Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2000-10-24-Speech-2-032"
| Predicate | Value (sorted: default) |
|---|---|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.20001024.2.2-032"4
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:speaker | |
| lpv:spoken text |
"Madam President, let us be clear about one matter: the single greatest challenge facing the Union is the reform of the EU institutions so that the enlargement process can take place. We all know that enlargement of the Union cannot take place until decision-making procedures within the key institutions are reformed; however, such a reform process must be fair and balanced. It must protect the position of smaller Member States within the Union. It must also protect cultural, linguistic and national diversities.
It is clear from the debates that have been taking place across Europe, including those in Biarritz, that larger Member States are seeking, in part, to bully smaller Member States to reform the European Union in line with the direction taken by larger Member States and in accordance with their wishes. This is an unacceptable situation.
Let us reflect for a moment on the ratification procedure for any newly revised European Union treaty. It is constitutionally imperative for a referendum to be held in Denmark, Portugal and Ireland before any treaty can come into force.
If the European Treaty accepted at Nice completely dilutes the influence and representation of smaller Member States, it is going to be very difficult to sell it and secure approval for it in referendums in these three countries. Decision-makers within the governments of the larger Member States should remember that seeking the approval of the citizens in a referendum is not a mere technicality or a rubber-stamp operation. One has to convince the citizens in these countries of the clear merits of any new European treaty. It must strike the balance between ensuring that the enlargement process can proceed and ensuring that smaller Member States retain a strong voice in the decision-making procedures of the European Union."@en3
|
| lpv:spokenAs | |
| lpv:translated text |
"Fru formand, lad os slå én ting fast: Den største udfordring for Unionen er reformen af EU-institutionerne, så udvidelsesprocessen kan iværksættes. Vi ved alle, at udvidelsen af Unionen ikke kan finde sted, før de vigtigste institutioners beslutningsprocedurer reformeres. Men en sådan reform skal være retfærdig og afbalanceret. En reform skal beskytte de små medlemsstaters position inden for Unionen og tage højde for kulturelle, sproglige og nationale forskelle.
Det fremgår tydeligt af forhandlingerne i Europa og i Biarritz, at de større medlemsstater forsøger at presse de mindre medlemsstater til at gå ind for reformer i Unionen efter de større medlemsstaters ønsker. Det er helt uacceptabelt.
Lad os et øjeblik dvæle ved ratifikationsproceduren for enhver nyligt revideret traktat. Det er af afgørende forfatningsmæssig betydning at afholde folkeafstemning i Danmark, Portugal og Irland før ikrafttrædelse af en traktat.
Hvis Den Europæiske Unions charter, som blev accepteret i Nice, medfører mindre indflydelse til og repræsentation af de mindre medlemsstater, vil det være meget vanskeligt at opnå godkendelse ved folkeafstemningerne i disse tre lande. Beslutningstagere i de større medlemsstaters regeringer skal huske, at det ikke blot er en formalitet at opnå borgernes godkendelse i en folkeafstemning. Man skal overbevise borgerne i disse lande om de klare fordele ved en ny traktat om Den Europæiske Union. Der skal være en balance mellem sikringen af, at udvidelsesprocessen skrider frem, og at medlemsstaterne beholder deres indflydelse i Den Europæiske Unions beslutningsprocesser."@da1
"Frau Präsidentin, wir sollten uns über Folgendes absolut im Klaren sein: die bei weitem größte Herausforderung für die Union ist die Reform der Organe der Europäischen Union, ohne die der Erweiterungsprozess nicht stattfinden kann. Wir alle wissen, dass die Erweiterung der Union erst nach einer Reform der Entscheidungsstrukturen innerhalb der Schlüsselinstitutionen möglich ist. Ein solcher Reformprozess muss jedoch gerecht und ausgewogen sein. Der Status der kleineren Mitgliedstaaten in der Union darf nicht angetastet werden. Bewahrt werden müssen auch die kulturellen, sprachlichen und nationalen Unterschiede.
Wie aus den Gesprächen hervorgeht, die in ganz Europa, darunter auch Biarritz, geführt wurden, wollen die größeren Mitgliedstaaten die kleineren teilweise zu einer Reform der Europäischen Union drängen, die der von den größeren Mitgliedstaaten eingeschlagenen Richtung und ihren Wünschen entspricht. Dies kann nicht hingenommen werden.
Rufen wir uns für einen Augenblick den Ratifizierungsprozess für einen beliebigen soeben geänderten Unionsvertrag in Erinnerung. Bevor ein Vertrag in Dänemark, Portugal und Irland in Kraft treten kann, muss gemäß Verfassung dieser Länder ein Referendum durchgeführt werden.
Wenn der in Nizza angenommene Europäische Vertrag den Einfluss und das Mitspracherecht kleinerer Mitgliedstaaten in gravierendem Maße beschneidet, dann wird es außerordentlich schwierig sein, die Bevölkerung dieser drei Länder dafür zu begeistern und ihre Zustimmung in den jeweiligen Referenden zu erhalten. Die Entscheidungsträger in den Regierungen der größeren Mitgliedstaaten sollten daran denken, dass die Zustimmung der Bürger in einem Referendum keine reine Formsache oder im Vorbeigehen zu erlangen ist. Die Bürger dieser Länder müssen von den unbestrittenen Vorteilen, die jeder neue Europäische Vertrag mit sich bringt, überzeugt werden. Es gilt sicherzustellen, dass der Erweiterungsprozess fortgeführt werden kann, und gleichzeitig den kleineren Mitgliedstaaten bei der Entscheidungsfindung in der Europäischen Union ein starkes Mitspracherecht einzuräumen."@de7
"Κυρία Πρόεδρε, ας είμαστε σαφείς σχετικά με κάτι: η πιο κολοσσιαία πρόκληση την οποία αντιμετωπίζει η Ένωση είναι η μεταρρύθμιση των θεσμικών της οργάνων έτσι ώστε να μπορέσει να υλοποιηθεί η διαδικασία της διεύρυνσης. Όλοι μας γνωρίζουμε ότι η διεύρυνση δε θα μπορέσει να υλοποιηθεί εάν δεν προηγηθεί η μεταρρύθμιση των διαδικασιών λήψεως αποφάσεων στα βασικά θεσμικά όργανα. Ωστόσο, μια τέτοια μεταρρύθμιση θα πρέπει να είναι και δίκαιη και εξισορροπημένη. Θα πρέπει να προστατεύει τη θέση των μικρότερων χωρών της Ένωσης καθώς επίσης και τις πολιτιστικές, γλωσσικές και εθνικές ιδιαιτερότητες.
Από όλες τις συζητήσεις που λαμβάνουν χώρα σε ολόκληρη την Ευρώπη, συμπεριλαμβανομένων των συζητήσεων στο Μπιαρρίτς, προκύπτει ότι τα μεγαλύτερα κράτη μέλη επιζητούν να εξαναγκάσουν κατά κάποιον τρόπο τα μικρότερα κράτη μέλη να συμφωνήσουν σ’ εκείνες τις μεταρρυθμίσεις της Ευρωπαϊκής Ένωσης που ακολουθούν τις επιθυμίες και τις κατευθύνσεις των μεγάλων κρατών μελών. Το γεγονός αυτό είναι εντελώς απαράδεκτο.
Ας αναλογιστούμε για ένα λεπτό τη διαδικασία κύρωσης για οποιαδήποτε πρόσφατα αναθεωρημένη συνθήκη της Ευρωπαϊκής Ένωσης. Η διενέργεια δημοψηφίσματος στη Δανία, την Πορτογαλία και την Ιταλία αποτελεί συνταγματική επιταγή στις χώρες αυτές για να θέσουν σε ισχύ την οποιαδήποτε συνθήκη.
Εάν η Ευρωπαϊκή Συνθήκη η οποία θα εγκριθεί στη Νίκαια υποβαθμίσει εντελώς την επιρροή και την αντιπροσώπευση των μικρότερων κρατών μελών, τότε θα είναι πάρα πολύ δύσκολο να την “πουλήσουμε” στις τρεις αυτές χώρες και να επιτύχουμε την έγκρισή της μέσω των αντίστοιχων δημοψηφισμάτων. Εκείνοι που λαμβάνουν τις αποφάσεις μέσα στα κυβερνητικά κλιμάκια των μεγαλύτερων κρατών μελών δε θα πρέπει να λησμονούν ότι η διαδικασία επιζήτησης της έγκρισης των πολιτών μέσω ενός δημοψηφίσματος, δεν αποτελεί κατά κανένα τρόπο κάποια τυπική διαδικασία ή μια διαδικασία έγκρισης στα τυφλά. Οι πολίτες των παραπάνω χωρών θα πρέπει να έχουν πεισθεί για τα σαφή πλεονεκτήματα της οποιασδήποτε νέας ευρωπαϊκής Συνθήκης. Θα πρέπει να βρεθεί η ισορροπία μεταξύ της διασφάλισης ότι η διαδικασία διεύρυνσης θα μπορέσει να προχωρήσει απρόσκοπτα και της βεβαιότητας ότι τα μικρότερα κράτη μέλη θα μπορέσουν να διατηρήσουν μια σημαντική θέση στις διαδικασίες λήψεως αποφάσεων της Ευρωπαϊκής Ένωσης."@el8
"(EN) Señora Presidenta, una cosa debe quedar clara: el imperativo más importante que afronta la Unión es la reforma de las instituciones de la UE para que se pueda hacer la ampliación. Todos sabemos que, mientras no se hayan reformado los procedimientos de adopción de decisiones en las instituciones fundamentales, no se puede hacer la ampliación de la Unión; sin embargo, semejante proceso de reforma debe ser imparcial y equilibrado. Debe proteger la posición de los Estados miembros más pequeños dentro de la Unión. También debe proteger las diversidades culturales, lingüísticas y nacionales.
De los debates que se han ido celebrando en toda Europa, incluidos los de Biarritz, resulta claro que los Estados miembros mayores están intentando en parte intimidar a los Estados miembros menores para reformar la Unión Europea en consonancia con la orientación seguida por los primeros y con sus deseos. Se trata de una situación inaceptable.
Reflexionemos por un momento sobre el procedimiento de ratificación de cualquier Tratado de la Unión Europea recién revisado. Antes de que Tratado alguno entre en vigor, es constitucionalmente imperativo que se celebren referéndums en Dinamarca, Portugal e Irlanda.
Si el Tratado europeo aceptado en Niza diluye completamente la influencia y la representación de los Estados miembros menores, va a ser muy difícil presentarlo y lograr su aprobación en los referéndums de esos tres países. Los encargados de la adopción de decisiones en los Gobiernos de los Estados miembros mayores deben recordar que intentar conseguir la aprobación de los ciudadanos en un referéndum no es un simple detalle técnico o una simple operación de refrendo. Hay que convencer a los ciudadanos de esos países de los méritos claros de cualquier nuevo Tratado europeo. Debe lograr el equilibrio entre la garantía de que pueda proseguir el proceso de ampliación y la conservación por parte de los Estados miembros menores de una voz potente en los procedimientos de adopción de decisiones de la Unión Europea."@es12
"Arvoisa puhemies, tehkäämme yksi asia selväksi: Euroopan unionin suurin yksittäinen haaste on EU:n toimielinten uudistaminen niin, että laajentumisprosessi voidaan viedä läpi. Me kaikki tiedämme, että EU ei voi laajentua, ennen kuin päätöksentekomenettelyjä tärkeimmissä toimielimissä on uudistettu; sellaisen uudistusprosessin on kuitenkin oltava oikeudenmukainen ja tasapainoinen. Sen on suojeltava unionin pienten jäsenvaltioiden asemaa. Sen on myös suojeltava kulttuurista, kielellistä ja kansallista monimuotoisuutta.
Kaikkialla Euroopassa käydyistä keskusteluista, myös Biarritzissa käydyistä keskusteluista, on tullut selväksi, että suuret jäsenvaltiot pyrkivät pelottelemaan pieniä jäsenvaltioita uudistamaan Euroopan unionia suurten jäsenvaltioiden omaksumaan suuntaan ja niiden toivomusten mukaisesti. Tätä tilannetta ei voida hyväksyä.
Miettikäämme hetki minkä tahansa äskettäin tarkistetun Euroopan unionin perussopimuksen ratifiointia. Tanskassa, Portugalissa ja Irlannissa on perustuslain määräysten mukaan järjestettävä kansanäänestys, ennen kuin mikään perussopimus voi tulla voimaan.
Jos Nizzassa hyväksyttävä Euroopan unionin perustamissopimus heikentää selvästi pienten jäsenvaltioiden vaikutusvaltaa ja edustusta, on erittäin vaikeaa saada se hyväksytyksi ja varmistaa sen hyväksyntä näiden kolmen maan kansanäänestyksissä. Suurten jäsenvaltioiden hallitusten päättäjien olisi muistettava, että kansalaisten hyväksynnän saaminen kansanäänestyksessä ei ole pelkkä tekninen seikka tai kumileimasintoiminto. Näiden maiden kansalaiset on saatava vakuuttuneiksi kaikkien Euroopan perussopimusten selvistä ansioista. Siinä on löydettävä tasapaino niin, että varmistetaan laajentumisen jatkuminen ja pienten jäsenvaltioiden vahvan vaikutusvallan säilyminen Euroopan unionin päätöksentekoprosesseissa."@fi5
"Madame la Présidente, soyons clairs sur un point : le seul grand défi qui se pose à l'Union est la réforme des institutions de l’UE, qui doit permettre au processus d'élargissement d'avoir lieu. Nous savons tous que l'élargissement de l'Union est impossible sans une réforme préalable des modalités de prise de décision dans les institutions clés ; néanmoins le mécanisme de réforme doit être juste et équilibré. Il doit garantir une protection aux États membres les plus petits de l'Union. Il doit également respecter les diversités culturelles, linguistiques, et nationales.
Il ressort clairement des débats qui ont lieu partout en Europe, y compris ceux de Biarritz, que les États membres les plus grands cherchent, en partie, à faire pression sur les États membres les plus petits afin de réformer l'Union européenne conformément à la ligne politique suivie par les États les plus grands et également selon leurs désirs. Cette situation est inacceptable.
Réfléchissons un instant à la procédure de ratification de tout traité révisé de l'Union européenne. Il est impératif, d'un point de vue constitutionnel, que des référendums aient lieu au Danemark, au Portugal, et en Irlande avant qu’un nouveau traité ne puisse entrer en vigueur.
Si le Traité européen accepté à Nice atténue complètement l'influence et la représentation des États membres les plus petits, il sera très difficile de le défendre et de le faire approuver lors de référendums dans ces trois pays. Les décideurs des gouvernements des États membres les plus grands devraient se rappeler que demander l'approbation des citoyens lors d'un référendum est bien plus qu'une simple formalité technique ou administrative. Il s'agit en effet de convaincre les citoyens de ces pays des mérites évidents de tout nouveau traité européen. Il faudra donc arriver à trouver un équilibre pour garantir la poursuite du processus d'élargissement et assurer aux États membres les plus petits qu'ils garderont une voix décisive dans les procédures de prise de décisions au sein de l'Union européenne."@fr6
"Signora Presidente, vorrei che fossimo ben chiari su un punto: la sfida maggiore che attende l’Unione europea è la riforma delle Istituzioni comunitarie, in modo che possa aver luogo il processo di ampliamento. Sappiamo tutti che l’ampliamento risulterà impossibile fino a quando non saranno riformati i processi decisionali delle Istituzioni più importanti. Tuttavia, l’ampliamento dovrà essere equo ed equilibrato, tutelando la posizione degli Stati membri più piccoli all’interno dell’Unione nonché la molteplicità culturale, linguistica ed etnica.
Dalle discussioni che hanno avuto luogo in tutta Europa, comprese quelle di Biarritz, risulta chiaro che gli Stati membri più grandi stanno cercando, per lo meno in parte, di prevaricare quelli più piccoli nel portare avanti una riforma dell’Unione europea in linea con la direzione da loro già imboccata e conforme ai loro desideri. Si tratta di una situazione inaccettabile.
Vorrei che riflettessimo un momento sulla procedura di ratifica di un nuovo Trattato riveduto per l’Unione europea. E’ imprescindibile sotto il profilo costituzionale indire un
per la Danimarca, il Portogallo e l’Irlanda prima che possa entrare in vigore un nuovo Trattato.
Se il Trattato europeo che sarà approvato a Nizza andrà a sminuire il peso e la rappresentanza degli Stati membri più piccoli, sarà molto difficile renderlo appetibile e ottenere la necessaria approvazione nelle consultazioni referendarie in questi tre paesi. Coloro che, all’interno degli Stati membri più grandi, sono investiti di poteri decisionali a livello governativo, dovrebbero ricordare che chiedere l’approvazione dei cittadini mediante
non è una questione puramente tecnica o un’operazione di
burocratica. E’ necessario invece convincere i cittadini di questi paesi dei meriti evidenti di un nuovo Trattato europeo. Questo Trattato deve coniugare la necessità di portare avanti il processo di ampliamento con il mantenimento di una posizione di forza degli Stati membri più piccoli nei processi decisionali dell’Unione europea."@it9
"Madam President, let us be clear about one matter: the single greatest challenge facing the Union is the reform of the EU institutions so that the enlargement process can take place. We all know that enlargement of the Union cannot take place until decision-making procedures within the key institutions are reformed; however, such a reform process must be fair and balanced. It must protect the position of smaller Member States within the Union. It must also protect cultural, linguistic and national diversities.
It is clear from the debates that have been taking place across Europe, including those in Biarritz, that larger Member States are seeking, in part, to bully smaller Member States to reform the European Union in line with the direction taken by larger Member States and in accordance with their wishes. This is an unacceptable situation.
Let us reflect for a moment on the ratification procedure for any newly revised European Union treaty. It is constitutionally imperative for a referendum to be held in Denmark, Portugal and Ireland before any treaty can come into force.
If the European Treaty accepted at Nice completely dilutes the influence and representation of smaller Member States, it is going to be very difficult to sell it and secure approval for it in referendums in these three countries. Decision-makers within the governments of the larger Member States should remember that seeking the approval of the citizens in a referendum is not a mere technicality or a rubber-stamp operation. One has to convince the citizens in these countries of the clear merits of any new European treaty. It must strike the balance between ensuring that the enlargement process can proceed and ensuring that smaller Member States retain a strong voice in the decision-making procedures of the European Union."@lv10
"Mevrouw de Voorzitter, één ding is volgens mij wel duidelijk: de grootste, maar ook moeilijkste taak waarvoor de Unie zich momenteel geplaatst ziet is de hervorming van de EU-instellingen, zodat het uitbreidingsproces van start kan gaan. Wij weten allen dat er geen uitbreiding van de Unie kan plaatsvinden, voordat de besluitvormingsprocedures binnen de belangrijkste instellingen zijn hervormd; een dergelijk hervormingsproces dient echter een eerlijk en evenwichtig karakter te hebben. Het moet de positie van de kleinere staten binnen de Unie beschermen. Het dient ook de culturele, linguïstische en nationale diversiteit te waarborgen.
Uit de discussies die overal in Europa, en ook in Biarritz, zijn gevoerd blijkt dat de grotere lidstaten, voor een deel, druk proberen uit te oefenen op de kleinere lidstaten om de Europese Unie te hervormen in de richting die de grotere lidstaten zijn ingeslagen en in overeenstemming met hun wensen. Dat is een onacceptabele situatie.
Laten wij een ogenblik stilstaan bij de ratificatieprocedure die geldt voor een EU-Verdrag dat wordt herzien. In zo'n geval is men grondwettelijk verplicht in Denemarken, Portugal en Ierland een referendum te houden voordat het Verdrag in werking kan treden.
Als in het Europese Verdrag dat in Nice wordt aangenomen de invloed en vertegenwoordiging van de kleinere lidstaten sterk verwateren, zal het moeilijk worden om het in de bovengenoemde drie landen aan de man te brengen en via een referendum goedgekeurd te krijgen. Besluitvormers binnen de regeringen van de grotere staten moeten niet vergeten dat het niet gaat om een formaliteit of om een automatisme wanneer men de burgers in een referendum om goedkeuring vraagt. Men dient de burgers in deze landen te overtuigen van de duidelijke pluspunten van een nieuw Europees Verdrag. Er moet een evenwicht gevonden worden tussen de garantie dat het uitbreidingsproces van start kan gaan en de garantie dat de kleinere lidstaten een sterke stem houden in de besluitvormingsprocedures van de Europese Unie."@nl2
"Senhora Presidente, vamos ser claros quanto a uma questão: o maior desafio que a União tem pela frente é a reforma das Instituições da UE, por forma a que o processo de alargamento se possa realizar. Todos estamos cientes de que o alargamento da União não pode acontecer enquanto a reforma dos procedimentos decisórios, no âmbito das Instituições-chave, não for uma realidade; porém, um processo de reformas deste alcance tem de ser justo e equilibrado. Terá de proteger a posição dos Estados-Membros mais pequenos dentro da União. Terá igualmente de proteger as diversidades culturais, linguísticas e nacionais.
Nos debates que têm tido lugar em toda a União Europeia, incluindo os realizados em Biarritz, é perfeitamente visível que os Estados-Membros mais fortes estão a tentar, em parte, intimidar os Estados-Membros mais pequenos, para que as reformas da União Europeia sejam orientadas segundo o rumo escolhido pelos grandes e segundo os seus anseios. Esta situação é inaceitável.
Ponderemos, por um momento, no processo de ratificação de qualquer Tratado da União Europeia recentemente revisto. É constitucionalmente imperativo a realização de um referendo na Dinamarca, em Portugal e na Irlanda antes da entrada em vigor de qualquer Tratado.
Se o Tratado Europeu que vier a ser aprovado em Nice enfraquecer a influência e a representação dos Estados-Membros mais pequenos, irá ser muito difícil "vendê-lo" e assegurar a aprovação do mesmo nestes três países. Os decisores dos Governos dos EstadosMembros maiores devem ter presente que pedir a aprovação dos cidadãos num referendo não constitui uma mera questão técnica ou um processo de carácter automático. Há que persuadir os cidadãos desses países das vantagens óbvias de um novo Tratado. Terá de conseguir um equilíbrio entre, por um lado, a garantia da consecução do processo de alargamento e, por outro, a garantia de que os Estados-Membros mais pequenos manterão uma voz forte nos processos de tomada de decisão dentro da União Europeia."@pt11
"Fru talman! Låt oss klargöra en sak: Den enda stora utmaningen för unionen är reformen av EU:s institutioner så att utvidgningen kan äga rum. Vi vet alla att utvidgningen av unionen inte kan äga rum förrän beslutsprocesserna inom de stora institutionerna har ändrats. En sådan reformprocess måste dock vara rättvis och balanserad. Den måste skydda mindre medlemsstaters ställning inom unionen. Den måste också skydda kulturella, språkliga och nationella olikheter.
Från de debatter som har ägt rum runt om i Europa, inbegripet dem i Biarritz, är det tydligt att större medlemsstater delvis försöker tvinga mindre medlemsstater att reformera Europeiska unionen i enlighet med den linje som de större medlemsstaterna har beslutat och i enlighet med deras önskemål. Detta är en oacceptabel situation.
Låt oss ett ögonblick fundera på ratificeringsförfarandet för varje nyligen reviderat EU-fördrag. Det är konstitutionellt ett oavvisligt krav att en folkomröstning äger rum i Danmark, Portugal och Irland, innan något fördrag kan träda i kraft.
Om det europeiska fördrag som godkänns i Nice helt försvagar mindre medlemsstaters inflytande och representation kommer det att bli mycket svårt att sälja det och få acceptans för det i folkomröstningar i dessa tre länder. Beslutsfattare i regeringar i större medlemsstater måste komma ihåg att det inte bara är en formalitet eller en gummistämpeloperation att få medborgarnas godkännande i en folkomröstning. Man måste övertyga medborgarna i dessa länder om varje nytt europeiskt fördrags klara fördelar. Man måste få en balans mellan att säkerställa att utvidgningen kan fortsätta och att garantera att mindre medlemsstater bibehåller en stark röst i Europeiska unionens process för beslutsfattande."@sv13
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
"Collins (UEN )."8,10,3,12
|
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples