Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2000-10-05-Speech-4-176"
| Predicate | Value (sorted: default) |
|---|---|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.20001005.12.4-176"4
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:speaker | |
| lpv:spoken text |
"Señora Presidenta, yo creo que este debate conjunto, que es un verdadero debate de urgencia porque estamos hablando sobre lo que está ocurriendo, requiere, en primer lugar, una afirmación fuerte en la que las tres instituciones nos podamos reconocer. Y es que tenemos que hacer frente y asumir nuestras responsabilidades como Unión Europea en relación, no sólo con los problemas que nos preocupan, sino con los grandes temas de la paz en el mundo.
Podremos discutir sobre cómo nos organizamos, porque estamos creando algo nuevo, pero hay una primera afirmación común, que es precisamente que necesitamos una política exterior y de seguridad común que sea real.
Y, en este momento, nos encontramos con que el Parlamento de Belgrado está en llamas -sabemos lo que es incendiar un Parlamento en la historia de Europa, y sabemos también la responsabilidad que tienen los líderes que conducen a sus pueblos al desastre.
Yo creo que, en ese sentido -no es que Milosevic nos vaya a escuchar-, tenemos que reiterar que nosotros no estamos en contra del pueblo serbio. Estamos en contra de los líderes que le han conducido, seguramente, al mayor desastre de su historia.
Y tenemos que tenderle la mano de una manera muy simbólica -como ha dicho el Sr. Solana- con esa reunión en Zagreb. Ahí se ve verdaderamente el cambio que se produce cuando una democracia se consolida en un país.
En relación con Oriente Medio, los europeos hemos hecho un esfuerzo -Venecia, Madrid, Oslo, Estocolmo- y hemos apoyado verdaderamente el fomento y el desarrollo de ese proceso. No hay que dejar que los líderes que quieren radicalizar el proceso y las fuerzas extremistas lo lleven al desastre, sobre todo a partir de una provocación simbólica en uno de los lugares más sagrados del mundo -lo vimos el mes pasado en el debate sobre el futuro de Jerusalén.
Pero, además, también tenemos que reiterar que los europeos no sólo estamos dispuestos a ayudar económicamente. Nosotros queremos asumir toda nuestra responsabilidad y, sobre todo, asumirla en un momento en que lo que hace falta es rebajar la tensión, volver a llevar a la mesa a las partes para poder encontrar una solución equilibrada.
Yo creo que ése es un compromiso que tenemos que reiterar, de manera unánime, hoy y yo animo tanto al Secretario del Consejo y Alto Representante de la Política Exterior y de Seguridad Común como a la Comisión para que no cejen en el empeño y expresen esa voluntad unánime de todos los pueblos y de todos los representantes de la Unión Europea."@es12
|
| lpv:spokenAs | |
| lpv:translated text |
"Fru formand, jeg tror, at denne forhandling under ét, som er en sand aktuel og opsættelig debat, fordi vi taler om noget, som sker lige nu, først og fremmest kræver en stærk bekræftelse, hvor de tre institutioner kan anerkende hinanden. Og vi skal opfylde og påtage os vores forpligtelser som Europæisk Union ikke alene i forbindelse med de problemer, der bekymrer os, men også i forbindelse med de store fredsemner i verden.
Vi kan diskutere, hvordan vi skal organisere os, for vi er ved at skabe noget nyt, men der er en første fælles bekræftelse, og det er netop, at vi har brug for en sand fælles udenrigs- og sikkerhedspolitik.
Og i dette øjeblik står vi over for en situation, hvor parlamentet i Beograd står i flammer - vi ved, hvad det vil sige at sætte ild til et parlament i Europas historie, og vi ved ligeledes, hvilket ansvar der bæres af de ledere, som fører deres befolkninger ud i kaos.
Jeg tror, at vi i denne henseende - det er ikke, fordi Milosevic lytter til os - skal gentage, at vi ikke er imod det serbiske folk. Vi er imod de ledere, som uden tvivl har ført det ud i landets største katastrofe.
Og vi skal komme dem til hjælp på en meget symbolsk måde - som hr. Solana sagde - med dette møde i Zagreb. Der kan man virkelig se den ændring, der sker, når et demokrati konsolideres i et land.
I forbindelse med Mellemøsten har vi europæere gjort en bestræbelse - Venedig, Madrid, Oslo, Stockholm - og vi har virkelig støttet, at denne proces skulle fremmes og udvikles. Vi må ikke lade de ledere, som ønsker at radikalisere processen, og de ekstremistiske styrker føre processen ud i kaos, navnlig ud fra en symbolsk provokation på et af de mest hellige steder i verden - vi så det i sidste måned i drøftelserne om Jerusalems fremtid.
Men derudover skal vi også gentage, at vi europæere ikke alene er villige til at hjælpe økonomisk. Vi vil påtage os hele vores ansvar og navnlig på et tidspunkt, hvor der er brug for at dæmpe spændingen og få parterne tilbage til forhandlingsbordet, således at man kan finde en fornuftig løsning.
Jeg tror, det er et kompromis, som vi skal gentage enstemmigt i dag, og jeg tilskynder såvel Rådets generalsekretær og højtstående repræsentant for den fælles udenrigs- og sikkerhedspolitik som Kommissionen til ikke at opgive sin ihærdighed og give udtryk for denne enstemmige vilje hos alle befolkningerne og alle repræsentanterne i Den Europæiske Union."@da1
"Frau Präsidentin! Ich glaube, dass diese gemeinsame Aussprache, die eine wirkliche Dringlichkeitsdebatte ist, da wir über zu diesem Zeitpunkt stattfindende Ereignisse sprechen, vor allem einer nachdrücklichen Aussage bedarf, mit der die drei Institutionen sich identifizieren können, nämlich dass wir uns als Europäische Union nicht nur den Problemen, die uns bewegen, sondern auch den großen Themen des Weltfriedens stellen und unserer Verantwortung dabei gerecht werden müssen.
Wir können darüber diskutieren, wie wir uns organisieren, denn wir bauen etwas Neues auf, aber es gibt eine wichtige gemeinsame Aussage: dass wir eine gemeinsame Außen- und Sicherheitspolitik brauchen, die der Realität entspricht.
Derzeit steht das Parlament von Belgrad in Flammen – wir wissen aus der Geschichte Europas, was es bedeutet, ein Parlament in Brand setzen, und wir wissen auch um die Verantwortung der Führer, die ihre Völker in die Katastrophe führen.
Ich glaube, in diesem Zusammenhang müssen wir wiederholen – Milosevic wird uns nicht hören , dass wir nicht gegen das serbische Volk sind. Wir sind gegen die Verantwortlichen, die es in die sicherlich größte Katastrophe seiner Geschichte geführt haben.
Wir müssen dem Volk – wie Herr Solana sagte – mit dieser Tagung in Zagreb ganz symbolisch die Hand reichen. Hier wird wahrhaft der Wandel deutlich, der sich vollzieht, wenn sich eine Demokratie in einem Land durchsetzt.
Was den Nahen Osten angeht, so haben wir Europäer Anstrengungen unternommen – Venedig, Madrid, Oslo, Stockholm – und haben in der Tat zur Förderung und Entwicklung dieses Prozesses beigetragen. Man darf nicht zulassen, dass die Führer, die den Prozess radikalisieren wollen, und die extremistischen Kräfte ihn in die Katastrophe führen, vor allem, wenn der Ausgangspunkt eine symbolische Provokation an einem der heiligsten Orte der Welt ist – wir haben das im vergangenen Monat in der Debatte über die Zukunft Jerusalems gesehen.
Doch darüber hinaus müssen wir auch nachdrücklich erklären, dass wir Europäer nicht nur zur wirtschaftlichen Hilfe bereit sind. Wir wollen unsere Gesamtverantwortung wahrnehmen, vor allem zu einem Zeitpunkt, da es darum geht, die Spannungen abzubauen und die Seiten an den Verhandlungstisch zurückzubringen, damit eine ausgewogene Lösung gefunden werden kann.
Ich halte dies für eine Verpflichtung, die wir heute einmütig bekräftigen müssen, und ich fordere sowohl den Sekretär des Rates und Hohen Vertreter für die Gemeinsame Außen- und Sicherheitspolitik wie auch die Kommission auf, nicht in ihren Bemühungen nachzulassen und diesen einmütigen Willen aller Völker und aller Repräsentanten der Europäischen Union zum Ausdruck zu bringen."@de7
"Κυρία Πρόεδρε, πιστεύω ότι αυτή η κοινή συζήτηση, που στην ουσία πρόκειται για συζήτηση με τη διαδικασία του κατεπείγοντος, αφού συζητούμε για τα όσα συμβαίνουν αυτή τη στιγμή, απαιτεί καταρχήν μια αποφασιστική δήλωση, τέτοια που να αντανακλά τη βούληση και των τριών θεσμικών οργάνων μας. Πρέπει, λοιπόν, να αντιμετωπίσουμε την κατάσταση κατάματα και να αναλάβουμε τις ευθύνες μας ως Ευρωπαϊκή Ένωση, σε σχέση, όχι μόνο με τα προβλήματα που μας απασχολούν, αλλά και απέναντι στα μεγάλα ζητήματα που έχουν να κάνουν με την ειρήνη σ' ολόκληρο τον κόσμο.
(
)
Μπορούμε να συζητήσουμε για το πώς θα οργανωθούμε, μια και βρισκόμαστε στη διαδικασία της δημιουργίας κάτι του εντελώς νέου, αλλά υπάρχει ήδη μια πρώτη κοινή παραδοχή, κι αυτή είναι ότι χρειαζόμαστε μια πραγματικά κοινή εξωτερική πολιτική και πολιτική ασφαλείας.
Αυτή τη στιγμή έχουμε στα χέρια μας μια κατάσταση όπου το Κοινοβούλιο του Βελιγραδίου φλέγεται -γνωρίζουμε, εμείς, από την ιστορία της Ευρώπης τι σημαίνει να φλέγεται ένα Κοινοβούλιο - όπως επίσης γνωρίζουμε την ευθύνη που βαρύνει τους ηγέτες εκείνους που οδηγούν τους λαούς τους στον όλεθρο.
Προσωπικά, λοιπόν, πιστεύω ότι με βάση αυτά τα δεδομένα -όχι, δηλαδή, ότι πρόκειται να μας ακούσει ο Mιλόσεβιτς- θα πρέπει να επαναλάβουμε ότι εμείς δεν είμαστε ενάντιοι στο σερβικό λαό. Είμαστε ενάντιοι στους ηγέτες που τον οδήγησαν, αναμφίβολα, στη μεγαλύτερη καταστροφή που γνώρισε η ιστορία του.
(
)
Πρέπει, έτσι, να τείνουμε το χέρι στο λαό με τρόπο πολύ συμβολικό -όπως είπε ο κ. Solana- με αυτή τη συνάντηση στο Zagreb. Σε μια τέτοια πράξη διαφαίνεται πραγματικά η αλλαγή που επέρχεται όταν εδραιώνεται η δημοκρατία σε μια χώρα.
Σε ό,τι αφορά τη Μέση Ανατολή, εμείς οι Ευρωπαίοι κάναμε μια προσπάθεια -Βενετία, Μαδρίτη, Όσλο, Στοκχόλμη- και πραγματικά στηρίξαμε την ανάπτυξη και την εξέλιξη εκείνης της διαδικασίας. Δεν πρέπει να επιτρέψουμε στους ηγέτες εκείνους που θέλουν να οξύνουν τις διαδικασίες και τις ακραίες δυνάμεις, να οδηγήσουν τη διαδικασία στην καταστροφή, ιδίως μέσα από μια συμβολική πρόκληση σε έναν από τους πιο ιερούς τόπους του κόσμου- το είδαμε να συμβαίνει αυτό, τον περασμένο μήνα κατά τη συζήτηση σχετικά με το μέλλον της Ιερουσαλήμ.
Πρέπει, όμως, να επαναλάβουμε ότι εμείς οι Ευρωπαίοι είμαστε διατεθειμένοι να βοηθήσουμε όχι μόνο οικονομικά. Θέλουμε να αναλάβουμε ολόκληρη την ευθύνη μας και κυρίως, να το κάνουμε αυτό σε μια συγκυρία όπου αυτό που χρειάζεται είναι να αποκλιμακωθεί η ένταση, να επιστρέψουν τα μέρη στο τραπέζι των διαπραγματεύσεων, ώστε να υπάρξει δυνατότητα εξεύρεσης μιας ισορροπημένης λύσης.
Πιστεύω ότι αυτή είναι μια δέσμευση που θα πρέπει να επαναλάβουμε ομόφωνα, σήμερα και προσωπικά παροτρύνω τόσο το Γραμματέα του Συμβουλίου και Ανώτατο Εκπρόσωπο Εξωτερικής Πολιτικής και Κοινής Ασφάλειας, όσο και την Επιτροπή να μη διστάσουν να εκφράσουν τη σύσσωμη αυτή βούληση όλων των λαών και όλων των εκπροσώπων της Ευρωπαϊκής Ένωσης."@el8
"Madam President, I think that this joint debate, which is really a topical and urgent debate because we are talking about something that is taking place now, firstly requires a strong declaration with which the three institutions can identify. We have to face up to and shoulder our responsibilities as the European Union, not only regarding the problems that we are dealing with, but also regarding the major issues of world peace.
We can discuss how we organise ourselves, because we are creating something new, but there is a common affirmation, which is precisely that we need a real Common Foreign and Security Policy.
At the moment, we have the Belgrade Parliament in flames – we know what setting a Parliament on fire means in the context of European history, and we know the responsibility held by leaders that lead their people to disaster.
I think that, in this sense – not that Milosevic is going to listen – we have to reiterate that we are not against the Serbian people. We are against the leaders who have surely led them to the greatest disaster in their history.
And we have to offer them our hand in a very symbolic way – as Mr Solana said – with this meeting in Zagreb. There we can really see the change that takes place when a country’s democracy is consolidated.
With regard to the Middle East, as Europeans we have made an effort – Venice, Madrid, Oslo, Stockholm – and we have given real support to the promotion and progress of this process. We should not allow the leaders who wish to radicalise the process and the extremist forces to drive it towards disaster, particularly based on a symbolic provocation in one of the most sacred places in the world, an issue we discussed last month in the debate on the future of Jerusalem.
We also need to reiterate, however, that as Europeans we are not only prepared to provide economic aid. We want to fully shoulder our responsibilities and, above all, to do so at a time when what is needed is to reduce the tension, to bring both sides back to the table in order to find a balanced solution.
I think that this is a commitment that we need to reiterate today, unanimously, and I urge the Secretary of the Council, the High Representative for the Common Foreign and Security Policy and the Commission not to give up on their efforts and to express this unanimous will of all the peoples and all the representatives of the European Union."@en3
"Arvoisa puhemies, mielestäni tämä yhteiskeskustelu, joka on todellakin kiireellinen keskustelu, koska me keskustelemme asioista, jotka tapahtuvat juuri, edellyttää ensinnäkin voimakasta vakaumusta, josta me kolme toimielintä voimme tunnistaa itsemme. Tuo vakaumus on se, että meidän ei pidä taistella ja kantaa vastuuta Euroopan unionina ainoastaan silloin, kun kyse on meitä
huolestuttavista ongelmista vaan myös silloin, kun on kyse koko maailmaa koskettavista rauhankysymyksistä.
Me voimme keskustella siitä, kuinka järjestäydymme, koska me luomme jotakin aivan uutta, mutta meillä on kuitenkin ainakin yksi yhteinen ajatus. Se on nimenomaan se, että me tarvitsemme todella olemassa olevan yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan.
Olemme juuri äsken saaneet tietää, että Belgradissa sijaitseva parlamentti on liekeissä. Me tiedämme, mitä parlamentin palaminen on merkinnyt Euroopan historiassa ja me tiedämme myös, mikä on kansansa tuhoon vievien johtajien vastuu.
Tämän takia sillä eihän Milo�evi� meitä kuuntele meidän on toistettava, ettemme ole Serbian kansaa vastaan. Me vastustamme sen johtajia, jotka ovat johtaneet tuon kansan varmastikin suurimpaan katastrofiin sen historiassa.
Meidän on ojennettava sille erittäin vertauskuvallisesti kätemme tuon kokouksen avulla, kuten korkea edustaja Solana sanoi. Vasta siinä voimme varsinaisesti havaita muutoksen, joka aiheutuu demokratian vakiintumisesta jossakin maassa.
Lähi-idän kysymyksessä me eurooppalaiset olemme ponnistaneet voimamme äärimmilleen Venetsiassa, Madridissa, Oslossa ja Tukholmassa ja olemme todellakin tukeneet tuon prosessin käynnistymistä ja kehitystä. Emme saa antaa prosessin radikalisoitumista haluavien johtajien ja ääriryhmien johdattaa sitä tuhoon, emme varsinkaan yhdessä maailman pyhimpinä pidetyistä paikoista tapahtuneen vertauskuvallisen yllytyksen perusteella, sen kävi ilmi viime kuussa käydyssä Jerusalemin tulevaisuutta koskevassa keskustelussa.
Lisäksi meidän on kuitenkin toistettava, että me eurooppalaiset emme ole varautuneita ainoastaan taloudelliseen tukeen. Haluamme kantaa vastuumme ja ennen kaikkea haluamme kantaa sen ajankohtana, jolloin on tarpeen lieventää jännitystä ja johdattaa osapuolet takaisin neuvottelupöydän ääreen tasapainoisen ratkaisun löytämiseksi.
Minun mielestäni tämä on lupaus, joka meidän on tänään toistettava yksimielisesti. Kannustankin yhtä lailla sekä neuvoston sihteeriä, yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa että komissiota olemaan lannistumatta ja ilmaisemaan Euroopan unionin kaikkien kansojen ja edustajien yhteisen tahdon."@fi5
"Madame la Présidente, je crois que cette discussion commune, qui est un véritable débat d'urgence parce que nous parlons de ce qui se passe actuellement, requiert en premier lieu une affirmation forte dans laquelle les trois institutions puissent se reconnaître. Le fait est que nous devons faire front et assumer nos responsabilités en tant qu'Union européenne par rapport aux problèmes qui nous inquiètent mais aussi aux grandes questions de la paix dans le monde.
Nous pourrons débattre la manière dont nous nous organisons parce que nous créons quelque chose de neuf, mais il y a une première affirmation commune, qui est précisément que nous avons besoin d'une réelle politique étrangère et de sécurité commune.
Actuellement, le parlement de Belgrade est en flammes - et dans l'histoire de l'Europe, nous savons ce que c'est que d'incendier un parlement et nous connaissons également la responsabilité qu'ont les dirigeants qui conduisent leur peuple à la catastrophe.
Je crois que, en ce sens - le problème n'est pas que Milosevic nous écoute - nous devons répéter que nous ne sommes pas contre le peuple serbe. Nous sommes contre les dirigeants qui l'ont certainement conduit à la plus grande catastrophe de son histoire.
Nous devons lui tendre la main de manière très symbolique - comme l'a dit M. Solana - avec cette réunion à Zagreb. C'est là que l'on voit véritablement le changement lorsqu'une démocratie se consolide dans un pays.
Par rapport au Moyen-Orient, nous, les Européens, avons consenti un effort - Venise, Madrid, Oslo, Stockholm - et nous avons véritablement soutenu le promotion et le développement de ce processus. Il ne faut pas permettre aux dirigeants qui veulent radicaliser le processus et aux forces extrémiste de le mener au désastre, surtout à cause d'une provocation symbolique dans un des lieux les plus sacrés du monde - nous l'avons vu le mois dernier lors du débat sur l'avenir de Jérusalem.
Mais nous devons également répéter que les Européens sont disposés à apporter une aide économique et qu'ils veulent également assumer leurs responsabilités et, surtout, les assumer au moment où il faut faire retomber la tension, ramener les parties à la table des négociations pour pouvoir trouver une solution équilibrée.
Je crois qu'il s'agit d'un engagement que nous devons répéter aujourd'hui, de manière unanime, et j'encourage le secrétaire du Conseil et haut représentant pour la PESC ainsi que la Commission à ne pas renoncer à cette entreprise et à exprimer cette volonté unanime de tous les peuples et de tous les représentants de l'Union européenne."@fr6
"Signora Presidente, credo che questa discussione congiunta – un’autentica discussione su temi urgenti visto che parliamo di avvenimenti in corso in queste ore – richieda, innanzi tutto, un’affermazione forte in cui si possano riconoscere tutte e tre le Istituzioni. Occorre che l’Unione europea assuma le proprie responsabilità non solo per le questioni di cui ci occupiamo oggi ma anche per i grandi temi della pace nel mondo.
Potremo discutere sui modi in cui organizzarci, dato che stiamo creando qualcosa di nuovo, ma c’è una prima affermazione comune: abbiamo bisogno di una vera e propria politica estera e di difesa comune.
In questo momento il parlamento di Belgrado è in fiamme; sappiamo bene che cosa vuol dire, nella storia d’Europa, incendiare un parlamento e sappiamo anche quali responsabilità sono da ascrivere ai
che conducono i loro popoli al disastro.
Dobbiamo ribadire con forza – anche se Milosevic non ci ascolterà – che non siamo contro il popolo serbo. Siamo contro i
che lo hanno sospinto verso quello che sicuramente è stato il maggior disastro della sua storia.
Al popolo serbo dobbiamo tendere una mano in modo molto simbolico – come ha sottolineato il signor Solana - con questa riunione di Zagabria. Ecco il cambiamento che si verifica quando in un paese si consolida la democrazia.
Per quanto riguarda il Medio Oriente, l’Europa ha compiuto uno sforzo - Venezia, Madrid, Oslo, Stoccolma – e ha appoggiato vigorosamente l’avanzare di questo processo. Occorre impedire che prevalgano i
desiderosi di radicalizzare il processo e le forze estremiste, soprattutto a partire da una provocazione simbolica in uno dei luoghi più sacri del mondo – lo abbiamo visto lo scorso mese nella discussione sul futuro di Gerusalemme.
Dobbiamo inoltre ribadire che l’Europa è disposta non solo a fornire aiuti economici, ma anche ad assumersi le proprie responsabilità, soprattutto in una fase in cui occorre ridurre la tensione, tornare al negoziato e trovare una soluzione equilibrata.
Ritengo che sia questo l’impegno che oggi dobbiamo ribadire all’unanimità. Esorto il Segretario del Consiglio e Alto rappresentante per la politica estera e la difesa comune nonché la Commissione a non lesinare gli sforzi e a esprimere questa volontà unanime di tutti i popoli e di tutti i rappresentanti dell’Unione europea."@it9
"Madam President, I think that this joint debate, which is really a topical and urgent debate because we are talking about something that is taking place now, firstly requires a strong declaration with which the three institutions can identify. We have to face up to and shoulder our responsibilities as the European Union, not only regarding the problems that we are dealing with, but also regarding the major issues of world peace.
We can discuss how we organise ourselves, because we are creating something new, but there is a common affirmation, which is precisely that we need a real Common Foreign and Security Policy.
At the moment, we have the Belgrade Parliament in flames – we know what setting a Parliament on fire means in the context of European history, and we know the responsibility held by leaders that lead their people to disaster.
I think that, in this sense – not that Milosevic is going to listen – we have to reiterate that we are not against the Serbian people. We are against the leaders who have surely led them to the greatest disaster in their history.
And we have to offer them our hand in a very symbolic way – as Mr Solana said – with this meeting in Zagreb. There we can really see the change that takes place when a country’s democracy is consolidated.
With regard to the Middle East, as Europeans we have made an effort – Venice, Madrid, Oslo, Stockholm – and we have given real support to the promotion and progress of this process. We should not allow the leaders who wish to radicalise the process and the extremist forces to drive it towards disaster, particularly based on a symbolic provocation in one of the most sacred places in the world, an issue we discussed last month in the debate on the future of Jerusalem.
We also need to reiterate, however, that as Europeans we are not only prepared to provide economic aid. We want to fully shoulder our responsibilities and, above all, to do so at a time when what is needed is to reduce the tension, to bring both sides back to the table in order to find a balanced solution.
I think that this is a commitment that we need to reiterate today, unanimously, and I urge the Secretary of the Council, the High Representative for the Common Foreign and Security Policy and the Commission not to give up on their efforts and to express this unanimous will of all the peoples and all the representatives of the European Union."@lv10
"Mevrouw de Voorzitter, volgens mij behoeft dit gezamenlijk debat, dat echt een debat over een actuele dringende kwestie is, in de eerste plaats een krachtige stellingname waarin de drie instellingen zich kunnen vinden. Wij moeten onze verantwoordelijkheden als Europese Unie op ons nemen, niet alleen als het gaat om de problemen die ons nu bezighouden, maar ook als het om grote vredesvraagstukken in het algemeen gaat.
Wij kunnen het hebben over hoe wij ons organiseren, want wij zijn tenslotte iets nieuws aan het opzetten. De belangrijkste gemeenschappelijke stellingname is echter dat wij een echt gemeenschappelijk buitenlands en veiligheidsbeleid nodig hebben.
De huidige stand van zaken is dat het parlement van Belgrado in brand staat. Vanuit de geschiedenis van Europa weten wij wat het in brand steken van een parlement betekent. Wij weten ook wat de verantwoordelijkheid is van de leiders die hun volk in rampspoed storten.
In dit verband moeten wij dan ook benadrukken - Milosevic hoort ons toch niet - dat wij niet tegen het Servische volk zijn, maar tegen de leiders die hun volk in de grootste rampspoed aller tijden hebben gestort.
Zoals de heer Solana heeft gezegd, is die vergadering in Zagreb een zeer symbolische handreiking. De verandering die zich voordoet wanneer de democratie in een land wordt geconsolideerd is daar duidelijk zichtbaar.
Wat betreft het Midden-Oosten heeft Europa pogingen gedaan. Denk aan Venetië, Madrid, Oslo en Stockholm. Wij hebben het vredesproces daadwerkelijk helpen bevorderen en ontwikkelen. Wij mogen niet toestaan dat de leiders die het proces en de extremistische krachten willen radicaliseren er een puinhoop van maken, zeker niet als het gaat om een symbolische provocatie op een van de heiligste plaatsen ter wereld. Dat hebben wij vorige maand bij het debat over de toekomst van Jeruzalem gezien.
Tevens moeten wij echter benadrukken dat wij in Europa niet alleen bereid zijn economische hulp te verstrekken. Wij zijn bereid onze volledige verantwoordelijkheid te dragen, met name indien het nodig is de spanning te verminderen en de strijdende partijen naar de onderhandelingstafel terug te brengen voor het zoeken naar een evenwichtige oplossing.
Ik ben van oordeel dat wij die toezegging hier vandaag eensgezind moeten benadrukken. Ik spoor de secretaris-generaal van de Raad, Hoge Vertegenwoordiger voor het gemeenschappelijk buitenlands en veiligheidsbeleid, en de Commissie aan om de moed niet op te geven en die eensgezinde wil van alle volkeren en vertegenwoordigers van de Europese Unie tot uitdrukking te brengen."@nl2
"Senhora Presidente, eu penso que esta discussão conjunta, que, na realidade, é um verdadeiro debate sobre uma questão urgente, porque estamos a falar sobre o que está a acontecer, requer, em primeiro lugar, a afirmação clara da posição das três Instituições. Temos de enfrentar e assumir as nossas responsabilidades enquanto União Europeia, não só em relação aos problemas que nos preocupam mas também em relação às grandes questões de paz no mundo.
Poderemos discutir sobre o modo de nos organizarmos, porque estamos a criar algo de novo, mas há uma primeira afirmação comum que é, precisamente, a da necessidade de uma verdadeira política externa e de segurança comum.
Neste momento, deparamos com o Parlamento de Belgrado em chamas. Ora, nós sabemos o que significa, na história da Europa, incendiar um Parlamento, e sabemos também a responsabilidade dos líderes que mergulham o povo no caos.
Penso que, nesse sentido, embora saibamos que Milosevic não escuta as nossas palavras, temos que frisar bem que nós não estamos contra o povo sérvio. Estamos contra os líderes que o conduziram, sem dúvida, ao maior desastre da sua história.
Temos de lhe estender a mão de uma forma muito simbólica, como disse Javier Solana, através dessa reunião em Zagreb. Aí se vê verdadeiramente a mudança de atitude, quando uma democracia se consolida num país.
Em relação ao Médio Oriente, os europeus fizeram um esforço – Veneza, Madrid, Oslo, Estocolmo – e apoiaram realmente o desenvolvimento desse processo. É preciso não deixar que os líderes interessados em agudizar o problema e as forças extremistas o comprometam, sobretudo a partir de uma provocação simbólica num dos lugares mais sagrados do mundo, como pudemos verificar, no mês passado, no debate sobre o futuro de Jerusalém.
Devemos, no entanto, salientar que os europeus não estão apenas dispostos a ajudar economicamente. Nós queremos assumir toda a nossa responsabilidade, sobretudo num momento em que o que é preciso é reduzir a tensão, levar de novo à mesa de negociações as partes envolvidas, para poder encontrar uma solução equilibrada.
Eu penso que esse é um compromisso que temos que reafirmar, de forma unânime, hoje, e insto não só o Secretário-Geral do Conselho e Alto Representante da Política Externa e de Segurança Comum como a Comissão para que não renunciem à sua tarefa e manifestem esse desejo unânime de todos os povos e de todos os representantes da União Europeia."@pt11
"Fru talman! Jag anser att denna gemensamma debatt, som verkligen är brådskande eftersom vi talar om det som pågår just nu, i första hand kräver en stark bekräftelse av det som vi tre institutioner kan identifiera oss med. Det är att vi måste möta och ta vårt ansvar som europeisk union inte enbart för de problem som engagerar oss, utan även för de stora frågorna om fred i världen.
Vi kan diskutera hur vi skall organisera oss, för vi håller på att skapa något nytt, men det finns ett första gemensamt uttalande om att vi behöver just en gemensam utrikes- och säkerhetspolitik som är verklig.
I det här ögonblicket finner vi att parlamentet i Belgrad står i ljusan låga – vi vet vad det innebär att sätta ett parlament i Europas historia i brand, och vi vet också vilket ansvar de ledare har som leder sitt folk i fördärvet.
Jag anser att vi därför – inte för att Milosevic hör oss – måste upprepa att vi inte vänder oss emot det serbiska folket. Vi vänder oss emot de ledare som har fört folket in i den säkert värsta katastrofen i dess historia.
Vi måste sträcka ut en hand till dem i symboliskt bemärkelse – som Solana sade – i och med mötet i Zagreb. Här kan man verkligen se den förändring som sker i samband med befästandet av demokratin i ett land.
Vad Mellanöstern beträffar har vi européer gjort en insats – Venedig, Madrid, Oslo, Stockholm – och vi har verkligen främjat utvecklingen av denna process. Vi får inte tillåta att de ledare som vill radikalisera processen och de extremistiska krafterna leder den i fördärvet, i synnerhet inte utifrån en symbolisk provokation på en av världens mest heliga platser – det vi förra månaden såg i debatten om Jerusalems framtid.
Vi måste även upprepa att vi européer inte bara är beredda att hjälpa till rent ekonomiskt. Vi vill ta hela vårt ansvar och framför allt i en tid när det som krävs är att minska spänningarna och återföra parterna till förhandlingsbordet för att uppnå en väl avvägd lösning.
Jag anser att det är ett löfte vi i dag måste upprepa med enhällighet och jag uppmuntrar såväl rådets sekreterare och den höge representanten för utrikespolitik och gemensam säkerhet som kommissionen att inte ge upp i sina försök utan ge uttryck för den gemensamma viljan hos alla folk och Europeiska unionens samtliga företrädare."@sv13
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
"(Aplausos)"12,11
"(Applause)"10,10,3
|
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples