Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2000-03-16-Speech-4-116"
| Predicate | Value (sorted: default) |
|---|---|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.20000316.3.4-116"4
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:speaker | |
| lpv:spoken text |
". - C’est avec grande satisfaction que j’ai appris, en juin de l’an passé, la décision du Conseil européen de Cologne de convoquer la convention (composée de représentants des Chefs d'État et de gouvernement, du Parlement européen, des parlements nationaux et de la Commission) chargée de rédiger une Charte des droits fondamentaux.
Je terminerai sur le fait que cette Charte doit être conçue comme une pièce centrale d’un processus qui doit conduire à doter l’Union européenne d’une constitution !
Cette Charte se révèle indispensable pour la poursuite, dans de bonnes conditions, de l’approfondissement politique de l’Union européenne. En effet, elle permettra de combler un déficit qui existe depuis que l’Union et la Communauté européenne ont vu leurs compétences se développer, avec les institutions européennes qui prennent des décisions affectant de plus en plus directement la vie des citoyens européens. Ces derniers doivent disposer d’un texte auquel se référer pour étayer leur défense devant la Cour de justice des Communautés européennes. Il faut prévoir à cet effet un recours direct selon certaines modalités.
La Charte contribuera en outre à la définition d'un "patrimoine collectif de valeurs et de principes au sein duquel se reconnaissent les citoyens et qui inspire les politiques de l'Union", patrimoine qu’il nous faut sans cesse défendre face aux relents racistes et xénophobes qui n’ont hélas pas disparu !
En tant que représentant des peuples de l’Union européenne, notre Parlement doit se montrer particulièrement vigilant à l’égard du contenu de ce document. L’attente des citoyens européens doit nous conduire à être audacieux. Nos exigences sont claires.
La Charte devra être juridiquement contraignante, grâce à son incorporation dans le Traité. À cette fin, la commission des affaires constitutionnelles demande au Conseil d'inscrire la Charte à l'ordre du jour de la CIG.
Toute modification à la Charte devra suivre la même procédure que pour son élaboration, incluant un avis conforme du Parlement européen. Toute disposition de droit dérivé susceptible d'affecter les droits fondamentaux devra être approuvée par le Parlement européen.
L'indivisibilité des droits fondamentaux doit être reconnue et son champ d'application doit s'étendre à toutes les institutions et organes de l'Union, et à toutes ses politiques (y compris celles relevant des 2e et 3e piliers), dans le cadre des compétences qui lui ont été confiées par le Traité.
Les États membres devront respecter la Charte dans la mesure où ils appliquent ou transposent le droit de l'Union.
Quant au contenu proprement dit de la Charte, la répartition des droits en trois catégories semble souhaitable. La Charte consacrerait
directement rattachés à la citoyenneté européenne, comme le droit de vote, le droit de pétition, le droit de saisir le médiateur ;
c’est-à-dire l’ensemble des droits protégés par les diverses organisations internationales et les droits nouveaux (bioéthique, protection des données personnelles)
: droit à un revenu minimum, droit de grève, droit à des allocations de chômage."@fr6
|
| lpv:spokenAs | |
| lpv:translated text |
"Det var med stor tilfredshed, at jeg i juni blev klar over beslutningen fra Rådet i Köln om at indgå en aftale (mellem repræsentanter for stats- og regeringscheferne, Europa-Parlamentet, de nationale parlamenter og Kommissionen) med henblik på at udarbejde et charter for de grundlæggende rettigheder.
Jeg vil afslutte med det faktum, at dette charter skal skabes som et centralt stykke i en proces, der skal ende med, at EU udstyres med en forfatning!
Dette charter viser sig uundværligt for den gode fortsættelse af den politiske udvidelse af EU. Således vil det gøre det muligt at afhjælpe den fejltagelse, som eksisterer, efter at Unionen og EU har set deres kompetencer udvikle sig, hvor de europæiske institutioner træffer beslutninger, som stadig mere direkte berører de europæiske borgeres liv. Disse skal råde over en tekst, hvortil man skal henvise for at underbygge deres forsvar ved De Europæiske Fællesskabers Domstol. Man må i denne forbindelse fastsætte en direkte appelmulighed efter faste metoder.
Charteret vil desuden bidrage til definitionen af "den kollektive arv af værdier og rettigheder, der knytter europæere sammen og underbygger alle Unionens politikker", en arv, vi uophørligt må forsvare over for racisme og fremmedhad, som desværre ikke er forsvundet!
Som repræsentant for EU's befolkninger skal Europa-Parlamentet vise sig særlig årvågen med hensyn til indholdet af dette dokument. Borgernes forventninger skal føre til, at vi bliver dristige. Vores krav skal være klare.
Charteret skal være juridisk bindende og må indføres i traktaten. Til dette formål anmoder Udvalget om Forfatningsspørgsmål Rådet om at opføre charteret på dagsordenen for regeringskonferencen.
Enhver ændring af charteret skal følge samme procedure som i forbindelse med udviklingen, herunder en samstemmende udtalelse fra Europa-Parlamentet. Enhver lovgivningsmæssig disposition, der kan indvirke på de grundlæggende rettigheder, skal godkendes af Europa-Parlamentet.
De grundlæggende rettigheders uadskillelige karakter skal anerkendes, og anvendelsesområdet skal omfatte alle institutioner og Unionens organer og alle dens politikker (herunder de politikker, der henhører under 2. og 3. søjle inden for rammerne af de kompetencer, det har i medfør af traktaten).
Medlemsstaterne skal respektere charteret i den udstrækning, de anvender eller gennemfører Unionens lovgivning.
Med hensyn til charterets egentlige indhold forekommer en fordeling af rettigheder i de tre kategorier ønskeligt. Charteret skal omhandle de borgerrettigheder, der er direkte forbundet med det europæiske borgerskab - som stemmeretten, retten til at indgive andragender, retten til at rette henvendelse til ombudsmanden, menneskerettighederne - det vil sige alle de rettigheder, der er beskyttet af de forskellige internationale organisationer og de nye rettigheder (bioetik, beskyttelse af personlige oplysninger) og de sociale rettigheder, nemlig retten til en minimumsindkomst, strejkeretten, retten til arbejdsløshedsunderstøttelse."@da1
".
Voller Freude habe ich im Juni vergangenen Jahres die Entscheidung des Europäischen Rates von Köln zur Kenntnis genommen, den Konvent (bestehend aus Vertretern der Staats und Regierungschefs, des Europäischen Parlaments, der nationalen Parlamente und der Kommission) einzuberufen, der eine Charta der Grundrechte erarbeiten soll.
Abschließend möchte ich sagen, daß diese Charta als das Kernstück eines Prozesses konzipiert werden muß, in dessen Ergebnis die Europäische Union mit einer Verfassung ausgestattet wird!
Diese Charta erweist sich als unerläßlich für die weitere politische Vertiefung der Europäischen Union unter optimalen Bedingungen. Mit ihrer Hilfe soll eine Lücke geschlossen werden, die besteht, seit die Kompetenzen der Union und der Europäischen Gemeinschaft sich weiterentwickelt haben und die Entscheidungen der europäischen Institutionen immer unmittelbarer das Leben der europäischen Bürger berühren. Die Bürger brauchen einen Text, auf den sie sich berufen können, um ihre Verteidigung vor dem Gerichtshof der Europäischen Gemeinschaften zu untermauern. Zu diesem Zwecke muß ein direktes Rechtsmittel nach bestimmten Modalitäten vorgesehen werden.
Die Charta soll darüber hinaus zur Festlegung eines “kollektiven Bestands an Werten und Grundsätzen beitragen, in dem sich die Bürger wiederfinden werden und an denen sich die Politiken der Union ... ausrichten”, den es ständig gegen rassistische und fremdenfeindliche Tendenzen zu verteidigen gilt, die leider noch nicht ausgestorben sind!
Als Vertreter der Völker der Europäischen Union muß unser Parlament besonders wachsam sein, was den Inhalt dieses Dokuments betrifft. Um den Erwartungen der europäischen Bürger gerecht zu werden, brauchen wir Mut. Unsere Forderungen sind klar.
Die Charta muß durch ihre Einbindung in den Vertrag rechtlich verbindlich sein. Deshalb fordert der Ausschuß für konstitutionelle Fragen den Rat auf, die Charta auf die Tagesordnung der Regierungskonferenz zu setzen.
Jede Abänderung der Charta muß nach dem gleichen Verfahren erfolgen wie ihre Erarbeitung, einschließlich der Zustimmung des Europäischen Parlaments. Jede Bestimmung des abgeleiteten Rechts, die die Grundrechte berührt, muß durch das Europäische Parlament gebilligt werden.
Die Unteilbarkeit der Grundrechte muß anerkannt werden, und der Anwendungsbereich muß sich auf alle Institutionen und Organe der Union sowie sämtliche Politikbereiche (einschließlich der des zweiten und dritten Pfeilers) im Rahmen der ihr vom EGVertrag zugewiesenen Kompetenzen erstrecken.
Die Mitgliedstaaten müssen die Charta in dem Maße einhalten, wie sie EURecht anwenden bzw. umsetzen.
Was den eigentlichen Inhalt der Charta betrifft, so scheint die Unterteilung der Rechte in drei Kategorien wünschenswert. Bei den in der Charta zu verankernden Rechten handelt es sich um
die unmittelbar mit der Unionsbürgerschaft verbunden sind, wie das Wahlrecht, das Petitionsrecht, das Recht, sich an den Bürgerbeauftragten zu wenden; um
d. h. die Gesamtheit der durch verschiedene internationale Organisationen geschützten Rechte und die neuen Rechte (Bioethik, Schutz personenbezogener Daten) sowie um
: das Recht auf ein Mindesteinkommen, Streikrecht, Recht auf Arbeitslosenunterstützung."@de7
"Με ιδιαίτερη ικανοποίηση πληροφορήθηκα τον περασμένο Ιούνιο την απόφαση του Ευρωπαϊκού Συμβουλίου της Κολωνίας να συγκαλέσει τη Σύνοδο (αποτελούμενη από εκπροσώπους των αρχηγών κρατών και κυβερνήσεων, του Ευρωπαϊκού Κοινοβουλίου, των εθνικών κοινοβουλίων και της Επιτροπής), που είναι επιφορτισμένη με την κατάρτιση ενός Χάρτη των Θεμελιωδών Δικαιωμάτων.
Θα ολοκληρώσω τονίζοντας ότι αυτός ο Χάρτης θα πρέπει να εκληφθεί ως κεντρικό τμήμα μιας διαδικασίας, η οποία θα πρέπει να έχει ως αποτέλεσμα να αποκτήσει η Ευρωπαϊκή Ένωση σύνταγμα!
Ο Χάρτης αυτός καθίσταται απαραίτητος για τη συνέχιση, υπό θετικές συνθήκες, της πολιτικής εμβάθυνσης της Ευρωπαϊκής Ένωσης. Πράγματι, θα καταστήσει δυνατή την κάλυψη ενός ελλείμματος, υπαρκτού από την εποχή που η Ευρωπαϊκή Ένωση και η Ευρωπαϊκή Κοινότητα είδαν τις αρμοδιότητές τους να αναπτύσσονται και τα θεσμικά όργανα της Ευρωπαϊκής Ένωσης να λαμβάνουν αποφάσεις, οι οποίες επηρεάζουν άμεσα ολοένα και περισσότερο τη ζωή των ευρωπαίων πολιτών. Οι ευρωπαίοι πολίτες θα πρέπει να διαθέτουν ένα κείμενο αναφοράς, προκειμένου να τεκμηριώνουν την υπεράσπισή τους ενώπιον του Δικαστηρίου των Ευρωπαϊκών Κοινοτήτων. Εν όψει των ανωτέρω, θα πρέπει να προβλέπεται άμεση προσφυγή, σύμφωνα με ορισμένες προϋποθέσεις.
Επιπλέον, ο Χάρτης θα συμβάλει στον καθορισμό "μιας συλλογικής αντίληψης αξιών και αρχών, την οποία θα αναγνωρίζουν οι πολίτες και η οποία θα εμπνέει τις πολιτικές της Ένωσης", αντίληψη την οποία θα πρέπει να προστατεύουμε αδιάκοπα έναντι των ρατσιστικών και ξενόφοβων καταλοίπων, τα οποία, δυστυχώς, υπάρχουν ακόμα!
Ως εκπρόσωπος των λαών της Ευρωπαϊκής Ένωσης, το Κοινοβούλιό μας πρέπει να επαγρυπνεί ιδιαίτερα, αναφορικά με το περιεχόμενο αυτού του εγγράφου. Οι προσδοκίες των ευρωπαίων πολιτών θα πρέπει να μας καταστήσουν τολμηρούς. Οι απαιτήσεις μας είναι σαφείς.
Ο Χάρτης θα πρέπει να διαθέτει νομικά δεσμευτικό χαρακτήρα, με την ενσωμάτωσή του στην Συνθήκη. Για τον λόγο αυτό, η Επιτροπή Συνταγματικών Υποθέσεων ζητά από το Συμβούλιο να εγγράψει τον Χάρτη στην ημερήσια διάταξη της ΔΔ.
Κάθε τροποποίηση του Χάρτη θα πρέπει να υπόκειται στην ίδια διαδικασία που ακολουθήθηκε για την εκπόνησή του, συμπεριλαμβανομένης της σύμφωνης γνώμης του Ευρωπαϊκού Κοινοβουλίου. Οποιαδήποτε νομοθετική διάταξη προκύψει, ικανή να επηρεάσει τα θεμελιώδη δικαιώματα, θα πρέπει να εγκρίνεται από το Ευρωπαϊκό Κοινοβούλιο.
Το αδιαίρετο των θεμελιωδών δικαιωμάτων θα πρέπει να αναγνωρισθεί, ενώ το πεδίο εφαρμογής του Χάρτη να επεκταθεί περιλαμβάνοντας όλα τα θεσμικά και μη όργανα της Ευρωπαϊκής Ένωσης, καθώς και όλες τις πολιτικές της (περιλαμβανομένων και εκείνων του δευτέρου και τρίτου πυλώνα) στο πλαίσιο των αρμοδιοτήτων που ανατίθενται βάσει της Συνθήκης.
Τα κράτη μέλη θα πρέπει να σέβονται τον Χάρτη στο μέτρο που εφαρμόζουν ή μεταφέρουν σε εθνικό επίπεδο το δίκαιο της Ένωσης.
Όσον αφορά αυτό καθ' εαυτό το περιεχόμενο του Χάρτη, θεωρώ ότι η η κατανομή των δικαιωμάτων σε τρεις κατηγορίες είναι εύστοχη. Ο Χάρτης θα περιλαμβάνει
που σχετίζονται άμεσα με την ευρωπαϊκή ιθαγένεια, όπως το δικαίωμα ψήφου, το δικαίωμα αναφοράς, το δικαίωμα προσφυγής στον Διαμεσολαβητή.
δηλαδή το σύνολο των δικαιωμάτων που προστατεύονται από τους διάφορους διεθνείς οργανισμούς και τα νέα δικαιώματα (βιοηθική, προστασία των προσωπικών δεδομένων) και
: δικαίωμα ελάχιστου εισοδήματος, δικαίωμα στην απεργία, δικαίωμα στο επίδομα ανεργίας."@el8
"I was very happy to learn, last June, that the Cologne European Council had decided to convene a Convention (made up of representatives of the Heads of State and Government, the European Parliament, the national parliaments and the Commission) that would be responsible for drafting a Charter of Fundamental Rights.
Let me conclude by saying that this Charter must form the key component of a process leading to the drafting of a European Union constitution.
That Charter will be a vital step towards the political deepening of the European Union, under the appropriate conditions. It will, in fact, enable us to make up for shortcomings that have existed ever since the growth in the powers of the European Union and the European Community, with the European institutions taking decisions that affect the life of the people of Europe more and more directly. These people need a document to which they can refer when they take their case before the European Court of Justice. So we must provide for direct resort to that Court in accordance with certain procedures.
The Charter will also help define a ‘collective patrimony of values and principles and a shared system of fundamental rights which bind citizens together and underpin the Union’s internal policies’, a patrimony we must constantly defend against the racist and xenophobic tendencies that have, alas, not disappeared.
As the representative of the people of the European Union, our Parliament must take a very careful look at the contents of this document. The people of Europe expect us to take a very bold approach here. Our demands are quite clear.
The Charter must have fully binding legal status by being incorporated in the Treaty. To that end, the Committee on Constitutional Affairs calls on the Council to put the Charter on the ICG agenda.
Any amendment of the Charter must come under the same procedure as its original drafting procedure, which means it would require the assent of the European Parliament. The European Parliament must approve any secondary legislation that might have a bearing on these fundamental rights.
The indivisibility of these fundamental rights must be recognised by making the Charter applicable to all the European Union’s institutions and bodies and all its policies, including those contained in the second and third pillars, in the context of the powers and functions conferred upon it by the Treaty.
The Charter must be binding upon the Member States when applying or transposing provisions of Community law.
Turning to the actual content of the Charter, it would seem advisable to divide up these rights into three categories. The Charter would enshrine the
directly related to European citizenship, such as the right to vote, the right of petition, the right to appeal to the ombudsman; the
i.e. all the rights protected by the various international organisations and the new rights (bioethics, protection of personal data); and the
i.e. the right to a minimum wage, the right to strike, the right to unemployment benefit."@en3
"(FR) Con gran satisfacción me enteré, en junio del año pasado, de la decisión del Consejo Europeo de Colonia de convocar la convención (compuesta de representantes de los jefes de Estado o de Gobierno, del Parlamento Europeo, de los parlamentos nacionales y de la Comisión) encargada de redactar una Carta de Derechos Fundamentales.
¡Concluiré diciendo que se debe concebir esta Carta como una pieza fundamental de un proceso que debe servir para dotar a la Unión Europea de una constitución!
Dicha Carta resulta indispensable para la prosecución en buenas condiciones de la profundización política de la Unión Europea. En efecto, permitirá colmar un déficit que existe desde que empezaron a desarrollarse las competencias de la Unión y la Comunidad Europea y las instituciones europeas adoptan decisiones que afectan cada vez más directamente a la vida de los ciudadanos europeos. Éstos últimos deben disponer de un texto al que referirse para apoyar su defensa ante el Tribunal de Justicia de las Comunidades Europeas. Para ello hay que establecer un recurso conforme a ciertas modalidades.
La Carta contribuirá, además, a la formulación de un “patrimonio colectivo de valores y principios en el que se reconozcan los ciudadanos y que inspire las políticas de la Unión”, patrimonio que debemos defender sin cesar ante los resabios racistas y xenófobos, ¡que, por desgracia, no han desaparecido!
Como representante de los pueblos de la Unión Europea, nuestro Parlamento debe mostrarse particularmente vigilante respecto del contenido de este documento. Las esperanzas de los ciudadanos europeos deben incitarnos a ser ambiciosos. Nuestras exigencias están claras.
La Carta deberá ser jurídicamente vinculante, gracias a su incorporación en el Tratado. Para ello, la Comisión de Asuntos Constitucionales pide al Consejo que inscriba la Carta en el orden del día de la CIG.
Todo modificación de la Carta deberá seguir el mismo procedimiento que para su elaboración, incluido un dictamen conforme del Parlamento Europeo. Toda disposición de derecho derivado que pueda afectar a los derechos fundamentales deberá ser aprobada por el Parlamento Europeo.
Se debe reconocer la indivisibilidad de los derechos fundamentales y se debe extender el ámbito de aplicación a todos los órganos y las instituciones de la Unión y a todas sus políticas (incluidas las correspondientes a los pilares segundo y tercero), en el marco de las competencias que le ha conferido el Tratado.
Los Estados miembros deberán respetar la carta en la medida en que apliquen o transponga el derecho de la Unión.
En cuanto al contenido propiamente dicho de la Carta, la distribución de los derechos en tres categorías parece conveniente. La Carta consagraría
directamente vinculados con la ciudadanía europea, como el derecho de voto, el derecho de petición, el derecho de recurso al Defensor del Pueblo;
es decir, el conjunto de derechos protegidos por las diversas organizaciones internacionales y los derechos nuevos (bioética, protección de los datos personales);
: derecho a una renta mínima, derecho de huelga, derecho a subsidios de desempleo."@es12
"Olin tyytyväinen saadessani tietää viime vuoden kesäkuussa Kölnin Eurooppa-neuvoston päätöksestä kutsua koolle valmisteluvaliokunta (johon kuuluu valtioiden ja hallitusten päämiesten, Euroopan parlamentin, kansallisten parlamenttien ja komission edustajia), jonka tehtävänä on laatia perusoikeuskirja.
Päätän puheenvuoroni toteamalla, että tämä perusoikeuskirja on suunniteltava keskeiseksi välineeksi menettelyssä, jonka on johdettava siihen, että Euroopan unionille luodaan oma perustuslaki!
Tämä perusoikeuskirja on välttämätön, jotta voimme jatkaa Euroopan unionin poliittista syventämistä hyvissä oloissa. Tosiasiassa sen ansiosta voidaan täyttää vaje, joka on ollut olemassa siitä alkaen, kun unionin ja Euroopan yhteisön toimivaltoja laajennettiin yhdessä eurooppalaisten toimielinten kanssa, jotka tekevät Euroopan kansalaisten elämää yhä suoremmin koskettavia päätöksiä. Näillä viimeksi mainituilla on oltava teksti, johon he voivat vedota puolustuksensa tueksi Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa. Tätä tarkoitusta varten on määrättävä suorasta valituksesta tiettyjen yksityiskohtaisten määräysten mukaisesti.
Lisäksi perusoikeuskirja "edesauttaa määrittelemään arvojen ja periaatteiden yhteisen perinnön (...), jonka kansalaiset tuntevat omakseen ja joka vaikuttaa unionin sisäisiin ja ulkoisiin politiikkoihin", perinnön, jota meidän on jatkuvasti puolustettava rasistisia ja muukalaisvastaisia pyrkimyksiä vastaan, jotka eivät valitettavasti ole kadonneet!
Parlamenttimme on Euroopan unionin kansojen edustajana oltava erityisen valpas tämän asiakirjan sisällön suhteen. Euroopan kansalaisten odotusten on tehtävä meistä rohkeita. Vaatimuksemme ovat selviä.
Perusoikeuskirjan on oltava oikeudellisesti velvoittava, koska se sisällytetään perussopimukseen. Tätä tarkoitusta varten perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta pyytää neuvostoa merkitsemään perusoikeuskirjan HVK:n asialistalle.
Perusoikeuskirjan kaikki muutokset on tehtävä saman menettelyn mukaan, kuin se on laadittu, mukaan lukien Euroopan parlamentin puoltava lausunto. Euroopan parlamentin on hyväksyttävä kaikki johdannaisen oikeuden määräykset, jotka saattavat vaikuttaa perusoikeuksiin.
Perusoikeuksien erottamattomuus on tunnustettava ja niiden sovellusalaa on laajennettava unionin kaikkiin toimielimiin ja kaikkiin politiikkoihin (mukaan lukien toisen ja kolmannen pilarin alaan kuuluvat politiikat) perussopimuksessa sille myönnettyjen toimivaltojen kehyksessä.
Jäsenvaltioiden on noudatettava perusoikeuskirjaa siinä suhteessa, kun ne soveltavat tai saattavat unionin lakia osaksi kansallista lainsäädäntöään.
Perusoikeuskirjan varsinaisen sisällön osalta näyttää siltä, että on suotavaa jakaa oikeudet kolmeen kategoriaan. Perusoikeuskirjassa määritettäisiin
suoraan Euroopan kansalaisuuteen liittyviksi, kuten äänioikeus, valitusoikeus, oikeus vedota oikeusasiamieheen;
eli eri kansainvälisen järjestöjen suojelemat oikeudet ja uudet oikeudet (bioetiikka, henkilökohtaisten tietojen suoja) ja
: oikeus vähimmäistoimentuloon, lakko-oikeus, oikeus työttömyysavustuksiin."@fi5
"Nel giugno scorso ho appreso con grande soddisfazione la decisione del Consiglio europeo di Colonia di convocare la convenzione (composta da rappresentanti dei Capi di stato e di governo, del Parlamento europeo, dei parlamenti nazionali, nonché della Commissione) incaricata di redigere una Carta dei diritti fondamentali.
Per concludere, mi preme di sottolineare che questa Carta deve essere concepita come il nucleo di un processo che ci deve condurre a dotare l’Unione europea di una Costituzione!
Tale Carta si rivela indispensabile per perseguire l’approfondimento politico dell’Unione europea nelle condizioni più appropriate. Consentirà infatti di colmare una carenza che è emersa sin da quando l’Unione e la Comunità europea hanno visto svilupparsi le proprie competenze e le Istituzioni europee hanno cominciato a prendere decisioni che influiscono sempre più direttamente sulla vita dei cittadini europei. Questi ultimi, infatti, devono poter disporre di un testo a cui riferirsi per tutelare la loro posizione dinanzi alla Corte di giustizia e a tal fine è necessario prevedere un ricorso diretto secondo determinate modalità.
La Carta, inoltre, contribuirà alla definizione del “patrimonio collettivo di valori e diritti che unisce gli europei e che costituisce la base di tutte le politiche dell'Unione”, patrimonio che dobbiamo difendere in continuazione dal razzismo e dalla xenofobia che purtroppo non sono scomparsi!
In qualità di rappresentante dei popoli dell’Unione europea, il nostro Parlamento deve mostrarsi particolarmente attento in merito al contenuto di tale documento. Le aspettative dei cittadini europei devono renderci audaci. Le nostre esigenze infatti sono chiare.
La Carta sarà giuridicamente vincolante, poiché sarà inserita nel Trattato. Di conseguenza, la commissione per gli affari costituzionali chiede al Consiglio di iscriverla all’ordine del giorno della CIG.
Qualsiasi modifica alla Carta dovrà seguire la medesima procedura della sua elaborazione che prevede il parere conforme del Parlamento europeo. Qualsiasi disposizione di diritto derivato suscettibile di influire sui diritti fondamentali dovrà essere approvata dal Parlamento europeo.
L’indivisibilità dei diritti fondamentali deve essere riconosciuta e il campo di applicazione deve estendersi a tutte le Istituzioni e a tutti gli organi dell’Unione, nonché a tutte le sue politiche (comprese quelle che rientrano nel secondo e terzo pilastro) nell’ambito delle competenze che le sono state attribuite dal Trattato.
Gli Stati membri saranno tenuti a rispettare la Carta laddove applicano o recepiscono il diritto dell’Unione.
In quanto al contenuto vero e proprio della Carta, la ripartizione dei diritti in tre categorie sembra la scelta migliore. La Carta sancirà i
che derivano direttamente dalla cittadinanza europea, come il diritto di voto, il diritto di petizione, i diritto di rivolgersi al Mediatore; sancirà poi i
ovvero l’insieme dei diritti tutelati dalle varie organizzazioni internazionali e i nuovi diritti (bioetica, tutela dei dati personali); sancirà infine i
come il diritto a un reddito minimo, il diritto di sciopero, il diritto al sussidio di disoccupazione."@it9
"I was very happy to learn, last June, that the Cologne European Council had decided to convene a Convention (made up of representatives of the Heads of State and Government, the European Parliament, the national parliaments and the Commission) that would be responsible for drafting a Charter of Fundamental Rights.
Let me conclude by saying that this Charter must form the key component of a process leading to the drafting of a European Union constitution.
That Charter will be a vital step towards the political deepening of the European Union, under the appropriate conditions. It will, in fact, enable us to make up for shortcomings that have existed ever since the growth in the powers of the European Union and the European Community, with the European institutions taking decisions that affect the life of the people of Europe more and more directly. These people need a document to which they can refer when they take their case before the European Court of Justice. So we must provide for direct resort to that Court in accordance with certain procedures.
The Charter will also help define a ‘collective patrimony of values and principles and a shared system of fundamental rights which bind citizens together and underpin the Union’s internal policies’, a patrimony we must constantly defend against the racist and xenophobic tendencies that have, alas, not disappeared.
As the representative of the people of the European Union, our Parliament must take a very careful look at the contents of this document. The people of Europe expect us to take a very bold approach here. Our demands are quite clear.
The Charter must have fully binding legal status by being incorporated in the Treaty. To that end, the Committee on Constitutional Affairs calls on the Council to put the Charter on the ICG agenda.
Any amendment of the Charter must come under the same procedure as its original drafting procedure, which means it would require the assent of the European Parliament. The European Parliament must approve any secondary legislation that might have a bearing on these fundamental rights.
The indivisibility of these fundamental rights must be recognised by making the Charter applicable to all the European Union’s institutions and bodies and all its policies, including those contained in the second and third pillars, in the context of the powers and functions conferred upon it by the Treaty.
The Charter must be binding upon the Member States when applying or transposing provisions of Community law.
Turning to the actual content of the Charter, it would seem advisable to divide up these rights into three categories. The Charter would enshrine the
directly related to European citizenship, such as the right to vote, the right of petition, the right to appeal to the ombudsman; the
i.e. all the rights protected by the various international organisations and the new rights (bioethics, protection of personal data); and the
i.e. the right to a minimum wage, the right to strike, the right to unemployment benefit."@lv10
"Ik heb afgelopen juni met grote voldoening kennisgenomen van de beslissing van de Europese Raad van Keulen om een speciaal orgaan, bestaande uit vertegenwoordigers van de staatshoofden en regeringsleiders, het Europees Parlement, de nationale parlementen en de Commissie, te belasten met de opstelling van een handvest van grondrechten.
Tot slot: dit handvest moet gezien worden als een fundamentele stap in een proces dat uiteindelijk moet resulteren in een eigen grondwet van de Europese Unie.
Dit handvest is onontbeerlijk voor de succesvolle voortzetting van het politieke ontwikkelingsproces van de Europese Unie. Het handvest zal in feite een leemte aanvullen die is ontstaan door de uitbreiding van de bevoegdheden van de Europese Unie en de Europese Gemeenschap, waardoor de Europese instellingen beslissingen kunnen nemen die steeds directer ingrijpen in het leven van de Europese burgers. Die moeten dan ook beschikken over een tekst waarop zij zich kunnen beroepen voor het Hof van Justitie. Daarom moet ook worden voorzien in een procedure om zaken rechtstreeks aanhangig te maken bij het Hof.
Daarenboven zal het handvest bijdragen aan de definitie van het "collectieve erfgoed van waarden en principes waarin de burgers zich herkennen en dat ten grondslag ligt aan het beleid van de Unie", een erfgoed dat we onophoudelijk moeten verdedigen tegen uitingen van racisme en vreemdelingenhaat, die jammer genoeg nog altijd aan de orde van de dag zijn!
Als vertegenwoordiger van de volkeren van de Europese Unie moet het Parlement nauwlettend toezien op de inhoud van dit document. De Europese burgers verwachten veel van ons, en daarom moeten we eisen durven stellen. Welnu, onze eisen zijn duidelijk.
Het handvest moet bindend zijn. Daartoe moet het worden geïntegreerd in het Verdrag. Om die reden roept de Commissie constitutionele zaken de Raad op het handvest op de agenda te plaatsen van de intergouvernementele conferentie.
Elke wijziging van het handvest moet via dezelfde procedure verlopen als de opstelling ervan, met inbegrip van een passend advies van het Europees Parlement. Iedere bepaling waaruit rechtsregels kunnen worden afgeleid die betrekking hebben op de grondrechten moet eerst worden goedgekeurd door het Europees Parlement.
De ondeelbaarheid van de grondrechten moet uitdrukkelijk worden erkend en hun toepassingsgebied moet zich uitstrekken tot alle instellingen en organen van de Unie alsook tot alle beleidsterreinen - met inbegrip van de tweede en de derde pijler - die vallen onder de haar door het Verdrag toegekende bevoegdheden.
Voor zover de lidstaten het recht van de Unie toepassen of omzetten, zullen ze het handvest strikt moeten naleven.
Wat de inhoud zelf betreft van het handvest, lijkt ons een onderverdeling van de rechten in twee of drie categorieën wenselijk. Ten eerste, de
die rechtstreeks verbonden zijn aan het Europese burgerschap, zoals het stemrecht, het petitierecht, het recht om een verzoek in te dienen bij de ombudsman. Ten tweede, de
dit wil zeggen alle rechten die worden beschermd door de diverse internationale organisaties en de nieuwe rechten op het gebied van de bio-ethiek en de bescherming van persoonlijke gegevens. Tenslotte, de
: recht op een minimuminkomen, stakingsrecht, recht op werkloosheidsuitkeringen."@nl2
"Foi com grande satisfação que tomei conhecimento, em Junho do ano passado, da decisão do Conselho Europeu de Colónia de convocar a convenção (composta de representantes dos chefes de Estado ou de governo, do Parlamento Europeu, dos parlamentos nacionais e da Comissão) encarregue de redigir uma Carta dos Direitos Fundamentais.
Terminaria dizendo que esta Carta tem de ser concebida como uma peça central de um processo que deve conduzir a dotar a União Europeia de uma constituição!
Essa Carta revelase indispensável para a prossecução, em boas condições, do aprofundamento político da União Europeia. Com efeito, permitirá colmatar um défice que existe desde que a União Europeia e a Comunidade Europeia viram as suas competências desenvolveremse, com as Instituições europeias que tomam decisões que afectam cada vez mais directamente a vida dos cidadãos europeus. Estes últimos devem dispor de um texto de referência que permita servir de base à sua defesa perante o Tribunal de Justiça das Comunidades Europeias. Nesse sentido, há que prever um recurso directo segundo certas modalidades.
Além disso, a Carta contribuirá para a definição de um “património colectivo de valores e de princípios em que os cidadãos se reconheçam e que inspire as políticas da União”, património este que temos incansavelmente de defender perante os resquícios racistas e xenófobos que infelizmente não desapareceram!
Enquanto representante dos povos da União Europeia, o nosso Parlamento tem de se mostrar particularmente vigilante relativamente ao conteúdo deste documento. A expectativa dos cidadãos europeus deve conduzirnos à audácia. As nossas exigências são claras.
A Carta deverá ser juridicamente coerciva, graças à sua incorporação no Tratado. Nesse sentido, a Comissão dos Assuntos Constitucionais pede ao Conselho que inscreva a Carta na ordem de trabalhos da CIG.
Qualquer modificação da Carta deverá seguir o mesmo procedimento que o da sua elaboração, incluindo um parecer conforme do Parlamento Europeu. Qualquer disposição de direito derivado susceptível de afectar os direitos fundamentais deverá ser aprovada pelo Parlamento Europeu.
A indivisibilidade dos direitos fundamentais deve ser reconhecida e o seu campo de aplicação deverá estenderse a todas as Instituições e órgãos da União e a todas as suas políticas (incluindo as que relevam dos 2º e 3º pilares), no âmbito das competências que lhe foram confiadas pelo Tratado.
Os EstadosMembros deverão respeitar a Carta, na medida em que aplicam ou transpõem o direito da União.
Quanto ao conteúdo propriamente dito da Carta, a distribuição dos direitos em três categorias parece desejável. A Carta consagrará:
directamente ligados à cidadania europeia, como o direito de voto, o direito de petição, o direito de apelar para o Provedor de Justiça;
isto é, o conjunto dos direitos protegidos pelas diversas organizações internacionais e os novos direitos (bioética, protecção dos dados pessoais); e
a saber, direito a um rendimento mínimo, direito à greve, direito a subsídios de desemprego."@pt11
"Det är med stor glädje som jag i juni förra året hörde talas om beslutet av Europeiska rådet i Köln att sammankalla konventet (bestående av representanter för stats- och regeringschefer, Europeiska parlamentet, nationella parlament och kommissionen) med uppgiften att skriva en stadga om grundläggande rättigheter.
Jag skall avsluta med det faktum att denna stadga bör förstås som en central del i en process som i slutändan skall leda till att Europeiska unionen får en konstitution!
Denna stadga visar sig vara absolut nödvändig för att under goda förhållanden fortsätta att utveckla Europeiska unionens politik. I själva verket skall den göra det möjligt att undanröja ett underskott som har funnits sedan unionen och Europeiska gemenskapen fick ökade befogenheter, med de europeiska institutionerna som fattar beslut som mer och mer direkt påverkar de europeiska medborgarnas liv. Dessa sistnämnda bör få tillgång till en text som de kan hänvisa till och grunda sitt försvar på i EG-domstolen. Man måste för det ändamålet föreskriva om ett direkt överklagande enligt vissa former.
Stadgan skall dessutom bidra till definitionen av ett "kollektivt arv av normer och principer där medborgarna kan känna igen sig och som inspirerar unionens politik", ett arv som vi ständigt måste försvara oss mot vid skymten av rasism och främlingsfientlighet som tyvärr inte har försvunnit!
I egenskap av företrädare för Europeiska unionens folk bör vårt parlament vara särskilt uppmärksamt beträffande innehållet i detta dokument. Förväntningarna hos de europeiska medborgarna bör göra oss djärva. Våra krav är tydliga.
Stadgan skall vara juridiskt bindande, tack vare att den införlivas i fördraget. I detta syfte begär utskottet för konstitutionella frågor att rådet för upp förklaringen på dagordningen för regeringskonferensen.
All ändring av stadgan skall följa samma förfarande som vid dess utarbetande, däribland ett samtycke från Europaparlamentet. Alla rättsliga bestämmelser som kan påverka de grundläggande rättigheterna skall godkännas av Europaparlamentet.
De grundläggande rättigheternas odelbarhet måste erkännas och dess tillämpningsområde bör utvidgas till alla institutioner och organ inom unionen och dess politikområden (inklusive dem som hänförs till den andra eller tredje pelaren), inom ramen för de befogenheter som den har tilldelats enligt fördraget.
Medlemsstaterna skall respektera stadgan i den mån som den gäller eller införlivar unionens lagstiftning.
Vad gäller själva innehållet i stadgan, verkar uppdelningen av rättigheterna i tre kategorier önskvärd. Stadgan skall bekräfta
direkt knutna till europeiskt medborgarskap, som rätt att rösta, rätt att petitionera, rätt att hänskjuta ett ärende till ombudsmannen;
det vill säga alla rättigheter som skyddas genom de olika internationella organisationerna och nya rättigheter (bioetik, skydd av personuppgifter)
: rätt till en minimiinkomst, strejkrätt, rätt till arbetslöshetsunderstöd."@sv13
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
"Bürgerrechte"7
"civil rights"10,3
"derechos de la persona"12
"des droits civiques"6
"des droits de la personne"6
"direitos da pessoa"11
"individuelle Rechte"7
"les droits sociaux"6
"los derechos sociales"12
"rechten van de persoon"2
"social rights"10,3
"Δικαιώματα του ανθρώπου"8
"τα κοινωνικά δικαιώματα"8
|
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples