Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2000-10-02-Speech-1-082"
| Predicate | Value (sorted: default) |
|---|---|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.20001002.6.1-082"4
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:speaker | |
| lpv:spoken text |
". – Señor Presidente, en primer lugar me gustaría señalar que la Comisión ha recibido con satisfacción el informe de la Comisión de Asuntos Económicos y Monetarios y la opinión de la Comisión de Empleo y Asuntos Sociales. Muchas gracias al Sr. Skinner y a la Sra. Kauppi por sus comentarios. En ambos casos, se apoya de forma clara la estrategia comunitaria para el desarrollo del capital-riesgo en la Unión Europea.
Sobre la patente comunitaria, únicamente me gustaría señalar a ustedes que, ya en el mes de julio, la Comisión aprobó su propuesta sobre la patente comuniaria. Pensamos que es un instrumento fundamental para reducir costes y asegurar y aumentar la seguridad jurídica en aquellas empresas innovadoras que están actuando en el ámbito de la Unión.
Indudablemente, la patente comunitaria planteará problemas prácticos -algunos de ustedes han mencionado ya temas tan complejos como el del régimen lingüístico-, pero no es ese, desgraciadamente, un problema en el que podamos entrar en este momento.
Sin embargo, estos dos temas concretos no deben hacernos olvidar otros aspectos que sus Señorías han destacado como la mejora del entorno económico, reglamentario y normativo, que es fundamental para que el capital-riesgo tenga el mismo dinamismo que tiene en Estados Unidos. Las trabas reguladoras, administrativas y fiscales de las inversiones en capital-riesgo son uno de nuestros obstáculos en Europa y, en ese sentido, como en el ámbito de las barreras culturales -que sin duda alguna existen-, la existencia de esa información, con una situación comparativa en los diferentes Estados miembros, nos debería permitir conocer con más detalle las buenas prácticas de cada uno de los diferentes Estados miembros para tener un mejor resultado práctico que, al final, dé como resultado una aceleración en la utilización del capital-riesgo en los países de la Unión.
Se ha suscitado también por alguno de ustedes el problema de la financiación pública en el caso del capital-riesgo y, sin duda alguna, habrá que clarificar la compatibilidad de esa financiación pública con toda la normativa referente a la competencia. Algunos de ustedes se preguntaban por qué la financiación pública debía estar sólo como supletoria de la financiación privada. No es ningún deseo de exclusión, sino simplemente el deseo de utilizar de la mejor forma los recursos disponibles. No parece razonable que la financiación pública compita con la financiación privada a la hora de financiar proyectos de capital-riesgo, y deberíamos utilizar esa financiación pública para aquel tipo de proyectos que tienen mayor dificultad para ser financiados por el sector privado.
Desde el punto de vista de la propia Unión, nosotros estamos reflexionando sobre la mejor utilización de los instrumentos disponibles, especialmente el Banco Europeo de Inversiones y el Fondo Europeo de Inversiones. La Comisión publicará también, a mediados de octubre, una segunda comunicación que enviaremos al Consejo y al Parlamento en la que analizaremos los distintos instrumentos financieros gestionados por la Comisión y las perspectivas de futuro en este aspecto tan fundamental del capital-riesgo.
Como conclusión, les señalaría que considero el informe de la Comisión de Asuntos Económicos y Monetarios como una excelente e importante aportación, enormemente constructiva, para los esfuerzos de desarrollo del mercado de capital-riesgo.
Resulta satisfactorio comprobar que las recomendaciones de esa comisión son, en gran medida, coincidentes con nuestras propuestas de plan de acción de capital-riesgo, y querría dar las gracias tanto al responsable del informe como a todos los miembros de la comisión por su participación en este debate.
He creído percibir un claro consenso respecto al importante papel que el capital-riesgo puede jugar como motor del crecimiento económico y, lógicamente, como motor del empleo.
Como sus Señorías conocen -se ha hecho referencia a ello en algunas intervenciones-, el Consejo Europeo de Lisboa prestó especial atención a impulsar nuestros esfuerzos para poner en marcha el capital-riesgo de manera que el plan de acción esté terminado en el 2003. algunas de sus Señorías han hecho referencia a la posibilidad de acelerarlo. No cabe duda de que esta aceleración dependerá de la capacidad de los Estados miembros para poner en marcha algunas de sus medidas.
Recuerden, sin embargo, que el plan de acción sobre capital-riesgo es anterior a Lisboa, pues procede del año 1998. Sin embargo, no interesan tanto las circunstancias del pasado como qué vamos a hacer de cara al futuro. Y, en ese sentido, me gustaría señalarles que la Comisión enviará una comunicación al Consejo y al Parlamento sobre los avances realizados en el campo del capital-riesgo en coherencia con el objetivo de Lisboa.
La comunicación va a incluir un mecanismo de supervisión y evaluación comparativa para conocer exactamente qué es lo que está sucediendo en cada uno de los Estados miembros, y que nos permita sacar las conclusiones pertinentes e introducir en aquellos países que lo consideren oportuno, las mejores prácticas que se han introducido en otros.
Un elemento importante al que se ha hecho referencia es el crecimiento, sin duda alguna fundamental, que se ha producido en el capital-riesgo a lo largo del año 1999. Si analizamos las cifras en términos absolutos, deberíamos estar muy satisfechos de este resultado. Sin embargo, y algunos de ustedes también lo han destacado, cuando lo comparamos con el de Estados Unidos, hay que reconocer que la diferencia es importante, y nuestro objetivo fundamental debe ser reducir esas diferencias que todavía tenemos con Estados Unidos.
Para ello, es imprescindible llevar a cabo una serie de actuaciones concretas, y la primera y fundamental es la integración del mercado de capital-riesgo en la Unión Europea.
Algunos de ustedes han hecho referencia a dos ejemplos concretos que me gustaría destacar: el que se refiere a los fondos de pensiones, y a la posibilidad de disponer de una patente comunitaria más eficiente que permita una mejor utilización del capital-riesgo. En cuanto a los fondos de pensiones, les diré que, en principio esta semana, la Comisión debería aprobar la propuesta de directiva que ofrece a los fondos de pensiones mayores oportunidades de inversión en valores en toda la Unión.
Estamos hablando, evidentemente, de fondos de pensiones complementarios y no estamos hablando de una obligación de hacerlo. Estamos hablando de una supresión de los obstáculos actuales y, por lo tanto, no deberían plantearse ninguno de los problemas que algunos de ustedes han mencionado en cuanto a riesgos futuros. Evidentemente, la apertura al capital-riesgo exigirá un comportamiento correcto por parte de los gestores con el fin de minimizar los posibles riesgos que se pudieran plantear."@es12
|
| lpv:translated text |
"Hr. formand, først vil jeg gerne sige, at Kommissionen med tilfredshed har modtaget betænkningen fra Udvalget om Økonomi og Valutaspørgsmål og udtalelsen fra Udvalget om Beskæftigelse og Sociale Anliggender. Mange tak til hr. Skinner og til fru Kauppi for deres kommentarer. I begge tilfælde er der stor støtte fællesskabsstrategien til udvikling af risikovillig kapital i Den Europæiske Union.
Om EU-patentet vil jeg blot sige til Dem, at Kommissionen allerede i juli vedtog sit forslag om EU-patentet. Vi mener, at det er et afgørende instrument for at nedbringe omkostningerne og sikre og forøge den retlige sikkerhed i de innovative virksomheder, som har aktiviteter i Unionen.
Der er ingen tvivl om, at EU-patentet skaber praktiske problemer - nogle af Dem har allerede nævnt spørgsmål så vanskelige som ordningen på det sproglige område - men det er desværre ikke et problem, som vi kan tage fat på nu.
Disse to konkrete spørgsmål må imidlertid ikke få os til at glemme andre aspekter, som De har nævnt, som forbedringen af den økonomiske og lovgivningsmæssige ramme, der er afgørende for, at den risikovillige kapital kan få den samme dynamik som i USA. De retlige, administrative og skattemæssige byrder for investering i risikovillig kapital er en af vores forhindringer i Europa, og som det er tilfældet med kulturelle barrierer - som uden tvivl eksisterer - ville eksistensen af den information, med en sammenlignelig situation i de forskellige medlemsstater, gøre det muligt at få større kendskab til god praksis i hver enkelt af de forskellige medlemsstater for at få et bedre praktisk resultat, der i sidste ende resulterer i, at brugen af risikovillig kapital i landene i Unionen fremmes.
En af Dem har også nævnt problemet med offentlig finansiering, hvad angår risikovillig kapital, og det er ganske givet nødvendigt at få afklaret den offentlige finansierings forenelighed med hele konkurrencelovgivningen. Nogle af Dem har spurgt, hvorfor offentlig finansiering kun skulle være et supplement til privat finansiering. Det er ikke et ønske om at udelukke, men blot et ønske om at anvende de ressourcer, der er til rådighed, på bedst mulig måde. Det er ikke fornuftigt, at den offentlige finansiering konkurrerer med den private finansiering, når der skal finansieres projekter baseret på risikovillig kapital, og vi bør anvende den offentlige finansiering på den type projekter, som vanskeligst kan blive finansieret af den private sektor.
Set ud fra Unionens eget synspunkt overvejer vi den bedst mulige udnyttelse af de instrumenter, der er til rådighed, særligt Den Europæiske Investeringsbank og Den Europæiske Investeringsfond. I midten af oktober offentliggør Kommissionen også en anden meddelelse, som vi sender til Rådet og til Parlamentet, hvori vi vil analysere de forskellige finansielle instrumenter, som Kommissionen forvalter, og fremtidsperspektiverne på det afgørende område, som risikovillig kapital udgør.
Til sidst vil jeg sige, at jeg mener, at betænkningen fra Udvalget om Økonomi og Valutaspørgsmål er et fremragende, vigtigt og meget konstruktivt bidrag til bestræbelserne på at udvikle markedet for risikovillig kapital.
Det er tilfredsstillende at se, at udvalgets henstillinger i stor udstrækning er sammenfaldende med vores forslag til handlingsplan for risikovillig kapital, og jeg vil takke såvel den ansvarlige for betænkningen som alle udvalgets medlemmer for deres deltagelse i denne forhandling.
Jeg forstår, at der er stor enighed om den vigtige rolle, som risikovillig kapital kan spille som motor for den økonomiske vækst og naturligvis for beskæftigelsen.
Som De ved - det er blevet nævnt i nogle indlæg - var Det Europæiske Råd i Lissabon særligt opmærksomt på at fremme vores bestræbelser på at iværksætte risikovillig kapital, således at handlingsplanen er gennemført i 2003. Nogle af Dem har talt om muligheden for at fremskynde den. Der er ingen tvivl om, at en fremskyndelse vil afhænge af medlemsstaternes mulighed for at iværksætte nogle af deres foranstaltninger.
Vi må dog huske på, at handlingsplanen for risikovillig kapital er fra før Lissabon, den er fra 1998. Fortiden er imidlertid ikke lige så interessant som det, vi skal i fremtiden. Og i den forbindelse vil jeg gerne sige til Dem, at Kommissionen vil fremsende en meddelelse til Rådet og til Parlamentet om de fremskridt, der er sket på området for risikovillig kapital i forbindelse med målsætningen fra Lissabon.
Meddelelsen vil indeholde en mekanisme til overvågning og sammenlignende evaluering, som gør det muligt nøjagtigt at få at vide, hvad der sker i de enkelte medlemsstater, og at drage rigtige konklusioner og i de lande, som finder det hensigtsmæssigt, at indføre bedre praksis, som allerede er indført i andre lande.
Et vigtigt element, som der er blevet talt om, er den meget store vækst i den risikovillige kapital i 1999. Hvis vi analyserer værdierne i absolutte tal, kunne vi være meget tilfredse med dette resultat. Når vi derimod sammenligner med USA, og det har nogle af Dem også understreget, skal det indrømmes, at forskellen er stor, og vores grundlæggende mål skal være at nedbringe de forskelle, der stadig er mellem os og USA.
Derfor er det påkrævet at gennemføre en række konkrete foranstaltninger, og den første og vigtigste er integration af markedet for risikovillig kapital i Den Europæiske Union.
Nogle af Dem har nævnt to konkrete eksempler, som jeg gerne vil fremhæve: det, der vedrører pensionsfondene, og muligheden for at råde over et mere effektivt EU-patent, som gør det muligt at udnytte risikovillig kapital bedre. Hvad angår pensionsfondene, vil jeg sige til Dem, at Kommissionen i princippet i denne uge vil vedtage et forslag til direktiv, som giver pensionsfondene større muligheder for at investere i værdipapirer i hele Unionen.
Vi taler naturligvis om supplerende pensionsfonde, og vi taler ikke om en forpligtelse til at gøre det. Vi taler om fjernelse af de nuværende hindringer, og dermed burde ingen af de problemer, som nogle af Dem har nævnt med hensyn til fremtidige risici, opstå. Det er klart, at en åbning for risikovillig kapital vil kræve, at forvalterne handler korrekt for at minimere de mulige risici, som kunne opstå."@da1
".
Herr Präsident! Zunächst möchte ich darauf hinweisen, dass die Kommission den Bericht des Ausschusses für Wirtschaft und Währung und die Stellungnahme des Ausschusses für Beschäftigung und soziale Angelegenheiten mit Genugtuung entgegengenommen hat. Vielen Dank an Herrn Skinner und Frau Kauppi für ihre Kommentare. In beiden Fällen wird die Strategie der Gemeinschaft zur Entwicklung des Risikokapitals in der Europäischen Union eindeutig unterstützt.
Zum Gemeinschaftspatent möchte ich lediglich anmerken, dass die Kommission bereits im Juli ihren Vorschlag für das Gemeinschaftspatent angenommen hat. Wir halten es für ein grundlegendes Instrument zur Kostensenkung sowie zur Gewährleistung und Erhöhung der Rechtssicherheit in jenen innovativen Unternehmen, die im Bereich der Union tätig sind.
Zweifellos wird das Gemeinschaftspatent praktische Probleme aufwerfen – hier wurden schon so komplizierte Themen wie die sprachliche Regelung erwähnt –, auf diese Frage können wir im Moment allerdings leider nicht näher eingehen.
Über diesen beiden konkreten Themen dürfen wir jedoch andere von Ihnen genannte Aspekte nicht vergessen, so die Verbesserung des wirtschaftlichen, verordnungsrechtlichen und normativen Umfelds, das die Grundlage für die Erreichung einer Dynamik des Risikokapitals bildet, wie sie die USA haben. Die rechtlichen, administrativen und steuerlichen Hürden für die Risikokapitalinvestitionen gehören zu den Hemmnissen in Europa, und in dieser Hinsicht – wie auch im Bereich der zweifellos existierenden kulturellen Barrieren – müssten uns diese Informationen gestatten, mit Hilfe eines Benchmarking die bewährten Praktiken in jedem der verschiedenen Mitgliedstaaten eingehender kennen zu lernen, um ein besseres praktisches Ergebnis zu erzielen, das letztendlich zur beschleunigten Nutzung des Risikokapitals in den Staaten der Union führt.
Es wurde hier auch das Problem der Finanzierung von Risikokapital aus öffentlichen Mitteln angesprochen. Natürlich muss die Verträglichkeit dieser öffentlichen Finanzierung mit den Wettbewerbsbestimmungen insgesamt geklärt werden. Einige fragten sich, warum die Finanzierung aus öffentlichen Mitteln nur in Ergänzung der privaten Finanzierung Anwendung finden soll. Dem liegt nicht der Wunsch nach einer Ausgrenzung, sondern einfach nach der bestmöglichen Form zur Nutzung der verfügbaren Mittel zugrunde. Es scheint keinen Sinn zu ergeben, dass die öffentliche Finanzierung mit der privaten in der Finanzierung von Risikokapitalprojekten wetteifert, sondern wir müssten diese Finanzierung aus öffentlichen Mitteln für jene Art von Projekten anwenden, bei denen größere Schwierigkeiten der Finanzierung durch den Privatsektor bestehen.
Was die Union angeht, so denken wir über die bestmögliche Nutzung der verfügbaren Instrumente, insbesondere der Europäischen Investitionsbank und des Europäischen Investitionsfonds, nach. Die Kommission wird auch Mitte Oktober eine zweite Mitteilung veröffentlichen, die wir dem Rat und dem Parlament übermitteln und in der die verschiedenen von der Kommission verwalteten Finanzierungsinstrumente sowie die Perspektiven dieses so wichtigen Aspekts des Risikokapitals analysiert werden.
Abschließend möchte ich bemerken, das ich den Bericht des Ausschusses für Wirtschaft und Währung für einen ausgezeichneten, bedeutsamen und überaus konstruktiven Beitrag zu den Aktionen für die Entwicklung des Risikokapitalmarkts halte.
Mit Genugtuung kann festgestellt werden, dass die Empfehlungen dieses Ausschusses zum großen Teil mit unseren Vorschlägen zum Risikokapital-Aktionsplan übereinstimmen, und ich möchte sowohl dem Verfasser des Berichts als auch allen Ausschussmitgliedern für ihre Mitwirkung an dieser Debatte meinen Dank aussprechen.
Ich glaube einen klaren Konsens im Hinblick auf die wichtige Rolle wahrzunehmen, die das Risikokapital als Motor des Wirtschaftswachstums und natürlich der Beschäftigung spielen kann.
Wie Sie wissen – einige Redner sind darauf eingegangen –, legte der Europäische Rat von Lissabon besonderes Augenmerk auf verstärkte Anstrengungen zur Entwicklung des Risikokapitals, so dass der Aktionsplan bis zum Jahr 2003 vollständig umgesetzt werden kann. Einige von Ihnen sprachen von der Möglichkeit, diesen Prozess zu beschleunigen. Zweifellos wird diese Beschleunigung vom Vermögen der Mitgliedstaaten abhängen, einige der Maßnahmen in Gang zu setzen.
Sie werden sich jedoch erinnern, dass der Risikokapital-Aktionsplan aus der Zeit vor Lissabon stammt, aus dem Jahr 1998. Nun interessiert die Vergangenheit nicht so sehr wie die Frage, was mit Blick auf die Zukunft zu tun ist. Und in diesem Zusammenhang möchte ich Ihnen zur Kenntnis geben, dass die Kommission eine Mitteilung an den Rat und das Parlament über die Fortschritte in der Frage des Risikokapitals im Einklang mit der Zielsetzung von Lissabon vorlegen wird.
Die Mitteilung wird einen Mechanismus zur Beaufsichtigung und zum Benchmarking beinhalten, um die Entwicklungen in jedem einzelnen Mitgliedstaat genauestens zu verfolgen und entsprechende Schlussfolgerungen ziehen zu können und um Praktiken, die sich in einigen Staaten bewährt haben, auf andere zu übertragen, wenn sie dies für zweckmäßig erachten.
Ein wichtiges Element, das erwähnt wurde, ist das im Jahr 1999 zweifellos zu verzeichnende erhebliche Wachstum des Risikokapitals. Wenn wir die absoluten Zahlen analysieren, müssten wir mit diesem Ergebnis sehr zufrieden sein. Ziehen wir allerdings einen Vergleich mit den USA – das betonten einige Redner –, müssen wir zugeben, dass der Unterschied beträchtlich ist, deshalb sollten wir uns darauf konzentrieren, diesen noch bestehenden Abstand zu den USA zu verringern.
Dafür ist es unerlässlich, eine Reihe konkreter Aktionen durchzuführen, deren erste und wichtigste die Integration des Risikokapitalmarkts in der Europäischen Union ist.
Einige Redner sind auf zwei konkrete Beispiele eingegangen, die ich hervorheben möchte: die Frage der Pensionsfonds und die Möglichkeit der Schaffung eines effizienteren Gemeinschaftspatents zur besseren Nutzung des Risikokapitals. Was die Pensionsfonds angeht, so möchte ich Ihnen mitteilen, dass die Kommission wohl in dieser Woche den Richtlinienvorschlag annehmen wird, der den Pensionsfonds größere Möglichkeiten für Wertpapieranlagen in der gesamten Union bietet.
Wir sprechen natürlich über Pensionsfonds, die zusätzlich und nicht obligatorisch sind. Wir sprechen über den Abbau bestehender Hindernisse, und deshalb dürften die Probleme künftiger Risiken, die hier von einigen Rednern erwähnt wurden, nicht auftreten. Natürlich erfordert die Öffnung zum Risikokapital ein korrektes Verhalten der Manager, um die etwaigen Risiken zu minimieren."@de7
"Κύριε Πρόεδρε, θα ήθελα καταρχάς να επισημάνω ότι η Επιτροπή, με μεγάλη της ικανοποίηση, έλαβε την έκθεση της Επιτροπής Οικονομικής και Νομισματικής Πολιτικής, καθώς και τη γνωμοδότηση της Επιτροπής Απασχόλησης και Κοινωνικών Υποθέσεων. Θα ήθελα να εκφράσω τις ευχαριστίες μου προς τον κ. Skinner και την κυρία Kauppi για τα σχόλιά τους. Και στις δύο περιπτώσεις, υπάρχει σαφής υποστήριξη της κοινοτικής στρατηγικής για την ανάπτυξη των επιχειρηματικών κεφαλαίων στην Ευρωπαϊκή Ένωση.
Όσον αφορά την ευρωπαϊκή πατέντα, θα ήθελα μόνο να σας επισημάνω ότι ήδη τον Ιούλιο η Επιτροπή ενέκρινε την πρότασή της σχετικά με την κοινοτική πατέντα. Πιστεύουμε ότι αποτελεί ένα ουσιαστικό μέσο για τη μείωση του κόστους και την εξασφάλιση και αύξηση της νομικής ασφάλειας σε εκείνες τις καινοτόμους επιχειρήσεις που λειτουργούν στον χώρο της Ένωσης.
Αναμφίβολα, η κοινοτική πατέντα θα θέσει πρακτικά προβλήματα: κάποιοι από εσάς έχουν ήδη αναφέρει θέματα περίπλοκα όπως είναι το γλωσσικό καθεστώς, αλλά δυστυχώς αυτό δεν είναι ένα πρόβλημα με το οποίο θα μπορούσαμε να ασχοληθούμε αυτή τη στιγμή.
Εντούτοις, τα δύο αυτά συγκεκριμένα θέματα δεν θα πρέπει να μας κάνουν να ξεχνάμε άλλες πτυχές που σείς, κυρίες και κύριοι, έχετε επισημάνει, όπως είναι η βελτίωση του οικονομικού περιβάλλοντος, του ρυθμιστικού και κανονιστικού περιβάλλοντος η οποία είναι θεμελιώδης προκειμένου τα επιχειρηματικά κεφάλαια να έχουν τον ίδιο δυναμισμό που έχουν και στις Ηνωμένες Πολιτείες. Οι ρυθμιστικές, διοικητικές και φορολογικές παγίδες των επενδύσεων σε επιχειρηματικά κεφάλαια είναι ένα από τα εμπόδια που αντιμετωπίζουμε στην Ευρώπη, και από αυτήν την άποψη, όπως συμβαίνει και με τα πολιτισμικά εμπόδια, τα οποία αναμφίβολα υφίστανται, η ύπαρξη αυτής της ενημέρωσης με μια συγκριτική κατάσταση στα διάφορα κράτη μέλη θα πρέπει να μας επιτρέψει να γνωρίζουμε με περισσότερες λεπτομέρειες τις καλές πρακτικές κάθε ενός εκ των κρατών μελών, προκειμένου να έχουμε ένα καλύτερο αποτέλεσμα στην πράξη το οποίο τελικά θα οδηγήσει στην επιτάχυνση της χρήσης των επιχειρηματικών κεφαλαίων στα κράτη μέλη της Ένωσης.
Κάποιοι από σάς ανέφεραν επίσης το πρόβλημα της δημόσιας χρηματοδότησης στην περίπτωση των επιχειρηματικών κεφαλαίων: αναμφίβολα θα πρέπει να διασαφηνιστεί η συμβατότητα αυτής της δημόσιας χρηματοδότησης με όλους τους κανονισμούς που αναφέρονται στον ανταγωνισμό. Κάποιοι από σάς αναρωτιόνταν γιατί η δημόσια χρηματοδότηση θα πρέπει να είναι απλά συμπληρωματική της ιδιωτικής χρηματοδότησης. Δεν θέλουμε να αποκλείσουμε κανέναν, απλώς θέλουμε να χρησιμοποιήσουμε με τον καλύτερο δυνατό τρόπο τους διαθέσιμους πόρους. Δεν είναι λογικό η δημόσια χρηματοδότηση να ανταγωνίζεται την ιδιωτική χρηματοδότηση όταν πρόκειται για τη χρηματοδότηση έργων επιχειρηματικών κεφαλαίων, και θα πρέπει να χρησιμοποιήσουμε αυτή τη δημόσια χρηματοδότηση για αυτού του είδους τα έργα τα οποία παρουσιάζουν μεγαλύτερες δυσκολίες ως προς τη χρηματοδότησή τους από τον ιδιωτικό τομέα.
Από την άποψη της ίδιας της Ένωσης, εξετάζουμε την καλύτερη χρήση των διαθέσιμων μέσων, ιδιαίτερα της Ευρωπαϊκής Τράπεζας Επενδύσεων και του Ευρωπαϊκού Ταμείου Επενδύσεων. Η Επιτροπή θα δημοσιεύσει επίσης περί τα μέσα Οκτωβρίου μια δεύτερη ανακοίνωση που θα αποσταλεί στο Συμβούλιο και το Κοινοβούλιο και στην οποία θα αναλύσουμε τα διάφορα δημοσιονομικά μέσα που διαχειρίζεται η Επιτροπή και τις μελλοντικές προοπτικές αυτής της τόσο ουσιαστικής πτυχής των επιχειρηματικών κεφαλαίων.
Εν κατακλείδι, θα ήθελα να σας επισημάνω ότι θεωρώ την έκθεση της Επιτροπής Οικονομικής και Νομισματικής Πολιτικής εξαιρετική και σημαντική συνεισφορά, άκρως εποικοδομητική για τις προσπάθειες της ανάπτυξης της αγοράς των επιχειρηματικών κεφαλαίων.
Με ικανοποίηση διαπιστώνουμε ότι οι συστάσεις της συγκεκριμένης επιτροπής σε μεγάλο βαθμό συμπίπτουν με τις δικές μας προτάσεις σχεδίου δράσης των επιχειρηματικών κεφαλαίων, και θα ήθελα να ευχαριστήσω τόσο τον υπεύθυνο της έκθεσης όσο και όλα τα μέλη της επιτροπής για την συμμετοχή τους σε αυτήν τη συζήτηση.
Πιστεύω πως υπάρχει σαφής συμφωνία ως προς τον σημαντικό ρόλο που μπορούν να διαδραματίσουν τα επιχειρηματικά κεφάλαια ως κινητήρας ώθησης της οικονομικής ανάπτυξης καθώς επίσης, λογικά, και της απασχόλησης.
Όπως γνωρίζετε, κυρίες και κύριοι, - έγινε αναφορά σε αυτό σε διάφορες παρεμβάσεις - το Οικονομικό Συμβούλιο της Λισαβόνας έδωσε ιδιαίτερη προσοχή στην προώθηση των προσπαθειών μας για την εφαρμογή των επιχειρηματικών κεφαλαίων ούτως ώστε το σχέδιο δράσης να λήξει το 2003. Κάποιοι από σάς αναφέρθηκαν στη δυνατότητα επιτάχυνσής του. Δεν χωρά αμφιβολία ότι αυτή η επιτάχυνση θα εξαρτηθεί από την ικανότητα των κρατών μελών να εφαρμόσουν κάποια από τα μέτρα του.
Ωστόσο, θυμηθείτε ότι το σχέδιο δράσης σχετικά με τα επιχειρηματικά κεφάλαια είναι προγενέστερο του Ευρωπαϊκού Συμβουλίου της Λισαβόνας, ήτοι άρχισε το 1998. Εντούτοις, δεν μας ενδιαφέρουν τόσο οι συγκυρίες του παρελθόντος, όσο αυτό που θα κάνουμε στο μέλλον. Και από αυτή την άποψη, θα ήθελα να σας επισημάνω ότι η Επιτροπή θα αποστείλει ανακοίνωση στο Συμβούλιο και το Κοινοβούλιο σχετικά με τις προόδους που έχουν επιτευχθεί στο πεδίο των επιχειρηματικών κεφαλαίων σε συνάρτηση με το στόχο του Ευρωπαϊκού Συμβουλίου της Λισσαβόνας.
Η ανακοίνωση θα περιλαμβάνει μηχανισμό εποπτείας και συγκριτικής αξιολόγησης, προκειμένου να γνωρίζουμε ακριβώς τι συμβαίνει σε κάθε ένα από τα κράτη μέλη, και να μπορούμε να εξάγουμε τα κατάλληλα συμπεράσματα και να εισάγουμε σε εκείνες τις χώρες όπου αυτό θεωρείται σκόπιμο, τις καλύτερες πρακτικές που έχουν εισαχθεί σε άλλες.
Ένα σημαντικό στοιχείο που αναφέρθηκε είναι η αναμφίβολα ουσιαστική ανάπτυξη των επιχειρηματικών κεφαλαίων κατά τη διάρκεια του 1999. Αν αναλύσουμε τα αριθμητικά στοιχεία με απόλυτα κριτήρια, θα πρέπει να είμαστε πολύ ικανοποιημένοι με αυτό το αποτέλεσμα. Ωστόσο, και κάποιοι από εσάς επίσης το επεσήμαναν, όταν συγκρίνουμε αυτό το αποτέλεσμα με εκείνο των Ηνωμένων Πολιτειών θα πρέπει να παραδεχθούμε ότι η διαφορά που υπάρχει είναι σημαντική και ουσιαστικός στόχος μας πρέπει να είναι η μείωση αυτών των διαφορών που ακόμη έχουμε με τις Ηνωμένες Πολιτείες.
Για αυτόν τον λόγο είναι απαραίτητο να αναλάβουμε μια σειρά συγκεκριμένων δράσεων και η πρώτη και θεμελιώδης είναι η ενσωμάτωση της αγοράς των επιχειρηματικών κεφαλαίων στην Ευρωπαϊκή Ένωση.
Κάποιοι από εσάς αναφέρθηκαν σε δύο συγκεκριμένα παραδείγματα τα οποία θα ήθελα να επισημάνω: αυτό που αναφέρεται στα συνταξιοδοτικά ταμεία και τη δυνατότητα ύπαρξης μιας αποτελεσματικότερης κοινοτικής πατέντας η οποία να επιτρέπει την καλύτερη χρήση των επιχειρηματικών κεφαλαίων. Όσον αφορά τα συνταξιοδοτικά ταμεία, θα σας πω ότι, καταρχήν, αυτή την εβδομάδα η Επιτροπή θα έπρεπε να εγκρίνει την πρόταση οδηγίας που προσφέρει στα συνταξιοδοτικά ταμεία περισσότερες ευκαιρίες επένδυσης σε αξίες σε όλη την Ένωση.
Προφανώς μιλάμε για επικουρικά συνταξιοδοτικά ταμεία και δεν μιλάμε για μια υποχρέωση να το κάνουμε. Μιλάμε για μια εξάλειψη των εμποδίων που αντιμετωπίζουμε σήμερα και κατά συνέπεια δεν θα πρέπει να τεθεί κανένα από τα προβλήματα που κάποιοι από εσάς ανέφεραν όσον αφορά τους μελλοντικούς κινδύνους. Προφανώς το άνοιγμα των επιχειρηματικών κεφαλαίων θα απαιτήσει μια χρηστή συμπεριφορά εκ μέρους των διαχειριστών προκειμένου να ελαχιστοποιηθούν οι πιθανοί κίνδυνοι που θα μπορούσαν να υπάρξουν."@el8
".
Mr President, I would firstly like to point out that the Commission is pleased to have received the report of the Committee on Economic and Monetary Affairs and the opinion of the Committee on Employment and Social Affairs. I thank Mr Skinner and Mrs Kauppi for their comments. Both clearly support the Community strategy for the development of risk capital in the European Union.
With regard to the Community patent, I simply wish to say that, back in July, the Commission approved its proposal on this issue. We believe that it is a fundamental instrument for reducing costs and safeguarding and increasing legal certainty in those innovative companies operating within the Union.
The Community patent will no doubt cause practical problems – some of you have mentioned such complex issues as the linguistic rules – but this is not, unfortunately, a problem which we can discuss at the moment.
Nevertheless, these two specific issues must not lead us to forget other aspects which you have highlighted, such as the improvement of the economic, regulatory and legislative situation, which is essential if risk capital is to be as dynamic as it is in the United States. The regulatory, administrative and fiscal burdens of investments in risk capital are one of the obstacles in Europe and, in this respect, as in the field of cultural barriers, which certainly exist, the existence of that information, with a comparative situation in the various Member States, should give us more detailed knowledge of the good practices in each of the various Member States. We will thereby achieve better practical results which, in the end, will result in a speeding up of the use of risk capital in the countries of the Union.
Some of you have mentioned the problem of public funding in the case of risk capital and we certainly have to clarify the compatibility of that public funding with all the legislation on competition. Some of you wondered why public funding had to be merely a supplement to private funding. This is not a desire to exclude anything, but simply a desire to use the available resources in the best way. It is not reasonable for public funding to compete with private funding when it comes to financing risk capital projects, and we should use that public funding for those types of project which are most difficult to finance through the private sector.
From the point of view of the Union itself, we are considering the best way to use the available instruments, especially the European Investment Bank and the European Investment Fund. Around the middle of October, the Commission will also publish a second communication, which we will send to the Council and Parliament, in which we will analyse the various financial instruments managed by the Commission and the future outlook on the essential issue of risk capital.
In conclusion, I would say that I consider the report of the Committee on Economic and Monetary Affairs to be an excellent and important contribution, and it is enormously constructive, in terms of the efforts to develop the risk capital market.
It is satisfying to see that the recommendations of this committee largely coincide with our proposals for risk capital action plans, and I would like to thank the rapporteur and all the members of the committee for participating in this debate.
I believe there is a clear consensus on the important role to be played by risk capital as a driving force for economic growth and, consequently, for employment.
As the honourable Members know – some speakers have mentioned it – the European Council at Lisbon paid particular attention to promoting our efforts to implement risk capital in such a way that the action plan will be finished in 2003. Some of you have referred to the possibility of speeding it up. There is no doubt that this speeding up will depend on the Member States’ ability to implement certain measures.
Remember though that the action plan for risk capital predates Lisbon, since it dates back to 1998. However, past circumstances do not matter as much as what we intend to do for the future. In this respect, I would like to inform you that the Commission will be sending a communication to the Council and the European Parliament on the progress made with regard to risk capital in accordance with the Lisbon objective.
The communication will include a mechanism for comparative monitoring and assessment to provide precise knowledge of what is happening in each of the Member States, and to allow us to draw relevant conclusions and to introduce, into those countries which consider it appropriate, the best practices which have been adopted in others.
An important factor that has been mentioned is the growth in risk capital during 1999. This is clearly essential. If we analyse the figures in absolute terms, we should be very satisfied with this result. Nevertheless, and some of you have highlighted this, when we compare it with the figure in the United States, we have to acknowledge that the difference is significant. Our fundamental objective must be to reduce these differences which still exist in comparison with the United States.
To this end, it is crucial that we carry out a range of concrete actions, and the first and most fundamental is the integration of the European Union’s risk capital market.
Some of you have referred to two specific examples which I would like to highlight – pension funds and the possibility of a more effective Community patent – which allow risk capital to be better used. As for pension funds, I will tell you that, this week in principle, the Commission should approve a proposal for a directive which offers pension funds greater opportunities to invest in securities throughout the Union.
We are clearly talking about supplementary pension funds and not about an obligation to invest in this way. We are talking about removing the current obstacles and, therefore, there should be none of the problems you have mentioned with regard to future risks. Clearly, the opening up to risk capital will require scrupulous behaviour on the part of managers so as to minimise any possible risks."@en3
"Arvoisa puhemies, ensinnäkin haluaisin todeta, että komissio on tyytyväinen talous
ja raha-asioiden valiokunnan mietintöön sekä työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausuntoon. Paljon kiitoksia esittelijä Skinnerille ja jäsen Kaupille heidän kommenteistaan. Molemmat tukevat selvästi yhteisön riskipääomarahoituksen kehittämistä koskevaa strategiaa Euroopan unionissa.
Yhteisöpatentin osalta haluaisin vain todeta, että jo heinäkuussa komissio hyväksyi yhteisöpatenttia koskevan ehdotuksen. Se on mielestämme erittäin tärkeä väline kustannusten vähentämiseksi ja oikeusturvan varmistamiseksi ja lisäämiseksi niissä innovatiivisissa yrityksissä, jotka toimivat unionin alueella.
Yhteisöpatentti tulee epäilemättä aiheuttamaan käytännön ongelmia eräät teistä mainitsivat jo sellaisen monimutkaisen asian kuin kieliä koskevat järjestelyt tämä ei kuitenkaan valitettavasti ole sellainen ongelma, jota voisimme käsitellä juuri nyt.
Näistä kahdesta konkreettisesta asiasta huolimatta emme saisi unohtaa muita näkökohtia, joita te, hyvät parlamentin jäsenet, olette tuoneet esille, kuten esimerkiksi taloudellisen, sääntely-ympäristön parantamista, joka on todella tärkeää, jos haluamme, että riskipääomarahoituksemme toimii yhtä dynaamisesti kuin Yhdysvalloissa. Muun muassa sääntelyyn, hallinnointiin ja verotukseen liittyvät esteet jarruttavat riskipääomarahoitusta Euroopassa. Tässä mielessä, kuten myös kulttuurierojen osalta joita epäilemättä on olemassa tällaisen tiedon olemassaolo ja eri jäsenvaltioiden tilanteiden keskinäinen vertailu auttaisi meitä varmasti tuntemaan tarkemmin kunkin jäsenvaltion parhaita käytänteitä. Näin pääsisimme käytännössä parempiin tuloksiin, minkä seurauksena riskipääomarahoituksen käyttö unionin jäsenvaltioissa kiihtyisi.
Joku teistä toi esille myös riskipääomarahoitusta koskevan valtionrahoitukseen liittyvän ongelman, ja tämän rahoitusmuodon yhteensopivuutta kaikkien kilpailusääntöjen kanssa on ehdottomasti tutkittava. Jotkut teistä kysyivät, miksi valtionrahoituksella pitäisi vain täydentää yksityistä rahoitusta. Emme toivo, että tämän rahoitusmuodon käyttö olisi poissuljettu, vaan että käytettävissä olevia varoja voitaisiin käyttää parhaalla mahdollisella tavalla. Mielestäni ei ole järkevää, että valtionrahoitus kilpailee yksityisen rahoituksen kanssa riskipääomalla rahoitettavissa hankkeissa, ja meidän pitäisi käyttää valtionrahoitusta sellaisiin hankkeisiin, joilla on eniten vaikeuksia saada yksityistä rahoitusta.
Unionin näkökulmasta katsottuna pohdimme parhaillaan käytössä olevien rahoitusvälineiden, erityisesti Euroopan investointipankin ja Euroopan investointirahaston, parasta käyttötapaa. Komissio aikoo julkaista myös lokakuun puolivälissä toisen tiedonannon, jonka toimitamme neuvostolle ja parlamentille ja jossa analysoimme komission hallinnoimia eri rahoitusvälineitä sekä tähän todella tärkeään riskipääomarahoitukseen liittyviä tulevaisuuden näkymiä.
Lopuksi haluaisin todeta, että talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietintö edistää erinomaisella ja merkittävällä sekä hyvin rakentavalla tavalla riskipääomamarkkinoiden kehitysponnisteluja.
Panen tyytyväisenä merkille, että tämän valiokunnan suositukset vastaavat hyvin pitkälti ehdotuksiamme, jotka liittyvät riskipääomaa koskevaan toimintasuunnitelmaan, ja haluaisin kiittää sekä mietinnön esittelijää että kaikkia valiokunnan jäseniä heidän osallistumisestaan tähän keskusteluun.
Uskon havainneeni selkeän yksimielisyyden sen osalta, että riskipääomarahoituksella voi olla tärkeä osa talouskasvun moottorina ja johdonmukaisesti ajateltuna myös työllisyyden moottorina.
Kuten tiedätte, hyvät parlamentin jäsenet tähän on viitattu joissakin puheenvuoroissa Lissabonin Eurooppa-neuvostossa kiinnitettiin erityistä huomiota siihen, että tehostamme ponnisteluamme riskipääomamarkkinoiden käynnistämiseksi siten, että toimintasuunnitelma saataisiin toteutettua vuoteen 2003 mennessä. Jotkut teistä, hyvät jäsenet, viittasivat mahdollisuuteen nopeuttaa suunnitelman toteuttamista. On selvää, että tämä nopeuttaminen on riippuvaista jäsenvaltioiden kyvystä panna tiettyjä toimiaan täytäntöön.
On kuitenkin muistettava, että riskipääomarahoitusta koskeva toimintasuunnitelma on laadittu jo ennen Lissabonin huippukokousta, se on nimittäin peräisin vuodelta 1998. Kiinnostavaa ei ole kuitenkaan se, mitä menneisyydessä on tapahtunut, vaan se, mitä aiomme tehdä tulevaisuudessa. Tämän osalta haluaisin sanoa, että komissio tulee toimittamaan neuvostolle ja parlamentille tiedonannon, jossa kerrotaan, miten riskipääomarahoitusta koskevassa toimintasuunnitelmassa on edistytty Lissabonissa asetettuihin tavoitteisiin nähden.
Tiedonanto tulee sisältämään valvonta- ja vertailumekanismin, jonka avulla saadaan selville, mitä kussakin jäsenvaltiossa tarkasti ottaen tapahtuu, voidaan tehdä asianmukaisia johtopäätöksiä ja soveltaa muissa maissa sovellettuja parhaita käytänteitä sellaisissa maissa, jotka pitävät sitä tarpeellisena.
Yksi tärkeä elementti, johon on viitattu, on riskipääomarahoituksen epäilemättä merkittävä kasvu vuoden 1999 aikana. Jos analysoimme lukuja absoluuttisesti, meidän pitäisi olla tähän tulokseen todella tyytyväisiä. Kaikesta huolimatta, ja jotkut teistä ovat sen tuoneetkin esille, kun vertaamme tätä Yhdysvaltojen tulokseen, on myönnettävä, että ero on huomattavan suuri, ja meidän tärkeimpänä tavoitteenamme on oltava niiden erojen kaventaminen, joita meillä vielä on Yhdysvaltoihin nähden.
Tämän vuoksi on välttämätöntä toteuttaa useita konkreettisia toimia, ja ensimmäinen ja tärkein niistä on riskipääomamarkkinoiden integroiminen Euroopan unioniin.
Jotkut teistä mainitsivat kaksi konkreettista esimerkkiä, joita haluaisin korostaa: toinen niistä liittyy eläkerahastoihin ja mahdollisuuteen saada käyttöön tehokkaampi yhteisöpatentti, joka antaisi mahdollisuuden käyttää riskipääomarahoitusta tehokkaammin. Eläkerahastojen osalta voin sanoa, että periaatteessa komission pitäisi hyväksyä tällä viikolla direktiiviehdotus, joka tarjoaa eläkerahastoille paremmat mahdollisuudet arvopaperisijoituksiin koko unionissa.
Tarkoitamme tietenkin lisäeläkerahastoja, eikä ole kyse velvollisuudesta perustaa niitä. Kyse on nykyisten esteiden poistamisesta, ja näin ollen mitään niistä ongelmista, joita olette luetelleet tulevina riskeinä, ei pitäisi syntyä. Avoin suhtautuminen riskipääomarahoitukseen edellyttää tietenkin sitä, että hallinnoijat toimivat oikein, jotta mahdolliset riskit saadaan minimoitua."@fi5
"Monsieur le Président, je voudrais signaler, avant tout, que la Commission a reçu avec satisfaction le rapport de la commission économique et monétaire ainsi que l'avis de la commission de l'emploi et des affaires sociales. Je tiens à remercier vivement M. Skinner et Mme Kauppi pour leurs commentaires. Dans les deux cas, la stratégie communautaire pour le développement du capital-investissement au sein de l'Union européenne est clairement soutenue.
En ce qui concerne le brevet communautaire, je voudrais simplement vous signaler que, au mois de juillet déjà, la Commission avait approuvé votre proposition. Nous pensons qu'il s'agit d'un instrument fondamental pour réduire les coûts, assurer et accroître la sécurité juridique dans les entreprises novatrices établies dans l'Union.
Le brevet communautaire posera, indubitablement, des problèmes pratiques - certains d'entre vous ont évoqué des thèmes aussi complexes que le régime linguistique -, mais nous ne pouvons malheureusement pas développer ce sujet maintenant.
Toutefois, ces deux sujets concrets ne doivent nous faire oublier d'autres aspects que vous avez soulevés, tels que l'amélioration de l'environnement économique, réglementaire et normatif, fondamental si l'on veut que le capital-investissement ait le dynamisme qu'il a aux États-Unis. Les soucis réglementaires, administratifs et fiscaux des investissements en matière de capital-investissement constituent un de nos obstacles en Europe et, à cet effet, comme dans le cadre des barrières culturelles - qui existent bel et bien -, l'existence de cette information, basée sur une évaluation comparative entre les différents États membres, devrait nous permettre de connaître plus en détail, les bonnes pratiques de chacun des différents États membres afin d'obtenir un meilleur résultat pratique qui, en fin de compte, débouchera sur une accélération de l'utilisation du capital-investissement dans les pays de l'Union.
Il a été question également du problème du financement public du capital-investissement et, de toute évidence, il faudra clarifier la comptabilité de ce financement public avec l'ensemble des dispositions en matière de concurrence. Certains d'entre vous se demandaient pourquoi le financement public n'était à envisager qu'en supplément d'un financement privé. Il ne s'agit pas là d'une mesure d'exclusion mais d'une volonté d'utiliser au mieux les ressources disponibles. Il n'est pas raisonnable que le financement public fasse concurrence à l'initiative privée pour financer des projets de capital-investissement, et nous devrions recourir au financement public pour les projets que le secteur privé boude.
Du point de vue de l'Union, nous nous penchons sur l'utilisation optimale des instruments disponibles et, plus particulièrement, de la Banque européenne d'investissements et du Fonds européen d'investissements. La Commission publiera également, à la mi-octobre, une seconde communication qui sera envoyée au Conseil et au Parlement et dans laquelle seront analysés les différents instruments financiers gérés par la Commission et les perspectives d'avenir dans le cadre de cet aspect fondamental du capital-investissement.
En guise de conclusion, je dirais que le rapport de la commission économique et monétaire contribue de façon exceptionnelle, importante et très constructive, aux efforts fournis en vue de la mise en œuvre du capital-investissement.
C'est avec satisfaction que je constate que les recommandations de cette commission coïncident, en grande partie, avec nos propositions de plan d'action de capital-investissement, et je voudrais remercier le responsable de ce rapport ainsi que tous les membres de la commission pour leur participation à ce débat.
J'ai cru comprendre qu'il existe clairement un consensus sur le rôle primordial que le capital-investissement peut jouer en tant que moteur de croissance économique et, partant, en tant que moteur pour l'emploi.
Comme vous le savez, chers collègues - il y a été fait référence dans plusieurs interventions -, le Conseil européen de Lisbonne s'est particulièrement attaché à soutenir nos efforts pour la mise en œuvre du capital-investissement de sorte que le plan d'action soit achevé en 2003. Certains d'entre vous ont fait allusion à la possibilité de l'accélérer. Il va de soi que cette accélération dépendra de la capacité des États membres à mettre en œuvre certaines mesures.
Rappelez-vous, cependant, que le plan d'action sur le capital-investissement est antérieur à la réunion de Lisbonne, puisqu'il date de 1998. Toutefois, les circonstances du passé nous intéressent moins que les projets d'avenir. À cet égard, je voudrais signaler que la Commission enverra une communication au Conseil et au Parlement sur les avancées réalisées dans le domaine du capital-investissement par rapport aux objectifs de Lisbonne.
Cette communication comprendra un mécanisme de supervision et d'évaluation comparative afin de savoir avec exactitude où en sont les différents États membres et nous permettra de tirer les conclusions pertinentes et d'introduire dans les pays qui le jugent opportun, les pratiques qui ont fait leur preuve dans d'autres pays.
Un point important a été soulevé : celui de la croissance, sans nul doute fondamentale, du capital-investissement enregistrée au cours de l'année 1999. Si nous analysons les chiffres en termes absolus, nous devrions être fiers de ce résultat. Toutefois, et certains d'entre vous l'ont souligné, si nous les comparons à ceux des États-Unis, force est de reconnaître que la différence est importante. Notre principal objectif est de réduire cet écart.
Pour ce faire, il est indispensable d'adopter une série de mesures concrètes, la première et la plus importante étant l'intégration du marché de capital-investissement au sein de l'Union européenne.
Certains d'entre vous ont mentionné deux exemples concrets que je souhaiterais développer : d'une part, les fonds de pension et d'autre part, la possibilité de disposer d'un brevet communautaire plus efficace qui permettrait une utilisation optimale du capital-investissement. En ce qui concerne les fonds de pension, je dirais que la Commission devrait, en principe cette semaine, approuver la proposition de directive qui accorde aux fonds de pension de plus vastes possibilités d'investissement en valeurs dans l'ensemble l'Union.
Nous parlons ici, bien évidemment, de fonds de pension complémentaires et non pas obligatoires. Il s'agit de supprimer les entraves actuelles et, par conséquent, aucun des problèmes que certains d'entre vous ont évoqués quant aux risques futurs ne devrait se poser. Il est évident que l'accès au capital-investissement exigera une attitude responsable de la part des gestionnaires afin de réduire les risques éventuels."@fr6
"Signor Presidente, in primo luogo desidero dichiarare che la Commissione esecutiva ha ricevuto con soddisfazione la relazione della commissione per i problemi economici e monetari e il parere della commissione per l’occupazione e gli affari sociali. Ringrazio pertanto l’onorevole Skinner e la onorevole Kauppi per i loro commenti. Sia la relazione, sia il parere costituiscono un appoggio chiaro allo sviluppo del capitale di rischio nell’Unione europea.
Per quanto riguarda il brevetto comunitario, intendo soltanto segnalarvi che già nel mese di luglio la Commissione ha approvato la sua proposta sul brevetto comunitario. Noi pensiamo che sia uno strumento fondamentale per ridurre i costi, garantire e aumentare la certezza giuridica per le imprese innovatrici che operano in seno all’Unione.
Senza dubbio, il brevetto comunitario presenterà dei problemi pratici - alcuni deputati hanno già accennato a temi assai complessi come il regime linguistico - purtroppo però, al presente, non possiamo occuparci di questo.
Tuttavia, questi due problemi concreti non debbono farci dimenticare altri aspetti che gli onorevoli parlamentari hanno posto in rilievo come il miglioramento dell’ambito economico, regolamentare e normativo, fondamentale affinché il capitale di rischio abbia lo stesso dinamismo che si registra negli Stati Uniti. Le pastoie normative, amministrative e fiscali agli investimenti in capitale di rischio sono fra gli ostacoli esistenti in Europa. Da quel punto di vista e per quanto concerne le barriere culturali - poiché senz’altro ne esistono - la possibilità di informazione, nonché di comparazione delle situazioni nei diversi Stati membri, dovrebbe permetterci di conoscere più dettagliatamente le buone prassi di ciascuno degli Stati membri per ottenere un risultato pratico migliore che sfoci in una accelerazione dell’utilizzo del capitale di rischio nei paesi dell’Unione.
Alcuni deputati hanno sollevato anche il problema del finanziamento pubblico nel caso di capitale di rischio e, indubbiamente, occorrerà chiarire la compatibilità di tale finanziamento pubblico con tutta la normativa concernente la concorrenza. Qualcuno di voi si è anche chiesto perché il finanziamento pubblico doveva essere soltanto suppletivo del finanziamento privato. Non è affatto un desiderio di esclusione ma semplicemente il desiderio di utilizzare nel modo migliore possibile le risorse disponibili. Non ci pare ragionevole che il finanziamento pubblico debba competere con il finanziamento privato quando si tratta di finanziare progetti di capitale di rischio. Dovremmo utilizzare il finanziamento pubblico per i progetti che incontrano difficoltà di finanziamento da parte del settore privato.
Dal punto di vista dell’Unione, in particolare in seno alla Banca europea per gli investimenti e al Fondo europeo per gli investimenti, sono in corso riflessioni sulla migliore utilizzazione degli strumenti disponibili. La Commissione pubblicherà, a metà ottobre, una seconda comunicazione, che sarà inviata al Consiglio e al Parlamento, in cui analizzeremo i diversi strumenti finanziari gestiti dalla Commissione e le prospettive future per questo aspetto tanto fondamentale per il capitale di rischio.
In guisa di conclusione desidero dichiarare che considero la relazione della commissione per i problemi economici e monetari un eccellente e rilevante contributo, peraltro assai costruttivo, all’impegno volto a sviluppare il mercato del capitale di rischio.
E’ assai soddisfacente constatare che le raccomandazioni di quella commissione, in gran parte, collimano con le nostre proposte di piano d’azione per il capitale di rischio e pertanto ringrazio il relatore e tutti i membri della commissione competente per aver partecipato a questa discussione.
Mi è parso di cogliere un netto consenso sull’importante ruolo che può svolgere il capitale di rischio come motore di crescita economica e logicamente come creatore di occupazione.
Gli onorevoli deputati sanno, e in alcuni interventi vi si è fatto riferimento, che il Consiglio europeo di Lisbona ha prestato particolare cura a stimolare il nostro impegno volto ad attivare il capitale di rischio in modo che il piano d’azione sia concluso nel 2003. Alcuni parlamentari hanno fatto riferimento alla possibilità di accelerarlo. Non c’è dubbio che tale accelerazione dipenderà dalla capacità degli Stati membri di avviare alcuni provvedimenti.
Tuttavia, è opportuno ricordare che il piano d’azione sul capitale di rischio è anteriore al Vertice di Lisbona poiché è in corso dal 1998. Ma più che le circostanze passate ci interessa ciò che faremo per il futuro. In tal senso, vorrei segnalarvi che la Commissione invierà una comunicazione al Consiglio e al Parlamento sui progressi realizzati nel settore del capitale di rischio conformemente all’obiettivo stabilito a Lisbona.
La comunicazione includerà un meccanismo di supervisione e di valutazione comparativa, inteso a conoscere esattamente cosa succede in ogni Stato membro al fine di trarne le relative conclusioni e consentire ai paesi che lo ritengono opportuno di introdurre le prassi migliori in uso negli altri paesi.
Un importante elemento, indubbiamente fondamentale, di cui si è parlato, è la crescita registrata nel capitale di rischio durante il 1999. Analizzando le cifre in termini assoluti, dovremmo sentirci molto soddisfatti del risultato. Tuttavia, e alcuni di voi lo hanno rilevato, quando lo confrontiamo con quelli degli Stati Uniti, dobbiamo riconoscere che lo scarto è notevole e il nostro obiettivo principale deve essere la riduzione di tale divario che ancora ci differenzia dagli Stati Uniti.
A tal fine occorre portare a termine una serie di azioni concrete e la prima e più importante è perfezionare il mercato del capitale di rischio nell’Unione europea.
Alcuni deputati hanno fatto riferimento a due esempi concreti che desidero porre in rilievo: il fondo pensioni e la possibilità di disporre di un brevetto comunitario più efficiente che consenta un miglior utilizzo del capitale di rischio. Per quanto riguarda i fondi pensione, questa settimana la Commissione dovrebbe approvare la proposta di direttiva che prevede per i fondi pensione maggiori opportunità di investimento nei valori azionari in tutta l’Unione.
Evidentemente, stiamo parlando di fondi pensione integrativi e non si tratta di un obbligo. Stiamo parlando della soppressione degli ostacoli attualmente esistenti e quindi non dovrebbe sorgere nessuno dei problemi da voi menzionati relativamente a rischi futuri. Chiaramente, l’apertura al capitale di rischio esigerà un comportamento corretto da parte dei gestori al fine di minimizzare gli eventuali rischi in cui si potrebbe incorrere."@it9
".
Mr President, I would firstly like to point out that the Commission is pleased to have received the report of the Committee on Economic and Monetary Affairs and the opinion of the Committee on Employment and Social Affairs. I thank Mr Skinner and Mrs Kauppi for their comments. Both clearly support the Community strategy for the development of risk capital in the European Union.
With regard to the Community patent, I simply wish to say that, back in July, the Commission approved its proposal on this issue. We believe that it is a fundamental instrument for reducing costs and safeguarding and increasing legal certainty in those innovative companies operating within the Union.
The Community patent will no doubt cause practical problems – some of you have mentioned such complex issues as the linguistic rules – but this is not, unfortunately, a problem which we can discuss at the moment.
Nevertheless, these two specific issues must not lead us to forget other aspects which you have highlighted, such as the improvement of the economic, regulatory and legislative situation, which is essential if risk capital is to be as dynamic as it is in the United States. The regulatory, administrative and fiscal burdens of investments in risk capital are one of the obstacles in Europe and, in this respect, as in the field of cultural barriers, which certainly exist, the existence of that information, with a comparative situation in the various Member States, should give us more detailed knowledge of the good practices in each of the various Member States. We will thereby achieve better practical results which, in the end, will result in a speeding up of the use of risk capital in the countries of the Union.
Some of you have mentioned the problem of public funding in the case of risk capital and we certainly have to clarify the compatibility of that public funding with all the legislation on competition. Some of you wondered why public funding had to be merely a supplement to private funding. This is not a desire to exclude anything, but simply a desire to use the available resources in the best way. It is not reasonable for public funding to compete with private funding when it comes to financing risk capital projects, and we should use that public funding for those types of project which are most difficult to finance through the private sector.
From the point of view of the Union itself, we are considering the best way to use the available instruments, especially the European Investment Bank and the European Investment Fund. Around the middle of October, the Commission will also publish a second communication, which we will send to the Council and Parliament, in which we will analyse the various financial instruments managed by the Commission and the future outlook on the essential issue of risk capital.
In conclusion, I would say that I consider the report of the Committee on Economic and Monetary Affairs to be an excellent and important contribution, and it is enormously constructive, in terms of the efforts to develop the risk capital market.
It is satisfying to see that the recommendations of this committee largely coincide with our proposals for risk capital action plans, and I would like to thank the rapporteur and all the members of the committee for participating in this debate.
I believe there is a clear consensus on the important role to be played by risk capital as a driving force for economic growth and, consequently, for employment.
As the honourable Members know – some speakers have mentioned it – the European Council at Lisbon paid particular attention to promoting our efforts to implement risk capital in such a way that the action plan will be finished in 2003. Some of you have referred to the possibility of speeding it up. There is no doubt that this speeding up will depend on the Member States’ ability to implement certain measures.
Remember though that the action plan for risk capital predates Lisbon, since it dates back to 1998. However, past circumstances do not matter as much as what we intend to do for the future. In this respect, I would like to inform you that the Commission will be sending a communication to the Council and the European Parliament on the progress made with regard to risk capital in accordance with the Lisbon objective.
The communication will include a mechanism for comparative monitoring and assessment to provide precise knowledge of what is happening in each of the Member States, and to allow us to draw relevant conclusions and to introduce, into those countries which consider it appropriate, the best practices which have been adopted in others.
An important factor that has been mentioned is the growth in risk capital during 1999. This is clearly essential. If we analyse the figures in absolute terms, we should be very satisfied with this result. Nevertheless, and some of you have highlighted this, when we compare it with the figure in the United States, we have to acknowledge that the difference is significant. Our fundamental objective must be to reduce these differences which still exist in comparison with the United States.
To this end, it is crucial that we carry out a range of concrete actions, and the first and most fundamental is the integration of the European Union’s risk capital market.
Some of you have referred to two specific examples which I would like to highlight – pension funds and the possibility of a more effective Community patent – which allow risk capital to be better used. As for pension funds, I will tell you that, this week in principle, the Commission should approve a proposal for a directive which offers pension funds greater opportunities to invest in securities throughout the Union.
We are clearly talking about supplementary pension funds and not about an obligation to invest in this way. We are talking about removing the current obstacles and, therefore, there should be none of the problems you have mentioned with regard to future risks. Clearly, the opening up to risk capital will require scrupulous behaviour on the part of managers so as to minimise any possible risks."@lv10
"Mijnheer de Voorzitter, op de eerste plaats zou ik u willen laten weten dat de Commissie met tevredenheid gereageerd heeft op het verslag van de Economische en Monetaire Commissie en het advies van de Commissie werkgelegenheid en sociale zaken. Ik wil de heer Skinner en mevrouw Kauppi hartelijk dankzeggen voor hun opmerkingen. Beiden spreken onomwonden hun steun uit voor de communautaire strategie voor de ontwikkeling van het risicokapitaal in de Europese Unie.
Over het tweede onderwerp zou ik u alleen maar willen zeggen dat de Commissie al in juli haar voorstel voor het communautair octrooi heeft goedgekeurd. Het is een uiterst belangrijk instrument om de kosten te verlagen en de rechtszekerheid in de innoverende bedrijven in de Unie te garanderen en te verbeteren.
Ongetwijfeld zal het communautair octrooi praktische problemen opleveren - een aantal onder u heeft al gewezen op complexe problemen als het talenregime - maar helaas kunnen wij op dit moment daar niet nader op ingaan.
Deze twee onderwerpen moeten ons echter andere door u genoemde aspecten niet doen vergeten. Hierbij denk ik aan de verbetering van het economisch klimaat en van de regelgeving die beide essentieel zijn om het risicokapitaal even dynamisch te doen zijn als in de Verenigde Staten. De barrières voor investeringen in risicokapitaal op het vlak van regelgeving, administratie en belastingen vormen in Europa één van onze obstakels. Daarom is net als bij culturele barrières, die ongetwijfeld nog bestaan, ook hier informatie van belang om op basis van vergelijkbare gegevens gedetailleerd kennis te kunnen nemen van de beste praktijken in de verschillende lidstaten. Dat kan tot betere praktische resultaten leiden, zodat uiteindelijk het risicokapitaal in de lidstaten versneld zal worden gebruikt.
Enkele afgevaardigden hebben ook gewezen op het probleem van overheidsfinanciering bij risicokapitaal. Er moet natuurlijk opheldering verschaft worden over de verenigbaarheid van overheidsfinanciering met de mededingingsregels. Een aantal van u heeft zich afgevraagd waarom overheidsfinanciering alleen als aanvulling op particuliere financiering zou kunnen bestaan. Hier is echter niet de wens in het geding een vorm van financiering uit te sluiten, maar slechts het streven de beschikbare middelen optimaal te gebruiken. Het lijkt mij niet verstandig dat overheidsfinanciering bij het financieren van projecten met risicokapitaal concurreert met particuliere financiering. Wij zouden overheidsfinanciering moeten gebruiken voor de projecten die niet gemakkelijk particulier gefinancierd kunnen worden.
Als Unie zijn wij nog aan het nadenken over het best mogelijke gebruik van de beschikbare instrumenten, met name de Europese Investeringsbank en het Europees Investeringsfonds. Half oktober zal de Commissie een tweede mededeling publiceren met een analyse van de verschillende financieringsinstrumenten die de Commissie beheert. In die mededeling, die de Raad en het Parlement zal worden toegestuurd, zullen wij ook op de perspectieven voor de toekomst van het risicokapitaal ingaan.
Tot slot zou ik u willen laten weten dat ik het verslag van de Economische en Monetaire Commissie uitstekend vind. Het is een belangrijke en opbouwende bijdrage aan de inspanningen om de risicokapitaalmarkt te ontwikkelen.
De vaststelling dat de aanbevelingen van uw commissie in grote mate stroken met de ideeën in onze voorstellen voor de risicokapitaalmarkt stemt tot tevredenheid. Ik zou zowel de rapporteur als alle leden van de commissie willen danken voor hun deelname aan dit debat.
Ik meen een duidelijke consensus bespeurd te hebben over de belangrijke rol die het risicokapitaal kan spelen als motor van de economische groei en daarmee natuurlijk ook van de werkgelegenheid.
Zoals de geachte afgevaardigden weten - in een aantal bijdragen is er ook naar verwezen - heeft de Europese Raad van Lissabon speciale aandacht besteed aan de ontwikkeling van het risicokapitaal en onze inspanningen op dat gebied willen stimuleren door het actieplan in 2003 te laten aflopen. Een aantal afgevaardigden heeft gesproken over de mogelijkheid het actieplan te versnellen. Er bestaat geen twijfel over dat een dergelijke versnelling zal afhangen van de capaciteit van de lidstaten om een aantal maatregelen van het actieplan uit te voeren.
U herinnert zich ongetwijfeld dat het actieplan voor het risicokapitaal dateert van voor Lissabon, en wel uit het jaar 1998. Ons interesseren echter niet zozeer de omstandigheden in het verleden, maar wat wij met het oog op de toekomst doen. In dat verband doet het mij genoegen u te laten weten dat de Commissie de Raad en het Parlement een mededeling zal sturen over de vooruitgang op het gebied van het risicokapitaal op basis van de doelstelling van Lissabon.
In die mededeling zal ook een systeem voor toezicht en vergelijkende evaluatie staan om precies te kunnen weten wat er in elke lidstaat gebeurt. Dat mechanisme moet ons in staat stellen de relevante conclusies te trekken en in de landen die dat opportuun achten de beste praktijken van de andere landen te introduceren.
Een belangrijk element waarnaar is verwezen, is de groei van het risicokapitaal in de loop van het jaar 1999. Die groei is ongetwijfeld van fundamenteel belang en als wij de cijfers in absolute zin analyseren zouden wij met dit resultaat heel tevreden moeten zijn. Maar, en een aantal sprekers heeft er al op gewezen, als wij die groei met de ontwikkeling in de Verenigde Staten vergelijken moeten wij erkennen dat er sprake is van een groot verschil. Het moet dan ook ons belangrijkste doel zijn de achterstand op de Verenigde Staten in te lopen.
Daarvoor is het onontbeerlijk een aantal concrete acties te realiseren, waarvan de eerste en belangrijkste de integratie van de risicokapitaalmarkt in de Europese Unie is.
Een aantal afgevaardigden hebben twee concrete voorbeelden genoemd waarop ik zou willen ingaan: de pensioenfondsen en een doeltreffender communautair octrooi, dat een beter gebruik van het risicokapitaal kan bevorderen. Over de pensioenfondsen kan ik u zeggen dat de Commissie in principe nog deze week een ontwerprichtlijn moet goedkeuren die de pensioenfondsen meer armslag zal geven bij investeringen in effecten in de hele Unie.
Wij hebben het natuurlijk over fondsen voor aanvullende pensioenen en over een niet-verplichte mogelijkheid voor deze fondsen om risicokapitaal te gebruiken. Het gaat om het wegwerken van de huidige belemmeringen en daarom zouden de door een aantal sprekers genoemde toekomstige risico's juist niet moeten optreden. Het openstellen van deze fondsen voor risicokapitaal zal natuurlijk van de kant van de beheerders van de fondsen een correct gedrag vereisen om eventuele risico's zo veel mogelijk te beperken."@nl2
"Senhor Presidente, em primeiro lugar desejo salientar que foi com satisfação que a Comissão recebeu o relatório da Comissão dos Assuntos Económicos e Monetários e o parecer da Comissão do Emprego e dos Assuntos Sociais. Agradeço ao senhor deputado Skinner e à senhora deputada Kauppi as suas observações. Em ambos os casos, é dado um apoio inequívoco à estratégia comunitária para o desenvolvimento do capital de risco na União Europeia.
Relativamente à patente comunitária, gostaria unicamente de lhes salientar que a Comissão já em Julho aprovou a sua proposta relativa à patente comunitária. Pensamos tratarse de um instrumento fundamental para reduzir custos e assegurar e reforçar a segurança jurídica nas empresas inovadoras que operam no âmbito da União.
A patente comunitária colocará, sem dúvida, problemas práticos alguns dos senhores deputados referiram já temas tão complexos como o regime linguístico , mas esse não é, lamentavelmente, um problema que possamos abordar neste momento.
Estes dois temas concretos não devem, porém, fazernos esquecer outros aspectos a que os senhores deputados aludiram, como a melhoria do enquadramento económico e regulamentar, que é fundamental para que o capital de risco adquira o mesmo dinamismo que tem nos Estados Unidos. Os entraves regulamentares, administrativos e fiscais do investimento em capital de risco são um dos obstáculos existentes na Europa, pelo que, tal como no domínio das barreiras culturais que obviamente existem , a existência de informação, de uma comparação entre a situação dos diferentes EstadosMembros, permitenos conhecer com mais rigor as boas práticas de cada EstadoMembro, o que, por seu turno, nos possibilitará obter um melhor resultado prático que redunde na agilização da utilização do capital de risco nos países da União.
Alguns dos senhores deputados levantaram a questão do financiamento público no caso do capital de risco e não há dúvida de que será necessário esclarecer a compatibilidade desse financiamento público com a legislação relativa à concorrência. Alguns dos senhores deputados interrogavamse acerca da razão pela qual o financiamento público deveria ser exclusivamente supletivo do financiamento privado. Não se trata de um desejo de exclusão, mas simplesmente de utilizar da melhor forma possível os recursos disponíveis. Não se afigura aceitável que o financiamento público entre em competição com o financiamento privado no caso de projectos de capital de risco. O financiamento público deveria ser utilizado para os projectos que registam maiores dificuldades em ser financiados pelo sector privado.
Estamos a levar a cabo uma reflexão sobre a melhor utilização, do ponto de vista da própria União, dos instrumentos disponíveis, designadamente o Banco Europeu de Investimento e o Fundo Europeu de Investimento. A Comissão publicará também, a meados de Outubro, uma segunda comunicação que remeterá ao Conselho e ao Parlamento, na qual se analisarão os diferentes instrumentos financeiros geridos pela Comissão e as perspectivas de futuro relativamente a este domínio fundamental do capital de risco.
Para concluir, salientaria que considero o relatório da Comissão dos Assuntos Económicos e Monetários uma excelente e importante contribuição, extremamente construtiva, para os esforços de desenvolvimento do mercado de capital de risco.
É com satisfação que se constata que as recomendações desta comissão coincidem, em grande medida, com as nossas propostas de plano de acção do domínio do capital de risco, e queria agradecer tanto ao responsável pelo relatório como a todos os membros da comissão a sua participação neste debate.
Julgo ter entendido que está reunido um claro consenso em relação ao importante papel que o capital de risco pode desempenhar enquanto motor do crescimento económico e, logicamente, enquanto motor de criação de emprego.
Como é do conhecimento dos senhores deputados foi referido em algumas intervenções , o Conselho Europeu de Lisboa dedicou uma atenção particular ao incentivo dos nossos esforços para promover o capital de risco, por forma a que o plano de acção seja concluído em 2003. Alguns dos senhores deputados referiram a possibilidade de agilizar este processo, o que dependerá, obviamente, da capacidade dos EstadosMembros para executar algumas medidas.
Relembro, no entanto, que o plano de acção no domínio do capital de risco é anterior a Lisboa, já que remonta a 1998. Todavia, as circunstâncias do passado são menos importantes do que aquilo que iremos fazer no futuro. Neste sentido, posso referirlhes que a Comissão apresentará uma comunicação ao Conselho e ao Parlamento sobre os progressos registados no domínio do capital de risco, em conformidade com o objectivo delineado em Lisboa.
A comunicação incluirá um mecanismo de supervisão e uma avaliação comparativa para se conhecer com rigor a situação em cada um dos EstadosMembros, que nos permitirá igualmente retirar as conclusões adequadas e alargar aos países que assim estimarem oportuno as boas práticas que se revelaram ser as melhores noutros países.
Um factor importante que foi aqui referido é o crescimento, sem dúvida fundamental, que o sector do capital de risco registou ao longo de 1999. A análise dos números em termos absolutos apenas pode levarnos a congratularnos pelos resultados alcançados. Todavia, e alguns dos senhores deputados também o salientaram, se compararmos esse crescimento com o registado pelos Estados Unidos, é obrigatório reconhecer que a diferença a que se chega é significativa, e o nosso objectivo prioritário deverá ser a redução dessa diferença que ainda nos separa dos Estados Unidos.
Para isso é imprescindível levar a efeito uma série de acções concretas, sendo a primeira e fundamental delas a constituição do mercado de capital de risco integrado na União Europeia.
Alguns dos intervenientes no debate referiram dois exemplos concretos que gostaria de salientar: o relativo aos fundos de pensões e a possibilidade de dispor de um sistema comunitário de patentes mais eficiente que permita uma melhor utilização do capital de risco. No concernente aos fundos de pensões, posso dizerlhes que, em princípio, esta semana a Comissão deverá aprovar a proposta de directiva relativa aos fundos de pensões que visa dotálos de mais oportunidades de investimento em valores em toda a União.
Estamos a falar, evidentemente, de fundos de pensões complementares e não de uma obrigação. Estamos a falar de uma eliminação dos obstáculos actuais, pelo que não deveria colocarse nenhum dos problemas que os senhores deputados aqui referiram em termos de riscos futuros. É evidente que a abertura ao capital de risco exigirá um comportamento correcto por parte dos gestores com o fim de minimizar os eventuais riscos que possam surgir."@pt11
"Herr talman! För det första skulle jag vilja tala om att kommissionen med tillfredsställelse tagit emot betänkandet från utskottet för ekonomi och valutafrågor samt yttrandet från utskottet för sysselsättning och sociala frågor. Tack så mycket herr Skinner och fru Kauppi för era kommentarer. I båda fallen ges gemenskapens strategi för utveckling av riskkapital i den Europeiska unionen ett tydligt stöd.
När det gäller gemenskapspatentet vill jag bara nämna att redan i juli antog kommissionen ert förslag om gemenskapspatentet. Vi anser att det är ett grundläggande instrument för att minska kostnader, säkra och öka den rättsliga säkerheten i de innovativa företag som verkar inom unionen.
Onekligen ger gemenskapspatentet upphov till praktiska problem. Några av er har redan nämnt så komplicerade frågor som reglerna för språkanvändningen, men den är tyvärr inte ett problem vi kan ge oss in på för närvarande.
Dessa två konkreta frågor bör dock inte innebära att vi glömmer andra aspekter som ledamöterna har uppmärksammat, som förbättringen av den ekonomiska, regelmässiga och normgivande omgivningen, som är grundläggande för att riskkapitalet skall få samma dynamik som i Förenta staterna. De reglerande, administrativa och skattemässiga svårigheterna för investeringar i riskkapital är ett av våra hinder i Europa. När det gäller dessa samt de kulturella hindren, som utan tvivel finns, borde existensen av denna information med en jämförande situation i de olika medlemsstaterna göra det möjligt för oss att mer detaljerat lära känna god praxis i var och en av de olika medlemsstaterna för att uppnå ett bättre praktiskt resultat. Det skulle i slutändan som resultat ge en ökad användning av riskkapital i unionens länder.
Någon av er har också nämnt problemet med den offentliga finansieringen när det gäller riskkapital och utan tvivel måste man tydliggöra den offentliga finansieringens förenlighet med all normgivning som rör konkurrensen. Några av er frågade varför den offentliga finansieringen endast var ett supplement till den privata. Det är ingen önskan att utesluta utan endast en önskan att på bästa sätt använda disponibla resurser. Det verkar inte rimligt att den offentliga finansieringen skall konkurrera med den privata finansieringen vid finansiering av riskkapitalprojekt, och vi bör använda den offentliga finansieringen till de projekt som det är svårast att få finansierade av den privata sektorn.
Ur unionens synvinkel funderar vi över bästa sätt att använda tillgängliga instrument, särskilt Europeiska investeringsbanken och Europeiska investeringsfonden. Kommissionen kommer också i mitten av oktober att publicera ett andra meddelande som vi skall sända till rådet och parlamentet. I det analyserar vi de olika finansieringsinstrumenten som förvaltas av kommissionen och framtidsutsikterna i denna så fundamentala fråga som riskkapitalet är.
Avslutningsvis vill jag nämna att jag anser att betänkandet från utskottet för ekonomi och valutafrågor är ett utmärkt och viktigt bidrag, och oerhört konstruktivt för arbetet med att utveckla riskkapitalmarknaden.
Det är glädjande att se att detta utskotts rekommendationer till stor del sammanfaller med våra förslag till åtgärdsplan för riskkapital och jag skulle vilja tacka såväl den ansvarige för betänkandet som alla ledamöterna i utskottet för deras deltagande i denna debatt.
Jag har trott mig ana ett tydligt samförstånd när det gäller den viktiga roll som riskkapital kan spela som motor i den ekonomiska tillväxten och i konsekvens med det som motor för sysselsättning.
Som ledamöterna känner till, och som har nämnts i ett antal inlägg, lade det Europeiska rådet i Lissabon särskild vikt vid att driva på vårt arbete att sätta i gång riskkapitalet i syfte att åtgärdsplanen skall vara avslutad år 2003. Några av ledamöterna har talat om möjligheten att skynda på det. Det är ingen tvekan om att detta påskyndande är beroende av medlemsstaternas kapacitet att sätta i gång vissa av sina åtgärder.
Kom dock ihåg att åtgärdsplanen för riskkapital är tidigare än Lissabon, eftersom den är från 1998. Men omständigheterna tidigare är inte lika intressanta som vad vi skall göra i framtiden. Och därför skulle jag vilja tala om för er att kommissionen kommer att skicka ett meddelande till rådet och till parlamentet om de framsteg som gjorts inom området för riskkapital, i enlighet med syftet i Lissabon.
Meddelandet skall innefatta en jämförbar övervaknings- och utvärderingsmekanism för att exakt lära känna vad som håller på att ske i varje medlemsstat. Det gör det möjligt för oss att dra rätt slutsatser och införa den bästa praxis som införts i andra länder i de länder som så vill.
En viktig fråga som det hänvisats till är den tillväxt som uppstått ur riskkapitalet under 1999 och som otvivelaktigt är grundläggande. Om vi analyserar siffrorna i absoluta tal borde vi vara mycket nöjda med resultatet. Men när vi jämför med Förenta staterna, som några av er gjort, måste vi erkänna att skillnaden är betydande och vårt grundläggande mål bör vara att minska dessa skillnader som vi fortfarande uppvisar i förhållande till Förenta staterna.
Därför är det nödvändigt att genomföra ett antal konkreta åtgärder och den första och grundläggande är att integrera riskkapitalmarknaden i Europeiska unionen.
Några av er har talat om två konkreta exempel som jag skulle vilja uppmärksamma. Det som handlar om pensionsfonderna och möjligheten att ha ett effektivare gemenskapspatent som möjliggör en bättre användning av riskkapitalet. När det gäller pensionsfonderna vill jag tala om att kommissionen denna vecka bör anta förslaget till direktiv som ger pensionsfonderna större investeringsmöjligheter i värdepapper i hela unionen.
Vi talar naturligtvis om kompletterande pensionsfonder och vi talar inte om en skyldighet att göra det. Vi talar om att undanröja nuvarande hinder och därför bör inte de problem några av er nämnt om framtida risker uppstå. Naturligtvis kräver öppnandet av riskkapital ett korrekt uppträdande av förvaltarna i syfte att minimera de möjliga risker som skulle kunna uppkomma."@sv13
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
"Solbes,"8,12
|
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples