Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2000-04-11-Speech-2-135"
| Predicate | Value (sorted: default) |
|---|---|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.20000411.6.2-135"4
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:speaker | |
| lpv:spoken text |
"Mr President, the holding of the summit was in itself a success achieved after considerable difficulties. These difficulties – mostly of a political character – remain and need to be tackled by Africa and Europe, both separately and jointly. The summit was the first encounter at the highest political level between Africa and the countries of the EU. It will add a new strategic and global dimension to the existing relationship between Africa and Europe and will bring that relationship to the same level as that we already have with Asia and Latin America.
The EU already has a deep and broad relationship with Africa, notably in the field of development, where that relationship is unique and backed up by substantial finance. We are spending development assistance money at the level of EUR 2.5 bn per year. For our part, we have done what we should do and more if we look at the HIPC initiative to help the highly-indebted poor countries. Here the EU is still waiting for a number of G7 countries to play their part.
We want to see the African countries as equal partners in the 21st century – the first century they are entering as independent states. The EU has a comparative advantage in regional integration that Africa can benefit from, and we will ensure it benefits from it in the coming years, when the organisation of regional economic cooperation will dominate the agenda in Africa.
The summit provided an opportunity for useful discussions on debt and other bilateral problems. It also provided an opportunity to underline the need for Africans to participate actively in the WTO process and to seek support for the Community's approach. It was possible for the EU to tackle politically sensitive issues, such as good governance and human rights, with African leaders at the summit. Other difficult questions, such as the question of the return of cultural goods, were also discussed.
The declaration and plan of action adopted at the summit take account of the sensitivities on both sides. Internationally recognised principles, in particular human rights, are respected and clearly reflected in the declaration. This is important to note in view also of the very few statements made during the summit that deviated somewhat from this general consensus about the basic principles that we and others take for granted.
It is regrettable that the civil society forum could not take place in Cairo but representatives of the forum were received in Cairo in the margins of the summit. The text adopted in Lisbon by the forum was widely distributed by the Algerian and Portuguese presidencies.
The follow-up to the summit should enable the EU to round off its existing relationship with Africa with a high-level relationship covering, in particular, a continental approach to political and security questions as well as economic issues.
The Commission will endeavour to make a success of the meetings of the bi-regional group to be held at senior official level. The ministerial-level meeting to be held between summits should concentrate on questions which concern the entire continent, meaning a continental approach must be taken to political and security questions and questions which are not covered by the mechanisms set up under the existing ACP-EU, Mediterranean and South Africa agreements. Our view is that the follow-up to the summit should wherever possible be pursued through existing mechanisms.
The background is that we already have a credible working relationship. With the new EU-ACP Convention being successfully concluded a few months ago and with the EU-South Africa cooperation agreement now being implemented as planned, we have two very important additions to the MEDA cooperation and the Barcelona process. This means that we have not only the perspective of this Cairo summit but also a well-established basis to continue, widen and improve our daily work."@en3
|
| lpv:translated text |
"Hr. formand, afholdelsen af topmødet var i sig selv en succes, som blev nået efter adskillige vanskeligheder. Disse vanskeligheder - hvoraf de fleste er af politisk karakter - er der stadigvæk, og det er nødvendigt, at Afrika og Europa tager fat på dem, både hver for sig og tilsammen. Topmødet var det første møde på højeste politiske niveau mellem Afrika og medlemslandene i EU. Det vil føje en ny strategisk og global dimension til det eksisterende forhold mellem Afrika og Europa og vil bringe dette forhold på samme niveau som det, vi allerede har til Asien og Latinamerika.
EU har allerede et dybtgående forhold og omfattende relationer til Afrika, i særdeleshed på udviklingsområdet, hvor forholdet er enestående og bliver støttet med betydelige midler. Vi bruger udviklingsbistandsmidler i et omfang af 2,5 milliarder euro om året. For vores del har vi gjort, hvad vi bør og mere til, hvis vi ser på HIPC-initiativet til at hjælpe de meget forgældede fattige lande. Her venter EU stadig på, at et antal G7-lande skal gøre deres del.
Vi vil gerne se de afrikanske lande som ligeværdige partnere i det 21. århundrede - det første århundrede, de går ind i som frie stater. EU har en relativ fordel med hensyn til regional integration, som Afrika kan drage nytte af, og vi vil sikre, at det får fordel heraf i de kommende år, når organiseringen af det regionaløkonomiske samarbejde kommer til at dominere dagsordenen i Afrika.
Topmødet gav mulighed for nyttige drøftelser af gæld og andre bilaterale problemer. Det gav også mulighed for at understrege behovet for, at afrikanerne deltager aktivt i WTO-processen, og at søge støtte til Fællesskabets holdning. Ved topmødet var det muligt for EU sammen med afrikanske ledere at tage fat på politisk følsomme spørgsmål såsom god ledelse og menneskerettigheder. Andre vanskelige spørgsmål såsom returneringen af kulturskatte blev også drøftet.
Den erklæring og handlingsplan, der blev vedtaget på topmødet, tager hensyn til de følsomme spørgsmål på begge sider. Internationalt anerkendte principper, i særdeleshed menneskerettighederne, er respekteret og klart afspejlet i erklæringen. Dette er vigtigt at notere i betragtning af de meget få udtalelser, der blev fremsat under topmødet, som afveg noget fra den generelle konsensus om de grundlæggende principper, som vi og andre tager for givet.
Det er beklageligt, at
ikke kunne finde sted i Kairo, men repræsentanter for dette forum blev modtaget i Kairo i udkanten af topmødet. Den tekst, der blev vedtaget i Lissabon af dette forum, blev distribueret vidt og bredt af det algeriske og portugisiske formandskab.
Opfølgningen på topmødet bør sætte EU i stand til at afrunde sit nuværende forhold til Afrika med et forhold på højt plan, som i særdeleshed dækker en kontinental tilgang til politiske spørgsmål og sikkerhedsspørgsmål såvel som økonomiske spørgsmål.
Kommissionen vil bestræbe sig på at opnå succes med møderne i de biregionale grupper, der skal holdes på topembedsmandsplan. Møderne på ministerniveau, der skal holdes mellem topmøderne, bør koncentrere sig om spørgsmål, der berører hele kontinentet, idet man må indtage en kontinental holdning til politiske spørgsmål og sikkerhedsspørgsmål samt spørgsmål, der ikke er dækket af de mekanismer, der er etableret under de nuværende AVS/EU-, middelhavs- og sydafrikaaftaler. Det er vores opfattelse, at opfølgningen på topmødet, når det er muligt, bør forfølges gennem eksisterende mekanismer.
Baggrunden er, at vi allerede har et troværdigt og fungerende forhold. Med den nye AVS/EU-konvention, som forventes afsluttet med succes om nogle få måneder, og med den aftale om samarbejde mellem EU og Sydafrika, der nu er ved at blive gennemført som planlagt, har vi to meget væsentlige tilføjelser til Meda-samarbejdet og barcelonaprocessen. Det betyder, at vi ikke blot har perspektivet for dette kairotopmøde, men også en veletableret basis for fortsættelse, udvidelse og forbedring af vores daglige arbejde."@da1
"Herr Präsident, daß der Gipfel überhaupt stattfand, war angesichts der vorausgegangenen beträchtlichen Schwierigkeiten durchaus ein Erfolg. Diese Schwierigkeiten, die größtenteils politischer Natur sind, gibt es auch weiterhin, und sie sollten von Afrika und Europa sowohl getrennt als auch gemeinsam angegangen werden. Der Gipfel war die erste Begegnung zwischen Afrika und den Ländern der EU auf höchster politischer Ebene. Damit erhalten die Beziehungen zwischen Afrika und Europa eine neue strategische und globale Dimension und werden auf die gleiche Ebene angehoben wie die Beziehungen zu Asien und Lateinamerika.
Die EU unterhält bereits enge und weitreichende Beziehungen mit Afrika, und zwar vor allem in der Entwicklungszusammenarbeit, wo diese Beziehungen einzigartig und finanziell solide untersetzt sind. Wir stellen jährlich Finanzhilfen in Höhe von 2,5 Mrd. Euro bereit. Wenn wir uns die Initiative zur Unterstützung hochverschuldeter armer Länder ansehen, dann haben wir mehr als den von uns erwarteten Beitrag geleistet. Das kann man von einigen G7-Ländern nicht sagen.
Die afrikanischen Länder sollen für uns im 21. Jahrhundert, dem ersten Jahrhundert, in das sie als unabhängige Staaten gehen, gleichberechtigte Partner sein. Die EU verfügt über den komparativen Vorteil der regionalen Integration, von dem Afrika profitieren kann, und wir werden dafür sorgen, daß Afrika in den kommenden Jahren, in denen die Organisation der regionalen wirtschaftlichen Zusammenarbeit in Afrika im Vordergrund stehen wird, von diesem Vorteil profitiert.
Der Gipfel bot Gelegenheit, Verschuldungs- und andere Fragen sachlich zu diskutieren. Des weiteren wurde die Notwendigkeit einer aktiven Beteiligung der Afrikaner am WTO-Prozeß unterstrichen, und es konnte für die Politik der Gemeinschaft geworben werden. Der Gipfel bot der EU zudem Gelegenheit, politisch heikle Themen wie gutes Regierungsverhalten und die Menschenrechte bei den afrikanischen Staatsführern anzusprechen. Weitere schwierige Fragen, die diskutiert wurden, betrafen u. a. die Rückführung von Kulturgütern.
Die Erklärung und der Aktionsplan, die auf dem Gipfel angenommen wurden, nehmen Rücksicht auf die Empfindlichkeiten beider Seiten. Die Erklärung respektiert und reflektiert international anerkannte Prinzipien, vor allem in bezug auf die Menschenrechte. Darauf muß auch angesichts der wenigen Erklärungen während des Gipfels verwiesen werden, die etwas von diesem allgemeinen Konsens über die Grundprinzipien, die für uns und andere selbstverständlich sind, abwichen.
Bedauerlich ist, daß das Forum zur Zivilgesellschaft in Kairo nicht stattgefunden hat, doch Vertreter des Forums wurden am Rande des Gipfels in Kairo empfangen. Der in Lissabon angenommene Text des Forums wurde durch die algerische und die portugiesische Präsidentschaft einer breiten Leserschaft zugänglich gemacht.
Im Rahmen der Umsetzung der Beschlüsse von Kairo sollte die EU in der Lage sein, ihr Verhältnis zu Afrika durch hochrangige Beziehungen, die u. a. einen kontinentalen Ansatz zu politischen und Sicherheitsfragen sowie wirtschaftlichen Problemen beinhalten, auszubauen.
Die Kommission setzt sich für einen erfolgreichen Verlauf der Sitzungen der bi-regionalen Gruppe auf hoher Beamtenebene ein. Die zwischen den Gipfeln stattfindenden Ministertreffen sollten sich auf Fragen konzentrieren, die für den gesamten Kontinent von Belang sind, d. h. es muß ein kontinentaler Ansatz für politische und Sicherheitsfragen gefunden werden, die nicht in die Mechanismen eingebunden sind, die im Rahmen der Vereinbarungen AKP-EU bzw. der Vereinbarungen mit dem Mittelmeerraum und Südafrika bestehen. Wir sind der Meinung, daß die Folgemaßnahmen im Anschluß an den Gipfel nach Möglichkeit über die bestehenden Mechanismen stattfinden sollten.
Es ist so, daß wir bereits über glaubwürdige Beziehungen der Zusammenarbeit verfügen. Das erst vor wenigen Monaten erfolgreich abgeschlossene EU-AKP-Abkommen und das Abkommen der EU mit Südafrika, das planmäßig umgesetzt wird, stellen zwei wichtige Ergänzungen zur Zusammenarbeit im Rahmen von MEDA und zum Barcelona-Prozeß dar. Damit verfügen wir nicht nur über die Perspektive des Gipfels von Kairo, sondern über eine solide Grundlage für die Fortsetzung, Erweiterung und Verbesserung unserer täglichen Arbeit."@de7
"Κύριε Πρόεδρε, η διεξαγωγή της Διάσκεψης Κορυφής ήταν από μόνη της μια επιτυχία που σημειώθηκε αφού υπερκεράστηκαν σοβαρές δυσκολίες. Οι δυσκολίες αυτές - πολιτικού ως επί το πλείστον χαρακτήρα - παραμένουν και χρειάζεται να αντιμετωπιστούν από την Αφρική και την Ευρώπη, τόσο χωριστά όσο και από κοινού. Η Διάσκεψη Κορυφής ήταν η πρώτη συνάντηση στο υψηλότερο πολιτικό επίπεδο μεταξύ της Αφρικής και των χωρών της ΕΕ. Θα προσθέσει δε μια νέα στρατηγική και παγκόσμια διάσταση στην υφιστάμενη σχέση Αφρικής - Ευρώπης και θα προαγάγει την εν λόγω σχέση στο ίδιο επίπεδο με αυτή που έχουμε ήδη με την Ασία και τη Λατινική Αμερική.
Η ΕΕ έχει ήδη μια βαθιά και ευρεία σχέση με την Αφρική, ιδιαίτερα στον τομέα της ανάπτυξης, όπου η εν λόγω σχέση είναι μοναδική και στηρίζεται από σημαντική χρηματοδότηση. Οι ετήσιες δαπάνες μας για αναπτυξιακή βοήθεια ανέρχονται σε 2,5 δισεκατομμύρια ευρώ. Εμείς από την πλευρά μας έχουμε επιτελέσει το καθήκον μας και με το παραπάνω, εάν λάβουμε υπόψη την πρωτοβουλία για παροχή βοήθειας στις φτωχές χώρες με βαρύ εξωτερικό χρέος. Εδώ η ΕΕ εξακολουθεί να περιμένει από ορισμένες χώρες της G7 να παράσχουν τη συνδρομή τους.
Θέλουμε να αντιμετωπίσουμε τις χώρες της Αφρικής ως ισότιμους εταίρους στον 21ο αιώνα - τον πρώτο αιώνα στον οποίο εισέρχονται ως ανεξάρτητα κράτη. Η ΕΕ διαθέτει ένα συγκριτικό πλεονέκτημα στην περιφερειακή ολοκλήρωση από το οποίο η Αφρική μπορεί να επωφεληθεί, και θα εξασφαλίσουμε πως όντως θα επωφεληθεί κατά τα προσεχή χρόνια, όταν η οργάνωση της περιφερειακής οικονομικής συνεργασίας θα κυριαρχήσει στη διάταξη των εργασιών για την Αφρική.
Η Διάσκεψη Κορυφής αποτέλεσε ευκαιρία για χρήσιμες συζητήσεις σχετικά με το εξωτερικό χρέος και άλλα διμερή προβλήματα. Αποτέλεσε επίσης ευκαιρία να υπογραμμιστεί η ανάγκη ενεργού συμμετοχής των λαών της Αφρικής στη διαδικασία του ΠΟΕ και να αναζητηθεί υποστήριξη για την κοινοτική προσέγγιση. Στο πλαίσιο της Διάσκεψης Κορυφής η ΕΕ μπόρεσε να συζητήσει με τους Αφρικανούς ηγέτες πολιτικά ευαίσθητα θέματα όπως η χρηστή διακυβέρνηση και τα ανθρώπινα δικαιώματα. Συζητήθηκαν επίσης άλλα δύσκολα θέματα όπως αυτό που αφορά την επιστροφή των πολιτιστικών αγαθών.
Στη δήλωση και στο σχέδιο δράσης που εγκρίθηκε στη Διάσκεψη Κορυφής λαμβάνονται υπόψη τα σημεία ευαισθησίας και των δύο πλευρών. Στη δήλωση γίνονται σεβαστές και εκφράζονται σαφώς διεθνώς αναγνωρισμένες αρχές, και ιδιαίτερα τα ανθρώπινα δικαιώματα. Αυτό είναι σημαντικό να σημειωθεί, δεδομένων επίσης των ελάχιστων δηλώσεων που έγιναν κατά τη διάρκεια της Διάσκεψης Κορυφής και απόκλιναν κάπως από την γενική αυτή συναίνεση, σχετικά με τις βασικές αρχές που τόσο εμείς όσο και άλλοι θεωρούμε δεδομένες.
Είναι κρίμα που το φόρουμ της κοινωνίας των πολιτών δεν μπορούσε να πραγματοποιηθεί στο Κάιρο, αλλά εκπρόσωποι του φόρουμ έγιναν δεκτοί στο Κάιρο στο περιθώριο της Διάσκεψης Κορυφής. Το κείμενο που εγκρίθηκε στη Λισαβόνα από το φόρουμ διανεμήθηκε σε όλους από την αλγερινή και την πορτογαλική προεδρία.
Η συνέχεια που θα δοθεί στη Διάσκεψη Κορυφής θα επιτρέψει στην ΕΕ να συμπληρώσει την υφιστάμενη σχέση της με την Αφρική με μια σχέση υψηλού επιπέδου, που θα καλύπτει ειδικά μια προσέγγιση σε κλίμακα ηπείρου σχετικά με θέματα πολιτικής και ασφάλειας, καθώς και με οικονομικά ζητήματα.
Η Επιτροπή θα αγωνιστεί για την επιτυχία των συναντήσεων της ομάδας υψηλών αξιωματούχων ΕΕ-Αφρικής. Η συνάντηση υπουργικού επιπέδου που θα λάβει χώρα μεταξύ των Διασκέψεων Κορυφής θα πρέπει να επικεντρωθεί σε θέματα που αφορούν ολόκληρη την ήπειρο, που σημαίνει πως πρέπει να διαμορφωθεί μια προσέγγιση σε κλίμακα ηπείρου για θέματα πολιτικής και ασφάλειας, καθώς και για θέματα που δεν καλύπτονται από τους μηχανισμούς που προβλέπονται στο πλαίσιο των υφιστάμενων συμφωνιών ΑΚΕ-ΕΕ, Μεσογείου και Νοτίου Αφρικής. Κατά την άποψη μας, όπου είναι δυνατόν θα πρέπει να επιδιωχθεί να δοθεί συνέχεια στη Διάσκεψη Κορυφής μέσω των υφιστάμενων μηχανισμών.
Βάσει του κλίματος που έχει διαμορφωθεί διαθέτουμε ήδη μια αξιόπιστη σχέση εργασίας. Η νέα Σύμβαση ΕΕ-ΑΚΕ, η οποία συνήφθη με επιτυχία πριν από μερικούς μήνες, και η συμφωνία συνεργασίας ΕΕ - Νοτίου Αφρικής, η οποία εφαρμόζεται τώρα βάσει του προγράμματος, αποτελούν δύο πολύ σημαντικές προσθήκες στη συνεργασία MEDA και στη διαδικασία της Βαρκελώνης. Αυτό σημαίνει πως, εκτός από την προοπτική αυτής της Διάσκεψης Κορυφής του Καΐρου, διαθέτουμε επίσης μια καλά εδραιωμένη βάση για να συνεχίσουμε, να διευρύνουμε και να βελτιώσουμε την καθημερινή μας εργασία."@el8
"(EN) Señor Presidente, la celebración de la Cumbre ha sido de por sí un éxito para el que hubo que superar dificultades considerables. Estas dificultades – en su mayoría de carácter político – aún perduran y deben ser atajadas en África y en Europa por separado, así como conjuntamente. La Cumbre fue el primer encuentro al más alto nivel político entre África y los países de la UE. Añadirá una nueva estrategia y una dimensión global a las actuales relaciones entre África y Europa y llevará dichas relaciones hasta el mismo nivel de nuestras relaciones con Asia y Latinoamérica.
La UE ya mantiene relaciones intensas y amplias con África, en particular, en el ámbito del desarrollo; relaciones que no tienen parangón y que cuentan con un importante respaldo financiero. Estamos destinando fondos para ayuda al desarrollo por un valor aproximado de 2.500 millones de euros al año. En lo que a nosotros respecta, hemos cumplido de sobra con nuestro deber, si analizamos la iniciativa relativa a los PPME para ayudar a los países pobres muy endeudados. En este ámbito, la UE sigue esperando que algunos de los países del G7 cumplan con la parte que les corresponde.
Queremos que los países africanos se conviertan en nuestros interlocutores en igualdad de condiciones en el siglo XXI; el primer siglo que comienzan como Estados independientes. La UE cuenta con cierta ventaja en materia de integración regional de la que África puede beneficiarse y nos aseguraremos de que lo haga en los próximos años, cuando la organización de la cooperación económica regional se convierta en el principal punto de la agenda en África.
La Cumbre brindó la oportunidad de mantener fructíferas conversaciones sobre la deuda y otros problemas bilaterales. También brindó la oportunidad de hacer hincapié en la necesidad de que los africanos participen activamente en el proceso de la OMC y busquen apoyo para adoptar un enfoque comunitario. La UE pudo abordar temas políticos delicados como el buen gobierno y los derechos humanos con los dirigentes africanos durante la Cumbre. También se discutieron otras cuestiones difíciles, como aquélla de la devolución de los bienes culturales.
La declaración y el plan de acción adoptados en la Cumbre tienen en cuenta las susceptibilidades de ambas partes. En la declaración se recogen claramente principios reconocidos internacionalmente, en particular, los derechos humanos. Es importante hacer esta observación, habida cuenta también de las escasas declaraciones que se han hecho durante la Cumbre que, en cierto modo, se desviaban de este consenso general sobre los principios fundamentales que nosotros, entre otros, damos por descontados.
Cabe lamentar que en El Cairo no pudiera celebrarse el foro de la sociedad civil, aunque sí pudimos recibir a algunos representantes del foro en El Cairo al margen de la Cumbre. El texto que el foro adoptó en Lisboa tuvo una amplia difusión por parte de las Presidencias argelina y portuguesa.
El seguimiento de la Cumbre debería permitir a la UE coronar sus actuales relaciones con África con unas relaciones de alto nivel que contemplen, en particular, la posibilidad de dar un enfoque continental a las cuestiones políticas y de seguridad, así como a los temas económicos.
La Comisión se esforzará en garantizar el éxito de las reuniones del grupo birregional que deberán celebrarse a nivel de altos funcionarios. La reunión a nivel ministerial que deberá celebrarse en los intervalos entre las cumbres debería centrarse en cuestiones que afectan a todo el continente, lo que significa que debe darse un enfoque continental a las cuestiones políticas y de seguridad, así como a aquellas cuestiones que no están incluidas en los mecanismos establecidos en el marco de los actuales acuerdos UE-ACP, con países de la cuenca mediterránea y con Sudáfrica. Nuestra opinión es que el seguimiento de la Cumbre debería hacerse, a ser posible, a través de los mecanismos existentes.
El trasfondo es que ya contamos con unas relaciones de trabajo creíbles. Con el nuevo Convenio UE-ACP celebrado con éxito hace unos meses y con el Acuerdo de cooperación UE-Sudáfrica que en estos momentos se está aplicando conforme a las previsiones, tenemos dos añadidos importantes al programa de cooperación MEDA y al Proceso de Barcelona. Esto significa que no sólo tenemos la perspectiva de esta Cumbre de El Cairo, sino también una base bien establecida para continuar, ampliar y mejorar nuestro trabajo diario."@es12
"Arvoisa puhemies, se, että huippukokous pystyttiin pitämään huomattavien vaikeuksien jälkeen, oli jo itsessään saavutus. Nämä vaikeudet – jotka ovat enimmäkseen poliittisia – ovat yhä olemassa, ja Afrikan ja Euroopan on selvitettävä ne sekä erikseen että yhdessä. Huippukokous oli Afrikan ja EU-maiden ensimmäinen tapaaminen korkeimmalla poliittisella tasolla. Se tuo uuden strategisen ja maailmanlaajuisen ulottuvuuden Afrikan ja Euroopan nykyisiin suhteisiin ja nostaa suhteet samalle tasolle kuin suhteemme Aasian ja Latinalaisen Amerikan kanssa.
EU:lla on jo entuudestaan syvät ja laajat suhteet Afrikan kanssa etenkin kehitysyhteistyössä, jossa suhteet ovat ainutlaatuiset ja jossa niille annetaan huomattavaa taloudellista tukea. Käytämme kehitysapuun vuosittain noin 2,5 miljardia euroa. Olemme omalta osaltamme tehneet sen, mitä meidän pitää tehdä, ja enemmänkin, jos tarkastelemme HIPC-aloitetta, jolla pyritään auttamaan voimakkaasti velkaantuneita köyhiä maita. Tässä asiassa EU odottaa yhä, että tietyt G7-maat hoitaisivat oman osuutensa.
Haluamme, että Afrikan maat olisivat tasavertaisia kumppaneita 21. vuosisadalla – ensimmäisellä vuosisadalla, jonka ne aloittavat itsenäisinä valtioina. EU:lla on alueellisessa integraatiossa suhteellista etumatkaa, josta Afrikka voi hyötyä, ja varmistamme, että se hyötyy siitä lähivuosina, jolloin alueellinen taloudellinen yhteistyö hallitsee Afrikan esityslistaa.
Huippukokous antoi tilaisuuden velkaa ja muita kahdenvälisiä ongelmia koskeviin hyödyllisiin keskusteluihin. Se antoi myös tilaisuuden korostaa sitä, että Afrikan on osallistuttava aktiivisesti WTO:n prosessiin, ja tilaisuuden hakea kannatusta yhteisön lähestymistavalle. EU pystyi käsittelemään huippukokouksessa Afrikan johtajien kanssa poliittisesti arkaluonteisia kysymyksiä, kuten hyvää hallintoa ja ihmisoikeuksia. Huippukokouksessa keskusteltiin myös muista vaikeista kysymyksistä, kuten kulttuurihyödykkeiden palauttamisesta.
Huippukokouksessa hyväksytyssä julistuksessa ja toimintasuunnitelmassa otetaan huomioon kummankin osapuolen näkökohdat. Kansainvälisesti tunnustettuja periaatteita, erityisesti ihmisoikeuksia, kunnioitetaan, ja ne näkyvät selvästi julistuksessa. Tämä on tärkeää huomata, kun otetaan huomioon ne huippukokouksen aikana esitetyt hyvin harvat lausunnot, jotka poikkesivat hieman näistä yleisesti hyväksytyistä perusperiaatteista, joita me ja muut pidämme itsestään selvinä.
On valitettavaa, ettei Kairossa voitu järjestää kansalaisyhteiskunnan foorumia, mutta Kairoon saapui huippukokouksen tiimoilta foorumin edustajia. Puheenjohtajavaltiot Algeria ja Portugali levittivät laajalti tekstiä, jonka foorumi hyväksyi Lissabonissa.
Huippukokouksen jälkeisissä toimenpiteissä EU:n pitäisi pystyä täydentämään nykyisiä suhteitaan Afrikkaan sellaisella korkean tason suhteella, johon kuuluu erityisesti poliittisia ja turvallisuuskysymyksiä sekä taloudellisia kysymyksiä koskeva mannermainen lähestymistapa.
Komissio pyrkii siihen, että ylempien virkamiesten tasolla pidettävät alueiden välisen ryhmän kokoukset onnistuisivat. Huippukokousten välillä pidettävässä ministeritason kokouksessa pitäisi keskittyä koko mannerta koskeviin kysymyksiin. Toisin sanoen poliittisiin ja turvallisuuskysymyksiin sekä sellaisiin kysymyksiin, jotka eivät kuulu nykyisten AKT:n ja EU:n välisen, Välimerta koskevan ja Etelä-Afrikkaa koskevan sopimuksen mekanismien piiriin, olisi sovellettava mannermaista lähestymistapaa. Näkemyksemme on se, että huippukokouksen jälkeiset toimenpiteet pitäisi mahdollisuuksien mukaan toteuttaa nykyisten mekanismien avulla.
Taustalla on se, että meillä on jo uskottavat työsuhteet. Uusi EU-AKT-yleissopimus saatiin onnistuneesti päätökseen muutama kuukausi sitten ja EU:n ja Etelä-Afrikan välistä yhteistyösopimusta pannaan täytäntöön suunnitelmien mukaisesti, joten meillä on nyt kaksi erittäin tärkeää välinettä Meda-yhteistyön ja Barcelonan prosessin lisäksi. Tämä tarkoittaa, että meillä on paitsi Kairon huippukokouksen antama näkökulma myös vakaa perusta, jotta voimme jatkaa, laajentaa ja parantaa jokapäiväistä työtämme."@fi5
"Monsieur le Président, la tenue de ce sommet a été en soi un succès obtenu après de grandes difficultés. Ces difficultés - surtout à caractère politique - demeurent et l'Afrique et l'Europe doivent s'y attaquer, séparément et ensemble. Ce sommet a constitué la première rencontre au niveau politique le plus élevé entre l'Afrique et les pays de l'UE. Ce sommet ajoute une nouvelle dimension stratégique et globale aux relations existantes entre l'Afrique et l'Europe, et amène ces relations au même niveau que celles que nous avons déjà avec l'Asie et l'Amérique latine.
Les relations de l'Union européenne avec l'Afrique sont profondes et vastes, notamment dans le domaine du développement, où cette relation est unique et soutenue par un financement substantiel. L'argent dépensé dans le domaine de l'aide au développement est de 2,5 milliards d'euros par an. En ce qui nous concerne, nous avons fait ce que nous devons et plus encore, si on considère l'initiative de l'HIPC visant à aider les pays pauvres fortement endettés. À ce sujet, l'UE attend toujours de certains pays du G7 qu'ils jouent leur rôle.
Nous voulons traiter les pays africains en partenaires égaux au XXIe siècle - le premier siècle dans lequel ils entrent en tant qu'États indépendants. Comparativement, l'UE jouit d'un avantage certain en matière d'intégration régionale, et l'Afrique peut en tirer profit ; nous nous assurerons que l'Afrique bénéficie de notre expérience dans les années à venir, lorsque l'organisation de la coopération économique régionale dominera l'ordre du jour africain.
La sommet a permis de discuter utilement de la dette et d'autres problèmes bilatéraux. Il a aussi permis de souligner la nécessité pour les Africains de participer activement au processus de l'OMC et de chercher du soutien en faveur de l'approche communautaire. Pendant le sommet, l'UE a pu aborder des questions politiquement sensibles avec les dirigeants africains, tels que la bonne administration et les droits de l'homme. D'autres questions complexes, tels que le rapatriement de biens culturels, ont aussi fait l'objet de discussions.
La déclaration et le plan d'action adoptés au sommet tiennent compte des sensibilités des deux parties. Les principes reconnus au niveau international, en particulier les droits de l'homme, sont respectés et se reflètent très clairement dans la déclaration. C'est important de le noter vu les quelques déclarations faites lors du sommet qui ont quelque peu dévié de ce consensus général sur les principes que nous, ainsi que d'autres, tenons pour acquis.
Il est regrettable que le forum de la société civile n'ait pu avoir lieu au Caire mais certains représentants de ce forum ont été reçus au Caire en marge du sommet. La texte adopté à Lisbonne par le forum a été largement diffusé par les présidences algérienne et portugaise.
Après ce sommet, l'UE devrait être en mesure de substituer les relations qu'elle a entretenues jusqu'ici avec l'Afrique par des relations de haut niveau couvrant, en particulier, une approche continentale des questions politiques et de sécurité ainsi que des problèmes économiques.
La Commission s'efforcera de faire en sorte que les réunions du groupe birégional, qui doivent se tenir au plus haut niveau, soient couronnées de succès. Les réunions ministérielles qui doivent avoir lieu entre les sommets devront se concentrer sur des questions qui concernent tout le continent, c'est-à-dire qu'il faut considérer une approche continentale des questions politiques et de sécurité et des questions qui ne sont pas couvertes par les mécanismes établis par les accords ACP-UE, méditerranéens et Afrique du Sud existants. À notre avis, le suivi du sommet devrait, quand c'est possible, se poursuivre dans le cadre des mécanismes existants.
À l'heure actuelle, il existe déjà une relation de travail crédible. Avec la nouvelle convention ACP-UE, conclue avec succès il y a quelques mois, et l'accord de coopération UE-Afrique australe maintenant mis en œuvre comme prévu, deux nouveautés très importantes se sont ajoutées à la coopération MEDA et au processus de Barcelone. Cela signifie que nous ne disposons pas seulement de la perspective de ce sommet du Caire, mais aussi d'une base bien établie pour continuer, élargir et améliorer nos activités quotidiennes."@fr6
"Signor Presidente, aver organizzato il Vertice è stato di per sé un successo raggiunto dopo notevoli difficoltà. Queste difficoltà, perlopiù di natura politica, permangono e devono essere affrontate sia dall'Africa che dall'Europa, sia separatamente che insieme. Il Vertice è stato il primo incontro al massimo livello politico fra l'Africa e i paesi dell'Unione europea. Esso aggiungerà una nuova dimensione strategica e globale ai rapporti esistenti fra l'Africa e l'Europa portandoli allo stesso livello che già conosciamo con l'Asia e l'America latina.
L'Unione europea intrattiene già ampi e profondi rapporti con l'Africa, nella fattispecie nel campo dello sviluppo, nel quale la relazione ha assunto connotati unici supportati da un notevole sostegno finanziario. Stiamo spendendo fondi per l'assistenza allo sviluppo al ritmo di 2,5 miliardi di euro all'anno. Da parte nostra abbiamo fatto quanto dovevamo fare e anche di più, se consideriamo l'iniziativa HIPC volta ad aiutare i paesi poveri altamente indebitati. L'Unione europea in questo campo è ancora in attesa che certi paesi del G-7 facciano la loro parte.
Intendiamo considerare i paesi africani quali
a pari diritti nel ventunesimo secolo, il primo nel quale stanno entrando da paesi indipendenti. L'Unione europea gode di un vantaggio comparativo in termini di integrazione regionale del quale l'Africa può approfittare e faremo in modo che approfitti effettivamente negli anni a venire, quando l'organizzazione della cooperazione economica regionale sarà all'ordine del giorno in Africa.
Il Vertice ha fornito un'occasione per utili discussioni sul debito e su altri problemi bilaterali. Ha offerto anche modo di sottolineare l'esigenza degli africani di partecipare attivamente alle dinamiche della OMC, nonché per cercare sostegno per l'impostazione della Comunità. L'Unione europea è riuscita ad affrontare argomenti politicamente delicati, quali il buon governo e i diritti umani, con i
africani presenti al Vertice. Altri aspetti delicati quali la restituzione dei beni culturali, sono stati pure al centro della discussione.
La dichiarazione e il piano d'azione approvati al Vertice tengono conto delle sensibilità di ambo le parti. Alcuni principi internazionalmente riconosciuti, nella fattispecie i diritti umani, trovano ampio spazio e considerazione nella dichiarazione. Vale la pena di farlo rilevare, anche considerate le scarse affermazioni rese durante il Vertice che si discostano in qualche modo da questo generale consenso sui principi basilari, che per noi e per altri sono scontati.
Spiace che il Forum sulla società civile non abbia potuto avere luogo al Cairo, anche se i suoi rappresentanti sono stati ricevuti al Cairo al margine del Vertice. Il testo adottato a Lisbona dal Forum è stato ampiamente distribuito dalle Presidenze algerina e portoghese.
Il
del Vertice dovrebbe dar modo all'Unione europea di perfezionare i rapporti esistenti con l'Africa mediante contatti ad alto livello riguardanti soprattutto l'impostazione continentale alle questioni politiche e di sicurezza nonché gli aspetti economici.
La Commissione intende imprimere efficacia agli incontri del gruppo biregionale che avranno luogo a livello di alti funzionari. La riunione a livello ministeriale da organizzare fra i Vertici dovrebbe vertere perlopiù su aspetti di interesse per tutto il continente, il che implica che occorre adottare un'impostazione continentale nei confronti delle questioni politiche e di sicurezza e di quelle non comprese nei meccanismi creati nel contesto degli accordi già esistenti con i paesi ACP, del Mediterraneo e con il Sudfrica. A nostro avviso il
del Vertice dovrebbe avvenire se possibile attraverso i meccanismi esistenti.
La tela di fondo è data in realtà dal rapporto funzionante e credibile che già abbiamo. Con la nuova Convenzione ACP-UE, appena conclusa positivamente alcuni mesi orsono, e con l'accordo di cooperazione fra l'Unione europea e il Sudafrica che entrerà in vigore come previsto, abbiamo due aggiunte molto importanti alla cooperazione MEDA e al processo di Barcellona. Ciò implica che non abbiamo soltanto la prospettiva di questo Vertice del Cairo, ma anche una base ben solida per continuare, ampliare e migliorare la nostra attività quotidiana."@it9
"Mr President, the holding of the summit was in itself a success achieved after considerable difficulties. These difficulties – mostly of a political character – remain and need to be tackled by Africa and Europe, both separately and jointly. The summit was the first encounter at the highest political level between Africa and the countries of the EU. It will add a new strategic and global dimension to the existing relationship between Africa and Europe and will bring that relationship to the same level as that we already have with Asia and Latin America.
The EU already has a deep and broad relationship with Africa, notably in the field of development, where that relationship is unique and backed up by substantial finance. We are spending development assistance money at the level of EUR 2.5 bn per year. For our part, we have done what we should do and more if we look at the HIPC initiative to help the highly-indebted poor countries. Here the EU is still waiting for a number of G7 countries to play their part.
We want to see the African countries as equal partners in the 21st century – the first century they are entering as independent states. The EU has a comparative advantage in regional integration that Africa can benefit from, and we will ensure it benefits from it in the coming years, when the organisation of regional economic cooperation will dominate the agenda in Africa.
The summit provided an opportunity for useful discussions on debt and other bilateral problems. It also provided an opportunity to underline the need for Africans to participate actively in the WTO process and to seek support for the Community's approach. It was possible for the EU to tackle politically sensitive issues, such as good governance and human rights, with African leaders at the summit. Other difficult questions, such as the question of the return of cultural goods, were also discussed.
The declaration and plan of action adopted at the summit take account of the sensitivities on both sides. Internationally recognised principles, in particular human rights, are respected and clearly reflected in the declaration. This is important to note in view also of the very few statements made during the summit that deviated somewhat from this general consensus about the basic principles that we and others take for granted.
It is regrettable that the civil society forum could not take place in Cairo but representatives of the forum were received in Cairo in the margins of the summit. The text adopted in Lisbon by the forum was widely distributed by the Algerian and Portuguese presidencies.
The follow-up to the summit should enable the EU to round off its existing relationship with Africa with a high-level relationship covering, in particular, a continental approach to political and security questions as well as economic issues.
The Commission will endeavour to make a success of the meetings of the bi-regional group to be held at senior official level. The ministerial-level meeting to be held between summits should concentrate on questions which concern the entire continent, meaning a continental approach must be taken to political and security questions and questions which are not covered by the mechanisms set up under the existing ACP-EU, Mediterranean and South Africa agreements. Our view is that the follow-up to the summit should wherever possible be pursued through existing mechanisms.
The background is that we already have a credible working relationship. With the new EU-ACP Convention being successfully concluded a few months ago and with the EU-South Africa cooperation agreement now being implemented as planned, we have two very important additions to the MEDA cooperation and the Barcelona process. This means that we have not only the perspective of this Cairo summit but also a well-established basis to continue, widen and improve our daily work."@lv10
"Mijnheer de Voorzitter, dat de Top er is gekomen, was op zich al een succes na de vele problemen die eraan voorafgingen. Deze problemen, veelal van politieke aard, liggen er nog steeds en zij moeten door Afrika en Europa, zowel afzonderlijk als gezamenlijk, tot een oplossing worden gebracht. De Top was de eerste ontmoeting op het hoogste politieke niveau tussen Afrika en de landen van de EU. Zij moet de bestaande betrekkingen tussen Afrika en Europa een nieuwe strategische dimensie geven en deze op hetzelfde niveau tillen als de banden die wij reeds met de landen in Azië en Zuid-Amerika hebben.
De EU heeft reeds sterke en verreikende banden met Afrika, met name op het gebied van de ontwikkelingssamenwerking. Die ontwikkelingsrelatie is uniek en wordt met veel geld gesteund: per jaar zo'n 2,5 miljard euro. Wij doen meer dan onze plicht, zeker als ik kijk naar onze bijdrage aan het HIPC-initiatief ten behoeve van arme landen met een grote schuldenlast. De EU wacht nog steeds op de bijdrage van een aantal G7-landen aan dit programma.
Wij willen de Afrikaanse landen als gelijkwaardige partners beschouwen in de 21e eeuw, de eerste eeuw die zij als onafhankelijke staten ingaan. De EU heeft een comparatief voordeel als het gaat om de regionale integratie, waarvan Afrika profijt kan hebben. Wij zullen ervoor zorgen dat de Afrikaanse landen daarmee in de komende jaren hun voordeel kunnen doen, als de regionale economische samenwerking een belangrijk agendapunt in Afrika wordt.
De Top leverde heel nuttige discussies op over de schuldenproblematiek en andere bilaterale vraagstukken. Ook de WTO-onderhandelingen zijn aan bod geweest. Wij hebben daarbij aangedrongen op een actieve rol voor Afrika en steun gezocht voor het standpunt van de Gemeenschap. Verder heeft de EU tijdens de Top met de Afrikaanse leiders kunnen spreken over politiek gevoelige kwesties, zoals de beginselen van een goed bestuur en de mensenrechtenkwestie. Andere lastige vraagstukken, zoals teruggave van culturele goederen, zijn ook aan de orde geweest.
In de slotverklaring en in het aangenomen actieplan wordt rekening gehouden met bepaalde gevoelige kwesties voor beide partijen. Wel is overeengekomen dat internationaal erkende beginselen, zoals met name de mensenrechten, dienen te worden gerespecteerd en dat is ook duidelijk in de slotverklaring vastgelegd. Ik wil hier op wijzen, omdat tijdens de Top enkele verklaringen lichtelijk afweken van deze algemene consensus over de grondbeginselen die wij en anderen zo vanzelfsprekend vinden.
Het is jammer dat het
niet in Cairo kon plaatsvinden, maar er waren wel vertegenwoordigers van het Forum in de marge van de Top aanwezig. De tekst die door het Forum in Lissabon werd aangenomen, is door het Algerijnse en Portugese voorzitterschap op grote schaal verspreid.
De follow-up van de Top moet de EU in staat stellen de bestaande betrekkingen met Afrika naar een hoger niveau te tillen en vooral ook te werken aan een continentale aanpak van politieke, economische en veiligheidsvraagstukken.
De Commissie zal haar best doen om de bijeenkomsten van de biregionale groep van hoge ambtenaren tot een succes te maken. De ministersconferentie, die tussen de topconferenties in moet worden gehouden, moet vooral worden gewijd aan vraagstukken die het hele continent aangaan. Dat betekent dus dat er een continentale aanpak moet komen voor politieke vraagstukken, veiligheidsaangelegenheden en kwesties die buiten het kader van de bestaande akkoorden vallen, zoals met de ACS-landen, de landen in het Middellandse-Zeegebied en Zuid-Afrika. Wij willen de follow-up van de Top echter zoveel mogelijk via de bestaande mechanismen laten verlopen.
De achterliggende reden hiervan is dat er reeds beproefde samenwerkingsvormen zijn. De nieuwe Overeenkomst ACS-EU, die enkele maanden geleden werd bereikt, en de Samenwerkingsovereenkomst met Zuid-Afrika, die geheel volgens plan momenteel ten uitvoer wordt gelegd, vormen twee heel belangrijke aanvullingen op het MEDA-programma en het Barcelona-proces. Wij hebben dus niet alleen deze Top van Cairo, maar ook een andere, solide basis van waaruit wij verder kunnen werken."@nl2
"Senhor Presidente, a realização da Cimeira foi, em si, um sucesso, conseguido após consideráveis dificuldades. Estas dificuldades - mais de ordem política - subsistem e precisam de ser resolvidas por África e pela Europa, tanto em separado como em conjunto. Esta Cimeira foi o primeiro encontro, ao mais alto nível político, entre Áfricae os países da União Europeia. Proporcionará uma nova dimensão global e estratégica às relações existentes entre África e a Europa e elevará essa relação ao nível da já estabelecida com a Ásia e a América Latina
O mecanismo de acompanhamento da cimeira deverá permitir à UE coroar a sua actual relação com África, com uma relação de alto nível que abranja, em especial, uma abordagem continental das questões políticas e de segurança, bem como das questões económicas.
A Comissão tudo fará para que as reuniões do grupo bi-regional, a realizar ao mais alto nível, sejam um sucesso. A reunião ministerial a realizar entre cimeiras deverá concentrar-se em questões que digam respeito a todo o continente, isto é, deverá adoptar uma abordagem continental das questões políticas e de segurança, bem como das questões não abrangidas pelos mecanismos previstos nos actuais acordos ACP-UE e Mediterrâneo e África do Sul. A nossa opinião é que o acompanhamento da cimeira deveria, sempre que possível, ser processado através dos mecanismos existentes.
A relação de trabalho credível de que já dispomos constitui o pano de fundo. Com o sucesso da nova convenção UE-ACP, concluída há uns meses atrás, e com o acordo de cooperação UE-África do Sul, agora implementado como previsto, dispomos de dois importantes complementos para a cooperação MEDA e o processo de Barcelona. Isto significa que não só dispomos da perspectiva da Cimeira do Cairo, mas igualmente de uma base sólida para prosseguir, alargar e melhorar o nosso trabalho diário.
A UE tem uma ampla e profunda relação com África, nomeadamente, no campo do desenvolvimento, onde essa relação é única e apoiada por um financiamento substancial. Estamos, actualmente, a despender verbas de ajuda ao desenvolvimento que atingem os 2,5 mil milhões por ano. Pela nossa parte, se olharmos para a iniciativa PPAE, destinada a ajudar os países pobres altamente endividados, fizemos o que devíamos e mais até. Neste contexto, a UE continua a aguardar que um determinado número de países do G7 cumpram a parte que lhes cabe.
Gostaríamos de ver os países africanos como parceiros iguais, no século XXI - o primeiro século em que entram como Estados independentes. A UE tem uma vantagem comparativa em termos de integração regional, da qual África pode beneficiar, e asseguraremos que assim seja nos próximos anos, altura em que a organização da cooperação económica regional dominará a agenda africana.
A Cimeira proporcionou a oportunidade para um diálogo fértil sobre o endividamento e outros problemas bilaterais. Também permitiu que se salientasse a necessidade de que os africanos participem activamente no processo da OMC e de procurar apoio para a abordagem da Comunidade. Nesta Cimeira, a UE teve a possibilidade de tratar, em conjunto com os dirigentes africanos, questões politicamente melindrosas, como a boa governação e os direitos humanos. Outras questões difíceis, como a questão da rentabilidade dos bens culturais, foram igualmente discutidas.
A declaração e o plano de acção adoptados na Cimeira têm em conta as sensibilidades de ambos os lados. Princípios reconhecidos internacionalmente, em especial os direitos humanos, são respeitados e claramente expressos na declaração. É importante referir esta questão, tendo também em conta as raras declarações, feitas durante a cimeira, que se afastaram, de certa forma, do consenso geral em torno de princípios básicos, que nós, e outros, damos por garantidos.
É lamentável que o fórum da sociedade civil não tenha podido realizar-se no Cairo; no entanto, foram recebidos no Cairo, à margem da cimeira, representantes do fórum. O texto adoptado em Lisboa pelo fórum foi amplamente distribuído pelas Presidências argelina e portuguesa."@pt11
"Herr talman! Genomförandet av toppmötet var i sig en framgång som vi nådde efter betydande svårigheter. Dessa svårigheter – varav de flesta var av politisk karaktär – återstår och Afrika och Europa behöver ge sig i kast med dem, både var och en för sig och gemensamt. Toppmötet var det första mötet på högsta politiska nivå mellan Afrika och EU-länderna. Det kommer att ge en ny strategisk och global dimension till de befintliga förbindelserna mellan Afrika och Europa och kommer att föra dessa förbindelser till samma nivå som vi redan har med Asien och Latinamerika.
EU har redan djupa och breda förbindelser med Afrika, särskilt på utvecklingsområdet, och dessa förbindelser är unika och stöds av betydande finansiella resurser. Vi spenderar biståndspengar på en nivå av 2,5 miljarder euro per år. För vår del har vi gjort vad vi borde göra och mer därtill om vi ser till HIPC-initiativet för att hjälpa de tungt skuldsatta fattiga länderna. Här väntar EU fortfarande på att en rad G7-länder skall spela sin roll.
Vi vill se de afrikanska länderna som jämlika motparter under 2000-talet – det första århundrade de går in i som självständiga stater. EU har en komparativ fördel i den regionala integrationen som Afrika kan dra nytta av och vi kommer att se till att Afrika får del i detta under de kommande åren, när organisationen för regional ekonomisk samverkan kommer att dominera dagordningen i Afrika.
Toppmötet var ett tillfälle till bra diskussioner om skulderna och andra bilaterala problem. Det var också ett tillfälle att understryka behovet av att afrikaner deltar aktivt i WTO-processen och att söka stöd för gemenskapens synsätt. Det var möjligt för EU att ta itu med politiskt känsliga frågor, som ett gott styre och mänskliga rättigheter, tillsammans med afrikanska ledare på toppmötet. Andra svåra frågor som frågan om återlämnandet av kulturella artiklar diskuterades också.
I den förklaring och den handlingsplan som antogs på toppmötet tas hänsyn till känsliga ämnen på båda sidor. Internationellt erkända principer, i synnerhet mänskliga rättigheter, respekteras och avspeglas klart i förklaringen. Det är viktigt att notera detta också med tanke på de mycket få uttalanden som gjordes under toppmötet som avvek något från denna allmänna samstämmighet om de grundläggande principer som vi och andra tar för givna.
Det är beklagligt att forumet om det civila samhället inte kunde ske i Kairo, utan representanter från detta forum togs emot i Kairo i toppmötets utkant. Texten som forumet antog i Lissabon spreds brett av de algeriska och portugisiska ordförandeskapen.
Uppföljningen av toppmötet borde göra det möjligt för EU att fullborda sina befintliga afrikanska förbindelser med förbindelser på hög nivå, som i synnerhet inbegriper ett kontinentalt synsätt på politiska frågor och säkerhetsfrågor så väl som ekonomiska frågor.
Kommissionen kommer att sträva efter att de biregionala gruppens möten, som skall hållas på högre tjänstemannanivå, blir framgångsrika. Mötena på ministernivå som kommer att hållas mellan toppmötena bör koncentreras till frågor som rör hela kontinenten, vilket betyder att ett kontinentalt synsätt måste antas till de politiska frågorna, säkerhetsfrågorna och de frågor som inte täcks av de mekanismer som inrättats under de befintliga AVS-EU-, Medelhavs- och Sydafrika-avtalen. Vår ståndpunkt är att uppföljningen av toppmötet måste där så är möjligt ske inom befintliga mekanismer.
Bakgrunden är att vi redan har trovärdiga arbetsrelationer. När den nya EU-AVS-konventionen slöts med framgång för ett par månader sedan och nu när samarbetsavtalet mellan EU och Sydafrika nu genomförs som planerat så har vi två mycket viktiga tillägg till Meda-samarbetet och Barcelonaprocessen. Detta innebär inte bara att vi har perspektivet från detta toppmöte i Kairo utan också en väletablerad grund utifrån vilken vi kan fortsätta, bredda och förbättra vårt dagliga arbete."@sv13
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
"Commission."10,3
"Nielson,"8,10,3,12
|
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples