Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2000-10-04-Speech-3-023"
| Predicate | Value (sorted: default) |
|---|---|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.20001004.3.3-023"4
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:speaker | |
| lpv:spoken text |
"Herr Präsident, Herr Kommissar, meine sehr geehrten Damen und Herren! Die Sicherheit von Futter- und Nahrungsmitteln, wir wollen sie garantieren, und wir brauchen dazu einen europaweiten und gangbaren Regelungsrahmen. Die Krisen der letzten Jahre haben uns alle auch hier stärker sensibilisiert. Eines muss klar herausgestellt werden: Die Dioxinkrise war das Ergebnis krimineller Handlungen gegen bestehende Regelungen. Überprüfungen der Richtlinien im Bereich der Futtermittelsicherheit sind nun angesagt. Bei allen Überlegungen müssen wir aber auch den Kreislauf im Auge behalten, das heißt, wir brauchen, wie der französische Ratspräsident Glavany es ausdrückte, einen Qualitätspakt zwischen Gesellschaft, Industrie und Landwirtschaft.
Die Zusammenhänge müssen gesehen werden, von den natürlichen Produktionen über die industrielle Verarbeitung bis hin zur Vermarktung. Bei der Festsetzung von Höchstwerten müssen wir bedenken, dass die Natur ihre eigene Gesetzgebung hat, dass Ernten unterschiedlich ausfallen und dass der Landwirt wegen Umwelteinwirkungen, die er nicht beeinflussen kann, letztendlich einen Schaden davonträgt. Ich fordere deshalb Kommission und Rat auf, Haftungsregelungen zu schaffen, die den Bauern und sein Land schützen, das heißt, Entschädigungsregelungen praktikabel zu machen, letztendlich nach dem Verursacherprinzip.
Die Richtlinie von 1999 war gut durchdacht, und sie kann auch jetzt schon einen Erfolg verzeichnen, denn Belastungen konnten nachweisbar reduziert werden. Deshalb stellt sich mir schon die Frage: Brauchen wir Verschärfungen? Ich denke, wir brauchen vielmehr ein Vorgehen gegen kriminelle Handlungen. Ich möchte die Kolleginnen und Kollegen darüber informieren, dass die Änderungsanträge 41, 42, 43 und 44, die von der EVP-Fraktion eingereicht wurden, zurückgezogen worden sind.
Neu wird nun vorgesehen, den Mitgliedstaaten die Möglichkeit einzuräumen, Aktionswerte einzusetzen, die ihnen einen freien Handlungsspielraum unterhalb der festgesetzten Höchstwerte verschaffen. Im Sinne einer notwendigen europäischen Regelung bergen solche freien Spielräume schon ein Risiko für den Produzenten, den Handel und den Verkehr. Es gibt Unsicherheiten, und damit auch Unsicherheiten im Binnenmarkt. Deshalb muss eine vorgegebene europäische Regelung die Linie sein, an die wir uns alle halten müssen.
Es ist unbedingt notwendig, dass unerwünschte Stoffe, die extrem toxisch sind, weder gehandelt noch vermischt werden dürfen, und das war auch nie der Inhalt der Änderungsanträge. Die Bauern haben ein Recht auf einwandfreie Futtermittel. Nur gesundes Vieh kann auch einen betrieblichen Erfolg sichern. Alle Regelungen sind wirkungslos, wenn sie nicht streng und umfassend kontrolliert werden können. Darum ist es der EVP/ED-Fraktion ein Anliegen, dass es wirkungsvolle Kontrollinstrumente gibt, und wir setzen uns gemeinsam mit der Berichterstatterin dafür ein, dass die Kontrollexperten der Kommission in enger und konstruktiver Zusammenarbeit mit den Kontrollbehörden der Mitgliedstaaten unangekündigte Kontrollen vor Ort durchführen können."@de7
|
| lpv:spokenAs | |
| lpv:translated text |
"Hr. formand, hr. kommissær, mine damer og herrer, vi vil garantere foderstof- og fødevaresikkerheden, og hertil har vi brug for en realistisk lovgivningsramme på europæisk plan. De sidste års kriser har øget bevidstheden om dette emne hos os alle. Én ting skal understreges klart, nemlig at dioxinkrisen var et resultat af kriminelle handlinger i strid med de gældende bestemmelser. Nu er tiden inde til en revision af de direktiver, der angår fødevaresikkerheden. Men i alle vores overvejelser skal vi tænke på kredsløbet, det vil sige, at vi har brug for en kvalitetspagt mellem samfund, industri og landbrug, som den franske rådsformand Glavany udtrykte det.
Det er nødvendigt at se tingene i en sammenhæng, fra de naturlige produktioner over den industrielle forarbejdning til markedsføringen. Når vi fastsætter maksimumsindhold, skal vi huske på, at naturen følger sine egne love, at høsten kan falde forskelligt ud, og at landmændene i sidste ende kan påføres tab som følge af miljøpåvirkninger, de ikke selv har indflydelse på. Derfor opfordrer jeg Kommissionen og Rådet til at fastsætte regler om erstatningsansvar, som beskytter landmanden og hans jord, det vil sige praktisk gennemførlige erstatningsregler efter princippet om, at forureneren betaler.
Direktivet af 1999 var velgennemtænkt, og det kan også allerede nu noteres, at det har været en succes, for det kan dokumenteres, at belastningerne er reduceret. Derfor kan man efter min mening sætte spørgsmålstegn ved, om der er behov for stramninger. Efter min mening har vi snarere brug for at kunne gribe ind over for kriminelle handlinger. Jeg kan meddele kollegerne, at ændringsforslag 41, 42, 43 og 44, som er indgivet af PPE-DE-Gruppen, er trukket tilbage.
Som noget nyt foreslås det nu at give medlemsstaterne mulighed for at fastsætte indgrebstærskler, som giver dem et råderum, hvor de kan disponere frit under det fastsatte maksimumsindhold. Set i forhold til nødvendigheden af en ordning på europæisk plan rummer sådanne frie råderum dog en risiko for producenter, handel og transport. De betyder usikkerhed og dermed også usikkerhed på det indre marked. Derfor skal de europæiske bestemmelser, der fastsættes, være en ordning, der skal overholdes af alle.
Det er ubetinget nødvendigt, at uønskede stoffer, som er ekstremt giftige, hverken må forhandles eller fortyndes, og det har heller aldrig været ændringsforslagenes indhold. Landmændene har ret til sunde foderstoffer. Et godt driftsresultat forudsætter, at kvæget er sundt. Alle ordninger er virkningsløse, hvis der ikke findes en streng og omfattende kontrol. Derfor anser PPE-DE-Gruppen det for vigtigt, at der findes effektive kontrolinstrumenter, og vi anbefaler sammen med ordføreren, at Kommissionens kontroleksperter kan foretage uanmeldte kontrolbesøg på stedet i tæt og konstruktivt samarbejde med medlemsstaternes kontrolmyndigheder."@da1
"Κύριε Πρόεδρε, κύριε Επίτροπε, αξιότιμοι κυρίες και κύριοι, θέλουμε να εγγυηθούμε την ασφάλεια των ζωοτροφών και των τροφίμων και γι’ αυτό χρειαζόμαστε ένα πανευρωπαϊκό και προσιτό πλαίσιο ρύθμισης. Οι κρίσεις των τελευταίων ετών μας ευαισθητοποίησαν όλους και στον τομέα αυτό. Ένα πράγμα θα πρέπει να τονιστεί ξεκάθαρα: Η κρίση της διοξίνης ήταν αποτέλεσμα εγκληματικών ενεργειών κατά των ισχυουσών διατάξεων. Τώρα εξαγγέλλονται επανέλεγχοι των οδηγιών στον τομέα της ασφάλειας των τροφίμων. Σ’ όλες τις σκέψεις μας όμως, θα πρέπει να έχουμε κατά νου και το κύκλωμα, που σημαίνει ότι χρειαζόμαστε, όπως είπε και ο γάλλος πρόεδρος του Συμβουλίου κ. Glavany, ένα σύμφωνο ποιότητας μεταξύ της κοινωνίας, της βιομηχανίας και της γεωργίας.
Θα πρέπει να δούμε τους συσχετισμούς, από τη φυσική παραγωγή και τη βιομηχανική επεξεργασία μέχρι την εμπορία. Κατά τον καθορισμό των ανωτάτων ορίων θα πρέπει να λάβουμε υπόψη ότι η φύση έχει τους δικούς της νόμους, ότι οι σοδειές παρουσιάζουν έντονες διακυμάνσεις και ότι ο γεωργός σε τελική ανάλυση υφίσταται ζημιές από περιβαλλοντικές επιδράσεις που δε μπορεί να επηρεάσει. Γι’ αυτό και καλώ την Επιτροπή και το Συμβούλιο να θεσπίσουν διατάξεις απόδοσης ευθυνών που θα προστατεύουν το γεωργό και τη γη του, πράγμα που σημαίνει ότι θα πρέπει να εφαρμόσουν τις διατάξεις των αποζημιώσεων, σύμφωνα με την αρχή του ρυπαίνοντα, σε τελική ανάλυση.
Η οδηγία του 1999 ήταν καλά μελετημένη και μπορεί από τώρα κιόλας να θεωρηθεί επιτυχημένη, μιας και οι μολύνσεις αποδεδειγμένα μειώθηκαν. Γι’ αυτό και μου γεννάται ήδη το ερώτημα: Χρειάζεται να την κάνουμε πιο αυστηρή; Νομίζω πως χρειάζεται μάλλον να προχωρήσουμε κατά των εγκληματικών ενεργειών. Θα ήθελα να πληροφορήσω τις κυρίες και τους κυρίους συναδέλφους ότι οι τροπολογίες 41, 42, 43 και 44 που κατέθεσε η Ομάδα του ΕΛΚ έχουν αποσυρθεί.
Τώρα, προβλέπεται να δοθεί η δυνατότητα στα κράτη μέλη να θεσπίζουν όρια δράσης σαφώς κατώτερα των θεσπισμένων ανωτάτων ορίων, που θα τους αφήνουν περιθώρια να δράσουν ελεύθερα. Στο πνεύμα μιας αναγκαίας ευρωπαϊκής ρύθμισης, τέτοια περιθώρια ελεύθερης δράσης κρύβουν κάποιο ρίσκο για τον παραγωγό, το εμπόριο και την διακίνηση των προϊόντων. Υπάρχουν αβεβαιότητες και συνεπώς υπάρχουν αβεβαιότητες και στην εσωτερική αγορά. Γι’ αυτό μια προκαθορισμένη ευρωπαϊκή ρύθμιση που θα σεβόμαστε όλοι θα πρέπει να αποτελέσει τον άξονα δράσης.
Είναι επιτακτική η ανάγκη να απαγορευθεί η εμπορία και ανάμιξη ανεπιθύμητων ουσιών που είναι υπερβολικά τοξικές. Κάτι τέτοιο δεν αναφερόταν ποτέ μέσα στις τροπολογίες. Οι αγρότες έχουν το δικαίωμα να έχουν άψογες ζωοτροφές. Μόνον ένα υγιές ζώο μπορεί να εξασφαλίσει την επιτυχία μιας εκμετάλλευσης. Όλες οι ρυθμίσεις θα είναι αναποτελεσματικές, αν δε μπορούν να ελεγχθούν αυστηρά και εκτενώς. Γι’ αυτό και μέλημα της Ομάδας του ΕΛΚ/ΕΔ είναι να υπάρχουν αποτελεσματικά όργανα ελέγχου. Τασσόμαστε από κοινού με την εισηγήτρια υπέρ του να μπορούν οι ελεγκτές της Επιτροπής να διενεργούν επιτόπιους αιφνίδιους ελέγχους, συνεργαζόμενοι στενά και εποικοδομητικά με τις ελεγκτικές υπηρεσίες των κρατών μελών."@el8
"Mr President, Commissioner, ladies and gentlemen, we want to guarantee the safety of animal feed and human foodstuffs, and to that end we need a workable European regulatory framework. The crises of recent years have made everyone, including ourselves, more keenly aware of the situation. One thing must be clearly emphasised: the dioxin crisis was the result of criminal infringements of the existing rules and regulations. The time has come for a review of the directives on food safety. In all our deliberations, however, we must be mindful of the entire supply chain; in other words, we need what Mr Glavany, the French President of the Council, has called a quality pact between society, industry and agriculture.
The correlation must be seen, from natural production via industrial processing to marketing. When setting maximum values, we must remember that nature has its own set of laws, that harvests vary from year to year and that farmers are ultimately harmed by environmental effects over which they have no control. For that reason I call on the Commission and the Council to create liability provisions which protect farmers and their land, by which I mean that they must make the compensatory regimes workable and ensure that the provisions are based on the polluter-pays principle.
The 1999 Directive was well thought-out, and it has already scored its first success by demonstrably reducing pollution levels. For that reason, I am starting to wonder whether we actually need tighter rules. What I think we really need is action against criminal offences. I should like to inform the House that Amendments Nos 41, 42, 43 and 44, which the PPE-DE Group tabled, have been withdrawn.
What is new in the present proposal is that it gives Member States scope to operate with action thresholds, which would enable them to use their own discretion as long as the established ceilings were not exceeded. In the context of a necessary European regulatory system, such discretionary scope surely entails a risk to producers as well as jeopardising trade and transactions. There are dangers, and from this dangers in the internal market as well. A prescribed European regime must therefore lay down the line that we all have to follow.
It is absolutely imperative that undesirable substances which are extremely toxic should be neither traded nor used in mixtures, and the withdrawal of the amendments does nothing to alter that position. Farmers have a right to flawless animal feed. Their economic success depends on healthy livestock. No rules can achieve anything if they cannot be strictly and comprehensively enforced. That is why the PPE-DE Group advocates effective controls, and we echo the rapporteur’s call for the food safety auditors in the Commission to be able to conduct unannounced on-the-spot inspections in close and constructive cooperation with the inspectorates of the Member States."@en3
"(DE) Señor Presidente, señor Comisario, Señorías, nosotros queremos garantizar la seguridad de los alimentos para animales y de la alimentación humana, y para ello necesitamos un marco normativo a escala europea que sea viable. Las crisis de los últimos años han contribuido a sensibilizarnos a todos, también en esta Asamblea. No obstante, debe quedar claro que la crisis de las dioxinas fue el resultado de acciones delictivas que contravenían las normas existentes. Ahora se propone una revisión de las directivas en el ámbito de la seguridad en la alimentación animal. Sin embargo, en nuestras consideraciones debemos tener siempre presente el ciclo completo, en otras palabras, tal como lo expresó el Presidente francés del Consejo, Sr. Glavany, es necesario cerrar un pacto a favor de la calidad entre la sociedad, la industria y la agricultura.
Deben tenerse en cuenta los contextos, desde la producción natural hasta la transformación industrial y la comercialización. Al establecer los valores límite tenemos que tomar en consideración que la naturaleza tiene sus propias leyes y las cosechas son diversas, y el agricultor acaba viéndose perjudicado por unas influencias ambientales que escapan a su control. Por esto, yo pido a la Comisión y al Consejo que establezcan unas normas en materia de responsabilidad por el producto que protejan a los agricultores y sus tierras, o sea, unas normas de indemnización practicables, basadas en último término en el principio de causalidad.
La Directiva de 1999 es un texto bien meditado y ya puede exhibir algún éxito, puesto que se han conseguido reducir de manera demostrable las cargas. Por esto, yo me pregunto: ¿necesitamos endurecer las normas? Yo creo que sobre todo necesitamos un procedimiento que persiga las acciones delictivas. Quiero informar a las y los colegas que se han retirado las enmiendas 41, 42, 43 y 44, presentadas por el Grupo del PPE.
Una nueva modificación prevé que se otorgue a los Estados miembros la posibilidad de establecer unos valores de intervención, que les conceden un margen discrecional de actuación por debajo de los valores máximos establecidos. Estos márgenes discrecionales de actuación, en el contexto de una normativa europea que es necesaria, entrañan ciertamente un riesgo para los productores, el comercio y la libre circulación. Esto crea incertidumbres, también en lo que respecta al mercado interior. Por esto todos deberíamos atenernos a una normativa europea prefijada.
Es urgente acabar con la utilización y la mezcla de sustancias indeseables y sumamente tóxicas, y el objetivo de las enmiendas no fue en ningún momento darles cabida. Los agricultores tienen derecho a disponer de piensos que estén por encima de toda sospecha. Sólo unos animales sanos pueden garantizar el éxito de su explotación. Todas las normas resultan inútiles si no se puede controlar de manera rigurosa y exhaustiva su cumplimiento. Por esto, el Grupo del PPE desea que se disponga de instrumentos de control eficaces y pedimos, al igual que la ponente, que los expertos de la Comisión puedan realizar inspecciones sobre el terreno sin previo aviso en estrecha y constructiva colaboración con las autoridades responsables en materia de inspección de los Estados miembros."@es12
"Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, arvoisat parlamentin jäsenet, rehujen ja elintarvikkeiden turvallisuus, me haluamme taata sen ja me tarvitsemme sitä varten Euroopan laajuisen ja käyttökelpoisen sääntelykehyksen. Viime vuosien kriisit ovat lisänneet meidän kaikkien tietoisuutta ja kiinnostusta myös tätä aihetta kohtaan. Yhtä asiaa on korostettava selkeästi: dioksiinikriisi oli olemassa olevien sääntöjen vastaisten rikollisten toimien tulosta. Nyt tarvitaan rehujen turvallisuutta koskevien direktiivien tarkistamista. Meidän on kuitenkin myös pidettävä kaikissa pohdinnoissa mielessä kiertokulku, eli me tarvitsemme, kuten neuvoston ranskalainen puheenjohtaja Glavany asian ilmaisi, yhteiskunnan, teollisuuden ja maatalouden välisen laatusopimuksen.
On nähtävä asioiden yhteydet luonnollisesta tuotannosta teollisen jalostamisen kautta aina myyntiin asti. Enimmäispitoisuuksien asettamisen yhteydessä meidän on pohdittava sitä, että luonnolla on oma lainsäädäntönsä, sadot ovat erilaisia ja maanviljelijälle koituu lopulta vahinkoa ympäristövaikutuksista, joihin hän ei voi vaikuttaa. Vaadin siksi komissiota ja neuvostoa luomaan vastuujärjestelmiä, jotka suojelevat maanviljelijää ja hänen maataan, eli tekemään vahingonkorvaussäännöistä käytännöllisiä viime kädessä saastuttaja maksaa -periaatteen mukaisesti.
Vuonna 1999 hyväksytty direktiivi oli hyvin harkittu, ja se on myös osoittautunut jo nyt menestykseksi, sillä kuormitusta voitiin todistettavasti vähentää. Minussa herääkin siksi jo kysymys: tarvitsemmeko me tiukennuksia? Me tarvitsemme mielestäni pikemminkin rikollisten toimien vastaisen menettelyn. Haluaisin kertoa kollegoille, että PPE-ryhmän esittämät tarkistusehdotukset 41, 42, 43 ja 44 on peruutettu.
Uutena asiana direktiiviehdotuksessa kaavaillaan nyt, että jäsenvaltioille annetaan mahdollisuus asettaa toimenpiderajoja, jotka antavat niille toimintavapauden asetettujen enimmäispitoisuuksien rajoissa. Sellaisessa toimintavapaudessa piilee kuitenkin tarpeellisen eurooppalaisen sääntelyn mielessä riski tuottajalle, kaupalle ja kaupan pitämiselle. Siihen liittyy epävarmoja tekijöitä, ja siten myös sisämarkkinoilla vallitsee epävarmuus. Sovitun eurooppalaisen sääntelyn on oltava siksi linja, jota meidän kaikkien on noudatettava.
On ehdottoman välttämätöntä, että haitallisia aineita, jotka ovat äärimmäisen myrkyllisiä, ei saa myydä eikä laimentaa, eikä tämä ollut myöskään koskaan tarkistusehdotusten sisältönä. Maanviljelijöillä on oikeus virheettömiin rehuihin. Lisäksi vain terve eläin voi turvata yrityksen menestymisen. Kaikki säännöt ovat tehottomia, jos niitä ei voida valvoa tiukasti ja kattavasti. Siksi PPE/DE-ryhmälle on tärkeää, että on olemassa tehokkaita valvontavälineitä, ja me kannatamme yhdessä esittelijän kanssa sitä, että komission valvonta-asiantuntijat voivat suorittaa tiiviissä ja rakentavassa yhteistyössä jäsenvaltioiden valvontaviranomaisten kanssa yllätystarkastuksia itse paikalla."@fi5
"Monsieur le Président, Monsieur le Commissaire, Mesdames et Messieurs, nous voulons garantir la sécurité alimentaire et nous avons besoin pour ce faire d'un cadre réglementaire européen et pratique. Les crises de ces dernières années ont renforcé notre prise de conscience et ce, également au sein de cette enceinte. Il faut mettre en évidence la chose suivante : la crise de la dioxine a été le résultat d'actes criminels à l'encontre des règlements existants. On envisage à présent de revoir les directives dans le domaine de la sécurité alimentaire. Toutefois, lors de toute révision, nous devons tenir compte du circuit. Cela signifie, comme l'a dit le président du Conseil M. Glavany, que nous avons besoin d'un pacte de qualité entre la société, l'industrie et l'agriculture.
Les liens doivent être examinés, de la production naturelle jusqu'à la commercialisation, en passant par la transformation industrielle. Lors de l'établissement des valeurs maximales, nous devons garder à l'esprit que la nature dispose de ses propres lois, que les récoltes varient et que, en fin de compte, l'agriculteur en pâtit, en raison d'effets environnementaux sur lesquels il ne peut avoir aucune influence. C'est la raison pour laquelle j'invite la Commission et le Conseil à créer des règlements en matière de responsabilité qui protègent l'agriculteur et ses terres, c'est-à-dire de rendre applicables les règlements en matière de dédommagement, selon le principe du pollueur-payeur.
La directive de 1999 a bien été pensée et elle peut d'ores et déjà se targuer d'un succès car les taxes ont pu être diminuées de manière sensible. C'est pourquoi je me pose dès à présent la question suivante : avons-nous besoins de la renforcer ? Je pense que nous avons davantage besoin d'une procédure contre des actes criminels. Je voudrais informer mes collègues que les amendements 41, 42, 43 et 44, que le groupe PPE a introduits, ont été retirés.
À présent, de nouvelles dispositions sont prévues qui permettent aux États membres de fixer des limites d'action, ce qui augmente leur marge de manœuvre en-dessous des valeurs maximales établies. Dans l'esprit d'un règlement européen nécessaire, les marges de manœuvre recèlent des risques pour les producteurs, le commerce et la commercialisation. Il existe des incertitudes, et donc des incertitudes au sein du marché intérieur. C'est la raison pour laquelle un règlement européen donné doit constituer la ligne directrice que nous devons tous respecter.
Il est absolument nécessaire que des produits indésirables, extrêmement toxiques, ne puissent être ni manipulés, ni dilués et cela n'a d'ailleurs jamais été l'objet des propositions d'amendement. Les agriculteurs ont droit à ce que les aliments pour animaux soient irréprochables. Seul le bétail sain peut garantir le succès commercial. Tous les règlements sont sans effet, s'ils ne peuvent être contrôlés de manière stricte et globale. C'est la raison pour laquelle le groupe PPE-DE demande qu'il y ait des instruments de contrôle efficaces et nous partageons l'opinion du rapporteur selon laquelle les experts de la Commission doivent pouvoir effectuer des contrôles inopinés sur place en coopération avec les autorités de contrôle des États."@fr6
"Signor Presidente, signor Commissario, onorevoli colleghi, ci preme garantire la sicurezza dei mangimi e dei prodotti alimentari e a tale scopo abbiamo bisogno di un quadro regolamentare praticabile a livello europeo. Le crisi alimentari degli ultimi anni ci hanno resi tutti più sensibili al riguardo. Va puntualizzato che la crisi provocata dalla diossina è stata il risultato di attivit� illecite che violavano le norme esistenti. Adesso è previsto un riesame delle direttive in materia di sicurezza dei mangimi. Nelle nostre riflessioni però dobbiamo tenere presente la catena alimentare, vale a dire che abbiamo bisogno, come affermato dal Presidente in carica del Consiglio Glavany, di un patto di qualit� tra societ� , industria e agricoltura.
Vanno considerati i nessi esistenti tra produzione primaria, trasformazione industriale e commercializzazione. Nello stabilire valori limite dobbiamo rammentare che la natura ha le proprie leggi, che i raccolti danno risultati differenziati e che è l’agricoltore, in fin dei conti, a subire i danni causati da fattori ambientali su cui non è in grado di esercitare alcuna influenza. Pertanto invito Commissione e Consiglio a elaborare norme di garanzia che tutelino i contadini e le loro terre, ossia a rendere praticabili regimi d’indennizzo basati, in ultima analisi, sul principio “chi inquina paga”.
La direttiva del 1999 era ben studiata e rappresenta tuttora un successo, in quanto è riuscita a ridurre in modo documentabile l’inquinamento. Per questo mi sorge spontanea una domanda: è necessario inasprirla? Penso sia più utile procedere contro le attivit� illecite. Desidero informare i colleghi che gli emendamenti nn. 41, 42, 43 e 44, presentati dal gruppo PPE-DE, sono stati ritirati.
La novit� è che adesso si prevede di dare agli Stati membri la possibilit� di fissare limiti d’azione che consentano loro d'intervenire a loro discrezione al di sotto dei valori limite fissati. Ai fini dell’invocata regolamentazione europea, tale margine d’azione nasconde gi� un rischio per i produttori, per il commercio e per gli scambi. Provoca incertezze che si ripercuotono anche sul mercato unico. Per questo motivo la linea cui tutti quanti dobbiamo attenerci è quella di stabilire una regolamentazione europea.
E’ assolutamente necessario che le sostanze indesiderabili con un elevato grado di tossicit� non possano essere né commercializzate né mescolate, ma questo non è oggetto di alcun emendamento. Gli allevatori hanno il diritto di avere mangimi di qualit� ineccepibile. Solo un bestiame sano può assicurare buoni risultati sotto il profilo aziendale. Qualsiasi normativa è sterile se non può essere controllata con rigore e a livello globale. Pertanto il gruppo PPE-DE auspica l'introduzione di strumenti di controllo efficaci e sostiene la relatrice nel chiedere che gli esperti della Commissione addetti ai controlli possano effettuare, in stretta e costruttiva collaborazione con le autorit� degli Stati membri preposte a tale compito, controlli
senza preavviso."@it9
"Mr President, Commissioner, ladies and gentlemen, we want to guarantee the safety of animal feed and human foodstuffs, and to that end we need a workable European regulatory framework. The crises of recent years have made everyone, including ourselves, more keenly aware of the situation. One thing must be clearly emphasised: the dioxin crisis was the result of criminal infringements of the existing rules and regulations. The time has come for a review of the directives on food safety. In all our deliberations, however, we must be mindful of the entire supply chain; in other words, we need what Mr Glavany, the French President of the Council, has called a quality pact between society, industry and agriculture.
The correlation must be seen, from natural production via industrial processing to marketing. When setting maximum values, we must remember that nature has its own set of laws, that harvests vary from year to year and that farmers are ultimately harmed by environmental effects over which they have no control. For that reason I call on the Commission and the Council to create liability provisions which protect farmers and their land, by which I mean that they must make the compensatory regimes workable and ensure that the provisions are based on the polluter-pays principle.
The 1999 Directive was well thought-out, and it has already scored its first success by demonstrably reducing pollution levels. For that reason, I am starting to wonder whether we actually need tighter rules. What I think we really need is action against criminal offences. I should like to inform the House that Amendments Nos 41, 42, 43 and 44, which the PPE-DE Group tabled, have been withdrawn.
What is new in the present proposal is that it gives Member States scope to operate with action thresholds, which would enable them to use their own discretion as long as the established ceilings were not exceeded. In the context of a necessary European regulatory system, such discretionary scope surely entails a risk to producers as well as jeopardising trade and transactions. There are dangers, and from this dangers in the internal market as well. A prescribed European regime must therefore lay down the line that we all have to follow.
It is absolutely imperative that undesirable substances which are extremely toxic should be neither traded nor used in mixtures, and the withdrawal of the amendments does nothing to alter that position. Farmers have a right to flawless animal feed. Their economic success depends on healthy livestock. No rules can achieve anything if they cannot be strictly and comprehensively enforced. That is why the PPE-DE Group advocates effective controls, and we echo the rapporteur’s call for the food safety auditors in the Commission to be able to conduct unannounced on-the-spot inspections in close and constructive cooperation with the inspectorates of the Member States."@lv10
"Mijnheer de Voorzitter, mijnheer de commissaris, dames en heren, wij willen de veiligheid van veevoeders en levensmiddelen garanderen en hebben daarvoor toepasbare Europese regels nodig. De crises van de afgelopen jaren hebben ook de bewustwording in het Parlement vergroot. Eén ding moet duidelijk worden gezegd: de dioxinecrisis was het gevolg van misdadige inbreuken op de bestaande regelingen. Nu is er een herziening van de richtlijnen inzake de veiligheid van voedermiddelen aangekondigd. Wij moeten bij onze overwegingen echter alle schakels van de keten in het oog houden. Dat wil zeggen dat wij, zoals de Franse voorzitter van de Raad, de heer Glavany, het uitdrukte, een kwaliteitspact tussen de maatschappij, de industrie en de landbouw nodig hebben.
Wij moeten beseffen dat er bepaalde verbanden bestaan. Die gaan van natuurlijke productie via industriële verwerking tot aan de verkoop. Bij het bepalen van grenswaarden moeten we bedenken dat de natuur haar eigen wetten heeft, dat oogsten verschillend kunnen uitvallen en landbouwers door omgevingsfactoren waarop zij geen invloed kunnen uitoefenen uiteindelijk schade kunnen lijden. Ik doe daarom een beroep op de Commissie en de Raad om voor een aansprakelijkheidsregeling te zorgen waardoor de boer en zijn land worden beschermd. Dat wil zeggen dat er een schadevergoedingsregeling moet worden getroffen die in laatste instantie berust op het beginsel dat de vervuiler betaalt.
De richtlijn uit 1999 was goed doordacht en heeft nu reeds succes, want het is gelukt de mate van verontreiniging aantoonbaar te verminderen. Ik vraag me alleen daarom al af of het nodig is de regelgeving aan te scherpen. Ik denk eerder dat we tegen crimineel gedrag moeten optreden. Ik wil de leden meedelen dat de EVP-Fractie de amendementen 41, 42, 43 en 44 heeft ingetrokken.
Nu wordt voorgesteld de lidstaten de mogelijkheid te geven bepaalde actiedrempels te hanteren, waardoor zij onder de vastgestelde grenswaarden naar eigen inzicht kunnen optreden. Een dergelijke speelruimte binnen een noodzakelijke Europese regeling levert meteen al een risico voor de producenten, de handel en het handelsverkeer op. Daardoor ontstaat onzekerheid die ook op de interne markt doorwerkt. Daarom moet een vooraf opgestelde Europese richtlijn de norm zijn waaraan wij ons allen moeten houden.
Het in de handel brengen of het vermengen van ongewenste stoffen, die uiterst giftig zijn, moet zonder meer worden verboden. De amendementen hebben ook nooit een andere strekking gehad. De boeren hebben recht op voedermiddelen waar niets mis mee is. Een boerenbedrijf kan alleen met gezond vee zakelijk succes behalen. Regelingen halen niets uit als de naleving ervan niet streng en volledig kan worden gecontroleerd. Daarom wil de PPE-DE-Fractie dat deskundigen van de Commissie in nauwe en constructieve samenwerking met de toezichthoudende instanties in de lidstaten bedrijven onaangekondigd kunnen controleren."@nl2
"Senhor Presidente, Senhor Comissário, caros colegas, a nossa intenção é garantir a segurança no domínio da alimentação animal e da alimentação humana, sendo, para o efeito, indispensável estabelecer um quadro normativo praticável e uniforme no conjunto dos Estados-Membros. As crises que se sucederam na Europa ao longo dos últimos anos têm vindo a sensibilizar-nos fortemente, também nesta câmara. É necessário referir claramente o seguinte: a crise das dioxinas é o resultado de actos criminosos contra as normas vigentes. Daí a necessidade de rever as directivas sobre segurança da alimentação animal. É necessário que, ao longo das nossas reflexões, não percamos de vista o circuito completo, ou seja, segundo a expressão utilizada pelo Presidente francês do Concelho, Glavany, é indispensável estabelecer um pacto de qualidade entre a sociedade, a indústria e a agricultura.
É fundamental ter em consideração os diversos contextos envolvidos, desde a produção natural, passando pelo processamento industrial até à comercialização. Ao fixarmos os valores-limite, é necessário ter em consideração vários aspectos, tais como o facto de a natureza ter as suas próprias leis, as colheitas serem diferentes umas das outras e de ser o agricultor a entidade que, em última análise, suporta os prejuízos provocados por intervenções ambientais, sobre as quais não pode exercer qualquer tipo de controlo. Por este motivo, exorto a Comissão e o Conselho a criar normativos de responsabilidade civil no sentido de proteger os agricultores e as suas terras, isto é, a tornar viáveis regimes de indemnização, que obedeçam, em última análise, ao princípio do poluidor-pagador.
A directiva de 1999 foi de tal forma bem concebida que já permite a obtenção de resultados positivos, pois é possível constatar uma redução do teor de substâncias e produtos indesejáveis. Por esta razão, coloco a seguinte questão: é realmente indispensável o seu agravamento? Na minha opinião, necessitamos, antes, de estabelecer um procedimento eficaz contra acções ilegais. Aproveito para comunicar aos colegas que as alterações 41, 42, 43 e 44, propostas pelo Grupo do PPE, foram retiradas.
Prevê-se, a título inovativo, a concessão aos Estados-Membros da possibilidade de implementar limites de acção que lhes permitam uma margem de manobra abaixo dos valores máximos fixados. No âmbito da necessidade de estabelecer um conjunto de normas uniforme a nível europeu, as margens de manobra representam, já por si, riscos para a produção, comércio e circulação dos produtos. O nível de insegurança existente transmite-se ao mercado interno. Daí que a regulamentação existente a nível europeu tenha de constituir o parâmetro pelo qual todos nos possamos pautar.
É imprescindível que as substâncias indesejáveis, que são extremamente tóxicas, deixem de ser comercializadas e / ou diluídas na alimentação animal. Este aspecto nunca fez parte do conteúdo das propostas de alteração. Os agricultores têm o direito de dispor de produtos em perfeitas condições para a alimentação dos seus animais. Apenas animais saudáveis podem assegurar bons resultados à exploração agrícola. Todas as normas serão inoperantes se a União Europeia aplicação não for sujeita a um controlo rigoroso e abrangente. Nesta perspectiva, é objectivo do Grupo do PPE/ED criar instrumentos de controlo eficazes e daí o nosso empenho conjunto com a relatora, no sentido de os inspectores da Comissão, em cooperação estreita e construtiva com as entidades de fiscalização dos Estados-Membros, poderem realizar acções de fiscalização
sem aviso prévio."@pt11
"Herr talman, herr kommissionär, mina damer och herrar! Vi vill garantera säkerheten i djurfoder och livsmedel och behöver därför rambestämmelser. De senaste årens kriser har gjort oss alla mer uppmärksamma på detta. En sak kan konstateras: dioxinkrisen uppstod till följd av brott mot rådande bestämmelser. Nu är granskningar av direktiven beträffande djurfoderssäkerhet påkallade. I våra överväganden måste vi däremot alltid ta hänsyn till kretsloppet, det vill säga, vi behöver som den franske rådsordföranden Glavany uttryckte det, en kvalitetspakt mellan samhället, industrin och jordbruket.
Sambanden måste beaktas alltifrån den naturliga produktionen vidare under den industriella bearbetningen ända fram till marknadsföringen. Vid fastställandet av gränsvärdena måste vi tänka på att naturen har sin egen lagstiftning, att skörden faller olika väl ut och att jordbrukaren i slutändan blir offer för inverkan på miljön som denne inte kan påverka. Jag uppmanar därför kommissionen och rådet att upprätta ansvarsbestämmelser som skyddar bonden och dennes mark, det vill säga göra skadeståndsbestämmelserna praktiskt genomförbara enligt principen att förorenaren betalar.
Direktivet från 1999 var väl genomtänkt, och den kan även nu leda till framsteg, eftersom förekomsterna bevisligen minskade. Därför undrar jag nu: Behöver vi en ytterligare skärpning? Jag tror att vi snarare behöver ett agerande mot brottsliga handlingar. Jag kan upplysa kollegerna om att ändringsförslag 41, 42, 43 och 44 som Europeiska folkpartiets grupp och Europademokrater lämnade in har dragits tillbaka.
Nu planeras att medlemsstaterna skall föreskrivas en möjlighet att införa en åtgärdsgräns, som ger dem fritt handlingsutrymme inom de fastslagna gränsvärdena. Ett sådant fritt spelutrymme innebär med tanke på de nödvändiga europeiska bestämmelserna en risk för producenterna, handeln och saluföringen. Här råder ovisshet och därmed ovisshet på den inre marknaden. De fastställda europeiska bestämmelserna är därför den linje vi alla måste följa.
Det är nödvändigt att främmande ämnen som är extremt giftiga inte blir föremål för handel eller används i foderblandningar, och det har aldrig varit innebörden i ändringsförslagen. Bönderna har rätt till oklanderligt djurfoder, för endast friska djur kan säkra en framgångsrik verksamhet. Alla bestämmelser är ineffektiva om de inte är föremål för stränga och ingående kontroller. Därför är vi i Europeiska folkpartiets grupp och Europademokrater angelägna om att det skall finnas effektiva kontrollinstrument och vi förespråkar, precis som föredraganden, att kommissionens kontrollexperter oanmälda i ett nära och konstruktivt samarbete med medlemsstaternas kontrollmyndigheter skall kunna utföra kontroller på plats."@sv13
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
"DE"8
"Klass (PPE-DE )."12
"in loco"11,9
|
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples