονικών και τεχνολογικών επιλογών, ανάλογα με αυτά που υπάρχουν στα εθνικά κοινοβούλια και των οποίων θα είναι ομόλογο.
Η Πρόεδρός μας, η κ. Fontaine, μάς ζητεί σήμερα, ως υπευθύνους για το STOA, να απευθύνουμε ένα μήνυμα υποστήριξης στην EPTA, οργάνωση που ειδικεύεται στον τομέα της τεχνολογικής αξιολόγησης στην Ευρώπη, έχει ιδρυθεί υπό την αιγίδα του συναδέλφου μας κ. Barón Crespo, και η οποία συνεδριάζει στο Βερολίνο στις 10 Νοεμβρίου. Όμως το STOA δεν είναι ακριβώς ομόλογος οργανισμός και έχουμε συγκεκριμένες προτάσεις να διατυπώσουμε σχετικά. Κυρία Montfort, η ομάδα μας θα υποστηρίξει μαζικά την έκθεσή σας.
Επιθυμώ εδώ να υπογραμμίσω ορισμένα σημαντικά σημεία τα οποία μας απασχολούν εάν θέλουμε να βελτιώσουμε την ευρωπαϊκή συνεισφορά στην επιχείρηση, μέσα σ' αυτήν την νέα οικονομία που λέγεται “οικονομία της γνώσης”. Τι καλύτερο μπορούμε να συνεισφέρουμε στην επιχείρηση Ευρώπη, όπως την αποκάλεσε ο πρόεδρος Πρόντι σε μια πρόσφατη παρέμβασή του;
Πρώτον, σ' αυτό το πλαίσιο πρέπει να ληφθούν υπόψη όλες οι επιχειρήσεις. Ασφαλώς, υπάρχουν οι μεγάλες επιχειρήσεις, δηλαδή αυτές που αποτελούνται από πολλές χιλιάδες άτομα. Γι' αυτές, θα πρέπει να λάβουμε υπόψη, όχι μόνο τη συνεισφορά τους στον τομέα της οικονομίας της αγοράς, τις θέσεις απασχόλησης και τα οφέλη που προκύπτουν, αλλά και τη συνεισφορά τους στη γνώση διαμέσου της υποστήριξης που παρέχουν στα προγράμματα εφαρμοσμένης έρευνας και στη δημιουργία, τον πολλαπλασιασμό των επιχειρήσεων. Οι επαφές τους με ερευνητικά εργαστήρια, κρατικά πολλές φορές, επιτρέπουν, χωρίς καμία αμφιβολία, να συμπληρώνονται οι κρατικές χρηματοδοτήσεις, που συχνά το έχουν μεγάλη ανάγκη, και να γίνονται ανακαλύψεις. Είναι λοιπόν σκόπιμο να είμαστε προσεκτικοί στη θετική μας δράση προς αυτήν την κατεύθυνση.
Ας έλθουμε στις ΜΜΕ/ΜΜΒ και στις μικροεπιχειρήσεις. Αυτές αντιπροσωπεύουν, όπως είπε ο κ. Caudron, το 98% του οικονομικού μας ιστού. Σ’ αυτές βρίσκεται το μεγαλύτερο δυναμικό προσαρμογής. Θα έλεγα ότι είναι πραγματικοί κομάντο της οικονομίας και της καινοτομίας, καθώς βρίσκονται στην πρώτη γραμμή και είναι σημαντικά εκτεθειμένες στους κινδύνους που είναι συνυφασμένοι μ' αυτόν τον τομέα. Πρέπει να τους προσδώσουμε ιδιαίτερη σημασία και να μεριμνήσουμε για συγκεκριμένες δράσεις, τις οποίες θα μπορούν εύκολα να αφομοιώσουν.
Δεύτερον, δεν θα επανέλθω στις δράσεις που επιλέγει η έκθεση, οι οποίες εξάλλου προκύπτουν από μια αξιολόγηση που έγινε το περασμένο έτος. Θα διαπιστώσετε ωστόσο ότι επαναλαμβάνονται σε μεγάλο βαθμό τα παλαιότερα θέματα: απλούστευση των διατυπώσεων για την παροχή ενίσχυσης, που εξακολουθούν να είναι υπερβολικά δύσκαμπτες και, θα έλεγα, μέχρι ασφυκτικές για τις ΜΜΒ, ενίσχυση της χρηματοδότησης και του κεφαλαίου κινδύνου για την εξασφάλιση μεγαλύτερης σταθερότητας, ενίσχυση της έρευνας νέων τεχνολογιών, η καθιέρωση ενός ευρωπαϊκού συστήματος πίνακα επιδόσεων διαμέσου της διαδικασίας BEST, ενίσχυση της επικοινωνίας και της πληροφόρησης. Πρέπει να ενισχύσουμε τις εν λόγω επιχειρήσεις στο περιβάλλον τους, είτε γεωγραφικό είτε τεχνολογικό. Πρέπει να ευνοήσουμε τη δράση τους, να ευνοήσουμε την τοπική ανάπτυξη με τοπικούς πόρους, τόσο υλικούς όσο και ανθρώπινους, και τις σχέσεις τους με τις τοπικές αρχές. Μ' αυτήν την έννοια, οφείλουμε να βοηθήσουμε όχι μόνο τις επιχειρήσεις κλασικής διάρθρωσης, αλλά επίσης τις επιχειρήσεις μικτής οικονομίας και αλληλέγγυας οικονομίας, οι οποίες εργάζονται όλο και περισσότερο προς την κατεύθυνση της μεγαλύτερης σταθερότητας και της δημιουργίας θέσεων απασχόλησης.
Τρίτον, οφείλουμε να αναζητήσουμε την ευρωπαϊκή προστιθέμενη αξία. Αυτή θα μπορούσε κυρίως να αφορά τη δημιουργία ενός ευρωπαϊκού δικτύου, τόσο φυσικού όσο και ηλεκτρονικού, στο οποίο θα μπορεί να εισέρχεται η κάθε ΜΜΒ, να ενημερώνεται και να ανταλλάσσει γνώσεις, με τους κατάλληλους μηχανισμούς και την κατάλληλη δεοντολογία, και να συγκεντρώνει τα μεγαλύτερα πλεονεκτήματα που επιλέγει να δημιουργήσει η Ευρωπαϊκή Ένωση για να υποστηρίξει τις εν λόγω επιχειρήσεις.
Πράγματι, μου φαίνεται προφανές ότι δεν μπορούμε να δεχθούμε να τα διαχειρίζονται όλα σ' αυτόν τον τομέα οι Βρυξέλλες. Πρέπει να δημιουργήσουμε επιτόπιες δράσεις, αντιπροσωπείες που θα μπορούμε να ελέγχουμε, τόσο η Επιτροπή όσο και το Κοινοβούλιο ή το Συμβούλιο, σε επίπεδο περιφερειών, όπως συνιστούσε πρόσφατα η έκθεση Majo. Θα πρέπει επίσης να επιλέξουμε ορισμένα θέματα παρέμβασης. Θα τα βρούμε εύκολα, συγκεκριμένα, στην κοινωνία της πληροφορίας, σ' αυτήν την αειφόρο ανάπτυξη για την οποία γίνεται τόσος λόγος, στους τομείς του περιβάλλοντος, των καθαρών τεχνολογιών, των οικολογικών τεχνολογιών, των νέων ενεργειών και των νέων υλικών. Με το εν λόγω ευρωπαϊκό δίκτυο βοήθειας θα πρέπει να συμβληθούν ορισμένα κέντρα, όπως οι Ευρωπαϊκές Θυρίδες Πληροφοριών.
Όταν μία ΜΜΕ/ΜΜΒ εργάζεται με ένα τέτοιο επίσημο ευρωπαϊκό δίκτυο, θα μπορεί αναμφίβολα, όταν υπάρχει συνεργασία, να αποφύγει να πρέπει να δημιουργήσει κονσόρτσιουμ με πολλές επιχειρήσεις από διάφορες χώρες της Ένωσης, πράγμα το οποίο καταλήγει συχνά στη δημιουργία ενός τεχνητού οικοδομήματος με βαρείς φακέλους και πολλές περιπλοκές. Θα ευχόμουν πραγματικά να συγκροτήσει η Επιτροπή, επί του θέματος αυτού, μια ομάδα εργασίας στην οποία θα συμμετέχουν ενδιαφερόμενοι βουλευτές.
Τέταρτον, θα υπενθυμίσω ότι πρέπει να λάβουμε υπόψη τις προτάσεις του Ευρωπαϊκού Χώρου Έρευνας, τον οποίο δρομολογούμε. Προτείνουμε, παράλληλα, να δημιουργηθεί ένας Ευρωπαϊκός Χώρος Καινοτομίας και είμαι ευγνώμων στην εισηγήτρια που δέχθηκε να συμπεριλάβει την εν λόγω πρόταση στην έκθεσή της. Τέλος θα πρέπει να λάβουμε υπόψη τα αποτελέσματα των εργασιών του συμποσίου “Επιστήμες και διαχείριση” που έλαβε χώρα την προηγούμενη εβδομάδα στις Βρυξέλλες, υπό την αιγίδα του Ινστιτούτου Τεχνολογικής Πρόβλεψης της Σεβίλλης, όπως και την παρακολούθηση του εν λόγω συμποσίου, διότι υπάρχουν πολλές αλληλεπιδράσεις με το θέμα που μας απασχολεί σήμερα."@el8
"Mr President, Commissioner, ladies and gentlemen, first I, too, would like to congratulate our colleague, Mrs Elisabeth Montfort, on the quality of her report on the multiannual programme for enterprise and entrepreneurship for 2001-2005. She has studied the proposals with great care, and she has taken the trouble to consult with the many parties concerned. That approach has been an asset in defining and optimising the implementation of this programme.
Finally, I am sure it is time to create a proper parliamentary office for scientific and technological options assessment within the European Parliament, to assist in decisions and monitoring. These exist in the national parliaments and ours would match theirs.
Our President, Mrs Fontaine, is asking us, because we are responsible for STOA, to send a message of support today to the EPTA, an organisation specialised in technological assessment in Europe, founded under the aegis of our colleague Mr Barón Crespo, which is meeting in Berlin on 10 November. But STOA is not really that kind of organisation and we have specific proposals to make on the subject. Mrs Montfort, our group will give your report its wholesale support.
Here I want to stress some of the strengths we need to build on to improve Europe's contribution to business in the new ‘knowledge-based’ economy. How can we make a better contribution to Enterprise Europe, as President Prodi called it in a recent speech?
First, every business must be included. Of course there are large businesses, involving several thousand people, say. We need to recognise not just what they contribute to the market economy, in terms of jobs and profit, but also their contribution to knowledge through their support for applied research and to the creation of hosts of businesses around them. Through their contacts with – often public – research laboratories they undoubtedly supplement public funding, which frequently needs supplementing, and enables discoveries to be made. So it is important to make sure our action here is positive.
Turning now to SMIs/SMEs and micro-enterprises. As Mr Caudron said, these represent 98% of our economic fabric. Our greatest potential for adaptation resides in them. They are the true economic and innovation vanguard, in the front line and openly exposed to the risks inherent in this domain. We should take special care of them and make sure there are concrete measures which they can assimilate easily.
Secondly, and without going through the measures set out in the report, which are, anyway, the result of an assessment made last year, you will note, all the same, that we are taking up the same old essential points: simplification of the assistance formalities, which are still too cumbersome, and even stifling for SMIs; help with finance and risk capital to ensure greater stability; aid for research into new technologies; establishment of a European standard through the BEST process; aid with communication and information. These businesses need buttressing within their geographic or technological environment. We must encourage them, promote local development using local resources, both material and human, and foster their relations with local communities. Here we should not only be helping businesses with a traditional structure, but also public-private partnerships and cooperatives which are increasingly contributing, among other things, to improving stability and creating jobs.
Thirdly, we must look for European added value. This could involve, in particular, the installation of a European network, both physical and electronic, which every SMI can join, where they can find information, exchange knowledge through appropriate mechanisms with appropriate ethics, and benefit from the prime advantages the European Union decides to establish for their support.
It seems clear to me that Brussels cannot run everything in this domain. We need operations in the field, regional delegations the Commission, Parliament or the Council can control, as the Majo report recognised just recently. Certain intervention issues must also be selected. They are easy to find: in the information society especially, in that sustainable development we hear so much about, in the fields of the environment, clean technologies, eco-technologies, new energy sources and new materials. The hallmark of this European aid network should be a number of centres, like the Euro Info Centres.
For an SME/SMI, working with this European network would undoubtedly mean that, where synergies exists, it would not have to form a consortium with several other businesses in different Union countries, which often results in an artificial set-up with masses of paperwork and endless complications. I really hope the Commission will set up a working group on this topic, involving interested Members of Parliament.
Fourthly, there are the proposals for the European research area we are beginning to construct. In parallel, we propose to introduce a European innovation area, and I am grateful to Mrs Montfort for having agreed to include that proposal in her report. We must take account of the results of and follow-up to the work of the Science and Governance Conference held last week in Brussels under the auspices of the Seville Institute for Prospective Technological Studies, because there is plenty of overlap with the subject we are dealing with today."@en3
"(FR) Señor Presidente, señor Comisario, estimados colegas, ante todo quiero yo también felicitar a nuestro colega, la Sra. Elisabeth Montfort, por la calidad de su informe relativo al programa plurianual para las empresas y el espíritu de empresa para el periodo 2000-2005. El cuidado con que hizo el estudio de propuestas y la concertación que ha perseguido con numerosas partes interesadas han sido un triunfo para definir mejor y optimizar la instauración de este programa.
Por último, estoy convencido de que el momento ha llegado ya, para ayudarnos en nuestras elecciones y en el seguimiento de nuestras acciones, de crear dentro del Parlamento europeo una verdadera oficina parlamentaria de evaluación de elecciones científicas y tecnológicas, como existen en los parlamentos nacionales y de los que sería el corresponsal.
Nuestra Presidenta, la Sra. Fontaine, nos pide hoy, como responsables del STOA, que dirijamos un mensaje de apoyo al EPTA, organización especializada en el ámbito de la evaluación tecnológica en Europa, fundado bajo la égida de nuestro colega, el Sr. Barón Crespo, que se reúne en Berlín el 10 de noviembre próximo. Pero el STOA no es realmente el organismo homólogo, y tenemos propuestas precisas sobre este tema. Señora Montfort, nuestro Grupo apoyará masivamente su informe.
Quisiera aquí subrayar cierto número de elementos clave que nos preocupan a la hora de mejorar la aportación europea a la empresa en esta nueva economía llamada “del conocimiento”. ¿Qué podemos aportar mejor a la empresa Europa, como la llamó el presidente Prodi en una reciente intervención?
En primer lugar, cualquier empresa debe considerarse dentro de este contexto. Por supuesto, están las grandes empresas - digamos que son las que tienen varios miles de empleados. Para éstas, debemos considerar no sólo lo que aportan en términos de economía de mercado, empleos y beneficios que resultan, sino también lo que aportan al conocimiento por su apoyo a los programas de investigación aplicada y al diseño, a la creación de empresas. Sus contactos con laboratorios de investigación (a menudo públicos) permiten sin duda completar las financiaciones públicas que a menudo lo necesitan así como hacer descubrimientos. Conviene pues estar atentos a nuestra acción positiva en este sentido.
Volvamos a las Pequeñas y Medianas Industrias y Empresas y a las microempresas. Representan, como el Sr. Caudron dijo, el 98% de nuestro tejido económico. En ellas está el mayor potencial de adaptación. Diría que son verdaderos comandos económicos y de innovación, se encuentran en primera línea y están expuestas a los riesgos que esto acarrea. Por lo tanto nuestra preocupación por ellas debe ser especial y tenemos que llevar a cabo acciones concretas que puedan asimilar con facilidad.
En segundo lugar, no volveré a las actuaciones que el informe menciona, y que además son el resultado de una evaluación realizada el año pasado. Verán sin embargo que se vuelve a considerar lo más importante de temas muy antiguos: simplificación de las formalidades de ayuda, que siguen siendo muy pesadas, diría incluso asfixiantes para las PYME, ayuda a la financiación y al capital de riesgo para garantizar una mayor estabilidad, ayuda a la investigación de nuevas tecnologías, establecimiento de unas referencias europeas para el procedimiento BEST, ayuda a la comunicación y a la información. Debemos ayudar a estas empresas en su entorno, ya sea geográfico o tecnológico. Debemos favorecer su actuación, favorecer un desarrollo local a partir de recursos locales tanto materiales como humanos así como sus relaciones con las colectividades locales. En este sentido, debemos no sólo ayudar a las empresas con estructura clásica, sino también a aquellas que tienen una economía mixta y una economía solidaria y que siguen trabajando para una mejor estabilidad y para la creación de empleos.
En tercer lugar, tenemos que buscar el valor añadido europeo. Podría tratarse de la instauración de una red europea tanto física como electrónica, donde las PYME podrían entrar, informarse, intercambiar conocimientos con los mecanismos y la ética adecuados y recoger los mejores elementos que la Unión Europea instaura para apoyarlas.
Me parece evidente en efecto que no se puede admitir que todo se gestione en este ámbito desde Bruselas. Tenemos que llevar a cabo acciones de campo, delegaciones que podríamos controlar, tanto por parte de la Comisión, como por el Parlamento o el Consejo, en las regiones, como preconizaba recientemente el informe Majo. Habría que escoger algunos temas de intervención. Se encontrarán fácilmente, y en particular en la sociedad de información, en este desarrollo sostenible del que tanto se habla, en los ámbitos de medioambiente, de tecnologías limpias, de eco-tecnologías, de nuevas energías y de materiales nuevos. Esta red de ayuda europea debería atribuir una marca a ciertos centros, como los Euro-info-centros.
Para una pequeña o mediana industria o empresa, trabajar con tal tipo de red certificada europea, podría, sin lugar a dudas, cuando la sinergía exista, evitar tener que constituir un consorcio con varias empresas de varios países de la Unión, lo que a menudo les lleva a elaborar una construcción artificial, y pesados expedientes con numerosas complicaciones. Desearía realmente que la Comisión instaure, en este ámbito, un grupo de trabajo que asocie a parlamentarios motivados.
En cuarto y último lugar, recordaré que es preciso tener en cuenta las propuestas del espacio europeo de la investigación que queremos instaurar. Paralelamente, proponemos que se ponga en marcha un espacio europeo de innovación y me siento reconocido hacia la Sra. ponente por haber aceptado incluir esta propuesta en su informe. Al fin deberemos tener en cuenta los resultados de los trabajos del coloquio “Ciencias y gobierno” que tuvo lugar la semana pasada en Bruselas bajo la égida del Centro de prospectiva tecnológica de Sevilla, así como el seguimiento de este coloquio, ya que hay numerosas interferencias con el tema que tratamos hoy."@es12
"Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, minäkin haluaisin ensinnäkin onnitella kollegaamme Elisabeth Montfortia hänen laadukkaasta mietinnöstään, jossa käsitellään monivuotista ohjelmaa yritysten ja yrittäjyyden hyväksi vuosiksi 2001–2005. Se, että hän on tutkinut huolellisesti ehdotuksia ja se, että hän on halunnut saada monta eri osapuolta keskustelemaan yhteisymmärryksessä, ovat auttaneet tämän ohjelman täytäntöönpanon paremmassa määrittelyssä ja optimoinnissa.
Olen vakuuttunut siitä, että nyt on tullut aika, jolloin tarvitsemme apua valintojemme tekemisessä ja toimiemme seurannassa, on tullut aika luoda Euroopan parlamenttiin todellinen tieteellisiä ja teknologisia valintoja arvioiva parlamentaarinen virasto, jollaisia on myös kansallisissa parlamenteissa ja joita vastaava elin tämä olisi.
Puhemiehemme Fontaine pyytää meitä tänään tieteellisten ja teknologisten vaihtoehtojen arviointia käsittelevän Euroopan parlamentin yksikön STOA:n vastuuhenkilöinä ilmaisemaan tukemme EPTA-järjestölle, joka on erikoistunut teknologian arviointiin Euroopassa ja joka on perustettu jäsen Barón Crespon johdolla. Järjestö kokoontuu 10. marraskuuta. STOA ei ole kuitenkaan täysin vastaava järjestö, ja tämän osalta haluaisimme tehdä täsmällisiä ehdotuksia. Jäsen Montfort, ryhmämme kannattaa vahvasti teidän mietintöänne.
Haluaisin korostaa eräitä tärkeitä seikkoja, joista olemme huolissamme, mikäli haluamme parantaa yhteisön yrityksille antamaa tukea tässä uudessa niin sanotussa tietoon perustuvassa taloudessa. Miten voimme parantaa tätä yrittäjyyden Eurooppaa, kuten puheenjohtaja Prodi sitä kutsui taannoisessa puheenvuorossaan?
Ensinnäkin kaikki yritykset on otettava tässä yhteydessä huomioon. On tietenkin olemassa suuria yrityksiä, esimerkiksi sellaisia, joissa työskentelee useita tuhansia ihmisiä. Näiden osalta meidän on otettava huomioon paitsi se, mitä ne tuovat mukanaan markkinatalouden alalla niiden tuottamat työpaikat ja voitot myös se tietämys, jota ne lisäävät tukiessaan sovellettuun tutkimustyöhön liittyviä ohjelmia, sekä niiden vaikutukset yritysten luomiseen ja leviämiseen. Näiden yritysten yhteydet yleensä julkisiin tutkimuslaboratorioihin mahdollistavat epäilemättä näitä täydentämään julkista rahoitustaan, jota ne tarvitsevat usein kipeästi, ja tekemään löytöjä. Meidän kannattaa siis muistaa suhtautua myönteisesti myös tältä osin.
Puhukaamme sitten pkt- ja pk-yrityksistä ja mikroyrityksistä. Viimeksi mainitut, kuten jäsen Caudron sanoi, edustavat 98:aa prosenttia talousrakenteestamme. Ne ovat kaikkein mukautumiskykyisimpiä. Sanoisin, että ne ovat varsinaisia talouden ja innovaation kommandoja, ne ovat etulinjassa ja hyvin alttiita tämän alan tyypillisille riskeille. Meidän on pidettävä niistä aivan erityistä huolta ja laadittava huolellisesti sellaisia konkreettisia toimia, joita niiden olisi helppo soveltaa.
Toiseksi en aio puhua enää mietinnössä käsitellyistä toimista, jotka sitä paitsi perustuvat viime vuonna tehtyyn arvioon. Huomannette kuitenkin, että suurin osa vanhoista aiheista otetaan huomioon jatkossakin: tukimenettelyjen yksinkertaistaminen, sillä ne ovat vielä liian raskaita, ja sanoisin jopa, että ne ovat tukahduttavia pk-yritysten kannalta; vakauden varmistaminen tukemalla rahoituksen ja riskipääoman saantia; uusia teknologioita koskevien tutkimusten tukeminen; eurooppalaisen kiintopisteen luominen BEST-menettelyn avulla; viestinnän ja tiedotuksen tukeminen. Näitä yrityksiä on vahvistettava ottamalla huomioon niiden oma ympäristö, olipa se sitten maantieteellinen tai teknologinen. Niiden toimintaa on tuettava ja edistettävä paikallista kehitystä hyödyntämällä paikallisia resursseja, sekä aineellisia että inhimillisiä, sekä yritysten suhteita paikallishallintoon. Näin ollen meidän ei pidä auttaa ainoastaan rakenteeltaan perinteisiä yrityksiä, vaan myös yhteisyrityksiä ja yhteisvastuulliseen talouteen perustuvia yrityksiä, jotka toimivat yhä vahvemmin vakauden parantamiseksi ja uusien työpaikkojen luomiseksi.
Kolmanneksi meidän on tavoiteltava eurooppalaista lisäarvoa. Voisimme muun muassa ottaa käyttöön sekä fyysisen että elektronisen eurooppalaisen verkon, johon jokainen pkt-yritys voisi liittyä, josta se voisi saada tietoa, vaihtaa tietoja käyttämällä tarkoituksenmukaisia järjestelmiä ja noudattamalla tarkoituksenmukaista etiikkaa sekä poimia itselleen parhaimmat niistä eduista, joita Euroopan unioni päättää tarjota yritysten auttamiseksi.
Mielestäni on itsestään selvää, ettemme voi sallia, että tällä alalla kaikkea johdetaan Brysselistä käsin. On otettava käyttöön kenttätoimia, valtuuskuntia, joita me, niin komissio, parlamentti kuin neuvostokin voimme hallita alueellisella tasolla, kuten puheenjohtaja Majon raportissa aivan äskettäin suositeltiin. Olisi myös valittava muutamia tukiaihepiirejä. Niitä on helppo löytää erityisesti tietoyhteiskunnasta, paljon puhutusta kestävästä kehityksestä, ympäristöaloilta, puhtaammista teknologioista, saastuttamattomista teknologioista, uusista energiamuodoista ja uusista materiaaleista. Tämän eurooppalaisen tukiverkon täytyisi muodostua tietyistä keskuksista, kuten eurotietokeskuksista.
Kun pkt- tai pk-yritys työskentelisi tällaisen eurooppalaisen verkon tuella, jossa synergia toimii, sen ei todennäköisesti tarvitsisi muodostaa konsortiota useiden jäsenvaltioiden yritysten kanssa, mikä yleensä johtaa nämä yritykset muodostamaan keinotekoisia ja raskaasti hallittavia rakenteita, joihin liittyy paljon hankalia asioita. Toivoisin todellakin, että komissio perustaisi tätä asiaa käsittelevän työryhmän, johon kuuluisi asiasta kiinnostuneita parlamentin jäseniä.
Neljänneksi haluaisin vielä muistuttaa, että on otettava huomioon ne ehdotukset, jotka koskevat Euroopan tutkimusaluetta, jonka aiomme luoda. Vastaavasti ehdotamme, että luomme myös Euroopan innovaatioalueen, ja olen kiitollinen esittelijälle siitä, että hän hyväksyi tämän ehdotuksen mietintöönsä. Meidän täytyy ottaa huomioon sen tiedettä ja johtamista käsittelevän kokouksen tulokset, joka pidettiin Brysselissä viime viikolla Sevillassa toimivan teknologian alan ennusteita laativan tutkimuslaitoksen johdolla, samoin kuin tämän kokouksen seuranta, sillä niissä on useita yhtymäkohtia tänään käsittelemiimme aiheisiin."@fi5
"Signor Presidente, signor Commissario, onorevoli colleghi, vorrei innanzitutto congratularmi con la collega Montfort per l’ottima relazione relativa al programma pluriennale per le imprese e l’imprenditorialità per il periodo 2000-2005. L’attenzione da lei dedicata allo studio delle proposte e la concertazione che si è preoccupata di condurre con molte parti interessate sono stati un
per meglio definire e ottimizzare l’attuazione di questo programma.
Infine, sono convinto che sia giunto il momento, per aiutarci nelle nostre scelte e nel
delle nostre azioni, di creare in seno al Parlamento europeo un vero e proprio ufficio parlamentare di valutazione delle scelte scientifiche e tecnologiche, come ve ne sono nei parlamenti nazionali e di cui esso sarebbe il corrispondente.
La Presidente Fontaine ci chiede oggi, in qualità di responsabile dello STOA, di rivolgere un messaggio di sostegno all’EPTA. Quest’ultima è un’organizzazione specializzata nell’ambito della valutazione tecnologica in Europa, fondata sotto l’egida del collega Barón Crespo, che si riunirà a Berlino il 10 novembre prossimo. Tuttavia lo STOA non è l’organismo omologo e noi abbiamo proposte precise da fare a questo proposito. Onorevole Montfort, il nostro gruppo sosterrà compatto la sua relazione.
Vorrei sottolineare alcuni punti forti che ci preoccupano, se vogliamo migliorare l’apporto europeo all’impresa in questa nuova economia definita "economia della conoscenza". In che modo possiamo migliorare l’impresa Europa, come l’ha definita il Presidente Prodi in un recente intervento?
Innanzitutto, qualsiasi impresa deve essere considerata in questo contesto. Certo, ci sono le grandi imprese, che occupano svariate migliaia di persone, per le quali dobbiamo prendere in considerazione non solo ciò che apportano nell’ambito dell’economia di mercato, l’occupazione e il profitto che ne risulta, ma anche ciò che esse forniscono alla conoscenza tramite il loro sostegno ai programmi di ricerca applicata e alla creazione, alla scissione delle imprese. I loro contatti con laboratori di ricerca spesso pubblici ci permettono indubbiamente di completare finanziamenti pubblici che ne hanno spesso bisogno e di fare delle scoperte. E’ bene quindi fare attenzione ad attuare azioni positive in questa direzione.
Veniamo alle PMI e alle microimprese. Queste ultime rappresentano, come ha detto l’onorevole Caudron, il 98 per cento del nostro tessuto economico. Esse presentano il maggior potenziale di adattamento. Direi che si tratta di veri e propri
economici e d’innovazione, dal momento che si trovano in prima linea e molto esposte ai rischi presenti in questo ambito. Dobbiamo avere per esse un’attenzione particolare e vegliare a che siano intraprese azioni concrete che possano facilmente assimilare.
In secondo luogo, non ritornerò sulle azioni ricordate nella relazione che, fra l’altro, sono il risultato di una valutazione effettuata lo scorso anno. Tuttavia, vorrete constatare che l’essenziale dei vecchi temi è ripreso: semplificazione delle formalità relative agli aiuti, ancora troppo pesanti, e direi addirittura soffocanti per le PMI; aiuti per l’accesso al finanziamento e al capitale di rischio al fine di assicurare una maggiore stabilità; aiuto alla ricerca di nuove tecnologie; creazione di un referente europeo attraverso la procedura BEST; aiuto alla comunicazione e all’informazione. Le imprese devono essere sostenute nel loro ambiente, geografico o tecnologico. E’ necessario favorire la loro azione, favorire uno sviluppo locale basato sulle risorse locali, materiali e umane e sulle loro relazioni con gli enti locali. In questo senso, dobbiamo aiutare non solo le imprese di tipo classico, ma anche quelle a economia mista e a economia solidale e che vanno verso una maggiore stabilità e favoriscono la creazione di posti di lavoro.
In terzo luogo, dobbiamo ricercare il valore aggiunto europeo. Potrebbe trattarsi in particolare della creazione di una rete europea, sia fisica che elettronica, nella quale ogni PMI impresa potrebbe entrare, informarsi, scambiare informazioni tramite meccanismi e norme etiche appropriate e godere dei vantaggi forniti dall’Unione europea a suo sostegno.
Mi sembra evidente che non possiamo ammettere che in questo ambito tutto sia gestito da Bruxelles. Dobbiamo attuare azioni concrete, costituire delegazioni che potremo gestire a livello regionale, tramite la Commissione, il Parlamento o il Consiglio, come auspicava recentemente la relazione Majo. Bisognerebbe anche scegliere alcuni ambiti d’intervento. Li troveremo facilmente, in particolare nella società dell’informazione, nello sviluppo sostenibile di cui tanto si parla, nei settori dell’ambiente, delle tecnologie pulite, delle tecnologie ecologiche, delle nuove energie e dei nuovi materiali. Questa rete di aiuti europea dovrebbe accreditare alcuni centri, quali gli Eurosportelli.
Lavorare con una simile rete europea riconosciuta potrebbe, se vi è sinergia, evitare ad una PMI di dover costituire un consorzio con più imprese di diversi Stati membri. Questo infatti conduce spesso a costruzioni artificiali e a pratiche opprimenti con numerose complicazioni. Vorrei che la Commissione costituisse in questo ambito un gruppo di lavoro che raccolga deputati motivati.
In quarto luogo, per concludere, vorrei ricordare la necessità di esaminare le proposte dello Spazio comune per la ricerca che stiamo mettendo in cantiere. Allo stesso tempo proponiamo di creare uno Spazio comune per l’innovazione e sono grato alla relatrice per aver accettato di inserire questa proposta nella relazione. Dovremo infine tenere conto dei risultati dei lavori del convegno “Scienze e gestione”, svoltosi la settimana scorsa a Bruxelles sotto l’egida del Centro di prospettiva tecnologica di Siviglia, come pure del
del convegno poiché vi sono numerosi legami con il tema di cui ci occupiamo oggi."@it9
"Mijnheer de Voorzitter, mijnheer de commissaris, geachte collega’s, ook ik wil graag onze collega, mevrouw Elisabeth Montfort, feliciteren met de kwaliteit van haar verslag over het meerjarenprogramma voor ondernemingen en ondernemerschap voor de periode 2000–2005. De zorg waarmee zij de voorstellen heeft bestudeerd en het overleg dat zij heeft gevoerd met vele betrokken partijen, zijn uiterst waardevol gebleken om dit programma beter te omschrijven en de uitvoering ervan te verbeteren.
Ten slotte ben ik ervan overtuigd dat het moment aangebroken is om ons te sterken in onze keuzes en in het controleren van onze acties, om binnen het Europees Parlement een echte parlementaire instantie te creëren die de wetenschappelijke en technologische keuzes evalueert, als tegenhanger van de controlerende organen van de nationale parlementen.
Onze Voorzitter, mevrouw Fontaine, vraagt ons vandaag, als verantwoordelijken van de STOA, een steunbetuiging aan het adres van de EPTA te richten. De EPTA is een gespecialiseerde organisatie voor technologische evaluatie in Europa die is opgericht onder auspiciën van onze collega, de heer Barón Crespo, en die op 10 november aanstaande in Berlijn bijeenkomt. Maar de STOA is niet echt de bevoegde instantie en wij hebben nauwkeurige voorstellen over dit onderwerp. Mevrouw Montfort, onze fractie zal uw verslag massaal ondersteunen.
Ik zou hier graag een aantal aandachtspunten willen onderstrepen die ons bezig houden als wij de Europese bijdrage aan het bedrijfsleven in deze nieuwe zogenaamde “kenniseconomie” willen verbeteren. Wat kunnen wij nog méér bijdragen aan het bedrijf Europa, zoals Commissievoorzitter Prodi het onlangs noemde in een van zijn redevoeringen?
Op de eerste plaats moet in dit verband ieder bedrijf bekeken worden. Natuurlijk zijn er de grote ondernemingen, laten we zeggen bedrijven die enkele duizenden personen in dienst hebben. Voor deze bedrijven moeten wij niet alleen bekijken wat hun bijdrage is op het gebied van de markteconomie, werkgelegenheid en de behaalde winst, maar ook welke bijdrage ze leveren aan kennis door hun steun aan toegepaste onderzoeksprogramma’s, aan bedrijfsoprichtingen en -afsplitsingen. Dankzij de contacten die deze bedrijven onderhouden met veelal openbare onderzoekslaboratoria kunnen de vaak tekortschietende overheidssubsidies worden aangevuld en uitvindingen worden gedaan. We moeten dus alert zijn op onze positieve actie op dit vlak.
Laten we het over het MKI/MKB en microbedrijven hebben. Deze vertegenwoordigen, zoals de heer Caudron al zei, 98% van onze economie. Zij bezitten het grootste aanpassingspotentieel. Het zijn eigenlijk ware economische innovatiepioniers die voorop lopen en dus in hoge mate blootgesteld zijn aan de gevaren inherent aan dit gebied. Wij moeten hun belangen koesteren en concrete maatregelen nemen die ze makkelijk kunnen inpassen in hun bedrijfsvoering.
Op de tweede plaats zal ik niet terugkomen op de maatregelen die in het verslag worden voorgesteld, die trouwens het resultaat zijn van een vorig jaar gemaakte evaluatie. U kunt desalniettemin constateren dat het veelal oude thema’s zijn die terugkeren: vereenvoudiging van steunvoorschriften, die nog steeds te zwaar en mijns inziens zelfs verstikkend zijn voor het MKB; steun voor financieringen en risicokapitaal, teneinde meer stabiliteit te bewerkstelligen; steun bij het onderzoek naar nieuwe technologieën; invoering van een Europese benchmark door de BEST-procedure; ICT-subsidies. Deze bedrijven moeten kunnen profiteren van een gunstige bedrijfsomgeving, hetzij geografisch, hetzij technologisch van aard. We moeten hun activiteiten en ook de lokale ontwikkeling met behulp van lokale materiële en personele middelen stimuleren, en hun relaties met lokale autoriteiten verbeteren. Wij moeten niet alleen de traditionele bedrijven helpen, maar ook de gemengde bedrijven en bedrijven met hoofdelijke aansprakelijkheid die zich steeds meer richten op het creëren van een betere stabiliteit en het scheppen van nieuwe banen.
Op de derde plaats moeten wij de Europese toegevoegde waarde nastreven. Hierbij valt met name te denken aan de implementatie van een Europees netwerk, zowel fysiek als elektronisch, waarop iedere MKI zich kan aansluiten, informatie kan inwinnen, kennis uit kan wisselen met inachtneming van passende methoden en ethische normen, en zo optimaal gebruik kan maken van de kansen die de Europese Unie hen biedt.
Het lijkt mij vanzelfsprekend dat men niet toe kan staan dat alles op dit gebied vanuit Brussel wordt bestuurd. Wij moeten decentrale acties initiëren, met delegaties die de Commissie, het Parlement of de Raad op regionaal niveau kunnen controleren. Zo werd het onlangs ook in het verslag-Majo voorgesteld. Er zouden ook bepaalde interventiethema’s gekozen moeten worden. Deze zijn makkelijk te vinden, met name in de informatiemaatschappij, in de duurzame ontwikkeling waarover zoveel gesproken wordt, en op het gebied van milieu, schone technologieën, milieutechnologieën, nieuwe vormen van energie en nieuwe materialen. Dit Europese netwerk zou een aantal centra moeten voorzien van een keurmerk, zoals de Euro-infocentra.
Een MKI/MKB dat samenwerkt met een dergelijk Europees netwerk van keurmerken, als er sprake is van synergie, is niet langer verplicht een consortium met meerdere bedrijven van verschillende landen binnen de Unie te vormen, hetgeen vaak leidde tot kunstmatige constructies en zware, ingewikkelde dossiers. Ik zou heel graag zien dat de Commissie op dit punt een werkgroep zou vormen die is samengesteld uit gemotiveerde parlementariërs.
Op de vierde plaats wil ik nogmaals de aandacht vestigen op de voorstellen betreffende het Europese onderzoekscentrum die we onlangs hebben gelanceerd. Tevens stellen wij voor om een Europees innovatiecentrum te bouwen en ik ben mevrouw de rapporteur erg erkentelijk dat ze dit voorstel in haar verslag heeft willen opnemen. Tot slot moeten wij ons buigen over de resultaten van het symposium “Wetenschap en bestuur” dat vorige week gehouden is in Brussel, onder auspiciën van het Centrum voor toekomstige technologie te Sevilla. Wij moeten op de resultaten van deze conferentie voortborduren, want er bestaan vele overeenkomsten met het onderwerp dat we vandaag behandelen."@nl2
"Senhor Presidente, Senhor Comissário, caros colegas, faço questão, antes de mais, de felicitar também eu a nossa colega Elisabeth Montfort, pela qualidade do seu relatório sobre o programa plurianual para a empresa e o espírito empresarial para o período de 2000-2005. O cuidado que pôs no estudo das propostas e a concertação que teve o cuidado de obter com as numerosas partes interessadas constituíram um trunfo para uma melhor definição e optimização da aplicação deste programa.
Por último, estou convicto de que este é o momento oportuno para criar, com vista a ajudar-nos na escolha e acompanhamento das nossas acções, no seio do Parlamento Europeu, um verdadeiro gabinete parlamentar de avaliação das opções científicas e tecnológicas, à semelhança dos que existem, aliás, nos parlamentos nacionais e dos quais seria o correspondente.
A nossa Presidente Nicole Fontaine solicita-nos hoje que, na qualidade de responsáveis pelo STOA, enviemos uma mensagem de apoio à EPTA, organização especializada no domínio da avaliação tecnológica na Europa, fundada sob a égide do nosso colega Barón Crespo, que se reúne em Berlim, a 10 de Novembro próximo. Mas o STOA não é verdadeiramente um organismo homólogo e temos propostas concretas a fazer a este respeito. Senhora Deputada Montfort, o nosso grupo apoiará de forma maciça o seu relatório.
Desejo salientar aqui um certo número de pontos fortes que nos preocupam caso pretendamos melhorar o contributo europeu para a empresa nesta nova economia, dita "economia com base no conhecimento". Qual o melhor contributo que poderemos dar à empresa Europa, como lhe chamou o Presidente Prodi numa recente intervenção?
Em primeiro lugar, todas as empresas devem ser tidas em conta neste contexto. Obviamente, existem grandes empresas, como sejam as que empregam vários milhares de pessoas. Para estas, deveremos ter em conta, não só o seu contributo no domínio da economia de mercado, os empregos e o lucro que geram, mas também a contribuição que dão para o conhecimento, através do apoio a programas de investigação aplicada, e para a criação e multiplicação de empresas. Os seus contactos com os laboratórios de investigação, frequentemente públicos, permitem, sem dúvida, complementar os financiamentos públicos, o que frequentemente é necessário, e fazer descobertas. Convém, portanto, estar atento à nossa acção positiva neste sentido.
Passemos agora às PMI/PME e às microempresas. Estas representam, como afirmou o senhor deputado Caudron, 98% do nosso tecido económico. Nelas reside o maior potencial de adaptação. Eu diria que se trata de verdadeiros “comandos” económicos e de inovação, que se encontram na linha da frente e extremamente expostos aos riscos inerentes a este domínio. Devemos ter, relativamente a estas empresas, uma atenção especial e zelar pela adopção de acções concretas que as mesmas possam assimilar facilmente.
Em segundo lugar, não me debruçarei sobre as acções constantes do relatório, que aliás resultam de uma avaliação feita no ano passado. Poderão, no entanto, constatar que, seja como for, se retém o essencial dos temas antigos: simplificação das formalidades de ajuda, que ainda são demasiadamente pesadas, e diria mesmo sufocantes para as PMI; ajuda ao financiamento e ao capital de risco, para garantir uma maior estabilidade; ajuda à investigação de novas tecnologias; criação de um referencial europeu através do processo BEST; e ajuda à comunicação e à informação. Estas empresas devem ser confortadas no seu ambiente, quer geográfico, quer tecnológico. Devemos favorecer a sua acção, favorecer um desenvolvimento local a partir dos recursos locais, tanto materiais como humanos, bem como as suas relações com as colectividades locais. Neste caso, deveremos ajudar não só as empresas de estrutura clássica, mas também aquelas de economia mista e de economia solidária, que cada vez mais trabalham em prol de uma estabilidade acrescida e da criação de emprego.
Em terceiro lugar, deveremos procurar o valor acrescentado europeu. Poderia, nomeadamente, tratar-se da aplicação de uma rede europeia, quer física, quer electrónica, na qual cada PMI poderia entrar, informar-se, trocar conhecimentos através de mecanismos e de princípios éticos adequados e recolher os melhores trunfos, que a União Europeia optar por disponibilizar para as apoiar.
Parece-me evidente que não podemos admitir que, neste domínio, tudo seja gerido em Bruxelas. É preciso que ponhamos em prática acções no terreno, delegações que possamos controlar, quer a Comissão, quer o Parlamento, quer o Conselho, ao nível das regiões, como o preconizava ainda recentemente o relatório Majo. Será necessário escolher também certos temas de intervenção. Encontrá-los-emos, em particular, na sociedade da informação, neste desenvolvimento sustentável de que tanto se fala e nos domínios do ambiente, das tecnologias limpas, das ecotecnologias, das novas energias e dos novos materiais. Esta rede de ajuda rápida deveria certificar um certo número de centros, tais como os Euro-infocentros.
Para uma PME/PMI, trabalhar com uma rede certificada europeia desse género poderia, sem dúvida, quando existe sinergia, evitar-lhe ter que constituir um consórcio com várias empresas de diversos países da União, o que frequentemente conduz à criação de uma construção artificial, de
pesados e de numerosas complicações. Gostaria verdadeiramente que a Comissão criasse, sobre esta matéria, um grupo de trabalho que associasse parlamentares motivados.
Por último e em quarto lugar, recordo que é necessário ter em conta as propostas respeitantes ao espaço europeu da investigação que estamos a construir. Paralelamente, propomos que se crie um espaço europeu da inovação, e fico reconhecido à senhora relatora por ter aceite incluir esta proposta no seu relatório. Teremos, por fim, que ter em conta os resultados dos trabalhos do colóquio "Ciências e Governação" que se realizou na semana passada, em Bruxelas, sob a égide do Centro de Prospecção Tecnológica de Sevilha, bem como o seguimento desse colóquio, pois haverá numerosas interligações com o tema que estamos hoje a tratar."@pt11
"Herr talman, herr kommissionär, mina kära kolleger! Jag också vill först och främst gratulera min kollega
Elisabeth Montfort för den höga kvalitet hon har hållit i sitt betänkande rörande det fleråriga programmet för företag och företagsamhet för perioden 2000-2005. Den omsorg hon har lagt ner på granskningen av förslagen och det samråd hon har bemödat sig om att genomföra med många berörda parter har varit till fördel för att bättre definiera och optimera genomförandet av programmet.
Jag är avslutningsvis övertygad om att för att hjälpa oss att välja och följa upp våra åtgärder är det rätt tid att bilda en riktig parlamentarisk byrå för utvärdering av vetenskapliga och tekniska val, som det finns i de nationella parlamenten och vars motsvarighet den skulle vara.
Fru Fontaine, vår talman, ber oss i dag att i egenskap av STOA-ansvariga sända ett meddelande om stöd till EPTA, det specialiserade tekniska utvärderingsorganet i Europa, grundad under vår kollega
Barón Crespos beskydd, som kommer att sammanträda i Berlin den 10 november. Men STOA är verkligen inte motsvarigt organ och vi vill göra exakta förslag i frågan. Fru Montfort, vår grupp kommer att massivt stödja ert betänkande.
Jag vill här betona vissa viktiga frågor som engagerar oss om vi vill förbättra det europeiska bidraget till företagen i den nya så kallade kunskapsekonomin. Vad kan vi mer tillföra företaget Europa, såsom ordförande Prodi kallade det i ett uttalande nyligen?
I första hand måste varje företag beaktas i sammanhanget. Vi har naturligtvis de stora företagen, låt oss säga de företag som består av flera tusentals personer. När det gäller dessa bör vi inte bara ta hänsyn till vad de tillför på området för marknadsekonomi och sysselsättning och de vinster som det leder till, utan också de kunskaper de tillför genom stödet till programmet för tillämpad forskning, företagsskapande och -avknoppning. Deras kontakter med forskningslaboratorier, som ofta är statliga, gör det utan tvivel möjligt att komplettera offentliga finansieringar som ofta har behov av det samt att göra uppfinningar. Det är således nödvändigt att se till att vi agerar positivt i det avseendet.
Låt oss nu tala om små och medelstora industriföretag och mikroföretag. Såsom Caudron sade utgör de 98 procent av vår ekonomiska struktur. De har den största anpassningspotentialen. Jag skulle vilja säga att de är verkliga kommandostyrkor för ekonomi och nyskapande, eftersom de befinner sig i första ledet och i hög grad är utsatta för inneboende risker på området. Vi måste särskilt bemöda oss om dem och se till att konkreta åtgärder vidtas som de lätt kan tillgodogöra sig.
För det andra, kommer jag inte att återkomma till de åtgärder som man valt i betänkandet och som för övrigt är resultatet av en utvärdering från förra året. Ni kan emellertid notera att man trots allt upprepar det väsentliga innehållet i gamla frågor: förenklade stödformaliteter, som fortfarande är för besvärliga och kanske till och med hämmande för små och medelstora industriföretag, stöd till finansiering och riskkapital för att säkra bättre stabilitet, stöd till forskning om nya tekniker, upprättande av ett europeiskt referenssystem genom BEST-förfarandet samt kommunikations- och informationsstöd. Dessa företag måste stödjas i sin miljö, vare sig den är geografisk eller teknisk. Vi måste främja deras verksamhet och främja en lokal utveckling utifrån såväl materiella som mänskliga lokala resurser samt deras förbindelser med lokala myndigheter. I det avseendet måste vi stödja inte bara företag av klassisk struktur utan också blandekonomiska och solidaritetsekonomiska företag som allt mer arbetar i riktning mot bättre stabilitet och skapande av arbetstillfällen.
För det tredje, måste vi eftersträva ett europeiskt mervärde. Det skulle framför allt kunna gälla genomförandet av ett såväl fysiskt som elektroniskt europeiskt nätverk, där små och medelstora industriföretag skulle kunna gå in, hämta information och utbyta kunskaper, med lämpliga mekanismer, lämplig etik samt de bästa trumfkort som Europeiska unionen väljer att sätta in för att stödja dem.
Det förefaller mig ju självklart att man inte kan acceptera att allt skall förvaltas från Bryssel på detta område. Vi måste vidta åtgärder på fältet och bilda delegationer på regional nivå som vi, såväl kommissionen som parlamentet och rådet, kan kontrollera, såsom det helt nyligen rekommenderades i betänkandet av Majo.
Vi måste också utse vissa frågor för att göra insatser. Man finner dem lätt, i synnerhet på områdena för informationssamhället, hållbar utveckling, som det talas så mycket om, miljö, rena tekniker, ekotekniker, nya energier samt nya material. Detta europeiska stödnätverk borde ge sitt kvalitetsmärke åt ett antal centrer, såsom euroinfocentrerna.
Att för små och medelstora industriföretag arbeta med ett sådant kvalitetsmärkt europeiskt nätverk skulle otvivelaktigt bespara dem att bilda ett konsortium med flera företag från olika länder i unionen, vilket ofta tvingar dem att upprätta en konstgjord konstruktion och betungande handlingar med många komplikationer. Jag skulle verkligen önska att kommissionen bildade en arbetsgrupp i frågan i vilken motiverade parlamentsledamöter får delta.
För det fjärde slutligen, vill jag påminna om att vi måste beakta förslagen till det europeiska forskningsområde som vi håller på att bygga upp. Parallellt föreslår vi att ett europeiskt innovationsområde upprättas och jag är
föredraganden tacksam för att hon har accepterat att innefatta detta förslag i sitt betänkande. Vi kommer också att tvingas ta hänsyn till resultaten från arbetet i seminariet ”Vetenskap och förvaltning”, som hölls i Bryssel i förra veckan under beskydd av framtidsforskningscentrumet i Sevilla, samt uppföljningen av detta seminarium, eftersom det finns många interferenser med det ämne som vi behandlar i dag."@sv13
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples