Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2000-07-04-Speech-2-126"
| Predicate | Value (sorted: default) |
|---|---|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.20000704.5.2-126"4
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:speaker | |
| lpv:spoken text |
"Monsieur le Président, 58 immigrés chinois, arrivés jusqu'à Douvres avec l'espoir d'une vie meilleure, sont donc morts dans des conditions atroces, au milieu de cageots de tomates. Comme vous tous, j'en ai été profondément choquée. En fait, le crime est quotidien aux frontières de l'Union européenne. N'oublions pas Yagine et Fodé, ces deux jeunes Guinéens qui voulaient voir Bruxelles, l'été dernier. Depuis le début de cette seule année, des dizaines de jeunes, originaires du Maghreb, sont morts noyés en tentant de gagner les côtes espagnoles. Quatorze Kurdes ont été asphyxiés dans les cales d'un ferry en feu à Patras. Des dizaines d'Albanais et de Tunisiens périssent avant d'atteindre l'Italie. Le bilan est effroyable. Il devrait être intolérable pour une Union européenne qui s'enorgueillit d'être basée sur la défense des droits de l'être humain.
Alors, comment l'arrêter ? C'est bien la question qui est posée. Le débat ouvert par le drame de Douvres s'est focalisé sur le trafic d'êtres humains et la répression des mafias qui organisent les filières clandestines. L'industrie des passeurs est effectivement florissante. On connaît depuis longtemps l'existence de réseaux criminels, tels les triades chinoises qui font de larges profits en transportant des personnes désespérées vers de prétendus paradis.
Il faut donc sanctionner durement les filières mafieuses, mais aussi les exploiteurs du travail illégal. Car il n'y a pas de filières d'immigration sans filières économiques. En France, des sans-papiers chinois sont ainsi contraints de travailler pendant des années dans des ateliers de confection, pour payer leur voyage. Ces esclaves modernes fournissent une main-d'œuvre bon marché à des secteurs entiers de l'économie. Des patrons organisent ainsi une délocalisation, à l'intérieur même du territoire européen.
Le dogme de la mondialisation libérale magnifie la libre circulation des marchandises et des capitaux, mais cherche à stopper celle des personnes. L'émigration, qu'elle soit motivée par l'oppression politique ou la misère, n'est que le reflet des déséquilibres planétaires, le symptôme d'un fossé Nord-Sud qui devient béant, et l'incitation à l'émigration est d'autant plus forte que les images de la prospérité occidentale envahissent les écrans du tiers-monde.
Or, la libre circulation que l'Europe a instituée est un droit fondamental, mais il est réservé à ses seuls ressortissants. Les non communautaires, quant à eux, ont vu leurs déplacements pavés d'embûches, avec le dispositif de Schengen et le mirage de l'immigration zéro. Tout cela n'a fait qu'alimenter les formes d'immigration illégale.
Une réponse européenne strictement répressive à la question de l'immigration consoliderait certainement le dispositif fortifié de l'Europe, mais laisserait de côté l'essentiel, la mise en commun des efforts et des partages au niveau mondial. Alors, un séminaire, Monsieur le Ministre, pourquoi pas ? Mais oui, à une politique d'immigration commune qui ne soit pas limitée au contrôle des frontières et aux contrôles suspicieux des migrants sur le territoire européen. Oui, à une politique d'immigration commune basée sur le principe de la liberté de circulation, l'amélioration du droit..."@fr6
|
| lpv:spokenAs | |
| lpv:translated text |
"Hr. formand, 58 kinesiske indvandrere, som var nået helt til Dover med håbet om et bedre liv, døde derefter under frygtelige forhold, omringet af kasser med tomater. Som alle blev jeg selv dybt chokeret. I virkeligheden foregår der dagligt forbrydelser ved Den Europæiske Unions grænser. Lad os ikke glemme Yadine og Fodé, de to unge guineanere, som ville se Bruxelles sidste sommer. Alene siden begyndelsen af i år er snesevis af unge fra Maghreb-landene druknet i forsøget på at nå den spanske kyst. 14 kurdere blev kvalt i lastrummene på en brændende færge i Patras. Snesevis af albanere og tunesere omkommer, før de når Italien. Statistikken er forfærdelig. Den burde være utålelig for en Europæisk Union, der praler med at bygge på forsvaret for menneskerettighederne.
Hvordan skal vi da standse det? Det er netop det store spørgsmål. Den debat, der blev sat i gang af dramaet i Dover, har fokuseret på menneskesmuglingen og på bekæmpelsen af de mafiaer, der organiserer den illegale virksomhed. Menneskesmuglerindustrien blomstrer virkelig. Man har længe kendt til eksistensen af de kriminelle netværk, såsom de kinesiske triader, der høster store fortjenester ved at transportere fortvivlede personer til påståede paradiser.
Man skal altså straffe mafiamiljøerne hårdt, men også dem, som udnytter den illegale arbejdskraft. For der fandtes ikke en indvandrerbranche, hvis ikke der fandtes økonomiske brancher. I Frankrig tvinges kinesiske papirløse indvandrere således til at arbejde i årevis på syværksteder for at betale deres rejse. Disse moderne slaver udgør billig arbejdskraft for hele sektorer af økonomien. Arbejdsgivere organiserer således tabet af lokalt præg, lige midt i europæisk territorium.
Dogmet om den liberale globalisering puster til den frie bevægelighed for varer og kapital, men søger at stoppe personers frie bevægelighed. Udvandring, hvad enten den er motiveret af politisk undertrykkelse eller fattigdom, er kun en spejling af planetens ubalance, symptomet på en kløft mellem Nord og Syd, som bliver mere og mere gabende stor, og tilskyndelsen til udvandring bliver stærkere og stærkere, i takt med at billederne af den vestlige overflod invaderer skærmene i den tredje verden.
Den frie bevægelighed, som Europa har indført, er en grundlæggende rettighed, men den er alene forbeholdt dets egne borgere. Folk uden for fællesskaberne har på deres side måttet se, hvordan der med Schengen-bestemmelserne og illusionen om nul-indvandring er blevet lagt sten i vejen for deres bevægelser. Altsammen ting, som kun har givet næring til de forskellige former for illegal indvandring.
Et strengt repressivt europæisk svar på spørgsmålet om indvandring ville helt sikkert konsolidere Europas defensive befæstning, men ville overse det væsentlige, nemlig at være fælles om aktiver og passiver på verdensplan. Så - et seminar, hr. minister, hvorfor ikke? Især hvis det tjener det formål at få en fælles indvandrerpolitk, som ikke indskrænker sig til kontrol ved grænserne og til mistænksom kontrol af indvandrere på europæisk territorium. Ja til en fælles indvandrerpolitik, som bygger på princippet om fri bevægelighed, forbedret ret til ..."@da1
"Herr Präsident, 58 chinesische Immigranten, die in der Hoffnung auf ein besseres Leben bis nach Dover gekommen waren, sind unter furchtbaren Bedingungen inmitten von Tomatenkisten ums Leben gekommen. Wie Sie alle bin auch ich tief erschüttert. An den Grenzen der Europäischen Union geschehen täglich Verbrechen. Vergessen wir die beiden jungen Guineer Yagine und Fodé nicht, die im letzten Sommer nach Brüssel wollten. Seit Beginn dieses Jahres sind schon allein Dutzende Jugendliche aus dem Maghreb ertrunken, die die spanische Küste erreichen wollten. Vierzehn Kurden sind in Patras in den Laderäumen einer brennenden Fähre erstickt. Dutzende von Albanern und Tunesiern kommen um, ehe sie Italien erreichen. Die Bilanz ist schreckenerregend. Sie dürfte nicht hingenommen werden von einer Europäischen Union, die stolz darauf ist, sich auf die Verteidigung der Menschenrechte zu gründen.
Wie kann dem Einhalt geboten werden? Diese Frage stellt sich in der Tat. Die im Gefolge des Dramas von Dover eröffnete Debatte hat sich auf den Menschenhandel und die Verfolgung der Mafias, die die Schleusungen organisieren, konzentriert. Das Schleusergewerbe blüht in der Tat. Seit langem schon ist die Existenz von kriminellen Organisationen, wie der chinesischen Triaden, bekannt, die große Profite damit machen, daß sie verzweifelte Menschen in vermeintliche Paradiese befördern.
Daher muß energisch gegen die mafiosen Organisationen, aber auch gegen die Profiteure der Schwarzarbeit vorgegangen werden, denn ohne Netze der Schwarzarbeit gibt es auch keine Netze zur illegalen Einwanderung. In Frankreich müssen illegale chinesische Immigranten jahrelang in Konfektionswerkstätten arbeiten, um ihre Reise abzuzahlen. Diese modernen Sklaven stellen billige Arbeitskräfte für ganze Wirtschaftszweige dar. Die Unternehmer organisieren auf diese Weise Betriebsverlagerungen innerhalb des europäischen Gebiets selbst.
Das Dogma der liberalen Globalisierung verherrlicht den freien Waren und Kapitalverkehr, sucht den freien Personenverkehr jedoch zu unterbinden. Die sowohl durch politische Unterdrückung als auch die durch das Elend verursachte Auswanderung ist nur die Widerspiegelung von weltweiten Ungleichgewichten, das Symptom einer immer tiefer werdenden Kluft zwischen Nord und Süd, und der Anreiz zur Auswanderung wird um so größer, je mehr Bilder des westlichen Wohlstands auf die Fernsehschirme der Dritten Welt vordringen.
Die von Europa eingeführte Freizügigkeit ist ein Grundrecht, das jedoch allein auf seine eigenen Staatsangehörigen beschränkt bleibt. Für die Angehörigen von Drittstaaten sind mit dem Schengener Abkommen und der Vorspiegelung der Null-Einwanderung jedoch immer mehr Reisehindernisse errichtet worden. All das trägt nur zu einer Verbreitung der Formen der illegalen Einwanderung bei.
Eine strikt strafrechtlich orientierte europäische Antwort auf die Frage der Einwanderung würde sicherlich zum Ausbau der Befestigungen Europas beitragen, doch wird dabei das wesentlichste vergessen: die gemeinsamen Anstrengungen und das gemeinsame Teilen im Weltmaßstab. Also ein Seminar, Herr Minister, warum nicht? Ich sage ja zu einer gemeinsamen Einwanderungspolitik, die nicht auf Grenzkontrollen und nicht auf Verdachtskontrollen der Einwanderer auf dem Unionsgebiet begrenzt ist. Ja zu einer gemeinsamen Einwanderungspolitik auf der Grundlage des Prinzips der Freizügigkeit, der Verbesserung des Rechts..."@de7
"Κύριε Πρόεδρε, 58 Κινέζοι μετανάστες που έφθασαν μέχρι το Ντόβερ με την ελπίδα μιας καλύτερης ζωής έχασαν τη ζωή τους υπό φρικτές συνθήκες, μέσα σε καφάσια από τομάτες. Όπως όλοι σας, συγκλονίστηκα και εγώ βαθιά. Στην ουσία, το έγκλημα είναι καθημερινή υπόθεση στα σύνορα της Ευρωπαϊκής Ένωσης. Ας μην ξεχνούμε τη Yagine και τον Fodé, αυτούς τους δύο νέους από τη Γουινέα που ήθελαν να δουν τις Βρυξέλλες, πέρσι το καλοκαίρι. Από την αρχή αυτής της χρονιάς δεκάδες νέοι από τις χώρες του Μαγκρέμπ πνίγηκαν ενώ επιχειρούσαν να φθάσουν κολυμπώντας στις ισπανικές ακτές. Δεκατέσσερεις Κούρδοι έπαθαν ασφυξία στο αμπάρι ενός οχηματαγωγού που έπιασε φωτιά στην Πάτρα. Δεκάδες Αλβανοί και Τυνήσιοι πεθαίνουν προτού φθάσουν στην Ιταλία. Ο απολογισμός είναι τρομακτικός. Το φαινόμενο αυτό θα έπρεπε να είναι απαράδεκτο για μια Ευρωπαϊκή Ένωση που υπερηφανεύεται ότι έχει ως βάση της την προστασία των δικαιωμάτων του ανθρώπου.
Πώς λοιπόν θα το σταματήσουμε; Αυτό ακριβώς είναι το ερώτημα που τίθεται. Η συζήτηση που ξεκίνησε από το δράμα του Ντόβερ εστιάστηκε στη σωματεμπορία και την καταστολή των ομάδων μαφίας που οργανώνουν τα παράνομα κυκλώματα. Ανθεί πράγματι η βιομηχανία των μεταφορέων λαθρομεταναστών. Εδώ και καιρό γνωρίζουμε την ύπαρξη εγκληματικών δικτύων, όπως είναι οι κινεζικές τριάδες, που αποκομίζουν μεγάλα κέρδη μεταφέροντας απελπισμένα άτομα προς υποτιθέμενους παραδείσους.
Πρέπει λοιπόν να τιμωρήσουμε αυστηρά τα μαφιόζικα κυκλώματα, αλλά και τους εκμεταλλευτές της παράνομης εργασίας. Διότι μεταναστευτικά κυκλώματα χωρίς οικονομικά κυκλώματα δεν υπάρχουν. Στη Γαλλία παράνομοι Κινέζοι αναγκάζονται με αυτόν τον τρόπο να εργάζονται χρόνια σε εργαστήρια ραπτικής για να πληρώσουν το ταξίδι τους. Αυτοί οι σύγχρονοι σκλάβοι παρέχουν φθηνό εργατικό δυναμικό σε ολόκληρους τομείς της οικονομίας. Έτσι, κάποιοι εργοδότες οργανώνουν μετεγκαταστάσεις μέσα στην ίδια την ευρωπαϊκή επικράτεια.
Το δόγμα της φιλελεύθερης παγκοσμιοποίησης μεγεθύνει την ελεύθερη κυκλοφορία εμπορευμάτων και κεφαλαίων, αλλά επιδιώκει να σταματήσει την ελεύθερη κυκλοφορία των προσώπων. Η μετανάστευση, είτε υπαγορεύεται από την πολιτική καταπίεση είτε από την εξαθλίωση, δεν είναι παρά ο καθρέπτης των ανισορροπιών του πλανήτη, το σύμπτωμα ενός χάσματος μεταξύ Βορρά και Νότου που χάσκει, ενώ η υποκίνηση προς τη μετανάστευση γίνεται ακόμα πιο ισχυρή όταν οι εικόνες της δυτικής ευημερίας κατακλύζουν τις οθόνες του Τρίτου Κόσμου.
Και όμως, η ελεύθερη κυκλοφορία που θέσπισε η Ευρώπη αποτελεί θεμελιώδες δικαίωμα, αλλά προορίζεται μόνο για τους δικούς της υπηκόους. Όσο για τους μη κοινοτικούς υπηκόους, αυτοί είδαν τις μετακινήσεις τους να είναι στρωμένες με παγίδες, με το σύστημα του Schengen και την πλάνη της μηδενικής μετανάστευσης. Όλα τούτα το μόνο που καταφέρνουν είναι να τροφοδοτούν τις διάφορες μορφές λαθρομετανάστευσης.
Μια αυστηρά κατασταλτική ευρωπαϊκή απάντηση στο ζήτημα της μετανάστευσης θα εδραίωνε σίγουρα τον οχυρωμένο μηχανισμό της Ευρώπης, αλλά θα άφηνε κατά μέρος την ουσία, δηλαδή τις κοινές προσπάθειες και την κατανομή σε παγκόσμιο επίπεδο. Ώστε, ένα σεμινάριο, κύριε Υπουργέ; Γιατί όχι; Ναι όμως σε μια κοινή πολιτική μετανάστευσης που δεν θα περιορίζεται στον έλεγχο των συνόρων και τους ύποπτους ελέγχους των μεταναστών στο ευρωπαϊκό έδαφος. Ναι σε μια κοινή πολιτική μετανάστευσης που θα βασίζεται στην αρχή της ελεύθερης κυκλοφορίας, τη βελτίωση του δικαιώματος·"@el8
"Mr President, 58 Chinese immigrants who arrived at Dover, in the hope of a better life, have died in horrific conditions, surrounded by crates of tomatoes. I, like all of you, am deeply shocked. This crime, however, is a daily occurrence at European Union borders. Let us not forget Yagine and Fodé, the two boys from Guinea, who wanted to see Brussels last summer. Since the beginning of this year alone, dozens of young people from the Maghreb have drowned trying to reach the Spanish coast. Fourteen Kurds died of asphyxiation in the hold of a burning ship in Patras. Dozens of Albanians and Tunisians die en route to Italy. These are terrifying figures. They should be unacceptable in a European Union that prides itself on being based on the protection of human rights.
How then, can we put an end to this? That is the question. The debate that has opened as a result of the Dover tragedy has focused on the traffic in human beings and the eradication of the mafias that organise the criminal networks. The trade in smuggling human beings is undeniably flourishing. For a long time, we have known about the existence of criminal networks, such as the Chinese Triads, who make huge profits by transporting desperate people to countries that they are led to believe are paradises.
Mafia networks must therefore be harshly punished, but so must the people who exploit illegal labour, since no immigration networks exist without economic networks. As a result, in France, Chinese illegal immigrants are forced to work for years in sweat-shops to pay for their journey. These modern-day slaves supply a cheap labour force to whole sectors of the economy, and bosses are therefore free to move them around, even within the European Union.
The dogma of liberal globalisation has magnified the free movement of goods and capital, but is seeking to stop the free movement of people. Emigration, whether it is a result of political oppression or poverty, merely reflects global inequalities. It is a symptom of the ever-widening gulf that separates North and South, and the incentive to emigrate is all the stronger since images of Western prosperity are invading the screens of the third world.
It is true that the free movement established by the European Union is a fundamental right, but this is reserved for its own nationals. Nationals of third countries have seen their movement littered with traps, as a result of the Schengen agreement and the mirage of zero immigration. All of these factors have simply created new forms of illegal immigration.
A purely repressive European response to the issue of immigration would certainly consolidate Europe’s fortification mechanism, but this would be ignoring the most fundamental aspect, which is the uniting of efforts and sharing at global level. A seminar is certainly a good idea, Minister, but it should cover a common immigration policy based on the principle of freedom of movement, improving rights…"@en3
"(FR) Señor Presidente, cincuenta y ocho emigrantes chinos, que llegaron a Dover con la esperanza de una vida mejor, han muerto en condiciones atroces, entre cajas de tomates. Eso me chocó profundamente, como a todos ustedes. De hecho, es un crimen cotidiano en todas las fronteras de la Unión Europea. No nos olvidemos de Yagine y Fodé, esos dos jóvenes guineanos que querían ver Bruselas, el verano pasado. Desde el principio de este año, decenas de jóvenes procedentes del Magreb han muerto ahogados al intentar alcanzar las costas españolas. Catorce kurdos se asfixiaron en las bodegas de un ferry en llamas en Patras. Decenas de albaneses y de tunecinos perecen antes de llegar a Italia. El balance es espantoso. Debería de ser intolerable para una Unión Europea que se enorgullece de basarse en la defensa de los derechos del ser humano.
Entonces, ¿cómo detenerlo? Esta es la cuestión que se plantea. El debate abierto por el drama de Dover se centró en el tráfico de seres humanos y en la represión de las mafias que organizan las redes clandestinas. La industria de los pasadores es efectivamente floreciente. Se conoce desde hace mucho tiempo la existencia de redes criminales, como las tríadas chinas que sacan grandes ganancias del transporte de personas desesperadas hacia supuestos paraísos.
Hace falta por lo tanto sancionar severamente no solamente a las redes mafiosas, sino también a los que sacan provecho del trabajo ilegal. En efecto no hay redes de inmigración sin redes económicas. En Francia, hay chinos indocumentados que se ven obligados a trabajar durante varios años en talleres de confección para pagar su viaje. Esos esclavos modernos proveen una mano de obra barata a sectores enteros de la economía. Algunos empresarios organizan de esa manera una deslocalización dentro del territorio europeo.
El dogma de la mundialización liberal favorece la libre circulación de las mercancías y de los capitales, pero tiende a oponerse a la de las personas. La emigración, motivada por la opresión política o la miseria, no hace sino reflejar los desequilibrios planetarios, el síntoma de un abismo Norte Sur que se ensancha cada vez más, y la incitación a emigrar es tanto más fuerte cuanto que las imágenes de la prosperidad occidental invaden las pantallas del tercer mundo.
Ahora bien, la libre circulación que estableció Europa es un derecho fundamental, pero está reservado solamente a sus naturales. Los no comunitarios, por su parte, han visto sus desplazamientos obstaculizados por el dispositivo de Schengen y el espejismo de la inmigración cero. Todo eso no ha hecho sino alimentar las formas de inmigración ilegal.
Una respuesta estrictamente represiva a la cuestión de la inmigración consolidaría sin duda alguna el dispositivo fortificado de Europa, pero dejaría de lado lo esencial, la unión de los esfuerzos y los repartos a escala mundial. Entonces, un seminario, señor Ministro, ¿porqué no? Pero sí a una política de inmigración común que no se limite al control de las fronteras y a los controles suspicaces de los emigrantes en el territorio europeo. Sí a una política de inmigración común basada en el principio de la libertad de circulación y el mejoramiento del derecho."@es12
"Arvoisa puhemies, 58 Doveriin saakka saapunutta ja paremmasta elämästä haaveillutta kiinalaista pakolaista on siis kuollut kammottavissa oloissa tomaattilaatikoiden keskellä. Olin kaikkien teidän laillanne asiasta hyvin tyrmistynyt. Tällaisia rikoksiahan tapahtuu päivittäin Euroopan unionin rajoilla. Älkäämme unohtako Yaginea ja Fodéta, kahta nuorta guinealaista, jotka halusivat viime kesänä nähdä Brysselin. Jo pelkästään tämän vuoden alusta kymmeniä Maghrebin maista kotoisin olevia nuoria on kuollut hukkumalla yrittäessään päästä Espanjan rannikolle. 14 kurdia tukehtui Patrasissa palavan autolautan ruumassa. Kymmenet albanialaiset ja tunisialaiset kuolevat, ennen kuin he pääsevät Italiaan. Tulokset ovat hirvittäviä. Euroopan unionin, joka ylpeilee sillä, että sen perusta on ihmisoikeuksien puolustamisessa, ei pitäisi hyväksyä tätä.
Miten tästä sitten saadaan tehtyä loppu? Siinäpä hyvä kysymys. Doverin murhenäytelmän virittämä keskustelu kohdistui ihmiskauppaan ja salakuljetusta järjestävien mafioiden kukistamiseen. Ihmissalakuljetus tosiaankin kukoistaa. Rikollisverkostojen olemassaolo on ollut tiedossa jo pitkään: esimerkkinä mainittakoon kiinalaiset triadit, jotka käärivät suuria voittoja kuljettamalla epätoivoisia ihmisiä kohti niin sanottuja paratiiseja.
Mafioita on siis rangaistava ankarasti mutta myös laittoman työvoiman hyväksikäyttäjiä. Maahanmuuttohan edellyttää taloudellisen verkoston olemassaoloa. Ranskassa laittomasti maahan tulleet kiinalaiset joutuvatkin työskentelemään vuosien ajan vaatevalmistamoissa voidakseen maksaa matkansa. Nämä nykyajan orjat ovat halpaa työvoimaa kokonaisten talouden sektorien kannalta. Työnantajat järjestävät näin yrityksien siirtymistä itse unionin alueella.
Liberaalin maailmanlaajuistumisen opissa kaunistellaan tavaroiden ja pääoman vapaata liikkuvuutta, mutta pyritään pysäyttämään ihmisten vapaa liikkuvuus. Johtuipa siirtolaisuus sitten poliittisesta sorrosta tai kurjuudesta, se heijastelee vain maapallon epätasapainoa, se on oire pohjoisen ja etelän välisestä ammottavaksi syvenevästä kuilusta, ja siirtolaisuus houkuttelee sitä enemmän, mitä enemmän länsimaisen hyvinvoinnin kuvat valtaavat kolmannen maailman televisioruudut.
Euroopassa perustettu vapaan liikkuvuuden oikeus on perusoikeus, mutta se on varattu vain Euroopan kansalaisille. Ne henkilöt, jotka eivät ole yhteisön jäseniä, ovat saaneet puolestaan havaita, että heidän liikkumistaan on rajoitettu kaikenlaisin estein, kuten Schengenin järjestelmän ja siirtolaisuuden nollatason harhakuvan avulla. Se kaikki on vain lisännyt laittoman maahanmuuton muotoja.
Jos unioni antaisi ehdottoman hillitsevän vastauksen maahanmuuttoa koskevaan kysymykseen, se vahvistaisi taatusti Euroopan linnoitusjärjestelmää, mutta sillä sivuutettaisiin tärkein asia eli ponnistuksien ja kokemuksien levittäminen maailmanlaajuiselle tasolle. Miten olisi siis seminaari, arvoisa ministeri? Aivan, "kyllä" sellaiselle yhteiselle maahanmuuttopolitiikalle, joka ei rajoitu rajojen vartioimiseen ja maahanmuuttajien epäluuloisiin tarkastuksiin Euroopan alueella. "Kyllä" sellaiselle yhteiselle maahanmuuttopolitiikalle, joka perustuu vapaan liikkuvuuden periaatteeseen, siihen, että parannetaan oikeutta..."@fi5
"Signor Presidente, 58 immigrati cinesi, giunti fino a Dover con la speranza di una vita migliore, sono morti in condizioni atroci, in mezzo a casse di pomodori: ne sono rimasto profondamente colpito. In effetti, il crimine è la quotidianità alle frontiere dell'Unione europea. Non dimentichiamo Yagine e Fodé, i due giovani della Guinea che volevano vedere Bruxelles, l’estate scorsa. Dall’inizio dell’anno, decine di giovani originari del Magreb, sono morti annegati nel tentativo di raggiungere le coste spagnole. Quattordici curdi sono morti asfissiati nelle stive di un traghetto in fiamme a Patrasso. Decine di albanesi e di tunisini periscono prima di raggiungere l’Italia. Il bilancio è spaventoso. Dovrebbe essere intollerabile per un’Unione europea orgogliosa di essere fondata sulla difesa dei diritti dell’uomo.
Come far cessare tutto questo? Questo è l’interrogativo che si pone. La discussione iniziata sulla tragedia di Dover si è concentrata sulla tratta di esseri umani e sulla repressione delle mafie che organizzano le reti clandestine. L’industria dei passatori è effettivamente fiorente. Da tempo si conosce l’esistenza di reti criminali, come le triadi cinesi che traggono ingenti profitti dal trasporto dei disperati verso sedicenti paradisi.
E’ necessario sanzionare duramente le reti mafiose, ma anche chi sfrutta il lavoro illegale. Non esisterebbe una rete d’immigrazione clandestina senza una rete economica. In Francia, clandestini cinesi sono costretti a lavorare per anni in laboratori di confezione, per pagarsi il viaggio. Questi schiavi moderni forniscono una mano d’opera a buon mercato a interi settori economici. Datori di lavoro organizzano una dislocazione addirittura all’interno del territorio europeo.
Il dogma della globalizzazione liberale magnifica la libera circolazione delle merci e dei capitali, ma cerca di ostacolare quella delle persone. L’emigrazione, motivata dall’oppressione politica o dalla miseria, è soltanto il riflesso di squilibri planetari, il sintomo del divario Nord/Sud che diventa enorme, e la spinta all’emigrazione è tanto più forte quanto le immagini della prosperità occidentale invadono gli schermi del Terzo mondo.
La libera circolazione istituita dall’Europa è un diritto fondamentale, ma riservato soltanto ai suoi cittadini. Per gli extracomunitari gli spostamenti sono un percorso irto di ostacoli, con il dispositivo di Schengen e il miraggio dell’immigrazione zero. Tutto ciò non ha fatto che alimentare le forme d’immigrazione clandestina.
Una risposta europea rigorosamente repressiva al problema dell’immigrazione consoliderebbe certamente il dispositivo fortificato dell’Europa, ma accantonerebbe l’essenziale, la comunanza degli sforzi e delle ripartizioni a livello mondiale. Allora, signor Ministro, un seminario, perché no? Ma dobbiamo acconsentire a una politica d’immigrazione comune che non si limiti al controllo delle frontiere e ai controlli sospettosi dei migranti sul territorio europeo. Dobbiamo acconsentire a una politica d’immigrazione comune fondata sul principio della libertà di circolazione, sul miglioramento del diritto…"@it9
"Mr President, 58 Chinese immigrants who arrived at Dover, in the hope of a better life, have died in horrific conditions, surrounded by crates of tomatoes. I, like all of you, am deeply shocked. This crime, however, is a daily occurrence at European Union borders. Let us not forget Yagine and Fodé, the two boys from Guinea, who wanted to see Brussels last summer. Since the beginning of this year alone, dozens of young people from the Maghreb have drowned trying to reach the Spanish coast. Fourteen Kurds died of asphyxiation in the hold of a burning ship in Patras. Dozens of Albanians and Tunisians die en route to Italy. These are terrifying figures. They should be unacceptable in a European Union that prides itself on being based on the protection of human rights.
How then, can we put an end to this? That is the question. The debate that has opened as a result of the Dover tragedy has focused on the traffic in human beings and the eradication of the mafias that organise the criminal networks. The trade in smuggling human beings is undeniably flourishing. For a long time, we have known about the existence of criminal networks, such as the Chinese Triads, who make huge profits by transporting desperate people to countries that they are led to believe are paradises.
Mafia networks must therefore be harshly punished, but so must the people who exploit illegal labour, since no immigration networks exist without economic networks. As a result, in France, Chinese illegal immigrants are forced to work for years in sweat-shops to pay for their journey. These modern-day slaves supply a cheap labour force to whole sectors of the economy, and bosses are therefore free to move them around, even within the European Union.
The dogma of liberal globalisation has magnified the free movement of goods and capital, but is seeking to stop the free movement of people. Emigration, whether it is a result of political oppression or poverty, merely reflects global inequalities. It is a symptom of the ever-widening gulf that separates North and South, and the incentive to emigrate is all the stronger since images of Western prosperity are invading the screens of the third world.
It is true that the free movement established by the European Union is a fundamental right, but this is reserved for its own nationals. Nationals of third countries have seen their movement littered with traps, as a result of the Schengen agreement and the mirage of zero immigration. All of these factors have simply created new forms of illegal immigration.
A purely repressive European response to the issue of immigration would certainly consolidate Europe’s fortification mechanism, but this would be ignoring the most fundamental aspect, which is the uniting of efforts and sharing at global level. A seminar is certainly a good idea, Minister, but it should cover a common immigration policy based on the principle of freedom of movement, improving rights…"@lv10
"Mijnheer de Voorzitter, 58 Chinese immigranten, die tot Dover waren geraakt in de hoop op een beter leven, zijn gestorven in gruwelijke omstandigheden, tussen tomatenkisten. Zoals u allemaal, was ik diep geschokt. Nochtans vinden aan de grenzen van de Europese Unie dagelijks dit soort misdaden plaats. Denk maar aan Yagine en Fodé, de twee jonge Guinezen die vorige zomer naar Brussel wilden komen. Alleen al sinds het begin van dit jaar zijn tientallen jonge Noord-Afrikanen verdronken toen ze probeerden de Spaanse kust te bereiken. In Patras zijn 14 Koerden gestikt in het ruim van een brandend schip. Tientallen Albanezen en Tunesiërs zijn omgekomen voordat ze Italië konden bereiken. Dat is een verschrikkelijk balans, die onaanvaardbaar zou moeten zijn voor een Europese Unie die er prat op gaat dat zij gegrondvest is op de verdediging van de mensenrechten.
Hoe moeten we dit tegenhouden? Dat is immers de hamvraag. Het debat dat is ontstaan na het drama van Dover heeft zich vooral toegespitst op de mensenhandel en de bestrijding van maffia's die de clandestiene netwerken organiseren. De mensensmokkel is inderdaad een bloeiende industrie. We zijn al lang op de hoogte van deze criminele organisaties, zoals de Chinese triades, die enorme winsten maken door wanhopige personen te transporteren naar zogeheten paradijzen.
We moeten dus hard optreden tegen deze criminele netwerken, maar ook tegen de uitbuiters van illegale arbeid. Want achter mensensmokkel gaan altijd economische belangen schuil. Zo worden in Frankrijk illegale Chinezen gedwongen om jarenlang als slaven te werken in de confectie-industrie om hun reis terug te betalen. Deze moderne slaven vormen goedkope arbeidskrachten voor gehele sectoren van de economie. Bedrijven kunnen zo in Europa blijven en toch profiteren van lage lonen.
Het liberale dogma van de mondialisering verheerlijkt het vrije verkeer van goederen en kapitaal maar probeert dat van personen tegen te houden. Emigratie, of die nu het gevolg is van armoede of politieke onderdrukking, is slechts de afspiegeling van de kloof tussen Noord en Zuid, die langzamerhand ontzaglijke vormen aanneemt. En de verleiding om te emigreren wordt des te groter naarmate de televisieschermen in de derde wereld worden overspoeld met beelden van het welvarende Westen.
Welnu, Europa heeft het vrije verkeer uitgeroepen tot een grondrecht, maar enkel en alleen voor zijn eigen onderdanen. Niet-communautaire burgers zien hun verplaatsingen bemoeilijkt door talloze obstakels, zoals het Schengen-arsenaal en de utopie van een nulimmigratie. Al deze elementen dragen alleen maar bij tot de ontwikkeling van diverse vormen van illegale immigratie.
Door het immigratieprobleem te willen oplossen met een louter repressieve aanpak zullen we Fort Europa zeker versterken, maar gaan we aan het wezenlijke voorbij, namelijk de noodzaak om lasten en rijkdommen op mondiaal niveau te verdelen. U wilt een seminar organiseren, mijnheer de minister, waarom niet? Maar wat we vooral nodig hebben is een gemeenschappelijk immigratiebeleid dat zich niet beperkt tot grenscontroles en achterdochtige controles van migranten op Europees grondgebied; een gemeenschappelijk immigratiebeleid dat steunt op het principe van vrij verkeer, de verbetering van het recht …"@nl2
"
Senhor Presidente, 58 imigrantes chineses, chegados a Dover na esperança de uma vida melhor, morreram portanto em condições atrozes, no meio de caixotes de tomate. Como todos vós, fiquei profundamente chocada. De facto, o crime é diário nas fronteiras da União Europeia. Não esqueçamos Yadine e Fodé, as duas jovens guineenses que queriam ver Bruxelas, no Verão passado. Apenas desde o início deste ano, dezenas de jovens, oriundos do Magrebe, morreram afogados ao tentarem alcançar as costas espanholas. Catorze Curdos ficaram asfixiados nos porões de um
que se incendiou em Patras. Dezenas de Albaneses e de Tunisinos perecem antes de atingirem a Itália. O balanço é assustador. Deveria ser intolerável para uma União Europeia que se orgulha de assentar na defesa dos direitos do ser humano.
Então, como parar? É realmente a questão que se coloca. O debate aberto pelo drama de Dover centrouse no tráfico de seres humanos e na repressão das máfias que organizam as fileiras clandestinas. De facto, a indústria dos passadores está florescente. Há muito tempo que temos conhecimento da existência de redes criminosas, como por exemplo as tríades chinesas, que fazem enormes lucros no transporte de pessoas desesperadas para supostos paraísos.
Assim, há que castigar duramente as fileiras mafiosas, mas também os exploradores do trabalho ilegal. Pois não há fileiras de imigração sem fileiras económicas. Em França, os clandestinos chineses estão assim obrigados a trabalhar durante anos em
de confecção para pagarem a sua viagem. Esses escravos modernos fornecem uma mãodeobra barata a sectores inteiros da economia. Há patrões que organizam assim uma deslocalização, no próprio interior do território europeu.
O dogma da mundialização liberal glorifica a livre circulação das mercadorias e dos capitais, mas procura estancar a das pessoas. A emigração, seja ela motivada pela opressão política ou pela miséria, não passa do reflexo dos desequilíbrios planetários, o sintoma de um fosso NorteSul que está a cavarse cada vez mais, e o incitamento à emigração é tanto mais forte quanto as imagens da prosperidade ocidental invadem os ecrãs do Terceiro Mundo.
Ora, a livre circulação que a Europa instituiu constitui um direito fundamental, mas é reservada apenas aos seus cidadãos. Os não comunitários, pelo seu lado, viram as suas deslocações atulhadas de armadilhas com o dispositivo de Schengen e a miragem da imigração nula. Tudo isto acabou por alimentar as formas de imigração ilegal.
Uma resposta europeia estritamente repressiva à questão da imigração consolidaria seguramente o dispositivo fortificado da Europa, mas deixaria de lado o essencial: pôr em comum os esforços e as partilhas a nível mundial. Então, Senhor Ministro, um seminário, porque não? Mas sim a uma política de imigração comum que não se limite ao controlo das fronteiras e aos controlos desconfiados aos migrantes no território europeu. Sim a uma política de imigração comum baseada no princípio da liberdade de circulação, da melhoria do direito…"@pt11
"Herr talman! 58 kinesiska invandrare som kommit ända till Dover med hopp om ett bättre liv dog alltså under fruktansvärda förhållanden mitt bland tomatlådorna. Precis som ni blev jag djupt tagen av händelsen. Brottet sker dagligen vid Europeiska unionens gränser. Låt oss inte glömma Yagine och Fodé, dessa två unga guineaner som ville se Bryssel förra sommaren. Bara sedan början av detta år har tiotals ungdomar från Maghrebländerna drunknat när de försökt ta sig till den spanska kusten. Fjorton kurder kvävdes i lastrummet till en färja i brand i Patras. Tiotals albaner och tunisier omkommer innan de når Italien. Bokslutet är fruktansvärt. Det borde vara oacceptabelt för en europeisk union som är stolt över att vara grundad på försvaret av de mänskliga rättigheterna.
Hur skall vi då stoppa detta? Det är just den fråga som uppstår. Debatten som inleddes genom katastrofen i Dover fokuserade på handeln med människor och repression av maffian som organiserar illegal verksamhet. Människosmugglarnas industri är verkligen blomstrande. Vi känner sedan lång tid till brottsliga nätverk, såsom de kinesiska triaderna som gör stora vinster genom att transportera människor mot påstådda paradis.
Vi måste alltså straffa maffiaverksamheten hårt, men också dem som utnyttjar illegal arbetskraft. För det finns ingen immigrationsverksamhet utan ekonomisk verksamhet. I Frankrike tvingas därför kineser utan ID-handlingar att arbeta i åratal i konfektionsfabriker för att betala sin resa. Dessa moderna slavar tillhandahåller billig arbetskraft för hela ekonomiska sektorer. Chefer utlokaliserar verksamheten inom själva det europeiska territoriet.
Trossatsen om den avreglerade internationaliseringen förhärligar fri rörlighet av varor och kapital, men försöker stoppa fri rörlighet för människor. Emigrationen är, vare sig den motiveras av politiskt förtryck eller fattigdom, bara en återspegling av jordens obalans, ett symtom på en klyfta mellan nord och syd som blir vidöppen, och sporren till emigration är desto starkare som bilderna av en blomstrande västvärld invaderar TV-skärmarna i tredje världen.
Den fria rörligheten som Europa inrättat är en grundläggande rättighet, men den är förbehållen Europas medborgare. De som kommer från ett land utanför unionen har upplevt hur deras förflyttning kantats av fallgropar, med Schengenbestämmelserna och hägringen med nollinvandring. Allt detta bidrar bara till att öka formerna av illegal invandring.
Ett europeiskt strikt repressivt svar på frågan om immigrationen skulle säkerligen förstärka det befästa Europa, men skulle samtidigt bortse från det viktigaste, nämligen gemensamma ansträngningar och uppdelningar på världsnivå. Ett seminarium, herr minister, varför inte? Ja, till en gemensam invandringspolitik som inte begränsas till kontroller vid gränserna och kontroller av misstänkta invandrare på europeiskt territorium. Ja, till en gemensam immigrationspolitik grundad på principen om fri rörlighet, förbättrad rätt..."@sv13
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
"(El presidente quita la palabra a la oradora)"12
"Boudjenah (GUE/NGL )."8,5,12,6
"ateliers"11
|
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples