Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2000-04-10-Speech-1-105"
| Predicate | Value (sorted: default) |
|---|---|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.20000410.6.1-105"4
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:speaker | |
| lpv:spoken text |
"Mr President, I would like to thank Mr Staes for his report on the organisation of inspections in the field of animal nutrition and for the broad support that was also given to the Commission position by Mr Olsson, Mrs Klaß and Mrs Roth-Behrendt. I particularly appreciate the good collaboration with Parliament in this case. Already at first reading, Parliament fully supported the Commission's proposal.
The proposal aims at improving control measures in the field of animal nutrition. It intends to harmonise inspection procedures for all products imported from third countries. In 1998, the detection of dioxin in some raw materials imported into the Community showed the need for a legal basis to permit the Commission when confronted by a serious risk to public health to adopt safeguard measures on products from third countries.
The proposal also extends the legal basis to carry out on-the-spot inspections, both in Member States and in third countries. I have to say that I was surprised by the Council's rejection of the Commission proposal for the safeguard clause and by the introduction of a committee procedure that will not guarantee that a prompt decision is taken in the event of a serious risk to human or animal health. As a matter of fact, the dioxin contamination has clearly shown how important rapid action is, in particular when a danger spreads from the feed to the food chain. I should also highlight the fact that similar provisions already exist in food and veterinary legislation and there is no evidence of misuse of this instrument.
The Commission, although not opposed to most of the amendments made by the Council, strongly rejected the Council amendment concerning the safeguard procedure. Council has denied the possibility for the Commission to take immediate action in emergency cases without consulting Member States beforehand. The possibility for the Commission situations to react quickly in emergency cases even before consulting Member States is a landmark question. The discussion in the present case constitutes an important precedent for the future.
Following the dioxin crisis of May 1999, the Commission announced legislative acts to improve the legal provisions regulating feed safety. In the recent proposal to the European Parliament and to the Council adopted on 21 March, the Commission introduced the same safeguard clause concerning feedingstuffs produced within the European Union. Consequently, this question will also be relevant for several measures on feedingstuffs which are of vital importance and which are announced in the White Paper on food safety.
For all these reasons, I can fully accept Amendments Nos 1, 2, and 4 by which Parliament reintroduces the original provision on safeguard procedures. Although it is not so important as the other amendments, I can also accept Amendment No 3 regarding the carrying out of on-the-spot inspections.
In the light of the plenary's support for the amendments put forward by the Committee on the Environment, Public Health and Consumer Policy, I will press once more on the Council the strong case for supporting the proposal's original provisions."@en3
|
| lpv:translated text |
"Hr. formand, jeg vil gerne takke hr. Staes for hans betænkning om tilrettelæggelse af kontrol på foderstofområdet og for den store støtte, som Kommissionens holdning også har fået af hr. Olsson, fru Klaß og fru Roth-Behrendt. Jeg sætter særlig stor pris på det gode samarbejde med Parlamentet i dette tilfælde. Allerede under førstebehandlingen støttede Parlamentet fuldt og helt Kommissionens forslag.
Forslaget sigter mod at forbedre kontrolforanstaltningerne på foderstofområdet. Formålet er at harmonisere kontrolprocedurerne for alle produkter, der indføres fra tredjelande. I 1998 viste fundet af dioxin i råmaterialer, der blev indført i Fællesskabet, at der var behov for et retsgrundlag, der giver Kommissionen mulighed for at vedtage beskyttelsesforanstaltninger i forbindelse med produkter fra tredjelande, hvis der er alvorlig risiko for folkesundheden.
Forslaget udvider også retsgrundlaget til at omfatte kontrol på stedet både i medlemsstaterne og i tredjelande. Jeg må sige, at jeg var overrasket over, at Rådet forkastede Kommissionens forslag til en beskyttelsesklausul og indførte en udvalgsprocedure, der ikke garanterer, at der træffes en øjeblikkelig beslutning, hvis der opstår en alvorlig risiko for menneskers eller dyrs sundhed. Faktisk demonstrerede dioxinkontamineringen tydeligt, hvor vigtigt det er at handle hurtigt, især når en fare breder sig fra foderstoffer til fødevarer. Det bør også understreges, at der allerede findes lignende bestemmelser i fødevare- og veterinærlovgivningen, og der er ikke tegn på, at dette instrument misbruges.
Kommissionen, der ikke var imod de fleste af Rådets ændringsforslag, afviste ikke desto mindre kraftigt Rådets ændringsforslag vedrørende beskyttelsesproceduren. Rådet har nægtet Kommissionen mulighed for at handle med det samme i hastetilfælde uden først at konsultere medlemsstaterne. Kommissionens mulighed for at reagere hurtigt i hastetilfælde uden at skulle konsultere medlemsstaterne først er af afgørende betydning. Drøftelserne i det foreliggende tilfælde skaber vigtig præcedens for fremtiden.
Efter dioxinkrisen i maj 1999 annoncerede Kommissionen lovgivning, der skulle forbedre de juridiske bestemmelser om fodersikkerhed. I det forslag til Europa-Parlamentets og Rådets direktiv, som blev vedtaget den 21. marts, indførte Kommissionen den samme beskyttelsesklausul vedrørende foderstoffer, der er fremstillet i Den Europæiske Union. Dette spørgsmål er derfor også relevant i forbindelse med en række yderst væsentlige foranstaltninger vedrørende foderstoffer, som meddeles i hvidbogen om fødevaresikkerhed.
Af alle disse årsager kan jeg fuldt ud acceptere ændringsforslag 1, 2 og 4, hvormed Parlamentet genindfører den oprindelige bestemmelse om beskyttelsesprocedurer. Selv om det ikke er så vigtigt som de øvrige ændringsforslag, kan jeg også acceptere ændringsforslag 3 om kontrol på stedet.
I lyset af plenarforsamlingens støtte til Udvalget om Miljø- og Sundhedsanliggender og Forbrugerpolitiks ændringsforslag vil jeg endnu en gang indtrængende påpege over for Rådet, at der er meget stærke argumenter for at støtte forslagets oprindelige bestemmelser."@da1
".
Herr Präsident! Ich möchte mich bei Herrn Staes für seinen Bericht über die Durchführung der amtlichen Futtermittelkontrollen bedanken sowie bei Herrn Olsson, Frau Klaß und Frau Roth-Behrendt für ihre umfassende Unterstützung des Standpunkts der Kommission. Die gute Zusammenarbeit mit dem Parlament hat mich in diesem Falle ganz besonders gefreut. Bereits bei der ersten Lesung hat das Parlament den Vorschlag der Kommission voll und ganz unterstützt.
Der Vorschlag zielt darauf ab, die Kontrollen bei Futtermitteln zu verbessern, und strebt die Harmonisierung der Kontrollverfahren für alle aus Drittländern importierten Produkte an. Die Entdeckung von Dioxin in von der Gemeinschaft importierten Rohstoffen im Jahr 1998 machte deutlich, wie notwendig es ist, eine Rechtsgrundlage zu schaffen, die es der Kommission im Falle einer unmittelbaren Gefahr für die Volksgesundheit gestattet, für aus Drittländern eingeführte Produkte Sicherheitsmaßnahmen zu beschließen.
Darüber hinaus verbessert der Vorschlag die Rechtsgrundlage für die Durchführung von Vor-Ort-Inspektionen sowohl in den Mitgliedstaaten als auch in Drittländern. Ich muß sagen, daß mich die Ablehnung der von der Kommission vorgeschlagenen Schutzklausel durch den Rat sowie der Rückgriff auf die Komitologie überrascht haben, denn auf diese Weise kann nicht garantiert werden, daß im Falle einer unmittelbaren Gefahr für die Gesundheit von Mensch und Tier rechtzeitig Entscheidungen getroffen werden können. Der Fall der Dioxinverseuchung hat deutlich gemacht, wie wichtig rasches Handeln vor allem dann ist, wenn die Gefahr von der Futter- auf die Nahrungsmittelkette überzuspringen droht. Ich möchte betonen, daß in den Lebensmittel- und Veterinärvorschriften ähnliche Bestimmungen bereits existieren und es dort keine Anzeichen für einen Mißbrauch gibt.
Obgleich die Kommission gegen die meisten Änderungsanträge des Rates keine Einwände hat, weist sie seinen Änderungsantrag bezüglich der Verfahren bei Schutzmaßnahmen entschieden zurück. Der Rat verweigert der Kommission die Möglichkeit, in Notfällen umgehend Schritte einzuleiten, ohne die Mitgliedstaaten vorab zu konsultieren. Die Fähigkeit der Kommission, in Notfällen schnell zu reagieren, ohne die Mitgliedstaaten vorab zu konsultieren, ist eine grundsätzliche Frage. Die Diskussion im vorliegenden Fall stellt einen wichtigen Präzedenzfall für die Zukunft dar.
Nach der Dioxinkrise vom Mai 1999 kündigte die Kommission Rechtsakte zur Verbesserung der Rechtsvorschriften zur Futtermittelsicherheit an. Im jüngsten Vorschlag an das Europäische Parlament und den Rat vom 21. März führte die Kommission für in der Europäischen Union produzierte Futtermittel dieselbe Schutzklausel ein. Folglich wird diese Frage auch für verschiedene wichtige, im Weißbuch zur Lebensmittelsicherheit angekündigte Maßnahmen zu Futtermitteln von Relevanz sein.
Aus all diesen Gründen kann ich die Änderungsanträge 1, 2 und 4, durch die das Parlament die ursprünglichen Bestimmungen zu Verfahren bei Schutzmaßnahmen wieder einfügt, uneingeschränkt unterstützen. Wenngleich Änderungsantrag 3 nicht die gleich Bedeutung zukommt wie den anderen Änderungen, kann ich auch diesen Antrag, der die Durchführung von Vor-Ort-Inspektionen betrifft, akzeptieren.
Angesichts der vom Ausschuß für Umweltfragen, Volksgesundheit und Verbraucherpolitik zum Ausdruck gebrachten Unterstützung der Änderungsanträge durch das Parlament werde ich dem Rat nahelegen, dem ursprünglichen Vorschlag zuzustimmen."@de7
".
Kύριε Πρόεδρε, θα ήθελα να ευχαριστήσω τον κ. Staes για την έκθεσή του σχετικά με την οργάνωση των ελέγχων στο τομέα των ζωοτροφών και για την ευρεία υποστήριξη που παρείχαν ο κ. Οlsson, η κ. Klaß και η κ. Roth-Behrendt στη θέση της Επιτροπής. Εκτιμώ ιδιαιτέρως την καλή συνεργασία που είχαμε με το Κοινοβούλιο σε αυτήν την υπόθεση. Ήδη κατά την πρώτη ανάγνωση, το Κοινοβούλιο υποστήριξε πλήρως την πρόταση της Επιτροπής.
Η πρόταση στοχεύει στη βελτίωση των μέτρων ελέγχου στον τομέα των ζωοτροφών. Προβλέπει τον εναρμονισμό των διαδικασιών ελέγχου για όλα τα προϊόντα που εισάγονται από τρίτες χώρες. Το 1998, ο εντοπισμός διοξίνης σε κάποιες πρώτες ύλες που εισήχθησαν στην Κοινότητα κατέδειξε την ανάγκη για την ύπαρξη μιας νομικής βάσης που θα επιτρέπει στην Επιτροπή να υιοθετεί μέτρα διασφάλισης για προϊόντα από τρίτες χώρες, όταν υπάρχει σοβαρός κίνδυνος για την δημόσια υγεία.
Η πρόταση επεκτείνει επίσης τη νομική βάση ώστε να διεξάγονται επιτόπιοι έλεγχοι τόσο στα κράτη μέλη όσο και σε τρίτες χώρες. Οφείλω να πω ότι με εξέπληξαν η απόρριψη από το Συμβούλιο της πρότασης της Επιτροπής για τη ρήτρα που προέβλεπε τα μέτρα διασφάλισης και η θέσπιση μιας διαδικασίας στην επιτροπή που δεν θα διασφαλίζει την άμεση λήψη απόφασης, σε περίπτωση που παρουσιαστεί σοβαρός κίνδυνος για την υγεία των ανθρώπων και των ζώων. Στην πραγματικότητα, η μόλυνση της διοξίνης έδειξε καθαρά πόσο σημαντικό είναι να λαμβάνεται άμεση δράση, κυρίως όταν ένας κίνδυνος απλώνεται από τις ζωοτροφές στην τροφική αλυσίδα. Θα ήθελα να επισημάνω το γεγονός ότι παρόμοιες διατάξεις εξακολουθούν να ισχύουν στην νομοθεσία για τα τρόφιμα και τα ζώα και δεν υπάρχουν ενδείξεις για κακή χρήση αυτού του μέσου.
Η Επιτροπή, παρά το γεγονός ότι δεν αντιτίθεται στις περισσότερες από τις τροπολογίες του Συμβουλίου, απέρριψε πλήρως την τροπολογία του Συμβουλίου που αφορούσε τη διαδικασία διασφάλισης. Το Συμβούλιο έχει αρνηθεί στην Επιτροπή τη δυνατότητα να λαμβάνει άμεση δράση σε περιπτώσεις εκτάκτου ανάγκης χωρίς να συμβουλευτεί πρώτα τα κράτη μέλη. Η δυνατότητα να αντιδρά άμεσα η Επιτροπή σε περιπτώσεις άμεσης ανάγκης ακόμα και πριν συμβουλευτεί τα κράτη μέλη είναι ζήτημα σταθμός. Η συζήτηση για την παρούσα περίπτωση αποτελεί ένα σημαντικό προηγούμενο για το μέλλον.
Μετά την κρίση της διοξίνης τον Μάιο του 1999, η Επιτροπή εξήγγειλε νομοθετικές πράξεις για τη βελτίωση των νομικών διατάξεων που ρυθμίζουν την ασφάλεια των ζωοτροφών. Στην πρόσφατη πρόταση προς το Ευρωπαϊκό Κοινοβούλιο και το Συμβούλιο που υιοθετήθηκε στις 21 Μαρτίου, η Επιτροπή θέσπισε την ίδια ρήτρα για τα μέτρα διασφάλισης που αφορούσε τις ζωοτροφές που παράγονται εντός της Ευρωπαϊκής Ένωσης. Συνεπώς, αυτό το ζήτημα θα ισχύει για αρκετά μέτρα σχετικά με τις ζωοτροφές, τα οποία είναι ζωτικής σημασίας και ανακοινώνονται στο Λευκό Βιβλίο για την ασφάλεια των τροφών.
Για όλους αυτούς τους λόγους, δέχομαι πλήρως τις τροπολογίες αριθ. 1, 2, 4 με τις οποίες το Κοινοβούλιο επαναθεσπίζει την αρχική διάταξη για τις διαδικασίες διασφάλισης. Παρόλο που δεν είναι τόσο σημαντική όσο οι άλλες τροπολογίες, δέχομαι επίσης την τροπολογία 3 που αφορά την πραγματοποίηση επιτόπιων ελέγχων
Υπό το φως της υποστήριξης εκ μέρους της Ολομέλειας των τροπολογιών που πρότεινε η Επιτροπή Περιβάλλοντος, Δημόσιας Υγείας και Πολιτικής των Καταναλωτών, θα ασκήσω πίεση άλλη μια φορά στο Συμβούλιο να ακούσει τα πειστικά μας επιχειρήματα και να υποστηρίξει τις αρχικές διατάξεις της πρότασης."@el8
"(EN) Señor Presidente, quisiera expresar mi agradecimiento al Sr. Staes por su informe sobre la organización de los controles oficiales en el ámbito de la alimentación animal, así como por el amplio apoyo que obtuvo también la posición de la Comisión por parte del Sr. Olsson, la Sra. Klaß y la Sra. Roth-Behrendt. Agradezco, en particular, la buena colaboración con el Parlamento en este caso. Ya en la primera lectura, el Parlamento respaldo plenamente la propuesta de la Comisión.
La propuesta tiene el objetivo de mejorar las medidas de control en el ámbito de la alimentación animal. Pretende armonizar los procedimientos de control de todos los productos importados desde terceros países. En 1998, la detección de dioxina en algunas materias primas importadas en la Comunidad puso de manifiesto la necesidad de un fundamento jurídico que permita a la Comisión, ante riesgos graves para la salud pública, adoptar medidas de protección sobre los productos originarios de terceros países.
La propuesta también amplía el fundamento jurídico para realizar controles
en los Estados miembros, así como en terceros países. Debo decir que me sorprendió que el Consejo rechazara la propuesta de la Comisión relativa a la cláusula de salvaguarda, así como la introducción de un procedimiento de comité que no garantizará la adopción, sin pérdida de tiempo, de una decisión en el caso de que exista un riesgo grave para la salud pública o la salud animal. De hecho, la contaminación por dioxina ha demostrado claramente lo importante que es la adopción rápida de medidas, en particular, cuando un peligro se extiende desde la alimentación hasta la cadena alimentaria. Quisiera destacar asimismo el hecho de que ya existen disposiciones similares en la legislación alimentaria y veterinaria y no existen pruebas que apunten a una posible mala utilización de este instrumento.
La Comisión, aunque no se opone a la mayoría de las enmiendas presentadas por el Consejo, rechaza firmemente la enmienda del Consejo relativa al procedimiento de protección. El Consejo ha negado la posibilidad de que la Comisión emprenda acción inmediata en casos de emergencia sin consultar previamente a los Estados miembros. La posibilidad de que la Comisión reaccione rápidamente en casos de emergencia, antes incluso de consultar a los Estados miembros, marca todo un hito. La negociación en el presente caso constituye un precedente importante para el futuro.
A raíz de la crisis de la dioxina de mayo de 1999, la Comisión anunció medidas legislativas para mejorar las disposiciones legales que regulen la seguridad alimentaria. En la reciente propuesta del Parlamento Europeo y del Consejo adoptada el 21 de marzo, la Comisión introdujo la misma cláusula de salvaguarda relativa a los piensos producidos en la Unión Europea. Por consiguiente, esta cuestión también será relevante para varias medidas sobre los piensos que son de vital importancia y que ya anuncia el Libro Blanco sobre seguridad alimentaria.
Por todos estos motivos, puedo aceptar en su totalidad las enmiendas 1, 2 y 4 que el Parlamento vuelve a introducir a la disposición original sobre procedimientos de protección. Aunque no es tan importante como las otras, también puedo aceptar la enmienda 3 relativa a la realización de controles
.
A la luz del apoyo del Pleno a las enmiendas presentadas por la Comisión de Medio Ambiente, Salud Pública y Política del Consumidor, presionaré una vez más al Consejo para que respalde las disposiciones originales de la propuesta."@es12
"Arvoisa puhemies, haluaisin kiittää esittelijä Staesia hänen rehujen virallisen valvonnan järjestämistä koskevasta mietinnöstään ja siitä laajasta tuesta, jonka jäsenet Olsson, Klaß ja Roth-Behrendt myös antoivat komission kannalle. Pidän erityisesti arvossa parlamentin kanssa hyvin toiminutta yhteistyötä tässä asiassa. Jo ensimmäisessä käsittelyssä parlamentti antoi täyden tuen komission ehdotukselle.
Ehdotuksella pyritään kehittämään valvontatoimia rehujen alalla. Sillä pyritään yhdenmukaistamaan valvontamenettelyt kaikkien kolmansista maista tuotujen tuotteiden osalta. Vuonna 1998 paljastuneet dioksiinijäämät joissakin yhteisöön tuoduissa raaka-aineissa osoittivat, että tarvitaan oikeusperusta, jonka nojalla komissio voi ottaa käyttöön kolmansien maiden tuotteiden kohdalla suojalausekkeita, jos kansanterveys on vakavasti vaarassa.
Ehdotuksella myös laajennetaan oikeusperustaa paikan päällä tapahtuvien tarkastusten toteuttamiseksi sekä jäsenvaltioissa että kolmansissa maissa. Minun on sanottava, että olin yllättynyt siitä, että neuvosto hylkäsi komission ehdotuksen suojalausekkeesta ja että käyttöön otettiin komiteamenettely, jolla ei voida taata päätöksenteon nopeutta ihmisten tai eläinten terveyden ollessa vakavasti vaarassa. Itse asiassa dioksiinisaaste osoitti selvästi, miten tärkeää on toimia nopeasti, varsinkin jos vaarana on saasteen leviäminen rehusta ravintoketjuun. Haluaisin myös painottaa sitä, että samanlaisia määräyksiä on jo olemassa elintarvike- ja eläinlääkintälainsäädännön alalla, eikä tämän välineen väärinkäytöstä ole näyttöä.
Vaikka komissio ei vastustanutkaan useimpia neuvoston tekemiä tarkistuksia, se hylkäsi painokkaasti neuvoston suojamenettelyä koskeneen tarkistuksen. Neuvosto on vienyt komissiolta mahdollisuuden ryhtyä hätätapauksissa toimiin välittömästi ennen jäsenvaltioiden kuulemista. Olennaisin kysymys on se, että komissiolla on mahdollisuus reagoida hätätapauksissa nopeasti, jopa ennen jäsenvaltioiden kuulemista. Tästä tapauksesta käyty keskustelu on merkittävä ennakkotapaus tulevaisuuden kannalta.
Toukokuun 1999 dioksiinikriisin myötä komissio ilmoitti ryhtyvänsä lainsäädännöllisiin toimiin rehun turvallisuuden takaavien säännösten parantamiseksi. Äskettäisessä ehdotuksessa, jonka Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät 21. maaliskuuta, komissio otti käyttöön saman Euroopan unionissa tuotettuja rehuja koskevan suojalausekkeen. Tästä seuraa, että tämä kysymys on merkityksellinen myös useiden rehuja koskevien toimien kannalta, jotka ovat olennaisen tärkeitä ja jotka on mainittu elintarviketurvallisuutta koskevassa valkoisessa kirjassa.
Kaikista edellä mainituista syistä voin hyväksyä täysin tarkistukset 1, 2 ja 4, joiden myötä parlamentti ottaa jälleen mukaan alkuperäisen suojamenettelyjä koskeneen määräyksen. Vaikka se ei olekaan yhtä tärkeä kuin muut tarkistukset, voin myös hyväksyä paikan päällä tapahtuvia tarkastuksia koskevan tarkistuksen 3.
Koska täysistunnossa parlamentti kannatti ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunnan esittämiä tarkistuksia, aion vielä kerran painottaa neuvostolle, miten tärkeää on ehdotuksen alkuperäisten määräysten tukeminen."@fi5
"Monsieur le Président, je voudrais remercier M. Staes pour son rapport sur l'organisation des contrôles dans le domaine de l'alimentation animale et pour le large soutien apporté à la position de la Commission par M. Olsson, Mme Klaß et Mme Roth-Behrendt. J'apprécie particulièrement la bonne collaboration avec le Parlement dans ce cas. Dès la première lecture, le Parlement a soutenu totalement la proposition de la Commission.
La proposition vise à améliorer les mesures de contrôle dans le domaine de l'alimentation animale. Elle a pour objectif l'harmonisation des procédures de contrôle pour tous les produits importés des pays tiers. En 1998, la détection de dioxine dans certaines matières premières importées dans la Communauté a montré la nécessité d'une base juridique permettant à la Commission d'adopter des mesures de protection relativement aux produits importés de pays tiers lorsqu'elle est confrontée à un risque grave pour la santé publique.
La proposition élargit également le cadre juridique permettant l'exécution de contrôles sur place dans les États membres et les pays tiers. Je dois dire que j'ai été surpris que le Conseil rejette la proposition de la Commission sur la clause de sauvegarde et par l'introduction d'une procédure de comité qui ne garantira pas qu'une décision rapide soit prise dans l'éventualité d'un risque grave pour la santé humaine ou animale. La contamination par la dioxine a montré, justement, l'importance d'une action rapide, en particulier quand il y a danger de propagation du risque de l'alimentation animale à la chaîne alimentaire. Je dois également souligner le fait que des dispositions similaires existent déjà dans la législation alimentaire et vétérinaire et qu'il n'y a pas de preuve d'abus de cet instrument.
Bien qu'elle soit pas opposée à la majeure partie des amendements présentés par le Conseil, la Commission rejette radicalement l'amendement du Conseil concernant la procédure de sauvegarde. Le Conseil a refusé à la Commission la possibilité de prendre des mesures immédiates en cas d'urgence sans demander l'avis préalable des États membres. Pour la Commission, la possibilité de réagir rapidement en cas d'urgence, avant même de consulter les États membres, est une question cruciale. La discussion actuelle constitue un important précédent pour l'avenir.
Suite à la crise de la dioxine en mai 1999, la Commission a annoncé des mesures législatives pour améliorer le cadre juridique qui réglemente la sécurité alimentaire animale. Dans la récente proposition au Parlement européen et au Conseil adoptée le 21 mars, la Commission a introduit la même clause de sauvegarde concernant les aliments pour animaux produits dans l'Union européenne. En conséquence, cette question concernera également plusieurs mesures sur les aliments pour animaux dont l'importance est vitale et qui sont annoncées dans le Livre blanc sur la sécurité alimentaire.
Pour toutes ces raisons, je peux pleinement accepter les amendements 1, 2 et 4 par lesquels le Parlement réintroduit la disposition sur les procédures de sauvegarde prévue à l'origine. Bien qu'il ne soit pas aussi important que les autres amendements, je peux également accepter l'amendement 3 concernant l'exécution des contrôles sur place.
À la lumière du soutien de l'Assemblée aux amendements que la commission de l'environnement, de la santé publique et de la politique des consommateurs a déposé, je réitérerai les arguments en faveur des dispositions originales de la proposition auprès du Conseil."@fr6
"Signor Presidente, desiderio ringraziare l'onorevole Staes per la sua relazione sull'organizzazione dei controlli ufficiali nel settore dell'alimentazione animale e per il chiaro sostegno dato alla posizione della Commissione anche dagli onorevoli Olsson, Klaβ e Roth-Behrendt. Ho apprezzato in particolare l'ottimo livello di cooperazione con il Parlamento in questo caso: già in prima lettura, il Parlamento ha dato pieno appoggio alla proposta della Commissione.
La proposta mira a perfezionare le misure di controllo nell'ambito dell'alimentazione animale. Essa è intesa ad armonizzare le procedure di ispezione per tutti i prodotti importati da paesi terzi. Nel 1998 il rilevamento di diossina in alcune partite di materie prime importate nella Comunità aveva mostrato la necessità di una base giuridica che consentisse alla Commissione, in caso di grave rischio per la sanità pubblica, di adottare provvedimenti di salvaguardia nei confronti di prodotti provenienti da paesi terzi.
La proposta estende inoltre la base giuridica per l'effettuazione di ispezioni
tanto negli Stati membri, quanto nei paesi terzi. Devo dirmi sorpreso che il Consiglio abbia respinto la proposta della Commissione sulla clausola di salvaguardia, 'introducendo una procedura di comitato che non garantirà una pronta decisione in caso grave rischio per la salute umana o animale. Sta di fatto che la contaminazione da diossina ha mostrato chiaramente quanto sia importante agire tempestivamente, specie quando il rischio si propaga dai mangimi alla catena alimentare. Devo inoltre sottolineare come la legislazione alimentare e veterinaria già contenga disposizioni analoghe, senza che si siano riscontrati casi di abuso di tale strumento.
Pur non essendo contraria alla maggior parte degli emendamenti presentati dal Consiglio, la Commissione ha respinto con forza l'emendamento di questa Istituzione relativo alla procedura di salvaguardia. Il Consiglio ha negato alla Commissione la possibilità di intervenire immediatamente in situazioni di emergenza senza dover previamente consultare gli Stati membri. La facoltà della Commissione di agire tempestivamente in situazioni di emergenza, anche prima di essersi consultata con gli Stati membri, rappresenta un punto nodale: la discussione sul caso ora in esame, infatti, costituirà un importante precedente per il futuro.
A seguito della crisi della diossina nel maggio 1999, la Commissione ha annunciato il varo di atti di legge che avrebbero migliorato le disposizioni regolamentari a disciplina della sicurezza dei mangimi. In recenti proposte rivolte al Parlamento europeo e al Consiglio, adottate il 21 marzo, la Commissione ha introdotto la stessa clausola di salvaguardia applicata ai mangimi prodotti all'interno dell'Unione. In coerenza con ciò, questo aspetto risulterà rilevante anche ai fini di una serie di provvedimenti di vitale importanza in materia di mangimi, annunciati nel Libro bianco sulla sicurezza degli alimenti.
Per tutte queste ragioni, posso accogliere appieno gli emendamenti nn. 1, 2 e 4, con i quali il Parlamento reintroduce l'originaria disposizione in materia di procedure di salvaguardia. Pur non essendo altrettanto importante, posso accogliere anche l'emendamento n. 3 sull'effettuazione delle ispezioni
.
Visto il sostegno dato dalla Plenaria agli emendamenti presentati dalla commissione per l'ambiente, la sanità pubblica e la politica dei consumatori, tengo a ribadire con vigore e all'attenzione del Consiglio la necessità di sostenere le originarie disposizioni della proposta."@it9
"Mr President, I would like to thank Mr Staes for his report on the organisation of inspections in the field of animal nutrition and for the broad support that was also given to the Commission position by Mr Olsson, Mrs Klaß and Mrs Roth-Behrendt. I particularly appreciate the good collaboration with Parliament in this case. Already at first reading, Parliament fully supported the Commission's proposal.
The proposal aims at improving control measures in the field of animal nutrition. It intends to harmonise inspection procedures for all products imported from third countries. In 1998, the detection of dioxin in some raw materials imported into the Community showed the need for a legal basis to permit the Commission when confronted by a serious risk to public health to adopt safeguard measures on products from third countries.
The proposal also extends the legal basis to carry out on-the-spot inspections, both in Member States and in third countries. I have to say that I was surprised by the Council's rejection of the Commission proposal for the safeguard clause and by the introduction of a committee procedure that will not guarantee that a prompt decision is taken in the event of a serious risk to human or animal health. As a matter of fact, the dioxin contamination has clearly shown how important rapid action is, in particular when a danger spreads from the feed to the food chain. I should also highlight the fact that similar provisions already exist in food and veterinary legislation and there is no evidence of misuse of this instrument.
The Commission, although not opposed to most of the amendments made by the Council, strongly rejected the Council amendment concerning the safeguard procedure. Council has denied the possibility for the Commission to take immediate action in emergency cases without consulting Member States beforehand. The possibility for the Commission situations to react quickly in emergency cases even before consulting Member States is a landmark question. The discussion in the present case constitutes an important precedent for the future.
Following the dioxin crisis of May 1999, the Commission announced legislative acts to improve the legal provisions regulating feed safety. In the recent proposal to the European Parliament and to the Council adopted on 21 March, the Commission introduced the same safeguard clause concerning feedingstuffs produced within the European Union. Consequently, this question will also be relevant for several measures on feedingstuffs which are of vital importance and which are announced in the White Paper on food safety.
For all these reasons, I can fully accept Amendments Nos 1, 2, and 4 by which Parliament reintroduces the original provision on safeguard procedures. Although it is not so important as the other amendments, I can also accept Amendment No 3 regarding the carrying out of on-the-spot inspections.
In the light of the plenary's support for the amendments put forward by the Committee on the Environment, Public Health and Consumer Policy, I will press once more on the Council the strong case for supporting the proposal's original provisions."@lv10
"Mijnheer de Voorzitter, ik wil de heer Staes graag dank zeggen voor zijn verslag over de organisatie van de officiële controles op het gebied van diervoeding en voor de brede steun die het Commissiestandpunt eveneens kreeg van de heer Olsson, mevrouw Klass en mevrouw Roth-Behrendt. Ik waardeer met name de goede samenwerking met het Parlement inzake dit onderwerp. Al in eerste lezing gaf het Parlement zijn volledige steun aan het voorstel van de Commissie.
Het voorstel heeft als doel het verbeteren van de controlemaatregelen op het gebied van diervoeding.
Het voorstel richt zich op de harmonisatie van officiële-controleprocedures voor alle producten die uit landen van buiten de EU worden ingevoerd. In 1998 toonde de ontdekking van dioxine in een aantal grondstoffen die in de Gemeenschap waren ingevoerd, de noodzaak aan van een juridische basis op grond waarvan de Commissie, bij confrontatie met zaken die een ernstig risico voor de volksgezondheid vormen, voorzorgsmaatregelen kan nemen betreffende producten uit landen van buiten de EU.
In het voorstel wordt ook de juridische basis uitgebreid voor het uitvoeren van controles ter plaatse, zowel in lidstaten als in landen buiten de EU. Ik moet zeggen dat ik verbaasd was over de verwerping door de Raad van het Commissievoorstel betreffende de voorzorgsclausule en door de introductie van een commissieprocedure die niet garandeert dat er onmiddellijk actie wordt ondernomen bij een ernstig risico voor de gezondheid van mens en dier. In feite heeft de dioxinebesmetting duidelijk aangetoond hoe belangrijk snelle actie is, met name wanneer een gevaar zich uitbreidt van de dierlijke naar de menselijke voedselketen. Ik wil ook graag benadrukken dat er al soortgelijke bepalingen bestaan in de voedselwetgeving en de veterinaire wetgeving en dat nergens blijkt dat er misbruik wordt gemaakt van dit instrument.
De Commissie stond niet onwelwillend tegenover de meeste amendementen van de Raad, maar verwierp het amendement van de Raad betreffende de voorzorgsprocedure ten stelligste. De Raad maakt het de Commissie onmogelijk om in noodsituaties onmiddellijk in actie te komen zonder eerst overleg te plegen met de lidstaten. De mogelijkheid voor de Commissie om in noodsituaties snel te reageren, zelfs vóór met de lidstaten overlegd te hebben, is een belangrijk onderwerp. Deze discussie vormt dan ook een belangrijk precedent voor de toekomst.
Na de dioxinecrisis van mei 1999 kondigde de Commissie wetgeving aan ter verbetering van de wettelijke bepalingen betreffende de veiligheid van diervoeding. In het recente voorstel dat het Europees Parlement en de Raad kregen voorgelegd en dat op 21 maart werd goedgekeurd, introduceerde de Commissie dezelfde voorzorgsclausule betreffende diervoeding die geproduceerd wordt binnen de EU. Deze materie is dientengevolge ook relevant voor een aantal zeer belangrijke maatregelen betreffende diervoeding, die worden aangekondigd in het Witboek over de voedselveiligheid.
Om al deze redenen ben ik het van harte eens met amendementen 1, 2 en 4 waarin het Parlement de oorspronkelijke bepaling inzake voorzorgsprocedures opnieuw indient. Hoewel dit amendement niet zo belangrijk is als de andere amendementen, kan ik mij ook vinden in amendement 3 betreffende het uitvoeren van inspecties ter plaatse.
In het licht van de steun van de plenaire vergadering voor de door de Commissie milieubeheer, volksgezondheid en consumentenbeleid ingediende amendementen, wil ik nogmaals bij de Raad sterk aandringen op steun voor de oorspronkelijke bepalingen van het voorstel."@nl2
"Senhor Presidente, gostaria de agradecer ao senhor deputado Staes o relatório que apresentou sobre a organização dos controlos oficiais no domínio da alimentação animal e, também, o apoio explícito concedido à posição da Comissão pelo senhor deputado Olsson, e pelas senhoras deputadas Klaß e RothBehrendt. Prezo, em particular, a colaboração positiva que houve com o Parlamento nesta matéria. Já na primeira leitura, o Parlamento havia apoiado plenamente a proposta da Comissão.
A proposta visa melhorar as medidas de controlo no domínio da alimentação animal. Pretende harmonizar os procedimentos de inspecção para todos os produtos importados de países terceiros. A detecção, em 1998, de dioxina em algumas matériasprimas importadas pela Comunidade revelou a necessidade de uma base jurídica que permitisse à Comissão adoptar medidas de salvaguarda relativamente a produtos provenientes de países terceiros, quando se visse confrontada com um grave risco para a saúde pública.
A proposta alarga, também, a base jurídica, de modo a permitir a realização de controlos locais, tanto nos EstadosMembros, como em países terceiros. Devo dizer que fiquei surpreendido com o facto de o Conselho ter rejeitado a proposta de uma cláusula de salvaguarda apresentada pela Comissão, e com a introdução de um procedimento envolvendo um comité que não permitirá garantir que seja tomada uma decisão imediata em caso de risco grave para a saúde humana ou animal. Com efeito, o caso da contaminação por dioxina demonstrou claramente a importância de se agir rapidamente, especialmente quando o risco pode alastrar da cadeia alimentar animal para a cadeia alimentar humana. Quero, ainda, frisar que já existem disposições semelhantes na legislação em matéria de alimentação e veterinária, e que não há qualquer informação de que esse instrumento alguma vez tenha sido ilegitimamente utilizado.
Embora não se oponha à maioria das alterações apresentadas pelo Conselho, a Comissão rejeitou energicamente a alteração do Conselho sobre o procedimento de salvaguarda. O Conselho recusou a possibilidade de a Comissão adoptar medidas imediatas em situações de emergência, sem antes consultar os EstadosMembros. A possibilidade de a Comissão reagir rapidamente em caso de emergência, mesmo antes de consultar os EstadosMembros, constitui um marco. A discussão, no presente caso, representa um importante precedente para o futuro.
Após a crise da dioxina em Maio de 1999, a Comissão anunciou que iria apresentar propostas legislativas com vista a melhorar as disposições legais destinadas a regulamentar a segurança das rações. Na proposta que apresentou recentemente ao Parlamento Europeu e ao Conselho, que foi adoptada em 21 de Março, a Comissão introduziu a mesma cláusula de salvaguarda em relação às rações animais produzidas na União Europeia. Por conseguinte, esta questão também será pertinente para várias medidas relacionadas com as rações animais, que são de importância vital e que foram anunciadas no Livro Branco sobre a Segurança Alimentar.
Por todas estas razões, posso aceitar na íntegra as alterações 1, 2 e 4, mediante as quais o Parlamento introduz novamente a disposição inicial relativa a procedimentos de salvaguarda. Embora não seja tão importante como as outras alterações, posso aceitar, também, a alteração 3 sobre a realização de controlos locais.
Atendendo ao apoio manifestado pelo plenário às alterações apresentadas pela Comissão do Meio Ambiente, da Saúde Pública e da Política do Consumidor, irei, mais uma vez, recomendar com insistência ao Conselho que dê o seu apoio às disposições iniciais da proposta."@pt11
"Herr talman! Jag skulle vilja tacka Staes för hans betänkande om organisationen av kontroller på djurfoderområdet, liksom Olsson, Klaß och Roth-Behrendt för det breda stöd som de har gett till kommissionens ståndpunkt. Jag uppskattar i synnerhet det goda samarbetet med parlamentet i denna fråga. Redan i den första behandlingen stödde parlamentet till fullo kommissionens förslag.
Syftet med förslaget är att förbättra kontrollåtgärderna på djurfoderområdet. Det är avsett att harmonisera kontrollförfaranden för alla produkter som importeras från tredje land. Upptäckten 1998 av dioxin i vissa råvaror som importerats till gemenskapen visade på behovet av en rättslig grund som tillåter kommissionen att vidta skyddsåtgärder för produkter från tredje land när det föreligger en allvarlig risk för folkhälsan.
Med förslaget utvidgas också den rättsliga grunden för att genomföra kontroller på plats, såväl i medlemsstater som i tredje land. Jag måste säga att jag blev förvånad över rådets förkastande av kommissionens förslag om skyddsklausulen och över införandet av ett kommittéförfarande som inte kommer att garantera att ett snabbt beslut kan fattas i händelse av en allvarlig risk för människors eller djurs hälsa. I själva verket har dioxinföroreningen tydligt visat hur viktigt det är med snabba åtgärder, särskilt när en fara sprids från foder- till livsmedelskedjan. Jag bör också belysa det faktum att liknande bestämmelser redan finns i livsmedels- och veterinärlagstiftningen, och det finns inga bevis för att detta instrument missbrukas.
Även om kommissionen inte motsätter sig flertalet av rådets ändringsförslag, förkastade den på det bestämdaste rådets ändringsförslag om skyddsförfarandet. Rådet har förvägrat kommissionen möjligheten att vidta omedelbara åtgärder i nödsituationer utan att först rådgöra med medlemsstaterna. Kommissionens möjlighet att reagera snabbt i nödsituationer även utan att först rådgöra med medlemsstaterna är en nyckelfråga. Diskussionen i denna fråga utgör ett viktigt precedensfall för framtiden.
Efter dioxinkrisen i maj 1999, tillkännagav kommissionen lagstiftningsåtgärder för att förbättra de rättsliga bestämmelser som reglerar livsmedelssäkerheten. I det nya förslaget till Europaparlamentets och rådets direktiv som antogs den 21 mars, införde kommissionen samma skyddsklausul för foder som produceras inom Europeiska unionen. Följaktligen kommer denna fråga även att vara av betydelse för flera åtgärder avseende foder som är av avgörande betydelse och som tillkännages i vitboken om livsmedelssäkerhet.
Av alla dessa skäl, kan jag till fullo godta ändringsförslagen 1, 2, 4, med vilka parlamentet återinför den ursprungliga bestämmelsen om skyddsförfaranden. Även om det inte är av så stor betydelse som de andra ändringsförslagen, kan jag också godta ändringsförslag 3 om genomförandet av kontroller på platsen.
I ljuset av plenums stöd för de ändringsförslag som har lagts fram av utskottet för miljö, folkhälsa och konsumentfrågor, kommer jag ännu en gång att för rådet redogöra för de starka argumenten för att stödja förslagets ursprungliga bestämmelser."@sv13
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
"Byrne,"8,10,3,12
"Commission."10,3
|
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples