Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2000-09-20-Speech-3-128"

Predicate	Value (sorted: default)
rdf:type	lpv_eu:Speech4
dcterms:Date	"2000-09-20"^^xsd:date4
dcterms:Is Part Of	lp_eu:Udviklingssamarbejde: komplementariteten mellem Fællesskabets og medlemsstaternes politik4
dcterms:Language	"en"^^xsd:language4
lpv:document identification number	"en.20000920.11.3-128"4
lpv:hasSubsequent	lp_eu:2000-09-20-Speech-3-1294
lpv:speaker	lp:Nielson4
lpv:spoken text	". – I believe that complementarity and EU coordination are among our most important tools for increasing the effectiveness and impact of EU development cooperation on the ground. I therefore welcome Mrs Ferrer’s report. Secondly, I welcome your wish to strengthen coordination between the Community and the Member States in international forums and at international conferences. We, in the Commission, share your concern. It is paramount that we improve the effectiveness and visibility of the EU at international level. This has been demonstrated at several conferences: we work well together and we represent a constructive progressive force at global level. I have been invited to participate in the development committee in the World Bank. No Commissioner has tried that before. Next May we are organising a conference with Unctad, in this Chamber, on the least developed countries and we are also organising a conference with WHO and UNAIDS on 28 September concerning malaria, HIV-AIDS and tuberculosis, the three major communicable diseases. We also work well with our partners at multilateral level. Thirdly, specifically relating to the recommendations of the motion for a resolution, I welcome your support especially on two essential issues: firstly, human resources and, secondly, the role of management committees in development cooperation. The lack of human resources is a serious and real problem that for too long has been ignored. It has come back to haunt us and now requires action. We are continuing our efforts at the Commission to improve the effectiveness of our services. We are radically changing how we do things but this is not enough. We also need the human resources to match our programme resources and ambitions. Your support here will be crucial when the budgetary decisions have to be taken. As regards the Member State committees that work in parallel with the Commission in the management and implementation of the development programmes, we believe that their key role should be to discuss political priorities and overall strategy with us. It should not be to micromanage the process or examine individual projects as is, unfortunately, still the case. We need to find more effective ways of working together. The support of Parliament is also vital. It was said in the discussion here that some Member States want to dismantle what we do collectively. I do not think this is the case. In any case, Member States warmly welcomed the overall policy statement which is the basis for what we do. We also have a clear commitment on the ninth EDF and the financial perspective. Compared with any other major worldwide donors, the Commission – and what we do together in Europe – is backed financially in a much more predictable and solid way. This also puts a heavy responsibility on our shoulders but, the basis is that we are not only the biggest but also the most predictable and stable donor to work with. In conclusion, I should like to thank the rapporteur again for her excellent work. This is a very useful report and I am determined to move forward on complementarity and will use the new tools available: the country strategy papers, the new and improved programming systems and a more effective management of external assistance, which also includes greater responsibility for our delegations in third countries. I am confident that the European Parliament will provide us with the necessary support in these endeavours. I look forward to continuing to work with you in an open and constructive manner. The reform process is now moving. We know what kind of battles to fight and, with your support, we are also going to win them. Today we can be proud that we are doing all this and, hopefully, tomorrow we will also have reason to be proud of how we are doing it. Parliament and the Commission share the same considerations and agree on the approach. We agree that we now need to see results. We need to increase internal EU coordination, country by country and sector by sector, following the 1998 guidelines on operational coordination. We should help partner countries in their efforts and reinforce the role of EU coordination as regards wider global coordination between donors, whether they be the World Bank, United Nations organisations or bilateral governmental or non-governmental organisations. The Commission has already taken the first step. We have adopted a harmonised framework for the elaboration of the country strategy papers. We will use this framework in future programming exercises. The country strategy papers will guide us when reviewing our assistance programmes. They will indicate how Community assistance fits in with what other donors are doing. These country strategy papers are the first practical tool, not only for improved donor coordination and complementarity, but also for overall coherence of development cooperation policy with other EU policies. The country strategy papers should also steer us in the right direction for achieving an optimum division of labour between the Commission and Member States. Collectively, we should be able to respond to most of the essential needs of partners in the developing countries. The move towards sector-wide programmes will greatly facilitate this process. I also hope it will produce greater cost effectiveness. However, if we are to succeed in this, our Member States must join forces and participate in this exercise. The quantitative aspect of how much each and every Member State is mobilising and putting into this effort is also part of our collective success or collective failure. Let me comment on some details of your report. Firstly, I note that at several points in the resolution, the issue of complementarity is placed within a broader framework connected with a need for greater consistency between the various policies of the EU. I agree. This is the reason we speak about the policy of the three Cs: complementarity, coherence and coordination. On coherence – which we have often discussed – we have now established the coherence focal point in the Directorate General for Development. It has been operational since the start of this month and we are using it and we would like others to do the same whenever a problem seems to exist concerning coherence. I should also mention that today is a big day for coherence in our development policy and trade policy. The Commission, having talked about quota-free or duty-free access for essentially all products from least developed countries; has decided to drop the word “essentially”. From today the Commission has a clear policy. It is now up to the Member States. We are offering, for all products, quota-free, tariff-free access for the least developed countries. This is a very good decision."@en3
lpv:translated text	"Jeg mener, at komplementariteten og EU-koordinationen hører til vores vigtigste redskaber til at effektivisere udviklingssamarbejdet i EU. Jeg bifalder derfor fru Ferrers betænkning. For det andet bifalder jeg Deres ønske om at styrke koordinationen mellem Fællesskabet og medlemsstaterne i internationale fora og på internationale konferencer. I Kommissionen deler vi Deres bekymringer. Det er altafgørende, at vi forbedrer EU's effektivitet og synlighed på internationalt plan. Det har vist sig ved flere konferencer. Vi arbejder godt sammen, og vi repræsenterer en konstruktiv og progressiv styrke på globalt plan. Jeg er blevet indbudt til at deltage i udviklingsudvalget i Verdensbanken. Det har ingen kommissær prøvet før. Til maj næste år arrangerer vi her i Parlamentet sammen med Unctad en konference om de mindst udviklede lande, og den 28. september arrangerer vi sammen med WHO og UNAIDS en konference om malaria, hiv/aids og tuberkulose - de tre alvorligste smitsomme sygdomme. Vi samarbejder også godt med vores partnere på multilateralt plan. For det tredje bifalder jeg med hensyn til henstillingerne i forslaget til beslutning Deres støtte på navnlig to vigtige områder: for det første menneskelige ressourcer og for det andet styringskomitéernes rolle i udviklingssamarbejdet. Mangelen på menneskelige ressourcer er et alvorligt og reelt problem, som alt for længe er blevet overset. Nu spøger det igen og kræver handling. I Kommissionen arbejder vi fortsat på at forbedre effektiviteten i tjenestegrenene. Vi er i gang med en radikal ændring af vores procedurer, men det er ikke nok. Vi har også brug for menneskelige ressourcer, som modsvarer vores programressourcer og ambitionsniveau. Her er Deres støtte afgørende, når der skal træffes beslutninger om budgettet. Hvad angår udvalg i medlemsstaterne, som parallelt med Kommissionen arbejder på at styre og gennemføre udviklingsprogrammerne, mener vi, at deres vigtigste rolle bør være at drøfte politiske prioriteringer og generelle strategier med os. Det skal ikke være at styre processen ned i mindste detalje eller at undersøge individuelle projekter, som det desværre stadig er tilfældet. Vi må finde frem til en mere effektiv måde at samarbejde på. Parlamentets støtte er også afgørende. Under diskussionen her kom det frem, at visse medlemsstater ønsker at afvikle det, vi gør sammen. Det mener jeg er en dårlig idé. Under alle omstændigheder bifaldt medlemsstaterne den overordnede programerklæring, som danner grundlaget for vores arbejde. Vi har også en klar forpligtelse over for den niende EUF og det økonomiske perspektiv. Sammenlignet med andre vigtige donorer på verdensplan støttes Kommissionen og det, vi sammen udretter i EU, på en meget mere forudsigelig og sund måde. Det lægger også et stort ansvar på vores skuldre, men det vigtigste er, at vi ikke blot er den største, men også den mest forudsigelige og stabile donor at samarbejde med. Til slut vil jeg gerne igen takke ordføreren for hendes glimrende arbejde. Det er en meget nyttig betænkning, og jeg er fast besluttet på at arbejde videre med komplementaritet og vil bruge de nye redskaber, der står til vores rådighed: landestrategidokumenterne, de nye og forbedrede programsystemer og mere effektiv styring af ekstern bistand, herunder større ansvar for vores delegationer i tredjelande. Jeg er overbevist om, at Europa-Parlamentet vil yde os den nødvendige støtte i disse bestræbelser. Jeg ser frem til et fortsat åbent og konstruktivt samarbejde med Dem. Reformprocessen er nu i gang. Vi ved, hvilke slag der skal udkæmpes, og med Deres hjælp kan vi også vinde dem. I dag kan vi være stolte over, at vi gør alt dette, og forhåbentlig får vi også grund til at være stolte i fremtiden. Parlamentet og Kommissionen nærer de samme betænkeligheder og er enige om fremgangsmåden. Vi er enige i, at vi nu vil se resultater. Der er behov for at øge den interne EU-koordination land for land og sektor for sektor i overensstemmelse med retningslinjerne om operationel koordination fra 1998. Vi må hjælpe vores partnere og styrke EU-koordinationen med henblik på bredere global koordination blandt donorerne, det være sig Verdensbanken, FN-organisationer eller bilaterale statslige og ikke-statslige organisationer. Kommissionen har allerede taget det første skridt. Vi har vedtaget en harmoniseret ramme for udarbejdelse af landestrategidokumenter. Vi vil benytte denne ramme i forbindelse med fremtidige programmer. Landestrategidokumenterne skal fungere som retningslinjer for revisionen af bistandsprogrammerne. De kommer til at angive, hvordan EU's bistand passer sammen med andre donorers aktiviteter. Disse landestrategidokumenter er det første praktiske redskab, ikke blot til forbedret donorkoordination og komplementaritet, men også til at opnå overordnet sammenhæng mellem udviklingssamarbejdet og EU's øvrige politik. Landestrategidokumenterne skal også styre os i den rigtige retning, så vi kan opnå en optimal arbejdsdeling mellem Kommissionen og medlemsstaterne. Sammen kan vi reagere på de fleste grundlæggende behov hos vores partnere i udviklingslandene. Overgangen til sektorbaserede programmer vil i høj grad lette denne proces. Jeg håber også, at den vil føre til større omkostningseffektivitet. Hvis det skal lykkes, kræver det, at medlemsstaterne sammen deltager i processen. Det kvantitative aspekt af, hvor meget de enkelte medlemsstater yder, er også en del af vores kollektive succes eller fiasko. Lad mig kommentere et par ting i betænkningen. For det første har jeg bemærket, at komplementariteten på flere punkter i forordningen er sat i et større perspektiv i forbindelse med behovet for større konsekvens i EU's forskellige handlingsplaner. Det er jeg enig i. Derfor taler vi om de tre K'er: komplementaritet, kohærens og koordination. Behandlingen af spørgsmål om kohærens, som vi ofte har diskuteret, ligger nu i Generaldirektoratet for Udvikling. Det har fungeret på den måde siden begyndelsen af denne måned, og vi benytter os af det, og andre må også gerne gøre det, hvis der opstår kohærensproblemer. Jeg vil også lige nævne, at det i dag er en stor dag for kohærensen i vores udviklings- og handelspolitik. Kommissionen, som har talt om kvotefri eller toldfri adgang til stort set alle produkter fra de mindst udviklede lande, har besluttet at slette ordet "stort set". Fra i dag har Kommissionen en klar politik. Det er nu op til medlemsstaterne at føre den ud i livet. Vi tilbyder kvotefri, toldfri adgang for alle produkter fra de mindst udviklede lande. Det er en meget god beslutning."@da1 ". Meines Erachtens sind Komplementarität und Koordinierung innerhalb der EU unsere wichtigsten Instrumente, um die Wirksamkeit und die Ergebnisse der EU-Entwicklungszusammenarbeit vor Ort zu verbessern. Daher begrüße ich den Bericht von Frau Ferrer. Zweitens begrüße ich Ihre Absicht, die Koordinierung zwischen der Gemeinschaft und den Mitgliedstaaten im Rahmen internationaler Foren und auf internationalen Konferenzen zu stärken. Wir in der Kommission teilen Ihr Anliegen. Es ist ausgesprochen wichtig, Bedeutung und Präsenz der EU auf der internationalen Ebene zu verbessern. Dies hat sich auf zahlreichen Konferenzen gezeigt: Wir arbeiten gut zusammen und verkörpern auf internationaler Ebene eine konstruktive und progressive Kraft. Ich wurde aufgefordert, im Entwicklungsausschuss der Weltbank mitzuarbeiten. Dies hat bisher kein Mitglied der Kommission versucht. Nächstes Jahr im Mai werden wir in diesem Haus gemeinsam mit der UNCTAD eine Konferenz über die am wenigsten entwickelten Länder veranstalten, und für den 28. September planen wir außerdem eine Konferenz mit der WHO und UNAIDS über Malaria, HIV/AIDS und Tuberkulose, die drei wichtigsten übertragbaren Krankheiten. Außerdem werden wir uns mit unseren Partnern auf multilateraler Ebene um eine gute Zusammenarbeit bemühen. Drittens möchte ich besonders auf die Empfehlungen für einen Entschließungsantrag eingehen und freue mich über ihre Unterstützung, die sich vor allem auf zwei Bereiche konzentriert: Da wären zunächst die Humanressourcen und dann die Rolle der Managementausschüsse in der Entwicklungszusammenarbeit. Der Personalmangel ist ein ernstes und reales Problem, das zu lange vernachlässigt worden ist, das uns nun zu schaffen macht, so dass wir endlich handeln müssen. In der Kommission sind wir auch weiterhin bemüht, die Wirksamkeit unserer Dienste zu verbessern. Wir verändern unsere Arbeitsweisen radikal, aber das reicht noch nicht aus. Was uns fehlt, ist das auf unsere Programme und Zielsetzungen abgestimmte Personal. In diesem Zusammenhang benötigen wir dringend ihre Unterstützung bei wichtigen Haushaltsentscheidungen. Was die Ausschüsse der Mitgliedstaaten betrifft, die sich zeitgleich mit der Kommission mit dem Management und der Durchführung der Entwicklungsprogramme befassen, sind wir der Ansicht, dass ihre Hauptaufgabe darin bestehen sollte, politische Prioritäten und Gesamtstrategien mit uns zu erörtern. Dabei sollte es nicht um das Mikromanagement von Vorhaben oder die Überprüfung einzelner Projekte gehen, was aber leider immer noch der Fall ist. Wir müssen nach wirksameren Möglichkeiten der Zusammenarbeit suchen. Auch hier ist die Unterstützung des Parlaments von großer Bedeutung. Im Verlauf der Aussprache wurde gesagt, dass es Mitgliedstaaten gibt, die die Bereiche, in denen wir gemeinsam handeln, abschaffen wollen. Meines Erachtens ist dies nicht der Fall. Immerhin haben die Mitgliedstaaten die unserer Tätigkeit zugrunde liegende Grundsatzerklärung ausdrücklich begrüßt. Außerdem binden uns eindeutige Verpflichtungen im Rahmen des 9. EEF und der Finanziellen Vorausschau. Im Vergleich zu allen anderen weltweiten Gebern verfügt die Kommission über eine verlässlichere und solidere finanzielle Unterstützung, was auch für alles gilt, was wir in Europa gemeinsam tun. Dadurch lastet eine große Verantwortung auf unseren Schultern, aber Tatsache ist, dass wir nicht nur der größte, sondern auch der zuverlässigste Geber sind, mit dem man zusammenarbeiten kann. Bevor ich zum Schluss komme, möchte ich noch einmal der Berichterstatterin für ihre hervorragende Arbeit danken. Dieser Bericht ist ausgesprochen nützlich, und ich habe die feste Absicht, die Komplementarität mit Hilfe der neuen Mittel, die nun zur Verfügung stehen, voranzutreiben: Länderstrategiepapiere, neue und verbesserte Programmplanungssysteme sowie ein wirksameres Management der Außenhilfe, woraus sich auch eine größere Verantwortung unserer Delegationen in Drittländern ergibt. Ich bin überzeugt, dass uns das Europäische Parlament die für dieses Anliegen erforderliche Unterstützung zuteil werden lässt. Auf eine auch weiterhin offene und konstruktive Zusammenarbeit mit Ihnen freue ich mich bereits. Der Reformprozess ist jetzt in vollem Gange. Wir wissen, welche Kämpfe wir noch auszutragen haben, und mit Ihrer Unterstützung werden wir sie auch gewinnen. Heute können wir stolz darauf sein, dass wir all dies tun, und morgen werden wir hoffentlich auch allen Anlass dazu haben, stolz darauf zu sein, wie wir es tun. Parlament und Kommission vertreten dieselben Ansichten und sind sich über den Ansatz einig. Einigkeit herrscht zwischen uns auch darüber, dass wir endlich Ergebnisse sehen wollen. Wir müssen die Koordinierung innerhalb der EU Land für Land und Sektor für Sektor verbessern und uns dabei an den Leitlinien für die operative Koordinierung aus dem Jahre 1998 orientieren. Wir sollten die Anstrengungen der Partnerstaaten unterstützen und die Koordinierung in der EU stärken, da auch international die Geber, seien es nun die Weltbank, UN-Organisationen oder bilaterale Regierungs­ oder Nichtregierungsorganisationen, ihre Aktivitäten koordinieren müssen. Die Kommission hat bereits einen ersten Schritt unternommen, indem sie einen harmonisierten Rahmen für die Erarbeitung der Länderstrategiepapiere verabschiedete. Diesen Rahmen wollen wir künftig bei der Programmplanung nutzen. Die Länderstrategiepapiere sind insofern nützlich, als dass sie bei der Überprüfung unserer Hilfsprogramme anzeigen, inwiefern sich die Gemeinschaftshilfe und die Maßnahmen anderer Geber ergänzen. Diese Länderstrategiepapiere sind das erste praktisch einsetzbare Instrument, das sich nicht nur bei der Verbesserung von Koordinierung und Komplementarität der Aktivitäten der Geber, sondern auch bei der Sicherung der allgemeinen Kohärenz zwischen der Politik der Entwicklungszusammenarbeit und der EU-Politik in anderen Bereichen als nützlich erweisen wird. Zudem müssten diese Papiere auch geeignet sein, uns den Weg zu einer optimalen Arbeitsteilung zwischen der Kommission und den Mitgliedstaaten zu weisen. Gemeinsam sollten wir in der Lage sein, auf die meisten grundlegenden Bedürfnisse unserer Partner in Entwicklungsländern einzugehen. Der Übergang zu sektorweiten Programmen wird diesen Vorgang erheblich befördern. Zudem erhoffe ich mir davon eine höhere Kostenwirksamkeit. Doch wenn wir erfolgreich sein wollen, müssen unsere Mitgliedstaaten mit vereinten Kräften arbeiten und sich an dieser Aufgabe beteiligen. Der quantitative Aspekt, also die Frage, wie viel jeder einzelne Mitgliedstaaten dafür aufbringt oder in diese Aufgabe investiert, ist ebenfalls Teil unseres gemeinsamen Erfolgs oder Misserfolgs. Lassen Sie mich auf einige Einzelheiten Ihres Berichts eingehen. Zunächst stelle ich fest, dass an mehreren Stellen des Entschließungsantrags das Thema Komplementarität vor dem weiteren Hintergrund einer erforderlichen Kohärenz der verschiedenen EU-Politikbereiche betrachtet wird. Das sehe ich auch so. Daher sprechen wir auch von der Politik der drei Ks: Komplementarität, Kohärenz und Koordinierung. Im Zusammenhang mit der oft von uns erörterten Kohärenz haben wir jetzt eine Kohärenz­Kontaktstelle in der Generaldirektion Entwicklung eingerichtet. Diese hat ihre Tätigkeit Anfang des Monats aufgenommen, und wir wären erfreut, wenn andere unserem Beispiel folgen würden, sobald sich ein Problem bezüglich der Kohärenz ergibt. Außerdem sollte ich darauf hinweisen, dass heute ein großer Tag für die Kohärenz zwischen unserer Entwicklungspolitik und unserer Handelspolitik ist. Es handelt sich um den Beschluss der Kommission, nach ihren Erörterungen eines kontingent- und zollfreien Zugangs für im wesentlichen alle Erzeugnisse aus den am wenigsten entwickelten Ländern den Begriff „im wesentlichen“ fallen zu lassen. Ab dem heutigen Tag ist die Politik der Kommission eindeutig, denn nun müssen die Mitgliedstaaten entscheiden. Wir ermöglichen den am wenigsten entwickelten Ländern für alle Erzeugnisse einen kontingent- und zollfreien Zugang. Dies ist eine sehr gute Entscheidung."@de7 "Πιστεύω ότι η συμπληρωματικότητα και ο κοινοτικός συντονισμός είναι τα πιο σημαντικά εργαλεία μας για την αύξηση της αποδοτικότητας και των αποτελεσμάτων της κοινοτικής αναπτυξιακής συνεργασίας στην πράξη. Ως εκ τούτου, καλωσορίζω την έκθεση της κ. Ferrer. Δεύτερον, χαιρετώ την επιθυμία σας να ενισχυθεί ο συντονισμός ανάμεσα στην Επιτροπή και τα κράτη μέλη στα διεθνή φόρα και στα διεθνή συνέδρια. Ως Επιτροπή συμμεριζόμαστε το ενδιαφέρον σας. Είναι ύψιστης σημασίας να βελτιώσουμε την αποτελεσματικότητα και τη δημόσια εικόνα της ΕΕ σε διεθνές επίπεδο. Αυτό διαφάνηκε σε πολλά συνέδρια: συνεργαζόμαστε καλά και αντιπροσωπεύουμε μια εποικοδομητική προοδευτική δύναμη σε παγκόσμιο επίπεδο. Έχω προσκληθεί να συμμετάσχω στην επιτροπή ανάπτυξης της Παγκόσμιας Τράπεζας. Κανείς Επίτροπος δεν το έχει ξαναδοκιμάσει αυτό έως τώρα. Τον επόμενο Μάιο οργανώνουμε ένα συνέδριο με την Unctad σε αυτή την Αίθουσα, για τις λιγότερο αναπτυγμένες χώρες, όπως επίσης οργανώνουμε ένα συνέδριο με την ΠΟΕ και την UNAIDS στις 28 Σεπτεμβρίου σχετικά με την ελονοσία, το HIV-AIDS και τη φυματίωση, τις τρεις κύριες μεταδοτικές νόσους. Συνεργαζόμαστε πολύ καλά με τους εταίρους μας και σε πολυμερές επίπεδο. Τρίτον, ειδικά όσον αφορά τις συστάσεις για πρόταση ψηφίσματος, χαιρετώ τη στήριξή σας συγκεκριμένα σε δύο ουσιαστικά θέματα: πρώτον, τους ανθρώπινους πόρους και δεύτερον τον ρόλο των διαχειριστικών επιτροπών στην αναπτυξιακή συνεργασία. Η έλλειψη ανθρώπινων πόρων είναι σοβαρό και καίριο πρόβλημα το οποίο είχε αγνοηθεί εδώ και πάρα πολύ καιρό. Μας έχει στοιχειώσει και απαιτεί δράση αμέσως. Συνεχίζουμε τις προσπάθειές μας στην Επιτροπή να βελτιώσουμε την αποτελεσματικότητα των υπηρεσιών μας. Αλλάζουμε ριζικά τον τρόπο που κάνουμε τη δουλειά μας αλλά αυτό δεν αρκεί. Χρειαζόμαστε επίσης ανθρώπινο δυναμικό που θα αντιστοιχεί στους πόρους των προγραμμάτων μας και στις φιλοδοξίες μας. Η στήριξή σας εδώ θα είναι ζωτική όταν έρθει η ώρα λήψης αποφάσεων για τον προϋπολογισμό. Όσον αφορά τις επιτροπές των κρατών μελών που εργάζονται παράλληλα με την Επιτροπή στη διαχείριση και την εφαρμογή των αναπτυξιακών προγραμμάτων, πιστεύουμε ότι κομβικός ρόλος τους πρέπει να είναι να συζητούν με εμάς τις πολιτικές προτεραιότητες και την ευρύτερη στρατηγική. Ρόλος τους δεν θα πρέπει να είναι να διαχειρίζονται σε μικροκλίμακα τη διαδικασία ή να εξετάζουν μεμονωμένα έργα όπως δυστυχώς συνεχίζει ακόμη να συμβαίνει. Πρέπει να βρούμε πιο αποτελεσματικούς τρόπους να δουλεύουμε μαζί. Και εδώ η στήριξη του Κοινοβουλίου είναι ζωτική. Ελέχθη στη συζήτηση εδώ ότι ορισμένα κράτη μέλη θέλουν να καταργήσουν αυτά που κάνουμε συλλογικά. Δε νομίζω ότι ισχύει αυτό. Εν πάση περιπτώσει, τα κράτη μέλη δέχτηκαν ένθερμα την ευρύτερη δήλωση πολιτικής η οποία αποτελεί τη βάση όλων όσων κάνουμε. Έχουμε επίσης ξεκάθαρη δέσμευση για το ένατο Ευρωπαϊκό Ταμείο Ανάπτυξης και για τη δημοσιονομική πτυχή. Εν συγκρίσει με άλλους μεγάλους χορηγούς στον κόσμο, η Επιτροπή – και όλα όσα κάνουμε μαζί στην Ευρώπη – στηρίζεται χρηματοδοτικά κατά τρόπο πολύ πιο προβλέψιμο και σταθερό. Αυτό μας δημιουργεί μεγάλη ευθύνη, ωστόσο η ουσία είναι πως δεν είμαστε μόνο οι μεγαλύτερος αλλά και ο πιο προβλέψιμος και σταθερός χορηγός όσον αφορά τη συνεργασία μαζί μας. Εν κατακλείδι, θα ήθελα να ευχαριστήσω την εισηγήτρια για την εξαίρετη δουλειά της. Είναι μια πολύ χρήσιμη έκθεση και είμαι αποφασισμένος να προχωρήσω όσον αφορά τη συμπληρωματικότητα και να χρησιμοποιήσω τα νέα διαθέσιμα εργαλεία: τα στρατηγικά προγράμματα των χωρών, τα νέα και βελτιωμένα συστήματα προγραμματισμού και την αποτελεσματικότερη διαχείριση της εξωτερικής βοήθειας, η οποία εξάλλου σημαίνει περισσότερη ευθύνη για τις αντιπροσωπείες μας στις τρίτες χώρες. Είμαι πεπεισμένος ότι το Ευρωπαϊκό Κοινοβούλιο θα μας προσφέρει την αναγκαία στήριξη στις προσπάθειές μας. Προσμένω με χαρά τη συνέχιση της συνεργασίας μας με αυτόν τον ανοιχτό και εποικοδομητικό τρόπο. Η διαδικασία μεταρρύθμισης προχωρά. Ξέρουμε τι μάχες έχουμε να δώσουμε και, με τη στήριξή σας, θα τις κερδίσουμε. Σήμερα μπορούμε να είμαστε περήφανοι που κάνουμε όλα αυτά και ελπίζω ότι αύριο θα μπορέσουμε να έχουμε λόγους να είμαστε υπερήφανοι και για τον τρόπο που τα κάνουμε. Το Κοινοβούλιο και η Επιτροπή συμμερίζονται τις ίδιες απόψεις και συμφωνούν ως προς την προσέγγιση. Συμφωνούμε ότι τώρα χρειάζεται να δούμε αποτελέσματα. Χρειάζεται να αυξήσουμε τον εσωτερικό συντονισμό στην ΕΕ μεταξύ χωρών και μεταξύ τομέων, βάσει των κατευθυντήριων γραμμών του 1998 για τον λειτουργικό συντονισμό. Πρέπει να βοηθήσουμε τις χώρες εταίρους στις προσπάθειές τους και να ενισχύσουμε τον κοινοτικό συντονισμό όσον αφορά τον ευρύτερο παγκόσμιο συντονισμό μεταξύ των χορηγών, είτε πρόκειται για την Παγκόσμια Τράπεζα, τον ΟΗΕ, τις διμερείς κυβερνητικές οργανώσεις ή τις μη κυβερνητικές οργανώσεις. Η Επιτροπή έχει ήδη κάνει το πρώτο βήμα. Υιοθετήσαμε ένα εναρμονισμένο πλαίσιο για την εξέταση των στρατηγικών προγραμμάτων των χωρών. Θα χρησιμοποιήσουμε αυτό το πλαίσιο σε μελλοντικές ασκήσεις προγραμματισμού. Τα στρατηγικά προγράμματα των χωρών θα μας καθοδηγήσουν όταν αναθεωρούμε τα προγράμματα βοήθειας. Θα μας καταδείξουν πώς η κοινοτική βοήθεια συνδυάζεται με τα όσα κάνουν οι άλλοι χορηγοί. Τα στρατηγικά προγράμματα των χωρών είναι το πρώτο πρακτικό εργαλείο όχι μόνο για τη βελτίωση του συντονισμού και της συμπληρωματικότητας μεταξύ των χορηγών αλλά και για την ευρύτερη συνοχή της πολιτικής συνεργασίας στον τομέα της ανάπτυξης με τις άλλες πολιτικές της ΕΕ. Τα στρατηγικά προγράμματα των χωρών θα μας οδηγήσουν επίσης προς τη σωστή κατεύθυνση όσον αφορά τον βέλτιστο καταμερισμό εργασίας μεταξύ της Επιτροπής και των κρατών μελών. Συλλογικά, θα πρέπει να είμαστε σε θέση να ανταποκριθούμε στις περισσότερες ουσιαστικές ανάγκες των εταίρων στις αναπτυσσόμενες χώρες. Η κίνηση προς προγράμματα που θα καλύπτουν συγκεκριμένο τομέα το καθένα θα διευκολύνει τα μέγιστα την εν λόγω διαδικασία. Ελπίζω επίσης ότι θα επιφέρει καλύτερη σχέση κόστους /οφέλους. Ωστόσο, εάν θέλουμε να τα πετύχουμε αυτά, τα κράτη μέλη μας πρέπει να ενώσουν τις δυνάμεις τους και να συμμετάσχουν σε αυτή την άσκηση. Η ποσοτική πτυχή του πόσο κινητοποιείται και συμβάλλει σε αυτή την προσπάθεια το κάθε ένα κράτος μέλος αποτελεί και αυτή μέρος της συλλογικής μας επιτυχίας ή της συλλογικής μας αποτυχίας. Επιτρέψτε μου να σχολιάσω ορισμένες λεπτομέρειες της έκθεσή σας. Κατ’ αρχάς, παρατηρώ ότι σε πολλά σημεία της προτάσεως ψηφίσματος, το θέμα της συμπληρωματικότητας τίθεται εντός ενός ευρύτερου πλαισίου που συνδέεται με την ανάγκη για μεγαλύτερη συνεκτικότητα μεταξύ των διάφορων πολιτικών της ΕΕ, γεγονός για το οποίο συμφωνώ. Αυτός είναι ο λόγος που μιλάμε για την πολιτική των τριών σίγμα: συμπληρωματικότητα, συνοχή, συντονισμός. Όσον αφορά τη συνοχή – για την οποία έχουμε συχνά συζητήσει – έχουμε τώρα καθιερώσει το σημείο εστίασης για τη συνοχή στη Γενική Διεύθυνση Ανάπτυξης. Το σημείο αυτό βρίσκεται σε λειτουργία από τις αρχές του τρέχοντος μηνός και το χρησιμοποιούμε, όπως θα θέλαμε και άλλοι να το χρησιμοποιούν όποτε προκύπτει κάποιο πρόβλημα που αφορά τη συνοχή. Θα ήθελα να αναφέρω ότι η σημερινή μέρα είναι σημαντική για τη συνοχή στην αναπτυξιακή μας πολιτική και την πολιτική εμπορίου. Η Επιτροπή, ενώ μιλούσε για πρόσβαση χωρίς ποσοστώσεις και χωρίς δασμούς ουσιαστικά για όλα τα προϊόντα από τις λιγότερο αναπτυγμένες χώρες, αποφάσισε να απαλείψει τη λέξη ‘ουσιαστικά’. Από σήμερα η Επιτροπή έχει ξεκάθαρη πολιτική. Τώρα η ευθύνη ανήκει στα κράτη μέλη. Προσφέρουμε για όλα τα προϊόντα πρόσβαση χωρίς ποσοστώσεις και χωρίς δασμούς για τις λιγότερο αναπτυγμένες χώρες. Πρόκειται για μια πολύ καλή απόφαση."@el8 "(EN) Creo que la complementariedad y la coordinación comunitaria figuran entre nuestras herramientas más importantes para incrementar la eficacia y las repercusiones sobre el terreno de la cooperación de la UE al desarrollo. Por este motivo saludo el informe de la Sra. Ferrer. En segundo lugar, acojo con satisfacción el deseo del Parlamento de reforzar la coordinación entre la Comunidad y los Estados miembros en los foros internacionales y en las conferencias internacionales. En la Comisión compartimos este interés del Parlamento. Es de primordial importancia que mejoremos la eficacia y la visibilidad de la UE a nivel internacional, como ha quedado demostrado en varias conferencias: trabajamos bien juntos y representamos una fuerza progresiva constructiva a nivel mundial. He sido invitado a participar en la Comisión de Desarrollo del Banco Mundial. Ningún Comisario lo había experimentado hasta ahora. El próximo mes de mayo organizaremos una conferencia con la UNCTAD en este hemiciclo sobre los países menos desarrollados y organizaremos otra conferencia con la OMS y la UNAIDS el 28 de septiembre sobre malaria, VIH-sida y tuberculosis, las tres enfermedades transmisibles más importantes. También existe una buena colaboración con nuestros socios a nivel multilateral. En tercer lugar, en lo que se refiere específicamente a las recomendaciones de la propuesta de resolución, acojo con satisfacción el apoyo del Parlamento a dos temas fundamentales: en primer lugar, los recursos humanos y, en segundo lugar, el papel de los comités de gestión en la cooperación al desarrollo. La falta de recursos humanos es un problema grave y real que ha sido eludido durante demasiado tiempo. Hemos pagado caro ese error y ahora debemos adoptar medidas. Proseguiremos nuestros esfuerzos en la Comisión para mejorar la eficacia de nuestros servicios. Estamos cambiando radicalmente el modo de hacer las cosas, pero eso no basta. Necesitamos también recursos humanos que se correspondan con nuestros recursos y ambiciones en materia de programas. Este informe del Parlamento tendrá una importancia decisiva a la hora de tomar las decisiones presupuestarias. En lo que respecta a las comisiones de los Estados miembros que trabajan paralelamente con la Comisión en la gestión y ejecución de los programas de desarrollo, creemos que su papel principal debería ser tratar con nosotros sobre las prioridades políticas y la estrategia general. Dicho papel no debería ser la microgestión del proceso o el examen de proyectos individuales como, lamentablemente, sigue siendo el caso. Debemos encontrar modos más eficaces de trabajar juntos. El apoyo del Parlamento también será de vital importancia. Se ha dicho aquí, durante el debate, que algunos Estados miembros quieren desmantelar lo que hacemos de manera colectiva. No creo que eso sea cierto. En cualquier caso, los Estados miembros han saludado la declaración política general, que constituye la base para lo que hacemos. También hemos asumido un claro compromiso con el 9º FED y las previsiones financieras. En comparación con cualquiera de los principales donantes de todo el mundo, la Comisión – y lo que hacemos juntos en Europa – tiene un respaldo financiero mucho más predecible y sólido. Esto coloca sobre nuestras espaldas una pesada responsabilidad, pero la base es que no sólo somos los mayores, sino también los donantes más predecibles y estables con los que se puede trabajar. Para terminar, quisiera expresar mi agradecimiento a la ponente por su excelente trabajo. Es un informe de gran utilidad y estoy decidido a seguir avanzando en la complementariedad y haré uso de las nuevas herramientas disponibles: los documentos de estrategia nacional, los nuevos y mejores sistemas de programación y una gestión más eficaz de la ayuda exterior, que incluye también mayor responsabilidad de nuestras delegaciones en terceros países. Estoy seguro de que el Parlamento Europeo nos proporcionará el apoyo necesario en estos cometidos. Espero con interés poder continuar trabajando con ustedes de una manera abierta y constructiva. El proceso de reforma está en marcha. Sabemos qué tipo de batallas debemos librar y, con el apoyo del Parlamento, nos disponemos también a ganarlas. Hoy podemos sentirnos orgullosos de estar haciendo todo esto y ojalá que mañana también tengamos motivos para sentirnos orgullosos de cómo lo estamos haciendo. El Parlamento y la Comisión comparten las mismas consideraciones y están de acuerdo en el enfoque. Estamos de acuerdo en que ahora necesitamos ver resultados. Debemos incrementar la coordinación interna de la UE, país por país y sector por sector, de conformidad con las orientaciones de 1998 sobre la coordinación de las operaciones. Deberíamos ayudar a los países asociados en sus esfuerzos y reforzar el papel de coordinación de la UE con respecto a una coordinación más amplia entre donantes de todo el mundo, ya se trate del Banco Mundial, las organizaciones de las Naciones Unidas u organizaciones bilaterales gubernamentales o no gubernamentales. La Comisión ya ha dado el primer paso. Hemos adoptado un marco armonizado para la elaboración de los documentos de estrategia nacional. Utilizaremos este marco en futuros ejercicios de programación. Los documentos de estrategia nacional nos servirán de guía en la revisión de nuestros programas de asistencia. Indicarán cómo encaja la asistencia comunitaria en las acciones de otros donantes. Estos documentos de estrategia nacional son la primera herramienta práctica, no sólo para mejorar la coordinación de donantes y la complementariedad, sino también para la coherencia general de la política de cooperación al desarrollo con otras políticas de la UE. Los documentos de estrategia nacional deberían asimismo conducirnos en la dirección acertada hasta alcanzar una repartición óptima del trabajo entre la Comisión y los Estados miembros. Juntos, deberíamos ser capaces de responder a la mayor parte de las necesidades fundamentales de los países en desarrollo asociados. El avance hacia programas que abarquen todo un sector facilitará enormemente este proceso y espero, asimismo, que produzca una mejor relación coste-beneficios. No obstante, si queremos tener éxito en esta empresa, nuestros Estados miembros deberán aunar fuerzas y participar en este ejercicio. El aspecto cuantitativo de cuánto movilizará y destinará a este esfuerzo cada uno de los Estados miembros también determinará nuestro éxito o fracaso colectivo. Permítanme comentar algunos detalles del informe del Parlamento. En primer lugar, observo que en varios puntos de la resolución, el tema de la complementariedad se sitúa dentro de un marco más amplio en conexión con la necesidad de mayor coherencia entre las distintas políticas de la UE. Estoy de acuerdo. Es el motivo por el que hablamos de la política de las tres ces: complementariedad, coherencia y coordinación. Respecto a la coherencia – aspecto sobre el que hemos tratado a menudo – hemos establecido el centro de referencia en materia de coherencia en la Dirección General de Desarrollo. Entró en funcionamiento a comienzos de este mes y lo estamos utilizando, y nos gustaría que lo utilizaran también otros cada vez que parezca existir algún problema relativo a la coherencia. Quisiera mencionar también que hoy es un gran día para la coherencia en nuestras políticas de desarrollo y de comercio. La Comisión, tras hablar del acceso libre de cuotas o de aranceles para la práctica totalidad de los productos procedentes de los países menos desarrollados, ha decidido eliminar el término "para la práctica totalidad". A partir de hoy, la Comisión tiene una política clara. Ahora dependerá de los Estados miembros. Ofrecemos el acceso libre de cuotas y de aranceles para todos los productos de los países menos desarrollados. Es una decisión excelente."@es12 "Uskon, että täydentävyys ja EU-tason koordinointi ovat tärkeimpiä välineitämme, joilla parannetaan EU:n kehitysyhteistyön tehokkuutta ja vaikutusta paikan päällä. Sen vuoksi olen tyytyväinen Ferrerin mietintöön. Toiseksi suhtaudun tyytyväisesti toiveeseenne lujittaa yhteisön ja jäsenvaltioiden välistä koordinaatiota kansainvälisissä foorumeissa ja kansainvälisissä konferensseissa. Me komissiossa yhdymme huoleenne. On ensisijaisen tärkeää, että parannamme EU:n tehokkuutta ja näkyvyyttä kansainvälisellä tasolla. Se on tuotu ilmi useissa konferensseissa: me teemme hyvää yhteistyötä ja edustamme rakentavaa edistyksellistä voimaa globaalilla tasolla. Minua on pyydetty osallistumaan Maailmanpankin kehityskomiteaan. Yksikään komission jäsen ei ole tehnyt sitä aiemmin. Järjestämme tässä istuntosalissa ensi toukokuussa YK:n kauppa- ja kehityskonferenssin UNCTADin kanssa konferenssin, jossa käsitellään vähiten kehittyneitä maita, ja järjestämme myös WHO:n ja UNAIDSin kanssa 28. syyskuuta konferenssin, jossa käsitellään malariaa, HIV:tä/aidsia ja tuberkuloosia, kolmea suurta tarttuvaa tautia. Teemme myös hyvää yhteistyötä kumppaneidemme kanssa monenkeskiseltä pohjalta. Kolmanneksi, olen tyytyväinen etenkin päätöslauselmaesityksen suositusten osalta siihen, että te tuette varsinkin kahta keskeistä asiaa: ensinnäkin henkilöresursseja ja toiseksi hallintokomiteoiden roolia kehitysyhteistyössä. Henkilöresurssien puute on vakava ja todellinen ongelma, joka on liian kauan jätetty huomiotta. Se vaivaa taas meitä ja vaatii nyt toimia. Me komissiossa jatkamme ponnisteluja parantaaksemme yksikköjemme tehokkuutta. Muutamme perusteellisesti työskentelytapaamme, mutta se ei riitä. Tarvitsemme myös henkilöresursseja, jotka vastaavat ohjelmaresurssejamme ja tavoitteitamme. Teidän tukenne tässä asiassa on ratkaiseva, kun talousarviota koskevat päätökset on tehtävä. Niiden jäsenvaltioiden komiteoiden osalta, jotka toimivat rinnakkain komission kanssa kehitysyhteistyöohjelmien hallinnossa ja täytäntöönpanossa, meidän mielestämme niiden päätehtävänä pitäisi olla poliittisista prioriteeteista ja yleisestä strategiasta keskusteleminen kanssamme. Niiden tehtävänä ei tulisi olla prosessin mikrojohtaminen tai yksittäisten hankkeiden tarkastelu, kuten yhä valitettavasti on asian laita. Meidän on löydettävä tehokkaammat keinot tehdä yhteistyötä. Myös parlamentin tuki on ensisijaisen tärkeää. Täällä käydyssä keskustelussa on väitetty, että muutamat jäsenvaltiot haluavat purkaa kollektiiviset toimemme. En usko, että se on totta. Joka tapauksessa jäsenvaltiot suhtautuivat lämpimästi yleistä toimintaperiaatetta koskevaan lausuntoon, joka on toimiemme perusta. Olemme myös sitoutuneet selvästi yhdeksänteen EKR:ään ja rahoitusnäkymiin. Verrattuna muihin suuriin maailmanlaajuisiin tuenantajiin komissio – ja se, mitä me teemme yhdessä Euroopassa – saa selvästi vakaampaa ja paremmin ennustettavissa olevaa taloudellista tukea. Se myös sälyttää raskaan vastuun harteillemme, mutta peruslähtökohta on, että me emme ole ainoastaan suurin vaan myös parhaiten ennustettavissa oleva ja vakain tuenantaja ja kumppani. Lopuksi haluaisin kiittää esittelijää vielä kerran hänen erinomaisesta työstään. Tämä on erittäin hyödyllinen mietintö ja aion päättäväisesti edistää täydentävyyttä ja hyödynnän uusia käytettävissä olevia välineitä: maaraportteja, uusia ja paranneltuja suunnittelujärjestelmiä ja ulkoisen avun tehokkaampaa hallintaa, johon sisältyy myös suurempi vastuu valtuuskunnistamme kolmansissa maissa. Olen vakuuttunut siitä, että Euroopan parlamentti antaa meille tarvittavan tuen näissä pyrkimyksissä. Odotan toiveikkaana töiden jatkamista kanssanne avoimessa ja rakentavassa hengessä. Uudistusprosessi etenee parhaillaan. Me tiedämme, minkälaiset taistelut meidän on käytävä, ja teidän tuellanne me voitammekin ne. Voimme olla tänä päivänä ylpeitä siitä, että me teemme tämän kaiken, ja toivottavasti voimme huomenna olla ylpeitä myös siitä, miten me onnistumme siinä. Parlamentilla ja komissiolla on sama näkökanta, ja ne ovat samaa mieltä lähestymistavasta. Olemme samaa mieltä siitä, että meidän on nyt saatava aikaan tuloksia. Meidän on parannettava EU:n sisäistä koordinointia maittain ja aloittain toiminnallista yhteensovittamista koskevien vuoden 1998 suuntaviivojen mukaisesti. Meidän olisi autettava kumppanuusmaita niiden pyrkimyksissä ja lujitettava EU:n koordinaatiota tuenantajien laajemman maailmanlaajuisen koordinaation edistämiseksi riippumatta siitä, onko tuenantaja Maailmanpankki, Yhdistyneiden Kansakuntien järjestö vai kahdenkeskinen hallituksen alainen tai hallituksesta riippumaton järjestö. Komissio on jo ottanut ensimmäisen askeleen. Olemme hyväksyneet yhdenmukaistetun kehyksen maaraporttien laatimiseksi. Käytämme tätä kehystä tulevissa suunnitelmissa. Maaraportit ohjaavat meitä tukiohjelmiemme tarkastelussa. Ne antavat viitteitä siitä, miten yhteisön tuki sopii yhteen muiden tuenantajien toimien kanssa. Nämä maaraportit ovat ensimmäinen käytännön väline; niillä ei paranneta ainoastaan tuenantajien koordinaatiota ja täydentävyyttä vaan myös kehitysyhteistyöpolitiikan yleistä johdonmukaisuutta EU:n muiden politiikkojen kanssa. Maaraporttien tulisi myös johdattaa meitä oikeaan suuntaan niin, että optimoidaan työn jakautuminen komission ja jäsenvaltioiden välillä. Yhdessä meidän pitäisi voida vastata kehitysmaiden kumppaneidemme keskeisiin tarpeisiin. Siirtyminen koko alan kattaviin ohjelmiin helpottaa suuresti tätä prosessia. Toivon myös, että se parantaa kustannustehokkuutta. Jos haluamme onnistua tässä, jäsenvaltioidemme on kuitenkin tultava mukaan ja osallistuttava tähän toimintaan. Määrällinen näkökulma eli se, miten paljon jokainen jäsenvaltio ottaa resursseja käyttöön ja panostaa tähän pyrkimykseen, on myös osa kollektiivista menestystämme tai kollektiivista tappioamme. Sallinette minun kommentoida mietintönne muutamia yksityiskohtia. Ensinnäkin huomaan, että useissa kohdin tätä päätöslauselmaa täydentävyys liittyy laajempaan kehykseen, ja siihen yhdistyy tarve parantaa EU:n eri politiikkojen johdonmukaisuutta. Olen samaa mieltä. Tästä syystä me puhumme kolmen c:n politiikasta: " " eli täydentävyydestä, johdonmukaisuudesta ja koordinaatiosta. Parantaaksemme johdonmukaisuutta – josta olemme keskustelleet usein – olemme nyt ottaneet käyttöön johdonmukaisuutta korostavan lähestymistavan kehityksen pääosastossa. Se on ollut käytössä tämän kuukauden alusta, ja me hyödynnämme sitä ja haluaisimme toisten tekevän samoin aina, kun johdonmukaisuudessa näyttää ilmenevän ongelmia. Haluaisin mainita myös sen, että tämä on suuri päivä kehitysyhteistyöpolitiikkamme ja kauppapolitiikkamme johdonmukaisuudelle. Komissio lupasi ensin, että lähestulkoon kaikki vähiten kehittyneiden maiden tuotteet päästetään markkinoille kiintiöittä tai tullitta, mutta myöhemmin se päätti poistaa sanan "lähestulkoon". Komissiolla on selvä toimintaperiaate tästä eteenpäin. Jäsenvaltioiden on nyt toimittava. Päästämme kaikki vähiten kehittyneiden maiden tuotteet markkinoille ilman kiintiöitä tai tulleja. Tämä on erittäin hyvä päätös."@fi5 "Je crois que la complémentarité, ainsi que la coordination au niveau de l'UE sont parmi nos outils les plus importants pour augmenter l'efficacité et l'impact de la coopération au développement de l'UE sur le terrain. Dès lors, je salue le rapport de M. Ferrer. Deuxièmement, je salue votre souhait de renforcer la coordination entre la Communauté et les États membres au sein des forums et des conférences internationaux. Nous, au sein de la Commission, nous partageons votre souci. Il est crucial que nous améliorions l'efficacité et la visibilité de l'UE au niveau international. Cela a été démontré lors de plusieurs conférences : ensemble, nous travaillons bien et nous représentons une force constructive et progressiste au niveau mondial. J'ai été invité à participer à la commission du développement au sein de la Banque mondiale. Aucun commissaire ne l'a tenté auparavant. Au mois de main prochain, nous organisons une conférence avec le Cnuced, dans cette Assemblée, sur les pays les moins développés. Nous organisons également, le 28 septembre, une conférence avec l'OMS et Onusida sur la malaria, le sida et la tuberculose, les trois maladies transmissibles les plus importantes. Le travail que nous effectuons avec nos partenaires au niveau multilatéral est également de bonne qualité. Troisièmement - cela concerne plus spécifiquement les recommandations de la proposition de résolution -, je vous remercie pour votre soutien à deux questions essentielles en particulier : premièrement, les ressources humaines et deuxièmement, le rôle des comités de gestion dans la coopération au développement. Le manque de ressources humaines constitue un problème grave et réel qui est ignoré depuis trop longtemps. Ce problème est revenu nous hanter et il nous faut maintenant agir. Nous poursuivons nos efforts au sein de la Commission en vue d'améliorer l'efficacité de nos services. Nous changeons radicalement la manière dont nous travaillons mais cela n'est pas suffisant. Il faut également que les ressources humaines soient à la hauteur des ressources et des ambitions de nos programmes. Votre soutien en la matière s'avérera crucial lorsque les décisions budgétaires devront être prises. En ce qui concerne les commissions des États membres qui travaillent parallèlement à la Commission dans la gestion et la mise en œuvre des programmes de développement, nous croyons que leur rôle principal devrait être de discuter de priorités politiques et de stratégie globale avec nous. Il ne devrait pas être de micro-gérer le processus ou d'examiner les projets individuels, comme c'est malheureusement encore le cas. Nous devons trouver des moyens plus efficaces pour travailler ensemble. Le soutien du Parlement est également crucial. Il a été dit au cours de la discussion dans cette enceinte que certains États membres voulaient démanteler ce que nous faisons collectivement. Je ne pense pas que ce soit le cas. De toute façon, les États membres ont accueilli très favorablement la déclaration de politique générale qui constitue la base de ce que nous faisons. Nous nous engageons également clairement en ce qui concerne le neuvième Fonds européen de développement et les perspectives financières. En comparaison avec les autres donateurs importants dans le monde, la Commission - et toutes les actions que nous menons ensemble en Europe - est soutenue, d'un point de vue financier, d'une manière beaucoup plus prévisible et solide. De ce fait, nous portons également une lourde responsabilité mais au fond, non seulement nous sommes le donateur le plus important avec lequel on puisse travailler, mais également le plus prévisible et le plus stable. Pour conclure, je voudrais une fois de plus remercier le rapporteur pour son excellent travail. C'est un rapport très utile et je suis déterminé à aller de l'avant sur le plan de la complémentarité et j'utiliserai tous les outils disponibles : les documents de stratégie nationale, les nouveaux systèmes améliorés de programmation et une gestion plus efficace de l'aide extérieure, ce qui inclut également une responsabilité accrue pour nos délégations au sein des pays tiers. Je suis sûr que le Parlement européen nous fournira le soutien nécessaire pour ces missions. Je me réjouis de continuer à travailler avec vous d'une manière ouverte et constructive. Le processus de réforme est désormais en branle. Nous savons quelles batailles nous devons mener et, avec votre aide, nous allons également les gagner. Aujourd'hui, nous pouvons être fiers de tout ce que nous faisons et, demain, j'espère que nous aurons également des raisons d'être fiers de la manière dont nous le faisons. Le Parlement et la Commission partagent les mêmes considérations et sont d'accord en ce qui concerne l'approche. Nous convenons qu'il faut à présent obtenir des résultats. Nous devons augmenter la coordination interne de l'UE, pays par pays et secteur par secteur, suivant en cela les lignes directrices de 1998 sur la coordination opérationnelle. Nous devrions aider les pays partenaires dans leurs efforts et renforcer le rôle de la coordination de l'UE en ce qui concerne la coordination globale plus large entre les donateurs, que ce soit la Banque mondiale, les organisations des Nations unies, les organisations gouvernementales ou non gouvernementales bilatérales. La Commission a déjà fait le premier pas. Nous avons adopté un cadre harmonisé pour l'élaboration des documents de stratégie nationale. Nous utiliserons ce cadre dans les futurs exercices de programmation. Les documents de stratégie nationale nous guideront lorsque nous réviserons nos programmes d'aide. Ils indiqueront la manière dont l'aide de la Communauté cadre avec les activités des autres donateurs. Ces documents de stratégie nationale constituent le premier outil pratique, non seulement en vue d'une coordination et d'une complémentarité améliorée de la part des donateurs mais également pour la cohérence globale de la politique de coopération au développement avec les autres politiques de l'UE. Les documents de stratégie nationale devraient également nous guider dans la bonne direction pour atteindre la division du travail la plus efficace possible entre la Commission et les États membres. Collectivement, nous devrions être en mesure de satisfaire à la plupart des besoins essentiels des partenaires au sein des pays en développement. Le basculement vers des programmes sectoriels facilitera grandement ce processus. J'espère également qu'il fournira un meilleur rapport coût-efficacité. Toutefois, si nous devons réussir dans cette entreprise, nos États membres doivent unir leurs forces et participer à cet exercice. Le degré de mobilisation et de contribution à cet effort de la part de chaque État membre fait également partie de notre succès ou de notre échec collectif. Permettez-moi de commenter certains détails de votre rapport. Tout d'abord, je note qu'à plusieurs endroits de la résolution, la question de la complémentarité est placée dans un cadre plus large lié à une nécessité de cohérence croissante entre les diverses politiques de l'UE. Je suis d'accord. C'est la raison pour laquelle nous parlons des trois "c" : complémentarité, cohérence et coordination. En ce qui concerne la cohérence - dont nous avons souvent débattu -, nous avons à présent établi le point focal de cohérence au sein de la Direction générale du développement. Il est opérationnel depuis le début de ce mois, nous en faisons usage et nous voudrions que d'autres fassent de même quand un problème de cohérence semble apparaître. Je voudrais également mentionner le fait qu'aujourd'hui est un grand jour pour la cohérence de notre politique de développement et de notre politique commerciale. La Commission, ayant parlé d'accès sans quota et sans droit de douane pour l'essentiel des produits des pays les moins développés, a décider d'abandonner le terme "essentiel". À partir d'aujourd'hui, la Commission a une politique claire. La balle est maintenant dans le camp des États membres. Nous offrons aux pays les moins développés, pour tous les produits, un accès sans quota et sans droit de douane. C'est une excellente décision."@fr6 "Credo che la complementarità e il coordinamento a livello di Unione europea siano due dei nostri strumenti più importanti per aumentare l'efficacia e l'impatto della cooperazione allo sviluppo effettuata da parte dell'Unione. Accolgo quindi con favore la relazione della onorevole Ferrer. In secondo luogo, apprezzo il vostro desiderio di rafforzare il coordinamento tra la Comunità e gli Stati membri con consessi e conferenze internazionali; noi membri della Commissione condividiamo le vostre preoccupazioni. E' essenziale migliorare l'efficacia e la visibilità dell'Unione a livello internazionale. Lo abbiamo dimostrato in occasione di varie conferenze: lavoriamo bene insieme e rappresentiamo una forza progressiva e costruttiva a livello globale. Sono stato invitato a far parte della commissione per lo sviluppo della Banca mondiale; nessun Commissario era stato prima d'ora chiamato a questa prova. A maggio, proprio in quest'Aula, terremo con l'UNCTAD una conferenza sui paesi meno sviluppati e per il 28 settembre stiamo anche organizzando, insieme all'OMS e a UNAIDS, una conferenza sulla malaria, l'HIV-AIDS e la tubercolosi, le tre principali malattie trasmissibili. Inoltre, abbiamo buoni rapporti di collaborazione multilaterale con i nostri . In terzo luogo, soprattutto per quanto riguarda le raccomandazioni contenute nella proposta di risoluzione, apprezzo il vostro sostegno in particolare su due questioni essenziali, ovverosia le risorse umane e il ruolo dei comitati direttivi nella cooperazione allo sviluppo. La carenza di risorse umane costituisce un problema grave e reale che per troppo tempo è stato ignorato; adesso riemerge incalzante e perciò dobbiamo agire. La Commissione continua a impegnarsi per migliorare l'efficacia dei nostri servizi; stiamo apportando mutamenti radicali al nostro modo di agire, ma tutto ciò non basta. E' necessario anche che le risorse umane siano adeguate alle risorse e agli obiettivi del nostro programma. Al momento di prendere decisioni in materia di bilancio, il vostro sostegno sarà cruciale. Per quanto riguarda le commissioni degli Stati membri che lavorano parallelamente alla Commissione nella gestione e nell'applicazione dei programmi di sviluppo, crediamo che il loro ruolo fondamentale debba essere quello di discutere con noi le priorità politiche e la strategia complessiva. Non si tratta di realizzare una microgestione del processo né di esaminare i singoli progetti, come spesso purtroppo continua a verificarsi; dobbiamo piuttosto individuare metodi efficaci di lavoro collettivo. Anche in questo caso, il sostegno del Parlamento sarà fondamentale. Nel corso della discussione, è stato affermato in questa sede che alcuni Stati membri vogliono distruggere ciò che noi facciamo collettivamente; non credo che sia così. Gli Stati membri, per esempio, hanno accolto con estremo favore la dichiarazione politica generale che sta alla base della nostra attività. Ci siamo inoltre impegnati chiaramente per il nono FES e la prospettiva finanziaria. Rispetto a tutti gli altri principali donatori mondiali, la Commissione e la nostra azione comune in Europa godono di un sostegno finanziario assai più solido e prevedibile. Certo questo fa gravare su di noi una pesante responsabilità, ma ciò che conta è che non solo siamo il maggiore donatore, ma anche il donatore più prevedibile e stabile con cui lavorare. Per concludere, vorrei ringraziare ancora una volta la relatrice per il suo eccellente lavoro; è una relazione di grande utilità e sono deciso a procedere nel campo della complementarità utilizzando i nuovi strumenti a nostra disposizione, vale a dire i documenti strategici nazionali, i nuovi sistemi di programmazione (perfezionati rispetto al passato) e una più efficace gestione dell'assistenza esterna, che comprende anche una maggiore responsabilità per le nostre delegazioni nei paesi terzi. Sono certo che il Parlamento europeo ci fornirà il sostegno necessario per perseguire questi obiettivi; spero di continuare a lavorare con voi in maniera aperta e costruttiva. Il processo di riforma sta avanzando; siamo consapevoli degli ostacoli che dovremo superare e con il vostro aiuto ce la faremo. Possiamo essere fieri dei risultati raggiunti; confido che anche in futuro potremo essere fieri del nostro modo di procedere. Il Parlamento e la Commissione hanno opinioni comuni su questo tema e convengono sull'approccio da adottare. Siamo d'accordo: dobbiamo ottenere risultati. Bisogna accrescere il coordinamento all'interno dell'Unione, paese per paese, settore per settore, conformemente alle linee direttrici del 1998 sul coordinamento operativo. Dobbiamo aiutare i paesi candidati e rafforzare il ruolo del coordinamento a livello di Unione europea nell'ambito di un più ampio coordinamento globale fra donatori, che si tratti della Banca mondiale, delle organizzazioni delle Nazioni Unite o delle organizzazioni bilaterali governative o non governative. La Commissione ha già fatto il primo passo: abbiamo adottato un quadro armonizzato per elaborare i documenti strategici nazionali, un quadro che ci sarà utile nelle future attività di programmazione. I documenti strategici nazionali ci guideranno al momento di rivedere i nostri programmi di assistenza, definendo il modo in cui l'assistenza della Comunità si inserirà nelle attività degli altri donatori. Questi documenti strategici nazionali costituiscono il primo strumento pratico, non solo per migliorare il coordinamento fra donatori e la complementarità, ma anche per garantire una coerenza complessiva della politica di cooperazione allo sviluppo con le altre politiche dell'Unione. I documenti strategici nazionali, inoltre, dovranno guidarci nella giusta direzione per assicurare una divisione del lavoro ottimale fra Commissione e Stati membri. Collettivamente, dovremo essere in grado di soddisfare gran parte dei bisogni essenziali dei nostri nei paesi in via di sviluppo. Il passaggio a programmi settoriali faciliterà notevolmente questo processo e produrrà, spero, una maggiore redditività dei costi. Tuttavia, se vogliamo avere successo in questo campo, i nostri Stati membri devono unire i propri sforzi e partecipare a quest'attività. Anche l'impegno profuso da ogni Stato membro in termini quantitativi deciderà del nostro successo o del nostro fallimento collettivo. A questo punto, vorrei commentare alcuni aspetti specifici della relazione. In primo luogo, in diversi punti della risoluzione il tema della complementarità si colloca in un quadro più ampio che si collega alla necessità di una maggiore coerenza fra le diverse politiche dell'Unione e su questo concordo. Ecco perché parliamo della politica delle tre "c": complementarità, coerenza e coordinamento. Per quanto riguarda la coerenza - un tema che abbiamo spesso discusso - ne abbiamo fissato il punto focale nella Direzione generale Sviluppo. Essa è divenuta operativa dall'inizio di questo mese, la stiamo utilizzando e vorremmo che gli altri seguissero il nostro esempio ogni volta che si profila un problema in materia di coerenza. Devo anche ricordare che oggi è una grande giornata per la coerenza nella nostra politica per lo sviluppo e la nostra politica commerciale. La Commissione, dopo aver discusso la possibilità di esentare da contingenti o dazi sostanzialmente tutti i prodotti provenienti dai paesi meno sviluppati, ha deciso di rinunciare alla parola "sostanzialmente". A partire da oggi la Commissione seguirà una politica chiara; adesso tocca agli Stati membri. A tutti i prodotti dei paesi meno sviluppati offriamo l'esenzione da contingenti e tariffe; è un'ottima decisione."@it9 ". – I believe that complementarity and EU coordination are among our most important tools for increasing the effectiveness and impact of EU development cooperation on the ground. I therefore welcome Mrs Ferrer’s report. Secondly, I welcome your wish to strengthen coordination between the Community and the Member States in international forums and at international conferences. We, in the Commission, share your concern. It is paramount that we improve the effectiveness and visibility of the EU at international level. This has been demonstrated at several conferences: we work well together and we represent a constructive progressive force at global level. I have been invited to participate in the development committee in the World Bank. No Commissioner has tried that before. Next May we are organising a conference with Unctad, in this Chamber, on the least developed countries and we are also organising a conference with WHO and UNAIDS on 28 September concerning malaria, HIV-AIDS and tuberculosis, the three major communicable diseases. We also work well with our partners at multilateral level. Thirdly, specifically relating to the recommendations of the motion for a resolution, I welcome your support especially on two essential issues: firstly, human resources and, secondly, the role of management committees in development cooperation. The lack of human resources is a serious and real problem that for too long has been ignored. It has come back to haunt us and now requires action. We are continuing our efforts at the Commission to improve the effectiveness of our services. We are radically changing how we do things but this is not enough. We also need the human resources to match our programme resources and ambitions. Your support here will be crucial when the budgetary decisions have to be taken. As regards the Member State committees that work in parallel with the Commission in the management and implementation of the development programmes, we believe that their key role should be to discuss political priorities and overall strategy with us. It should not be to micromanage the process or examine individual projects as is, unfortunately, still the case. We need to find more effective ways of working together. The support of Parliament is also vital. It was said in the discussion here that some Member States want to dismantle what we do collectively. I do not think this is the case. In any case, Member States warmly welcomed the overall policy statement which is the basis for what we do. We also have a clear commitment on the ninth EDF and the financial perspective. Compared with any other major worldwide donors, the Commission – and what we do together in Europe – is backed financially in a much more predictable and solid way. This also puts a heavy responsibility on our shoulders but, the basis is that we are not only the biggest but also the most predictable and stable donor to work with. In conclusion, I should like to thank the rapporteur again for her excellent work. This is a very useful report and I am determined to move forward on complementarity and will use the new tools available: the country strategy papers, the new and improved programming systems and a more effective management of external assistance, which also includes greater responsibility for our delegations in third countries. I am confident that the European Parliament will provide us with the necessary support in these endeavours. I look forward to continuing to work with you in an open and constructive manner. The reform process is now moving. We know what kind of battles to fight and, with your support, we are also going to win them. Today we can be proud that we are doing all this and, hopefully, tomorrow we will also have reason to be proud of how we are doing it. Parliament and the Commission share the same considerations and agree on the approach. We agree that we now need to see results. We need to increase internal EU coordination, country by country and sector by sector, following the 1998 guidelines on operational coordination. We should help partner countries in their efforts and reinforce the role of EU coordination as regards wider global coordination between donors, whether they be the World Bank, United Nations organisations or bilateral governmental or non-governmental organisations. The Commission has already taken the first step. We have adopted a harmonised framework for the elaboration of the country strategy papers. We will use this framework in future programming exercises. The country strategy papers will guide us when reviewing our assistance programmes. They will indicate how Community assistance fits in with what other donors are doing. These country strategy papers are the first practical tool, not only for improved donor coordination and complementarity, but also for overall coherence of development cooperation policy with other EU policies. The country strategy papers should also steer us in the right direction for achieving an optimum division of labour between the Commission and Member States. Collectively, we should be able to respond to most of the essential needs of partners in the developing countries. The move towards sector-wide programmes will greatly facilitate this process. I also hope it will produce greater cost effectiveness. However, if we are to succeed in this, our Member States must join forces and participate in this exercise. The quantitative aspect of how much each and every Member State is mobilising and putting into this effort is also part of our collective success or collective failure. Let me comment on some details of your report. Firstly, I note that at several points in the resolution, the issue of complementarity is placed within a broader framework connected with a need for greater consistency between the various policies of the EU. I agree. This is the reason we speak about the policy of the three Cs: complementarity, coherence and coordination. On coherence – which we have often discussed – we have now established the coherence focal point in the Directorate General for Development. It has been operational since the start of this month and we are using it and we would like others to do the same whenever a problem seems to exist concerning coherence. I should also mention that today is a big day for coherence in our development policy and trade policy. The Commission, having talked about quota-free or duty-free access for essentially all products from least developed countries; has decided to drop the word “essentially”. From today the Commission has a clear policy. It is now up to the Member States. We are offering, for all products, quota-free, tariff-free access for the least developed countries. This is a very good decision."@lv10 "Ik ben van mening dat complementariteit en EU-coördinatie tot onze belangrijkste instrumenten behoren om de effectiviteit en impact van de ontwikkelingssamenwerking van de EU ter plekke te verbeteren. Ik ben dan ook blij met het verslag van mevrouw Ferrer. In de tweede plaats ben ik blij met het feit dat u de coördinatie tussen de Gemeenschap en de lidstaten bij internationale fora en op internationale conferenties wenst te verbeteren. In de Commissie delen wij uw bezorgdheid. Het is van het allergrootste belang dat wij de effectiviteit en zichtbaarheid van de EU op internationaal niveau verbeteren. Dit is op diverse conferenties ook gebleken: wij werken goed samen en wij vormen op mondiaal niveau een constructieve, steeds groter wordende factor. Ik ben uitgenodigd om zitting te nemen in de commissie ontwikkelingssamenwerking van de Wereldbank. Geen enkele commissaris heeft dat ooit gedaan. Volgend jaar mei organiseren we in dit Huis samen met Unctad een conferentie over de minst ontwikkelde landen. Samen met de WHO en UNAIDS organiseren we op 28 september ook een conferentie over de drie meest besmettelijke ziekten: malaria, HIV-aids en tuberculose. Wij werken ook goed samen met onze partners op multilateraal niveau. In de derde plaats wil ik graag specifiek verwijzen naar de aanbevelingen van de ontwerpresolutie. Ik ben met name blij met uw steun voor twee essentiële kwesties: ten eerste, het menselijk potentieel en, ten tweede, de rol van beheercommissies binnen de ontwikkelingssamenwerking. Het gebrek aan menselijk potentieel is een groot en reëel probleem dat veel te lang genegeerd is. Dat probleem achtervolgt ons nu weer en het is dringend noodzakelijk dat het opgelost wordt. In de Commissie blijven wij ons best doen om de effectiviteit van onze diensten te verbeteren. Wij voeren een radicale verandering door in de wijze waarop wij dingen aanpakken, maar dat is niet genoeg. Wij hebben menselijk potentieel nodig dat is afgestemd op onze programmacapaciteit en onze ambities. Wanneer wij op dit vlak beslissingen over de begroting moeten nemen, is uw steun van cruciaal belang. Wat de commissies van de lidstaten betreft die parallel met de Commissie bezig zijn met het beheer en de tenuitvoerlegging van de programma's op het gebied van ontwikkelingsamenwerking, zijn wij van mening dat hun belangrijkste taak is om met ons te overleggen over de politieke prioriteiten en de algemene strategie. Het is dus niet hun taak om op microniveau individuele projecten te beheren en te onderzoeken, zoals helaas nog te vaak het geval is. Wij moeten effectievere manieren vinden om samen te werken. De steun van het Parlement is ook daarbij essentieel. In het debat werd hier opgemerkt dat sommige lidstaten onze collectieve activiteiten willen ontmantelen. Ik geloof niet dat dat het geval is. In elk geval hebben de lidstaten de algemene beleidsverklaring die de basis voor onze activiteiten vormt, zeer positief ontvangen. Bovendien heeft men zich duidelijk gecommitteerd aan het negende EOF en het financieel vooruitzicht. Vergeleken met de andere grote, wereldwijde donoren, wordt de Commissie - en wat wij samen in Europa doen - financieel op een voorspelbaardere en solidere wijze gesteund. Hierdoor rust er ook een grote verantwoordelijkheid op onze schouders, maar waar het om gaat is dat wij niet alleen de grootste donor op mondiaal niveau zijn, maar ook de meest voorspelbare en stabiele donor om mee samen te werken. Tot slot zou ik de rapporteur nogmaals willen bedanken voor haar uitstekende verslag. Het is erg nuttig en ik ben vastbesloten om vooruitgang te boeken op het gebied van de complementariteit. Ik zal daarbij ook gebruik maken van de nieuwe middelen waarover ik de beschikking heb, zoals de strategieplannen voor elk land, de nieuwe verbeterde programmeersystemen en een effectiever beheer van de externe hulp. Dat laatste omvat ook een grotere verantwoordelijkheid voor onze delegaties in derde landen. Ik ben ervan overtuigd dat het Europees Parlement ons de benodigde steun zal geven bij deze activiteiten. Ik zie ernaar uit om op een open en constructieve manier verder met het Parlement samen te werken. Het hervormingsproces is aan de gang. Wij weten welke gevechten wij moeten leveren en met uw steun zullen wij die ook winnen. Wij kunnen vandaag trots zijn op wat wij allemaal doen en hopelijk kunnen we morgen ook trots zijn op de manier waarop we het allemaal doen. Het Parlement en de Commissie hebben dezelfde afwegingen gemaakt en zijn het eens over de aanpak van deze kwestie. Wij zijn het er ook over eens dat wij nú resultaten moeten boeken. Op basis van de richtsnoeren inzake operationele coördinatie van 1998 moeten wij de interne EU-coördinatie verbeteren; dat geldt zowel voor elk land als voor elke sector. Wij moeten partnerlanden helpen bij hun inspanningen en de rol van de EU op het gebied van een bredere mondiale coördinatie tussen donoren versterken. Het maakt daarbij niet wie die donoren zijn: de Wereldbank, VN-organisaties of bilaterale gouvernementele of non-gouvernementele organisaties. De Commissie heeft de eerste stap al gezet. Wij hebben een geharmoniseerd kader aangenomen voor de uitwerking van de strategieplannen voor elk land. Wij zullen dit kader in de toekomst gebruiken bij het opstellen van nieuwe programma's. Die strategieplannen voor elk land vormen ook een richtsnoer voor het evalueren van onze hulpprogramma's. Daardoor krijgen we een indicatie hoe de communautaire ondersteuning binnen de activiteiten van andere donoren past. Deze strategieplannen voor elk land zijn het eerste praktische hulpmiddel, niet alleen voor een betere coördinatie en complementariteit tussen donoren, maar ook voor een algehele samenhang tussen het beleid op het gebied van ontwikkelingssamenwerking en de andere beleidsterreinen van de EU. De strategieplannen voor elk land zouden ook een aanzet moeten vormen voor het realiseren van een optimale verdeling van de inspanningen tussen de Commissie en de lidstaten. Gezamenlijk zouden wij in staat moeten zijn om in te spelen op de meest essentiële behoeften van onze partners in de ontwikkelingslanden. De keuze voor sectorale programma's zal dit proces in hoge mate vereenvoudigen. Ik hoop dat dit ook tot een effectievere besteding van de financiële middelen zal leiden. Als we op dit terrein echter succes willen boeken, zullen de lidstaten hun krachten moeten bundelen en dienen zij hun medewerking aan deze aanpak te verlenen. Het kwantitatieve aspect, dus hoeveel elke lidstaat bereid is bij te dragen aan deze inspanning, maakt ook deel uit van ons gemeenschappelijk succes dan wel van onze gemeenschappelijke mislukking. Sta mij toe om nader op enkele punten uit uw verslag in te gaan. In de eerste plaats stel ik vast dat de kwestie van de complementariteit op verschillende punten in de ontwerpresolutie binnen een breder kader wordt geplaatst, waarbij wordt gewezen op de noodzaak voor meer samenhang tussen de verschillende beleidsterreinen van de EU. Daar ben ik het mee eens. Daarom spreken we ook over het beleid van de drie C's: complementariteit, coherentie en coördinatie. Over coherentie, samenhang, hebben we al vaak gesproken en inmiddels hebben we binnen het Directoraat-generaal Ontwikkeling een knooppunt voor samenhang opgericht dat sinds begin deze maand operationeel is. Wij zullen een beroep op dat knooppunt doen wanneer er zich problemen op het gebied van samenhang voor lijken te doen. Wij hopen dat anderen in eventuele probleemsituaties hetzelfde zullen doen. Ik zou ook graag willen vermelden dat vandaag een belangrijke dag is voor de samenhang in ons beleid op het gebied van ontwikkelingssamenwerking en handel. De Commissie heeft zich beraden over de belastingvrije toegang zonder quotumbeperkingen voor vrijwel alle producten uit de minst ontwikkelde landen en zij heeft besloten om het woord "vrijwel" te schrappen. Vanaf vandaag voert de Commissie een helder beleid. Het woord is nu aan de lidstaten. Wij bieden alle producten uit de minst ontwikkelde landen een belastingvrije toegang zonder quotumbeperkingen. Dat is een erg goed besluit."@nl2 ". Penso que a complementaridade e a coordenação ao nível da EU fazem parte dos instrumentos mais importantes de que dispomos para aumentar a eficácia e o impacto das políticas de cooperação para o desenvolvimento da UE no terreno. Por conseguinte, congratulo­me com o relatório da senhora deputada Ferrer. Em segundo lugar, saúdo o vosso desejo de reforçar a coordenação entre a Comunidade e os Estados­Membros nos foros internacionais e nas conferências internacionais. Nós, na Comissão, partilhamos da vossa preocupação. É fundamental que melhoremos a eficácia e a visibilidade da UE a nível internacional. Este aspecto tem sido demonstrado em várias conferências: trabalhamos bem juntos e representamos uma força progressiva e construtiva a nível mundial. Fui convidado participar na comissão para o desenvolvimento do Banco Mundial. Até agora, nenhum Comissário o tinha tentado. Estamos a organizar uma conferência com a CNUCED, a realizar no próximo mês de Maio, nesta câmara, sobre os países menos desenvolvidos e estamos também a preparar uma conferência com a OMS e a UNAIDS, agendada para 28 Setembro, sobre a malária, o HIV­AIDS e a tuberculose, as três doenças infecciosas transmissíveis de maior risco. Desenvolvemos também, neste momento, um trabalho positivo com os nossos parceiros, ao nível multilateral. Em terceiro lugar, especialmente no que se refere às recomendações da proposta de resolução, saúdo o vosso apoio, em particular, a duas questões essenciais: em primeiro lugar, os recursos humanos e, em segundo, o papel das comissões de gestão no domínio da cooperação para o desenvolvimento. A falta de recursos humanos é um problema grave e real e que tem sido ignorado por demasiado tempo. Bateu­nos de novo à porta e é imperioso actuar. Continuamos a desenvolver esforços no interior da Comissão, com vista a melhorar a eficácia dos nossos serviços. Estamos a mudar radicalmente a nossa forma de actuar, mas não basta. Precisamos também de recursos humanos que correspondam aos nossos recursos programáticos às nossas ambições. O vosso apoio nesta área será fundamental quando as decisões orçamentais tiverem de ser tomadas. Quanto às comissões dos Estados­Membros que trabalham em paralelo com a Comissão na gestão e execução dos programas de desenvolvimento, pensamos que o seu papel principal deverá ser o de discutir prioridades políticas e estratégias globais connosco e não o de microgerir o processo ou analisar projectos individuais como, infelizmente, é ainda o caso. Temos de encontrar formas mais eficazes de trabalhar em conjunto. O apoio do Parlamento é igualmente vital. Afirmou­se aqui, neste debate, que alguns Estados­Membros pretendem destruir aquilo que fazemos em conjunto. Não penso que seja o caso. De qualquer forma, os Estados­Membros saudaram calorosamente a declaração de uma política global que constitui a base da nossa actuação. Assumimos também, claramente, um compromisso em relação ao nono FED e às Perspectivas Financeiras. Comparada com outros importantes doadores mundiais, a Comissão ­ e o nosso trabalho em conjunto na Europa ­ é apoiada financeiramente de uma forma muito mais sólida e previsível. Este facto faz também recair uma grande responsabilidade sobre os nossos ombros, mas a verdade é que não só somos o maior como também o mais previsível e estável doador com quem trabalhar. Para terminar, gostaria de agradecer mais uma vez ao relator o seu excelente trabalho. Trata­se de um relatório de grande utilidade e estou decidido a seguir em frente no que se refere à complementaridade e a utilizar os novos instrumentos disponíveis: os documentos de estratégia nacional, os novos e melhorados sistemas de programação e uma gestão mais eficaz da ajuda externa, o que também implica uma maior responsabilidade para as nossas delegações nos países terceiros. Estou confiante de que estes esforços receberão do Parlamento Europeu o apoio necessário. Anseio por continuar a trabalhar convosco de uma forma construtiva e aberta. O processo de reforma está agora em curso. Estamos cientes do tipo de batalhas que temos pela frente e, com o vosso apoio, também as venceremos. As considerações do Parlamento e da Comissão relativamente a esta matéria são comuns e ambas as instituições estão de acordo quanto à respectiva abordagem. Ambas entendem que neste momento é preciso ver resultados. Há que aumentar a coordenação ao nível da UE, país por país e sector por sector, no seguimento das orientações de 1998 para a coordenação operacional. Por agora, podemos orgulhar­nos do que estamos a fazer e espero que, amanhã, também tenhamos razão para nos orgulharmos do modo como o estamos a fazer. Devemos ajudar os nossos parceiros nos seus esforços e reforçar o papel de coordenação da UE no que respeita a uma coordenação global mais abrangente entre doadores, sejam eles o Banco Mundial, organizações das Nações Unidas, organizações governamentais ou não governamentais com as quais mantemos relações bilaterais. A Comissão já deu o primeiro passo. Adoptámos um quadro harmonizado para a elaboração dos documentos de estratégia nacional. Utilizaremos este quadro em futuros exercícios de programação. Os documentos de estratégia nacional orientar­nos­ão aquando da revisão dos nossos programas de ajuda. Indicar­nos­ão como deverá articular­se a ajuda comunitária com a acção de outros doadores. Estes documentos de estratégia nacional constituem o primeiro instrumento prático, não só com o objectivo de melhorar a coordenação e a complementaridade entre doadores, mas também de conseguir uma coerência global da política de cooperação para o desenvolvimento com outras políticas da UE. Os documentos de estratégia nacional deverão igualmente conduzir­nos à consecução de uma distribuição óptima do trabalho entre a Comissão e os Estados­Membros. Devemos, em conjunto, ser capazes de dar resposta à maioria das necessidades essenciais dos nossos parceiros nos países em vias de desenvolvimento. A opção pela criação de programas sectoriais facilitará enormemente este processo. Espero igualmente que se consiga uma maior eficácia quanto aos custos. Contudo, se queremos ter êxito nesta acção, os nossos Estados­Membros terão de unir esforços e participar neste exercício. O aspecto quantitativo da mobilização ou investimento dos Estados­Membros, no seu conjunto, para este esforço é também um elemento determinante para o nosso êxito ou fracasso colectivo. Permita­me que faça alguns comentários ao seu relatório. Em primeiro lugar, refiro que, em vários pontos da proposta de resolução, a questão da complementaridade é inscrita num quadro mais alargado ligado à necessidade de uma maior consistência entre as várias políticas da UE. Estou de acordo. Razão pela qual falamos da política dos três "C": complementaridade, coerência e coordenação. Quanto à coerência ­ que discutimos várias vezes ­, fixámos já o ponto focal da coerência na Direcção Geral do Desenvolvimento. Está operacional desde o início do corrente mês, estamos a utilizá­lo e gostaríamos que outros também o fizessem sempre que se julgue existir um problema relacionado com este aspecto. Gostaria também de mencionar que hoje é um grande dia para a questão da coerência nas nossas política de desenvolvimento e política comercial. A Comissão, tendo referido um acesso livre de contingentes ou isento de direitos aduaneiros para praticamente todos produtos provenientes dos países menos desenvolvidos, decidiu retirar a palavra "praticamente". A partir de hoje, a Comissão tem uma política clara. A questão depende agora dos Estados­Membros. Estamos a oferecer aos países menos desenvolvidos um acesso livre de contingentes ou de direitos aduaneiros para todos os produtos. Trata­se de uma boa decisão."@pt11 "Jag menar att komplementaritet och EU-samordning hör till våra viktigaste verktyg för att göra EU:s utvecklingssamarbete på fältet mer effektivt och öka dess inflytande. Jag välkomnar därför Ferrers betänkande. För det andra välkomnar jag er önskan att stärka samarbetet mellan gemenskapen och medlemsstaterna i internationella fora och internationella konferenser. I kommissionen delar vi denna strävan. Det är av största vikt att vi förbättrar EU:s effektivitet och synlighet på internationell nivå. Detta har visat sig vid flera konferenser. Vi har ett bra samarbete och utgör en konstruktiv och framstegsvänlig kraft i internationella sammanhang. Jag har inbjudits att delta i Världsbankens utvecklingskommitté. Ingen kommissionär har tidigare prövat detta . I maj nästa år organiserar parlamentet tillsammans med Unctad en konferens om de minst utvecklade länderna, och den 28 september organiserar vi även tillsammans med WHO och Unaids en konferens om malaria, hiv-aids och tuberkolos, de tre största smittsamma sjukdomarna. Vårt samarbete med parterskapsländerna på multilateral nivå fungerar likaså bra. För det tredje välkomnar jag särskilt ert stöd i två avgörande frågor, som uttryckligen hänför sig till rekommendationerna i resolutionsförslaget. Det gäller dels humanresurser och dels styrkommittéernas roll i utvecklingssamarbetet. Bristen på mänskliga resurser är ett allvarligt och påtagligt problem som alltför länge har åsidosatts. Det hemsöker oss nu på nytt och kräver åtgärder. I kommissionen fortsätter vi våra ansträngningar för att effektivisera våra tjänster. Vi förändrar vårt arbetssätt radikalt, men detta räcker inte. Vi behöver även mänskliga resurser som svarar mot våra programresurser och ambitioner. Ert stöd kommer att bli avgörande när budgetbesluten måste fattas. När det gäller de kommittéer i medlemsstaterna som arbetar parallellt med kommissionen i förvaltningen och genomförandet av utvecklingsprogrammen, tror vi att deras främsta roll bör vara att diskutera politiska prioriteringar och övergripande strategier med oss. Det bör inte vara att detaljstyra processen eller granska enskilda projekt, så som olyckligtvis fortfarande är fallet. Vi måste hitta effektivare sätt att arbeta tillsammans. Parlamentets stöd är också avgörande. Det påstods i diskussionen här att vissa medlemsstater vill avveckla vad vi gör gemensamt. Jag tror inte att det stämmer. I alla händelser välkomnade medlemsstaterna varmt det övergripande politiska uttalande som utgör grunden för vad vi gör. Vi har likaså ett tydligt åtagande om den nionde europeiska utvecklingsfonden och budgetplanen. Jämfört med alla andra större internationella givare har kommissionen – och vad vi gör tillsammans inom unionen – en finansiell bas som är långt mer pålitlig och solid. Detta lägger även ett tungt ansvar på våra axlar, men utgångspunkten är att vi inte bara är den största, utan också den mest pålitliga och stabila givaren att arbeta med. Avslutningsvis vill jag än en gång tacka föredraganden för hans utmärkta arbete. Detta är ett mycket användbart betänkande och jag är fast besluten att gå vidare med komplementariteten och använda de nya instrument som finns att tillgå: dokument om länderspecifika strategier, de nya och förbättrade programplaneringssystemen och en effektivare förvaltning av det externa biståndet, som även inkluderar ett ökat ansvar för våra delegationer i tredje land. Jag känner mig säker på att Europaparlamentet kommer att ge oss det stöd som krävs i dessa strävanden. Jag ser fram emot att fortsätta arbeta med er på ett öppet och konstruktivt sätt. Reformprocessen är nu igång. Vi vet vilka strider vi har att utkämpa, och med ert stöd kommer vi också att gå segrande ur dem. Vi kan i dag vara stolta över att vi gör allt detta och kommer förhoppningsvis i morgon även att ha skäl att vara stolta över hur vi gör det. Parlamentet och kommissionen hyser samma uppfattning och är eniga om tillvägagångssättet. Vi är eniga om att vi nu måste se resultat. I land efter land och sektor efter sektor måste vi utveckla det inre EU-samarbetet i enlighet med 1998 års riktlinjer om operativt samarbete. Vi bör hjälpa partnerskapsländer i deras ansträngningar och stärka EU-samordningens roll vad avser ett ökat globaltsamarbete mellan givare, såväl när det gäller Världsbanken och FN:s organisationer som när det gäller bilaterala statliga och icke-statliga organisationer. Kommissionen har redan tagit det första steget. Vi har antagit ett harmoniserat ramverk för att utarbeta dokument om länderspecifika strategier. Vi kommer att använda detta ramverk i kommande programplaneringsarbete. Dokumenten om länderspecifika strategier kommer att vägleda oss när vi ser över våra stödprogram. Av dem kommer det att framgå hur gemenskapsstödet stämmer med vad övriga givare gör. Dessa strategidokument är det första praktiska verktyget, inte bara för ökat samarbete och förbättrad komplementaritet givare emellan, utan även för den allmänna överensstämmelsen mellan utvecklingssamarbetet och övriga politikområden inom EU. Dokumenten om länderspecifika strategier bör även leda oss rätt när det gäller att uppnå en optimal arbetsfördelning mellan kommissionen och medlemsstaterna. Med förenade krafter bör vi kunna möta de flesta av de viktigaste behoven hos våra partnerskapsländer i utvecklingsländerna. Steget mot sektorsvisa program kommer avsevärt att underlätta denna process. Jag hoppas även att det kommer att leda till ökad kostnadseffektivitet. För att vi skall kunna lyckas med detta måste emellertid medlemsstaterna samordna sina ansträngningar och delta i detta arbete. Den kvantitativa aspekten av hur mycket varje medlemsstat kan mobilisera och satsa på detta arbete bidrar också till vår kollektiva framgång eller misslyckande. Låt mig kommentera några detaljer i ert betänkande. För det första noterar jag att frågan om komplementaritet på flera ställen i resolutionen sätts in i ett större sammanhang och kopplas till behovet av större konsekvens mellan EU:s olika politikområden. Jag instämmer. Detta är skälet till att vi talar om en politik som bygger på komplementaritet, sammanhållning och samordning. Sammanhållning är ett ofta diskuterat begrepp och där har vi nu inrättat en träffpunkt för sammanhållning inom generaldirektoratet för bistånd. Det har varit operativt sedan början av denna månad och vi använder det och vill gärna att andra använder det så fort ett problem som gäller sammanhållning verkar föreligga. Jag bör också nämna att detta är en stor dag för koherensen mellan vår utvecklingspolitik och handelspolitik. Kommissionen har talat om icke kvotbelagt och tullfritt tillträde för merparten av produkterna från mindre utvecklade länder. Den har nu beslutat att stryka ordet ”merparten”. Från och med i dag följer kommissionen en tydlig linje. Nu hänger det på medlemsstaterna. För alla produkter erbjuder vi de minst utvecklade länderna icke kvotbelagt, avgiftsfritt tillträde. Detta är ett mycket bra beslut."@sv13
lpv:unclassifiedMetadata	"Comisión"12 "Commission"10,3 "Nielson,"8,10,3,12 "complementarity, coherence, coordination"5 "partner"9 "Επιτροπή"8

Named graphs describing this resource:

The resource appears as object in 2 triples

Context graph