Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2000-10-03-Speech-2-117"
| Predicate | Value (sorted: default) |
|---|---|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.20001003.4.2-117"4
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:speaker | |
| lpv:spoken text |
"Señor Presidente, nuestro Grupo, Izquierda Unitaria Europea e Izquierda Verde Nórdica, comparte bastantes de las consideraciones y afirmaciones que sobre la ampliación contiene el informe del Sr. Brok y apreciamos el enorme esfuerzo realizado por éste en su valioso informe. Sin embargo, hay aspectos y cuestiones de envergadura de los que disentimos. Vaya por delante nuestra opinión favorable a la ampliación. También somos partidarios de una Unión Europea que albergue en su seno a Rusia, como conjunto de países que ha construido -es verdad que de forma contradictoria-, esa realidad histórica, cultural, económica, social y política que se llama Europa. La única condición sería -a nuestro juicio- compartir los valores democráticos y el respeto de los derechos humanos y del Estado de Derecho.
Las divergencias con respecto a parte de lo afirmado en el informe Brok se extienden desde aspectos de detalle hasta otros de más envergadura. No compartimos el considerando A cuando dice que Europa fue dividida por la ocupación soviética dado que, como todo el mundo sabe y está en cualquier manual de historia, la división fue consecuencia de la Conferencia de Yalta y de la intransigencia de Truman empeñándose en su política de confrontación.
Por lo demás, son seis los aspectos de fondo que nos preocupan por el método seguido.
En primer lugar, estamos en contra del "principio de regata", que se parece más a un examen previo que cada profesor hace a su alumno cuando hubiera sido mejor hacerlo por tandas y con un calendario establecido previamente y, de esta forma, se hubiera facilitado el acercamiento entre ambas sociedades evitando las consecuencias adversas que ahora existen.
En segundo lugar, dada la realidad de que el modelo económico neoliberal establecido en Maastricht produce la paradoja de crecimiento con mayores desigualdades, lo más seguro es que, como ya está ocurriendo, la incorporación de estos países redunde en mayor desempleo y desigualdad. Habría que modificar previamente nuestro modelo económico para que la ampliación no se salde con desequilibrios sociales aún más graves.
En tercer lugar, la existencia de grandes diferencias entre la agricultura europea y la de la mayoría de los países candidatos hubiera requerido una mejora de la actual política agraria común para asegurar tanto la viabilidad de nuestra agricultura como la culminación con éxito de las reformas agrarias en estos países. Sin embargo, va todo en sentido contrario debido, entre otras razones, a la Organización Mundial de Comercio, con lo que todo se complica.
En cuarto lugar, y en relación con el uso de los fondos FEDER, pensamos que habría que hacer más esfuerzos de solidaridad, y no se va en esa dirección precisamente, con lo que las previsiones nos parecen insuficientes.
En quinto lugar, también nos parece que no son adecuadas las previsiones presupuestarias, puesto que es la primera vez que se produce una ampliación de envergadura con reducción presupuestaria y no hay más que mirar lo que ha ocurrido con la reunificación de Alemania para ver que, efectivamente, hace falta más esfuerzo económico para culminar con éxito este proceso.
En sexto lugar, pensamos que ha sido un error ligar en la práctica la ampliación a la integración previa en la OTAN de estos países. Ello perjudica a la propia Unión Europea, a su futuro independiente en relación con Norteamérica y también a una política de defensa y seguridad común europea, puesto que también introduce riesgos con Rusia y con otros países. Por ello, nuestra posición es favorable en unos aspectos y diverge en otros."@es12
|
| lpv:spokenAs | |
| lpv:translated text |
"Vores gruppe, Den Europæiske Venstrefløjs Fællesgruppe/Nordisk Grønne Venstre er enig i en stor del af betragtningerne og tilkendegivelserne i hr. Broks betænkning, og vi værdsætter den enorme indsats, han har lagt for dagen i sin værdifulde betænkning. Der er imidlertid betydningsfulde aspekter og spørgsmål, vi er uenige i. Der skal ikke herske tvivl om, at vi går ind for udvidelsen. Vi er også tilhængere af en Europæisk Union, som har plads til Rusland i sin midte, som en samling af lande, der - og det er sandt, at det er sket på en selvmodsigende måde - har opbygget denne historiske, kulturelle, økonomiske, sociale og politiske virkelighed, der kaldes Europa. Den eneste betingelse er efter vores opfattelse, at man deler de demokratiske værdier og respekten for menneskerettighederne og retsstaten.
Divergenserne om det, der står i Broks betænkning, går fra mindre detaljer til spørgsmål af stor betydning. Vi er ikke enig i betragtning A, når der står, at Europa blev delt på grund af den sovjetiske besættelse, da alle ved, og det står i enhver historiebog, at delingen var en følge af Jalta-konferencen og af Trumans uforsonlighed, idet han holdt fast på sin konfrontationspolitik.
Der er imidlertid seks grundlæggende forhold, der bekymrer os på grund af den fulgte metode.
For det første er vi imod "konkurrenceprincippet", som minder om en adgangseksamen, som hver lærer laver for sin elev, når det ville have været bedre at gøre det efter tur og med en tidsplan, der var fastsat på forhånd, og på denne måde ville man have gjort det nemmere for de to samfund at nærme sig hinanden og dermed undgå de negative følger, der ses i dag.
For det andet, fordi den neoliberale økonomiske model, som er aftalt i Maastricht, giver anledning til et paradoks med vækst og større uligheder, så vil, som det allerede sker, optagelsen af disse lande betyde større arbejdsløshed og ulighed. Vi burde derfor først ændre vores økonomiske model, så udvidelsen ikke resulterer i endnu alvorligere sociale uligheder.
For det tredje burde de store forskelle mellem det europæiske landbrug og landbruget i de fleste af ansøgerlandene have ført til en forbedring af den nuværende fælles landbrugspolitik for at sikre såvel vores landbrugs levedygtighed som en succesfuld gennemførelse af landbrugsreformer i disse lande. Men alt går i den modsatte retning, bl.a. på grund af WTO, hvorved alting bliver mere kompliceret.
For det fjerde finder vi, at man ved anvendelsen af EFRU-fondene bør lægge mere vægt på solidariteten, og man kan ikke sige, at det går i den retning, hvorfor de afsatte beløb forekommer os utilstrækkelige.
For det femte finder vi heller ikke, at budgetoverslagene er tilstrækkelige, for det er første gang, at man foretager en betydelig udvidelse samtidig med en budgetnedskæring, og man kan blot se, hvad der skete med den tyske genforening for at forstå, at der faktisk er brug for en økonomisk indsats, for at denne proces skal blive en succes.
For det sjette finder vi, at det har været en fejl i praksis at knytte udvidelsen sammen med disse landes forudgående optagelse i NATO. Det er til skade for Den Europæiske Union, for dens fremtid som uafhængig af USA, og også for en fælles europæisk forsvars- og sikkerhedspolitik, for det betyder risici i forhold til Rusland og andre lande. Derfor støtter vi med vores holdning nogle ting, mens vi tager afstand fra andre."@da1
"Herr Präsident! Unsere Fraktion, die Vereinigte Europäische Linke/Nordische Grüne Linke, teilt weitgehend die Überlegungen und Feststellungen, die der Bericht von Herrn Brok über die Erweiterung enthält, und wir schätzen seine Anstrengungen, die diesem wertvollen Bericht zugrunde liegen, hoch ein. Aber es gibt wichtige Aspekte und Fragen, in denen wir anderer Meinung sind. Über allem steht unsere positive Haltung zur Erweiterung. Wir sind auch Anhänger einer Europäischen Union, die Russland zu sich rechnet, einer Union als Gesamtheit der Länder, die diese – wenn auch widersprüchliche – historische, kulturelle, wirtschaftliche, soziale und politische Realität aufgebaut haben, die sich Europa nennt. Die einzige Bedingung wäre – nach unserer Meinung –, dass es die demokratischen Werte mit uns teilt sowie die Menschenrechte und den Rechtsstaat achtet.
Die Meinungsverschiedenheiten in Bezug auf einen Teil der Aussagen im Bericht Brok reichen von Detailaspekten bis hin zu anderen, bedeutsameren Fragen. Wir sind nicht mit der Erwägung A einverstanden, in der es heißt, dass Europa durch die sowjetische Besatzung geteilt wurde, da die Teilung, wie jedermann weiß und wie es in jedem Geschichtsbuch steht, die Folge der Konferenz von Jalta und der Unnachgiebigkeit von Truman war, der auf seiner Konfrontationspolitik bestand.
Im Übrigen gibt es sechs inhaltliche Aspekte, zu denen wir wegen der angewendeten Methode Bedenken haben.
Erstens sind wir gegen das „Regattaprinzip“, das eher einer Vorprüfung ähnelt, die jeder Lehrer mit seinem Schüler durchführt, während es besser gewesen wäre, es der Reihe nach und mit einem vorher festgelegten Zeitplan zu machen; dadurch wäre die Annäherung zwischen beiden Gesellschaften erleichtert worden, und man hätte die jetzt bestehenden widrigen Folgen vermieden.
Zweitens ist es angesichts der Tatsache, dass das in Maastricht errichtete neoliberale Wirtschaftsmodell das Paradoxon eines Wachstums mit größeren Ungleichheiten erzeugt, mehr als wahrscheinlich, dass die Einbeziehung dieser Länder, so wie es bereits der Fall ist, zu noch größerer Arbeitslosigkeit und Ungleichheit führt. Man müsste vorher unser Wirtschaftsmodell ändern, damit die Erweiterung nicht mit noch größeren sozialen Ungleichgewichten bezahlt wird.
Drittens hätten die bestehenden großen Unterschiede zwischen der Landwirtschaft der Europäischen Union und der Mehrheit der Bewerberländer eine Verbesserung der gegenwärtigen gemeinsamen Agrarpolitik erforderlich gemacht, um sowohl die Lebensfähigkeit unserer Landwirtschaft als auch die erfolgreiche Durchführung der Agrarreformen in diesen Ländern zu sichern. Es verläuft jedoch alles in entgegengesetzter Richtung, unter anderem wegen der Welthandelsorganisation, womit alles noch komplizierter wird.
Viertens meinen wir in Bezug auf die Verwendung der EFRE-Mittel, dass die Solidarität verstärkt werden müsste. Allerdings wird nicht gerade in dieser Richtung gearbeitet, daher halten wir die Vorausschätzungen für ungenügend.
Fünftens scheint uns auch die Haushaltsvorausschau nicht angemessen zu sein, da zum ersten Mal eine bedeutende Erweiterung bei gleichzeitiger Haushaltsreduzierung vorgenommen wird, und man braucht sich nur anzuschauen, wie die Wiedervereinigung Deutschlands verlaufen ist, um zu verstehen, dass tatsächlich größere ökonomische Anstrengungen erforderlich sind, um diesen Prozess erfolgreich abzuschließen.
Sechstens halten wir es für einen Fehler, die Erweiterung in der Praxis mit der vorherigen Integration dieser Länder in der NATO zu verknüpfen. Dies schadet der Europäischen Union, ihrer künftigen Unabhängigkeit in Bezug auf Nordamerika sowie einer gemeinsamen europäischen Verteidigungs- und Sicherheitspolitik, denn es birgt auch Gefahren für das Verhältnis zu Russland und anderen Ländern. Deshalb stimmen wir in einigen Aspekten zu, während wir in anderen unterschiedlicher Meinung sind."@de7
"Κύριε Πρόεδρε, η Ομάδα μας, η Ευρωπαϊκή Ενωτική Αριστερά και Αριστερά των Πρασίνων των Βορείων Χωρών, συμμερίζεται αρκετές από τις σκέψεις και τις θέσεις που περιέχει σχετικά με τη διεύρυνση η έκθεση του κ. Brok και εκτιμούμε την τεράστια προσπάθεια που κατέβαλε αυτός στην πολύτιμη έκθεσή του. Ωστόσο υπάρχουν σημαντικές πτυχές και ζητήματα με τα οποία διαφωνούμε. Καταρχήν υπάρχει η ευνοϊκή γνώμη μας για τη διεύρυνση. Είμαστε επίσης οπαδοί μίας Ευρωπαϊκής Ένωσης, που θα περικλείει στους κόλπους της τη Ρωσία, ως σύνολο χωρών που οικοδόμησε - κατά τρόπο, είναι αλήθεια, αντιφατικό – αυτή την ιστορική, πολιτισμική, οικονομική, κοινωνική και πολιτική πραγματικότητα που ονομάζεται Ευρώπη. Η μόνη προϋπόθεση θα ήταν – κατά την κρίση μας – η υιοθέτηση των δημοκρατικών αξιών και ο σεβασμός των ανθρωπίνων δικαιωμάτων και του κράτους δικαίου.
Οι διαφωνίες με ένα μέρος από όσα διατυπώνονται στην έκθεση Brok εκτείνονται από ελάσσονες πτυχές μέχρι άλλες μεγαλύτερης σημασίας. Δε συμφωνούμε με την αιτιολογική σκέψη Α όπου αναφέρεται ότι η Ευρώπη διαιρέθηκε από τη σοβιετική κατοχή, δεδομένου ότι, όπως όλος ο κόσμος ξέρει και περιλαμβάνεται σε κάθε εγχειρίδιο ιστορίας, η διαίρεση υπήρξε συνέπεια της Διάσκεψης της Γιάλτας και της αδιαλλαξίας του Τρούμαν που επέμενε στην πολιτική της αντιπαράθεσης.
Πέραν τούτου, είναι έξι οι πτυχές ουσίας που μας απασχολούν λόγω της μεθόδου που ακολουθήθηκε.
Πρώτο, είμαστε αντίθετοι με την “ αρχή της λεμβοδρομίας ” που μοιάζει περισσότερο με προκαταρκτική εξέταση στην οποία υποβάλλει τον μαθητή του ένας καθηγητής, ενώ θα ήταν προτιμότερο να ενεργήσουμε τμηματικά και με ένα προκαθορισμένο χρονοδιάγραμμα. Με τον τρόπο αυτό, θα είχε διευκολυνθεί η προσέγγιση μεταξύ των δύο κοινωνιών και θα αποφεύγονταν οι δυσμενείς συνέπειες που υπάρχουν τώρα.
Δεύτερο, δεδομένης της πραγματικότητας ότι το νεοφιλελεύθερο οικονομικό μοντέλο που θεσπίσθηκε στο Μάαστριχτ παράγει το παράδοξο της ανάπτυξης με μείζονες ανισότητες, το πιο βέβαιο είναι ότι, όπως ήδη συμβαίνει, η ενσωμάτωση των χωρών αυτών θα οδηγήσει σε μεγαλύτερη ανεργία και ανισότητα. Θα έπρεπε προηγουμένως να τροποποιήσουμε το οικονομικό μοντέλο της ανάπτυξής μας, ώστε η διεύρυνση να μην καταλήξει σε ακόμη πιο σοβαρές κοινωνικές ανισορροπίες.
Τρίτο, η ύπαρξη μεγάλων διαφορών μεταξύ της ευρωπαϊκής γεωργίας και της γεωργίας των περισσότερων υποψήφιων χωρών θα απαιτούσε μία βελτίωση της σημερινής κοινής γεωργικής πολιτικής για να διασφαλιστεί τόσο η βιωσιμότητα της γεωργίας μας όσο και η επιτυχής ολοκλήρωση των γεωργικών μεταρρυθμίσεων στις χώρες αυτές. Ωστόσο, όλα οδεύουν προς την αντίθετη κατεύθυνση λόγω, μεταξύ άλλων, του Παγκόσμιου Οργανισμού Εμπορίου, γεγονός το οποίο περιπλέκει την κατάσταση.
Τέταρτο, και σε σχέση με τη χρήση των πόρων του ΕΤΠΑ, πιστεύουμε ότι θα έπρεπε να καταβληθούν μεγαλύτερες προσπάθειες αλληλεγγύης, και δεν οδεύουμε προς αυτή την κατεύθυνση, εφόσον θεωρούμε ανεπαρκείς τις προβλέψεις.
Πέμπτο, θεωρούμε επίσης ότι δεν είναι κατάλληλες οι δημοσιονομικές προβλέψεις, εφόσον είναι η πρώτη φορά που πραγματοποιείται μία μεγάλης έκτασης διεύρυνση με δημοσιονομική μείωση και δεν χρειάζεται να δούμε τίποτε περισσότερο από όσα συνέβησαν με την επανένωση της Γερμανίας για να αντιληφθούμε ότι, πράγματι, χρειάζεται μεγαλύτερη οικονομική προσπάθεια για να ολοκληρωθεί με επιτυχία η διαδικασία αυτή.
Έκτο, πιστεύουμε ότι ήταν λάθος να συνδεθεί στην πράξη η διεύρυνση με την προηγούμενη ενσωμάτωση των χωρών αυτών στο ΝΑΤΟ. Αυτό βλάπτει την ίδια την Ευρωπαϊκή Ένωση, το ανεξάρτητο μέλλον της σε σχέση με τις ΗΠΑ και επίσης την κοινή ευρωπαϊκή πολιτική άμυνας και ασφάλειας, εφόσον δημιουργεί επίσης κινδύνους σε σχέση με τη Ρωσία και άλλες χώρες. Για το λόγο αυτό, η θέση μας είναι ευνοϊκή σε ορισμένες πτυχές και αποκλίνει σε άλλες."@el8
"Mr President, our Group, the European United Left/Nordic Green Left, shares many of the considerations and opinions on enlargement contained in Mr Brok’s report and we appreciate the enormous effort he has put into his courageous report. However, we disagree on some important issues. Our support for enlargement goes without saying. We are also in favour of a European Union that includes Russia, and which therefore includes all the countries which have built – albeit in conflicting ways – this historical, cultural, economic, social and political reality known as Europe. The only condition would be – in our view – that they share our democratic values and respect for human rights and the rule of law.
Our disagreements with a portion of Mr Brok’s report range from points of detail to others of greater importance. We do not agree with Recital A where it says that Europe was divided by the Soviet occupation because, as everybody knows and as any history book will tell you, the division was a consequence of the Yalta Conference and the intransigence of Truman who was determined to follow a policy of confrontation.
Furthermore, there are six basic aspects which worry us because of the method employed.
Firstly, we are against the ‘regatta principle’, which seems more like an entrance examination which every teacher puts their pupil through when it would have been better for the pupil to sit the exam in stages and to a previously established timetable, which would have aided the rapprochement of the two societies, thereby preventing the adverse consequences we are now seeing.
Secondly, given the reality that the neo-liberal economic model established in Maastricht leads to the paradox of growth with more inequalities, the most likely outcome of the incorporation of these countries is greater unemployment and inequality, as is already happening. We should change our economic model in advance so that the cost of enlargement is not even more serious social inequality.
Thirdly, the great differences between European agriculture and that of the majority of the candidate countries mean that the current common agricultural policy should have been improved in order to ensure both the viability of our agriculture and the successful completion of the agricultural reforms in those countries. Nevertheless, everything is moving in the opposite direction owing, amongst other things, to the World Trade Organisation, which complicates everything.
Fourthly, and in relation to the use of FEDER funds, we believe that there should be more effort to show solidarity, and that is not happening, and the forecasts therefore seem to us be insufficient.
Fifthly, we also feel that the budgetary forecasts are not sufficient, since this is the first time that a major enlargement is taking place with a budgetary reduction and we only have to look at what happened in the case of the reunification of Germany to see that, in fact, a greater economic contribution is needed in order for this process to be successful.
Sixthly, we believe it has been a mistake to link enlargement in practice with the prior integration of these countries into NATO. This damages the Union, its future independence in relation to the United States and also a common European defence and security policy, since it also introduces risks with regard to Russia and other countries. We are therefore in favour of some aspects but not of others."@en3
"Arvoisa puhemies, Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmä/Pohjoismaiden vihreä vasemmisto -ryhmämme on samaa mieltä huomattavasta osasta Brokin mietintöön sisältyvistä laajentumista koskevista huomioista ja väittämistä, ja arvostamme hänen valtavia ponnistuksiaan tätä arvokasta mietintöä laatiessaan. Eräistä merkittävistä näkökohdista ja kysymyksistä olemme kuitenkin eri mieltä. Ensinnäkin kannatamme laajentumista. Kannatamme myös sellaista Euroopan unionia, joka ottaisi Venäjän suojiinsa, koska unioni
on
sellaisten maiden ryhmä, joka on rakentanut tosin ristiriitaisella tavalla tämän historiallisen, kulttuurisen, taloudellisen, yhteiskunnallisen ja poliittisen todellisuuden, jonka nimi on Eurooppa. Ainoana ehtona olisi meidän mielestämme se, että Venäjän pitäisi olla samaa mieltä demokraattisista arvoistamme sekä ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion kunnioittamisesta.
Olemme osittain eri mieltä Brokin mietinnön sisällöstä, ja näkemyseromme liittyvät sekä yksityiskohtaisiin että myös merkityksellisempiin asioihin. Olemme eri mieltä A kohdasta, jossa sanotaan, että Neuvostoliiton suorittama miehitys jakoi Euroopan, sillä kuten kaikki tietävät ja kuten kaikissa historiankirjoissa sanotaan, jakautuminen oli tulosta Jaltan konferenssista ja järkähtämättömästi vastakkainasetteluun perustuvasta politiikastaan kiinni pitävän Trumanin peräänantamattomuudesta.
Muilta osin olemme huolissamme kuudesta hyvin tärkeästä näkökohdasta.
Ensinnäkin vastustamme niin sanottua regattaperiaatetta, joka muistuttaa enemmänkin pääsykoetta, jonka opettaja järjestää erikseen kullekin oppilaalleen, vaikka laajentuminen olisi ollut parempi suorittaa vaiheittain ja ennalta laaditun aikataulun mukaisesti, ja tällä tavoin olisi helpotettu molempien yhteiskuntien lähentymistä ja vältetty nykyisiä epäsuotuisia seurauksia.
Toiseksi, koska Maastrichtissa luotu uusliberalistinen talousmalli johtaa paradoksaalisesti sekä kasvuun että epätasapainon lisääntymiseen, on kaikkien todennäköisintä, että näiden maiden mukaan ottaminen johtaa lopulta suurempaan työttömyyteen ja epätasapainoon, kuten on jo käymässä. Talousmalliamme olisi ensin muutettava, jotta laajentumisen tuloksena yhteiskunnallinen epätasapaino ei pahenisi entisestään.
Kolmanneksi ne suuret erot, jotka vallitsevat Euroopassa ja suurimmassa osassa ehdokasvaltioita harjoitettavan maatalouden välillä, olisivat edellyttäneet nykyisen yhteisen maatalouspolitiikan parantamista, jotta sekä oman maataloutemme toteutuskelpoisuus että näiden valtioiden maatalousuudistusten onnistuminen olisi voitu taata. Kaikesta huolimatta asiat kehittyvät kuitenkin vastakkaiseen suuntaan, mikä johtuu muun muassa Maailman kauppajärjestöstä, ja tämä hankaloittaa kaikkia asioita.
Neljänneksi EAKR:n varojen käytöstä olemme sitä mieltä, että yhteisvastuuta on lisättävä. Asiat eivät kuitenkaan etene ihan tähän suuntaan, ja näin ollen varoja ei mielestämme ole tarpeeksi.
Viidenneksi olemme myös sitä mieltä, että suunniteltu talousarvio ei ole riittävä, sillä tämä on ensimmäinen kerta, kun merkittävä laajentuminen suoritetaan talousarviota pienentämällä, ja meidän tarvitsee vain katsoa, miten on käynyt Saksan yhdistymisen jälkeen nähdäksemme, että tarvitaan lisää taloudellisia ponnistuksia, jotta tämä prosessi voidaan saattaa onnistuneesti loppuun.
Kuudenneksi pidämme virheenä sitä, että laajentumiseen on käytännössä yhdistetty näiden valtioiden edellytys liittyä ensin Natoon. Tämä vaarantaa koko Euroopan unionin, sen riippumattomuuden tulevaisuudessa Pohjois-Amerikkaan nähden sekä myös Euroopan yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan, sillä se tuo mukanaan myös Venäjän ja muiden maiden suhteisiin liittyviä riskejä. Tämän vuoksi olemme tietyistä kohdista samaa ja tietyistä kohdista eri mieltä."@fi5
"Monsieur le Président, notre groupe, Gauche unitaire européenne/Gauche verte nordique, partage nombre de considérations et affirmations concernant l'élargissement contenues dans le rapport de M. Brok, nous apprécions l'énorme travail réalisé par celui-ci pour ce précieux rapport. Cependant, nous ne sommes pas d'accord avec certains aspects et questions essentiels. Notre opinion favorable reste inchangée. Nous sommes également partisans d'une Union européenne qui abrite en son sein la Russie, en tant qu'ensemble de pays qui a construit - de manière contradictoire il est vrai - cette réalité historique, culturelle, économique, sociale et politique qui s'appelle l'Europe. La seule condition serait - selon nous - le partage des valeurs démocratiques ainsi que le respect des droits de l'homme et de l'État de droit.
Les divergences concernant ce qui est affirmé dans le rapport Brok concernent aussi bien des détails que des points plus importants. Nous ne partageons pas le considérant A lorsqu'il dit que l'Europe a été divisée par l'occupation soviétique car, comme tout le monde le sait et comme le précisent tous les manuels d'histoire, la division résulte de la conférence de Yalta et de l'intransigeance de Truman, engagé dans sa politique de confrontation.
En outre, six autres questions de fond nous préoccupent à cause de la méthode suivie.
Premièrement, nous sommes contre le "principe de la régate" qui ressemble plus à un examen préalable que chaque professeur fait passer à un élève alors qu'il aurait été préférable de le faire par groupe et selon un calendrier établi à l'avance. De cette manière, le rapprochement entre les deux sociétés aurait été facilité en évitant les conséquences défavorables auxquelles nous assistons aujourd'hui.
Deuxièmement, étant donné la réalité selon laquelle le modèle économique néo-libéral établi à Maastricht crée le paradoxe d'une croissance avec de plus grandes inégalités, il est certain, et cela se produit déjà, que l'intégration de ces pays entraînera plus de chômage et plus d'inégalités. Il faudrait dans un premier temps modifier notre modèle économique afin que l'élargissement ne crée pas de déséquilibres sociaux encore plus graves.
Troisièmement, l'existence de différences importantes entre l'agriculture européenne et celle de la majorité des pays candidats aurait exigé une amélioration de la politique agricole commune actuelle afin d'assurer tant la viabilité de notre agriculture que la réussite des réformes agraires dans ces pays. Cependant, c'est tout le contraire, à cause, entre autres choses, de l'Organisation mondiale du commerce. Tout se complique donc.
Quatrièmement, concernant l'utilisation des fonds FEDER, nous pensons qu'il faudrait fournir davantage d'efforts de solidarité, ce vers quoi nous ne nous dirigeons pas actuellement. Les prévisions ne nous paraissant pas suffisantes.
Cinquièmement, il nous semble également que les prévisions budgétaires ne sont pas adéquates, étant donné que c'est la première fois qu'a lieu un élargissement d'une telle envergure avec une réduction budgétaire et il suffit de regarder ce qui s'est passé lors de la réunification allemande pour voir que, effectivement, un effort économique plus important est nécessaire afin de mener à bien ce processus.
Sixièmement, nous pensons que lier dans la pratique l'élargissement à l'intégration préalable de ces pays dans l'OTAN était une erreur. Cela porte préjudice à l'Union européenne, à son avenir indépendant par rapport à l'Amérique du Nord et également à une politique de défense et de sécurité commune européenne, étant donné que cela crée des risques avec la Russie et d'autres pays. C'est pourquoi, nous sommes favorables à certains aspects et défavorables à d'autres."@fr6
"Signor Presidente, il nostro gruppo, Sinistra unitaria europea/Sinistra Verde nordica, condivide buona parte delle osservazioni e affermazioni contenute a proposito dell'ampliamento nella relazione dell'onorevole Brok, e apprezza l'enorme impegno posto dal collega nella realizzazione del suo ottimo documento. Tuttavia, vi sono aspetti e questioni di notevole portata in cui dissentiamo. Non v'è dubbio circa il nostro atteggiamento favorevole all'ampliamento. Siamo a favore di un'Unione europea che accolga al suo interno anche la Russia, come insieme di paesi che ha dato vita – in modo contraddittorio, questo sì – alla realtà storica, culturale, economica, sociale e politica denominata Europa. L'unica condizione a nostro avviso dovrebbe essere rappresentata dalla condivisione dei valori democratici e dal rispetto dei diritti umani e dello Stato di diritto.
Le divergenze rispetto a parte del contenuto della relazione Brok vanno dagli aspetti di dettaglio sino ad altri di maggiore impatto. Non condividiamo il considerando A, quando afferma che l'Europa è stata divisa dall'occupazione sovietica dal momento che, come chiunque sa e come si legge in qualunque manuale di storia, la divisione è stata una conseguenza della Conferenza di Yalta e dell'intransigenza di Truman che si ostinava a perseguire una politica di scontro.
Quanto al resto, gli aspetti di fondo che ci preoccupano rispetto al metodo seguito sono sei.
Primo: siamo contro il "principio della regata", che ricorda piuttosto un esame preliminare fatto individualmente dal professore all'alunno, mentre sarebbe stato meglio procedere a gruppi, secondo un calendario prestabilito, cosa che avrebbe facilitato l'avvicinamento fra entrambe le società ed evitato le conseguenze avverse ora riscontrabili.
Secondo: data la realtà dei fatti, ossia che il modello economico neoliberale stabilito a Maastricht genera il paradosso di una crescita con crescenti disuguaglianze, è indiscutibile che, come già sta accadendo, l'integrazione di questi paesi si traduca in più disoccupazione e più disparità. Occorrerebbe modificare preventivamente il nostro modello economico affinché l'ampliamento non si concluda con squilibri sociali ancora più gravi.
Terzo: l'esistenza di notevoli differenze fra l'agricoltura europea e quella della maggior parte dei paesi candidati avrebbe dovuto presupporre un miglioramento dell'attuale politica agricola comune in modo da garantire tanto la sostenibilità della nostra agricoltura, quanto la conclusione positiva delle riforme agrarie in questi paesi. Invece tutto pare orientato nella direzione opposta, anche a causa, fra le altre ragioni, della OMC, e questo complica tutto.
Quarto: rispetto all'uso dei fondi del FESR, riteniamo che occorrerebbe compiere un maggiore sforzo di solidarietà, mentre non è questa la strada intrapresa, ragion per cui le previsioni di spesa ci paiono insufficienti.
Quinto: non ci paiono adeguate neppure le previsioni a bilancio, visto che è la prima volta che si verifica un ampliamento consistente in presenza di una riduzione del bilancio, mentre basta soffermarsi su ciò che è accaduto in Germania con la riunificazione per rendersi conto che, effettivamente, occorre un più chiaro impegno economico per portare a termine con successo un processo del genere.
Sesto: riteniamo che vincolare di fatto l'ampliamento alla preventiva integrazione di questi paesi in seno alla NATO sia stato un errore. Ciò danneggia l'Unione stessa, la sua futura indipendenza rispetto all'America e la politica estera e di difesa comune europea, dal momento che genera il rischio di tensioni con la Russia e con altri paesi. Insomma, la nostra posizione è favorevole su alcuni aspetti, contraria su altri."@it9
"Mr President, our Group, the European United Left/Nordic Green Left, shares many of the considerations and opinions on enlargement contained in Mr Brok’s report and we appreciate the enormous effort he has put into his courageous report. However, we disagree on some important issues. Our support for enlargement goes without saying. We are also in favour of a European Union that includes Russia, and which therefore includes all the countries which have built – albeit in conflicting ways – this historical, cultural, economic, social and political reality known as Europe. The only condition would be – in our view – that they share our democratic values and respect for human rights and the rule of law.
Our disagreements with a portion of Mr Brok’s report range from points of detail to others of greater importance. We do not agree with Recital A where it says that Europe was divided by the Soviet occupation because, as everybody knows and as any history book will tell you, the division was a consequence of the Yalta Conference and the intransigence of Truman who was determined to follow a policy of confrontation.
Furthermore, there are six basic aspects which worry us because of the method employed.
Firstly, we are against the ‘regatta principle’, which seems more like an entrance examination which every teacher puts their pupil through when it would have been better for the pupil to sit the exam in stages and to a previously established timetable, which would have aided the rapprochement of the two societies, thereby preventing the adverse consequences we are now seeing.
Secondly, given the reality that the neo-liberal economic model established in Maastricht leads to the paradox of growth with more inequalities, the most likely outcome of the incorporation of these countries is greater unemployment and inequality, as is already happening. We should change our economic model in advance so that the cost of enlargement is not even more serious social inequality.
Thirdly, the great differences between European agriculture and that of the majority of the candidate countries mean that the current common agricultural policy should have been improved in order to ensure both the viability of our agriculture and the successful completion of the agricultural reforms in those countries. Nevertheless, everything is moving in the opposite direction owing, amongst other things, to the World Trade Organisation, which complicates everything.
Fourthly, and in relation to the use of FEDER funds, we believe that there should be more effort to show solidarity, and that is not happening, and the forecasts therefore seem to us be insufficient.
Fifthly, we also feel that the budgetary forecasts are not sufficient, since this is the first time that a major enlargement is taking place with a budgetary reduction and we only have to look at what happened in the case of the reunification of Germany to see that, in fact, a greater economic contribution is needed in order for this process to be successful.
Sixthly, we believe it has been a mistake to link enlargement in practice with the prior integration of these countries into NATO. This damages the Union, its future independence in relation to the United States and also a common European defence and security policy, since it also introduces risks with regard to Russia and other countries. We are therefore in favour of some aspects but not of others."@lv10
"Mijnheer de Voorzitter, mijn fractie, de Confederale Fractie Europees Unitair Links/Noords Groen Links, kan zich vinden in vele van de punten van het verslag van de heer Brok over de uitbreiding en wij waarderen de enorme inspanning die de heer Brok zich heeft getroost voor dit verslag. Toch zijn er belangrijke punten en bepaalde aspecten waar onze wegen zich scheiden. Vanzelfsprekend staan wij achter de uitbreiding. Verder zijn wij voor een Europese Unie van alle landen die - zij het op sterk uiteenlopende wijze - deel uitmaken van de historische, culturele, economische, sociale en politieke werkelijkheid die wij Europa noemen, en die derhalve ook Rusland omvat. De enige voorwaarde moet volgens ons het delen van de democratische waarden en de eerbiediging van de rechten van de mens en van de rechtsstaat zijn.
Onze afwijkende standpunten ten opzichte van het verslag van de heer Brok betreffen zowel details als meer fundamentele kwesties. Wij zijn het niet eens met overweging A, waarin staat dat Europa in tweeën werd gedeeld door de bezetting door de Sovjetunie, want, zoals iedereen weet en in elk geschiedenisboek kan nalezen, was de deling het gevolg van de Conferentie van Jalta en de koppigheid van Truman, die vasthield aan zijn confrontatiepolitiek.
Verder zijn er zes inhoudelijke punten die ons om methodologische redenen zorgen baren.
Ten eerste zijn wij tegen het “wedloop-beginsel”. Dat lijkt namelijk meer op een toelatingsexamen dat een docent afneemt van een leerling, terwijl het toch beter zou zijn om met een van tevoren vastgelegd tijdschema en per groep landen te werken. Op die manier zouden de maatschappijen nader tot elkaar kunnen worden gebracht en zouden de huidige negatieve effecten kunnen worden vermeden.
Ten tweede: het neoliberale economische model, dat werd ingevoerd in Maastricht, leidt tot de paradoxale situatie van groei bij toenemende ongelijkheid. De opneming van de kandidaat-landen zal derhalve, zoals trouwens al gebeurt, leiden tot stijgende werkloosheid en een toename van de ongelijkheid. Wij moeten eerst ons economisch model aanpassen, opdat de uitbreiding niet moet worden betaald met een nog grotere sociale ongelijkheid.
Ten derde: de grote verschillen tussen de Europese landbouw en de landbouw in de meeste kandidaat-landen vereist een verbetering van het gemeenschappelijk landbouwbeleid om zowel de levensvatbaarheid van onze landbouw als een succesvolle hervorming van de landbouw in de kandidaat-landen te waarborgen. Maar in werkelijkheid gaat de ontwikkeling helemaal de verkeerde kant op, onder andere door de Wereldhandelsorganisatie, die de hele zaak nog ingewikkelder maakt.
Ten vierde: met betrekking tot de FEDER-fondsen zijn wij van mening dat er een grotere solidariteitsinspanning zou moeten worden geleverd, maar dat is nu juist niet de tendens. Wij denken dat de vooruitzichten ontoereikend zijn.
Ten vijfde: wij zijn van mening dat de vooruitzichten voor de begroting ontoereikend zijn, want het is de eerste keer dat er een grote uitbreiding zal plaatsvinden bij een afnemende begroting. Je hoeft maar te kijken naar wat er bij de Duitse hereniging is gebeurd om te zien dat er een grotere economische inspanning voor nodig is om dit proces met succes af te ronden.
Ten zesde: wij denken dat het fout is om, zoals
gebeurt, een verband te leggen tussen de uitbreiding en voorafgaande toetreding tot de NAVO door de kandidaat-landen. Dit is slecht voor de Europese Unie zelf, voor haar onafhankelijkheid ten opzichte van de Verenigde Staten en voor een gemeenschappelijk Europees veiligheids- en defensiebeleid. Bovendien kan dit wrijving met Rusland en met andere landen tot gevolg hebben. Kortom, sommige aspecten van dit verslag steunen wij en andere niet."@nl2
"Senhor Presidente, o nosso grupo, a Esquerda Unitária Europeia e a Esquerda Nórdica Verde, partilha bastantes das considerações e afirmações contidas no relatório do senhor deputado Brok sobre o alargamento e preza os esforços significativos desenvolvidos por este colega na elaboração do seu valioso relatório. Todavia, discordamos relativamente a aspectos e questões substanciais. Somos favoráveis ao alargamento. Também somos partidários de uma União Europeia que conte no seu seio com a presença da Rússia, enquanto conjunto de países que construiu - ainda que de forma contraditória - essa realidade histórica, cultural, económica, social e política chamada Europa. A única condição seria - em nosso entender - que comungue os valores democráticos e o respeito dos direitos humanos e do Estado de direito.
As divergências relativas aos aspectos constantes do relatório Brok vão desde questões de pormenor até outras mais significativas. Não concordamos com o considerando A, quando nele se afirma que a Europa foi dividida pela ocupação soviética, na medida em que, como é do conhecimento geral e figura em qualquer manual de História, a divisão foi consequência da Conferência de Ialta e da intransigência de Truman, obstinando-se na sua política de oposição.
De resto, preocupam-nos seis aspectos de fundo a nível do método utilizado.
Em primeiro lugar, somos contrários ao "princípio da regata", que mais se assemelha a um exame prévio que os professores fazem a cada um dos seus alunos quando seria preferível fazê-lo por conjuntos de países e com um calendário previamente estabelecido, já que assim se teria favorecido a aproximação entre as duas sociedades evitando as consequências adversas que agora se detectam.
Em segundo lugar, dado que o modelo económico neoliberal estabelecido em Maastricht conduz ao paradoxo de um crescimento com maiores desigualdades, o mais provável é que, como de resto se verifica, a integração destes países se traduza num aumento do desemprego e das desigualdades. Seria necessário modificar previamente o nosso modelo económico para que o alargamento não venha a traduzir-se em desequilíbrios sociais ainda mais acentuados.
Em terceiro lugar, a existência de grandes diferenças a nível da agricultura entre a União e a maioria dos países candidatos teria aconselhado o aperfeiçoamento da actual política agrícola comum por forma a assegurar tanto a viabilidade da nossa agricultura como a conclusão com êxito das reformas agrícolas levadas a cabo nesses países. Todavia, tudo caminha em sentido contrário, o que se deve fundamentalmente à Organização Mundial do Comércio, o que acarreta mais dificuldades.
Em quarto lugar, e relativamente à execução dos fundos FEDER, somos de opinião que deveriam ter-se envidado mais esforços de solidariedade, e essa não é propriamente a direcção tomada, pelo que as previsões se nos afiguram insuficientes.
Em quinto lugar, também consideramos que as previsões orçamentais não são adequadas, na medida em que se vai fazer frente pela primeira vez a um alargamento de grandes dimensões com uma redução orçamental, e basta olhar para o que aconteceu com a reunificação da Alemanha para ver que, efectivamente, é necessário um maior esforço económico para concluir satisfatoriamente este processo.
Em sexto lugar, pensamos que foi um erro associar na prática o alargamento à integração prévia na NATO destes países. Isto compromete a própria União Europeia, o seu futuro independente relativamente à América do Norte e também uma política de defesa e segurança comum europeia, na medida em que introduz também riscos nas relações com a Rússia e com outros países. Por conseguinte, a nossa posição é favorável em relação a certos aspectos, sendo discordante relativamente a outros."@pt11
"Herr talman! Vår grupp Gruppen Europeiska enade vänstern/Nordisk grön vänster håller med om många av de tankar och påståenden om utvidgningen som ingår i Broks betänkande och vi uppskattar den stora insats han har gjort i och med sitt viktiga betänkande. Det finns emellertid en del viktiga aspekter och frågor där vi är av en annan uppfattning. Först kan jag nämna att vi är positivt inställda till en utvidgning. Vi är också för en europeisk union som hyser Ryssland i sitt säte, som en sammanslutning av länder som – om än på ett motsägelsefullt sätt – har skapat den historiska, kulturella, ekonomiska, sociala och politiska verklighet som kallas Europa. Enda villkoret skall – enligt oss – vara att de demokratiska värderingarna delas liksom respekten för de mänskliga rättigheterna och rättsstaten.
Vår avvikande uppfattning beträffande en del av det som fastställs i Broks betänkande gäller alltifrån detaljer till mer omfattande aspekter. Vi håller inte med om det som sägs i skäl A att Europa delades av den sovjetiska ockupationen, med tanke på det alla vet och det som framgår av alla historieböcker att delningen skedde till följd av Jaltakonferensen och Trumans omedgörlighet då han envisades med sin konfrontationspolitik.
I övrigt är det sex aspekter som bekymrar oss mest med den tillämpade metoden.
För det första är vi mot ”kappseglingsprincipen” som snarast påminner om ett förhandstest som lärare låter elever göra, när det hade varit bättre att göra det i omgångar utifrån en i förväg fastställd tidsplan och på det sättet hade de båda samhällenas närmande av varandra underlättats och de motsatta effekter som nu förekommer hade undvikits.
För det andra, med tanke på det faktum att den nyliberala ekonomiska modellen som fastställs i Maastricht skapar en tillväxtens paradox med ökade orättvisor, är det troligt att införlivandet av dessa länder, precis som nu håller på att ske, får en högre arbetslöshet och större orättvisor till följd. Vi bör i förväg ändra vår ekonomiska modell så att inte utvidgningen resulterar i ännu större sociala orättvisor.
För det tredje borde förekomsten av stora skillnader mellan det europeiska jordbruket och jordbruket i de flesta kandidatländerna kräva en förbättring av gemenskapens nuvarande jordbrukspolitik för att säkra såväl vårt eget jordbruks överlevnad som en framgångsrik kulmination av jordbruksreformerna i dessa länder. Utvecklingen går emellertid åt motsatt håll, bland annat på grund av Världshandelsorganisationen, och det komplicerar det hela.
För det fjärde angående nyttjandet av ERUF:s fonder, anser vi att man borde visa större solidaritet, och utvecklingen går inte direkt i den riktningen, och vi anser att beräkningarna är otillräckliga.
För det femte anser vi dessutom att budgetplanen inte är lämplig, med tanke på att det är första gången en omfattande utvidgning äger rum med budgetminskningar och vi behöver bara se vad som hände vid Tysklands återförening för att inse att det verkligen krävs större ekonomiska resurser för att den processen skall bli framgångsrik.
För det sjätte tycker vi att det var ett misstag att i praktiken koppla samman utvidgningen med ländernas inträde i Nato. Det är till skada för själva Europeiska unionen, för dess framtida oberoende gentemot Nordamerika och även den europeiska politiken för försvar och gemensam säkerhet, med tanke på att det även medför risker med Ryssland och andra länder. Därför är vårt ställningstagande positivt i vissa avseenden och negativt i andra."@sv13
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples