Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2000-09-05-Speech-2-219"
| Predicate | Value (sorted: default) |
|---|---|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.20000905.16.2-219"4
|
| lpv:speaker | |
| lpv:spoken text |
"Je pense très sincèrement, chers collègues, que nous venons de vivre un moment très émouvant, un moment que peut-être un jour, l'histoire retiendra. Je n'en dirai pas beaucoup plus. Je voudrais simplement remercier nos amis de nous avoir parlé, l'un et l'autre, à cœur ouvert, chacun avec leur tempérament. Monsieur le Président, avec votre réalisme déterminé, Monsieur Avraham Burg, avec votre enthousiasme contagieux. Vous nous avez dit clairement, franchement, vos espoirs. Vous nous avez dit aussi votre appréciation des difficultés qui demeurent. Monsieur Abu Ala, vous aviez dit qu'un fossé demeurait, mais, Monsieur Avraham Burg, vous avez dit aussi que vous préfériez les frustrations de la négociation aux atrocités de la guerre. Tout cela, nous l'avons bien entendu.
Nous avons eu confirmation, si tant est que c'était nécessaire, que vous étiez, l'un et l'autre, des hommes de dialogue et que vous étiez aussi de grands amis. Et je crois que c'est très important. Des responsables déterminés, des responsables passionnés de cette paix qui ne pourra se faire qu'avec vous, qui ne pourra se faire qu'entre vous, cette paix que vos peuples attendent, et que nous aussi, bien sûr, nous attendons.
Vous avez aussi évoqué, et je vous en remercie, des pistes d'avenir concernant le problème si délicat de Jérusalem. Monsieur Abu Ala, vous avez repris la proposition d'un statut international de Jérusalem. Et vous, Monsieur Avraham Burg, vous avez évoqué l'idée de restituer la souveraineté de Jérusalem à Dieu. Toutes ces pistes, bien sûr, nous les avons considérées avec beaucoup d'intérêt. Je crois qu'aujourd'hui, ce qui est important, c'est de voir qu'il existe des pistes. Pour sa part, le Parlement européen a toujours considéré et estimé que le statut définitif de Jérusalem devrait être internationalement reconnu.
Si vous me permettez, pour terminer, j'évoquerai une lecture personnelle. Il s'agit d'un passage du livre de Uri Savir, le chef de la délégation israélienne à Oslo. Quand il vous a rencontré, les négociateurs norvégiens vous avaient présenté : "Voici votre ennemi n° 1". Et à l'issue des pourparlers, qui avaient pourtant été extrêmement ardus, c'est vous qui lui avez rendu visite à Tel Aviv, et sur le front de mer, raconte-t-il, vous avez cheminé ensemble, loin de toute pression médiatique, en anticipant, bien sûr, sur l'évolution des mentalités, et vous avez discuté de la façon dont vous pourriez, après cette historique percée d'Oslo, instaurer une paix durable, une paix juste, comme vous l'avez dit.
Ce moment est venu. Vous avez bien compris, et c'est le sens de votre présence ici, que vous aurez le Parlement européen à vos côtés. Croyez-moi, il ne ménagera pas ses efforts, par le biais de l'ensemble de notre Assemblée, et plus particulièrement de nos trois délégations - celle que préside M. Gerardo Galeote Quecedo, la délégation avec Israël, celle que préside Mme Morgantini, la délégation avec le Conseil palestinien, et celle que préside M. Michel Dary, la délégation des pays du Machrek - nous ne ménagerons pas nos efforts pour vous apporter un concours particulièrement actif, notamment aussi dans le développement du dialogue euroméditerranéen, qui est pour nous le complément indispensable à l'élargissement de l'Union européenne vers l'Est et vers l'Europe centrale. Alors, chers amis, permettez-moi simplement, pour conclure, de vous dire : Shalom, Salam !"@fr6
|
| lpv:spokenAs | |
| lpv:translated text |
"Jeg mener helt oprigtigt, kære kolleger, at vi netop har været vidner til et meget bevægende øjeblik, et øjeblik som historien måske en dag vil huske. Jeg skal ikke sige meget mere herom. jeg vil blot takke vores to venner, fordi de begge talte til os af et åbent hjerte, hver med sit temperament. Hr. formand, med Deres determinerede realisme, hr. Avram Burg, med Deres smittende entusiasme. De har klart og oprigtigt fortalt os om Deres forhåbninger. De har også fortalt os om, hvad De mener, det er for vanskeligheder, der udestår. Hr. Abu Ala, De sagde, at der stadig var en grøft, men, hr. Avram Burg, De sagde også, at De foretrak forhandlingens frustrationer frem for krigens grusomheder. Alt det har vi forstået.
Vi har fået en bekræftelse på, hvis det da var nødvendigt, at De begge er mænd, der tror på dialog, og at De også er gode venner. Og det, tror jeg, er meget vigtigt. Ledere, som er fast besluttede, ledere, som brænder for denne fred, som kun kan skabes sammen med Dem, som kun kan opstå mellem Dem, den fred, som Deres folk venter på, og som vi naturligvis også venter på.
De kom også ind på, og det takker jeg Dem for, fremtidige veje vedrørende det meget følsomme problem med Jerusalem. Hr. Abu Ala, De gentog forslaget om en international status for Jerusalem. Og De, hr. Avram Burg, var inde på tanken om at give overhøjheden over Jerusalem tilbage til Gud. Alle disse veje har vi naturligvis overvejet med stor interesse. Jeg tror, det, der er vigtigt i dag, er at se, at der i det hele taget findes veje. Europa-Parlamentet har for sin del altid været af den opfattelse, at Jerusalems endegyldige status burde anerkendes internationalt.
Jeg vil med Deres tilladelse slutte af med at mindes noget, jeg personlig har læst. Det drejer sig om en passage fra Uri Savirs bog, han som var leder af den israelske delegation i Oslo. Da han mødte Dem, præsenterede de norske forhandlere Dem med ordene: "Her er Deres fjende nr. 1". Og efter forhandlingerne, som ellers havde været særdeles brydsomme, besøgte De ham i Tel Aviv, og De gik sammen, fortæller han, langs havet, langt fra ethvert mediepres, idet De naturligvis foregreb udviklingen i mentaliteterne, og De diskuterede, på hvilken måde De, efter dette historiske gennembrud i Oslo, kunne indføre en varig fred, en retfærdig fred, som De sagde.
Øjeblikket er inde. De har naturligvis forstået - og det er jo meningen med, at De er her - at De har Europa-Parlamentet ved Deres side. Tro mig, det skal ikke skorte på anstrengelser, hverken fra det samlede Parlament eller, mere specifikt, fra vores tre delegationer - den som hr. Gerardo Galeote Quecedo er formand for, Delegationen for Forbindelser med Israel, den som fru Morgantini er formand for
Delegationen for Forbindelser med det Palæstinensiske Råd, og den som hr. Michel Dary er formand for, Delegationen for Forbindelser med Machrek-landene - vi vil ikke spare på vores anstrengelser for at medvirke yderst aktivt, specielt også til at udvikle dialogen mellem Europa og Middelhavslandene, som for os er et uundværligt supplement til Den Europæiske Unions udvidelse i Øst- og Centraleuropa. Så, lad mig, kære venner, til afslutning blot sige: Shalom!, Salam!"@da1
"Ich bin der tiefen Überzeugung, werte Kolleginnen und Kollegen, dass wir einen sehr bewegenden Augenblick erlebt haben, der vielleicht in die Geschichte eingehen wird. Ohne viele Worte zu machen, möchte ich unseren Freunden für ihre freimütigen Ausführungen danken, die sie hier vorgetragen haben, jeder von ihnen mit dem ihm eigenen Temperament. Sie, Herr Präsident mit Ihrem entschiedenen Realismus, und Sie, Herr Avraham Burg, mit Ihrer ansteckenden Begeisterung. Sie haben klar und offen Ihre Hoffnungen zum Ausdruck gebracht, und Sie haben auch eine Einschätzung der nach wie vor bestehenden Schwierigkeiten gegeben. Sie, Herr Abu Ala, sprachen von der noch verbliebenen Kluft, aber Sie, Herr Avraham Burg, haben auch gesagt, dass Sie die Enttäuschungen der Verhandlungen den Totenfeiern der Kriege vorziehen. All dies haben wir mit Aufmerksamkeit verfolgt.
Wir erhielten die Bestätigung – wenn es denn dessen bedurfte – dass Sie beide Männer des Dialogs sind und dass Sie zugleich große Freunde sind. Das halte ich für sehr wichtig. Sie sind entschiedene und leidenschaftliche Verfechter dieses Friedens, der nur mit Ihnen und nur zwischen Ihnen zustande kommen kann und den Ihre Völker und natürlich auch wir erwarten.
Sie haben dankenswerterweise auch zu einem so heiklen Problem wie der Jerusalem-Frage Wege in die Zukunft aufgezeigt. Sie, Herr Abu Ala, haben den Vorschlag eines internationalen Status für Jerusalem aufgegriffen, und Sie, Herr Avraham Burg, haben den Gedanken angesprochen, die Souveränität über Jerusalem an Gott zurückzugeben. Wir haben all diese Möglichkeiten natürlich mit Interesse zur Kenntnis genommen. Wichtig ist meiner Meinung nach, deutlich zu machen, dass es überhaupt Wege gibt. Das Europäische Parlament hat stets die Ansicht vertreten, dass der endgültige Status von Jerusalem international anerkannt werden müsse.
Gestatten Sie mir, abschließend als persönliche Bemerkung eine Passage aus dem Buch von Uri Savir, dem Chef der israelischen Delegation in Oslo, zu zitieren. Als er Sie traf, haben die norwegischen Verhandlungsführer Sie mit folgenden Worten vorgestellt: „Hier ist Ihr Feind Nr. 1“. Nach Abschluss der äußerst harten Verhandlungen haben Sie ihn in Tel Aviv besucht, und wie er berichtet, sind Sie zusammen am Meer entlang gegangen, ohne jeden Medienrummel, sozusagen als Vorgriff auf die Entwicklung der Mentalitäten, und haben darüber diskutiert, wie Sie nach diesem historischen Durchbruch von Oslo einen dauerhaften Frieden, einen gerechten Frieden, wie Sie sagten, herstellen können.
Dieser Augenblick ist nun gekommen. Sie haben wohl verstanden, und deshalb sind Sie hier, dass das Europäische Parlament an Ihrer Seite steht. Es wird keine Mühe scheuen, um als Gesamtinstitution, speziell aber über unsere drei Delegationen – die Delegation für die Beziehungen mit Israel unter dem Vorsitz von Herrn Gerardo Galeote Quecedo, die Delegation für die Beziehungen mit dem palästinensischen Legislativrat unter Führung von Frau Morgantini und die Delegation für die Beziehungen mit den Maschrik-Ländern unter Führung von Herrn Michel Dary – besonders aktiv mit Ihnen zusammenzuarbeiten, vor allem auch bei der Entwicklung des Europa-Mittelmeer-Dialogs, in dem wir die unerlässliche Ergänzung zur EU-Erweiterung in Richtung Ost- und Mitteleuropa sehen. Zum Abschied sage ich Ihnen einfach: Shalom, Salam!"@de7
"Αγαπητοί συνάδελφοι, πιστεύω με κάθε ειλικρίνεια ότι ζήσαμε προ ολίγου μια στιγμή πολύ συγκινητική, μια στιγμή που ίσως γραφτεί μια μέρα στην ιστορία. Δεν έχω πολλά να προσθέσω. Θα ήθελα απλώς να ευχαριστήσω τους φίλους μας που μας μίλησαν και οι δυο από καρδιάς και αναλόγως με το χαρακτήρα του ο καθένας. Εσείς, κύριε Πρόεδρε, με τον αποφασιστικό σας ρεαλισμό και εσείς, κύριε Avraham Burg, με τον μεταδοτικό σας ενθουσιασμό. Μας εκθέσατε με σαφήνεια, με ειλικρίνεια τις ελπίδες σας. Μας εκθέσατε ακόμα και τις εκτιμήσεις σας για τις δυσκολίες που υπάρχουν ακόμα. Κύριε Abu Ala, μιλήσατε για ένα χάσμα που παραμένει, αλλά και εσείς κ. Avraham Burg μας είπατε ότι προτιμάτε τις απογοητεύσεις των διαπραγματεύσεων από τις φρικαλεότητες του πολέμου. Τα ακούσαμε όλα αυτά με μεγάλη προσοχή.
Η άποψή μας ότι είστε και οι δύο άνθρωποι του διαλόγου και ότι είστε, επίσης, φίλοι αγαπημένοι επιβεβαιώθηκε, αν και δεν χρειαζόταν. Και αυτό είναι νομίζω πολύ σημαντικό. Ότι δηλαδή υπεύθυνοι για τη σύναψη της ειρήνης, που μόνο με τη βοήθειά σας, μόνο από εσάς να από, και την οποία προσδοκούν οι λαοί σας κι εμείς μαζί, είστε εσείς άνθρωποι αποφασισμένοι για την ειρήνη και ένθερμοι υποστηρικτές της.
Αναφερθήκατε, επίσης, και σας ευχαριστώ, σε μελλοντικές διεξόδους σχετικά με το τόσο ευαίσθητο πρόβλημα της Ιερουσαλήμ. Κύριε Abu Ala, επανήλθατε στην πρόταση του διεθνούς καθεστώτος της Ιερουσαλήμ. Κι εσείς, κ. Avraham Burg προτείνατε να αποδώσουμε την κυριαρχία της Ιερουσαλήμ στο Θεό. Όλες αυτές τις διεξόδους τις βλέπουμε φυσικά με μεγάλο ενδιαφέρον. Το σημαντικό σήμερα, νομίζω, είναι να δούμε ότι υπάρχουν διέξοδοι. Το Ευρωπαϊκό Κοινοβούλιο από την πλευρά του ανέκαθεν θεωρούσε και εκτιμούσε ότι το οριστικό καθεστώς της Ιερουσαλήμ πρέπει να είναι διεθνώς αναγνωρισμένο.
Επιτρέψτε μου να ολοκληρώσω αναφερόμενη σε ένα βιβλίο που διάβασα. Ένα απόσπασμα από το βιβλίο του Uri Savir, του επικεφαλής της ισραηλινής αντιπροσωπείας στο Όσλο. Όταν σας συνάντησε, οι νορβηγοί διαπραγματευτές σας σύστησαν: “Ιδού ο υπ’ αριθμόν 1 εχθρός σας”. Και μετά τη λήξη των συνομιλιών, που υπήρξαν ωστόσο ιδιαιτέρως κοπιώδεις, τον επισκεφτήκατε με τη σειρά σας στο Τελ-Αβίβ και αφηγείται ότι περπατήσατε παρέα στην ακροθαλασσιά, μακριά από την καταπίεση των μέσων ενημέρωσης, προεικονίζοντας την αλλαγή νοοτροπίας στο μέλλον, και συζητήσατε τον τρόπο με τον οποίο, μετά την ιστορική τομή του Όσλο, μπορεί να επιτευχθεί μια βιώσιμη ειρήνη, μια δίκαιη ειρήνη, όπως είπατε.
Η ώρα αυτή ήρθε. Καλά το καταλάβατε, το νόημα της παρουσίας εδώ είναι ότι θα έχετε στο πλευρό σας το Κοινοβούλιο το οποίο, πιστέψτε με, δεν θα φεισθεί προσπαθειών, ως Συνέλευση στο σύνολό της ή διαμέσου κυρίως των τριών αντιπροσωπειών μας – της αντιπροσωπείας στο Ισραήλ της οποίας προΐσταται ο κ. Gerardo Galeote Quecedo, της αντιπροσωπείας στο Παλαιστινιακό Συμβούλιο, της οποίας προΐσταται η κα Morgantini, της αντιπροσωπείας του Machrek, της οποίας προΐσταται του κ. Michel Dary – δεν θα φεισθούμε λοιπόν προσπαθειών για να σας συμπαρασταθούμε με τρόπο πολύ αποτελεσματικό, ιδίως όσον αφορά την ανάπτυξη του ευρωμεσογειακού διαλόγου που είναι για μας το απαραίτητο συμπλήρωμα για τη διεύρυνση της Ευρωπαϊκής Ένωσης προς Ανατολάς και προς την Κεντρική Ευρώπη. Επιτρέψτε μου λοιπόν, αγαπητοί φίλοι, τελειώνοντας να σας πω απλά: Shalom, Salam!"@el8
"Ladies and gentlemen, it is my sincere opinion that we have just witnessed a very moving moment that will, perhaps, one day be seen as a historic moment. There is not a great deal more that I wish to say. I should just like to thank our friends for both having opened their hearts to us, each in his own way, Mr Abu Ala with his determined realism and Mr Avraham Burg with his infectious enthusiasm. You have told us clearly and frankly of your hopes. You have also given us your analysis of the problems which remain. Mr Abu Ala reminded us of the gulf that remained, but Mr Avraham Burg also said that he preferred the frustrations of negotiation to the atrocities of war. This is something we have taken on board.
We have had confirmation, as if indeed it were necessary, that both of you are men of dialogue and that you are also good friends – and this is something I think is very important – and leaders who are determined and passionate to achieve this peace which can only be achieved with your help and between you, this peace which both your nations are waiting for, and which we too are waiting for.
I must thank you, too, for outlining the possible avenues regarding the extremely sensitive matter of Jerusalem. Mr Abu Ala, you put forward the idea of according Jerusalem international status, and Mr Avraham Burg, you mentioned the idea of restoring the sovereignty of Jerusalem to God. These are all, of course, avenues which we have considered with great interest. I think the main thing right now is to acknowledge that various avenues are open. The European Parliament has always considered that Jerusalem’s definitive status should be internationally recognised.
I shall take the liberty, in conclusion, of referring to an episode from a book which I have been reading by Uri Savir, the chief Israeli negotiator in Oslo. When he met you, the Norwegian negotiators introduced you as ‘enemy number one’, and yet after the very tough negotiations, you went to visit him in Tel Aviv, and you went for a walk on the sea front, he says, away from all the media pressure, and, ahead of the thinking of the time, discussed how, after the historic breakthrough in Oslo, you might establish a sustainable and equitable peace, as you have said.
The time for that has come. You have clearly understood that you will have the European Parliament at your side, and that is why you are here today. Believe me, the European Parliament will spare no effort both as a whole and, more particularly, through its three interparliamentary delegations – the delegation for Israel, chaired by Mr Gerardo Galeote Quecedo, the delegation for the Palestinian Legislative Council, chaired by Mrs Morgantini, and the delegation for the Mashreq Countries and the Gulf States, chaired by Mr Michel Dary – to offer you our most active assistance, particularly, moreover, in developing Euro-Mediterranean dialogue, which we hold to be an essential complement to the enlargement of the European Union to Eastern and Central Europe. So, my dear friends, in conclusion, may I simply wish you Shalom and Salaam!"@en3
"Pienso sinceramente, queridos amigos, que hemos vivido un momento muy emocionante, un momento que quizá un día la historia recordará. No diré mucho más. Desearía, simplemente, dar las gracias a nuestros amigos por habernos hablado, ambos, a corazón abierto, cada uno con su temperamento. Señor Presidente, con su decidido realismo; señor Avraham Burg, con su entusiasmo contagioso. Ustedes han expresado claramente, francamente, sus esperanzas. También nos han transmitido sus apreciaciones respecto a las dificultades que persisten. Señor Abu Ala, usted ha dicho que seguía existiendo un foso, pero, señor Avraham Burg, usted también ha dicho que prefería las frustraciones de la negociación a las atrocidades de la guerra. Hemos comprendido muy bien.
Hemos tenido la confirmación, si era necesario, de que ambos eran hombres de diálogo y de que también eran grandes amigos. Y creo que es muy importante. Responsables decididos, responsables apasionados de esa paz que sólo podrá lograrse con ustedes, que sólo podrá lograrse entre ustedes, esa paz que sus pueblos esperan y que también nosotros, naturalmente, esperamos.
Ustedes han mencionado, igualmente, y les doy las gracias por ello, algunas pistas futuras sobre el tan delicado problema de Jerusalén. Señor Abu Ala, usted ha recogido la propuesta de un estatus internacional para Jerusalén. Y usted, señor Avraham Burg, ha mencionado la idea de restituir a Dios la soberanía sobre Jerusalén. Ciertamente, hemos considerado todas estas pistas con mucho interés. Creo que hoy, lo importante es darse cuenta de que existen pistas. Por su parte, el Parlamento Europeo siempre ha considerado y estimado que el estatuto definitivo de Jerusalén debería ser reconocido internacionalmente.
Si me permiten, para terminar, mencionaré una lectura personal. Se trata de un pasaje del libro de Uri Savir, jefe de la delegación israelí en Oslo. Cuando se reunió con ustedes, los negociadores noruegos les presentaron: "Le presento a su enemigo nº 1". Y al final de las negociaciones, a pesar de haber sido extremadamente difíciles, ustedes le visitaron en Tel-Aviv, y en el paseo marítimo, cuenta él, caminaron juntos, lejos de cualquier presión mediática, anticipándose, naturalmente, a la evolución de las mentalidades, y hablaron de la manera en que podrían, tras ese histórico avance de Oslo, instaurar una paz duradera, una paz justa, como ustedes han dicho.
Ese momento ha llegado. Ustedes han comprendido, y ese es el sentido de su presencia aquí, que tendrán al Parlamento Europeo de su parte. No vamos a escatimar esfuerzos, a través del conjunto de nuestra Asamblea y, en particular, de nuestras tres delegaciones - la que preside el Sr. Gerardo Galeote Quecedo, la delegación para las relaciones con Israel; la que preside la Sra. Morgantini, la delegación para las relaciones con el Consejo Palestino; y la presidida por el Sr. Michel Dary, la delegación para las relaciones con los países del Machrek - para ofrecerles una ayuda especialmente activa, sobre todo con el desarrollo del diálogo euromediterráneo, que para nosotros constituye el complemento indispensable para la ampliación de la Unión Europea hacia el Este y hacia Europa Central. Así pues, queridos amigos, permítanme simplemente, para concluir, que les diga:"@es12
"Hyvät kollegat, olen hyvin vilpittömästi sitä mieltä, että olemme juuri saaneet kokea hyvin liikuttavan hetken, hetken, joka jäänee vielä historian lehdille. En sano siitä paljon sen enempää. Haluaisin vain kiittää ystäviämme siitä, että he molemmat puhuivat meille avoimesti, kumpikin omalla tavallaan. Te, arvoisa puheenjohtaja, puhuitte määrätietoisen realistisesti, ja te, arvoisa puhemies Avraham Burg, tarttuvan innokkaasti. Kerroitte meille selvästi ja rehellisesti toiveistanne. Kerroitte myös ottavanne huomioon jäljellä olevat vaikeudet. Te, arvoisa puheenjohtaja Ahmed Qurie, sanoitte, että kuilu on edelleen olemassa, mutta te, arvoisa puhemies Avraham Burg, sanoitte myös, että turhauttavat neuvottelut ovat teille parempi vaihtoehto kuin sodan julmuudet. Ymmärrämme hyvin kaiken tämän.
Saimme viimeistään tässä vaiheessa varmistuksen siitä, että te kummatkin olette neuvottelutaitoisia miehiä ja myös hyviä ystäviä. Tämä on mielestäni hyvin tärkeää. Olette määrätietoisia vastuuhenkilöitä, ja tärkeimpänä tavoitteenanne on rauha, joka voidaan saavuttaa vain teidän myötävaikutuksellanne, vain teidän keskinäisellä sopimuksellanne; tätä rauhaa kansanne odottavat, ja tietysti myös me odotamme sitä.
Esititte myös tulevaisuuden vaihtoehtoja Jerusalemin hyvin herkän ongelman ratkaisemiseksi, mistä kiitän teitä. Arvoisa puheenjohtaja Ahmed Qurie, otitte esille ehdotuksen Jerusalemin kansainvälisestä asemasta. Arvoisa puhemies Avraham Burg, puhuitte ajatuksesta palauttaa Jerusalem Jumalan suvereniteetin alle. Olemme tietystikin pohtineet hyvin kiinnostuneina kaikkia näitä vaihtoehtoja. Mielestäni tällä hetkellä on tärkeää huomata, että vaihtoehtoja on olemassa. Euroopan parlamentti on omalta osaltaan ollut aina sillä kannalla, että Jerusalemin lopullisen aseman pitäisi olla kansainvälisesti tunnustettu.
Saanen lopuksi kertoa omasta lukukokemuksestani. Kyseessä on eräs kohta Oslon neuvotteluihin osallistuneen Israelin valtuuskunnan johtajan, Uri Savirin, kirjasta. Kun hän tapasi teidät, norjalaiset neuvottelijat esittelivät teidät näin: tässä on vihollisenne numero yksi. Vaikka neuvottelut olivat äärimmäisen vaikeat, niiden jälkeen te vierailitte kuitenkin Savirin luona Tel Avivissa, ja hän kertoo, että te kävelitte yhdessä meren rannalla kaukana kaikesta tiedotusvälineiden paineesta ja ennakoiden tietysti asenteiden muutosta te keskustelitte siitä, miten te voisitte Oslon historiallisen läpimurron jälkeen saada aikaiseksi kestävän ja oikeudenmukaisen rauhan, kuten sanoitte.
Tämä hetki on nyt tullut. Olette aivan oikeassa siinä, että Euroopan parlamentti tukee pyrkimyksiänne, ja siksi te olettekin nyt täällä. Voitte luottaa siihen, ettei se säästele vaivojaan ja että koko parlamenttimme ja varsinkin kolmen valtuuskuntamme Gerardo Galeote Quecedon johtaman suhteista Israeliin vastaavan valtuuskunnan, Morgantinin johtaman suhteista Palestiinan lakiasäätävään neuvostoon vastaavan valtuuskunnan ja Michel Daryn johtaman suhteista Mashrek-maihin vastaavan valtuuskunnan tukemina me emme säästele vaivojamme vaan annamme teille erittäin aktiivista tukea, erityisesti myös EuroVälimeri-vuoropuhelun kehittämisessä, joka on meille välttämätön lisä Euroopan unionin laajentuessa itään ja Keski-Eurooppaan. Hyvät ystävät, saanen näin ollen päättää puheenvuoroni sanomalla teille vain: "shalom, Salam!""@fi5
"Onorevoli colleghi, penso sinceramente di poter affermare che abbiamo appena vissuto un momento molto commovente, un momento che forse un giorno la storia ricorderà. Non aggiungo altro ma desidero semplicemente ringraziare i nostri amici per averci parlato a cuore aperto, entrambi con il proprio temperamento. Lei, signor Presidente, con il suo realismo determinato e lei, signor Avraham Burg, con il suo entusiasmo contagioso. Ci avete reso partecipi in modo chiaro e franco delle vostre speranze. Ci avete fatto conoscere la vostra valutazione delle difficoltà esistenti. Signor Abu Ala, lei ha affermato che il divario permane ma lei, signor Avraham Burg, ha dichiarato di preferire le frustrazioni del negoziato alle atrocità della guerra. Abbiamo sentito chiaramente queste affermazioni.
Abbiamo avuto la conferma, se mai fosse stato necessario, che entrambi siete uomini di dialogo e anche grandi amici. Credo che ciò sia molto importante. Siete dei responsabili determinati, appassionati per questa pace che potrà essere conclusa soltanto fra voi, questa pace che i vostri popoli attendono e che naturalmente attendiamo anche noi.
Vi ringrazio inoltre di aver evocato piste future per il delicato problema di Gerusalemme. Signor Abu Ala, lei ha ripreso la proposta di uno statuto internazionale di Gerusalemme. Lei, signor Avraham Burg, ha evocato l’idea di restituire la sovranità di Gerusalemme a Dio. Tutte queste strade, naturalmente le abbiano considerate con interesse anche noi. Credo che al presente sia importante poter constatare che esistono possibili strade. Il Parlamento europeo ha sempre ritenuto che lo statuto definitivo di Gerusalemme dovesse essere riconosciuto a livello internazionale.
Consentitemi di concludere citando una lettura personale. Si tratta di un brano del libro di Uri Savir, capo della delegazione israeliana a Oslo, il quale racconta che, al vostro incontro, i negoziatori norvegesi vi hanno presentati dicendo: “Ecco il suo nemico numero 1”. Al termine dei colloqui, che erano stati assai ardui, lei gli ha reso una visita a Tel Aviv e, continua il racconto, in quell’occasione vi siete incamminati insieme lungo il mare, lontano dalla pressione dei media, anticipando così l’evoluzione delle mentalità, e avete discusso sul modo, dopo la breccia storica di Oslo, d’instaurare una pace durevole, una pace giusta, come è stato detto.
Quel momento è giunto. Avete capito, e questo è il significato della vostra presenza qui, che il Parlamento europeo sarà al vostro fianco. Credetemi non lesineremo gli sforzi, tutta la nostra Assemblea e in particolare le nostre tre delegazioni – quella per le relazioni con Israele presieduta dall’onorevole Gerardo Galeote Quecedo, quella per le relazioni con Consiglio legislativo palestinese presieduta dalla onorevole Morgantini, e quella per le relazioni con i paesi del Mashrak presieduta dall’onorevole Dary – non si risparmieremo certo per darvi un aiuto particolarmente attivo, segnatamente per lo sviluppo del dialogo euro-mediterraneo, che per noi costituisce il necessario complemento all’ampliamento dell’Unione europea verso l’est e verso l’Europa centrale. Cari amici, per concludere permettete che vi dica: Shalom, Salam!"@it9
"Ladies and gentlemen, it is my sincere opinion that we have just witnessed a very moving moment that will, perhaps, one day be seen as a historic moment. There is not a great deal more that I wish to say. I should just like to thank our friends for both having opened their hearts to us, each in his own way, Mr Abu Ala with his determined realism and Mr Avraham Burg with his infectious enthusiasm. You have told us clearly and frankly of your hopes. You have also given us your analysis of the problems which remain. Mr Abu Ala reminded us of the gulf that remained, but Mr Avraham Burg also said that he preferred the frustrations of negotiation to the atrocities of war. This is something we have taken on board.
We have had confirmation, as if indeed it were necessary, that both of you are men of dialogue and that you are also good friends – and this is something I think is very important – and leaders who are determined and passionate to achieve this peace which can only be achieved with your help and between you, this peace which both your nations are waiting for, and which we too are waiting for.
I must thank you, too, for outlining the possible avenues regarding the extremely sensitive matter of Jerusalem. Mr Abu Ala, you put forward the idea of according Jerusalem international status, and Mr Avraham Burg, you mentioned the idea of restoring the sovereignty of Jerusalem to God. These are all, of course, avenues which we have considered with great interest. I think the main thing right now is to acknowledge that various avenues are open. The European Parliament has always considered that Jerusalem’s definitive status should be internationally recognised.
I shall take the liberty, in conclusion, of referring to an episode from a book which I have been reading by Uri Savir, the chief Israeli negotiator in Oslo. When he met you, the Norwegian negotiators introduced you as ‘enemy number one’, and yet after the very tough negotiations, you went to visit him in Tel Aviv, and you went for a walk on the sea front, he says, away from all the media pressure, and, ahead of the thinking of the time, discussed how, after the historic breakthrough in Oslo, you might establish a sustainable and equitable peace, as you have said.
The time for that has come. You have clearly understood that you will have the European Parliament at your side, and that is why you are here today. Believe me, the European Parliament will spare no effort both as a whole and, more particularly, through its three interparliamentary delegations – the delegation for Israel, chaired by Mr Gerardo Galeote Quecedo, the delegation for the Palestinian Legislative Council, chaired by Mrs Morgantini, and the delegation for the Mashreq Countries and the Gulf States, chaired by Mr Michel Dary – to offer you our most active assistance, particularly, moreover, in developing Euro-Mediterranean dialogue, which we hold to be an essential complement to the enlargement of the European Union to Eastern and Central Europe. So, my dear friends, in conclusion, may I simply wish you Shalom and Salaam!"@lv10
" Geachte collega’s, ik ben oprecht van mening dat we zojuist enkele zeer ontroerende momenten hebben meegemaakt, die wellicht ooit hun plaats zullen krijgen in de geschiedenis. Veel meer zal ik er niet over zeggen. Ik wilde alleen onze vrienden danken omdat ze beiden, elk op hun eigen wijze, openhartig met ons hebben gesproken: mijnheer de voorzitter, met uw standvastige realiteitszin, en mijnheer Avram Burg, met uw aanstekelijke enthousiasme. U hebt tegenover ons duidelijk en zonder omwegen uw verwachtingen uitgesproken. U hebt ons ook uw visie gegeven op de moeilijkheden die er nog zijn. Mijnheer Abu Ala, u hebt gezegd dat er nog een kloof bestaat, maar, mijnheer Avram Burg, u hebt ook gezegd dat u de frustraties van het onderhandelen verkiest boven de gruwelijkheden van de oorlog. Daarvan hebben wij goede nota genomen.
Voor ons is het een bevestiging voorzover we die nog nodig hadden dat u beiden mannen van de dialoog en bovendien zeer goede vrienden bent geweest. Ik ben van mening dat dit van groot belang is. Leiders die doortastend optreden, die hartstochtelijke pleitbezorgers zijn van deze vrede, die alleen met u kan worden kan worden gesloten, die alleen tussen u kan worden gesloten, een vrede waarop uw beider volken wachten en waarop uiteraard ook wij wachten.
U hebt tevens toekomstmogelijkheden ten aanzien van de gevoelige kwestie Jeruzalem ter sprake gebracht, waarvoor ik u hartelijk dank. Mijnheer Abu Ala, u hebt het voorstel voor een internationale status van Jeruzalem overgenomen. Mijnheer Avram Burg, u hebt het idee om de soevereiniteit van Jeruzalem terug te geven aan God aan de orde gesteld. Al deze opties hebben wij uiteraard met veel belangstelling bestudeerd. Ik ben van mening dat het thans van belang is te onderkennen dat er opties zijn. Het Europees Parlement zelf is altijd van mening geweest dat de definitieve status van Jeruzalem internationaal zou moeten worden erkend.
Tot slot zou ik graag iets ter sprake brengen wat ik gelezen heb. Het betreft een passage uit het boek van Uri Savir, het hoofd van de Israëlische delegatie in Oslo. Toen hij u ontmoette, stelden de Noorse onderhandelaars u aan hem voor met de woorden: “Dit is uw aartsvijand”. En na afloop van de onderhandelingen, die echter buitengewoon moeizaam verliepen, hebt u hem in Tel Aviv bezocht. Hij schrijft dat u toen samen over de boulevard hebt gewandeld, ver van alle mediabelangstelling, als levend voorbeeld van de veranderende mentaliteit, en dat u daarbij hebt gesproken over de wijze waarop u na die historische doorbraak in Oslo zoudt kunnen zorgen voor een duurzame en rechtvaardige vrede, zoals u het uitdrukte.
Dat moment is gekomen. U hebt begrepen dat het Europees Parlement aan uw zijde staat, en dat is ook de zin van uw aanwezigheid hier. Ik kan u verzekeren dat het Parlement via onze voltallige Vergadering en in het bijzonder via onze drie delegaties – namelijk de delegatie voor Israël, die wordt voorgezeten door de heer Gerardo Galeote Quecedo, de delegatie voor de Palestijnse Raad, die wordt voorgezeten door mevrouw Morgantini, en de delegatie voor de Machrek-landen, die wordt voorgezeten door de heer Michel Dary - alles in het werk zal stellen om u actief te steunen, met name ook bij het aangaan van de euromediterrane dialoog, die voor ons onontbeerlijk is voor de uitbreiding van de Europese Unie naar het Oosten en Centraal-Europa. Ik zou dan ook graag willen afsluiten, beste vrienden, met de woorden:
!"@nl2
"Penso muito sinceramente, caros colegas, que acabamos de viver um momento muito comovente, um momento que talvez um dia a história venha a registar. Não direi muito mais. Gostaria apenas de agradecer aos nossos amigos o terem-nos falado, um e outro, de coração aberto, cada um com o seu temperamento. O senhor Presidente com o seu realismo determinado, o senhor Avraham Burg com o seu entusiasmo contagiante. Transmitiram-nos clara e francamente as vossas esperanças e também a vossa apreciação das dificuldades que ainda terão que enfrentar. O senhor Abu Ala afirmou que é preciso transpor um fosso, mas o senhor Avraham Burg disse-nos também que preferia as frustrações da negociação às atrocidades da guerra. Tudo isso, nós compreendemos claramente.
Tivemos a confirmação, se tal era necessário, de que ambos são homens de diálogo e que são também grandes amigos. E penso que isso é muito importante. Responsáveis determinados, responsáveis com uma paixão por esta paz que não se poderá fazer senão convosco, que não se poderá fazer senão entre vós, esta paz que os vossos povos esperam, e que nós também esperamos.
Lançaram também, e agradeço-vos por isso, pistas para o futuro relativas ao delicado problema de Jerusalém. O senhor Abu Ala retomou a proposta de um estatuto internacional para Jerusalém. E o senhor Avraham Burg evocou a ideia de restituir a soberania de Jerusalém a Deus. Considerámos, naturalmente, todas estas pistas com grande interesse. Creio que, hoje, o que é importante é ver que existem pistas. Pela parte que lhe toca, o Parlamento Europeu sempre considerou que o estatuto definitivo de Jerusalém deveria ser internacionalmente reconhecido.
Se me permitem, e para terminar, gostaria de evocar uma leitura pessoal. Trata-se de uma passagem do livro de Uri Savir, chefe da delegação israelita em Oslo. Quando se encontrou consigo, Senhor Presidente, os negociadores noruegueses apresentaram-no a si dizendo: "Aqui está o seu inimigo nº1". E no fim das negociações, que tinham contudo sido extremamente árduas, foi o senhor que lhe fez uma visita em Telavive, e junto ao mar, conta ele, caminharam juntos, longe de toda a pressão mediática, antecipando seguramente a evolução das mentalidades e discutindo a forma como poderiam, após este histórico avanço em Oslo, instaurar uma paz duradoura, uma paz justa, como o senhor afirmou.
Esse momento é chegado. Ambos o compreenderam claramente e é essa a razão da vossa presença aqui, ter o Parlamento Europeu do vosso lado. Acreditem que não pouparemos esforços, quer através do plenário da nossa Assembleia, quer em particular das nossas três delegações - a delegação para as relações com Israel, presidida pelo senhor deputado Gerardo Galeote Quecedo, a delegação para as relações com o Conselho Palestiniano, presidida pela senhora deputada Morgantini, e a delegação para as relações com os países do Magreb, presidida pelo senhor deputado Michel Dary -, não pouparemos esforços, dizia, para vos dar o nosso apoio especialmente activo, nomeadamente também no que se refere ao fomento do diálogo euro-mediterrânico, que é para nós o complemento indispensável do alargamento da Europa a leste e à Europa Central. Permitam-me, pois, caros amigos, que para concluir vos diga simplesmente: Shalom, Salam!"@pt11
"Jag anser helt uppriktigt, kära kolleger, att vi upplevt ett verkligt rörande tillfälle, ett tillfälle som historien kanske en dag kommer att minnas. Jag skall inte säga så mycket mer. Jag skulle bara vilja tacka våra vänner för att de båda har talat, med öppet hjärta, och var och en med sitt temperament. Herr ordförande, med er beslutsamma realism, herr Abraham Burg, med er smittande entusiasm. Ni berättade för oss tydligt och ärligt om era förhoppningar. Ni berättade också om hur ni bedömde de svårigheter som kvarstår. Herr Abu Ala! Ni sade att en klyfta återstod, men ni, herr Abraham Burg, sade också att ni föredrog frustrationerna i förhandlingarna framför krigets fasor. Vi hörde allt detta mycket tydligt.
Vi fick bekräftelse på, om det nu var nödvändigt, att ni båda är dialogens män och att ni också är goda vänner. Och jag tror att det är mycket viktigt. Ni är bestämda ansvariga och är passionerat intresserade av denna fred som bara kan uppnås tillsammans med er, som bara kan uppnås mellan er, denna fred som era folk väntar på och som vi självfallet också väntar på.
Ni tog också upp, och det tackar jag er för, framtidsvägar när det gäller det känsliga problemet med Jerusalem. Herr Abu Ala! Ni accepterade förslaget om en internationell ställning för Jerusalem. Och ni, herr Abraham Burg, tog upp idén med att återlämna Jerusalems suveränitet till Gud. Alla dessa vägar har vi naturligtvis övervägt med stor intresse. Jag tror att vad som i dag är viktigt är att se att det finns vägar. Europaparlamentet har alltid betraktat och ansett att Jerusalems definitiva ställning borde vara internationellt erkänd.
Om ni tillåter skall jag som avslutning läsa något personligt. Det handlar om en passage i en bok av Uri Savir, chefen för den israeliska delegationen i Oslo. När han träffade er presenterade de norska förhandlarna er med: "Det här är er fiende nr 1". Och efter diskussionerna som ändå var extremt svåra, var det ni som besökte honom i Tel Aviv, och vid havets frontlinje, berättar han, vandrade ni tillsammans, långtifrån all mediapress och föregrep, naturligtvis, utvecklingen av mentaliteter, och ni diskuterade hur ni efter detta historiska genombrott i Oslo skulle kunna inrätta en hållbar fred, en rättvis fred, som ni just sade.
Tiden har nu kommit. Ni förstod ju, och det är innebörden i er närvaro här, att ni skulle ha Europaparlamentet vid er sida. Tro mig, parlamentet kommer inte att spara på ansträngningarna för att, via hela vår kammare, och särskilt våra tre delegationer – den som Gerardo Galeote Quecedo är ordförande för, delegationen till Israel, den som Morgantini är ordförande för, delegationen till det palestinska rådet och den som Michel Dary är ordförande för, delegationen till Mashrekländerna – vi kommer inte att spara på ansträngningarna för att ge er ett särskilt aktivt stöd, även när det gäller att utveckla dialogen mellan Europa och Medelhavsområdet, som för oss är ett nödvändigt komplement till utvidgningen av Europeiska unionen mot Central- och Östeuropa. Kära vänner! Tillåt mig därför som avslutning säga: Shalom, Salam!
(Det högtidliga mötet avslutades kl. 12.55.)"@sv13
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
"(A sessão solene é encerrada às 12H55)"11
"(De plechtige vergadering wordt om 12.55 uur gesloten)"2
"(Højtideligt møde hævet kl. 12.55)"1
"(Juhlaistunto päättyi klo 12.55.)"5
"(La seduta solenne termina alle 12.55)"9
"(La séance solennelle est levée à 12h55)"6
"(Vivos aplausos)"12,11
"(Η πανηγυρική συνεδρίαση έληξε στις 12.55)"8
"President."10,3
"Presidente. –"11,9
"Shalom, Salam"2
"Shalom, Salam!"12
|
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples