Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2000-10-24-Speech-2-045"
| Predicate | Value (sorted: default) |
|---|---|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.20001024.2.2-045"4
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:speaker | |
| lpv:spoken text |
"Voorzitter, in dit debat over de Informele Top in Biarritz wil ik me ook concentreren op de IGC en op het Handvest. Wat de IGC betreft, wil ik drie punten benadrukken. In de eerste plaats de kwestie van de meerderheidsbesluitvorming. Ik heb begrepen dat er vijfenveertig artikelen en thema's door het Franse voorzittersschap zijn voorgedragen voor meerderheidsbesluitvorming. Dat ziet er redelijk goed uit, althans wanneer dat niet in Nice toch weer tot vijfendertig, veertig thema's wordt beperkt. Maar bijzonder belangrijk is daarbij dat de thema's die gaan vallen onder gekwalificeerde meerderheid ook gaan vallen onder de co-decisie met het Europees Parlement, en dat schijnt geen uitgemaakte zaak te zijn. Gebeurt dat namelijk niet, dan worden zowel de nationale parlementen als het Europees Parlement buitenspel gezet en wordt het democratisch gat groter in plaats van kleiner en dat is toch wel het laatste wat wij wensen.
Het tweede punt betreft het aantal commissarissen. Ik wil ook hier, en de heer Brok heeft er net ook iets over gezegd, nog eens benadrukken dat één commissaris per lidstaat absoluut nodig is om elk land een plaats in het Europees bestuur te geven. Wat het aantal Europarlementsleden betreft, niemand wil hoger gaan dan zevenhonderd. Zou het dan niet nuttig zijn om bij de verkiezingen van 2004, dus bij de komende verkiezingen, alvast uit te gaan van de nieuwe aantallen. Als er dan lidstaten binnenkomen, kan men alvast die nieuwe aantallen hanteren en komen we automatisch nooit over de zevenhonderd heen, want als dat één keer gebeurd is, denk ik dat we dat niet meer terugkrijgen.
En ten slotte, Voorzitter, het Handvest. Ik heb begrepen dat het stuk goed is ontvangen in Biarritz en dat het, na enkele juridische verduidelijkingen, via een officiële verklaring van de Top in Nice kan worden aanvaard om in de toekomst opgenomen te worden in de Verdragen. Naar mijn oordeel is er door de Conventie uitstekend werk verricht en ik ben er ook trots op dat ik lid mocht zijn van deze Conventie. Hoe eerder het stuk kan worden opgenomen in de Verdragen hoe beter, omdat daarmee de Verdragen een constitutioneel karakter krijgen en de burgers dichter bij Europa komen, omdat er ook juist voor hen een specifiek stuk wetgeving van de grond is getild."@nl2
|
| lpv:spokenAs | |
| lpv:translated text |
"Hr. formand, i denne debat om det uformelle topmøde i Biarritz vil jeg også koncentrere mig om regeringskonferencen og pagten. Med hensyn til regeringskonferencen vil jeg behandle tre punkter. For det første spørgsmålet om flertalsbeslutninger. Jeg har forstået, at det franske formandskab har forelagt 45 artikler og emner til flertalsbeslutning. Det ser forholdsvis godt ud, i det mindste hvis det i Nice ikke reduceres til 35-40 emner. I den forbindelse er det meget vigtigt, at de emner, der omfattes af kvalificeret flertal, også omfattes af Parlamentets medbestemmelsesret, og det ser ikke ud til at være en afgjort sag. Sker det ikke, sættes både de nationale regeringer og Parlamentet ud af spillet, og det demokratiske tomrum bliver større i stedet for mindre, og det er da det sidste, vi vil.
Det andet punkt vedrører antallet af kommissærer. Jeg understreger endnu en gang, som hr. Brok netop gjorde, at én kommissær pr. medlemsstat er absolut nødvendigt for at give alle lande en plads i den europæiske forvaltning. Med hensyn til antallet af parlamentsmedlemmer er der ingen, der vil have flere end 700. Ville det så ikke være fornuftigt ved valget i 2004, altså det kommende valg, allerede at anvende de nye antal? Hvis der så kommer nye medlemsstater til, kan man allerede anvende de nye antal, og grænsen på 700 overskrides automatisk aldrig, for hvis det sker én gang, tror jeg ikke, at det kan reduceres igen.
Endelig chartret, hr. formand. Jeg har forstået, at dokumentet blev godt modtaget i Biarritz, og at det, bortset fra et par juridiske tydeliggørelser, kan accepteres gennem en officiel erklæring på mødet i Nice for i fremtiden at medtages i traktaterne. Jeg mener, at Konventionen har gjort et udmærket arbejde, og jeg er endvidere stolt af at være medlem af denne Konvention. Jo før dokumentet medtages i traktaterne, jo bedre, fordi traktaterne hermed får konstitutionel karakter, og borgerne kommer tættere på EU, fordi der også netop for dem er udarbejdet en specifik lovgivning."@da1
"Herr Präsident! In dieser Aussprache über den informellen Gipfel in Biarritz möchte ich mich auf die Regierungskonferenz und die Charta beschränken. In Bezug auf die Regierungskonferenz seien drei Punkte herausgestellt. Zunächst das Problem der Mehrheitsentscheidung. Dem Vernehmen nach sind von der französischen Ratspräsidentschaft 45 Artikel und Themen für die Beschlussfassung mit Stimmenmehrheit vorgetragen worden. Das halte ich für durchaus vernünftig, zumindest dann, wenn man die Themen in Nizza nicht doch wieder auf 35, 40 reduziert. Besonders wichtig finde ich jedoch, dass für die Themen, über die mit qualifizierter Mehrheit entschieden wird, auch die Mitentscheidung durch das Europäische Parlament gilt, und offensichtlich ist das keine ausgemachte Sache. Geschieht das nämlich nicht, dann werden sowohl die nationalen Parlamente als auch das Europäische Parlament ins Abseits gestellt und wird das Demokratiedefizit größer statt kleiner, und das ist doch wohl das Letzte, was wir uns wünschen.
Der zweite Punkt betrifft die Zahl der Kommissare. An dieser Stelle möchte ich, und Herr Brok hat sich soeben auch dazu geäußert, noch einmal betonen, dass ein Kommissar pro Mitgliedstaat unbedingt notwendig ist, um jedem Land einen Platz in der europäischen Verwaltung zu sichern. Was die Zahl der Abgeordneten im Europäischen Parlament betrifft, so wünscht niemand mehr als 700 Sitze. Empfiehlt es sich dann nicht, bei den Wahlen im Jahr 2004, also bei den nächsten Wahlen, einstweilen von den neuen Zahlen auszugehen? Kommen neue Mitgliedstaaten hinzu, so können wir vorerst bei diesen neuen Zahlen bleiben und kommen automatisch nie über 700. Passiert das nämlich ein einziges Mal, dann dürfte eine Umkehr nicht mehr möglich sein.
Zum Schluss ein Wort zur Charta. Der Text ist, wie ich vernommen habe, in Biarritz begrüßt worden und kann, nach Konsultation des Gerichtshofs, über eine offizielle Verkündung auf dem Gipfel in Nizza angenommen und künftig in die Verträge eingearbeitet werden. Meiner Meinung nach hat der Konvent ausgezeichnete Arbeit geleistet, und ich bin auch stolz darauf, dass ich diesem Gremium angehören durfte. Je früher das Dokument in die Verträge einfließen kann, desto besser, weil die Verträge damit eine Konstitutionalisierung erfahren und Europa den Bürgern näher gebracht wird, da auch und gerade für sie ein spezieller Rechtsakt geschaffen wurde."@de7
"Κύριε Πρόεδρε, στα πλαίσια της συζήτησης για την άτυπη σύνοδο κορυφής που πραγματοποιήθηκε στο Μπιαρρίτς θα ήθελα να επικεντρώσω το ενδιαφέρον μου στη Διακυβερνητική Διάσκεψη και στο Χάρτη των θεμελιωδών δικαιωμάτων. Όσον αφορά τη Διακυβερνητική Διάσκεψη, θα ήθελα να τονίσω τρία σημεία. Πρώτα απ’ όλα, υπάρχει το θέμα των αποφάσεων κατά πλειοψηφία. Όπως αντιλήφθηκα, η γαλλική Προεδρία πρότεινε 45 άρθρα και θέματα για να συμπεριληφθούν στον κανόνα της πλειοψηφίας. Αυτό φαίνεται καλό, τουλάχιστον εφόσον ο αριθμός δεν περιοριστεί στη Νίκαια σε 35 ή 40 θέματα. Αυτό όμως που έχει ιδιαίτερη σημασία στα πλαίσια αυτά είναι ότι τα θέματα που θα ενταχθούν στο σύστημα της ειδικής πλειοψηφίας θα πρέπει να υπαχθούν και στη διαδικασία συναπόφασης με το Ευρωπαϊκό Κοινοβούλιο, πράγμα που δεν φαίνεται ότι είναι βέβαιο. Εάν δεν συμβεί αυτό, θα τεθούν εκτός μάχης τα εθνικά κοινοβούλια αλλά και το Ευρωπαϊκό Κοινοβούλιο και το δημοκρατικό έλλειμμα θα αυξηθεί αντί να μειωθεί, και αυτό είναι βεβαίως το τελευταίο που θα θέλαμε να συμβεί.
Το δεύτερο σημείο έχει σχέση με τον αριθμό των Επιτρόπων. Όπως είπε μόλις πριν λίγο και ο κ. Brok, θα ήθελα να τονίσω για άλλη μία φορά ότι, προκειμένου να συμμετέχουν όλες οι χώρες στη διοίκηση της Ευρωπαϊκής Ένωσης, κάθε μία από αυτές πρέπει να έχει έναν Επίτροπο. Όσον αφορά τον αριθμό των ευρωβουλευτών, κανείς δεν θέλει να υπερβαίνει τους 700. Μήπως θα ήταν σκόπιμο να εκλάβουμε ήδη ως βάση τους νέους αριθμούς για τις εκλογές του 2004, δηλαδή για τις ερχόμενες εκλογές; Εάν μέχρι τότε θα έχουν προσχωρήσει νέα κράτη μέλη, θα εφαρμοστούν αυτομάτως οι νέοι αριθμοί που θα ισχύουν και δεν πρόκειται να υπερβούμε τους 700, γιατί όταν αυτό θα έχει γίνει, νομίζω ότι δεν πρόκειται ποτέ να γυρίσουμε πίσω.
Τέλος, κύριε Πρόεδρε, υπάρχει ο Χάρτης. Πληροφορούμαι ότι το σχέδιο έγινε δεκτό στο Μπιαρρίτς και ότι, μετά από μερικές νομικές διευκρινίσεις, θα μπορέσει να γίνει δεκτό στη σύνοδο κορυφής της Νίκαιας μέσω επίσημης δήλωσης, για να συμπεριληφθεί στο μέλλον στις συνθήκες. Είμαι της γνώμης ότι η Συνέλευση έκανε μια εξαιρετική δουλειά και αισθάνομαι υπερήφανη που μπόρεσα να συμμετάσχω σ’ αυτή. Όσο πιο γρήγορα συμπεριληφθεί ο Χάρτης στις συνθήκες τόσο το καλύτερο, γιατί κάτι τέτοιο θα προσδώσει συνταγματικό χαρακτήρα στις συνθήκες, ενώ οι πολίτες θα πλησιάσουν περισσότερο την Ευρώπη επειδή θα έχουν οι ίδιοι θεσπίσει ένα συγκεκριμένο κομμάτι της νομοθεσίας."@el8
"Mr President, in this debate on the informal summit in Biarritz, I would like to focus on the IGC and the Charter. Concerning the IGC, I would like to highlight three points. Firstly, the issue of majority decision-making. As I understand it, the French Presidency has presented 45 articles and topics with regard to majority decision-making. This is looking reasonably promising, provided that this number is not cut down to 35 or 40 topics in Nice. But of particular importance is the fact that those topics which will fall under the scope of qualified majority will also fall under the scope of codecision with the European Parliament, and this issue does not appear to be an open-and-shut case. Indeed, if this does not happen, both the national parliaments and the European Parliament will be sidelined, and the democratic rift will widen rather than narrow. Surely that is the last thing we want.
Secondly, the issue of the number of Commissioners. Like Mr Brok, I would like to stress here once again that one Commissioner per Member State is absolutely vital to give each country a place in the European executive. As for the number of MEPs, nobody is in favour of more than 700. Would it then not be useful to work on the basis of the new numbers during the next elections in 2004? If new Member States then join, the new numbers can be applied and we will automatically remain under the 700 mark, for if we overstep the mark once, I do not think we can go back.
And finally, the Charter. I gather that the document was well-received at Biarritz and that it can be adopted following a number of legal clarifications and subject to an official declaration at the Summit in Nice, to be incorporated at a later stage in the Treaties. In my opinion, the Convention did sterling work and I am proud to have been part of this Convention. The sooner the document can be incorporated in the Treaties, the better, because in that way, the Treaties will gain a constitutional dimension and the citizens will be drawn closer to Europe, because it will mean that a piece of legislation specifically for their benefit has got off the ground."@en3
"(NL) Señor Presidente, en este debate sobre la cumbre informal de Biarritz, quiero centrarme también en la CIG y en la Carta. En lo que a la CIG respecta, quiero hacer hincapié en tres puntos. En primer lugar, la cuestión de la toma de decisiones por mayoría. Tengo entendido que la Presidencia francesa ha propuesto cuarenta y cinco artículos y temas para la toma de decisión por mayoría. Parece bastante positivo, a menos que este asunto quede limitado al final en Niza a 35 ó 40 temas. No obstante, resulta especialmente importante que los temas que caigan bajo mayoría cualificada también caigan bajo codecisión con el Parlamento Europeo, aunque no parece algo irrevocable. Si esto no es así, tanto los parlamentos nacionales como el Parlamento quedan marginados y el déficit democrático aumenta en lugar de disminuir, y esto es lo último que deseamos.
El segundo punto se refiere al número de Comisarios. También quiero yo, y el Sr. Brok acaba de decir algo al respecto, subrayar de nuevo que un Comisario por Estado miembro resulta absolutamente necesario para dar a cada país un espacio en la Administración europea. En lo que al número de eurodiputados se refiere, nadie desea que haya más de setecientos ¿No sería útil partir de esa nueva cifra de cara a las elecciones de 2004, es decir, a partir de las próximas elecciones? Si entran nuevos Estados miembros, la nueva cifra puede manejarse de manera que automáticamente nunca superemos los setecientos, ya que si eso sucede una vez, creo que no lograremos dar marcha atrás.
Y por último, señor Presidente, la Carta. Tengo entendido que ha tenido un buen recibimiento en Biarritz y que, tras algunas precisiones jurídicas, puede ser adoptada en la cumbre de Niza en forma de declaración oficial para ser incorporada en el futuro a los Tratados. En mi opinión, la Convención ha realizado un trabajo excelente y estoy orgullosa de haber sido miembro de la misma. Cuanto antes se incorpore la Carta a los Tratados, mejor, puesto que éstos adquirirán carácter constitucional y los ciudadanos estarán más cerca de Europa, ya que para ellos se ha creado precisamente esa legislación particular."@es12
"Arvoisa puhemies, minäkin haluan keskittyä tässä Biarritzin epävirallista Eurooppa-neuvoston kokousta käsittelevässä keskustelussa HVK:hon ja perusoikeuskirjaan. Mitä HVK:hon tulee, niin haluan painottaa kolmea kohtaa. Ensiksikin kysymys enemmistöpäätöksestä. Olen ymmärtänyt, että puheenjohtajavaltio Ranska on esittänyt 45 aihetta ja teemaa, joihin sovelletaan enemmistöpäätöstä. Se näyttää melko hyvältä ainakin, jos sitä ei taas Nizzassa rajoiteta 35:een tai 40 teemaan. Mutta erityisen tärkeää tässä on se, että niihin aiheisiin, joihin aletaan soveltaa määräenemmistöä, aletaan soveltaa myös yhteispäätöstä Euroopan parlamentin kanssa, ja se ei näytä olevan lukkoonlyöty asia. Jos niin ei nimittäin tapahdu, niin sekä kansalliset parlamentit että Euroopan parlamentti asetetaan paitsioon, ja demokraattinen kuilu levenee sen sijasta, että se kapenisi, ja sitähän me kaikkein vähiten toivomme.
Toinen kohta koskee komission jäsenten lukumäärää. Haluan tässäkin vielä kerran painottaa sitä, ja myös jäsen Brok sanoi siitä juuri jotain, että jokaisella jäsenvaltiolla pitää ehdottomasti olla yksi komission jäsen, jotta jokainen maa saisi paikan Euroopan hallinnossa. Mitä tulee Euroopan parlamentin jäsenten määrään, niin kukaan ei halua yli 700:aa jäsentä. Eikö olisi sitten hyödyllistä lähteä liikkeelle uusista lukumääristä jo vuoden 2004 vaaleissa, siis seuraavissa vaaleissa. Kun unioniin sitten liittyy jäsenvaltioita, niin voimme jo käsitellä uusia lukumääriä emmekä koskaan automaattisesti ylitä 700:aa, sillä jos se tapahtuu yhden kerran, niin emme enää saa sitä mielestäni takaisin.
Ja lopuksi, arvoisa puhemies, perusoikeuskirja. Olen ymmärtänyt, että työ sai hyvän vastaanoton Biarritzissa ja että se, muutamien juridisten selvennysten jälkeen, voidaan hyväksyä Nizzan Eurooppa-neuvoston virallisella julistuksella sisällytettäväksi tulevaisuudessa sopimuksiin. Arvioni mukaan valmistelukunta on tehnyt erinomaista työtä, ja olenkin ylpeä siitä, että sain olla tämän valmistelukunnan jäsen. Mitä pikemmin työ voidaan sisällyttää sopimuksiin, sen parempi, koska sen myötä sopimukset saavat perustuslain luonnetta ja kansalaiset pääsevät lähemmäksi Eurooppaa, koska siinä on myös luotu juuri heille erityinen kappale lainsäädäntöä."@fi5
"Monsieur le Président, je me concentrerai aussi, dans ce débat sur le Sommet informel de Biarritz, sur la CIG et sur la Charte. En ce qui concerne la CIG, je voudrais insister sur trois points. En premier lieu, il y a la question de la prise de décision à la majorité. J'ai compris que quarante-cinq articles et thèmes ont été présentés par la présidence française pour la prise de décision à la majorité. Cela paraît raisonnable, pour autant que ce nombre ne soit pas à nouveau ramené à trente-cinq ou quarante à Nice. Mais il est particulièrement important, de ce point de vue, de veiller à ce que les thèmes qui tomberont dans la catégorie de la majorité qualifiée soient également soumis à la procédure de codécision avec le Parlement européen, ce qui semble être une chose entendue. Si ce ne devait pas être le cas, les parlements nationaux tout comme le Parlement européen seraient mis hors course et la cassure démocratique s'élargirait au lieu de rétrécir, ce qui, il faut le dire, est la dernière chose que nous souhaitons.
Le deuxième point concerne le nombre des commissaires. Je souhaite insister encore une fois sur la nécessité absolue - M. Brok vient encore de l'évoquer - de conserver un commissaire par État membre pour que chaque pays ait sa place dans la gestion de Union européenne. Pour ce qui est du nombre des députés européens, personne ne veut dépasser le nombre de sept cents. Ne serait-il pas opportun dès lors de s'en tenir à cet effectif pour les prochaines élections qui auront lieu en 2004 ? Si, à ce moment, de nouveaux États membres adhèrent à l'Union, le nouvel effectif sera déjà en vigueur et il ne sera pas question de le dépasser, car je crois que si cela se fait, il ne sera plus possible d'y revenir.
Enfin, Monsieur le Président, il y a la Charte. J'ai vu que le document avait bien été accueilli à Biarritz et qu'après quelques précisions d'ordre juridique, il pourra être adopté par une déclaration officielle lors du Sommet de Nice afin d'être ensuite incorporé dans les Traités. J'estime que la Convention a fourni de l'excellent travail et je suis fière d'avoir pu compter parmi ses membres. Plus tôt le document pourra être intégré dans les Traités mieux cela sera, parce que cela procurera un caractère constitutionnel aux Traités et cela rapprochera les citoyens de cette Europe, dont une partie de la législation aura ainsi été érigée spécialement à leur intention."@fr6
"Signor Presidente, in questo dibattito sul Vertice informarle di Biarritz desidero concentrarmi anch’io sulla CIG e sulla Carta dei diritti fondamentali. Vorrei esordire con tre considerazioni sulla CIG, a cominciare dalla questione del voto a maggioranza. Mi si dice che la Presidenza francese propone che la decisione a maggioranza si applichi a quarantacinque articoli e materie; tanto meglio, purché a Nizza il tutto non si riduca ancora a trenta o trentacinque materie. Particolarmente importante è comunque che le materie oggetto di votazione a maggioranza qualificata siano anche soggette alla codecisione con il Parlamento europeo, cosa che ancora non sembra decisa. In caso contrario sia il Parlamento europeo sia i parlamenti nazionali verranno messi fuori gioco, aggravando il deficit democratico, cosa che di certo non vogliamo.
La mia seconda considerazione riguarda il numero dei membri della Commissione. Anche a questo proposito desidero ribadire, e ne ha appena parlato anche l’onorevole Brok, che è assolutamente necessario mantenere un Commissario per Stato membro, per dare a ciascuno Stato un posto nell’esecutivo comunitario. Per quanto concerne il numero di deputati al Parlamento europeo, nessuno certo vuole superare i 700; mi chiedo allora se non sarebbe opportuno applicare i nuovi quozienti fin dalle prossime elezioni, quelle del 2004. Questo faciliterebbe l’adattamento all’adesione di nuovi Stati membri garantendo che automaticamente venga rispettato il tetto di 700, in quanto una volta utilizzati i nuovi parametri, difficilmente si tornerebbe indietro.
Per finire, Presidente, la Carta dei diritti. Mi dicono che a Biarritz il documento è stato ben accolto e che dopo alcuni chiarimenti giuridici potrà essere adottato con una dichiarazione formale al Vertice di Nizza per poi essere integrato, in futuro, nel Trattato. La Convenzione ha fatto secondo me un ottimo lavoro e sono orgogliosa di aver potuto parteciparvi. Quanto prima il documento verrà integrato nei Trattati, tanto meglio, poiché in tal modo i Trattati assumeranno carattere costituzionale e i cittadini si avvicineranno all’Europa, in virtù di uno strumento legislativo rivolto appositamente a loro."@it9
"Mr President, in this debate on the informal summit in Biarritz, I would like to focus on the IGC and the Charter. Concerning the IGC, I would like to highlight three points. Firstly, the issue of majority decision-making. As I understand it, the French Presidency has presented 45 articles and topics with regard to majority decision-making. This is looking reasonably promising, provided that this number is not cut down to 35 or 40 topics in Nice. But of particular importance is the fact that those topics which will fall under the scope of qualified majority will also fall under the scope of codecision with the European Parliament, and this issue does not appear to be an open-and-shut case. Indeed, if this does not happen, both the national parliaments and the European Parliament will be sidelined, and the democratic rift will widen rather than narrow. Surely that is the last thing we want.
Secondly, the issue of the number of Commissioners. Like Mr Brok, I would like to stress here once again that one Commissioner per Member State is absolutely vital to give each country a place in the European executive. As for the number of MEPs, nobody is in favour of more than 700. Would it then not be useful to work on the basis of the new numbers during the next elections in 2004? If new Member States then join, the new numbers can be applied and we will automatically remain under the 700 mark, for if we overstep the mark once, I do not think we can go back.
And finally, the Charter. I gather that the document was well-received at Biarritz and that it can be adopted following a number of legal clarifications and subject to an official declaration at the Summit in Nice, to be incorporated at a later stage in the Treaties. In my opinion, the Convention did sterling work and I am proud to have been part of this Convention. The sooner the document can be incorporated in the Treaties, the better, because in that way, the Treaties will gain a constitutional dimension and the citizens will be drawn closer to Europe, because it will mean that a piece of legislation specifically for their benefit has got off the ground."@lv10
"Senhor Presidente, neste debate sobre a Cimeira informal de Biarritz, queria também concentrar-me na CIG e na Carta. No que diz respeito à CIG, há três pontos que quero sublinhar. Em primeiro lugar, a questão do processo de tomada de decisão por maioria qualificada. Entendi que a Presidência francesa propôs quarenta e cinco artigos e temas, para serem submetidos a um processo de tomada de decisão por maioria qualificada. Parece bastante bom, pelo menos se em Nice não forem, de facto, novamente reduzidos para trinta e cinco ou quarenta temas. O que, porém, é particularmente importante neste caso é o facto de os temas que vão ser abrangidos pela maioria qualificada irem, simultaneamente, ser abrangidos pelo processo de co-decisão com o Parlamento Europeu, o que não parece assunto encerrado. Se tal não acontecer, de facto, tanto os parlamentos nacionais como o Parlamento Europeu serão postos fora de jogo, aumentando, em vez de diminuir, o défice democrático, o que, na verdade, é a última coisa que desejamos.
O segundo ponto diz respeito ao número de Comissários. Queria também sublinhar aqui, uma vez mais – e o senhor deputado Brok também acaba de dizer qualquer coisa sobre o assunto –, a necessidade absoluta de haver
Comissário por Estado-Membro, de molde a dar-se a cada país um lugar na administração europeia. Quanto ao número de deputados europeus, ninguém quer ir além dos setecentos. Não seria conveniente que nas eleições de 2004, nas próximas eleições, portanto, se partisse já dos novos números? Se, nessa altura, entrarem mais Estados-Membros, já podemos usar esses novos números, nunca ultrapassando, automaticamente, o limite dos setecentos, porquanto, se isso acontecer uma só vez, julgo que nunca mais conseguiremos regressar a eles.
Para terminar, Senhor Presidente, a Carta. Ouvi dizer que o documento foi bem recebido em Biarritz, e que, após alguns esclarecimentos jurídicos, mediante uma declaração oficial da Cimeira, poderá ser aprovada em Nice, para futura integração nos Tratados. Em minha opinião, a Convenção realizou um excelente trabalho, motivo por que também me orgulho de me ter sido dado ser um dos seus membros. Quanto mais cedo o documento puder ser integrado nos Tratados, melhor, pois que, desse modo, os Tratados adquirirão um carácter constitucional, ficando os cidadãos mais próximos da Europa, porque, inclusive, foi precisamente para eles que, do nada, se criou um documento legislativo específico."@pt11
"Herr talman! I denna debatt om det informella toppmötet i Biarritz vill jag också koncentrera mig på regeringskonferensen och på stadgan. Vad regeringskonferensen beträffar vill jag betona tre punkter. I första hand frågan om majoritetsbeslut. Jag har förstått att 45 artiklar och frågor har föreslagits av det franska ordförandeskapet för majoritetsbeslut. Det ser ganska bra ut, om det nu inte på nytt kommer att begränsas till 35, 40 frågor i Nice. Men det är i sammanhanget särskilt viktigt att de frågor som faller under kvalificerad majoritet också kommer att falla under medbeslutande med Europaparlamentet, och det förefaller inte vara något som är avgjort. Om det inte sker, då blir nämligen såväl de nationella parlamenten som Europaparlamentet utmanövrerade, och det demokratiska tomrummet blir större i stället för mindre, och det är väl ändå det sista vi önskar.
Den andra punkten gäller antalet kommissionärer. Jag vill även här, och Brok sade nyss också något om det, återigen betona att det är absolut nödvändigt med en kommissionär per medlemsstat för att ge varje land en plats i den europeiska styrelsen. Vad antalet ledamöter av Europaparlamentet beträffar vill ingen gå högre än 700. Skulle det då inte vara meningsfullt att redan vid valet 2004, alltså vid det kommande valet, utgå från det nya antalet. Om det då tillkommer medlemsstater kan man redan använda det nya antalet, och då kommer vi automatiskt aldrig över 700, för om det har skett en gång tror jag att vi aldrig mer får det tillbaka.
Och slutligen, herr talman, stadgan. Jag har förstått att handlingen har tagits emot väl i Biarritz, och att den efter några juridiska förtydliganden kan godkännas via ett officiellt uttalande av toppmötet i Nice för att i framtiden bli upptagen i fördragen. Enligt min uppfattning har konventet utfört ett utmärkt arbete, och jag är också stolt över att jag fick vara ledamot av detta konvent. Ju förr handlingen kan tas upp i fördragen desto bättre, eftersom fördragen därigenom får en konstitutionell karaktär och medborgarna kommer närmare Europa eftersom en särskild lagstiftning har skapats just för dem."@sv13
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
"um"11
|
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples