Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2000-07-05-Speech-3-422"
| Predicate | Value (sorted: default) |
|---|---|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.20000705.4.3-422"4
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:speaker | |
| lpv:spoken text |
"Ich stimme dem Bericht Paciotti über die Vereinbarung der "Sicheren Häfen" zu, obwohl die transatlantischen Datenschutz-Probleme damit nicht gelöst sein werden. Denn:
Das Verkaufen von Kundendaten an Dritte ist mit einigen Tricks auch im Rahmen der "Sicheren Häfen" noch möglich, ohne daß die Kundin ihr Einverständnis erklären muß.
Selbst wenn das Abkommen erfolgreich darin ist, vage Datenschutzstandards zu definieren, ist nicht klar, was bei Verletzung dieser Standards durch Unternehmen genau passiert. Können sie verklagt werden? Müssen sie Schadensersatz zahlen?
Inwieweit Menschen aus der EU wirklich ihre in der "Sicheren-Häfen-Vereinbarung" festgelegten Rechte wahrnehmen können, bleibt offen; zumal der Gerichtsstand für US-Unternehmen in den USA liegt und sie damit am längeren Hebel sitzen als europäische Einzelpersonen.
Ich stimme trotzdem zu, da zur Zeit überhaupt keine Regelung besteht, wie die EU-Datenschutz-Standards im Datenaustausch mit anderen Kontinenten sichergestellt werden kann. Die "Sicheren Häfen" sind wenigstens ein Anfang, um Datenschutz auch über die EU-Grenzen hinaus sicherzustellen."@de7
|
| lpv:spokenAs | |
| lpv:translated text |
"Jeg stemmer for Paciotti-betænkningen om safe harbor-aftalen, selv om de transatlantiske databeskyttelsesproblemer ikke vil være løst med den, for:
også inden for rammerne af safe harbor-principperne vil det med nogle tricks stadig være muligt at sælge kundedata til tredjemand, uden at kunden skal give sit samtykke;
selv om aftalen er en succes med hensyn til at definere vage databeskyttelsesnormer, er det ikke klart, hvad der helt nøjagtigt sker, hvis virksomheder tilsidesætter disse normer. Kan der anlægges sag mod dem? Skal de betale erstatning?
det er fortsat uvist, hvorvidt EU-borgere virkelig kan udnytte deres rettigheder, således som de er fastlagt i safe harbor-aftalen, eftersom de amerikanske virksomheder har værneting i USA, og de dermed har fat i den lange ende i forhold til europæiske enkeltpersoner.
Jeg stemmer alligevel for, da der for tiden overhovedet ingen regler findes for, hvordan EU's databeskyttelsesnormer kan sikres ved dataudveksling med andre kontinenter. Safe harbor-principperne er i det mindste en begyndelse med henblik på også at sikre databeskyttelsen uden for EU's grænser."@da1
"Εγκρίνω την έκθεση Paciotti για την συμφωνία του “ασφαλούς λιμένα” μολονότι τα διατλαντικά προβλήματα της προστασίας δεδομένων δεν πρόκειται να λυθούν με αυτήν. Διότι:
Η πώληση δεδομένων πελατών σε τρίτους εξακολουθεί να είναι δυνατή και στο πλαίσιο του “ασφαλούς λιμένα” με μερικά κόλπα, χωρίς να χρειάζεται να δώσει τη συγκατάθεσή της η πελάτις.
Ακόμη κι αν η συμφωνία επιτύχει να ορίσει κάποια ασαφή πρότυπα για την προστασία δεδομένων, δεν είναι ωστόσο σαφές τι ακριβώς θα συμβαίνει σε περίπτωση παραβίασης των εν λόγω προτύπων από τις επιχειρήσεις. Θα μπορεί να κατατεθεί προσφυγή εναντίον τους; Θα υποχρεούνται σε καταβολή αποζημίωσης;
Παραμένει ανοιχτό το κατά πόσον οι άνθρωποι από την ΕΕ θα μπορούν πραγματικά να ασκήσουν τα δικαιώματά τους που απορρέουν από την συμφωνία για τον “ασφαλή λιμένα”, εφ’ όσον μάλιστα οι επιχειρήσεις των ΗΠΑ εμπίπτουν στη δικαιοδοσία της χώρας τους και έτσι πλεονεκτούν έναντι μεμονωμένων Ευρωπαίων.
Παρ’ όλ’ αυτά εγκρίνω την έκθεση, επειδή σήμερα δεν υπάρχει απολύτως καμία ρύθμιση για τη διασφάλιση των κοινοτικών προδιαγραφών προστασίας δεδομένων κατά την ανταλλαγή δεδομένων με άλλες ηπείρους. ο “ασφαλής λιμένας” είναι τουλάχιστον μια αρχή για τη διασφάλιση της προστασίας δεδομένων και πέρα από τα σύνορα της Ευρωπαϊκής Ένωσης."@el8
"The Paciotti report on the ‘safe harbour’ agreement has my approval, although it will not solve the problems attending transatlantic data protection for the following reasons:
It will still be possible, even with the ‘safe harbour’ agreement in place, to find ways of getting round it and selling clients’ data to third parties without having to obtain the client’s consent.
Even if the agreement succeeds in defining vague data protection standards, it is not clear precisely what action will be taken when companies violate these standards. Will it be possible to take them to court? Will they have to pay compensation?
The question as to how far EU citizens will actually be able to assert the rights laid down for their benefit in the ‘safe harbour’ agreement remains unanswered, particularly as the court of jurisdiction for the US companies is in the USA and so they have a natural advantage over individual EU citizens.
That said, I still subscribe to the report because, as matters stand, there are no provisions whatsoever for guaranteeing EU data protection standards in the exchange of data with other continents. The ‘safe harbour’ scheme does at least represent an attempt to guarantee data protection beyond EU borders."@en3
"(DE) Apoyo el informe Paciotti sobre el acuerdo relativo a los "puertos seguros" aunque los problemas de protección de datos trasatlánticos no se solucionan con el mismo, pues:
la venta de datos de clientes a terceros es aún posible hacerla con algunos trucos también en el marco de los "puertos seguros" sin que la clienta tenga que dar su asentimiento.
Incluso aunque el acuerdo tenga éxito en definir unos vagos estándares de protección de datos, no está claro qué es lo que pasa en caso de violación de dichos estándares por parte de empresas. ¿Se las puede demandar? ¿Tienen que pagar indemnización por daños?
Queda sin aclarar hasta qué punto las personas en la UE pueden hacer uso realmente de sus derechos determinados en el "Acuerdo de puertos seguros"; ya que el fuero competente para las empresas de los EE.UU se encuentra en su país lo que hace que se encuentren en una situación mucho más ventajosa que las personas individuales en Europa.
Sin embargo, doy mi voto afirmativo ya que actualmente no existe en absoluto ninguna regulación sobre cómo se pueden garantizar los estándares de protección de datos en la UE en el intercambio de datos con otros continentes. Los "puertos seguros" son al menos un inicio para garantizar la protección de los datos también más allá de las fronteras de la UE."@es12
".
Äänestän jäsen Paciottin safe harbor -periaatteita koskevan sopimusta käsittelevän mietinnön puolesta, vaikkei sillä ratkaistakaan Euroopan ja Yhdysvaltojen välisiä tietosuojaan liittyviä ongelmia. Sillä:
Asiakastietojen myyminen kolmannelle osapuolelle on vielä mahdollista erinäisillä konsteilla myös safe harbor -periaatteiden yhteydessä, ilman että asiakkaan on annettava sille suostumuksensa.
Vaikka sopimus onkin menestys tietosuojaa koskevien epämääräisten standardien määrittelemisessä, on epäselvää, mitä tarkalleen ottaen tapahtuu yritysten rikkoessa näitä standardeja. Voidaanko ne asettaa syytteeseen? Onko niiden maksettava vahingonkorvauksia?
Avoimeksi jää, missä määrin EU:n kansalaiset voivat todellakin hyödyntää safe harbor -sopimuksessa määriteltyjä oikeuksiaan, etenkin kun yhdysvaltalaisia yrityksiä koskeva tuomioistuinten toimivalta on Yhdysvalloissa, ja nämä yritykset ovat siten vaikutusvaltaisempia kuin eurooppalaiset yksityishenkilöt.
Kannatan silti mietintöä, koska tällä hetkellä ei ole ylipäätään olemassa minkäänlaista sääntelyä siitä, miten EU:n tietosuojaa koskevat standardit voidaan turvata muiden maanosien kanssa harjoitettavassa tietojenvaihdossa. Safe harbor -periaatteet ovat ainakin alku tietosuojan turvaamisessa myös EU:n rajojen ulkopuolella."@fi5
"J'approuve le rapport Paciotti sur l'accord relatif à la sphère de sécurité bien que cela ne résolve en rien les problèmes de protection des données au niveau transatlantique. Car :
la vente à des tiers de données personnelles relatives à des clients demeure possible, via certaines astuces, également dans le cadre de la sphère de sécurité, sans que le client ne doive donner son accord.
Même si l'accord parvient à définir de vagues normes de protection des données, on ne sait pas précisément ce qui se passera si des entreprises violent ces normes. Pourront-elles être poursuivies en justice ? Devront-elles payer des dommages et intérêts ?
On ne sait dans quelle mesure des ressortissants de l'UE peuvent réellement faire valoir les droits qui leur sont octroyés dans l'accord relatif à la sphère de sécurité, d'autant plus que la juridiction compétente se trouve aux USA pour les cas concernant des entreprises américaines et qu'elles ont dès lors l'avantage sur les plaignants européens.
J'approuve néanmoins ce rapport, attendu qu'il n'existe actuellement aucune réglementation visant à garantir les normes communautaires de protection des données dans le cadre de l'échange de données avec d'autres continents. La sphère de sécurité constitue au moins une amorce de garantie de la protection des données au-delà des frontières de l'UE également."@fr6
"Concordo con la relazione Paciotti sull’accordo dell’“approdo sicuro”, benché questo non consenta di risolvere i problemi transatlantici inerenti alla protezione dei dati. Infatti:
La vendita a terzi di dati sulla clientela è ancora possibile, con qualche accorgimento, anche nell’ambito dell’“approdo sicuro”, senza che il cliente debba dichiarare il proprio consenso.
Anche se con l’accordo si riuscissero a definire vaghi requisiti in materia di protezione dei dati, non è chiaro cosa accada in caso di violazione di tali requisiti da parte delle imprese. Possono essere denunciate? Devono risarcire i danni?
Resta da vedere in quale misura i cittadini dell’Unione possano effettivamente far valere i propri diritti contemplati nell’accordo “approdo sicuro”, a maggior ragione in quanto i tribunali competenti per le imprese statunitensi si trovano negli Stati Uniti e sono quindi più forti del singolo cittadino europeo.
Convengo tuttavia che attualmente non esiste alcuna normativa per promuovere l’osservanza dei requisiti comunitari di protezione dei dati nello scambio di dati con altri continenti. L’“approdo sicuro” costituisce almeno un inizio per garantire la protezione dei dati anche oltre le frontiere comunitarie."@it9
".
Ik stem voor het verslag-Paciotti over de overeenkomst inzake “veilige havens”, hoewel de transatlantische problemen op het gebied van gegevensbescherming daarmee niet zijn opgelost. Immers:
Met behulp van enige trucs is het ook in het kader van de “veilige havens” nog mogelijk klantgegevens aan derden te verkopen zonder dat de klant toestemming hoeft te geven.
Men is er weliswaar in geslaagd in het akkoord bepaalde normen voor gegevensbescherming te definiëren, maar het blijft onduidelijk wat er precies gebeurt als een bedrijf deze normen overschrijdt. Kunnen bedrijven dan worden vervolgd? Moeten zij een schadevergoeding betalen?
Het wordt in het midden gelaten hoe mensen uit de EU hun in de “veilige havens-overeenkomst” vastgelegde rechten kunnen doen gelden. Amerikaanse bedrijven vallen immers onder de rechtsbevoegdheid van Amerikaanse rechtbanken, en trekken daarmee aan het langste eind tegenover iemand uit Europa.
Desondanks stem ik voor dit verslag omdat er momenteel helemaal geen regeling bestaat om Europese normen inzake gegevensbescherming in het dataverkeer met andere continenten veilig te stellen. De “veilige havens” zijn tenminste een begin om gegevensbescherming ook buiten de grenzen van de EU te garanderen."@nl2
"Concordo com o relatório Paciotti sobre o acordo “Portos Seguros”, embora isso não resolva os problemas da protecção de dados no plano transatlântico, pois:
Ainda é possível, com alguns truques, vender dados de clientes a terceiros também no âmbito dos “portos seguros”, sem o assentimento expresso desses clientes.
Mesmo que a convenção consiga definir normas vagas de protecção de dados, não se sabe o que aconteceria em caso de violação daquelas normas por parte de empresas. Poderão ser processadas? Terão de pagar indemnizações?
Fica por esclarecer em que medida os cidadãos da UE podem fazer valer os seus direitos consagrados no “Acordo dos Portos Seguros”; sobretudo porque o tribunal competente para as empresas americanas tem a sua sede nos Estados Unidos, pelo que estas levam vantagem em relação às pessoas singulares europeias.
Apesar disso, exprimo a minha concordância, porquanto actualmente não existem regras, tais como as normas europeias para a protecção de dados, que assegurem a troca de dados com outros continentes. Os “Portos Seguros” são, pelo menos, um começo no sentido de garantir a protecção dos dados para além das fronteiras da UE."@pt11
"Jag röstar för Paciottibetänkandet om överenskommelsen om de "säkra hamnarna", trots att de transatlantiska problemen med dataskydd därmed inte kommer att ha lösts. Nämligen därför att:
Det är fortfarande möjligt att med hjälp av egna trick sälja kunddata till tredje part även inom ramen för de "säkra hamnarna", utan att kunden behöver förklara sig införstådd med detta.
Även om avtalet är framgångsrikt i att definiera vaga dataskyddsstandarder så står det inte klart vad exakt som kan inträffa när företag kränker dessa standarder. Kan de åtalas? Tvingas de betala skadestånd?
Det förblir en öppen fråga i vilken mån människor från EU verkligen kan bevaka sina rättigheter vilka är fastslagna i överenskommelsen om de "säkra hamnarna"; i synnerhet som laga domstol för nordamerikanska företag ligger i USA och de därmed har övertaget över europeiska enskilda personer.
Jag väljer ändå att rösta för, eftersom det för tillfället inte finns några regler alls för hur EU-standarden för dataskydd skall kunna säkras i datautbytet med andra kontinenter. De "säkra hamnarna" är åtminstone en början för att säkra dataskyddet även över EU:s gränser."@sv13
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
"DE"8
"Schröder, Ilka (Verts/ALE ),"5,8,12,7
|
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples