Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2000-10-03-Speech-2-091"
| Predicate | Value (sorted: default) |
|---|---|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.20001003.3.2-091"4
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:speaker | |
| lpv:spoken text |
"Mr President, on behalf of my group I want to state that the implementation of a new EU Charter of Fundamental Rights will certainly raise the status and visibility of human rights in the European Union. It is stated in Article 6 of the Treaty of Amsterdam that fundamental rights exist within the Union and must be respected. Citizens from the candidate countries in central and eastern Europe can also draw inspiration from such a charter.
However, we should recall that the European Convention on Human Rights, which all Member States have signed and adopted in their national law, has now been operating for nearly 50 years and works hand in hand with the UN Declaration on Human Rights. The European Court of Human Rights in Strasbourg adjudicates on possible human right infringements in signatory countries. The European Convention on Human Rights has been a proven success. The citizens from Member States of the countries of the ECHR have confidence in this convention and jurisprudence has built up around it.
Our primary concern with regard to the Charter of Fundamental Rights is that it must not conflict with the European Convention. This in itself would lead to greater legal uncertainty, which would be highly unwelcome. The division lines must be drawn between the European Court of Human Rights in Strasbourg and the Court of Justice in Luxembourg.
The most difficult problem facing this new charter is not its actual content but whether it has legal status. A binding and all-embracing charter with completely legally enforceable rights could result in difficulties at a later stage. Certainly in Ireland constitutional amendments would be necessary if elements of the draft charter were to be legally enforceable. Referenda might also be needed in other Member States. This could lead to further uncertainty and failure to ratify at Member State level."@en3
|
| lpv:spokenAs | |
| lpv:translated text |
"Hr. formand, på min gruppes vegne vil jeg gerne sige, at gennemførelsen af et nyt EU-charter om grundlæggende rettigheder med sikkerhed vil hæve menneskerettighedernes synlighed og status i hele Den Europæiske Union. Det hedder i artikel 6 i Amsterdam-traktaten, at der inden for Unionen eksisterer grundlæggende rettigheder, og at disse må respekteres. Borgere fra ansøgerlandene i Central- og Østeuropa kan også få inspiration fra et sådant charter.
Men vi bør erindre, at Den Europæiske Menneskerettighedskonvention, som alle medlemsstaterne har underskrevet og vedtaget i deres nationale lovgivning, nu har virket i næsten 50 år og virker sammen med FN's menneskerettighedserklæring. Den Europæiske Menneskerettighedsdomstol i Strasbourg træffer afgørelser om mulige overtrædelser af menneskerettighederne i de lande, der har skrevet under. Den Europæiske Menneskerettighedskonvention har fået succes. Borgere fra medlemsstaterne under Den Europæiske Menneskerettighedskonvention har tillid til denne konvention og den retspraksis, der er blevet bygget op omkring den.
Vores væsentligste bekymring med hensyn til chartret om grundlæggende rettigheder er, at det ikke må stride mod Den Europæiske Konvention. Det ville i sig selv føre til større retsusikkerhed, hvilket ville være yderst uheldigt. Skillelinjerne må trækkes mellem Den Europæiske Menneskerettighedsdomstol i Strasbourg og Domstolen i Luxembourg.
Det vanskeligste problem, som dette nye charter står over for, er ikke det faktiske indhold, men om det har juridisk status. Et bindende og altomfattende charter med rettigheder, som er fuldt ud retsgyldige, kunne føre til vanskeligheder på et senere stadium. I Irland vil det i hvert fald være nødvendigt med ændringer af forfatningen, hvis elementer i udkastet til charter skulle have retsgyldighed. Der kan også blive behov for folkeafstemninger i andre medlemsstater. Det kunne føre til yderligere usikkerhed og fiasko i forbindelse med medlemsstaternes ratificering."@da1
"Herr Präsident, ich möchte im Namen meiner Fraktion feststellen, dass die Menschenrechte in der Europäischen Union durch die Verabschiedung der neuen EU-Charta der Grundrechte sowohl an Bedeutung als auch an Aufmerksamkeit gewinnen werden. In Artikel 6 des Vertrags von Amsterdam heißt, dass es in der Union Grundrechte gibt und dass diese respektiert werden müssen. Eine solche Charta kann auch eine Inspiration für die Bürger aus den beitrittswilligen Ländern Mittel- und Osteuropas darstellen.
Wir sollten uns jedoch ins Gedächtnis rufen, dass die Europäische Menschenrechtskonvention, die von allen Mitgliedstaaten unterzeichnet und in nationales Recht umgesetzt wurde, seit fast 50 Jahren in Kraft ist und mit der Menschenrechtserklärung der Vereinten Nationen eng verbunden ist. Der Europäische Gerichtshof für Menschenrechte in Straßburg befindet über potentielle Verletzungen der Menschenrechte in den Unterzeichnerstaaten. Die Europäische Menschenrechtskonvention hat sich voll und ganz bewährt, und die Bürger in den Mitgliedstaaten, die zu den Unterzeichnern der Europäischen Menschenrechtskonvention zählen, haben Vertrauen in diese Konvention, um die herum ein ganzes System der Rechtslehre entstanden ist.
Uns geht es im Hinblick auf die Charta der Grundrechte in allererster Linie darum, dass es zu keinem Widerspruch zwischen ihr und der Europäischen Menschenrechtskonvention kommen darf. Dies hätte eine Beeinträchtigung der Rechtssicherheit zur Folge, die höchst unwillkommen wäre. Es muss eine klare Trennlinie zwischen dem Europäischen Gerichtshof für Menschenrechte in Straßburg und dem Europäischen Gerichtshof in Luxemburg gezogen werden.
Das größte Problem, das mit dieser neuen Charta verbunden ist, betrifft jedoch nicht ihren eigentlichen Inhalt, sondern ihren Rechtsstatus. Eine verbindliche und allumfassende Charta mit einklagbaren Rechten könnte zu einem späteren Zeitpunkt zu Schwierigkeiten führen. Jedenfalls würde die Einklagbarkeit bestimmter Elemente des Entwurfs der Charta in Irland Verfassungsänderungen erforderlich machen. In anderen Staaten wird es gegebenenfalls notwendig sein, Volksabstimmungen durchzuführen. Das würde die Rechtssicherheit unter Umständen weiter unterminieren und eine Ratifizierung auf der Ebene der Mitgliedstaaten verhindern."@de7
"Κύριε Πρόεδρε, εξ ονόματος της ομάδας μου επιθυμώ να δηλώσω ότι η εφαρμογή ενός νέου Χάρτη Θεμελιωδών Δικαιωμάτων θα αναβαθμίσει σίγουρα το καθεστώς και τη σημασία των ανθρωπίνων δικαιωμάτων στην Ευρωπαϊκή Ένωση. Το άρθρο 6 της Συνθήκης του Άμστερνταμ αναφέρει ότι τα θεμελιώδη δικαιώματα έχουν κατοχυρωθεί στην Ένωση και πρέπει να γίνουν σεβαστά. Οι πολίτες των υποψηφίων χωρών της Κεντρικής και Ανατολικής Ευρώπης μπορούν επίσης να εμπνευστούν από το Χάρτη αυτό.
Εντούτοις, υπενθυμίζεται ότι η Ευρωπαϊκή Σύμβαση Ανθρωπίνων Δικαιωμάτων, την οποία όλα τα κράτη μέλη έχουν υπογράψει και μεταφέρει στην εθνική τους νομοθεσία, εφαρμόζεται σχεδόν 50 χρόνια τώρα σε στενή συνεργασία με τη Δήλωση των Ανθρωπίνων Δικαιωμάτων του ΟΗΕ. Το Ευρωπαϊκό Δικαστήριο Ανθρωπίνων Δικαιωμάτων του Στρασβούργου εκδικάζει πιθανές παραβιάσεις των ανθρωπίνων δικαιωμάτων των συμβαλλομένων χωρών. Η Ευρωπαϊκή Σύμβαση Ανθρωπίνων Δικαιωμάτων έχει αποδείξει την επιτυχία της. Οι πολίτες των συμβαλλομένων κρατών μελών της ΕΣΑΔ έχουν εμπιστοσύνη στη σύμβαση αυτή και η νομολογία έχει αναπτυχθεί ικανοποιητικά.
Βασικό μας μέλημα όσον αφορά το Χάρτη Ανθρωπίνων Δικαιωμάτων είναι να συνάδει με την Ευρωπαϊκή Σύμβαση. Στην αντίθετη περίπτωση θα δημιουργηθεί νομική αβεβαιότητα, η οποία είναι απολύτως ανεπιθύμητη. Οι διαχωριστικές γραμμές μεταξύ του Ευρωπαϊκού Δικαστηρίου Ανθρωπίνων Δικαιωμάτων του Στρασβούργου και του Δικαστηρίου του Λουξεμβούργου πρέπει να είναι σαφείς.
Το κυριότερο πρόβλημα σε σχέση με το νέο αυτό Χάρτη δεν είναι το περιεχόμενό του, αλλά το νομικό του καθεστώς. Ένας δεσμευτικός και καθολικός Χάρτης με πλήρη νομική ισχύ μπορεί να δημιουργήσει δυσκολίες σε μεταγενέστερα στάδια. Εάν ορισμένες διατάξεις του σχεδίου Χάρτη καταστούν νομικά εκτελεστέες η Ιρλανδία θα πρέπει να προβεί σε συνταγματικές τροποποιήσεις. Η διεξαγωγή δημοψηφίσματος μπορεί επίσης να είναι αναγκαία σε άλλα κράτη μέλη. Αυτό μπορεί να εντείνει την αβεβαιότητα και να διακυβεύσει την επικύρωση σε επίπεδο κράτους μέλους."@el8
"(EN) Señor Presidente, en nombre de mi Grupo he de indicar que la aplicación de una nueva Carta de los Derechos Fundamentales de la UE dará sin duda alguna más valor y visibilidad a los derechos humanos en la Unión Europea. En el artículo 6 del Tratado de Amsterdam se dice que en la Unión existen derechos fundamentales y que hay que respetarlos. Los ciudadanos de los países candidatos de Europa central y oriental pueden inspirarse también en esa Carta.
Sin embargo, conviene recordar que el Convenio Europeo de Derechos Humanos, que todos los Estados miembros han firmado y adoptado en sus legislaciones nacionales, lleva ahora casi 50 años funcionando y lo hace de consuno con la Declaración de Derechos Humanos de las Naciones Unidas. El Tribunal Europeo de Derechos Humanos de Estrasburgo decide sobre las posibles infracciones de derechos humanos en los países signatarios. El Convenio Europeo para la Protección de los Derechos Humanos ha sido un éxito indiscutible. Los ciudadanos de Estados miembros de los países que han aceptado el Convenio tienen confianza en él y ya se ha creado una jurisprudencia en torno a sus decisiones.
Nuestra preocupación principal por lo que se refiere a la Carta de los Derechos Fundamentales es que no tiene que estar en conflicto con el Convenio Europeo. Un conflicto de ese tipo provocaría una mayor incertidumbre jurídica, cosa que nadie desea que suceda. Hay que trazar líneas divisorias entre el Tribunal Europeo de Derechos Humanos de Estrasburgo y el Tribunal de Justicia de Luxemburgo.
El problema más difícil con el que se enfrenta la nueva Carta no es su contenido sino el saber si tiene o no tiene valor jurídico. Una Carta vinculante que abarque todos los casos posibles y que enuncie derechos cuya imposición fuera absolutamente legal podría plantear dificultades más adelante. Por lo menos en Irlanda habría que introducir enmiendas constitucionales si los elementos del proyecto de Carta hubieran de ser legalmente obligatorios. Es posible que en otros Estados miembros haya que organizar también referendums. Todo esto podría ocasionar una mayor incertidumbre y podría ser causa de que algunos Estados miembros no ratificasen la Carta."@es12
"Arvoisa puhemies, haluan todeta ryhmäni puolesta, että EU:n uuden perusoikeuskirjan käyttöönotto parantaa varmasti ihmisoikeuskysymyksen asemaa ja näkyvyyttä Euroopan unionissa. Amsterdamin sopimuksen 6 artiklassa todetaan, että unionissa vallitsevat perusoikeudet ja että niitä on kunnioitettava. Keski- ja Itä-Euroopan ehdokasvaltioiden kansalaiset voivat myös saada innostavan esimerkin sellaisesta perusoikeuskirjasta.
Meidän olisi kuitenkin muistettava, että Euroopan ihmisoikeussopimus (ECHR), jonka kaikki jäsenvaltiot ovat allekirjoittaneet ja sisällyttäneet kansallisiin lakeihinsa, on nyt ollut toiminnassa lähes 50 vuoden ajan, ja se toimii tiiviisti yhdessä YK:n ihmisoikeuksien julistuksen kanssa. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin Strasbourgissa antaa tuomioita mahdollisista ihmisoikeusrikkomuksista sopimuksen allekirjoittaneissa maissa. Euroopan ihmisoikeussopimus on osoittautunut menestykseksi. Niiden jäsenvaltioiden kansalaiset, jotka soveltavat ihmisoikeussopimusta, luottavat tähän sopimukseen, ja oikeuskäytäntö on kehittynyt sen ympärille.
Pääasiallinen huolemme perusoikeuskirjasta on, että se ei saa olla ristiriidassa Euroopan ihmisoikeussopimuksen kanssa. Tämä johtaisi suurempaan oikeudelliseen epävarmuuteen, mikä olisi erittäin epäsuotavaa. On vedettävä raja Strasbourgissa olevan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ja Luxemburgin tuomioistuimen välille.
Vaikein tätä uutta perusoikeuskirjaa koskeva ongelma ei ole sen varsinainen sisältö vaan se, onko sillä oikeudellista merkitystä. Sitova ja kaiken käsittävä perusoikeuskirja, johon kuuluisi täysin oikeudellisesti sitovia oikeuksia, voisi johtaa vaikeuksiin myöhemmässä vaiheessa. Irlannissa perustuslakimuutokset olisivat aivan varmasti välttämättömiä, jos tämän perusoikeuskirjaluonnoksen eri osat olisivat oikeudellisesti sitovia. Kansanäänestyksiä tarvittaisiin ehkä muissakin jäsenvaltioissa. Tämä voisi johtaa jatkuvaan epävarmuuteen ja sopimuksen ratifioimisen epäonnistumiseen jäsenvaltioiden tasolla."@fi5
"Monsieur le Président, au nom de mon groupe, je souhaite faire remarquer que la mise en œuvre de la nouvelle Charte des droits fondamentaux de l'UE renforcera sans nul doute le statut et l'image des droits de l'homme au sein de l'Union européenne. L'article 6 du traité d'Amsterdam stipule qu'il existe des droits fondamentaux au sein de l'Union et qu'ils doivent êtres respectés. Les citoyens des pays candidats d'Europe centrale et orientale peuvent également s'inspirer de cette Charte.
Toutefois, il faut rappeler que la Convention européenne des droits de l'homme, que tous les États membres ont signée et adoptée dans leur législation nationale, est en vigueur depuis près de 50 ans maintenant et qu'elle est intimement liée à la Déclaration universelle des droits de l'homme des Nations unies. La Cour européenne des Droits de l'Homme de Strasbourg se prononce sur d'éventuelles violations des Droits de l'Homme dans les pays signataires. La Convention européenne des droits de l'homme a prouvé son efficacité. Les citoyens des États membres signataires de la CEDH ont foi en cette convention, dont s'inspire d'ailleurs la jurisprudence.
Notre principal souci en ce qui concerne la Charte des droits fondamentaux est qu'elle ne doit pas aller à l'encontre de la Convention européenne. Cela favoriserait en soi une plus grande incertitude juridique, laquelle serait fortement malvenue. Il faut tracer des lignes de démarcation entre la Cour européenne des Droits de l'Homme et la Cour de justice de Luxembourg.
Le problème le plus délicat de cette nouvelle charte n'est pas son contenu mais son statut juridique. Une charte contraignante et globale, énumérant des droits qu'il faut absolument respecter, risque de poser des difficultés à un stade ultérieur. En Irlande, il est évident qu'il faudra amender la constitution si des éléments de ce projet de charte devaient être juridiquement contraignants. Dans d'autres États membres, des référendums pourraient également s'avérer nécessaires, au risque d'accroître l'incertitude et d'aboutir à une non-ratification au niveau des États membres."@fr6
"Signor Presidente, intervenendo a nome del gruppo politico al quale appartengo, vorrei sottolineare che l'applicazione di una nuova Carta dei diritti fondamentali migliorerà certamente lo
e la visibilità dei diritti umani nell'Unione europea. L'articolo 6 del Trattato di Amsterdam sancisce che all'interno dell'Unione esistono diritti fondamentali e che devono essere rispettati. I cittadini dei paesi candidati nell'Europa centrale e orientale possono trarre ispirazione da tale Carta.
Tuttavia va ricordato che la Convenzione europea sui diritti dell'uomo, che tutti gli Stati membri hanno firmato integrandola nella propria legislazione nazionale, è in vigore ormai da quasi 50 anni ed è strettamente connessa con la Dichiarazione dei diritti dell'uomo delle Nazioni Unite. La Corte europea dei diritti dell'uomo di Strasburgo si pronuncia sulle possibili violazioni dei diritti umani compiuti nei paesi firmatari. La Convenzione europea sui diritti dell'uomo si è dimostrata uno strumento molto efficace. I cittadini degli Stati membri che l'hanno sottoscritta hanno fiducia in questa Convenzione e nella giurisprudenza che si è andata sviluppando in riferimento ad essa.
La nostra principale preoccupazione a proposito della Carta dei diritti fondamentali è che essa non entri in conflitto con la Convenzione europea, in quanto ciò basterebbe a creare una maggiore incertezza del diritto che sarebbe senz'altro deprecabile. Occorre tracciare delle linee di demarcazione fra la Corte dei diritti dell'uomo di Strasburgo e la Corte di giustizia delle Comunità europee in Lussemburgo.
Il problema più arduo posto dalla nuova Carta non è sul piano dei contenuti quanto piuttosto dello
giuridico. Una carta vincolante e onnicomprensiva con diritti totalmente applicabili dal punto di vista giuridico potrebbe comportare difficoltà in tempi successivi. Sicuramente in Irlanda si renderebbero necessarie modifiche costituzionali se taluni elementi del progetto di carta dovessero assumere carattere vincolante dal punto di vista giuridico. In altri Stati membri potrebbe risultare necessario lo svolgimento di referendum e ciò potrebbe comportare ulteriori incertezze e impedirne la ratifica a livello degli Stati membri."@it9
"Mr President, on behalf of my group I want to state that the implementation of a new EU Charter of Fundamental Rights will certainly raise the status and visibility of human rights in the European Union. It is stated in Article 6 of the Treaty of Amsterdam that fundamental rights exist within the Union and must be respected. Citizens from the candidate countries in central and eastern Europe can also draw inspiration from such a charter.
However, we should recall that the European Convention on Human Rights, which all Member States have signed and adopted in their national law, has now been operating for nearly 50 years and works hand in hand with the UN Declaration on Human Rights. The European Court of Human Rights in Strasbourg adjudicates on possible human right infringements in signatory countries. The European Convention on Human Rights has been a proven success. The citizens from Member States of the countries of the ECHR have confidence in this convention and jurisprudence has built up around it.
Our primary concern with regard to the Charter of Fundamental Rights is that it must not conflict with the European Convention. This in itself would lead to greater legal uncertainty, which would be highly unwelcome. The division lines must be drawn between the European Court of Human Rights in Strasbourg and the Court of Justice in Luxembourg.
The most difficult problem facing this new charter is not its actual content but whether it has legal status. A binding and all-embracing charter with completely legally enforceable rights could result in difficulties at a later stage. Certainly in Ireland constitutional amendments would be necessary if elements of the draft charter were to be legally enforceable. Referenda might also be needed in other Member States. This could lead to further uncertainty and failure to ratify at Member State level."@lv10
"Mijnheer de Voorzitter, namens mijn fractie wil ik verklaren dat een nieuw Handvest van de grondrechten de status en de zichtbaarheid van de mensenrechten in de Europese Unie zal vergroten. Artikel 6 van het Verdrag van Amsterdam verwijst naar de grondrechten in de Unie en de plicht deze te eerbiedigen. Het Handvest kan ook een bron van inspiratie zijn voor de burgers van de kandidaat-landen in Midden- en Oost-Europa.
Wij mogen evenwel niet vergeten dat het Europees Verdrag tot bescherming van de rechten van de mens, dat alle lidstaten hebben ondertekend en opgenomen in het nationale recht, reeds bijna vijftig jaar van kracht is en nauw is gelieerd aan de Verklaring van de Rechten van de Mens van de Verenigde Naties. Het Europees Hof voor de Rechten van de Mens in Straatsburg oordeelt over mogelijke schendingen van de rechten van de mens in de verdragsluitende landen. Het Europees Verdrag tot bescherming van de rechten van de mens is een succes gebleken. De burgers in de landen die het EVRM hebben ondertekend, hebben vertrouwen in dit Verdrag en bovendien is er jurisprudentie rond opgebouwd.
Onze voornaamste zorg ten aanzien van het Handvest van de grondrechten is dat het niet strijdig mag zijn met het Europees Verdrag. Dat zou namelijk de rechtszekerheid ondermijnen en dat is wel het laatste wat wij willen. Er moet een duidelijke scheidslijn worden getrokken tussen de bevoegdheden van het Europees Hof voor de Rechten van de Mens in Straatsburg en het Hof van Justitie in Luxemburg.
Het grootste probleem met het nieuwe Handvest is niet de inhoud, maar de juridische status ervan. Een bindend en alomvattend Handvest met voor de rechter afdwingbare rechten zou in een later stadium tot moeilijkheden kunnen leiden. In Ierland zou een wijziging van de grondwet nodig zijn als elementen van het ontwerphandvest afdwingbaar zouden worden. In andere lidstaten zouden misschien referenda moeten worden gehouden. Dit zou grotere onzekerheid en problemen bij de ratificatie op het niveau van de lidstaten tot gevolg kunnen hebben."@nl2
"Senhor Presidente, desejo afirmar em nome do meu grupo que a implementação de uma nova Carta dos Direitos Fundamentais da UE elevará decerto o estatuto e a visibilidade dos direitos humanos na União Europeia. No artigo 6º do Tratado de Amesterdão afirmase que os direitos fundamentais existem no seio da União e têm de ser respeitados. Os cidadãos dos países candidatos à adesão da Europa Central e Oriental também podem encontrar inspiração numa carta desse tipo.
Recordemos, no entanto, que a Convenção Europeia dos Direitos do Homem, que todos os EstadosMembros assinaram e adoptaram na sua legislação nacional, está em vigor há quase 50 anos e funciona de mãos dadas com a Declaração dos Direitos do Homem das Nações Unidas. O Tribunal Europeu dos Direitos Humanos, em Estrasburgo, julga possíveis infracções dos direitos humanos em países signatários. A Convenção Europeia dos Direitos do Homem tem sido um êxito comprovado. Os cidadãos dos EstadosMembros e dos países que assinaram a CEDH têm confiança nesta Convenção, em redor da qual se constituiu jurisprudência.
A nossa primeira preocupação no que respeita à Carta dos Direitos Fundamentais é que ela não deve entrar em conflito com a Convenção Europeia. Isso, por si só, conduziria a uma maior incerteza jurídica, o que seria altamente indesejável. Há que estabelecer uma distinção clara entre o Tribunal Europeu dos Direitos do Homem, em Estrasburgo, e o Tribunal de Justiça Europeu, no Luxemburgo.
O problema mais difícil com que esta nova Carta se confronta não é de facto o seu conteúdo, mas a incerteza acerca de possuir ou não possuir estatuto jurídico. Uma Carta vinculativa e abrangente contendo direitos cuja execução possa ser absolutamente imposta em termos jurídicos poderá trazer dificuldades numa fase posterior. Na Irlanda seriam decerto necessárias alterações constitucionais, se acaso houvesse elementos do projecto de Carta cuja execução pudesse ser imposta por lei. Noutros EstadosMembros talvez também fossem necessários referendos. Tudo isto poderia levar a incertezas futuras e à não ratificação a nível dos EstadosMembros."@pt11
"Herr talman! Å min grupps vägnar vill jag säga att genomförandet av en ny EU-stadga om grundläggande rättigheter utan tvekan kommer att höja de mänskliga rättigheternas status och synlighet i Europeiska unionen. Det sägs i Amsterdamfördragets artikel 6 att grundläggande rättigheter existerar inom unionen, och att de måste respekteras. Även medborgare från kandidatländer i Central- och Östeuropa kan hämta inspiration från en sådan stadga.
Vi bör emellertid komma ihåg att Europeiska konventionen om de mänskliga rättigheterna, som alla medlemsstater har undertecknat och införlivat i sin nationella lagstiftning, nu har funnits i nära 50 år och att den fungerar parallellt med FN:s förklaring om de mänskliga rättigheterna. Europeiska domstolen för de mänskliga rättigheterna i Strasbourg dömer vid möjliga kränkningar av de mänskliga rättigheterna i de undertecknande länderna. Europeiska konventionen om de mänskliga rättigheterna har blivit en erkänd framgång. Medborgarna från medlemsstater som hör till Europeiska konventionen om de mänskliga rättigheternas länder hyser förtroende för denna konvention, och juridiken har byggts upp kring den.
Det viktigaste när det gäller stadgan för grundläggande rättigheter är att den inte strider mot Europakonventionen. Det skulle i sig själv leda till större juridisk osäkerhet, något som skulle vara högst ovälkommet. Skiljelinjerna måste dras upp mellan Europeiska domstolen för de mänskliga rättigheterna i Strasbourg och domstolen i Luxemburg.
Det svåraste problemet med denna nya stadga är inte dess faktiska innehåll utan frågan om dess juridiska status. En bindande och allomfattande stadga med fullständigt juridiskt genomförbara rättigheter skulle kunna resultera i svårigheter i ett senare skede. I Irland skulle det utan tvekan vara nödvändigt med konstitutionella ändringar, för att delar i utkastet till stadga skall kunna bli juridiskt genomförbara. Kanske skulle det behövas folkomröstningar i andra medlemsstater. Detta skulle kunna leda till ytterligare osäkerhet och ett misslyckande att ratificera stadgan på medlemsstatsnivå."@sv13
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
"Crowley (UEN )."8,10,3,12
|
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples