Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2000-07-05-Speech-3-030"
| Predicate | Value (sorted: default) |
|---|---|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.20000705.2.3-030"4
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:speaker | |
| lpv:spoken text |
"Herr Präsident, Herr Präsident Duisenberg, Herr Kommissar, liebe Kolleginnen und Kollegen! Es ist zehn Jahre her, daß wir in der ersten Stunde der Währungsunion mit der ersten Stufe begonnen haben. Heute bilanzieren wir einen Jahresbericht, der durchaus von einer erfolgreichen Geldpolitik ausgehen kann. Die Europäische Zentralbank hat institutionell, organisatorisch und geldpolitisch umsichtig und wegweisend gehandelt, auch wenn man nicht mit allen Entscheidungen der EZB einverstanden sein muß.
Mehr kann allerdings noch getan werden, um die Transparenz der Geldpolitik zu fördern. Dabei geht es nicht allein um eine verbesserte Kommunikation, sondern es geht um eine verbesserte Erklärung. Herr Präsident Duisenberg, daher bin ich froh, daß Sie heute noch einmal zugesagt haben, daß wir die Inflationsprognosen bekommen und daß die Veröffentlichung der ökonometrischen Modelle Fortschritte machen wird. Natürlich wünsche ich mir immer noch, daß wir die summarischen Sitzungsprotokolle doch bekommen, um auch allen Argumenten nachgehen zu können.
Der Jahresbericht sagt sehr deutlich, daß der Euro sich international durchgesetzt hat und heute schon die zweitwichtigste Währung der Welt ist. Er unterstreicht auch sehr deutlich, daß die Europäische Zentralbank ihrem vorrangigen Ziel gerecht geworden ist, Preisstabilität zu gewährleisten.
Nun meine ich allerdings, daß das sekundäre Ziel der Europäischen Zentralbank heute uns allen noch nicht ganz klar ist. Schließlich ist die Inflationsrate trotz der gestiegenen Ölpreise niedrig und unter Kontrolle. Das ist übrigens ganz anders als zur Zeit der Ölkrise in den siebziger Jahren. Von daher muß die Europäische Zentralbank endlich deutlich machen, wie und unter welchen Bedingungen sie die Wirtschaftspolitik der Union und die Ziele des Wirtschaftswachstums und der Beschäftigung unterstützen will. Schließlich ist das Geld für die Menschen da und nicht die Menschen für das Geld. Von daher müssen in der Tat die makroökonomischen Rahmenbedingungen unterstützt werden, auch durch einen Beitrag der Europäischen Zentralbank.
Bis heute ist die EZB die Erklärung schuldig geblieben, warum die Definition der Preisstabilität in der Eurozone strikter ausfällt als in den USA und warum der junge europäische Wachstumsprozeß nicht stärker von ihr geschützt wird. Europa braucht ein hohes nachhaltiges Wachstum für einen längeren Zeitraum, wenn die Arbeitslosigkeit erfolgreich bekämpft werden soll. Vollbeschäftigung ist schließlich endlich wieder möglich. Eine stabilitätsorientierte Geldpolitik der EZB kann sehr wohl Investitions- und Wachstumsimpulse auslösen und damit ihren konkreten Beitrag zu einem echten, angemessenen und ausgewogenen
leisten.
Welchen Beitrag kann und will die EZB leisten? Warum folgt sie nicht dem Beispiel der amerikanischen Notenbank bei der Unterstützung des wirtschaftlichen Aufschwungs? Oder kann es sein – darauf hätte ich gerne eine Antwort –, daß die Europäische Zentralbank Wachstumsraten von mehr als 3 % ablehnt, weil sie in ihnen eine stabilitätspolitische Gefahr sieht?"@de7
|
| lpv:spokenAs | |
| lpv:translated text |
"Hr. formand, hr. formand Duisenberg, hr. kommissær, kære kolleger, det er 10 år siden, at vi i Den Monetære Unions første tid indledte den første fase. I dag gør vi status over en årsberetning, som helt bestemt kan gå ud fra en vellykket pengepolitik. Organisatorisk, pengepolitisk og som institution har Den Europæiske Centralbank handlet med omtanke og været retningsvisende, også selv om man ikke behøver at være enig i alle ECB's beslutninger.
Men der kan dog stadig gøres mere for at fremme gennemskueligheden i pengepolitikken. Det drejer sig i den forbindelse ikke alene om at forbedre kommunikationen, men om at forbedre forklaringen. Hr. formand Duisenberg, det glæder mig derfor, at De i dag endnu en gang har lovet, at vi får prognoserne vedrørende inflationen, og at offentliggørelsen af de økonometriske modeller vil gøre fremskridt. Jeg ønsker mig selvfølgelig stadigvæk, at vi alligevel får de summariske mødereferater, så vi også kan følge op på alle argumenter.
Årsberetningen siger meget klart, at euroen er slået igennem internationalt og i dag allerede er verdens næstvigtigste valuta. Den understreger også meget klart, at Den Europæiske Centralbank har opfyldt sin fornemmeste målsætning, nemlig at sikre prisstabilitet.
Men nu er jeg af den mening, at ingen af os i dag er helt klar over, hvad Den Europæiske Centralbanks sekundære mål er. Til trods for de stigende oliepriser er inflationsraten jo lav og under kontrol. Det er i øvrigt helt anderledes end under oliekrisen i halvfjerdserne. Derfor må Den Europæiske Centralbank endelig præcisere, hvordan og under hvilke betingelser den vil støtte Unionens økonomiske politikker og målene med henblik på at skabe økonomisk vækst og beskæftigelse. Pengene er der nu en gang for menneskenes skyld, menneskene er der ikke for pengenes skyld. Derfor må de makroøkonomiske rammebetingelser virkelig støttes, også med et bidrag for Den Europæiske Centralbank.
Til dato skylder ECB os stadig en forklaring på, hvorfor prisstabilitet defineres mere strikt i eurozonen end i USA, og hvorfor den unge europæiske vækstproces ikke beskyttes stærkere af ECB. Europa har brug for en høj vedvarende vækst over en længere periode, hvis bekæmpelsen af arbejdsløsheden skal lykkes. Immervæk er det jo nu igen muligt at skabe fuld beskæftigelse. En stabilitetsorienteret pengepolitik fra ECB's side kan meget vel udløse investerings- og vækstimpulser, og dermed kan ECB yde et konkret bidrag til et ægte, rimeligt og harmonisk
.
Hvilket bidrag kan og vil ECB yde? Hvorfor følger den ikke den amerikanske centralbanks eksempel med hensyn til at støtte det økonomiske opsving? Eller kan det skyldes - og det vil jeg gerne have et svar på - at Den Europæiske Centralbank afviser vækstrater på over 3%, fordi den heri ser en stabilitetspolitisk risiko?"@da1
"Κύριε Πρόεδρε, κύριε Πρόεδρε Duisenberg, κύριε Επίτροπε, αγαπητοί συνάδελφοι, έχουν ήδη περάσει δέκα χρόνια από τη γένεση της νομισματικής ένωσης, όταν δηλαδή κάναμε το πρώτο βήμα. Σήμερα αξιολογούμε μιαν ετήσια έκθεση που οπωσδήποτε μπορεί να στηριχθεί σε μια επιτυχή νομισματική πολιτική. Οι ενέργειες της Ευρωπαϊκής Κεντρικής Τράπεζας στον θεσμικό, τον οργανωτικό και τον νομισματικό τομέα ήταν πολύ προσεκτικές και πρωτοπόρες, ακόμα και αν δεν συμφωνεί κανείς με όλες της τις αποφάσεις.
Μπορούν ωστόσο να γίνουν ακόμα περισσότερα πράγματα για την ενίσχυση της διαφάνειας της νομισματικής πολιτικής. Εδώ το ζητούμενο δεν είναι μόνο η βελτιωμένη επικοινωνία, αλλά οι βελτιωμένες εξηγήσεις. Κύριε Πρόεδρε Duisenberg, χάρηκα ιδιαιτέρως που σήμερα μας διαβεβαιώσατε για άλλη μια φορά πως θα μας κοινοποιείτε τις προγνώσεις για τον πληθωρισμό και ότι θα σημειωθεί πρόοδος στη δημοσιοποίηση των οικονομομετρικών υποδειγμάτων. Φυσικά εξακολουθώ να εύχομαι να είχαμε στη διάθεσή μας τα συνοπτικά πρακτικά των συνεδριάσεων, ώστε να μπορούμε να παρακολουθούμε όλα τα επιχειρήματα.
Η ετήσια έκθεση επισημαίνει με απόλυτη σαφήνεια ότι το ευρώ έχει επιβληθεί διεθνώς, καθώς και ότι σήμερα αποτελεί ήδη το δεύτερο σε σημασία νόμισμα στον κόσμο. Τονίζει επίσης σαφέστατα ότι η Κεντρική Τράπεζα ανταποκρίθηκε στον πρωταρχικό της στόχο, δηλαδή στη διασφάλιση της σταθερότητας των τιμών.
Κατά την άποψή μου όμως, ο δευτερεύων στόχος της ΕΚΤ δεν έχει ακόμα καταστεί σε όλους μας απόλυτα σαφής. Σε τελική ανάλυση το ποσοστό του πληθωρισμού έχει παραμένει χαμηλό και βρίσκεται υπό έλεγχο παρά την αύξηση των τιμών πετρελαίου. Τα πράγματα είναι εντελώς διαφορετικά από την πετρελαϊκή κρίση της δεκαετίας του '70. Επομένως η ΕΚΤ πρέπει επιτέλους να καταστήσει σαφές πώς και υπό ποίους όρους θα υποστηρίξει αφενός την οικονομική πολιτική της Ευρωπαϊκής Ένωσης και αφετέρου την οικονομική ανάπτυξη και την απασχόληση. Σε τελική ανάλυση τα χρήματα υπάρχουν για να χρησιμεύουν στους ανθρώπους και όχι αντίστροφα. Κατά συνέπεια θα πρέπει να υποστηριχθούν και στην πραγματικότητα οι μακροοικονομικοί όροι πλαίσιο και με τη συμβολή της ΕΚΤ.
Ακόμα μέχρι σήμερα η ΕΚΤ μας οφείλει μιαν εξήγηση στο ερώτημα γιατί ο ορισμός της σταθερότητας των τιμών είναι αυστηρότερος στη ζώνη του ευρώ παρά στις ΗΠΑ και γιατί η ίδια δεν προστατεύει περισσότερο τη νεαρή ευρωπαϊκή οικονομική ανάπτυξη. Η Ευρώπη χρειάζεται υψηλή και αειφόρο ανάπτυξη για να καταπολεμηθεί επιτυχώς η ανεργία. Έχει επιτέλους καταστεί και πάλι δυνατή η πλήρης απασχόληση. Η άσκηση νομισματικής πολιτικής της ΕΚΤ που να προσανατολίζεται προς τη σταθερότητα μπορεί ασφαλώς να δώσει ωθήσεις για επενδύσεις και οικονομική ανάπτυξη και κατά συνέπεια να συμβάλει συγκεκριμένα σε έναν πραγματικό, αρμόζοντα και εξισορροπημένο εκ των προτέρων συντονισμό των πολιτικών.
Ποια είναι λοιπόν η συμβολή που μπορεί και θέλει να προσφέρει η ΕΚΤ; Γιατί δεν ακολουθεί το παράδειγμα της αμερικανικής Κεντρικής Τράπεζας στην υποστήριξη της οικονομικής ανάκαμψης; Είναι άραγε δυνατόν η ΕΚΤ να απορρίπτει ρυθμούς ανάπτυξης μεγαλύτερους του 3%, επειδή διακρίνει σε αυτούς κάποιους κινδύνους για την πολιτική σταθερότητας; Σε αυτό θα ήθελα μιαν απάντηση."@el8
". – Mr President, Mr Duisenberg, Commissioner, ladies and gentlemen, it is ten years now since the inception of monetary union. Today we are reviewing an annual report based on a successful monetary policy. In institutional, organisational and monetary policy terms, the European Central Bank has acted prudently while showing the way forward, even if not everyone would agree with all the decisions made by the ECB.
However, more could be done to improve the transparency of monetary policy. This is not just a question of improving communication, it is also a matter of providing clearer explanations. That is why I am pleased, Mr Duisenberg, that you have today promised once again that we will get inflation forecasts and that progress will be made with publishing the econometric models. And of course I would still like us to see the summary minutes of meetings, so that we can follow all the arguments.
The annual report states very clearly that the euro has made its mark at international level and is already the second most important currency in the world. The report also clearly emphasises that the European Central Bank has achieved its priority objective of ensuring price stability.
However, it seems to me that the ECB’s secondary objective is not yet totally clear to everyone. After all, the rate of inflation is low and under control despite the increase in oil prices. This is very different to the situation prevailing at the time of the oil crisis in the 1970s. The ECB must therefore finally make it clear how and subject to what conditions it intends to support the Union’s economic policy and the objectives of achieving economic growth and employment. After all, money exists to serve people, and not the other way round. For that reason support is needed for the macroeconomic framework, and the ECB has a role to play here.
As yet, the ECB has still not provided an explanation as to why price stability is more strictly defined in the euro area than in the US, and why it does not provide greater protection for the fledgling European growth process. Europe needs a sustained period of high growth if we are to successfully combat unemployment. After all, full employment is once again a possibility at last. An ECB stability-oriented monetary policy has every chance of giving an impulse to investment and growth, and thus making a real contribution to achieving an appropriate and properly balanced policy mix.
What contribution can the ECB make, and does it intend to make? Why does it not follow the example set by the US Federal Reserve Bank in supporting the upturn in the economy? Or could it be – and I would like an answer to this – that the European Central Bank is opposed to growth rates of over 3% because it thinks they could jeopardise its stability policy?"@en3
"Arvoisa puhemies, arvoisa puheenjohtaja Duisenberg, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, nyt on kulunut kymmenen vuotta siitä, kun aloitimme rahaliiton ensimmäisen vaiheen sen ensimmäisinä hetkinä. Nyt teemme tilinpäätöstä vuosikertomuksesta, jonka pohjana on ollut onnistunut rahapolitiikka. Euroopan keskuspankki on toiminut institutionaalisesti, organisaationa ja rahapoliittisesti harkiten ja tiennäyttäjänä, vaikka sen kaikista päätöksistä ei voidakaan olla samaa mieltä.
Rahapolitiikan avoimuuden edistämiseksi voidaan kuitenkin tehdä vieläkin enemmän. Siinä ei ole kyse ainoastaan viestinnän parantamisesta, vaan selitysten parantamisesta. Arvoisa puheenjohtaja Duisenberg, siksi olen iloinen, että olette tänään jälleen kerran sanonut suoraan, että saamme kyllä inflaatioennusteet ja että ekonometristen mallien julkaisussa edistytään. Tietenkin toivon yhä, että saamme lyhennetyt istuntopöytäkirjat, jotta voimme sitten seurata kaikkia muita käsiteltyjä aiheita.
Vuosikertomuksessa todetaan selvästi, että euro on tehnyt kansainvälisen läpimurron ja että se on nyt jo maailman toiseksi tärkein valuutta. Siinä myös korostetaan sangen selvästi sitä, että Euroopan keskuspankki on pysynyt ensisijaisessa tavoitteessaan taata hintojen vakaus.
Nyt olen kuitenkin sitä mieltä, että Euroopan keskuspankin toissijainen tavoite ei ole nykyään kaikille vielä täysin selvä. Inflaatiolukemat ovat loppujen lopuksi alhaiset ja hallinnassa öljyn kohonneista hinnoista huolimatta. Tilanne on ylipäätään aivan erilainen kuin 1970-luvulla öljykriisin aikoihin. Euroopan keskuspankin on lopultakin selvitettävä, miten ja millä ehdoilla se haluaa tukea talouskasvun ja työllisyyden tavoitteita. Rahahan on loppujen lopuksi ihmisiä varten eivätkä ihmiset rahaa varten. Siksi makrotaloudellisia reunaehtoja on tosiaankin tuettava, myös Euroopan keskuspankin omalta osaltaan.
EKP on ollut näihin aikoihin asti selityksen velkaa, miksi hintojen vakauden määrittely sujuu euroalueella jäykemmin kuin Yhdysvalloissa ja miksi EKP ei suojele voimakkaammin Euroopan nuorta kasvuprosessia. Eurooppa tarvitsee korkeaa, pysyvää kasvua pitkäksi ajanjaksoksi, mikäli työttömyyden torjumisessa on määrä onnistua. Täystyöllisyyshän on loppujen lopuksi nyt vihdoinkin mahdollista. EKP:n vakautukseen perustuvalla rahapolitiikalla voidaan varsin hyvin saada aikaan investointi- ja kasvuimpulsseja ja siten edistää konkreettisesti aitoa, riittävää ja tasapainoista politiikkaa
Millaisen osuuden EKP voi ja haluaa tehdä? Miksi se ei seuraa USA:n keskuspankin esimerkkiä talouden noususuhdanteen tukemisessa? Tai voiko olla kyse siitä, että – tähän haluaisin mielelläni vastauksen – Euroopan keskuspankki ei hyväksy yli 3 prosentin kasvulukuja, koska näkee niissä vakauspolitiikkaa uhkaavan vaaratekijän?"@fi5
"Monsieur le Président, Monsieur le Président Duisenberg, Monsieur le Commissaire, chers collègues, dix ans se sont écoulés depuis que nous avons entamé la première phase de l'union monétaire. Aujourd'hui, nous dressons le bilan d'un rapport annuel qui peut faire état d'une politique monétaire couronnée de succès. Du point de vue institutionnel, organisationnel et en matière de politique monétaire, la Banque centrale européenne a agi d'une manière prudente tout en ouvrant des perpectives, même si on ne doit pas être d'accord avec toutes ses décisions.
Il est toutefois possible d'en faire encore davantage pour promouvoir la transparence de la politique monétaire. À cet égard, il ne s'agit pas uniquement d'une amélioration de la communication, mais d'une amélioration des explications. C'est pourquoi, Monsieur le Président Duisenberg, je me réjouis que vous vous soyez à nouveau engagé aujourd'hui à nous remettre les prévisions d'inflation et à réaliser des progrès pour ce qui est de la publication des modèles économétriques. Naturellement, je continue à souhaiter que nous recevions quand même les procès-verbaux résumés des réunions afin de pouvoir examiner tous les arguments.
Le rapport annuel stipule très clairement que l'euro s'est imposé sur le plan international et qu'il représente aujourd'hui déjà la deuxième plus importante monnaie du monde. Il souligne aussi très nettement que la Banque centrale européenne a satisfait à son objectif prioritaire consistant à préserver la stabilité des prix.
Je pense néanmoins que l'objectif secondaire de la Banque centrale européenne n'est pas encore très clair pour nous tous actuellement. Somme toute, le taux d'inflation est faible et sous contrôle, malgré l'augmentation des prix pétroliers. C'est du reste une situation totalement autre qu'à l'époque de la crise pétrolière des années soixante-dix. C'est pourquoi la Banque centrale européenne doit enfin expliquer clairement comment et sous quelles conditions elle compte soutenir la politique économique de l'Union et les objectifs de la croissance monétaire et de l'emploi. En définitive, l'argent doit servir les citoyens et non l'inverse. Par conséquent, les conditions macro-économiques de base doivent de fait être favorisées, et ce, également via une contribution de la Banque centrale européenne.
Jusqu'à présent, la BCE n'a pas fourni d'explication quant à savoir pourquoi la définition de la stabilité des prix était plus stricte dans la zone euro qu'aux États-Unis et pourquoi le jeune processus de croissance européen ne jouissait pas d'une plus grande protection de sa part. L'Europe a besoin d'une croissance importante et durable sur une plus longue période si nous voulons lutter efficacement contre le chômage. Le plein emploi est enfin à nouveau possible. Une politique monétaire de la BCE orientée sur la stabilité peut très bien être génératrice d'investissements et de croissance et ainsi contribuer concrètement à un dosage des politiques véritable, approprié et équilibré.
Quelle contribution la BCE peut-elle et veut-elle apporter ? Pourquoi ne suit-elle pas l'exemple de la banque centrale américaine en ce qui concerne le soutien de l'expansion économique ? Ou se peut-il - je voudrais une réponse à cette question - que la Banque centrale européenne refuse des taux de croissance supérieurs à 3 % parce qu'elle y perçoit une menace pour la politique de stabilité ?"@fr6
"Signor Presidente, signor Presidente Duisenberg, signor Commissario, onorevoli colleghi, sono passati dieci anni da quando abbiamo dato inizio, con la sua nascita, alla prima fase dell’Unione monetaria. Oggi stiamo esaminando un rapporto annuale che può dirsi basato su una politica monetaria efficace. Va riconosciuto che la Banca centrale europea, a livello istituzionale, organizzativo e di politica monetaria, ha agito con cautela e fungendo da guida, anche se non sempre ci siamo trovati d’accordo con le decisioni adottate.
Tuttavia si può fare di più per promuovere la trasparenza in materia di politica monetaria. Non si tratta soltanto di comunicare meglio, bensì di fornire spiegazioni migliori. Per questo motivo sono lieta, Presidente Duisenberg, che lei abbia ribadito che riceveremo le previsioni sull’inflazione e che la pubblicazione dei modelli econometrici sta facendo progressi. Mi auguro che sia possibile ottenere i processi verbali riassuntivi per essere in grado di seguire tutti gli argomenti trattati.
Dal rapporto annuale risulta con estrema chiarezza che l’euro si è affermato a livello internazionale e che attualmente è già la seconda moneta del mondo. Viene inoltre chiaramente sottolineato che la Banca centrale europea ha raggiunto il suo obiettivo prioritario di garantire la stabilità dei prezzi.
Tuttavia ritengo che l’obiettivo secondario della Banca centrale europea oggi non sia ancora del tutto chiaro. In fin dei conti il tasso d’inflazione è basso e sotto controllo, nonostante il rincaro dei prezzi del petrolio. Del resto la situazione è molto diversa rispetto a quella della crisi petrolifera degli anni ‘70. Pertanto la Banca centrale europea deve finalmente chiarire come e a quali condizioni vuole sostenere la politica economica dell’Unione e gli obiettivi di crescita economica e occupazionale. Infine i soldi devono essere al servizio delle persone e non il contrario. Pertanto le condizioni macroeconomiche di base devono di fatto essere sostenute anche attraverso un contributo della Banca centrale europea.
Finora la Banca centrale europea non ha fornito alcuna spiegazione del perché la definizione di stabilità dei prezzi nella zona dell’euro dev’essere più rigorosa che negli Stati Uniti e del perché essa non tuteli in misura maggiore il recente processo europeo di crescita. L’Europa ha bisogno di una crescita sostenibile elevata per un lungo periodo, se vogliamo che la lotta alla disoccupazione abbia successo. La piena occupazione è finalmente ridiventata un obiettivo raggiungibile. Una politica monetaria della Banca centrale europea orientata verso la stabilità può dare senz’altro impulso agli investimenti e alla crescita e di conseguenza offrire un contributo concreto ad un vero
adeguato ed equilibrato.
Qual è il contributo che la Banca centrale può e vuole dare? Perché non segue l’esempio della banca d’emissione statunitense nel sostegno allo sviluppo economico? O forse – e gradirei avere una risposta al riguardo – la Banca centrale europea rifiuta tassi di crescita superiori al 3 percento perché li considera un pericolo per la politica di stabilità?"@it9
". – Mr President, Mr Duisenberg, Commissioner, ladies and gentlemen, it is ten years now since the inception of monetary union. Today we are reviewing an annual report based on a successful monetary policy. In institutional, organisational and monetary policy terms, the European Central Bank has acted prudently while showing the way forward, even if not everyone would agree with all the decisions made by the ECB.
However, more could be done to improve the transparency of monetary policy. This is not just a question of improving communication, it is also a matter of providing clearer explanations. That is why I am pleased, Mr Duisenberg, that you have today promised once again that we will get inflation forecasts and that progress will be made with publishing the econometric models. And of course I would still like us to see the summary minutes of meetings, so that we can follow all the arguments.
The annual report states very clearly that the euro has made its mark at international level and is already the second most important currency in the world. The report also clearly emphasises that the European Central Bank has achieved its priority objective of ensuring price stability.
However, it seems to me that the ECB’s secondary objective is not yet totally clear to everyone. After all, the rate of inflation is low and under control despite the increase in oil prices. This is very different to the situation prevailing at the time of the oil crisis in the 1970s. The ECB must therefore finally make it clear how and subject to what conditions it intends to support the Union’s economic policy and the objectives of achieving economic growth and employment. After all, money exists to serve people, and not the other way round. For that reason support is needed for the macroeconomic framework, and the ECB has a role to play here.
As yet, the ECB has still not provided an explanation as to why price stability is more strictly defined in the euro area than in the US, and why it does not provide greater protection for the fledgling European growth process. Europe needs a sustained period of high growth if we are to successfully combat unemployment. After all, full employment is once again a possibility at last. An ECB stability-oriented monetary policy has every chance of giving an impulse to investment and growth, and thus making a real contribution to achieving an appropriate and properly balanced policy mix.
What contribution can the ECB make, and does it intend to make? Why does it not follow the example set by the US Federal Reserve Bank in supporting the upturn in the economy? Or could it be – and I would like an answer to this – that the European Central Bank is opposed to growth rates of over 3% because it thinks they could jeopardise its stability policy?"@lv10
"Mijnheer de Voorzitter, mijnheer Duisenberg, mijnheer de commissaris, waarde collega's, tien jaar geleden was de monetaire unie net geboren en begonnen wij aan de eerste fase. Nu evalueren wij het jaarverslag van een bank die zonder meer op een succesvol monetair beleid kan bogen. De Europese Centrale Bank is institutioneel, organisatorisch en ten aanzien van het monetair beleid omzichtig en richtinggevend te werk gegaan, ook al kan men over sommige beslissingen van de ECB misschien van mening verschillen.
Er kan echter nog meer worden gedaan om de transparantie van het monetair beleid te verbeteren. Het gaat daarbij niet alleen om betere communicatie, maar ook om een betere uitleg. Ik ben daarom erg blij, mijnheer Duisenberg, dat u vandaag nog eens heeft beloofd dat wij inflatieramingen zullen krijgen en dat er schot zit in de publicatie van de econometrische modellen. Natuurlijk wil ik nog steeds graag dat wij ook de samengevatte notulen van uw vergaderingen ontvangen, om ook alle argumenten na te kunnen gaan.
In het jaarverslag staat heel duidelijk dat de euro internationaal terrein heeft gewonnen en nu al de op een na belangrijkste valuta ter wereld is. Het verslag benadrukt ook dat de Europese Centrale Bank aan haar voornaamste doelstelling, het garanderen van prijsstabiliteit, heeft voldaan.
Ik denk echter dat op het ogenblik niemand echt weet wat de secundaire doelstelling van de Europese Centrale Bank is. Ondanks de hogere olieprijzen is de inflatie tenslotte laag en onder controle. Dat is trouwens heel anders dan tijdens de oliecrisis in de zeventiger jaren. De Europese Centrale Bank moet daarom eindelijk duidelijk maken hoe en onder welke voorwaarden zij het economisch beleid van de Unie en de doelstellingen inzake economische groei en werkgelegenheid wil ondersteunen. Het geld dient immers de mens, en niet andersom. De economische randvoorwaarden moeten daarom worden verbeterd, en ook de Europese Centrale Bank dient daaraan bij te dragen.
De ECB heeft tot op heden niet uitgelegd waarom in de eurozone een strengere definitie van prijsstabiliteit wordt gehanteerd dan in de Verenigde Staten en waarom de bank de ontluikende economische groei in Europa niet meer beschermt. Om de werkloosheid met succes te kunnen bestrijden heeft Europa over een langere periode een sterke en duurzame economische groei nodig. Volledige werkgelegenheid is tenslotte eindelijk weer mogelijk. De ECB kan door een op stabiliteit gericht monetair beleid zeker de investeringen en de groei stimuleren, en daarmee een concrete bijdrage aan een echte, passende en uitgebalanceerde
leveren.
Welke bijdrage kan en wil de ECB leveren? Waarom volgt zij niet het voorbeeld van de Amerikaanse centrale bank bij de ondersteuning van de economische opleving? Of is het misschien zo – en op die vraag zou ik graag een antwoord krijgen – dat de Europese Centrale Bank groeicijfers boven de 3% afwijst omdat zij daarin een risico voor het stabiliteitsbeleid ziet?"@nl2
"Senhor Presidente, Senhor Presidente Duisenberg, Senhor Comissário, caros colegas, já lá vão dez anos desde que, na primeira hora da União Monetária, demos início à primeira etapa. Hoje fazemos o balanço com um relatório anual que pode inteiramente tomar como ponto de partida uma política monetária bem sucedida. O Banco Central Europeu actuou de modo cauteloso e precursor sob o ponto de vista institucional, organizativo e da política monetária, mesmo que possamos não estar de acordo com todas as suas decisões.
Efectivamente, ainda se pode fazer mais para aumentar a transparência da política monetária. Não se trata apenas de uma melhor comunicação, mas também de um melhor esclarecimento. Estou, portanto, satisfeita Senhor Presidente Duisenberg, por hoje aqui se ter comprometido mais uma vez em nos fornecer os prognósticos sobre a inflação e por a publicação dos modelos econométricos estar a progredir. Naturalmente que desejo dispor ainda das actas das reuniões para poder analisar todos os argumentos.
O relatório anual afirma muito claramente que o euro se impôs internacionalmente e que hoje é já a segunda moeda mais importante do mundo. Sublinha igualmente de modo muito claro que o Banco Central Europeu fez jus ao seu objectivo prioritário de garantir a estabilidade dos preços.
No entanto, acho que o objectivo secundário do Banco Central Europeu ainda não é hoje, para todos nós, completamente claro. É preciso não esquecer que a taxa de inflação, apesar do aumento dos preços do petróleo, é baixa e encontrase sob controlo. Tratase aliás de uma situação inteiramente diferente da do tempo da crise do petróleo, nos anos setenta. Assim sendo, o Banco Central Europeu deve finalmente esclarecer como e em que condições pretende apoiar a política económica da União e os objectivos do crescimento da economia e do emprego. É preciso não esquecer que o dinheiro existe para as pessoas e não as pessoas para o dinheiro. Nesta perspectiva, as condições de enquadramento macroeconómicas devem ser efectivamente apoiadas, inclusive através do contributo do Banco Central Europeu.
Até hoje, o BCE devenos um esclarecimento sobre o motivo por que a definição da estabilidade dos preços é mais rigorosa na zona euro do que nos EUA e por que razão o jovem processo de crescimento europeu não é por si apoiado mais fortemente. Para que o desemprego possa ser combatido com êxito, a Europa necessita de um elevado crescimento sustentável durante um período de tempo mais longo. O pleno emprego volta finalmente a ser possível. Uma política monetária do BCE orientada para a estabilidade pode perfeitamente desencadear impulsos de investimento e de crescimento, prestando assim um contributo concreto para um policy mix autêntico, correcto e equilibrado.
Que contributo pode e quer dar o BCE? Porque não segue ele o exemplo do Banco Central americano no apoio ao desenvolvimento económico? Ou será que – gostaria muito de obter uma resposta a este respeito – o Banco Central Europeu declina taxas de crescimento superiores a 3% porque vê nelas um perigo para a política de estabilidade?"@pt11
"Herr talman, ordförande Duisenberg, herr kommissionär, kära kolleger! Det har gått tio år sedan vi tog det första spadtaget i den ekonomiska och monetära unionens första timme. I dag avlägger vi en ekonomisk årsrapport som verkligen har en framgångsrik finanspolitik att utgå ifrån. Europeiska centralbanken har handlat institutionellt, organisatoriskt och penningpolitiskt försiktigt och vägvisande, även om man inte behöver vara införstådd med alla Europeiska centralbankens beslut.
Dock finns det mer som kan göras för att öka insynen i finanspolitiken. Då handlar det inte enbart om förbättrad kommunikation, utan det handlar om förbättrad deklaration. Ordförande Duisenberg, jag är därför glad att ni i dag återigen har sagt ja till att vi får tillgång till inflationsprognoserna samt att det kommer att göras framsteg vad gäller publiceringen av den ekonometriska modellen. Naturligtvis önskar jag fortfarande att vi skall få de summariska mötesprotokollen trots allt för att också kunna förstå alla argument.
Årsrapporten visar mycket tydligt att euron har hävdat sig internationellt och redan i dag är världens näst viktigaste valuta. Den understryker också mycket tydligt att Europeiska centralbanken har gjort rättvisa åt sitt främsta mål att garantera prisstabilitet.
Nu menar jag emellertid att Europeiska centralbankens sekundära mål fortfarande inte står helt klart för oss alla i dag. När allt kommer omkring är inflationstakten låg och under kontroll trots de höjda oljepriserna. Detta är för övrigt något helt annorlunda än under oljekrisen på 1970-talet. Därför måste Europeiska centralbanken äntligen göra klart för hur och på vilka villkor den vill stödja unionens ekonomiska politik samt målen för den ekonomiska tillväxten och sysselsättningen. Till syvende och sist är pengarna till för människorna och inte människorna för pengarna. Därför måste de makroekonomiska ramvillkoren stödjas i handling, även genom ett bidrag från Europeiska centralbanken.
Ännu i dag är ECB skyldig en förklaring varför definitionen av prisstabilitet är striktare i euroområdet än i USA och varför den unga europeiska tillväxtprocessen inte skyddas mer av banken. Europa behöver en hög långsiktig tillväxt för en längre tidsrymd om arbetslösheten skall kunna bekämpas framgångsrikt. Full sysselsättning är faktiskt äntligen möjlig igen. En stabilitetsorienterad finanspolitik från ECB kan mycket väl utlösa investerings- och tillväxtimpulser och därmed lämna sitt konkreta bidrag till en äkta, rimlig och balanserad
.
Vilket bidrag är det som ECB kan och vill lämna? Varför följer man inte den amerikanska centralbankens exempel när det gäller stödet till det ekonomiska uppsvinget? Eller kan det vara så – det skulle jag gärna vilja ha svar på – att Europeiska centralbanken tillbakavisar tillväxttakter på mer än 3 procent eftersom man i detta ser en stabiliseringspolitisk risk?"@sv13
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
", talous- ja raha-asioiden valiokunnan puheenjohtaja."5
"Randzio-Plath (PSE )"5,10,3,12
"policiy mix"2
"policy mix"13,1,7,9
|
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples