Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2000-06-14-Speech-3-171"
| Predicate | Value (sorted: default) |
|---|---|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.20000614.7.3-171"4
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:speaker | |
| lpv:spoken text |
"Herr talman! Jag vill tacka ministerrådet och kommissionen för deras respektive inlägg. Kvinnokonferensen i FN i New York var farligt nära ett misslyckande. En mindre grupp av katolska och muslimska fundamentalistiska länder hade en tydlig föresats att försämra de framgångar som världens kvinnor åstadkom i Peking för fem år sedan.
De frågor som främst skapade problem var kvinnors rätt till sexualundervisning, fri abort och säker sex för att skydda sig mot hiv och aids. Dessa frågor förenade vissa muslimska och katolska länder alltifrån Sudan, Iran och Libyen till Vatikanen, Nicaragua och Polen, som var drivande i kampen mot dessa rättigheter. Några länder försökte få bort skrivningar om regeringarnas ansvar att skydda kvinnor från olika former av våld. Trots att vi i förra veckan riskerade att vrida tillbaka klockan, enades man till slut om ett slutdokument som både blickar framåt mot framstegen från kvinnokonferensen i Peking och samtidigt markerar färdvägen mot ökad jämställdhet i framtiden.
Jag vill gärna säga att ordförandeskapet i EU, inte minst minister De Belém Roseira, bidrog aktivt till ett lyckat slutresultat, vilket vi tackar henne för. Slutdokumentet gör vissa framsteg. Hedersmord och påtvingade äktenskap nämns för första gången i ett enigt internationellt dokument. Skrivningarna har stärkts vad gäller våldtäkter inom äktenskapet, äganderätt och rätt att ärva samt rätten till asyl på grund av genusbaserad förföljelse. Kvinnors rätt till lika deltagande i makroekonomiskt beslutsfattande liksom kvotering för att öka kvinnors deltagande i politiska partier och parlament tas också upp.
Den resolution som vi skall rösta om kräver att EU:s institutioner, medlemsländer och kandidatländer aktivt arbetar för att göra slutdokumentet från Peking+5 till verklighet. Det är inte minst viktigt att
kandidatländer, inklusive Polen, förbinder sig att följa EU:s politik för kvinnors rättigheter. Det som nu krävs är ekonomiska medel för att förverkliga besluten samt kontrollinstrument för att övervaka genomförandet."@sv13
|
| lpv:spokenAs | |
| lpv:translated text |
"Hr. formand jeg vil gerne takke Ministerrådet og Kommissionen for deres respektive indlæg. FN's kvindekonference i New York var i stor fare for at mislykkes. En mindre gruppe af katolske og muslimske fundamentalistiske lande havde en klar hensigt om at spolere de fremskridt, som verdens kvinder opnåede i Beijing for fem år siden.
De spørgsmål, som især gav anledning til problemer, var kvinders ret til seksualundervisning, fri abort og sikker sex for at beskytte sig mod hiv og aids. Disse spørgsmål forenede visse muslimske og katolske lande lige fra Sudan, Iran og Libyen til Vatikanet, Nicaragua og Polen, som var drivkræfterne i kampen mod disse rettigheder. Nogle lande forsøgte at få fjernet formuleringer om regeringernes ansvar for at beskytte kvinder mod forskellige former for vold. På trods af, at vi i sidste uge risikerede at stille uret tilbage, enedes man til sidst om et slutdokument, hvor man både skuer fremad mod fremskridtene ved kvindekonferencen i Beijing og samtidig markerer vejen frem mod større ligestilling fremover.
Jeg vil gerne sige, at EU-formandskabet, ikke mindst minister de Belém Roseira, bidrog aktivt til et vellykket slutresultat, og det vil vi gerne takke hende for. Slutdokumentet betyder visse fremskridt. Æresdrab og tvangsægteskaber omtales for første gang i et internationalt vedtaget dokument. Formuleringerne om voldtægt inden for ægteskabet, ejendomsret og arveret samt retten til asyl på grund af kønsbestemt forfølgelse er blevet styrket. Kvinders lige ret til at deltage i den makroøkonomiske beslutningstagning samt kvotering for at styrke kvinders deltagelse i politiske partier og parlamenter nævnes ligeledes.
I den beslutning, vi skal stemme om, kræves det, at EU's institutioner, medlemsstater og ansøgerlande arbejder aktivt på at gøre slutdokumentet fra Beijing +5 til virkelighed. Det er ikke mindst vigtigt, at
ansøgerlande, inklusive Polen, forpligter sig til at følge EU's politik for kvinders rettigheder. Det, der nu er brug for, er økonomiske midler til at virkeliggøre beslutningerne samt kontrolinstrumenter til overvågning af gennemførelsen."@da1
"Herr Präsident! Ich möchte dem Ministerrat und der Kommission für ihre jeweiligen Diskussionsbeiträge danken. Die Frauenkonferenz der UN in New York war dem Scheitern gefährlich nahe. Eine kleinere Gruppe fundamentalistischer katholischer und moslemischer Länder war deutlich entschlossen, die vor fünf Jahren in Peking von den Frauen der Welt erreichten Erfolge zu beschneiden.
Die größten Probleme warfen solche Themen auf wie das Recht der Frauen auf Sexualaufklärung, freie Abtreibung und Safer Sex zum Schutz gegen HIV und Aids. In diesen Fragestellungen schlossen sich bestimmte, im Kampf gegen diese Rechte führende moslemische und katholische Länder von Sudan, Iran und Libyen bis zum Vatikan, Nicaragua und Polen zusammen. Einige Länder versuchten, die Formulierungen über die Verantwortung der Regierungen für den Schutz der Frauen vor unterschiedlichen Arten von Gewalt zu entfernen. Obgleich letzte Woche die Gefahr bestand, daß die Uhr zurückgestellt würde, einigte man sich auf ein Abschlußdokument, das sowohl nach vorne auf die Erfolge der Frauenkonferenz in Peking blickt, als auch den weiteren Weg zu mehr Gleichberechtigung in der Zukunft kennzeichnet.
Ich möchte gerne herausstellen, daß die Ratspräsidentschaft der EU und nicht zuletzt Frau Ministerin De Belém Roseira aktiv zu einem erfolgreichen Endergebnis beigetragen hat, wofür ich ihr meinen Dank aussprechen möchte. Der Schlußbericht beinhaltet einige Fortschritte. Die Tötung von Frauen wegen angeblicher Kränkung der Familienehre und die aufgezwungene Ehe werden nämlich das erste Mal in einem gemeinsamen internationalen Dokument erwähnt. Die Formulierungen in bezug auf Vergewaltigung in der Ehe, Besitzrecht, Erbrecht sowie Asylrecht aufgrund geschlechtsbedingter Verfolgung sind verbessert worden. Ebenso wurde das Recht der Frauen auf gleiche Mitwirkung an makroökonomischer Beschlußfassung wie auch die Quotenregelung zur Förderung der Mitwirkung von Frauen in politischen Parteien und Parlamenten aufgenommen.
Die zur Abstimmung anstehende Entschließung verlangt, daß die Organe und Mitgliedstaaten der EU sowie die Beitrittskandidaten sich aktiv dafür einsetzen, daß das Schlußdokument von Peking+5 in die Tat umgesetzt wird. Nicht zuletzt müssen sich
Kandidatenländer, einschließlich Polen, verpflichten, der von der EU betriebenen Politik für die Rechte der Frau nachzukommen. Nun sind erst einmal ökonomische Mittel notwendig, um die Beschlüsse zu realisieren, sowie Kontrollinstrumente zur Überwachung der Umsetzung."@de7
"Κύριε Πρόεδρε, θέλω να εκφράσω τις ευχαριστίες μου προς το Συμβούλιο Υπουργών καθώς και προς την Επιτροπή για τις αντίστοιχες παρεμβάσεις τους. Η Διάσκεψη του Γυναικών του ΟΗΕ στη Νέα Υόρκη βρέθηκε πάρα πολύ κοντά στην αποτυχία. Μια μικρή ομάδα φανατικών καθολικών και ισλαμικών χωρών παρευρέθη με τη σαφή πρόθεση να μειώσει τις επιτυχίες που επετεύχθησαν στο Πεκίνο πριν πέντε χρόνια από όλες τις γυναίκες του κόσμου.
Τα θέματα που δημιούργησαν προβλήματα ήταν, κυρίως, το δικαίωμα των γυναικών στη σεξουαλική διαπαιδαγώγηση, στις αμβλώσεις και στο ασφαλές σεξ, έτσι ώστε να προστατεύονται από τον ιό HIV και το AIDS. Αυτά τα θέματα ένωσαν ορισμένες μουσουλμανικές και καθολικές χώρες, από το Σουδάν, το Ιράν και τη Λιβύη ως το Βατικανό, τη Νικαράγουα και την Πολωνία, που πρωτοστατούσαν στον αγώνα ενάντια σ’ αυτά τα δικαιώματα. Κάποιες χώρες έκαναν προσπάθειες να αφαιρεθούν ορισμένες διατυπώσεις σχετικά με την ευθύνη των κυβερνήσεων να προστατεύουν τις γυναίκες από διάφορες μορφές βίας. Μολονότι υπήρξε, την προηγούμενη εβδομάδα, ο κίνδυνος να γυρίσουμε πίσω το ρολόι επήλθε, τελικά, ομοφωνία σε ένα τελικό κείμενο το οποίο, αφενός μεν προσδοκά αποτελέσματα από την πρόοδο που επετεύχθη στη Διάσκεψη των Γυναικών στο Πεκίνο και, παράλληλα, σκιαγραφεί την πορεία προς την κατεύθυνση της αύξησης της ισότητας των φύλων στο μέλλον.
Θέλω να δηλώσω ότι η Προεδρία της ΕΕ, πέραν των άλλων, η Υπουργός, κ. De Belém Roseira, συνέβαλε ενεργά στην επιτυχία του τελικού αποτελέσματος, κάτι για το οποίο την ευχαριστούμε. Στο τελικό κείμενο καταγράφεται κάποια πρόοδος. Πρώτη φορά αναφέρονται σε ένα ομόφωνα υιοθετηθέν διεθνές έγγραφο οι φόνοι τιμής και οι υποχρεωτικοί γάμοι. Οι διατυπώσεις έχουν γίνει περισσότερο αυστηρές όσον αφορά τους συζυγικούς βιασμούς, το δικαίωμα ιδιοκτησίας και το δικαίωμα κληρονομιάς, καθώς, επίσης και το δικαίωμα χορήγησης ασύλου λόγω διώξεων που σχετίζονται με το φύλο. Επίσης, τίθενται θέματα όπως το δικαίωμα των γυναικών να συμμετέχουν ισότιμα στις διαδικασίες λήψης αποφάσεων σε μακροοικονομικά θέματα, καθώς, επίσης και οι ποσοστώσεις ώστε να αυξηθεί η συμμετοχή των γυναικών στα πολιτικά κόμματα και τα κοινοβούλια.
Το ψήφισμα που θα ψηφίσουμε ζητά από τα θεσμικά όργανα της ΕΕ, τα κράτη μέλη και τις υποψήφιες χώρες να εργαστούν ενεργά για να γίνει πραγματικότητα το τελικό κείμενο της Διάσκεψης του Πεκίνου + 5. Εξίσου σημαντικό είναι να δεσμευτούν
οι υποψήφιες χώρες, συμπεριλαμβανομένης της Πολωνίας, ότι θα συμμορφωθούν με την κοινοτική πολιτική για τα δικαιώματα των γυναικών. Αυτό που τώρα απαιτείται είναι η διάθεση οικονομικών μέσων για να υλοποιηθούν οι αποφάσεις, καθώς και ελεγκτικά μέσα για την επίβλεψη της υλοποίησης."@el8
"Mr President, I want to thank the Council of Ministers and the Commission for their respective interventions. The Women’s Conference at the UN in New York came perilously close to failing. A small group of Catholic and Islamic fundamentalist countries clearly intended to undermine the progress achieved by women from around the world in Beijing five years ago.
The issues which created the most problems were women’s rights to sex education, free abortion and safe sex in order to protect themselves against HIV and AIDS. These issues united certain Islamic and Catholic countries ranging all the way from the Sudan, Iran and Libya to the Vatican, Nicaragua and Poland, which were prime movers in the fight against these rights. Some countries attempted to quash wordings about governments’ responsibility to protect women from various forms of violence. In spite of the fact that, last week, we were in danger of turning the clock back, we eventually agreed upon a final document which looks ahead to progress on the basis of the Women’s Conference in Beijing and, at the same time, marks out the route towards increased equality in the future.
I should like to point out that the Presidency of the EU, especially the minister Mrs De Belém Roseira, actively contributed to a successful final outcome, something we would thank her for. The final document embodies progress in certain respects. Forced marriages and murders committed for reasons of honour are mentioned for the first time in an agreed international document. On the issues of rape within marriage, right of possession and right of inheritance, together with the right to asylum on the grounds of gender-based persecution, the wordings have been strengthened. Women’s right to equal participation in macro-economic decision-making, together with the allocation of quotas with a view to increasing women’s participation in political parties and parliaments are other matters which are being taken up.
The resolution we are to vote on demands that the institutions of the EU, Member States and candidate States make active efforts to turn the final document from Beijing +5 into a reality. It is especially important that
candidate States, including Poland, undertake to abide by the EU’s policy on women’s rights. What are now required are economic resources for putting the decisions into effect and inspection tools for supervising their implementation."@en3
"(SV) Señor Presidente, agradezco al Consejo de Ministros y a la Comisión sus intervenciones. La conferencia de Nueva York sobre la mujer, en la ONU, estuvo a punto de fracasar. Un pequeño grupo de países católicos e islámicos integristas tenían la clara intención de deteriorar los avances que las mujeres del mundo consiguieron en Pekín hace cinco años.
Los temas que crearon problemas fueron el derecho de las mujeres a la enseñanza sexual, el aborto libre y el sexo seguro para protegerse del VIH y del SIDA. Esos asuntos unieron a algunos países católicos y musulmanes, desde Sudán, Irán y Libia hasta la Santa Sede, Nicaragua y Polonia, país que tuvo un papel protagonista en la lucha contra esos derechos. Algunos países intentaron eliminar algunos párrafos relacionados con la responsabilidad de los gobiernos de proteger a las mujeres de la violencia en sus diferentes formas. A pesar de que la semana pasada corrimos el riesgo de retroceder en el tiempo, se aprobó un documento final que mira hacia adelante, hacia los avances conseguidos en la conferencia de Pekín, y, simultáneamente, indica el camino a seguir para mejorar la igualdad de oportunidades en el futuro.
Quisiera decir que la Presidencia de la UE, especialmente la Sra. Ministra De Belém Roseira, contribuyó activamente a la consecución de un resultado exitoso, cosa que agradecemos. El documento final representa algunos avances. Por primera vez se mencionan en un documento internacional los asesinatos por honor y los matrimonios obligados. También se han endurecido los textos sobre violaciones dentro del matrimonio, derecho de propiedad, derechos de herencia y derecho de asilo por persecuciones fundadas en el género. También se mencionan el derecho de las mujeres a participar igualitariamente en las decisiones macroeconómicas y la asignación de cuotas para aumentar la participación de las mujeres en los partidos políticos y en los parlamentos.
La resolución que vamos a votar supone que las instituciones de la UE, los países miembros y los países candidatos trabajen activamente para hacer realidad el documento final de Pekín +5. También es importante que
los países candidatos, con inclusión de Polonia, se obliguen a seguir la política comunitaria en materia de derechos de la mujer. Lo que se exige ahora son medios económicos para realizar las decisiones e instrumentos de control."@es12
"Arvoisa puhemies, haluan kiittää ministerineuvostoa ja komissiota niiden antamista julkilausumista. New Yorkissa pidetty naisten oikeuksia käsittelevä YK:n yleiskokous oli vaarallisen lähellä epäonnistua. Pienehkö ryhmä katolisia ja islamilaisia fundamentalistisia maita pyrki selvästi heikentämään niitä edistyksiä, joita maailman naiset saavuttivat Pekingissä viisi vuotta sitten.
Eniten ongelmia aiheuttivat kysymykset, jotka liittyivät naisten oikeuksiin saada seksuaalivalistusta, tehdä abortti ja harjoittaa turvaseksiä, jotta he eivät saisi HIV:tä ja aidsia. Nämä kysymykset yhdistivät tiettyjä islamilaisia ja katolisia maita Sudanista, Iranista ja Libyasta Vatikaanivaltioon, Nicaraguaan ja Puolaan, jotka johtivat näiden oikeuksien vastaista taistelua. Muutamat maat yrittivät poistaa kirjoituksia, jotka koskivat hallitusten vastuuta suojella naisia väkivallan eri muodoilta. Vaikka me viime viikolla olimmekin vaarassa joutua ajassa taaksepäin, oltiin lopulta kuitenkin yhtä mieltä päätösasiakirjasta, jossa sekä otetaan huomioon Pekingissä pidetyn naisten oikeuksia käsittelevän kokouksen edistysaskeleet että annetaan samalla suuntaviivat, joiden avulla tasa-arvo voitaisiin toteuttaa paremmin tulevaisuudessa.
Haluaisin mainita, että EU:n puheenjohtajisto, erityisesti ministeri De Belém Roseira, osallistui aktiivisesti onnistuneen loppuratkaisun saavuttamiseen, mistä haluamme kiittää häntä. Päätösasiakirjasta käy ilmi tietyt edistysaskeleet. Kunniamurha ja avioliittoon pakottaminen mainitaan ensimmäistä kertaa yksimielisessä kansainvälisessä asiakirjassa. Kirjoituksia on tiukennettu avioliitossa tapahtuvan raiskauksen, omistusoikeuden ja perintöoikeuden sekä sukupuolivainosta johtuvaan turvapaikkaan liittyvän oikeuden osalta. Naisten oikeus yhtäläiseen osallistumiseen makrotaloudellisessa päätöksenteossa sekä kiintiöt, joiden tarkoituksena on lisätä naisten osallistumista poliittisiin puolueisiin ja parlamentteihin, otetaan myös esiin.
Päätöslauselmassa, josta aiomme äänestää, vaaditaan, että EU:n toimielimet, jäsenvaltiot ja ehdokasvaltiot tekevät aktiivisesti töitä toteuttaakseen Peking+5 -päätösasiakirjan. On erittäin tärkeää, että
ehdokasvaltiot, Puola mukaan luettuna, sitoutuvat noudattamaan naisten oikeuksia koskevaa EU:n politiikkaa. Päätösten toteuttamiseen sekä toteuttamisen valvontavälineisiin tarvitaan nyt taloudellisia välineitä."@fi5
"Monsieur le Président, je voudrais remercier le Conseil et la Commission pour leurs interventions respectives. La conférence sur les femmes qui a eu lieu au sein de l'ONU à New York, a failli être un échec. Un petit groupe de pays catholiques ou islamistes avaient visiblement pour but de nous ramener en arrière par rapport aux progrès réalisés par les femmes à Pékin il y a cinq ans.
Les questions qui ont posé le plus de problèmes portaient sur le droit des femmes à l'éducation sexuelle, à l'interruption volontaire de grossesse et à la prévention visant à les protéger contre le virus VIH et le SIDA. Sur ces questions, certains pays musulmans et catholiques se sont alliés pour combattre les droits des femmes : le Soudan, l'Iran, la Libye, le Vatican, le Nicaragua et la Pologne ont pris des initiatives dans ce sens. Certains pays ont tenté de supprimer des formulations qui soulignent la responsabilité des gouvernements en matière de protection des femmes contre plusieurs formes de violence. Bien que nous ayons risqué, la semaine dernière, de revenir en arrière, la conférence s'est accordé sur un document final qui tourne le regard vers l'avenir, dans la lignée des progrès effectués lors de la conférence de Pékin, et qui indique la marche à suivre pour obtenir plus d'égalité dans l'avenir.
Je voudrais souligner le fait que la Présidence de l'UE, notamment Mme la ministre De Belém Roseira, a contribué activement à ce bon résultat final, ce dont nous la remercions. Le document final marque certains progrès. Les meurtres commis au nom de l'honneur et les mariages forcés sont pour la première fois évoqués dans un document international voté à l'unanimité. Les formulations ont été renforcées en ce qui concerne les viols dans le mariage, le droit de propriété et d'héritage, ainsi que le droit d'asile pour cause de persécution fondée sur le sexe. Le document cite également le droit des femmes de participer à égalité avec les hommes au processus de décision macro-économique, ainsi que l'instauration de quotas pour renforcer la participation féminine dans les partis politiques et les parlements.
Aux termes de la résolution sur laquelle nous allons nous prononcer, les institutions communautaires, les États membres et les pays candidats doivent œuvrer activement pour mettre en pratique les recommandations du document final de la conférence Pékin+5. Il est notamment essentiel que
les pays candidats, y compris la Pologne, s'engage à suivre la politique de l'UE en faveur des droits des femmes. Nous avons à présent besoin de moyens financiers pour mettre en œuvre les décisions, et d'instruments de contrôle permettant de vérifier leur exécution."@fr6
"Mr President, I want to thank the Council of Ministers and the Commission for their respective interventions. The Women’s Conference at the UN in New York came perilously close to failing. A small group of Catholic and Islamic fundamentalist countries clearly intended to undermine the progress achieved by women from around the world in Beijing five years ago.
The issues which created the most problems were women’s rights to sex education, free abortion and safe sex in order to protect themselves against HIV and AIDS. These issues united certain Islamic and Catholic countries ranging all the way from the Sudan, Iran and Libya to the Vatican, Nicaragua and Poland, which were prime movers in the fight against these rights. Some countries attempted to quash wordings about governments’ responsibility to protect women from various forms of violence. In spite of the fact that, last week, we were in danger of turning the clock back, we eventually agreed upon a final document which looks ahead to progress on the basis of the Women’s Conference in Beijing and, at the same time, marks out the route towards increased equality in the future.
I should like to point out that the Presidency of the EU, especially the minister Mrs De Belém Roseira, actively contributed to a successful final outcome, something we would thank her for. The final document embodies progress in certain respects. Forced marriages and murders committed for reasons of honour are mentioned for the first time in an agreed international document. On the issues of rape within marriage, right of possession and right of inheritance, together with the right to asylum on the grounds of gender-based persecution, the wordings have been strengthened. Women’s right to equal participation in macro-economic decision-making, together with the allocation of quotas with a view to increasing women’s participation in political parties and parliaments are other matters which are being taken up.
The resolution we are to vote on demands that the institutions of the EU, Member States and candidate States make active efforts to turn the final document from Beijing +5 into a reality. It is especially important that
candidate States, including Poland, undertake to abide by the EU’s policy on women’s rights. What are now required are economic resources for putting the decisions into effect and inspection tools for supervising their implementation."@lv10
"Mijnheer de Voorzitter, ik wil de Raad en de Commissie bedanken voor hun respectieve bijdragen. De vrouwenconferentie van de VN in New York was bijna mislukt. Een kleine groep katholiek- en islamitisch-fundamentalistische landen was duidelijk van plan om de successen te frustreren die vrouwen van over de hele wereld vijf jaar geleden in Peking hadden geboekt.
De kwesties die de minste problemen opriepen, waren het recht van vrouwen op seksuele voorlichting, vrije abortus en veilige seks om zich te kunnen beschermen tegen het HIV-virus en aids. Deze kwesties bracht een aantal islamitische en katholieke landen, van Soedan, Iran en Libië tot het Vaticaan, Nicaragua en Polen bijeen in de strijd tegen deze rechten. Een aantal landen probeerde formuleringen te schrappen over de verantwoordelijkheid van de regering om vrouwen te beschermen tegen verschillende vormen van geweld. Hoewel vorige week de klok terug dreigde te draaien, werd men het uiteindelijk eens over een slotdocument dat vooruitkijkt naar de successen die zijn geboekt op de vrouwenconferentie in Peking en dat tegelijkertijd de koers aangeeft naar meer gelijkheid in de toekomst.
Ik wil graag zeggen dat het voorzitterschap van de EU, en met name minister De Belém Roseira, actief heeft bijgedragen aan een geslaagd eindresultaat, waarvoor wij haar bedanken. In het slotdocument wordt op een aantal fronten vooruitgang geboekt. Eremoord en gedwongen huwelijken worden voor het eerst genoemd in een overeengekomen internationaal document. De formuleringen over verkrachting binnen het huwelijk, het eigendomsrecht, het recht om te erven en het recht op asiel op grond van vervolging vanwege het geslacht zijn aangescherpt. Het recht van vrouwen op gelijke deelname aan het macro-economische besluitvormingsproces, evenals quotering om de deelname van vrouwen aan politieke partijen en het parlement te vergroten, worden ook opgenomen.
De resolutie waarover we gaan stemmen, vereist dat de instanties, lidstaten en kandidaat-landen van de EU zich actief blijven inspannen voor de verwezenlijking van het slotdocument van Peking plus V. Het is met name belangrijke dat
kandidaat-landen, waaronder Polen, verplicht zijn om het EU-beleid voor de rechten van de vrouw te voeren. Nu zijn er nog financiële middelen nodig om de besluiten en controle-instrumenten voor de realisatie ten uitvoer te brengen."@nl2
"Senhor Presidente, gostaria de agradecer ao Conselho de Ministros e � Comissão pelos seus contributos. A Conferência das Mulheres nas Nações Unidas, em Nova Iorque, esteve perigosamente próxima do fracasso. Um pequeno grupo de países católicos e muçulmanos fundamentalistas tinham a clara intenção de prejudicar os progressos que as mulheres do mundo alcançaram em Pequim, há cinco anos.
As questões que levantaram mais problemas foram o direito das mulheres � educação sexual, ao aborto livre e ao sexo seguro para se protegerem do HIV e da SIDA. Em torno destas questões, uniramse alguns países muçulmanos e católicos, desde o Sudão, o Irão e a Líbia até ao Vaticano, a Nicarágua e a Polónia, que conduziram a luta contra esses direitos. Alguns países tentaram retirar as referências � responsabilidade dos governos na protecção das mulheres contra as várias formas de violência. Apesar de, na semana passada, termos corrido o risco de ver o relógio andar para trás, foi possível alcançar consenso em torno de um documento final que, não apenas aponta para o desenvolvimento dos progressos alcançados na Conferência de Pequim, mas também indica o caminho para uma maior igualdade de oportunidades no futuro.
Faço questão de afirmar que a Presidência da UE, e principalmente a ministra Maria de Belém Roseira, contribuiu activamente para um bom resultado final, o que agradecemos. O documento final representa alguns avanços. Os homicídios por motivos de honra e os casamentos forçados foram pela primeira vez referidos num documento internacional unitário. Foram reforçadas as referências � s violações dentro do casamento, ao direito de propriedade e de herança e ao direito de asilo com fundamento na perseguição em razão do género. Foram também abordados o direito das mulheres � participação paritária na tomada de decisões macroeconómicas e o estabelecimento de quotas para aumentar a participação das mulheres nos partidos políticos e nos parlamentos.
A resolução que vamos votar exige que as instituições da UE, os EstadosMembros e os países candidatos trabalhem activamente para tornar realidade o documento final de Pequim + 5. Não é menos importante que
os países candidatos, inclusive a Polónia, se comprometam a seguir a política da UE relativa aos direitos da mulher. É agora preciso que haja meios económicos para concretizar as decisões, bem como instrumentos de controlo para fiscalizar a sua aplicação."@pt11
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
"Theorin (PSE )."13,5,8,12
"all"10,3
"alla"13
"alle"1,2,7
"todos"12,11
|
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples