Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2000-06-13-Speech-2-186"
| Predicate | Value (sorted: default) |
|---|---|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.20000613.14.2-186"4
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:speaker | |
| lpv:spoken text |
"Mr President, I first wish to join in the congratulations of many here today to Mr van Velzen, whose profound knowledge and experience can be seen in this important report. I also want to congratulate the whole Committee on Industry, External Trade, Research and Energy on the quality of its work. The debate here shows that many members of that committee have taken part not only in the reflections on this report but also on the whole range of issues on the information society.
According to current law, Directive 97(13), Member States determine which procedures to follow in allocating the limited-frequency spectrum available for third-generation networks, provided they comply with the principles of objectivity, non-discrimination, proportionality and transparency established by Community law. The Commission is of the view that the use of auction procedures for the allocation of radio frequencies for third-generation mobile networks is not in itself contrary to those principles and as such cannot be subject to infringement procedures.
Regarding the need to foster the development of innovative services and competition, it depends on the economic effect of the various auction formulae used. These are dependent on a variety of variables – length of licence, rules of payment for licence fees, conditions for network deployment, roaming obligations, etc. – which cannot yet be assessed.
The Commission continues to monitor the licensing process in Member States with great attention to ensure that the above-mentioned principles are respected. It is making an ongoing assessment of the economic impact of procedures used. I will return to this issue in detail, when I reply to the written question of Mr van Velzen.
Mrs Matikainen-Kallström put forward the question about local laws and also put the question about the local loop. How can we guarantee that the liberalisation of the last mile will take place? When the Commission discussed this issue last time it was decided to make a recommendation to Member States to liberalise the last mile so that both full access and shared access can be guaranteed in the local loop. I find it a very important issue. Added to that, my colleague, the competition Commissioner, will monitor the issue from the viewpoint of potential abuse of a dominant position.
Thirdly, we have decided to put that issue, too, into the legal proposal for the future legal framework. The first question is: could this part be separated out to get it through more quickly? But I agree with your concern that the question of the local loop is the biggest issue this year. In two or three years' time we will have other issues, but right now we have the network ready, connecting lines everywhere and we can use the existing network with new technology to achieve an enormous increase in broad band everywhere in Europe.
Mr Glante asked the question of who decides what. This is a big issue which we have discussed in many contexts. Some people say we should have a European regulator to guarantee full European coherence on those issues. On the other hand there are people who say that it should all go to the Member States' national authorities and national regulators. Our intention is to try to balance this issue so that we have some coherence at European level, coherence of interpretation, so that we can have a European level playing field but not to interfere in the issues where the national regulators can do their jobs in a coherent manner. We shall come back to that issue in our final proposal.
I want once more to express my thanks for the report and for the very interesting debate today. The Commission will look forward to working together with the European Parliament in the course of the forthcoming legislative process. After the debate and your votes it will go back to the Commission and I hope that we will be able to make proposals at the end of this month. I share Mrs Palacio's wish that on this issue the European Parliament and the Council will be able to take decisions very speedily. Of course there will continue to be a need for an in-depth discussion, but we must be able to create a competent and clear legal framework for electronic communications in the new converged world. Otherwise the European economy will suffer severe losses and European consumers, too, will lose the possibilities that new technology can give them if applied in the proper legal framework which guarantees full competition between operators.
The Commission can agree with most of the report and welcomes the conclusions and recommendations. The report reflects a deep understanding of the sector and what sector-specific regulation should do to support future development of the electronic communications area.
The Commission shares the goals of the report to regulate with a view to achieving a competitive market in this sector. We also share an understanding of how sector-specific rules can contribute to this objective. Furthermore, the report accurately notes the two kinds of
regulation needed: first, the regulation needed to inject effective competition into the market. This includes a symmetric regulation related to market power and other pro-competitive regulations, such as number portability. In this respect, I welcome the fact that the report pays attention to the need to ensure that number portability is not impeded by technical measures or other arrangements which limit consumers' choice of operators and service providers. Second, the regulation needed in respect of general public policy objectives, like consumer protection and universal service.
The report concurs with the Commission's intention to withdraw
regulation needed to substitute for competition and to allow the normal competition rules to apply once the markets in this sector are competitive. It is also noteworthy that this report represents the shared vision of what the sector can contribute to society and to individuals. Looking in the same direction is an important step in ensuring that everyone reaches the desired destination.
The report proposes that in order to be able to respond quickly to market developments, the directive should be in place during 2001 and that the working period of the directive should be limited to the year 2005. With regard to the fast adoption of directives, the Commission totally agrees. As to limiting the life span of the directive to 2005, this raises some questions. The risk is that it would weaken the credibility of legislation and, in particular, the independence of the regulators. However, of course we are ready to discuss any comments made in the report.
The Commission accepts that there is a certain tension between legal certainty and flexibility. Our approach to flexibility is to allow the regulators to determine on the basis of a close-to-the market analysis that effective competition in the market allows the
rules to be dismantled. This sends the right signals to markets. Otherwise major players will have an incentive to simply delay until the time period expires.
It also takes account of the different levels of competition in each Member State and the different speeds of development, both of which the report recognises as needing consideration.
On licensing, Parliament calls for one-stop shopping in respect of authorisations in this sector. The Commission's proposals would both harmonise and simplify the process that companies go through in order to provide communications services. If the current widely diverse system were retained, then the one-stop shop model would be logical as the report says. If the harmonised registration system is the solution, it could be as simple as the one-stop shop model. We must consider the alternatives at the end of the process.
Mr van Velzen has sent me a written question on the auctions. I will use the normal internal procedures to reply to that question, but perhaps I can make some comment at this time. I will return to this issue in the formal way. The same question was put by Mrs Matikainen-Kallström."@en3
|
| lpv:translated text |
"Hr. formand, først vil jeg gerne bidrage til de mange lykønskninger til hr. van Velzen, hvis store viden og erfaring kommer til udtryk i denne vigtige betænkning. Jeg vil også gerne lykønske hele Udvalget om Industripolitik, Eksterne Økonomiske Forbindelser, Forskning og Energi med kvaliteten af arbejdet. Debatten her viser, at mange medlemmer af udvalget har arbejdet ikke blot med emnerne i denne betænkning, men også med hele informationssamfundsproblematikken.
Ifølge den gældende lov, direktiv 97/13/EF, bestemmer medlemsstaterne selv, hvilke procedurer de vil følge ved tildeling af det begrænsede frekvensspektrum, som er til rådighed for tredjegenerationsmobilnet, forudsat at de overholder principperne om objektivitet, ikke-diskrimination, proportionalitet og gennemsigtighed i fællesskabsretten. Efter Kommissionens mening er anvendelsen af auktionsprocedurer ved tildeling af radiofrekvenser til tredjegenerationsmobilnet ikke i sig selv i strid med de principper og kan derfor ikke betragtes som brud på dem.
Hvad angår behovet for at fremme udviklingen af innovative tjenester og konkurrence, afhænger det af den økonomiske effekt af de forskellige anvendte auktionsprincipper. De afhænger af en række variabler - licensens løbetid og betalingsbetingelser, betingelser for netspredning
forpligtelser osv. - som ikke kan opgøres.
Kommissionen overvåger fortsat nøje tildelingen af licenser i medlemsstaterne for at sikre, at de førnævnte principper overholdes. Kommissionen vurderer løbende de anvendte procedurers økonomiske effekt. Jeg vil behandle dette emne nærmere, når jeg besvarer hr. van Velzens skriftlige spørgsmål.
Fru Matikainen-Kallström har stillet spørgsmål om lokal lovgivning og om abonnentkredsløb. Hvordan kan vi garantere, at den øgede adgang til abonnentkredsløbene sikrer mere konkurrence på det sidste stadium inden slutbrugeren? Da Kommissionen sidst drøftede dette emne, blev det besluttet at henstille til medlemsstaterne at sikre øget konkurrence på det sidste stadium inden slutbrugeren, så både fuld og delt adgang garanteres i abonnentkredsløbet. Det er efter min mening et meget vigtigt emne. Min kollega konkurrencekommissæren vil desuden føre tilsyn med, at der ikke finder misbrug af dominerende stilling sted.
For det tredje har vi besluttet at medtage det emne i forslaget til den fremtidige lovramme. Det første spørgsmål er, om denne del kan udskilles, så den hurtigere kan behandles? Men jeg er enig i, at spørgsmålet om abonnentkredsøb er det vigtigste emne i år. Om 2-3 år vil der være andre emner, men lige nu er Nettet der med forbindelser overalt, og vi kan bruge det eksisterende net sammen med den nye teknologi til at opnå en enorm bredbåndsforøgelse i hele Europa.
Hr. Glante har stillet spørgsmål om, hvem der bestemmer hvad. Det er et bredt spørgsmål, som vi har diskuteret i mange sammenhænge. Der er dem, der siger, at vi skal have en europæisk instans, som garanterer fuld europæisk samhørighed på de områder. På den anden side er der også dem, der siger, at medlemsstaternes nationale myndigheder skal bestemme. Det er vores hensigt at prøve at afveje spørgsmålet, så der bliver en vis samhørighed på europæisk plan, en fælles fortolkning, så vi kan have et europæisk spillerum, men uden at blande os i de områder, hvor de nationale myndigheder kan udføre deres arbejde på en sammenhængende måde. Det kommer vi tilbage til i vores endelige forslag.
Lad mig endnu en gang udtrykke min tak for betænkningen og den meget interessante debat i dag. Kommissionen ser frem til at samarbejde med Europa-Parlamentet i den kommende lovgivningsproces. Efter debatten og afstemningen går sagen tilbage til Kommissionen, og jeg håber, at vi kan komme med forslag i slutningen af denne måned. Jeg tilslutter mig fru Palacios ønske om, at Europa-Parlamentet og Rådet meget hurtigt kan træffe beslutning i denne sag. Der vil selvfølgelig stadig være behov for grundige drøftelser, men vi skal skabe en kompetent og klar lovramme for elektronisk kommunikationsinfrastruktur i den nye konvergerede verden. Ellers vil den europæiske økonomi lide alvorlige tab, og de europæiske forbrugere vil ligeledes gå glip af de muligheder, der er i den nye teknologi, hvis den anvendes inden for den rette lovramme, som garanterer fri konkurrence mellem operatørerne.
Kommissionen er enig i de fleste punkter i betænkningen og bifalder konklusionerne og henstillingerne. Betænkningen er udtryk for en stor forståelse af sektoren og de sektorspecifikke bestemmelser, der er påkrævet for at understøtte den fremtidige udvikling af elektronisk kommunikationsinfrastruktur.
Kommissionen er enig i betænkningens målsætning om regulering med henblik på at opnå et konkurrencedygtigt marked i denne sektor. Vi er også enige i, hvordan sektorspecifikke regler kan bidrage til at opfylde den målsætning. Endvidere nævner betænkningen med rette de to former for
bestemmelser, der er behov for. For det første bestemmelser, som skal sikre effektiv konkurrence på markedet, herunder parallelle konkurrencefremmende bestemmelser, f.eks. om nummerportabilitet. Jeg bifalder her, at betænkningen understreger behovet for at sikre, at nummerportabilitet ikke forhindres af tekniske foranstaltninger eller andre ordninger, som begrænser forbrugernes valg af operatører og serviceudbydere. For det andet bestemmelser, som er nødvendige for at opfylde generelle offentlige målsætninger om f.eks. forbrugerbeskyttelse og forsyningspligtydelser.
Betænkningen falder sammen med Kommissionens ønske om at afskaffe de
bestemmelser, der er nødvendige til erstatning for konkurrence, og at tillade de normale konkurrenceregler, så snart markederne i denne sektor er konkurrencedygtige. Det er også værd at bemærke, at betænkningen er et udtryk for den fælles vision om, hvordan sektoren kan bidrage til samfundet og det enkelte menneske. Det, at vi styrer i samme retning, er et vigtigt skridt til at sikre, at alle når det ønskede mål.
Af betænkningen fremgår det, at for at kunne reagere hurtigt på markedsudviklingen, bør direktivet være på plads i 2001, og direktivets gyldighedsperiode bør begrænses til at vare til 2005. Kommissionen er helt enig med hensyn til hurtig vedtagelse af direktiver. Begrænsningen af direktivets gyldighedsperiode til 2005 giver derimod anledning til nogle spørgsmål, nemlig om det svækker lovgivningens troværdighed, og især om lovgivernes uafhængighed. Men vi er selvfølgelig parat til at drøfte kommentarerne i betænkningen.
Kommissionen erkender, at der er et modsætningsforhold mellem retssikkerhed og fleksibilitet. For at sikre fleksibilitet lader vi på baggrund af markedsanalyser lovgiverne bestemme, at effektiv konkurrence på markedet gør det muligt at afskaffe
bestemmelserne. Det sender de rette signaler til markederne. Ellers ville de store aktører være fristede til blot at forhale tingene, indtil tiden er udløbet.
Kommissionen noterer sig også de forskellige konkurrenceniveauer i de enkelte medlemsstater og de forskellige udviklingshastigheder. Betænkningen giver udtryk for, at begge dele bør overvejes.
Med hensyn til licenser ønsker Parlamentet en etstedsbevillingsordning for generelle tilladelser og licenser i denne sektor. Kommissionens forslag ville både harmonisere og forenkle den proces, som virksomhederne skal igennem for at levere kommunikationsydelser. Hvis det nuværende meget uensartede system blev bevaret, ville etstedsbevillingsordningen være logisk, som det fremgår af betænkningen. Hvis det harmoniserede registreringssystem er løsningen, kunne det være lige så enkelt som etstedsbevillingsmodellen. Vi må overveje alternativerne.
Hr. van Velzen har sendt mig et skriftligt spørgsmål om auktionerne. Jeg vil benytte den normale interne procedure til at besvare det spørgsmål, men lad mig komme med et par kommentarer nu og så vende tilbage til spørgsmålet på den formelle måde. Fru Matikainen-Kallström har stillet det samme spørgsmål."@da1
".
Herr Präsident, ich möchte mich den zahlreichen Glückwünschen an Herrn van Velzen anschließen, dessen profunde Kenntnisse und Erfahrung aus diesem wichtigen Bericht klar ersichtlich sind. Daneben möchte ich dem gesamten Ausschuß für Industrie, Außenhandel, Forschung und Energie für die Qualität der geleisteten Arbeit danken. Diese Debatte macht deutlich, daß viele Ausschußmitglieder sich nicht nur an den Überlegungen zu diesem Bericht beteiligt haben, sondern sich auch mit dem gesamten Fragenkatalog zur Informationsgesellschaft auseinandergesetzt haben.
Gemäß derzeit geltendem Recht, nämlich Richtlinie 97/13, bestimmen die Mitgliedstaaten, welche Verfahren bei der Vergabe der knappen Funkfrequenzen für Netze der dritten Generation angewendet werden, vorausgesetzt, sie erfüllen die Grundsätze der Objektivität, Nichtdiskriminierung, Verhältnismäßigkeit und Transparenz, wie sie in den Gemeinschaftsvorschriften festgelegt sind. Die Kommission ist der Ansicht, daß der Einsatz von Versteigerungen für die Vergabe von Frequenzen für Mobilfunknetze der dritten Generation jenen Grundsätzen an sich nicht widerspricht und daher nicht Gegenstand von Vertragsverletzungsverfahren sein kann.
Was die Notwendigkeit betrifft, die Entwicklung innovativer Dienste sowie des Wettbewerbs zu fördern, so hängt es von den wirtschaftlichen Auswirkungen der einzelnen Versteigerungsverfahren ab. Diese sind von mehreren Größen abhängig – Lizenzdauer, Zahlungsbedingungen für Lizenzgebühren, Bedingungen für den Netzaufbau, Roamingverpflichtungen usw.; diese sind zur Zeit noch nicht abschätzbar.
Die Kommission verfolgt das Genehmigungsverfahren in den Mitgliedstaaten weiterhin mit großer Aufmerksamkeit, um sicherzustellen, daß die vorstehend genannten Grundsätze eingehalten werden. Die wirtschaftlichen Auswirkungen der eingesetzten Verfahren werden fortlaufend bewertet. Auf diesen Punkt werde ich in meiner schriftlichen Antwort an Herrn van Velzen noch eingehender zurückkommen.
Frau Matikainen-Kallström erkundigte sich nach den einzelstaatlichen Gesetzen sowie nach dem Ortsnetz. Wie können wir sicherstellen, daß die Liberalisierung der „letzten 100 Meter“ stattfindet? Als die Kommission diese Frage das letzte Mal erörterte, wurde entschieden, eine Empfehlung an die Mitgliedstaaten herauszugeben, die Ortsnetze so zu liberalisieren, daß sowohl ein alleiniger als auch ein gemeinsamer Zugang im Ortsnetz garantiert werden kann. Dies halte ich für eine sehr wichtige Frage. Daneben wird mein Kollege, das für Wettbewerb zuständige Kommissionsmitglied, diese Frage vom Standpunkt des potentiellen Mißbrauchs einer beherrschenden Stellung beleuchten.
Drittens haben wir entschieden, diese Frage ebenfalls in den Vorschlag für den zukünftigen Rechtsrahmen aufzunehmen. Die erste Frage lautet: Kann dieser Teil abgetrennt werden, um ihn schneller abwickeln zu können? Doch teile ich Ihre Bedenken, daß die Frage des Ortsnetzes das brennendste Problem in diesem Jahr ist. In zwei oder drei Jahren werden wir andere Fragen behandeln, aber jetzt geht es um das bestehende Netz, das jeden mit jedem verbindet. Mit der neuen Technik ist es möglich, das vorhandene Netz so zu nutzen, daß im Breitbandbereich europaweit ein beträchtlicher Zuwachs erzielt wird.
Herr Glante wollte wissen, wer welche Entscheidung trifft. Dies ist eine wichtige Angelegenheit, die wir schon zu vielen Gelegenheiten erörtert haben. Manche sind der Meinung, daß es eine europäische Regulierungsstelle geben sollte, um in Europa ein einheitliches Vorgehen in diesen Fragen sicherzustellen. Andere wiederum vertreten die Auffassung, daß dies alles in Händen der einzelstaatlichen Behörden der Mitgliedstaaten und nationalen Regulierungsbehörden liegen sollte. Es ist unsere Absicht, diese Frage ausgewogen zu behandeln, so daß wir auf europäischer Ebene eine gewisse Geschlossenheit und Einigkeit in der Interpretation erreichen, damit wir in Europa Chancengleichheit haben, uns jedoch nicht in jene Aufgaben einmischen, die von den einzelstaatlichen Behörden einheitlich geregelt werden können. In unserem abschließenden Vorschlag werden wir diese Frage nochmals aufgreifen.
Ich möchte mich noch einmal für den Bericht und für die äußerst interessante Debatte am heutigen Tage bedanken. Die Kommission freut sich auf die Zusammenarbeit mit dem Parlament im bevorstehenden Rechtsetzungsverfahren. Nach der Aussprache und Ihrer Abstimmung darüber geht der Bericht zurück an die Kommission, und ich hoffe, daß wir zum Monatsende Vorschläge vorlegen können. Ich teile den Wunsch von Frau Palacio, daß das Europäische Parlament und der Rat in dieser Frage möglichst rasch Entscheidungen treffen sollten. Natürlich wird es auch weiterhin erforderlich sein, ausführliche Diskussionen zu führen, doch müssen wir in der Lage sein, einen qualifizierten und eindeutigen Rechtsrahmen für elektronische Kommunikationsdienste in der neuen, stärker zusammengerückten Welt zu schaffen. Andernfalls wird die Wirtschaft Europas schwere Verluste erleiden, und auch die europäischen Verbraucher werden die Möglichkeiten nicht nutzen können, die die neue Technologie bietet, wenn sie in einem Rechtsrahmen angewendet wird, der einen umfassenden Wettbewerb zwischen den Betreibern ermöglicht.
Die Kommission kann einem Großteil des Berichts zustimmen und begrüßt die Schlußfolgerungen und Empfehlungen. Der Bericht spiegelt ein tiefes Verständnis der Branche sowie dessen, was eine sektorenspezifische Verordnung für die zukünftige Entwicklung des Bereichs der elektronischen Kommunikation leisten sollte, wider.
Die Kommission stimmt mit den Zielen des Berichts überein, eine Regulierung mit Blick auf einen wettbewerbsfähigen Markt in diesem Sektor durchzuführen. Außerdem sind wir gemeinsamer Auffassung darüber, wie sektorenspezifische Bestimmungen zur Erreichung dieses Ziels beitragen können. Des weiteren ist im Bericht exakt festgehalten, welche beiden Formen der Ex-ante-Regulierung benötigt werden: zum einen ist dies eine Regelung zur Ankurbelung eines wirksamen Wettbewerbs am Markt. Dazu gehören eine symmetrische Regulierung je nach Marktmacht sowie weitere wettbewerbsfördernde Regelungen, beispielsweise die Nummernübertragbarkeit. In diesem Zusammenhang begrüße ich, daß im Bericht auf die Notwendigkeit eingegangen wird, sicherzustellen, daß die Nummernübertragbarkeit nicht durch technische Maßnahmen oder andere Vorkehrungen behindert wird, die die freie Wahl des Betreibers bzw. Anbieters durch den Verbraucher einschränken. Die andere Regulierung betrifft Ziele im Zusammenhang mit dem Gemeinwohl, wie z. B. Verbraucherschutz und Universaldienste.
Der Bericht geht mit den Vorstellungen der Kommission konform, die zum Ausgleich fehlenden Wettbewerbs bestehende Ex-ante-Regelung zurückzuziehen und die normalen Wettbewerbsregeln zur Anwendung kommen zu lassen, sobald die Märkte in diesem Sektor wettbewerbsfähig sind. Erwähnenswert ist auch, daß der Bericht die gemeinsame Sicht darauf widerspiegelt, welchen Beitrag der Sektor für die Gesellschaft und für den einzelnen leisten kann. Die gleiche Blickrichtung zu haben ist ein bedeutender Schritt zur Erreichung der angestrebten Ziele.
Der Bericht enthält den Vorschlag, daß die Richtlinie noch im Laufe des Jahres 2001 in Kraft treten müsse, um auf Entwicklungen des Marktes schnell reagieren zu können, und bis einschließlich 2005 gelten solle. Was die schnelle Inkraftsetzung der Richtlinie betrifft, so ist die Kommission ohne Vorbehalt einverstanden. Was jedoch ihre Geltungsdauer bis 2005 angeht, so tun sich hier einige Fragen auf. Die Gefahr besteht, daß die Regelung weniger durchsetzungsfähig erschiene und insbesondere die Unabhängigkeit der Regulierungsstellen Schaden nehmen könnte. Doch sind wir natürlich zu einer Erörterung der im Bericht aufgeführten Anmerkungen bereit.
Die Kommission erkennt an, daß zwischen Rechtssicherheit und Flexibilität ein gewisses Spannungsfeld besteht. Unser Flexibilitätsansatz besteht darin, den Regulierungsstellen zu ermöglichen, auf der Grundlage einer sich eng am Markt orientierenden Analyse festzustellen, daß aufgrund des Bestehens eines wirksamen Wettbewerbs am Markt der Abbau der Ex-ante-Vorschriften möglich ist. Dies sind die richtigen Signale an die Märkte, denn andernfalls werden die größeren Unternehmen dazu verleitet, erst nach Ablauf der Frist aktiv zu werden.
Gleichzeitig finden auch das unterschiedliche Niveau des Wettbewerbs und das unterschiedliche Tempo der Entwicklung in den einzelnen Mitgliedstaaten Erwähnung, wobei im Bericht beide Punkte als zu berücksichtigende Faktoren eingestuft werden.
In bezug auf die Lizenzen fordert das Parlament für die Allgemeingenehmigung der Zulassungen, das „Verfahren aus einer Hand“ anzuwenden. Mit den Vorschlägen der Kommission würde das Verfahren, das die Unternehmen zu durchlaufen haben, um Kommunikationsdienste anbieten zu können, sowohl harmonisiert als auch vereinfacht. Wenn das derzeitige recht verzweigte System beibehalten wird, wäre der Bezug aus einer Hand die logische Folge, wie es auch im Bericht heißt. Wenn hingegen als Lösung das harmonisierte System gewählt wird, könnte es genau so einfach wie das Modell des Bezugs aus einer Hand sein. Die verschiedenen Alternativen sollten wir am Ende des Verfahrens abwägen.
Herr van Velzen hat mir eine schriftliche Anfrage zu den Versteigerungen zukommen lassen. Für meine Antwort darauf werde ich das normale interne Verfahren wählen, doch sicherlich kann ich hierzu schon jetzt einiges sagen. Ich werde mich dieser Problematik, die gleichzeitig auch von Frau Matikainen-Kallström aufgeworfen wurde, dann noch einmal formal annehmen."@de7
"Κύριε Πρόεδρε, θα ήθελα κατ’ αρχάς να προσθέσω και τα δικά μου συγχαρητήρια σε αυτά που εξέφρασαν πολλοί σήμερα στον κ. van Velzen, οι βαθιές γνώσεις και η μεγάλη εμπειρία του οποίου καταδεικνύονται στην παρούσα σημαντική έκθεση. Θέλω επίσης να συγχαρώ ολόκληρη την Επιτροπή Βιομηχανίας, Εξωτερικού Εμπορίου, Έρευνας και Ενέργειας για την ποιότητα της εργασίας της. Από τη συζήτηση εδώ φαίνεται πως πολλά μέλη της εν λόγω επιτροπής συμμετείχαν στον προβληματισμό όχι μόνο γι’ αυτή την έκθεση, αλλά και για ολόκληρη τη σειρά των θεμάτων σχετικά με την κοινωνία των πληροφοριών.
Σύμφωνα με την ισχύουσα νομοθεσία, και συγκεκριμένα με την οδηγία 97(13), τα κράτη μέλη καθορίζουν τις διαδικασίες που θα ακολουθήσουν για την κατανομή του φάσματος περιορισμένων συχνοτήτων που διατίθεται για τα δίκτυα τρίτης γενιάς, με την προϋπόθεση πως συμμορφώνονται με τις αρχές της αντικειμενικότητας, της μη διάκρισης, της αναλογικότητας και της διαφάνειας που προβλέπονται από την κοινοτική νομοθεσία. Η Επιτροπή είναι της άποψης πως αυτή καθεαυτή η χρήση διαδικασιών δημοπράτησης για την κατανομή των ραδιοφωνικών συχνοτήτων για δίκτυα κινητής τηλεφωνίας τρίτης γενιάς δεν αντίκειται στις προαναφερθείσες αρχές και, επομένως, δεν υπόκειται σε διαδικασίες επί παραβάσει.
Όσον αφορά την ανάγκη να προωθηθεί η ανάπτυξη καινοτόμων υπηρεσιών και του ανταγωνισμού, αυτό εξαρτάται από τις οικονομικές επιπτώσεις των διαφόρων τύπων δημοπρασιών που θα χρησιμοποιηθούν. Αυτές εξαρτώνται από μια ποικιλία μεταβλητών - διάρκεια της άδειας, κανόνες καταβολής των τελών αδειοδότησης, προϋποθέσεις για τη διοργάνωση δικτύου, υποχρεώσεις περιαγωγής, κ.λπ. - που δεν έχουν ακόμα αξιολογηθεί.
Η Επιτροπή συνεχίζει να παρακολουθεί με μεγάλη προσοχή τη διαδικασία χορήγησης αδειών στα κράτη μέλη προκειμένου να διασφαλίσει πως τηρούνται οι προαναφερθείσες αρχές, ενώ παράλληλα αξιολογεί συνεχώς τις οικονομικές επιπτώσεις των χρησιμοποιούμενων διαδικασιών. Θα επανέλθω στο ζήτημα αυτό λεπτομερώς όταν απαντήσω στην γραπτή ερώτηση του κ. van Velzen.
Η κ. Matikainen-Kallström έθεσε το θέμα της νομοθεσίας σε τοπικό επίπεδο, καθώς και το θέμα του τοπικού βρόχου. Πώς μπορούμε να εγγυηθούμε πως θα συντελεστεί η ελευθέρωση του τελευταίου μιλίου; Κατά την τελευταία συζήτηση της Επιτροπής για το θέμα αυτό αποφασίστηκε να αποσταλεί σύσταση στα κράτη μέλη να ελευθερώσουν το τελευταίο μίλι, ούτως ώστε να μπορεί να εξασφαλιστεί και πλήρης πρόσβαση και από κοινού πρόσβαση στον τοπικό βρόχο. Θεωρώ πως πρόκειται για πολύ σημαντικό θέμα. Επιπλέον, ο συνάδελφός μου αρμόδιος για τον ανταγωνισμό Επίτροπος θα παρακολουθεί το θέμα μήπως σημειωθεί κατάχρηση δεσπόζουσας θέσης.
Τρίτον, αποφασίσαμε να συμπεριλάβουμε το εν λόγω θέμα και στη νομική πρόταση για το μελλοντικό νομικό πλαίσιο. Το πρώτο ερώτημα είναι κατά πόσον θα μπορούσε να διαχωριστεί αυτό το τμήμα ούτως ώστε να επιτευχθεί ταχύτερα. Συμφωνώ όμως με το μέλημά σας πως το θέμα του τοπικού βρόχου θα είναι το σοβαρότερο εφέτος. Σε δύο ή τρία χρόνια θα έχουμε να αντιμετωπίσουμε άλλα ζητήματα, αλλά στην παρούσα φάση έχουμε έτοιμο το δίκτυο, με συνδέσεις γραμμών παντού, και μπορούμε να χρησιμοποιήσουμε το υφιστάμενο δίκτυο με τη νέα τεχνολογία για να επιτύχουμε τεράστια αύξηση των ευρυζωνικών υπηρεσιών παντού στην Ευρώπη.
Ο κ. Glante ρώτησε ποιος λαμβάνει τις σχετικές αποφάσεις. Πρόκειται για ένα σοβαρό ζήτημα που μας έχει απασχολήσει στο πλαίσιο πολλών συζητήσεων. Ορισμένοι υποστηρίζουν πως χρειαζόμαστε έναν ευρωπαϊκό κανονιστικό φορέα που θα εγγυάται πλήρη ευρωπαϊκή συνοχή σε αυτά τα θέματα. Υπάρχουν όμως και άλλοι που υποστηρίζουν πως η αρμοδιότητα θα πρέπει να ανήκει εξ ολοκλήρου στις εθνικές αρχές και στις κανονιστικές αρχές των κρατών μελών. Πρόθεσή μας είναι να προσπαθήσουμε να επιτύχουμε ισορροπία σε αυτό το θέμα, ούτως ώστε να έχουμε κάποια συνοχή σε ευρωπαϊκό επίπεδο, συνοχή ως προς την ερμηνεία, και να μπορούμε να δημιουργήσουμε “συνθήκες επί ίσοις όροις” χωρίς όμως να παρεμβαίνουμε στα θέματα, όπου οι εθνικές κανονιστικές αρχές μπορούν να επιτελούν το καθήκον τους με συνοχή. Θα επανέλθουμε στο θέμα αυτό στην τελική μας πρόταση.
Θέλω να ευχαριστήσω για μια ακόμη φορά για την έκθεση και για την πολύ σημαντική σημερινή συζήτηση. Η Επιτροπή προσβλέπει στη συνεργασία με το Ευρωπαϊκό Κοινοβούλιο κατά τη διάρκεια της επικείμενης νομοθετικής διαδικασίας. Μετά από τη συζήτηση και τις ψηφοφορίες σας η έκθεση θα ξανασυζητηθεί από την Επιτροπή, και ελπίζω να είμαστε σε θέση να υποβάλουμε προτάσεις στο τέλος του τρέχοντος μήνα. Συμμερίζομαι την επιθυμία της κ. Palacio να καταστεί δυνατή η ταχύτατη λήψη αποφάσεων από το Ευρωπαϊκό Κοινοβούλιο και το Συμβούλιο ως προς το θέμα αυτό. Φυσικά, θα εξακολουθήσει να υπάρχει ανάγκη για εις βάθος συζήτηση, αλλά πρέπει να είμαστε σε θέση να δημιουργήσουμε ένα κατάλληλο και σαφές νομικό πλαίσιο για τις ηλεκτρονικές επικοινωνίες στον νέο κόσμο της σύγκλισης. Σε αντίθετη περίπτωση, η ευρωπαϊκή οικονομία θα υποστεί σοβαρή ζημιά και οι Ευρωπαίοι καταναλωτές θα χάσουν τις δυνατότητες που μπορεί να τους παράσχει η νέα τεχνολογία εάν εφαρμοστεί στο κατάλληλο νομικό πλαίσιο, το οποίο εγγυάται πλήρη ανταγωνισμό μεταξύ των φορέων εκμετάλλευσης.
Η Επιτροπή μπορεί να συμφωνήσει με το μεγαλύτερο μέρος της έκθεσης και χαιρετίζει τα συμπεράσματα και τις προτάσεις. Στην έκθεση αντανακλάται μια βαθιά κατανόηση του τομέα και αναφέρονται οι ειδικές τομεακές ρυθμίσεις που θα πρέπει να θεσπιστούν, για να υποστηριχθεί η μελλοντική ανάπτυξη των ηλεκτρονικών επικοινωνιών.
Η Επιτροπή συμμερίζεται τους στόχους της έκθεσης για τη θέσπιση κανονιστικών ρυθμίσεων προκειμένου να επιτευχθεί μια ανταγωνιστική αγορά σε αυτόν τον τομέα. Επίσης, κατανοούμε και εμείς πώς οι ειδικοί τομεακοί κανόνες μπορούν να συντελέσουν στην επίτευξη αυτού του στόχου. Επιπλέον, η έκθεση ορθώς αναφέρει τα δύο είδη
κανονιστικών ρυθμίσεων που απαιτούνται, με πρώτη τη ρύθμιση που απαιτείται για να εισαχθεί αποτελεσματικός ανταγωνισμός στην αγορά. Αυτή περιλαμβάνει μια συμμετρική ρύθμιση που συνδέεται με τη δύναμη στην αγορά και άλλες ρυθμίσεις που ενισχύουν τον ανταγωνισμό, όπως η δυνατότητα μεταφοράς των αριθμών κλήσης. Από αυτή την άποψη χαιρετίζω το γεγονός πως η έκθεση δίδει προσοχή στην ανάγκη να εξασφαλιστεί ότι η καθιέρωση της δυνατότητας μεταφοράς των αριθμών κλήσης δεν θα παρεμποδιστεί από τεχνικά μέτρα ή άλλες ρυθμίσεις που περιορίζουν την επιλογή των καταναλωτών, όσον αφορά τους φορείς εκμετάλλευσης και τους προμηθευτές. Η δεύτερη ρύθμιση που χρειάζεται αφορά τους γενικούς στόχους πολιτικής δημόσιου συμφέροντος, όπως η προστασία του καταναλωτή και η καθολική υπηρεσία.
Η έκθεση συμφωνεί με την πρόθεση της Επιτροπής να αποσύρει τις
ρυθμίσεις που χρειάζονται προς αντικατάσταση του ανταγωνισμού και να επιτρέψει να ισχύσουν οι φυσιολογικοί κανόνες ανταγωνισμού άπαξ και οι αγορές του τομέα καταστούν ανταγωνιστικές. Αξίζει επίσης να σημειωθεί πως η έκθεση αυτή εκφράζει την κοινή άποψη όσων μπορεί να συνεισφέρει ο τομέας στην κοινωνία και στα άτομα. Ο προσανατολισμός προς την ίδια κατεύθυνση συνιστά σημαντικό βήμα για να εξασφαλιστεί πως όλοι θα φτάσουν στον επιθυμητό προορισμό.
Η έκθεση προτείνει πως, προκειμένου να μπορέσει να ανταποκριθεί γρήγορα στις εξελίξεις της αγοράς, η οδηγία θα πρέπει να τεθεί σε ισχύ εντός του 2001 και πως η περίοδος ισχύος της οδηγίας θα πρέπει να περιοριστεί μέχρι το 2005. Όσον αφορά την ταχεία έγκριση των οδηγιών, η Επιτροπή συμφωνεί απολύτως. Το θέμα όμως του περιορισμού της περιόδου ισχύος της οδηγίας μέχρι το 2005 εγείρει μερικά ερωτηματικά. Υπάρχει κίνδυνος να αποδυναμωθεί η αξιοπιστία της νομοθεσίας, και ειδικά η ανεξαρτησία των κανονιστικών αρχών. Ωστόσο, είμαστε φυσικά έτοιμοι να συζητήσουμε οποιοδήποτε σχόλιο επί της έκθεσης.
Η Επιτροπή αναγνωρίζει πως υπάρχει κάποια αντιπαλότητα μεταξύ νομικής βεβαιότητας και ευελιξίας. Κατά τη γνώμη μας η ευελιξία πρέπει να επιτρέπει στις κανονιστικές αρχές να αποφαίνονται βάσει εμπεριστατωμένης ανάλυσης της αγοράς πως ο αποτελεσματικός ανταγωνισμός στο πλαίσιο της αγοράς επιτρέπει την αχρήστευση των
κανόνων. Έτσι αποστέλλονται τα σωστά μηνύματα στις αγορές. Διαφορετικά, οι μεγάλοι παίκτες θα έχουν κίνητρο απλά να καθυστερούν έως ότου εκπνεύσει η χρονική περίοδος.
Λαμβάνονται επίσης υπόψη τα διαφορετικά επίπεδα ανταγωνισμού σε κάθε κράτος μέλος και οι διαφορετικοί ρυθμοί ανάπτυξης, θέματα για τα οποία αναγνωρίζεται στην έκθεση η ανάγκη να εξεταστούν.
Όσον αφορά την αδειοδότηση, το Κοινοβούλιο ζητεί να εφαρμοστεί η αρχή της διαδικασίας μονοαπευθυντικής αγοράς (one-stop shoping) για τη χορήγηση αδειών σε αυτόν τον τομέα. Με τις προτάσεις της Επιτροπής επιδιώκεται αφενός η εναρμόνιση και αφετέρου η απλοποίηση της διαδικασίας που ακολουθούν οι επιχειρήσεις για την παροχή τηλεπικοινωνιακών υπηρεσιών. Εάν διατηρηθεί το σημερινό έντονα διαφοροποιημένο σύστημα, τότε, βάσει της έκθεσης, θα ήταν λογικό το μοντέλο της μονοαπευθυντικής αγοράς. Εάν η λύση έγκειται στην εναρμόνιση του συστήματος καταχώρισης, το ζήτημα θα λυνόταν πολύ απλά με το μοντέλο μονοαπευθυντικής αγοράς. Πρέπει να εξετάσουμε τις εναλλακτικές λύσεις στο τέλος της διαδικασίας.
Ο κ. van Velzen μού υπέβαλε γραπτή ερώτηση σχετικά με τις δημοπρασίες. Θα απαντήσω στην ερώτηση ακολουθώντας τις κανονικές εσωτερικές διαδικασίες, αλλά ίσως μπορώ να κάνω τώρα κάποιο σχόλιο. Θα επανέλθω στο ζήτημα αυτό όπως απαιτούν οι τυπικές διαδικασίες. Η ίδια ερώτηση ετέθη από την κ. Matikainen - Kallström."@el8
"(EN) Señor Presidente, en primer lugar, deseo unirme a las felicitaciones que hoy han dirigido muchos de los aquí presentes al Sr. van Velzen, cuyos profundos conocimientos y gran experiencia han quedado patentes en este importante informe. También quiero felicitar a toda la Comisión de Industria, Comercio Exterior, Investigación y Energía por la calidad de su trabajo. En el presente debate hemos podido ver que muchos miembros de dicha comisión han participado no sólo en las reflexiones sobre este informe, sino también en toda una serie de temas relativos a la sociedad de la información.
De conformidad con la legislación en vigor, la Directiva 97(13), los Estados miembros determinan los procedimientos que deben seguirse en la asignación del espectro de frecuencia limitada disponible para las redes de tercera generación, a condición de que cumplan los principios de objetividad, no discriminación, proporcionalidad y transparencia establecidos por la legislación comunitaria. La Comisión opina que la utilización de procedimientos de subasta para la asignación de frecuencias radioeléctricas para redes de telefonía móvil de tercera generación no es, en sí, contraria a dichos principios y, como tal, no puede ser sometida a ningún procedimiento de violación.
Respecto de la necesidad de fomentar el desarrollo de servicios innovadores y la competencia, dependerá de las repercusiones económicas de las distintas fórmulas de subasta que se utilicen. Éstas dependen, a su vez, de distintas variables –duración de la licencia, modalidades de pago de los costes de las licencias, condiciones para el despliegue de la red, obligaciones de itinerancia, etc.– que aún no pueden ser evaluadas.
La Comisión supervisa el proceso de concesión de licencias en los Estados miembros con gran atención para garantizar que se respetan los principios mencionados más arriba y realiza una evaluación continua de las repercusiones económicas de los procedimientos utilizados. Volveré sobre este asunto con mayor detenimiento cuando responda a la pregunta por escrito del Sr. van Velzen.
La Sra. Matikainen-Kallström ha preguntado sobre las legislaciones locales y también sobre los bucles locales. ¿Cómo podemos garantizar que tendrá lugar la liberalización de la última milla? La última vez que la Comisión trató sobre este tema, decidió recomendar a los Estados miembros que liberalicen la última milla de manera que se garantice el acceso pleno, así como el acceso compartido al bucle local. Considero que es un asunto muy importante. Asimismo, mi colega, el Comisario de competencia, supervisará el tema desde el punto de vista del posible abuso de posición dominante.
En tercer lugar, hemos decidido incluir también este asunto en la propuesta jurídica para el futuro marco jurídico. La primera pregunta es: ¿podría separarse esta parte para que sea aprobada con mayor rapidez? Pero suscribo la preocupación del Parlamento de que el principal problema este año es la cuestión del bucle local. Dentro de dos o tres años tendremos otros problemas, pero en estos momentos tenemos preparada la red, líneas de conexión por todas partes y podemos utilizar la red existente con la nueva tecnología para lograr un enorme incremento en banda ancha en cualquier parte de Europa.
El Sr. Glante ha preguntado quién decide qué. Es una cuestión importante sobre la que hemos discutido en muchos contextos. Hay quien afirma que debería existir un regulador comunitario que garantice la plena coherencia comunitaria en estos asuntos. Por otra parte, hay quien afirma que todo debería estar en manos de las autoridades nacionales de los Estados miembros y de los reguladores nacionales. Nuestra intención es intentar establecer un equilibrio en esta cuestión de manera que exista algo de coherencia a nivel europeo, coherencia de interpretación, para que exista igualdad de condiciones a nivel europeo, pero no interferir en asuntos en los que los reguladores nacionales pueden realizar su misión de una manera coherente. Volveremos sobre este asunto en nuestra propuesta final.
Quiero expresar una vez mi agradecimiento por el informe y por el debate tan interesante de hoy. La Comisión espera con interés poder trabajar en colaboración con el Parlamento Europeo en el transcurso del próximo proceso legislativo. Tras el debate y la votación del Parlamento, volverá a la Comisión y espero que seamos capaces de presentar propuestas a finales de este mes. Comparto el deseo de la Sra. Palacio de que en este asunto, el Parlamento europeo y el Consejo tomen decisiones sin pérdida de tiempo. Naturalmente seguirá existiendo la necesidad de un debate en profundidad, pero debemos estar en condiciones de crear un marco jurídico competente y claro para las comunicaciones electrónicas en el nuevo mundo de la convergencia. De lo contrario, la economía europea sufrirá graves pérdidas y también los clientes europeos perderán las posibilidades que puede ofrecerles la nueva tecnología si se aplica en el marco jurídico apropiado para garantizar la competencia plena entre los operadores.
La Comisión puede aceptar la mayor parte del informe y acoge con satisfacción las conclusiones y recomendaciones. El informe refleja un profundo conocimiento del sector y de cuál debería ser el papel de la reglamentación específica del sector para apoyar el futuro desarrollo del sector de las comunicaciones electrónicas.
La Comisión comparte los objetivos del informe de reglamentar con vistas a alcanzar un mercado competitivo en este sector. También compartimos el entendimiento de cómo las normas específicas del sector pueden contribuir a alcanzar este objetivo. Asimismo, el informe toma nota fielmente de los dos tipos de reglamentaciones
necesarias: primero, la reglamentación necesaria para inyectar competencia efectiva al mercado. Esto incluye una reglamentación simétrica al poder del mercado y otras reglamentaciones en favor de la competencia, como la posibilidad de transferir un número. En este sentido, acojo con satisfacción que el informe contemple la necesidad de garantizar que la posibilidad de transferir un número no se vea obstaculizada por consideraciones técnicas u otras disposiciones que limiten la posibilidad de los consumidores de elegir a los operadores y proveedores del servicio. Segundo, la reglamentación necesaria con respecto a los objetivos generales de política pública, como la protección de los consumidores y el servicio universal.
El informe coincide con la intención de la Comisión de suspender la reglamentación
necesaria para sustituir a la competencia, y permitir la aplicación de las normas de competencia habituales cuando los mercados en este sector sean competitivos. También es digno de mención que este informe comparta la visión de la contribución que puede hacer el sector a la sociedad y a las personas. Mirar en la misma dirección es un paso importante para garantizar que llegamos al punto de destino deseado.
El informe propone que para poder responder con rapidez a los desarrollos del mercado, la directiva debería entrar en vigor durante 2001 y que su período de aplicación se limite al año 2005. La Comisión está completamente de acuerdo con respecto a la rápida adopción de las directivas. En cuanto al tema de limitar el tiempo de aplicación a 2005, plantea algunos interrogantes. Existe el riesgo de que la credibilidad de la legislación se vea debilitada, así como, en particular, la independencia de los reguladores. No obstante, naturalmente estamos dispuestos a discutir los comentarios que recoge el informe.
La Comisión reconoce que existe una cierta tensión entre seguridad jurídica y flexibilidad. Nuestro enfoque de la flexibilidad es permitir que los reguladores decidan con arreglo a un análisis próximo al mercado si la competencia efectiva en el mercado permite el desmantelamiento de las normas
. Esta medida transmite las señales adecuadas a los mercados. De lo contrario, los grandes interlocutores tendrán un incentivo para retrasar el proceso hasta que expire el plazo.
También tiene en cuenta los diferentes niveles de competencia que existen en cada Estado miembro y los diferentes ritmos del desarrollo, dos aspectos que, como reconoce el informe, deben ser analizados.
Respecto de la concesión de licencias, el Parlamento aboga por el procedimiento de ventanilla única para las autorizaciones en este sector. Las propuestas de la Comisión vendrían a armonizar y simplificar los trámites que siguen las empresas para poder proporcionar servicios de comunicaciones. De mantenerse el actual sistema tan dispar, el modelo de ventanilla única sería lógico, como dice el informe. Si la solución es un sistema de registro armonizado, podría ser tan simple como el modelo de ventanilla única. Deberemos analizar las alternativas al final del proceso.
El Sr. van Velzen me ha dirigido una pregunta por escrito sobre las subastas. Utilizaré los procedimientos internos habituales para responder a esa pregunta, pero permítanme hacer algunos comentarios ahora. Volveré sobre el tema por la vía habitual. La Sra. Matikainen-Kallström ha formulado esa misma pregunta."@es12
"Arvoisa puhemies, haluaisin ensiksi yhtyä niihin moniin onnitteluihin, joita täällä on lausuttu esittelijä van Velzenille, jonka syvällinen tietämys ja kokemus näkyvät tässä tärkeässä mietinnössä. Haluan onnitella myös koko teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sen laadukkaasta työstä. Täällä käyty keskustelu osoittaa, että monet valiokunnan jäsenet ovat olleet mukana pohtimassa paitsi tätä mietintöä myös monia muita tietoyhteiskuntaan liittyviä kysymyksiä.
Nykyisen lainsäädännön eli direktiivin 97/13 mukaisesti jäsenvaltiot voivat päättää, mitä menettelyjä ne noudattavat myöntäessään taajuuksia kolmannen sukupolven verkoille, kunhan ne ovat yhteisön oikeudessa säädettyjen puolueettomuus-, syrjimättömyys-, suhteellisuus- ja avoimuusperiaatteiden mukaisia. Komissio on sitä mieltä, että huutokauppojen käyttö myönnettäessä radiotaajuuksia kolmannen sukupolven matkapuhelinverkoille ei itsessään ole ristiriidassa näiden periaatteiden kanssa eikä se voi sinänsä johtaa jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskeviin menettelyihin.
Tarve edistää innovatiivisten palvelujen kehittämistä ja kilpailua riippuu käytettyjen huutokauppamallien taloudellisista vaikutuksista. Näihin vaikuttavat useat muuttujat, joita – toimiluvan kesto, toimilupamaksujen maksuehdot, verkon sijoittamisen ehdot, sijainninseurantavelvoitteet ja niin edelleen – ei voida vielä arvioida.
Komissio valvoo edelleen toimilupien myöntämisprosessia jäsenvaltioissa ja pyrkii aktiivisesti varmistamaan, että edellä mainittuja periaatteita noudatetaan. Se laatii parhaillaan jatkuvaa arviointia käytettyjen menettelyjen taloudellisesta vaikutuksesta. Palaan tähän kysymykseen lähemmin sitten, kun vastaan esittelijä van Velzenin kirjalliseen kysymykseen.
Jäsen Matikainen-Kallström esitti kysymyksen paikallisista laeista ja myös tilaajayhteyksistä. Miten voimme taata, että viimeinen osuus ("
") vapautetaan? Kun komissio keskusteli viimeksi tästä asiasta, jäsenvaltioille päätettiin suositella viimeisen osuuden vapauttamista niin, että tilaajayhteyksien osalta voidaan taata sekä täysimääräinen käyttö että yhteiskäyttö. Mielestäni tämä on erittäin tärkeä kysymys. Tämän lisäksi kollegani, kilpailuasioista vastaava komission jäsen, valvoo tilannetta määräävän markkina-aseman mahdollisen väärinkäytön kannalta.
Kolmanneksi olemme päättäneet sisällyttää tämänkin kysymyksen lainsäädäntöehdotukseen, joka koskee tulevaa oikeudellista kehystä. Ensimmäinen kysymys kuuluu: voitaisiinko tätä asiaa käsitellä erikseen, jotta siinä edistyttäisiin nopeammin? Olen kuitenkin kanssanne samaa mieltä siitä, että tilaajayhteydet ovat tänä vuonna kaikkein suurin kysymys. Meillä on kahden, kolmen vuoden päästä muita kysymyksiä, mutta juuri nyt verkko on valmiina ja yhteyslinjoja on kaikkialla, ja voimme käyttää nykyistä verkkoa ja uutta teknologiaa lisätäksemme tuntuvasti laajakaistatekniikkaa kaikkialla Euroopassa.
Jäsen Glante kysyi, kuka päättää ja mitä. Tämä on iso kysymys, ja olemme keskustelleet siitä monessa yhteydessä. Osa sanoo, että meillä pitäisi olla eurooppalainen sääntelyelin, jotta näitä kysymyksiä käsiteltäisiin Euroopassa johdonmukaisesti. Toisaalta osa sanoo, että jäsenvaltioiden kansallisten viranomaisten ja sääntelyelinten olisi päätettävä kaikesta. Aikomuksemme on yrittää tasapainottaa tätä kysymystä niin, että Euroopan tasolla on jonkin verran yhdenmukaisuutta ja johdonmukaisia tulkintoja ja että Euroopassa on yhtäläiset kilpailuedellytykset ilman, että puututaan niihin kysymyksiin, joita kansalliset sääntelyelimet voivat käsitellä johdonmukaisesti. Palaamme tähän kysymykseen lopullisessa ehdotuksessamme.
Haluan vielä kerran lausua kiitokseni mietinnöstä ja tänään käymästämme erittäin kiinnostavasta keskustelusta. Komissio toivoo voivansa tehdä yhteistyötä Euroopan parlamentin kanssa tulevan lainsäädäntöprosessin aikana. Asia palaa keskustelun ja äänestyksen jälkeen komissioon, ja toivomme, että pystymme tekemään ehdotuksia tämän kuun lopussa. Toivon jäsen Palacion tavoin, että Euroopan parlamentti ja neuvosto pystyvät päättämään tästä asiasta erittäin nopeasti. Yksityiskohtaisia keskusteluja tarvitaan toki vastaisuudessakin, mutta meidän täytyy pystyä luomaan sähköiselle viestinnälle tehokas ja selkeä oikeudellinen kehys uudessa lähentyneessä maailmassa. Muuten Euroopan talous kärsii valtavia tappioita, ja myös Euroopan kuluttajat menettävät ne mahdollisuudet, joita uusi teknologia voi heille tarjota, jos sillä vain on asianmukainen oikeudellinen kehys, joka takaa täyden kilpailun operaattorien välillä.
Komissio on mietinnöstä enimmäkseen samaa mieltä ja suhtautuu myönteisesti sen johtopäätöksiin ja suosituksiin. Mietinnössä näkyvät alan syvällinen tuntemus ja se, miten alakohtaisen sääntelyn avulla pitäisi tukea sähköisen viestinnän kehitystä.
Komissio on samaa mieltä mietinnön tavoitteista, joiden mukaan alalle pyritään sääntelyn avulla luomaan kilpailukykyiset markkinat. Olemme samaa mieltä myös siitä, miten tätä tavoitetta voidaan edistää alakohtaisin säännöin. Lisäksi mietinnössä otetaan aivan oikein esille tarvittava ennakkosääntely, jota on kahdenlaista: ensiksikin on se sääntely, jota tarvitaan, jotta kilpailu markkinoilla olisi tehokasta. Tähän kuuluu symmetrinen sääntely, joka liittyy markkina-asemaan ja muihin kilpailua edistäviin määräyksiin, kuten numeroiden siirrettävyyteen. Tältä osin pidän myönteisenä sitä, että mietinnössä kiinnitetään huomiota tarpeeseen varmistaa se, että numeroiden siirrettävyyttä ei haitata teknisillä toimenpiteillä tai muilla järjestelyillä, jotka rajoittavat kuluttajien mahdollisuutta valita operaattori ja palveluntarjoaja. Toiseksi on se sääntely, jota tarvitaan yleispoliittisten tavoitteiden, kuten kuluttajansuojan ja yleispalvelun, saavuttamiseksi.
Mietinnössä ollaan samaa mieltä komission aikomuksesta luopua kilpailun vastikkeeksi tarvittavasta ennakkosääntelystä ja soveltaa tavanomaisia kilpailusääntöjä, kunhan alan markkinat ovat kilpailukykyiset. Lisäksi on pantava merkille, että tämä mietintö edustaa yhteistä näkemystä siitä, mitä annettavaa alalla on yhteiskunnalle ja yksilöille. Samaan suuntaan katsominen on tärkeä askel, kun pyritään takaamaan, että kaikki pääsevät toivottuun määränpäähän.
Mietinnössä ehdotetaan, että direktiivi pitäisi ottaa käyttöön vuonna 2001, jotta markkinakehitykseen voitaisiin reagoida nopeasti, ja että direktiivin voimassaoloaika pitäisi rajata vuoteen 2005. Komissio on täysin samaa mieltä direktiivien nopeasta hyväksymisestä. Direktiivin eliniän rajoittaminen vuoteen 2005 herättää tiettyjä kysymyksiä. On olemassa se vaara, että se heikentää lainsäädännön uskottavuutta ja erityisesti sääntelyelinten riippumattomuutta. Olemme kuitenkin toki valmiita keskustelemaan kaikista mietinnössä esitetyistä huomautuksista.
Komissio myöntää, että oikeusvarmuuden ja joustavuuden välillä on tietynlainen jännite. Suhtaudumme joustavuuteen siten, että annamme sääntelyelinten päättää syvällisen markkina-analyysin perusteella, että markkinoiden tehokas kilpailu mahdollistaa ennakkomääräysten purkamisen. Näin markkinoille välittyy oikeanlaisia viestejä. Muuten tärkeimmillä toimijoilla on houkutus lykätä asioita määräajan umpeutumiseen asti.
Mietinnössä otetaan huomioon myös erot jäsenvaltioissa käytävän kilpailun määrässä ja niiden kehitystahdissa ja todetaan, että kumpaakin asiaa täytyy tarkastella.
Toimilupien osalta parlamentti vaatii alan toimilupien myöntämistä koskevaa keskitettyä menettelyä (
). Komission ehdotukset yhdenmukaistaisivat ja yksinkertaistaisivat sitä prosessia, joka yritysten on käytävä läpi voidakseen tarjota viestintäpalveluja. Jos nykyinen varsin kirjava järjestelmä säilytettäisiin, keskitetty menettely olisi johdonmukainen, kuten mietinnössä sanotaan. Jos ratkaisuna on yhdenmukaistettu rekisteröinti, se voisi olla niinkin yksinkertainen kuin keskitetty menettely. Meidän täytyy tarkastella vaihtoehtoja prosessin loppuvaiheessa.
Esittelijä van Velzen on lähettänyt minulle huutokauppoja koskevan kirjallisen kysymyksen. Vastaan tähän kysymykseen tavanomaisten sisäisten menettelyjen mukaisesti, mutta voin kenties kommentoida sitä hieman nytkin. Jäsen Matikainen-Kallström on esittänyt saman kysymyksen."@fi5
"Monsieur le Président, je désire d'abord, comme beaucoup l'ont fait aujourd'hui, féliciter M. van Velzen, dont la profonde connaissance et expérience se reflètent dans ce rapport important. Je voudrais également féliciter tous les membres de la commission de l'industrie, du commerce extérieur et de l'énergie pour la qualité de leur travail. Ce débat montre qu'un grand nombre de membres de cette commission n'ont pas seulement pris part aux réflexions sur ce rapport mais également � toute la série de questions sur la société de l'information.
Conformément � la législation actuelle, l'article 13 de la directive 97, les États membres déterminent quelles sont les procédures � suivre pour allouer le spectre � fréquence limité disponible pour les réseaux de la troisième génération, � condition qu'ils soient conformes aux principes d'objectivité, de non-discrimination, de proportionnalité et de transparence établis par la législation communautaire. La Commission est d'avis que l'utilisation des procédures d'adjudication pour l'allocation de fréquences radio pour les réseaux mobiles de la troisième génération n'est pas en soi contraire � ces principes et ne peut donc être faire l'objet d'une procédures d'infraction.
En ce qui concerne la nécessité de stimuler le développement des services novateurs et de la concurrence, cela dépend de l'effet économique des différentes formules d'adjudication utilisées. Elles dépendent d'une série de variables - durée des licences, règles de paiements des droits de licences, conditions pour le déploiement du réseau, obligations d'itinérance, etc. - qui ne peuvent pas encore être évaluées.
La Commission continue � contrôler avec la plus grande attention la procédure d'octroi des licences dans les États membres pour s'assurer que les principes susmentionnés sont respectés. Elle procède � une évaluation permanente de l'impact économique des procédures utilisées. Je reviendrai � cette question en détail, lorsque je répondrai � la question écrite de M. van Velzen.
Mme Matikainen-Kallström a posé la questions des législations locales ainsi que des boucles locales. Comment pouvons-nous garantir que la libéralisation du dernier maillon aura lieu� ? Quand la Commission a débattu de ce problème la dernière fois, elle a décidé d'adresser une recommandation aux États membres pour qu'ils libéralisent le dernier maillon, de sorte que le plein accès et un accès partagé puissent être garantis dans les boucles locales. Je pense que c'est un point très important. De plus, mon collègue, le commissaire � la concurrence, exercera un contrôle du point de vue des abus potentiels de position dominante.
Enfin, nous avons également décidé d'intégrer ce point dans la proposition juridique en vue d'un cadre juridique futur. La première question est� : cette partie peut-elle être séparée du reste et être adoptée plus rapidement� ? Mais je partage votre inquiétude, la question des boucles locales est la plus importante cette année. Dans deux ou trois ans, il y aura d'autres problèmes, mais � l'heure actuelle, le réseau est prêt, il y a des lignes de connexion partout et la nouvelle technologie peut utiliser le réseau existant afin d'accroître considérablement l'utilisation de la bande large partout en Europe.
M. Glante voulait savoir qui décide quoi. C'est une grande question dont nous avons débattu de nombreuses fois. Certains disent qu'il faudrait un législateur européen pour garantir une cohérence européenne totale sur ces questions. D'un autre côté, certains disent que tout doit être aux mains des autorités nationales des États membres et des législateurs nationaux. Nous voulons essayer d'équilibrer cette question pour arriver � une certaine cohérence au niveau européen, une cohérence dans l'interprétation, ainsi nous établirons un espace européen en Europe, mais sans s'immiscer dans les questions que les législateurs nationaux peuvent régler d'une manière cohérente. Nous reviendrons sur ce point dans notre proposition finale.
Je veux une fois encore exprimer mes remerciements pour ce rapport et pour le débat très intéressant d'aujourd'hui. La Commission se réjouit � l'idée de collaborer avec le Parlement européen au cours du processus législatif � venir. Après le débat et vos votes, la question retournera � la Commission et j'espère que nous pourrons faire des propositions � la fin de ce mois. Je partage les souhaits de Mme Palacio que le Parlement et le Conseil puisse prendre, très rapidement, des décisions sur ces questions. Bien sûr, une discussion en profondeur sera toujours nécessaire, mais nous devons être capables de créer un cadre juridique clair et valable en matière de communications électroniques dans le nouveau monde convergent. Dans le cas contraire, l'économie européenne accusera des pertes sévères et les consommateurs européens, eux aussi, rateront les possibilités que la nouvelle technologie peut leur offrir si elle s'applique dans le cadre juridique adéquat garantissant la pleine concurrence entre les opérateurs.
La Commission est d'accord avec la plus grande partie de ce rapport et salue les conclusions et les recommandations. Le rapport reflète une profonde compréhension du secteur et de ce que le règlement spécifique au secteur devrait faire pour soutenir le développement futur du secteur des communications électroniques.
La Commission partage les objectifs du rapport de réglementer en vue de créer un marché concurrentiel dans ce secteur. Nous comprenons également comment des règles spécifiques au secteur peuvent contribuer � cet objectif. De plus, la rapport indique les deux types de règlements
nécessaires� : premièrement, le règlement nécessaire pour injecter une concurrence efficace sur le marché. Cela inclut un règlement symétrique relatif au pouvoir du marché et aux autres règlements favorisant la concurrence, tels que la portabilité du numéro. Dans ce contexte, je salue le fait que le rapport considère la nécessité de garantir que la portabilité du numéro ne soit pas entravée par des mesures techniques ou d'autres accords qui limitent le choix du consommateur en ce qui concerne les opérateurs et les fournisseurs de services. Deuxièmement, le règlement nécessaire eu égard aux objectifs généraux de la politique publique, comme la protection du consommateur et le service universel.
Le rapport coïncide avec l'intention de la Commission de supprimer le règlement
nécessaire pour suppléer la concurrence et permettre que les règles normales de concurrence s'appliquent une fois que les marchés dans ce secteur seront concurrentiels. Il convient aussi de noter que ce rapport représente la vision partagée de ce que le secteur peut faire pour la société et les individus. Pour que tous atteignent la destination voulue, il est important de regarder dans la même direction.
Pour pouvoir répondre rapidement aux développements du marché, le rapport propose la mise en œuvre de la directive en 2001 et que la durée de validité de la directive soit limitée � 2005. En ce qui concerne l'adoption rapide des directives, la Commission est tout � fait d'accord. Pour ce qui est de la limitation de la durée de validité de la directive � 2005, cela soulève quelques questions. Cela risquerait d'entamer la crédibilité de la législation et, en particulier, l'indépendance du législateur. Cependant, nous sommes bien sûr prêts � discuter de tout commentaire présent dans le rapport.
La Commission accepte qu'il y ait une certaine tension entre certitude juridique et souplesse. La souplesse, � notre avis, doit permettre au législateur de déterminer, sur la base d'une analyse proche du marché, qu'une concurrence efficace sur le marché permet de supprimer les règles
. Cela envoie les bons signaux aux marchés. Dans le cas contraire, les acteurs principaux seront incités � simplement retarder les choses jusqu'� ce que la période expire.
Cela tient également compte des différents niveaux de concurrence dans chaque État membre et des différentes vitesses de développement, deux points qu'il est nécessaire de prendre en considération, selon le rapport.
Pour ce qui est des licences, le Parlement demande une procédure � guichet unique en ce qui concerne les autorisations dans ce secteur. Les propositions de la Commission harmoniseraient et simplifieraient la procédure � laquelle doivent se conformer les entreprises pour fournir des services de communications. Si on conservait le système largement diversifié actuel, alors le modèle � guichet unique serait logique, comme le rapport l'indique. Si le système d'enregistrement harmonisé est la solution, cela pourrait être aussi simple que le modèle � guichet unique. À la fin de la procédure, nous devons envisager les différentes possibilités qui se présentent.
M. van Velzen m'a envoyé une question écrite sur les adjudications. J'utiliserai les procédures internes normales pour lui répondre, mais je peux peut-être faire quelques commentaires dès maintenant. Je reviendrai � cette question de manière formelle. La même question a été posée par Mme Matikainen-Kallström."@fr6
"Signor Presidente, vorrei innanzi tutto unirmi a quanti oggi hanno espresso in questa sede il proprio apprezzamento all'onorevole van Velzen, la cui importante relazione rivela conoscenze approfondite ed esperienza in materia. Desidero inoltre complimentarmi con l'intera commissione per l'industria, il commercio estero, la ricerca e l'energia per la qualità del lavoro svolto. Dal dibattito emerge che molti membri della commissione parlamentare hanno fornito il proprio contributo non soltanto alla riflessione sulla presente relazione ma anche, in generale, all'insieme di questioni relative alla società dell'informazione.
Ai sensi della legislazione attuale - la direttiva 97(13) - spetta agli Stati membri stabilire quali procedure seguire nell'assegnazione dello spettro a frequenza limitata disponibile per le reti della terza generazione, a condizione che vengano rispettati i principi di obiettività, non discriminazione, proporzionalità e trasparenza sanciti dal diritto comunitario. La Commissione è del parere che il ricorso a procedure di messa all'asta delle frequenze radio per le reti mobili della terza generazione non sia, in sé, incompatibile con tali principi e che, in quanto tale, non possa essere soggetto a procedure d'infrazione.
Per quanto riguarda l'esigenza di promuovere lo sviluppo di servizi innovativi e della concorrenza, tutto dipende dagli effetti economici delle varie formule d'asta adottate. Esse dipendono, a loro volta, da una serie di variabili - quali la durata della licenza, le modalità di pagamento delle imposte sulle licenze, le condizioni di apertura della rete, gli obblighi di
eccetera - che al momento non possono ancora venire valutate.
La Commissione continua a seguire con grande attenzione la concessione delle licenze negli Stati membri al fine di assicurare il rispetto dei principi summenzionati. Sta effettuando una valutazione continua dell'impatto economico delle procedure utilizzate. Ritornerò più approfonditamente sulla questione nella mia risposta all'interrogazione scritta dell'onorevole Van Velzen.
La onorevole Matikainen-Kallström ha sollevato la questione delle norme locali e anche quella del circuito locale. In che modo possiamo garantire che venga effettuata la liberalizzazione del cosiddetto "ultimo miglio"? Quando la Commissione ha affrontato questo problema l'ultima volta si è deciso di raccomandare agli Stati membri di liberalizzare l'ultimo miglio al fine di garantire il pieno accesso e l'accesso condiviso nel circuito locale. Personalmente trovo che la questione sia della massima importanza. Inoltre, il mio collega, il Commissario competente per la concorrenza, seguirà gli sviluppi in questo settore dal punto di vista dei possibili abusi di una posizione dominante.
In terzo luogo, abbiamo deciso di inserire anche tale questione nella proposta legislativa per il futuro quadro giuridico. Si pone innanzi tutto il seguente interrogativo: questa parte potrebbe essere affrontata separatamente per procedere più rapidamente? Condivido comunque la vostra preoccupazione sul fatto che la questione del circuito locale è il principale problema da affrontare quest'anno. Fra due o tre anni si porranno altri problemi ma in questo preciso momento la rete è pronta, disponiamo di linee di connessione ovunque e possiamo utilizzare la rete esistente avvalendoci di nuove tecnologie per ottenere un enorme incremento nel settore a banda larga ovunque in Europa.
L'onorevole Glante ha chiesto chi decide che cosa. Si tratta di un problema importante che abbiamo affrontato in molte occasioni. Alcuni sostengono che dovrebbe esserci regolatore europeo che garantisca la piena coerenza europea in questi settori. Altri sono invece dell'opinione che tutto vada demandato alle autorità nazionali degli Stati membri e a regolatori nazionali. La Commissione intende cercare di adottare una soluzione equilibrata sulla questione e assicurare un certo livello di coerenza a livello europeo, coerenza d'interpretazione, così che il livello europeo possa operare senza interferire su questioni per le quali i regolatori nazionali possono svolgere coerentemente la propria funzione. Ritorneremo su questo aspetto nella nostra proposta finale.
Ancora una volta vorrei esprimere il mio ringraziamento per la relazione e per il dibattito estremamente interessante di oggi. La Commissione europea è ansiosa di collaborare con il Parlamento europeo nel corso dell'imminente
legislativo. Al termine del dibattito e dopo le vostre votazioni tornerò alla Commissione e spero di riuscire a sottoporre le proposte per la fine del mese. Anch'io come la onorevole Palacio auspico che su questa questione il Parlamento europeo e il Consiglio siano in grado di deliberare quanto prima. E' evidente che si dovrà continuare a discuterne approfonditamente ma dobbiamo anche essere capaci di creare un quadro giuridico per le comunicazioni elettroniche in questo nuovo mondo convergente. In caso contrario l'economia europea subirà gravi perdite e anche i consumatori europei perderanno le opportunità che le nuove tecnologie possono offrire loro se applicate all'interno di un quadro giuridico adeguato che garantisca la massima concorrenza fra gli operatori.
La Commissione condivide la maggior parte dei contenuti della relazione e accoglie favorevolmente le conclusioni e raccomandazioni in essa formulate. Dalla relazione emerge una conoscenza approfondita del settore e di quella che dovrebbe essere la regolamentazione settoriale al fine di promuovere il futuro sviluppo del settore delle comunicazioni elettroniche.
La Commissione condivide l'intento della relazione di introdurre una regolamentazione tenendo conto della necessità di raggiungere un elevato grado di competitività del mercato in questo settore. Concordiamo anche sulla valutazione di come norme settoriali possano contribuire a raggiungere un tale obiettivo. Inoltre la relazione richiama opportunamente l'attenzione sui due tipi di regolamentazione
di cui si avverte la necessità: in primo luogo la regolamentazione deve promuovere un'efficace concorrenza sul mercato. A tal fine è necessaria una regolamentazione simmetrica in relazione alla forza di mercato e ad altre misure volte a stimolare la competitività quali la portabilità del numero. A tale riguardo, rilevo con piacere il fatto che nella relazione si tenga conto della necessità di assicurare che la portabilità del numero non sia ostacolata da misure tecniche o da altri accordi che limitano la scelta dei consumatori quanto ad operatori o fornitori di servizi. In secondo luogo, è necessaria una regolamentazione in linea con gli obiettivi generali di politica pubblica, quali la protezione dei consumatori e il servizio universale.
La relazione condivide l'intenzione della Commissione di eliminare la regolamentazione
necessaria in assenza di concorrenza e di consentire che le normali regole di concorrenza si applichino una volta che i mercati in questo settore raggiungano la competitività. E' inoltre degno di nota il fatto che la presente relazione costituisca una valutazione condivisa del contributo che il settore può apportare alla società e ai singoli cittadini. Guardando nella stessa direzione essa rappresenta un passo importante per assicurare che ciascuno raggiunga la destinazione desiderata.
Nella relazione si propone che al fine di riuscire a rispondere tempestivamente agli sviluppi del mercato la direttiva entri in vigore nel corso del 2001 e che il periodo di applicazione della stessa venga limitato all'anno 2005. Per quanto riguarda l'
accelerato di adozione delle direttive la Commissione si dichiara perfettamente d'accordo. La limitazione della durata del periodo di vigenza della direttiva, invece, solleva alcuni problemi. Si corre il rischio di indebolire la credibilità della legislazione e, in particolare, l'indipendenza delle autorità preposte alla regolamentazione. Ovviamente siamo comunque disponibili a discutere qualsiasi osservazione formulata nella relazione.
La Commissione ammette che vi è una certa tensione fra la certezza del diritto e la flessibilità Il nostro approccio alla flessibilità è quello di consentire alle autorità di regolamentazione di verificare sulla base di un'analisi della situazione economica del mercato in che misura una concorrenza efficace sul mercato consenta di eliminare le norme
. In tal modo vengono inviati ai mercati i segnali giusti. In caso contrario, gli operatori principali verranno incentivati a limitarsi a rinviare fino alla scadenza dei termini.
Si tiene conto anche dei diversi livelli di concorrenza in ciascuno Stato membro e delle differenze nel ritmo di sviluppo, due elementi che secondo la relazione vanno tenuti in considerazione.
Per quanto riguarda la concessione delle licenze, il Parlamento chiede l'adozione di una procedura "a sportello unico" per le autorizzazioni in questo settore. Le proposte della Commissione sono volte ad armonizzare e semplificare l'
che le imprese devono seguire per fornire servizi di comunicazione. Nel caso in cui dovesse permanere il sistema attuale, estremamente diversificato, sarebbe logico adottare il modello "a sportello unico" come suggerito dalla relazione. Se invece verrà adottata la soluzione del sistema armonizzato di registrazione, essa potrebbe risultare altrettanto semplice quanto la procedura "a sportello unico". Occorrerà valutare le alternative al termine dell'intero processo.
L'onorevole van Velzen mi ha inviato un'interrogazione scritta sulle aste. Intendo avvalermi delle normali procedure interne per rispondere ma forse posso anticipare qualche commento in questa sede prima di ritornare sulla questione in modo formale. La stessa domanda mi è stata rivolta dalla onorevole Matikainen-Kallström."@it9
"Mr President, I first wish to join in the congratulations of many here today to Mr van Velzen, whose profound knowledge and experience can be seen in this important report. I also want to congratulate the whole Committee on Industry, External Trade, Research and Energy on the quality of its work. The debate here shows that many members of that committee have taken part not only in the reflections on this report but also on the whole range of issues on the information society.
According to current law, Directive 97(13), Member States determine which procedures to follow in allocating the limited-frequency spectrum available for third-generation networks, provided they comply with the principles of objectivity, non-discrimination, proportionality and transparency established by Community law. The Commission is of the view that the use of auction procedures for the allocation of radio frequencies for third-generation mobile networks is not in itself contrary to those principles and as such cannot be subject to infringement procedures.
Regarding the need to foster the development of innovative services and competition, it depends on the economic effect of the various auction formulae used. These are dependent on a variety of variables – length of licence, rules of payment for licence fees, conditions for network deployment, roaming obligations, etc. – which cannot yet be assessed.
The Commission continues to monitor the licensing process in Member States with great attention to ensure that the above-mentioned principles are respected. It is making an ongoing assessment of the economic impact of procedures used. I will return to this issue in detail, when I reply to the written question of Mr van Velzen.
Mrs Matikainen-Kallström put forward the question about local laws and also put the question about the local loop. How can we guarantee that the liberalisation of the last mile will take place? When the Commission discussed this issue last time it was decided to make a recommendation to Member States to liberalise the last mile so that both full access and shared access can be guaranteed in the local loop. I find it a very important issue. Added to that, my colleague, the competition Commissioner, will monitor the issue from the viewpoint of potential abuse of a dominant position.
Thirdly, we have decided to put that issue, too, into the legal proposal for the future legal framework. The first question is: could this part be separated out to get it through more quickly? But I agree with your concern that the question of the local loop is the biggest issue this year. In two or three years' time we will have other issues, but right now we have the network ready, connecting lines everywhere and we can use the existing network with new technology to achieve an enormous increase in broad band everywhere in Europe.
Mr Glante asked the question of who decides what. This is a big issue which we have discussed in many contexts. Some people say we should have a European regulator to guarantee full European coherence on those issues. On the other hand there are people who say that it should all go to the Member States' national authorities and national regulators. Our intention is to try to balance this issue so that we have some coherence at European level, coherence of interpretation, so that we can have a European level playing field but not to interfere in the issues where the national regulators can do their jobs in a coherent manner. We shall come back to that issue in our final proposal.
I want once more to express my thanks for the report and for the very interesting debate today. The Commission will look forward to working together with the European Parliament in the course of the forthcoming legislative process. After the debate and your votes it will go back to the Commission and I hope that we will be able to make proposals at the end of this month. I share Mrs Palacio's wish that on this issue the European Parliament and the Council will be able to take decisions very speedily. Of course there will continue to be a need for an in-depth discussion, but we must be able to create a competent and clear legal framework for electronic communications in the new converged world. Otherwise the European economy will suffer severe losses and European consumers, too, will lose the possibilities that new technology can give them if applied in the proper legal framework which guarantees full competition between operators.
The Commission can agree with most of the report and welcomes the conclusions and recommendations. The report reflects a deep understanding of the sector and what sector-specific regulation should do to support future development of the electronic communications area.
The Commission shares the goals of the report to regulate with a view to achieving a competitive market in this sector. We also share an understanding of how sector-specific rules can contribute to this objective. Furthermore, the report accurately notes the two kinds of
regulation needed: first, the regulation needed to inject effective competition into the market. This includes a symmetric regulation related to market power and other pro-competitive regulations, such as number portability. In this respect, I welcome the fact that the report pays attention to the need to ensure that number portability is not impeded by technical measures or other arrangements which limit consumers' choice of operators and service providers. Second, the regulation needed in respect of general public policy objectives, like consumer protection and universal service.
The report concurs with the Commission's intention to withdraw
regulation needed to substitute for competition and to allow the normal competition rules to apply once the markets in this sector are competitive. It is also noteworthy that this report represents the shared vision of what the sector can contribute to society and to individuals. Looking in the same direction is an important step in ensuring that everyone reaches the desired destination.
The report proposes that in order to be able to respond quickly to market developments, the directive should be in place during 2001 and that the working period of the directive should be limited to the year 2005. With regard to the fast adoption of directives, the Commission totally agrees. As to limiting the life span of the directive to 2005, this raises some questions. The risk is that it would weaken the credibility of legislation and, in particular, the independence of the regulators. However, of course we are ready to discuss any comments made in the report.
The Commission accepts that there is a certain tension between legal certainty and flexibility. Our approach to flexibility is to allow the regulators to determine on the basis of a close-to-the market analysis that effective competition in the market allows the
rules to be dismantled. This sends the right signals to markets. Otherwise major players will have an incentive to simply delay until the time period expires.
It also takes account of the different levels of competition in each Member State and the different speeds of development, both of which the report recognises as needing consideration.
On licensing, Parliament calls for one-stop shopping in respect of authorisations in this sector. The Commission's proposals would both harmonise and simplify the process that companies go through in order to provide communications services. If the current widely diverse system were retained, then the one-stop shop model would be logical as the report says. If the harmonised registration system is the solution, it could be as simple as the one-stop shop model. We must consider the alternatives at the end of the process.
Mr van Velzen has sent me a written question on the auctions. I will use the normal internal procedures to reply to that question, but perhaps I can make some comment at this time. I will return to this issue in the formal way. The same question was put by Mrs Matikainen-Kallström."@lv10
"Mijnheer de Voorzitter, om te beginnen wil ik mij aansluiten bij de vele felicitaties die hier vandaag zijn geuit aan het adres van de heer Van Velzen. Dit verslag weerspiegelt zijn diepgaande kennis en uitgebreide ervaring. Ook wil ik de hele Commissie industrie, externe handel, onderzoek en energie feliciteren met de kwaliteit van haar werk. Uit het debat blijkt dat veel leden van deze commissie zich naast dit verslag hebben beziggehouden met het hele spectrum aan kwesties rond de informatiemaatschappij.
Volgens het geldende recht, te weten richtlijn 97/13/EG, is het aan de lidstaten om te bepalen volgens welke procedures zij de beperkte bandbreedte willen toewijzen voor netwerken van de derde generatie, zolang zij daarbij voldoen aan de beginselen van objectiviteit, non-discriminatie, proportionaliteit en transparantie die het Gemeenschapsrecht oplegt. De Commissie is van mening dat het organiseren van veilingen voor het toewijzen van bandbreedte voor mobiele telefonienetwerken van de derde generatie op zich niet in tegenspraak is met deze beginselen en dat dit om die reden niet het voorwerp kan uitmaken van een inbreukprocedure.
De noodzaak om de ontwikkeling van innovatieve diensten en concurrentie te bevorderen is afhankelijk van het economisch effect van de verschillende veilingformules. Dat is afhankelijk van een aantal variabelen, zoals de looptijd van de vergunning, de betalingsvoorwaarden voor de vergunningnemer, de voorwaarden voor het opzetten van een netwerk en verplichte "
", en kan momenteel nog niet worden ingeschat.
De Commissie blijft er aandachtig op toezien dat de beginselen die ik zojuist genoemd heb door de lidstaten bij het toewijzen van de vergunningen worden gerespecteerd. Zij evalueert voortdurend het economisch effect van de gevolgde procedures. Ik zal hier nog in detail op terugkomen in mijn antwoord op de schriftelijke vraag van de heer Van Velzen.
Mevrouw Matikainen-Kallström heeft een vraag gesteld over plaatselijke wetgeving en over het plaatselijke aansluitnet. Hoe kunnen we ervoor zorgen dat ook de laatste kilometer wordt geliberaliseerd? Bij haar laatste bespreking van dit onderwerp heeft de Commissie besloten de lidstaten aan te bevelen ook de laatste kilometer te liberaliseren, zodat er zowel volledige als gedeelde toegang mogelijk is via het plaatselijke aansluitnet. Ik vind dit een bijzonder belangrijke kwestie. Mijn collega, de commissaris bevoegd voor concurrentiebeleid, zal er bovendien op toezien dat daarbij niemand misbruik maakt van een overheersende marktpositie.
Ten derde hebben we besloten ook deze kwestie op te nemen in het wetgevingsvoorstel voor het toekomstige wetgevende kader. Vraag een is: kunnen we dit onderdeel uit het geheel lichten, zodat het sneller kan worden aangenomen? In ieder geval ben ik het met u eens dat de kwestie van het plaatselijke aansluitnet de belangrijkste is van dit jaar. Over twee of drie jaar zijn er andere zaken aan de orde, maar nu is het netwerk klaar, worden er overal lijnen aangesloten en kunnen we door gebruik te maken van nieuwe technologie een veel grotere bandbreedte tot stand brengen op het bestaande netwerk.
De heer Glante heeft gevraagd wie waarover beslist. Dit is een heet hangijzer dat we bij allerlei gelegenheden besproken hebben. Volgens sommigen moet er een Europese regulerende instantie komen, zodat er in heel Europa een coherente situatie ontstaat. Anderen vinden dan weer dat de zaak volledig moet worden overgelaten aan de overheden van de lidstaten en hun regulerende instanties. Zelf streven wij naar een evenwicht, zodat er sprake is van een zekere coherentie op Europees niveau, een coherente interpretatie met gelijke spelregels voor iedereen. Anderzijds willen we de nationale regulerende instanties niet voor de voeten lopen als zij hun werk op een coherente wijze kunnen verrichten. Wij zullen hier nog op terugkomen in ons definitieve voorstel.
Ik wil nogmaals mijn dank uitspreken voor het verslag en het bijzonder interessante debat van vandaag. De Commissie verheugt zich op de samenwerking met het Europees Parlement bij het komende wetgevingsproces. Na het debat en uw stemming ga ik terug naar de Commissie, en ik hoop dat we aan het einde van de maand met voorstellen naar voren kunnen komen. Ik deel de wens van mevrouw Palacio dat het Europees Parlement en de Raad zeer snel een beslissing over deze zaak zullen kunnen nemen. Uiteraard moet er nog een diepgaand inhoudelijk debat gevoerd worden, maar we moeten een bruikbaar en duidelijk wettelijk kader scheppen voor elektronische communicatie in een wereld die kleiner is geworden. In het andere geval lijdt de Europese economie zware verliezen, en loopt de Europese consument de mogelijkheden mis die de nieuwe technologie hem te bieden heeft als zij tot ontplooiing komt binnen een wettelijk kader dat volledige concurrentie tussen de exploitanten garandeert.
De Commissie is het grotendeels eens met het verslag en begroet de conclusies en aanbevelingen. Het geeft blijk van een diepgaand inzicht in de sector en de eisen waaraan op de sector toegesneden regelgeving moet voldoen om de ontwikkeling van de elektronische communicatie in de toekomst te ondersteunen.
De Commissie deelt de doelstelling die in het verslag wordt gehuldigd, namelijk om de regelgeving te richten op het tot stand brengen van een concurrentiële markt. Onze inzichten over de manier waarop sectorspecifieke regels hiertoe kunnen bijdragen, komen ook overeen. Bovendien signaleert het verslag twee soorten regelgeving die vooraf nodig is. Ten eerste is dat regelgeving om concurrentie in de markt te introduceren. Daaronder vallen onder meer een symmetrische regelgeving op basis van de marktpositie, alsook andere concurrentiebevorderende maatregelen, zoals overdraagbaarheid van het telefoonnummer van het ene netwerk op het andere (de zogenaamde nummerportabiliteit). Ik ben dan ook verheugd dat in het verslag wordt onderstreept dat nummerportabiliteit niet mag worden verhinderd door technische ingrepen of andere stappen die de consument beperken in zijn keuze van exploitanten en aanbieders van diensten. Een tweede vorm van regelgeving die op voorhand nodig is, draait rond het algemeen belang, en heeft bijvoorbeeld betrekking op consumentenbescherming of universele dienstverlening.
De ex ante-regelingen zijn bedoeld als substituut voor echte concurrentie. De Commissie is van plan deze regelingen in te trekken zodra de markt concurrentieel is, zodat de normale concurrentie haar werk kan doen. Op dit punt is het verslag in lijn met het voornemen van de Commissie. Ook de visie op de bijdrage die de sector kan leveren aan de maatschappij en het individu, komt overeen met die van ons. Als iedereen in dezelfde richting kijkt, is er meer kans dat we ook allemaal op de gewenste eindbestemming aankomen.
In het verslag wordt voorgesteld de richtlijn van kracht te laten worden in de loop van 2001 en uiterlijk in 2005 te laten aflopen, omdat we op die manier snel op nieuwe marktontwikkelingen kunnen inspelen. Wat betreft het snel aannemen van richtlijnen gaat de Commissie volledig akkoord. Wat betreft het beperken van de geldigheid van de richtlijn tot 2005 zijn er een paar problemen. Het risico bestaat dat dit de geloofwaardigheid van de wetgeving aantast en vooral de onafhankelijkheid van de regelgevende instanties. Maar we zijn natuurlijk volkomen bereid de opmerkingen uit het verslag met u te bespreken.
De Commissie erkent dat er enige spanning bestaat tussen rechtszekerheid en flexibiliteit. Onze opvatting van flexibiliteit is dat we het aan de regelgevende instanties moeten overlaten om de vinger aan de pols van de markt te houden en op basis van hun bevindingen moeten uitmaken wanneer de concurrentie zich voldoende ontwikkeld heeft om de ex ante-regelingen te kunnen opheffen. Zo sturen we het juiste signaal naar de markt. In het andere geval zetten we de marktspelers ertoe aan simpelweg te wachten tot de termijn verstrijkt.
Op deze manier houden we ook rekening met de verschillende concurrentieniveaus in de lidstaten en hun verschillende ontwikkelingssnelheden. Het verslag vermeldt dat deze beide punten aandacht verdienen.
Wat betreft het toewijzen van vergunningen wil het Parlement één enkele aanspreekinstantie (
). Met de voorstellen van de Commissie zou de procedure die bedrijven moeten doorlopen om communicatiediensten te mogen verlenen zowel geharmoniseerd als vereenvoudigd worden. Als het huidige systeem van sterk uiteenlopende stelsels gehandhaafd zou blijven, zou het invoeren van één enkele aanspreekinstantie voor de hand liggen, zoals in het verslag staat te lezen. Als de oplossing ligt in een geharmoniseerd registratiesysteem, kunnen we dat net zo eenvoudig maken als het model met een enkele aanspreekinstantie. We moeten de alternatieven beoordelen aan het einde van het proces.
De heer Van Velzen heeft mij een schriftelijke vraag gesteld over veilingen. Ik zal de gebruikelijke interne procedures volgen om daarop te antwoorden, maar misschien kan ik nu al een korte reactie geven. Langs formele weg zal ik er daarna nog op terugkomen. Dezelfde vraag is overigens gesteld door mevrouw Matikainen-Kallström."@nl2
"Senhor Presidente, em primeiro lugar, desejo associarme às felicitações que muitos hoje aqui dirigiram ao senhor deputado van Velzen. Este importante relatório é revelador dos seus profundos conhecimentos e experiência. Desejo felicitar também toda a Comissão da Indústria, do Comércio Externo, da Investigação e da Energia pela qualidade do seu trabalho. O debate que aqui teve lugar demonstra que muitos membros dessa comissão não só participaram nas reflexões sobre este relatório mas também sobre toda a gama de questões relativas à sociedade da informação.
De acordo com a legislação em vigor, a Directiva 97(13), são os EstadosMembros que determinam quais os procedimentos a seguir na atribuição do espectro de frequência limitada disponível para redes de terceira geração, desde que observem os princípios da objectividade, da não discriminação, da proporcionalidade e da transparência estabelecidos pelo direito comunitário. A Comissão é de opinião de que a utilização de leilões para a atribuição de frequências de rádio para redes móveis de terceira geração não contraria, em si mesma, esses princípios e como tal não pode ser objecto de processos por infracção.
No que respeita à necessidade de fomentar o desenvolvimento de serviços inovadores e de concorrência, isso depende do efeito, em termos económicos, das diversas fórmulas de leilões utilizadas. Estas fórmulas dependem de uma série de variáveis diferentes – duração da licença, regras de pagamento para as taxas das licenças, condições para a distribuição de redes, obrigações de itinerância, etc. – que ainda não podem ser avaliadas.
A Comissão continua a acompanhar com a maior atenção o processo de licenciamento nos EstadosMembros a fim de garantir o respeito dos princípios atrás referidos e está a proceder a uma avaliação contínua do impacto económico dos processos utilizados. Voltarei a esta questão em pormenor quando responder à pergunta escrita que o senhor deputado van Velzen apresentou.
A senhora deputada MatikainenKallström apresentou uma pergunta sobre legislação local e também colocou a questão da linha telefónica de assinante. Como é que podemos garantir que vai ocorrer a liberalização da última milha? Da última vez que a Comissão discutiu esta questão, ficou decidido fazerse uma recomendação aos EstadosMembros para que liberalizassem a última milha, a fim de que na linha de assinante possa ser garantido tanto o acesso total com o acesso partilhado. Penso que é uma questão muito importante. A juntar a isso, o meu colega, o Comissário responsável pela concorrência, irá acompanhar a questão do ponto de vista do potencial abuso da posição dominante.
Em terceiro lugar, decidimos incluir também essa questão na proposta jurídica para o futuro quadro jurídico. A primeira pergunta é a seguinte: esta parte poderia ser separada para avançar mais rapidamente? Concordo, porém, com a vossa preocupação de que a questão da linha telefónica de assinante é a maior questão deste ano. Dentro de dois ou três anos teremos outras questões, mas neste momento temos a rede pronta, linhas de ligação por toda a parte e podemos utilizar a rede que existe com nova tecnologia, alcançando um enorme acréscimo de banda larga em toda a Europa.
O senhor deputado Glante perguntou quem decide o quê. É uma questão importante que já discutimos em muitos contextos. Há quem diga que deveríamos ter uma entidade reguladora europeia que garantisse uma total coerência europeia no que respeita a essas questões. Por outro lado, há quem diga que tudo isso devia passar para as mãos das autoridades nacionais e das entidades reguladoras nacionais dos EstadosMembros. A nossa intenção é tentar equilibrar esta questão, para termos alguma coerência a nível europeu, coerência de interpretação, para podermos ter igualdade de condições na Europa, mas não interferir nas questões em que as entidades reguladoras nacionais podem desempenhar a sua missão de uma forma coerente. Voltaremos a essa questão na nossa proposta final.
Desejo manifestar uma vez mais os meus agradecimentos pelo relatório e pelo interessantíssimo debate de hoje. A Comissão vai aguardar com o maior interesse a possibilidade de colaborar com o Parlamento Europeu no decorrer do próximo processo legislativo. Depois do debate e da vossa votação, o assunto voltará à Comissão e espero que possamos apresentar propostas no fim deste mês. Partilho do desejo da senhora deputada Palacio de que o Parlamento Europeu e o Conselho sejam capazes de tomar decisões muito rapidamente sobre esta questão. É claro que continuará a haver necessidade de uma discussão em profundidade, mas temos de ser capazes de criar um quadro jurídico competente e claro para as comunicações electrónicas no novo mundo de convergência. Se assim não for, a economia europeia sofrerá graves prejuízos e também os consumidores europeus perderão as possibilidades que a nova tecnologia lhes pode proporcionar, se for aplicada no âmbito de um quadro jurídico adequado, que garanta plena concorrência entre os operadores.
A Comissão concorda com quase todo o relatório e congratulase com as suas conclusões e recomendações. O relatório reflecte uma profunda compreensão do sector e do que a regulamentação específica desse sector deverá fazer para apoiar o desenvolvimento futuro da área das comunicações electrónicas.
A Comissão partilha dos objectivos do relatório, ou seja, regulamentar com vista a conseguir um mercado competitivo neste sector. Também partilhamos da compreensão de como é que normas específicas deste sector podem contribuir para esse objectivo. Para além disso, o relatório regista com precisão os dois tipos de regulamentação
que são necessários: primeiro, a regulamentação necessária para injectar no mercado uma concorrência eficaz. Isso inclui uma regulamentação simétrica relativa a regulamentações do poder de mercado e outras regulamentações próconcorrenciais como a portabilidade dos números. Sob este aspecto, saúdo o facto de o relatório prestar atenção à necessidade de garantir que a portabilidade dos números não sofra impedimentos causados por medidas técnicas ou outras disposições que limitem a escolha dos consumidores em termos de operadores e fornecedores de serviços. Em segundo lugar, a regulamentação necessária no que respeita a objectivos de política para o público em geral, como seja a protecção do consumidor e o serviço universal.
O relatório está de acordo com a intenção da Comissão de retirar a regulamentação
necessária para substituir a concorrência e de permitir a aplicação das regras normais da concorrência logo que os mercados neste sector sejam competitivos. Vale a pena registar também que este relatório representa a visão partilhada daquilo com que o sector pode contribuir para a sociedade e para os indivíduos. O facto de se olhar na mesma direcção é um passo importante para garantir que todos cheguem ao destino desejado.
O relatório propõe que, para se poder reagir rapidamente à evolução do mercado, a directiva entre em vigor durante o ano 2001 e que a duração da aplicação da directiva tenha como limite o ano 2005. No que respeita à adopção rápida de directivas, a Comissão está inteiramente de acordo. Quanto a limitar o tempo de vida da directiva ao ano 2005, isso levanta algumas questões. O risco que se corre é o de enfraquecer a credibilidade da legislação e, em especial, a independência dos regulamentadores. Estamos, porém, dispostos, como é evidente, a discutir quaisquer comentários feitos no relatório.
A Comissão admite que existe uma certa tensão entre certeza jurídica e flexibilidade. A abordagem que fazemos da flexibilidade é permitir que os regulamentadores decidam, com base numa análise próxima da análise de mercado, que a concorrência efectiva existente no mercado permite o desmantelamento das regras estabelecidas
. Isto envia aos mercados os sinais certos. De outra forma os principais agentes serão incentivados a adiar, pura e simplesmente, até que o período expire.
A flexibilidade leva igualmente em conta os diferentes níveis de concorrência em cada EstadoMembro e as diferentes velocidades do desenvolvimento, dois aspectos que o relatório reconhece ser necessário ter em consideração.
No que se refere ao licenciamento, o Parlamento solicita o processo de “compra em balcão único” em termos de autorizações neste sector. As propostas da Comissão harmonizariam e simplificariam simultaneamente o processo por que as empresas têm de passar para prestarem serviços de comunicações. Se o sistema de registo harmonizado for a solução, poderá ser tão simples como o modelo de “compra em balcão único”. Temos de considerar as alternativas no fim do processo.
O senhor deputado van Velzen envioume uma pergunta por escrito relativa aos leilões. Farei uso dos procedimentos internos normais para responder a essa pergunta, mas talvez possa tecer agora algumas considerações. Voltarei a esta questão em moldes formais. A senhora deputada MatikainenKallström fez a mesma pergunta."@pt11
"Herr talman! Jag vill först och främst instämma i de gratulationer som många i dag riktat till van Velzen, vars djupa kunskap och erfarenhet kan spåras i detta viktiga betänkande. Jag vill också gratulera hela utskottet för industrifrågor, utrikeshandel, forskning och energi till kvaliteten på dess arbete. Debatten här visar att många ledamöter av detta utskott inte bara funderat över detta betänkande, utan också över de frågor som har att göra med informationssamhället i stort.
Enligt nuvarande lagstiftning, dvs. direktiv 97.13, beslutar medlemsstaterna vilka förfaranden som skall följas vid fördelningen av det begränsade frekvensspektrum som finns tillgängligt för tredje generationens nät, under förutsättning att de följer de principer för objektivitet, icke-diskriminering, proportionalitet och öppenhet som fastställts genom gemenskapslagstiftningen. Kommissionen anser att användningen av auktionsförfaranden för tilldelning av radiofrekvenser för tredje generationens mobila nät, inte i sig strider mot dessa principer och inte som sådana kan bli en fråga för överträdelseförfaranden.
Vad gäller behovet av att främja utvecklingen av innovativa tjänster och konkurrens, beror detta på den ekonomiska effekten av de olika auktionsmetoder som används. Dessa är beroende av en mängd olika variabler – licensens löptid, bestämmelser för betalning av licensavgifter, villkoren för nätanvändningen, skyldigheter rörande roaming, etc. – vilka ännu inte kan bedömas.
Kommissionen fortsätter att övervaka processen i samband med tilldelningen av licenser i medlemsstaterna med stor vaksamhet, för att se till att de ovannämnda principerna respekteras. Den gör en kontinuerlig utvärdering av de ekonomiska konsekvenserna av de förfaranden som används. Jag kommer att ta upp denna fråga igen, mer ingående, när jag svarar på van Velzens skriftliga fråga.
Matikainen-Kallström har ställt en fråga om den lokala lagstiftningen och om lokalnätet. Hur kan vi garantera att avregleringen av den s.k. sista kilometern kommer till stånd? När kommissionen senast diskuterade denna fråga, beslutade man att rekommendera medlemsstaterna att avreglera den sista kilometern, så att både fullständig tillgänglighet och delad tillgänglighet kan garanteras i lokalnätet. Jag anser att detta är en mycket viktig fråga. Dessutom kommer min kollega som är ansvarig för konkurrensfrågor, att övervaka frågan ur ett perspektiv som undersöker potentiellt missbruk av en dominerande ställning.
För det tredje har vi beslutat att ta med även denna fråga i lagförslaget till den framtida rättsliga ramen. Första frågan lyder: Kan denna del behandlas för sig, så att man kan få igenom den snabbare? Men jag håller med er om att frågan om lokalnätet är den viktigaste frågan i år. Om två eller tre år kommer vi att diskutera andra frågor, men just nu är nätet färdigställt och man är redo att koppla samman linjer överallt och vi kan använda det befintliga nätet tillsammans med ny teknik, för att erhålla en oerhörd ökning av bredband över hela Europa.
Glante ställde frågan om vem som beslutar vad. Detta är en omfattande fråga som vi diskuterat i många sammanhang. Vissa säger att vi bör ha en europeisk myndighet för att garantera en fullständig europeisk sammanhållning i samband med dessa frågor. Å andra sidan finns det de som säger att ansvaret bör ligga hos de nationella myndigheterna i medlemsstaterna. Vår avsikt är att försöka balansera denna fråga så att vi får en viss sammanhållning på EU-nivå, en sammanhållning när det gäller tolkningen, så att vi kan få likartade bestämmelser på EU-nivå, men inte blanda oss i frågor där de nationella myndigheterna kan utföra sina uppgifter på ett sammanhållet sätt. Vi återkommer till denna fråga i vårt slutliga förslag.
Jag vill återigen framföra mina tack för betänkandet och för dagens mycket intressanta debatt. Kommissionen ser fram emot att få samarbeta med Europaparlamentet under det kommande lagstiftningsförfarandet. Efter debatten och vår omröstning går ärendet tillbaka till kommissionen, och jag hoppas att vi kan lägga fram förslagen vid slutet av månaden. Jag delar Palacios önskan om att Europaparlamentet och rådet skall kunna fatta snabba beslut. Det kommer naturligtvis även framöver att finnas behov av en ingående diskussion, men vi måste lyckas med att skapa en ändamålsenlig och tydlig rättslig ram för elektronisk kommunikation i den nya, konvergerade världen. Annars kommer den europeiska ekonomin att drabbas av stora förluster och de europeiska konsumenterna kommer också att gå miste om de möjligheter som den nya tekniken kan ge dem, om dessa tillämpas enligt den lämpliga rättsliga ram som garanterar full konkurrens mellan operatörerna.
Kommissionen kan stödja det mesta innehållet i betänkandet och välkomnar slutsatserna och rekommendationerna. Föredraganden visar genom betänkandet en djup kunskap om sektorn och vad en sektorspecifik reglering kan göra för att stödja den framtida utvecklingen inom området för elektronisk kommunikation.
Kommissionen delar målen i betänkandet vad gäller att reglera i syfte att skapa en konkurrenskraftig marknad inom denna sektor. Vi delar också en förståelse för hur sektorspecifika bestämmelser kan bidra till detta mål. I betänkandet noteras dessutom helt korrekt de två typer av fördefinierade regleringar som krävs: För det första den reglering som krävs för att ingjuta en effektiv konkurrens i marknaden. Detta omfattar en symmetrisk reglering som sker i förhållande till marknadsdominerande ställning och andra regleringar som sker i syfte att främja konkurrensen, som t.ex. nummerportabilitet. I detta avseende välkomnar jag det faktum att man i betänkandet uppmärksammar behovet av att se till att nummerportabiliteten inte hindras av tekniska åtgärder eller andra arrangemang som begränsar konsumenternas val av operatörer och tjänsteleverantörer. För det andra den reglering som krävs med hänsyn till allmänna offentliga strategimål, t.ex. konsumentskydd och samhällsomfattande tjänster.
Betänkandet sammanfaller med kommissionens avsikt att dra tillbaka den fördefinierade reglering som krävs för att ersätta med konkurrens och att låta de normala konkurrensbestämmelserna bli tillämpliga så snart marknaderna inom denna sektor blivit konkurrenskraftiga. Det är också värt att notera att detta betänkande representerar den delade visionen om vad sektorn kan bidra med till samhället och de enskilda individerna. Att sträva åt samma håll är ett viktigt steg för att se till att alla når den önskade destinationen.
I betänkandet föreslås att för att snabbt kunna reagera på marknadsutvecklingen bör direktivet träda i kraft under år 2001, och att direktivets arbetsperiod bör begränsas till år 2005. Med hänsyn till det snabba antagandet av direktiv, håller kommissionen fullständigt med. När det gäller att begränsa direktivets livslängd till år 2005, väcker detta vissa frågeställningar. Risken finns att det skulle försvaga lagstiftningens trovärdighet och, i synnerhet, myndigheternas oberoende. Vi är emellertid beredda att diskutera de kommentarer som görs i betänkandet, naturligtvis.
Kommissionen accepterar att det finns vissa spänningar mellan den rättsliga fastheten och flexibiliteten. Vårt förhållningssätt till flexibiliteten är att låta myndigheterna bestämma på grundval av en ingående marknadsanalys, att en effektiv konkurrens på marknaden tillåter att de fördefinierade bestämmelserna avvecklas. Detta skickar rätt signaler till marknaderna. I annat fall kommer de större aktörerna att få ett incitament att helt enkelt fördröja fram till dess perioden löpt ut.
Den tar också hänsyn till de olika konkurrensnivåerna i respektive medlemsstat och de olika utvecklingshastigheterna, av vilka båda kräver analys, enligt betänkandet.
Rörande licensgivande, uppmanar parlamentet till "one-stop shopping" avseende tillstånd inom denna sektor. Kommissionens förslag skulle både harmonisera och förenkla den process som företagen går igenom för att kunna tillhandahålla kommunikationstjänster. Om det nuvarande mycket diversifierade systemet fortsatte att tillämpas, så skulle "one-stop shop"-modellen vara logisk, vilket sägs i betänkandet. Om det harmoniserade registreringssystemet är lösningen, kan det vara lika enkelt som "one-stop shop"-modellen. Vi måste jämföra alternativen vid slutet av processen.
van Velzen har skickat en skriftlig fråga om auktionerna. Jag kommer att använda de normala interna förfarandena för att svara på denna fråga, men jag kan kanske göra några kommentarer just nu. Jag återkommer till denna fråga enligt det formella förfarandet. Samma fråga ställdes av Matikainen-Kallström."@sv13
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
""one-stop shopping""2
"Commission"10,3
"Liikanen,"5,8,10,3,12
"ex ante"8,1,10,3,12,11,9,6
"one-stop shopping"5
"roaming"2,1,9
|
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples