Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2000-03-14-Speech-2-319"
| Predicate | Value (sorted: default) |
|---|---|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.20000314.15.2-319"4
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:speaker | |
| lpv:spoken text |
"The question on how the Structural Funds respect our environmental legislation is a critical one and I appreciate the interest expressed in this matter by Mrs Jackson, Mr Poettering and Mrs Schnellhardt. We had a discussion on this subject in the Commission meeting today particularly as regards the link to the habitats and the birds directives. The main principle is clear: the actions cofinanced under the Structural Funds and the Cohesion Fund should contribute to the protection and improvement of the environment in the European Union. This is confirmed in the new regulatory framework for the Structural Funds and Cohesion Fund and in the Commission's related guidelines. We should remember that both the Cohesion Fund and the Structural Funds finance important investments into environmental infrastructure such as waste water treatment facilities or waste management systems.
Let me make one thing clear first to avoid misunderstandings. The general regulation on the Structural Funds states that ‘operations financed must be in conformity with the provisions of the Treaty, with instruments adopted under it and with Community policies and actions’. Contrary to the suggestion in one of the oral questions, this does not represent a new obligation on the Member States. In fact, it is based closely on the previous framework regulation on the Structural Funds for the programming period 1994-1999. The Structural Funds Regulation has been approved by the Member States and the Council.
With regard to protection of sites under the habitats and birds directives, it is important that we do not give money to measures which adversely affect sites deserving protection – paying out money with one hand and maybe fining a Member State with the other hand. This is what we confirmed in the Commission this afternoon, and Michel Barnier will set out our decisions in a letter to the Member States in a few days. In this regard, the Commission intends to use all the possibilities offered by the new regulatory framework for the Cohesion and Structural Funds.
In following up the letter sent to Member States by Commissioners Wulf-Mathies and Bjerregaard on June 23 1999, the Commission will insist that, in the programming documents for the period 2000-2006, there must be a firm and irrevocable commitment guaranteeing that the programmes are consistent with the protection of sites under Natura 2000. Member States will be required to notify sites if they have not already done so within an agreed timetable, and to guarantee formally that they will not undertake action leading to the deterioration of potential Natura 2000 sites. The Commission will then use all the means at its disposal to ensure that commitments entered into the programming documents are fully respected.
It intends to monitor the situation in the Member States, including the use of on-the-spot checks. The Commission's representative in the monitoring committee for each programme will also seek to ensure that Member States' obligations with regard to Natura 2000 are fully respected. In addition, should a Member State not honour its commitment to provide the lists under the habitats and birds directives within the timeframe set in the programming documents, the Commission will take immediate action. This includes in particular excepting specific situations and with respect to the principle of proportionality – possible recourse to the provisions of the Structural or Cohesion Fund regulations in relation to the suspension of payments. Of course, all this is in addition to the ongoing infringement procedures against a number of Member States for their failure to implement these directives.
In summing up, what we decided in Commission today is that we will insist that Member States send us their Natura 2000 lists: they should already have been sent, as has been stated many years ago. We will use the means at our disposal to ensure that they honour the commitments that they have entered into. Without the lists neither the Member States nor the Commission can ensure that we protect important nature sites when carrying out Structural Fund operations, for the simple reason that we do not know where these sites are.
One more word on the habitats directive. The Commission does not agree that there is a lack of clarity in this directive. The directive is intended to establish a frame of reference which, in accordance with the subsidiarity principle, leaves the detailed implementation to the Member States. While the Commission has no plans to revise the directive, its services are ready to provide guidance to the Member States on its implementation and we are finally starting to move on this. The only sites which the Commission takes into account under the habitats directive are those put forward by the authorities in the Member States. So-called shadow lists can only help in efforts to identify sites inside the Member States. At Community level, they can contribute to scientific reference material in the creation of inventories of natural habitats and existing species."@en3
|
| lpv:translated text |
"Spørgsmålet om, hvorvidt strukturfondene respekterer vores miljølovgivning, er meget vigtigt, og jeg påskønner den interesse, som fru Jackson, hr. Poettering og fru Schnellhardt har udvist. Vi diskuterede emnet på Kommissionens møde i dag - specielt forbindelsen til direktivet om levesteder og fugledirektivet. Hovedprincippet er klart: De aktioner, der samfinansieres under strukturfondene og Samhørighedsfonden, bør medvirke til at beskytte og forbedre miljøet i Den Europæiske Union. Det bekræftes i de nye lovgivningsmæssige rammer for strukturfondene og Samhørighedsfonden samt i Kommissionens tilhørende retningslinjer. Vi skal huske, at både Samhørighedsfonden og strukturfondene finansierer vigtige investeringer i miljøinfrastruktur såsom rensningsanlæg for spildevand og renovationssystemer.
Jeg vil gerne starte med at gøre en ting helt klart for at undgå misforståelser: Ifølge de almindelige bestemmelser om strukturfondene skal finansierede aktioner være i overensstemmelse med traktatens bestemmelser, med de instrumenter, der er vedtaget under traktaten, og med Fællesskabets politikker og aktioner. I modsætning til det, der blev antydet i en af de mundtlige forespørgsler, er det ikke en ny forpligtelse i medlemsstaterne. Det følger faktisk nøje den tidligere rammeforordning om strukturfondene for programperioden 1994-1999. Forordningen om strukturfondene er vedtaget af medlemsstaterne og Rådet.
Hvad angår beskyttelse af områder under direktivet om levesteder og fugledirektivet, er det vigtigt, at vi ikke giver penge til foranstaltninger, der har en negativ indvirkning på områder, der skal beskyttes - det vil sige, at vi udbetaler penge med den ene hånd, mens vi måske med den anden giver en bøde til en medlemsstat. Det bekræftede vi i Kommissionen i eftermiddags, og Michel Barnier vil fremsætte vores afgørelser i et brev til medlemsstaterne om nogle få dage. I den forbindelse agter Kommissionen at udnytte alle mulighederne inden for de nye lovgivningsmæssige rammer for Samhørighedsfonden og strukturfondene.
Som opfølgning på det brev, kommissærerne Wulf-Mathies og Bjerregaard sendte til medlemsstaterne den 23. juni 1999, vil Kommissionen insistere på, at programmeringsdokumenterne for perioden 2000-2006 indeholder et fast og uigenkaldeligt tilsagn om, at programmerne er i overensstemmelse med beskyttelsen af Natura 2000-områder. Medlemsstaterne skal inden for en aftalt tidsfrist underrette områderne, hvis de ikke allerede har gjort det, og formelt garantere, at de ikke vil træffe foranstaltninger, der kan være til skade for Natura 2000-områder. Kommissionen vil så bruge alle til rådighed stående midler for at sikre, at alle forpligtelserne under programmeringsdokumenterne fuldt ud overholdes.
Kommissionen agter at overvåge situationen i medlemsstaterne, bl.a. gennem brugen af kontroller på stedet. Kommissionens repræsentant i tilsynsudvalget for det enkelte program vil også søge at sikre, at medlemsstaterne fuldt ud overholder deres forpligtelser med hensyn til Natura 2000. Endvidere vil Kommissionen straks skride ind, hvis en medlemsstat ikke opfylder sin pligt til at levere lister i henhold til direktivet om levesteder og fugledirektivet inden for den tidsfrist, der er anført i programmeringsdokumenterne. Det handler specielt om at undgå konkrete situationer og med hensyn til proportionalitetsprincippet om at anvende bestemmelserne i forordningerne om strukturfondene og Samhørighedsfonden vedrørende betalingsstandsning. Alt dette ligger naturligvis ud over de igangværende overtrædelsesprocedurer mod en række medlemsstater for deres manglende gennemførelse af direktiverne.
Kort fortalt besluttede vi i dag i Kommissionen at insistere på, at medlemsstaterne sender os deres Natura 2000-lister. De skulle allerede have været sendt til os, hvilket er blevet fastslået for mange år siden. Vi vil bruge de tilgængelige midler for at sikre, at medlemsstaterne lever op til de indgåede forpligtelser. Uden disse lister kan hverken medlemsstaterne eller Kommissionen sikre, at vi beskytter vigtige naturområder, når vi udfører aktioner under strukturfondene af den enkle grund, at vi ikke ved, hvor disse områder findes.
Endnu et par ord om direktivet om levesteder: Kommissionen er ikke enig i, at der mangler klarhed i dette direktiv. Direktivet skal opstille en referenceramme, der i overensstemmelse med subsidiaritetsprincippet overlader den detaljerede gennemførelse til medlemsstaterne. Kommissionen har ingen planer om at revidere direktivet, men dens tjenestegrene er villige til at vejlede medlemsstaterne om gennemførelsen, hvilket vi langt om længe er ved at være klar til. De eneste områder, som Kommissionen tager hensyn til under direktivet om levesteder, er dem, som medlemsstaternes myndigheder har oplyst om. Såkaldte skyggelister kan kun hjælpe i bestræbelserne på at identificere områder i medlemsstaterne. På fællesskabsplan kan de bidrage til videnskabeligt referencemateriale under udarbejdelsen af fortegnelser over naturlige levesteder og eksisterende arter."@da1
".
Die Frage, wie die Strukturfonds zu unserer Umweltgesetzgebung stehen, ist von entscheidender Bedeutung, und ich verstehe das von Frau Jackson, Herrn Poettering und Herrn Schnellhardt in dieser Sache geäußerte Interesse. Wir hatten in der heutigen Kommissionssitzung eine Diskussion zu diesem Thema, bei der es vor allem um die Verbindung zur Habitat- und zur Vogelschutzrichtlinie ging. Das Grundprinzip ist klar: Die im Rahmen der Strukturfonds und des Kohäsionsfonds kofinanzierten Aktionen sollen einen Beitrag zum Schutz und zur Verbesserung der Umwelt in der Europäischen Union leisten. Das wird auch in den neuen Regelungen für die Strukturfonds und den Kohäsionsfonds sowie den entsprechenden Leitlinien der Kommission unterstrichen. Wir dürfen nicht vergessen, daß sowohl aus dem Kohäsionsfonds als auch aus den Strukturfonds Mittel für wichtige Investitionen im Bereich infrastruktureller Umweltvorhaben wie Abwasseraufbereitungsanlagen oder Abfallentsorgungssysteme bereitgestellt werden.
Lassen Sie mich eines zunächst klarstellen, damit es keine Mißverständnisse gibt. In den allgemeinen Bestimmungen zu den Strukturfonds ist festgelegt, daß „die Operationen, die Gegenstand einer Finanzierung ... sind, mit dem EG-Vertrag und den aufgrund des Vertrages erlassenen Rechtsakten sowie den Gemeinschaftspolitiken ... übereinstimmen müssen.“ Im Gegensatz zu dem, was in einer der mündlichen Anfragen unterstellt wurde, stellt dies keine neue Verpflichtung für die Mitgliedstaaten dar. Im Gegenteil, dieser Forderung liegt die vorhergehende Rahmenverordnung für die Strukturfonds für den Programmplanungszeitraum 1994-1999 zugrunde. Die Strukturfondsverordnung wurde von den Mitgliedstaaten und vom Rat angenommen.
Was den Schutz von Standorten nach der Habitat- und der Vogelschutzrichtlinie betrifft, so müssen wir darauf achten, daß wir keine Mittel für Maßnahmen bereitstellen, die sich negativ auf schützenswerte Gebiete auswirken. Wir würden sonst möglicherweise mit der einen Hand Gelder bereitstellen und sie mit der anderen von den Mitgliedstaaten in Form von Bußgeld wieder zurückfordern. Das haben wir heute nachmittag in der Kommission bestätigt, und Michel Barnier wird die Mitgliedstaaten in einigen Tagen schriftlich über unsere Beschlüsse informieren. Die Kommission hat die Absicht, in dieser Hinsicht sämtliche Möglichkeiten, die die neue Rahmenverordnung für den Kohäsions- und die Strukturfonds bietet, auszuschöpfen.
Im Nachgang zu den Schreiben, die die Kommissionsmitglieder Wulf-Mathies und Bjerregaard den Mitgliedstaaten am 23. Juni 1999 zugeschickt haben, wird die Kommission darauf bestehen, daß die Programmdokumente für den Zeitraum 2000-2006 die feste und unwiderrufliche Zusage enthalten, daß sich die Programme im Einklang mit dem Schutz der Gebiete gemäß Natura 2000 befinden. Durch die Mitgliedstaaten sind innerhalb einer vereinbarten Frist entsprechende Gebiete zu melden, sofern sie dies noch nicht getan haben, und es ist zu garantieren, daß keine Maßnahmen ergriffen werden, die zu einer Beeinträchtigung potentieller Natura-2000-Schutzgebiete führen könnten. Die Kommission wird dann alles in ihren Kräften Stehende tun, um zu gewährleisten, daß die in den Programmdokumenten eingegangenen Verpflichtungen umfassend respektiert werden.
Sie beabsichtigt, die Lage in den Mitgliedstaaten zu überwachen und dazu auch Stichprobenkontrollen durchzuführen. Der Vertreter der Kommission im Begleitausschuß für die einzelnen Programme wird sich zudem dafür einsetzen, daß die Verpflichtungen der Mitgliedstaaten in bezug auf Natura 2000 vollständig eingehalten werden. Sollte ein Mitgliedstaat seinen Verpflichtungen zur Vorlage der durch die Habitat- und die Vogelschutzrichtlinie geforderten Listen in der in den Programmdokumenten ausgewiesenen Zeitspanne nicht nachkommen, wird die Kommission unverzüglich entsprechende Maßnahmen ergreifen. Dabei wird sie sich mit Ausnahme bestimmter Situationen und unter Einhaltung des Grundsatzes der Verhältnismäßigkeit gegebenenfalls insbesondere auf die Bestimmungen der Kohäsionsfonds- und der Strukturfondsverordnung berufen, die eine Aussetzung von Zahlungen vorsehen. Diese Maßnahmen würden natürlich zusätzlich zu laufenden Vertragsverletzungsverfahren gegen eine Reihe von Mitgliedstaaten aufgrund der Nichtumsetzung dieser Richtlinien durchgeführt.
Um noch einmal zusammenzufassen: Wir haben heute in der Kommission beschlossen, daß wir darauf bestehen werden, daß uns die Mitgliedstaaten ihre Natura-2000-Listen vorlegen; wir reden seit vielen Jahren darüber, daß sie uns längst vorliegen müßten. Wir werden alle uns zu Gebote stehenden Mittel nutzen, um dafür zu sorgen, daß sie den von ihnen eingegangenen Verpflichtungen nachkommen. Ohne diese Listen können weder die Mitgliedstaaten noch die Kommission gewährleisten, daß wir wichtige Naturschutzgebiete schützen, wenn wir Strukturfondsmaßnahmen durchführen, weil wir schlicht und einfach nicht wissen, wo sich diese befinden.
Noch ein Wort zur Habitat-Richtlinie. Die Kommission ist durchaus nicht der Ansicht, daß es der Richtlinie an Eindeutigkeit mangelt. Mit der Richtlinie soll ein Bezugsrahmen geschaffen werden, der gemäß dem Grundsatz der Subsidiarität die detaillierte Umsetzung den Mitgliedstaaten überläßt. Während die Kommission nicht vorhat, die Richtlinie zu überarbeiten, sind ihre Dienststellen bereit, die Mitgliedstaaten bei der Umsetzung anzuleiten, damit wir hier endlich von der Stelle kommen. Die einzigen Gebiete, die die Kommission im Rahmen der Habitat-Richtlinie berücksichtigen wird, sind die von den Behörden in den Mitgliedstaaten vorgelegten Gebiete. Sogenannte Schattenlisten können lediglich die Ermittlung von Schutzgebieten innerhalb der Mitgliedstaaten unterstützen. Auf Gemeinschaftsebene können sie im Rahmen der Einrichtung von Verzeichnissen über natürliche Lebensräume und vorhandene Arten einen Beitrag zur Bereicherung des wissenschaftlichen Referenzmaterials leisten."@de7
".
Το ζήτημα κατά πόσο τα διαρθρωτικά ταμεία σέβονται τη νομοθεσία μας για το περιβάλλον είναι κρίσιμο, και εκτιμώ το ενδιαφέρον που εξέφρασαν ως προς αυτό το ζήτημα η κ. Jackson, ο κ. Poettering και ο κ. Schnellhardt. Στη συνάντηση της Επιτροπής σήμερα είχαμε μια συζήτηση γι’ αυτό το θέμα, κυρίως σε ό,τι αφορά τη σύνδεση με τις οδηγίες για τους οικοτόπους και τα πτηνά. Η βασική αρχή είναι σαφής: οι δράσεις που συγχρηματοδοτούνται στο πλαίσιο των διαρθρωτικών ταμείων και του Ταμείου Συνοχής θα πρέπει να συμβάλλουν στην προστασία και τη βελτίωση του περιβάλλοντος στην Ευρωπαϊκή Ένωση. Αυτό επιβεβαιώνεται από το νέο κανονιστικό πλαίσιο των διαρθρωτικών ταμείων και του Ταμείου Συνοχής και από τις σχετικές κατευθυντήριες γραμμές της Επιτροπής. Θα πρέπει να θυμόμαστε ότι το Ταμείο Συνοχής και τα διαρθρωτικά ταμεία χρηματοδοτούν σημαντικές επενδύσεις περιβαλλοντικής υποδομής, όπως τα κέντρα επεξεργασίας αποβλήτων ή τα συστήματα διαχείρισης αποβλήτων.
Επιτρέψτε μου κατ’ αρχάς να καταστήσω σαφές ένα πράγμα για να αποφύγουμε τις παρανοήσεις. Ο γενικός κανονισμός των διαρθρωτικών ταμείων αναφέρει ότι τα έργα που χρηματοδοτούνται πρέπει να είναι σύμφωνα προς τις διατάξεις της Συνθήκης και τα μέσα που προβλέπονται σε αυτή καθώς και προς τις κοινοτικές πολιτικές και δράσεις. Σε αντίθεση με ό,τι υποστηρίχθηκε σε μία από τις προφορικές ερωτήσεις, αυτό δεν αποτελεί νέα υποχρέωση των κρατών μελών. Στην ουσία βασίζεται στενά στον προηγούμενο κανονισμό πλαίσιο των διαρθρωτικών ταμείων για την περίοδο προγραμματισμού 1994-1999. Ο κανονισμός των διαρθρωτικών ταμείων έχει εγκριθεί από τα κράτη μέλη και το Συμβούλιο.
Σε ό,τι αφορά την προστασία των περιοχών που εμπίπτουν στις οδηγίες για τους οικοτόπους και τα πτηνά, είναι σημαντικό να μη χορηγήσουμε χρήματα σε μέτρα που επηρεάζουν αρνητικά περιοχές που χρήζουν προστασίας – από τη μία χορηγώντας χρήματα σε κάποιο κράτος μέλος και από την άλλη επιβάλλοντάς του ίσως πρόστιμα. Αυτό είναι το θέμα που επιβεβαιώσαμε στην Επιτροπή σήμερα το απόγευμα, και ο κ. Michel Barnier θα ανακοινώσει τις σχετικές αποφάσεις σε μια επιστολή προς τα κράτη μέλη σε λίγες ημέρες. Σε αυτή την κατεύθυνση η Επιτροπή σκοπεύει να χρησιμοποιήσει όλες τις δυνατότητες που διαθέτει, βάσει του νέου κανονιστικού πλαισίου για το Ταμείο Συνοχής και τα διαρθρωτικά ταμεία.
Σε συνέχεια της επιστολής που έστειλαν στα κράτη μέλη οι Επίτροποι Wulf-Mathies και Bjerregaard στις 23 Ιουνίου 1999, η Επιτροπή θα επιμείνει ότι πρέπει στα έγγραφα προγραμματισμού για την περίοδο 2000-2006 να υπάρχει μια σταθερή και ανέκκλητη δέσμευση, η οποία να εγγυάται ότι τα προγράμματα είναι σύμφωνα με την προστασία των περιοχών στο πλαίσιο του Natura 2000. Τα κράτη μέλη θα πρέπει να γνωστοποιήσουν τις περιοχές, αν δεν το έχουν ήδη πράξει, εντός καθορισμένου χρόνου και να εγγυηθούν επίσημα ότι δεν θα προβούν σε δράσεις που θα προκαλέσουν επιδείνωση των πιθανών περιοχών Natura 2000. Στη συνέχεια, η Επιτροπή θα χρησιμοποιήσει όλα τα μέσα που έχει στη διάθεσή της για να εξασφαλίσει ότι θα τηρηθούν πλήρως οι δεσμεύσεις που έχουν αναληφθεί στα έγγραφα προγραμματισμού.
Σκοπός της είναι να παρακολουθήσει την κατάσταση στα κράτη μέλη, προβαίνοντας και σε επιτόπιους ελέγχους. Ο εκπρόσωπος της Επιτροπής στην επιτροπή παρακολούθησης κάθε προγράμματος θα επιδιώξει επίσης να εξασφαλίσει την πλήρη τήρηση των υποχρεώσεων των κρατών μελών σε σχέση με το Natura 2000. Επιπλέον, στην περίπτωση που ένα κράτος μέλος δεν τηρήσει τη δέσμευσή του να διαβιβάσει τους καταλόγους σύμφωνα με τις οδηγίες για τους οικοτόπους και τα πτηνά εντός της προθεσμίας που έχει καθοριστεί στα έγγραφα προγραμματισμού, η Επιτροπή θα λάβει αμέσως μέτρα. Σε αυτά περιλαμβάνεται κυρίως - με εξαίρεση συγκεκριμένες περιπτώσεις και τηρούμενης της αρχής της αναλογικότητας - η πιθανή προσφυγή στις διατάξεις των κανονισμών των διαρθρωτικών ταμείων και του Ταμείου Συνοχής σε σχέση με την αναστολή των πληρωμών. Φυσικά, όλα αυτά προστίθενται στις εν εξελίξει διαδικασίες επί παραβάσει που έχουν κινηθεί εναντίον κρατών μελών για μη εφαρμογή αυτών των οδηγιών.
Συνοψίζοντας τις αποφάσεις που λάβαμε σήμερα στην Επιτροπή: θα επιμείνουμε ώστε τα κράτη μέλη να μας αποστείλουν τους καταλόγους τους για το Natura 2000, οι οποίοι θα έπρεπε να έχουν σταλεί ήδη πριν από πολλά χρόνια. Θα χρησιμοποιήσουμε τα μέσα που έχουμε στη διάθεσή μας για να εξασφαλίσουμε ότι θα τηρήσουν τις δεσμεύσεις τους τις οποίες ανέλαβαν. Χωρίς αυτούς τους καταλόγους ούτε τα κράτη μέλη ούτε η Επιτροπή μπορεί να εξασφαλίσει ότι θα προστατεύσουμε φυσικές τοποθεσίες κατά την εκτέλεση των έργων στο πλαίσιο των διαρθρωτικών ταμείων, για τον απλούστατο λόγο ότι δεν θα ξέρουμε ποιες είναι αυτές.
Μια τελευταία λέξη σχετικά με την οδηγία για τους οικοτόπους. Η Επιτροπή δεν συμφωνεί ότι υπάρχει έλλειψη σαφήνειας σε αυτή την οδηγία. Σκοπός της οδηγίας είναι να θεσπίσει ένα πλαίσιο αναφοράς το οποίο, σύμφωνα με την αρχή της επικουρικότητας, εναποθέτει την αναλυτική εφαρμογή στα κράτη μέλη. Ενώ η Επιτροπή δεν εξετάζει το ενδεχόμενο αναθεώρησης αυτής της οδηγίας, οι υπηρεσίες της είναι έτοιμες να καθοδηγήσουν τα κράτη μέλη στην εφαρμογή της, και τελικά αρχίζουμε να προχωρούμε ως προς αυτό το σημείο. Οι μόνες περιοχές τις οποίες λαμβάνει υπόψη η Επιτροπή στο πλαίσιο της οδηγίας για τους οικοτόπους είναι αυτές που παρουσιάζουν οι αρχές των κρατών μελών. Οι λεγόμενοι σκιώδεις κατάλογοι μπορούν μόνο να συμβάλουν στις προσπάθειες εντοπισμού των εν λόγω περιοχών στο εσωτερικό των κρατών μελών. Σε κοινοτικό επίπεδο μπορούν να συνεισφέρουν στο επιστημονικό υλικό αναφοράς για την απογραφή των φυσικών οικοτόπων και των υφιστάμενων ειδών."@el8
"(EN) La pregunta sobre cómo respetan los Fondos estructurales nuestra legislación medioambiental es de vital importancia y yo agradezco el interés que manifiestan al respecto la Sra. Jackson, el Sr. Poettering y la Sra. Schnellhardt. Tuvimos una conversión sobre el tema en la reunión de la Comisión de hoy, concretamente en lo que se refiere a la supeditación a las directivas sobre hábitats y sobre aves. El principio fundamental está claro: las medidas cofinanciadas con cargo a los Fondos estructurales y el Fondo de Cohesión debieran contribuir a la protección y mejora del medio ambiente en la Unión Europea. Esto se ve confirmado en el nuevo marco reglamentario de los Fondos estructurales y del Fondo de Cohesión, así como en las directrices conexas de la Comisión. Debiéramos recordar que tanto el Fondo de Cohesión como los Fondos estructurales financian importantes inversiones en infraestructura medioambiental, tales como instalaciones para la depuración de aguas residuales o sistemas de gestión de residuos.
Déjenme dejar clara una cosa en primer lugar a fin de evitar malentendidos. El reglamento general de los Fondos estructurales dice que las operaciones financiadas “deberán ajustarse a las disposiciones del Tratado y de los actos adoptados en virtud de éste, así como a las políticas y acciones comunitarias". Contrariamente a lo que se sugiere en una de las preguntas orales, esto no representa una nueva obligación para los Estados miembros. De hecho, se basa fielmente en el anterior reglamento marco de los Fondos estructurales para el período de programación 1994-1999. El reglamento de los Fondos estructurales ha sido aprobado por los Estados miembros y el Consejo.
En lo que respecta a la protección de lugares en virtud de las directivas sobre hábitats y sobre aves, es importante que no demos dinero a medidas que afecten negativamente a lugares que merecen protección – pagar dinero con una mano y quizá multar a un Estado miembro con la otra. Esto es lo que confirmamos en la Comisión esta tarde, y Michel Barnier expondrá nuestras decisiones en una carta dirigida a los Estados miembros dentro de unos días. A este respecto, la Comisión se propone hacer uso de todas las posibilidades que ofrece el nuevo marco reglamentario del Fondo de Cohesión y los Fondos estructurales.
Al dar curso a la carta enviada a los Estados miembros por los comisarios Wulf-Mathies y Bjerregaard el 23 de junio de 1999, la Comisión insistirá en que, en los documentos de programación para el período 2000-2006, figure un firme e irrevocable compromiso por el que se garantice que los programas serán coherentes con la protección de lugares dentro de Natura 2000. Se exigirá a los Estados miembros que notifiquen los lugares, si no lo han hecho ya, dentro de un plazo convenido, y que garanticen formalmente que no emprenderán acciones que produzcan un deterioro de posibles lugares de Natura 2000. La Comisión empleará entonces todos los medios a su disposición para asegurarse de que se respeten plenamente los compromisos suscritos en los documentos de programación.
Se propone vigilar la situación en los Estados miembros, también mediante inspecciones
. El representante de la Comisión en el comité de dirección de cada programa también procurará asegurarse de que se respeten plenamente las obligaciones de los Estados miembros con respecto a Natura 2000. Asimismo, en caso de que un Estado miembros falte a su compromiso de facilitar las listas de las directivas sobre hábitats y sobre aves dentro del calendario fijado en los documentos de programación, la Comisión adoptará medidas de inmediato. Esto incluye en concreto exceptuar situaciones específicas y, en lo relativo al principio de proporcionalidad, recurrir posiblemente a lo dispuesto en los reglamentos de los Fondos estructurales o el Fondo de Cohesión en relación con la suspensión de pagos. Desde luego, todo esto añadido a los procedimientos de infracción en marcha contra varios Estados miembros por no haber aplicado estas directivas.
Resumiendo, lo que hemos decidido hoy en la Comisión es que insistiremos en que los Estados miembros nos envíen sus listas de Natura 2000: ya se tendrían que haber enviado, tal como se dijo hace muchos años. Utilizaremos todos los medios a nuestro alcance para asegurarnos de que hagan honor a los compromisos que han suscrito. Sin las listas, ni los Estados miembros ni la Comisión pueden garantizar la protección de importantes parajes naturales al llevar a cabo operaciones de los Fondos estructurales, por la simple razón de que no sabemos donde se encuentran dichos parajes.
Una palabra más acerca de la directiva sobre hábitats. La Comisión no está de acuerdo en que falte claridad en esta directiva. El fin de ésta es establecer un marco de referencia que, de acuerdo con el principio de subsidiariedad, deje a los Estados miembros los detalles de la aplicación. Aunque la Comisión no tiene planes de revisar la directiva, sus servicios están listos para dar orientación a los Estados miembros acerca de su aplicación y por fin empezamos a movernos en este sentido. Los únicos lugares que la Comisión tiene en cuenta con arreglo a la directiva sobre hábitats son los propuestos por las administraciones de los Estados miembros. Las listas “paralelas” sólo pueden ayudar en la labor de designar lugares dentro de los Estados miembros. A nivel de la Comunidad, pueden sumarse al material de referencia científico en la elaboración de inventarios de hábitats naturales y especies existentes."@es12
"Kysymys, miten rakennerahastoilla kunnioitetaan ympäristölainsäädäntöämme, on hyvin tärkeä, ja olen kiitollinen Jacksonille, Poetteringille ja Schnellhardtille siitä mielenkiinnosta, jota he ovat esittäneet tätä kysymystä kohtaan. Keskustelimme tänään tästä aiheesta komission kokouksessa ja etenkin sen yhteydestä elinympäristö- ja lintudirektiiveihin. Pääperiaate on selvä: rakennerahastoista ja koheesiorahastosta rahoitettavilla toimilla olisi edistettävä ympäristönsuojelua ja parantamista Euroopan unionissa. Tämä on vahvistettu rakennerahastojen ja koheesiorahaston uudessa sääntelykehyksessä ja komission asiaa koskevissa suuntaviivoissa. Meidän tulisi muistaa, että sekä koheesiorahastosta että rakennerahastoista rahoitetaan tärkeitä investointeja ympäristön infrastruktuuriin, kuten jätevedenkäsittelylaitteisiin tai jätehuoltojärjestelmiin.
Sallinette minun tehdä ensin yhden asian selväksi väärinkäsitysten välttämiseksi. Rakennerahastoja koskevista yleisistä säännöksistä annetussa asetuksessa todetaan, että tukea saavien toimien on oltava perustamissopimuksen määräysten ja sen nojalla annettujen säädösten sekä yhteisön politiikkojen mukaisia. Toisin kuin toisessa suullisessa kysymyksessä on vihjattu, tämä ei merkitse uutta velvoitetta jäsenvaltioille. Se liittyy itse asiassa läheisesti rakennerahastoja koskevaan edelliseen puiteasetukseen ohjelmakaudelle 1994–1999. Jäsenvaltiot ja neuvosto ovat hyväksyneet rakennerahastoja koskevan asetuksen.
Elinympäristö- ja lintudirektiivien nojalla suojeltavien alueiden osalta on tärkeää, että emme myönnä tukea sellaisille toimenpiteille, joilla on kielteinen vaikutus suojelun arvoisiin alueisiin – jolloin antaisimme rahaa toisella kädellä ja sakottaisimme ehkä jäsenvaltiota toisella. Vahvistimme tämän komissiossa tänään iltapäivällä, ja Michel Barnier ilmoittaa päätöksistämme jäsenvaltioille kirjeellä muutamien päivien kuluessa. Tältä osin komissio aikoo käyttää hyväkseen kaikki koheesio- ja rakennerahastojen uuden sääntelykehyksen mahdollistamat keinot.
Komission jäsen Wulf-Mathiesin ja Bjerregaardin 23. kesäkuuta 1999 jäsenvaltioille lähettämän kirjeen vuoksi komissio vaatii, että kauden 2000–2006 suunnitteluasiakirjoissa on esitettävä vakaa ja peruuttamaton sitoumus, jolla taataan, että ohjelmat täyttävät Natura 2000 -alueiden suojelua koskevat säännöt. Jäsenvaltioita vaaditaan ilmoittamaan alueista sovitun ajan kuluessa, jos ne eivät ole jo tehneet sitä, ja vahvistamaan virallisesti, että ne eivät ryhdy toimiin, joilla vahingoitetaan mahdollisia Natura 2000 -alueita. Tämän jälkeen komissio hyödyntää kaikki käytettävissään olevat keinot, jotta varmistetaan, että suunnitteluasiakirjoissa esitettyjä sitoumuksia noudatetaan kaikilta osin.
Se aikoo seurata jäsenvaltioiden tilannetta, itse paikalla tehtävät tarkastukset mukaan luettuina. Kunkin ohjelman seurantakomiteassa komission edustaja pyrkii myös varmistamaan, että Natura 2000 -ohjelmaa koskevia jäsenvaltioiden sitoumuksia noudatetaan kaikilta osin. Tämän lisäksi, jos jäsenvaltio ei kunnioita sitoumustaan toimittaa elinympäristö- ja lintudirektiivien mukaiset luettelot suunnitteluasiakirjoissa määritetyn ajan kuluessa, komissio ryhtyy välittömästi toimiin. Tällaisia toimia ovat erityisesti – tiettyjä erityistilanteita lukuun ottamatta ja toissijaisuusperiaatteen mukaisesti – mahdollinen turvautuminen rakenne- ja koheesiorahastoa koskevien asetusten määräyksiin maksujen keskeyttämisestä. Kaikilla näillä toimilla täydennetään tietenkin käynnissä olevia rikkomusmenettelyjä niitä jäsenvaltioita vastaan, jotka eivät ole panneet täytäntöön näitä direktiivejä.
Yhteenvetona totean, että tänään päätimme komissiossa vaatia, että jäsenvaltiot toimittavat meille Natura 2000 -luettelonsa: ne olisi pitänyt jo toimittaa, kuten on ilmoitettu useita vuosia sitten. Turvaudumme käytettävissämme oleviin keinoihin, jotta varmistamme, että ne kunnioittavat antamiaan sitoumuksia. Ilman näitä luetteloita niin jäsenvaltioiden kuin komissionkin on mahdoton varmistaa, että suojelemme tärkeitä luonnonvaraisia alueita rakennerahastojen toimien yhteydessä siitä yksinkertaisesta syystä, että me emme tiedä, missä nämä alueet sijaitsevat.
Vielä muutama sana elinympäristödirektiivistä. Komissio ei ole samaa mieltä siitä, että tämä direktiivi ei olisi riittävän selvä. Direktiivillä on tarkoitus ottaa käyttöön viitekehys, jonka mukaan yksityiskohtainen täytäntöönpano jätetään jäsenvaltioiden vastuulle toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Komissiolla ei ole suunnitelmia tarkistaa direktiiviä, mutta sen yksiköt ovat halukkaita antamaan jäsenvaltioille opastusta sen täytäntöönpanossa ja olemme vihdoinkin pääsemässä siinä alkuun. Ainoat alueet, jotka komissio ottaa huomioon elinympäristödirektiivin nojalla, ovat ne, jotka jäsenvaltioiden viranomaiset ovat ilmoittaneet. Niin kutsutut varjoluettelot voivat ainoastaan auttaa pyrkimyksissä yksilöidä jäsenvaltioiden sisällä olevat alueet. Yhteisötasolla niillä voidaan edistää tieteellisen viitemateriaalin luomista, kun kartoitetaan luonnonvaraisia elinympäristöjä ja olemassa olevia lajeja."@fi5
"La question de savoir comment les fonds structurels respectent notre législation environnementale est cruciale et je me réjouis de l'intérêt exprimé en la matière par Mme Jackson, M. Poettering et Mme Schnellhardt. Nous nous sommes entretenus sur ce sujet aujourd'hui lors de la réunion de la Commission, en particulier en ce qui concerne le lien avec les directives relatives aux habitats et aux oiseaux. Le principe de base est clair : les actions cofinancées par les fonds structurels et le Fonds de cohésion devraient contribuer à la protection et à l'amélioration de l'environnement au sein de l'Union européenne. Cela est confirmé dans le nouveau cadre réglementaire des fonds structurels et du Fonds de cohésion, ainsi que dans les directives afférentes de la Commission. N'oublions pas que tant le Fonds de cohésion que les fonds structurels financent d'importants investissements dans des infrastructures environnementales telles que des installations de traitement de l'eau ou des systèmes de gestion des déchets.
Permettez-moi de dire une chose clairement pour éviter des malentendus. Le règlement général sur les fonds structurels stipule que "les actions financées doivent être compatibles avec les dispositions du Traité, avec les instruments adoptés dans le cadre de celui-ci et avec les politiques et actions communautaires". Contrairement à ce qui a été suggéré dans une des questions orales, cela ne constitue pas une nouvelle obligation pour les États membres. En fait, sa base se rapproche du précédent règlement-cadre sur les fonds structurels pour la période de programmation 1994-1999. Le règlement des fonds structurels a été approuvé par les États membres et le Conseil.
Pour ce qui est de la protection des sites dans le cadre des directives relatives aux habitats et aux oiseaux, il est important que nous n'octroyions pas de crédits à des mesures qui nuisent à des sites méritant protection - d'une part, on octroierait des crédits et d'autre part, on infligerait une amende à un État membre. Nous l'avons confirmé cet après-midi au sein de la Commission et Michel Barnier présentera dans quelques jours nos décisions dans une lettre adressée aux États membres. À cet égard, la Commission entend faire usage de toutes les possibilités offertes par le nouveau règlement-cadre pour le Fonds de cohésion et les fonds structurels.
Pour faire suite à la lettre envoyée aux États membres par les commissaires Wulf-Mathies et Bjerregaard le 23 juin 1999, la Commission insistera sur le fait que doit transparaître, dans les documents de programmation pour 2000-2006, l'engagement ferme et irrévocable garantissant la cohérence des programmes avec la protection des sites conformément à Natura 2000. Les États membres devront communiquer les sites, si ce n'est déjà fait, en respectant un calendrier convenu et ils devront formellement garantir qu'ils n'entreprendront aucune action conduisant à la détérioration de sites potentiellement éligibles au programme Natura 2000. La Commission utilisera dès ce moment tous les moyens dont elle dispose pour garantir que les engagements inclus dans les documents de programmation soient pleinement respectés.
Elle a l'intention de surveiller la situation au sein des États membres, ainsi que de procéder à des contrôles sur place. Le représentant de la Commission au sein des comités de surveillance pour chaque programme veillera également à garantir que les obligations des États membres eu égard à Natura 2000 sont entièrement respectées. En outre, si un État membre ne devait pas honorer ses engagements de fournir une liste conformément aux directives relatives aux habitats et aux oiseaux dans le délai du calendrier établi dans les documents de programmation, la Commission prendrait des mesures immédiates. En particulier, cela inclut - exception faite de situations spécifiques et conformément au principe de proportionnalité - le recours possible aux dispositions des règlements du Fonds de cohésion et des fonds structurels concernant les suspensions de paiement. Bien sûr, tout cela venant s'ajouter aux procédures d'infraction à l'encontre d'un État membre, faute d'avoir appliqué ces directives.
Pour résumer, nous avons décidé aujourd'hui au sein de la Commission d'insister pour que les États membres nous envoient leurs listes relatives à Natura 2000 : elles auraient déjà dû être envoyées, comme cela a été dit il y a plusieurs années. Nous ferons usage des moyens dont nous disposons pour garantir qu'ils honorent les engagements qu'ils ont contractés. Sans ces listes, ni les États membres, ni la Commission ne peuvent garantir que nous protégerons ces sites naturels importants au moment où nous mènerons des opérations relevant des fonds structurels pour la simple raison que nous ne savons pas où ces sites se trouvent.
Je voudrais ajouter un commentaire sur la directive relative aux habitats. La Commission n'est pas d'accord avec le fait que cette directive manque de clarté. La directive a pour but d'établir un cadre de référence qui, conformément au principe de subsidiarité, laisse l'application détaillée aux États membres. Bien que la Commission n'ait pas l'intention de revoir cette directive, ses services sont prêts à fournir une aide aux États membres en ce qui concerne son application et nous commençons enfin à avancer. Les seuls sites que la Commission prend en considération dans le cadre de la directive relative aux habitats sont ceux que les autorités au sein des États membres ont transmis. Ce qu'on appelle les "listes fantômes" ne peuvent que constituer une aide en vue d'identifier des sites dans les États membres. Au niveau de la Communauté, elles peuvent apporter une contribution à du matériel scientifique de référence en vue de la création d'inventaires d'habitats naturels et d'espèces existantes."@fr6
"La questione di come i Fondi strutturali rispettano la legislazione in materia ambientale è cruciale ed apprezzo l’interesse espresso in proposito dagli onorevoli Jackson, Poettering e Schnellhardt. Nella riunione odierna della Commissione abbiamo discusso del problema soprattutto in relazione alle direttive sugli
e gli uccelli selvatici. Il principio fondamentale è chiaro: le azioni cofinanziate dai Fondi strutturali e dal Fondo di coesione dovrebbero contribuire alla salvaguardia e al miglioramento dell’ambiente nell’UE, come viene confermato nel nuovo quadro normativo per detti Fondi e nei relativi orientamenti della Commissione. Si dovrebbe rammentare che entrambi questi Fondi finanziano importanti investimenti in infrastrutture ambientali, come ad esempio impianti per la depurazione delle acque reflue o lo smaltimento dei rifiuti.
Per evitare equivoci, vorrei chiarire subito un punto. Il regolamento generale dei Fondi strutturali prevede che le “operazioni finanziate debbano essere conformi alle disposizioni del Trattato, agli strumenti adottati ai sensi del Trattato e alle politiche e azioni comunitarie”. Diversamente da quanto sostenuto in una delle interrogazioni orali, ciò non costituisce un nuovo obbligo per gli Stati membri, ma si rifà ampiamente al precedente regolamento quadro dei Fondi strutturali per il periodo di programmazione 1994-1999. Il regolamento dei Fondi strutturali è stato approvato dagli Stati membri e dal Consiglio.
Per quanto riguarda la salvaguardia dei siti nell’ambito delle direttive sugli
e gli uccelli selvatici, sarebbe importante non finanziare quelle misure che incidano negativamente sui siti bisognosi di tutela – magari dando soldi con una mano e multando uno Stato membro con l’altra. Ciò è stato confermato in seno alla Commissione oggi pomeriggio e tra qualche giorno il Commissario Barnier puntualizzerà le nostre decisioni in una lettera agli Stati membri. A tale proposito, la Commissione intende ricorrere a tutte le possibilità offerte dal nuovo quadro normativo per i Fondi strutturali e il Fondo di coesione.
Facendo seguito alla lettera inviata agli Stati membri dai Commissari Wulf-Mathies e Bjerregaard lo scorso 23 giugno, la Commissione insiste sul fatto che, nei documenti di programmazione per il periodo 2000-2006, deve essere previsto un impegno fermo e definitivo per garantire che i programmi siano coerenti con l’obiettivo di tutelare i siti nell’ambito di “Natura 2000”. Gli Stati membri saranno tenuti a indicare tali siti entro un termine concordato, se non l’hanno già fatto, e a garantire formalmente che non intraprenderanno alcuna azione volta al deterioramento di siti potenzialmente inclusi in “Natura 2000”. La Commissione userà poi tutti i mezzi a sua disposizione per garantire il rispetto degli impegni assunti nei documenti di programmazione.
Essa intende monitorare la situazione negli Stati membri effettuando anche controlli sul posto. Il rappresentante della Commissione nel comitato di controllo per ciascun programma cercherà di assicurare il rispetto degli obblighi assunti dagli Stati membri nel quadro di “Natura 2000”. Inoltre, qualora un paese venga meno all’impegno di fornire gli elenchi previsti dalle direttive sugli
e gli uccelli selvatici entro i termini fissati nei documenti di programmazione, la Commissione si attiverà immediatamente e – eccezion fatta per situazioni specifiche e sempre nel rispetto del principio della proporzionalità – farà ricorso alle disposizioni dei Fondi strutturali o del Fondo di coesione relative alla sospensione dei pagamenti. Tutto ciò va naturalmente ad aggiungersi alla possibilità di avviare una procedura d’infrazione contro uno Stato membro in caso di mancato rispetto di tali direttive.
In breve, oggi in Commissione abbiamo deciso di insistere con gli Stati membri affinché ci facciano pervenire gli elenchi previsti da “Natura 2000” che, come già ricordato, avrebbero dovuto inviare molti anni fa. Useremo tutti i mezzi a nostra disposizione per assicurarci che rispettino gli impegni assunti. Senza detti elenchi, infatti, né gli Stati né la Commissione possono garantire la tutela di importanti siti naturali durante lo svolgimento delle azioni dei Fondi strutturali, semplicemente perché non sappiamo dove si trovino tali siti.
Infine, per quanto riguarda la direttiva sugli
la Commissione non crede che la direttiva manchi di chiarezza. Essa mira anzi a definire un quadro di riferimento che, in conformità al principio di sussidiarietà, lasci agli Stati membri i dettagli dell’attuazione. Malgrado la Commissione non intenda rivedere la direttiva, i suoi servizi sono pronti a fornire assistenza ai vari paesi in merito alla sua applicazione e in tal senso si stanno finalmente compiendo passi avanti. Gli unici siti presi in considerazione dalla Commissione ai sensi della direttiva sugli
sono quelli indicati dalle autorità degli Stati membri. Le cosiddette liste “ombra” possono solo aiutare a individuare i siti nei vari paesi e, a livello comunitario, possono arricchire la documentazione scientifica di riferimento consentendo così di fare un inventario degli
naturali e delle specie esistenti."@it9
"The question on how the Structural Funds respect our environmental legislation is a critical one and I appreciate the interest expressed in this matter by Mrs Jackson, Mr Poettering and Mrs Schnellhardt. We had a discussion on this subject in the Commission meeting today particularly as regards the link to the habitats and the birds directives. The main principle is clear: the actions cofinanced under the Structural Funds and the Cohesion Fund should contribute to the protection and improvement of the environment in the European Union. This is confirmed in the new regulatory framework for the Structural Funds and Cohesion Fund and in the Commission's related guidelines. We should remember that both the Cohesion Fund and the Structural Funds finance important investments into environmental infrastructure such as waste water treatment facilities or waste management systems.
Let me make one thing clear first to avoid misunderstandings. The general regulation on the Structural Funds states that ‘operations financed must be in conformity with the provisions of the Treaty, with instruments adopted under it and with Community policies and actions’. Contrary to the suggestion in one of the oral questions, this does not represent a new obligation on the Member States. In fact, it is based closely on the previous framework regulation on the Structural Funds for the programming period 1994-1999. The Structural Funds Regulation has been approved by the Member States and the Council.
With regard to protection of sites under the habitats and birds directives, it is important that we do not give money to measures which adversely affect sites deserving protection – paying out money with one hand and maybe fining a Member State with the other hand. This is what we confirmed in the Commission this afternoon, and Michel Barnier will set out our decisions in a letter to the Member States in a few days. In this regard, the Commission intends to use all the possibilities offered by the new regulatory framework for the Cohesion and Structural Funds.
In following up the letter sent to Member States by Commissioners Wulf-Mathies and Bjerregaard on June 23 1999, the Commission will insist that, in the programming documents for the period 2000-2006, there must be a firm and irrevocable commitment guaranteeing that the programmes are consistent with the protection of sites under Natura 2000. Member States will be required to notify sites if they have not already done so within an agreed timetable, and to guarantee formally that they will not undertake action leading to the deterioration of potential Natura 2000 sites. The Commission will then use all the means at its disposal to ensure that commitments entered into the programming documents are fully respected.
It intends to monitor the situation in the Member States, including the use of on-the-spot checks. The Commission's representative in the monitoring committee for each programme will also seek to ensure that Member States' obligations with regard to Natura 2000 are fully respected. In addition, should a Member State not honour its commitment to provide the lists under the habitats and birds directives within the timeframe set in the programming documents, the Commission will take immediate action. This includes in particular excepting specific situations and with respect to the principle of proportionality – possible recourse to the provisions of the Structural or Cohesion Fund regulations in relation to the suspension of payments. Of course, all this is in addition to the ongoing infringement procedures against a number of Member States for their failure to implement these directives.
In summing up, what we decided in Commission today is that we will insist that Member States send us their Natura 2000 lists: they should already have been sent, as has been stated many years ago. We will use the means at our disposal to ensure that they honour the commitments that they have entered into. Without the lists neither the Member States nor the Commission can ensure that we protect important nature sites when carrying out Structural Fund operations, for the simple reason that we do not know where these sites are.
One more word on the habitats directive. The Commission does not agree that there is a lack of clarity in this directive. The directive is intended to establish a frame of reference which, in accordance with the subsidiarity principle, leaves the detailed implementation to the Member States. While the Commission has no plans to revise the directive, its services are ready to provide guidance to the Member States on its implementation and we are finally starting to move on this. The only sites which the Commission takes into account under the habitats directive are those put forward by the authorities in the Member States. So-called shadow lists can only help in efforts to identify sites inside the Member States. At Community level, they can contribute to scientific reference material in the creation of inventories of natural habitats and existing species."@lv10
"De vraag in hoeverre er binnen de structuurfondsen rekening wordt gehouden met onze milieuwetgeving, is een cruciale vraag. Ik waardeer het dan ook dat mevrouw Jackson, de heer Poettering en de heer Schnellhardt hiervoor belangstelling hebben getoond. Tijdens de Commissievergadering van vandaag is dit onderwerp aan de orde geweest. Wij hebben met name gesproken over de koppeling met de richtlijnen inzake habitats en in het wild levende vogels. Over het basisprincipe bestaat geen twijfel: de activiteiten die uit hoofde van de structuurfondsen en het Cohesiefonds voor cofinanciering in aanmerking komen, moeten een bijdrage leveren aan de bescherming en verbetering van het milieu in de Europese Unie. Dit wordt ook bevestigd in de nieuwe kaderverordening inzake structuurfondsen en het Cohesiefonds en in de daarmee samenhangende richtsnoeren van de Commissie. Wij moeten daarbij in gedachten houden dat zowel het Cohesiefonds als de structuurfondsen belangrijke investeringen in de ecologische infrastructuur financieren, zoals zuiveringsinstallaties voor afvalwater en afvalbeheersystemen.
Om misverstanden te voorkomen, wil ik één ding vooropstellen. In de algemene verordening inzake de structuurfondsen is vastgelegd dat "de door de fondsen gefinancierde projecten in overeenstemming moeten zijn met het Verdrag en de op grond van het Verdrag vastgestelde besluiten, alsmede met het communautair beleid". In tegenstelling tot wat er in een van de mondelinge vragen werd gesuggereerd, legt dit de lidstaten geen nieuwe verplichting op. Deze bepaling is grotendeels ontleend aan de vorige kaderverordening inzake de structuurfondsen voor de programmaperiode 1994-1999. De verordening inzake structuurfondsen is goedgekeurd door de lidstaten en door de Raad.
Wat de bescherming van gebieden betreft die onder de richtlijnen inzake habitats en in het wild levende vogels vallen, is het van belang dat we geen geld verstrekken voor maatregelen die een negatief effect hebben op die gebieden. Het is niet de bedoeling dat we met de ene hand steun geven aan lidstaten terwijl we met de andere hand een boete opleggen. Dat is vanmiddag ook besloten in de Commissie. Michel Barnier zal de lidstaten binnen enkele dagen per brief op de hoogte stellen van onze besluiten. De Commissie is in dit verband voornemens om alle mogelijkheden te benutten die de nieuwe kaderverordening inzake de structuurfondsen en het Cohesiefonds te bieden heeft.
In overeenstemming met de brief die de commissarissen Wulf-Mathies en Bjerregaard op 23 juni 1999 aan de lidstaten hebben gestuurd, zal de Commissie de eis handhaven dat de programmadocumenten voor de periode 2000-2006 de duidelijke en onherroepelijke toezegging bevatten dat de programma's consistent zijn met de bescherming van Natura 2000-gebieden. Voor zover dat nog niet is gebeurd, dienen lidstaten binnen een overeengekomen periode een lijst met gebieden te overleggen. Bovendien moeten zij een formele garantie afgeven dat zij geen maatregelen zullen nemen die tot de achteruitgang van potentiële Natura 2000-gebieden kunnen leiden. De Commissie zal vervolgens alle beschikbare middelen gebruiken om ervoor te zorgen dat de verplichtingen die men in de programmadocumenten is aangegaan, ook volledig worden nagekomen.
De Commissie is van plan om toezicht te houden op de situatie in de lidstaten door onder andere controles ter plaatse uit te voeren. De vertegenwoordiger van de Commissie in het toezichthoudend comité zal er voor elk programma naar streven dat de lidstaten hun verplichtingen met betrekking tot Natura 2000 volledig nakomen. De Commissie zal bovendien onmiddellijk actie ondernemen indien een lidstaat de verplichting niet nakomt om de in de habitat- en vogelrichtlijnen opgenomen lijst te verstrekken binnen het tijdsbestek dat in de programmadocumenten is overeengekomen. Met uitzondering van bepaalde bijzondere situaties en met inachtneming van het proportionaliteitsbeginsel, zal die actie met name gericht zijn op een eventueel beroep op de bepalingen in de verordeningen inzake de structuurfondsen en het Cohesiefonds om betalingen op te schorten. Uiteraard gaan de lopende inbreukprocedures tegen een aantal lidstaten die deze richtlijnen niet ten uitvoer hebben gelegd, gewoon door.
Kort samengevat hebben wij vandaag in de Commissie besloten dat wij eisen dat de lidstaten ons hun Natura 2000-lijst toesturen. Zoals eerder opgemerkt, had die lijst al jaren geleden ingediend moeten zijn. Wij zullen alle beschikbare middelen gebruiken om te zorgen dat de lidstaten de verplichtingen die ze zijn aangegaan ook nakomen. Zonder die lijsten kunnen noch de Commissie noch de lidstaten garanderen dat belangrijke natuurgebieden bij het uitvoeren van activiteiten uit hoofde van de structuurfondsen worden beschermd. Zonder die lijsten hebben we gewoon geen idee waar die gebieden zich bevinden.
Nog een laatste opmerking over de habitatrichtlijn. De Commissie is het er niet mee eens dat deze richtlijn onduidelijk zou zijn. De bedoeling van deze richtlijn is om een referentiekader vast te leggen. In overeenstemming met het subsidiariteitsbeginsel zijn de lidstaten zelf verantwoordelijk voor de specifieke tenuitvoerlegging. De Commissie is niet van plan om deze richtlijn te herzien, maar lidstaten kunnen te allen tijde een beroep doen op de diensten van de Commissie voor ondersteuning bij de tenuitvoerlegging van de richtlijn, een proces dat nu eindelijk op gang begint te komen. De enige gebieden waar de Commissie krachtens de habitatrichtlijn rekening mee zal houden, zijn de gebieden die op de lijsten van de lidstaten voorkomen. De zogenaamde schaduwlijsten dienen uitsluitend als hulpmiddel voor de lidstaten om gebieden in hun eigen land te identificeren. Op Gemeenschapsniveau kunnen die schaduwlijsten als wetenschappelijk referentiemateriaal worden gebruikt bij de inventarisatie van natuurlijke habitats en bestaande dier- en plantensoorten."@nl2
"A questão da observância da nossa legislação ambiental na execução dos projectos financiados pelos fundos estruturais revestese de importância crítica, e aprecio o interesse manifestado no que a este ponto se refere pela senhora deputada Jackson, pelo senhor deputado Poettering e pela senhora deputada Schnellhardt. Discutimos essa questão na reunião de hoje da Comissão, nomeadamente no que se refere à ligação com as directivas relativas aos habitats e às aves. O princípio de base é claro: as acções cofinanciadas no âmbito dos fundos estruturais devem contribuir para a protecção e a melhoria do ambiente da União Europeia. Este princípio é confirmado pelo novo quadro regulamentar dos fundos estruturais e do fundo de coesão, assim como pelas orientações da Comissão nessa matéria. Não podemos esquecer que tanto o fundo de coesão, como os fundos estruturais financiam investimentos importantes em infraestruturas ambientais como estações de tratamento de águas residuais e sistemas de gestão dos resíduos.
Começarei por deixar uma coisa bem clara, para evitar os malentendidos. O regulamento geral dos fundos estruturais estipula que “as operações objecto de um financiamento pelos Fundos ou de um financiamento do BEI ou de outro instrumento financeiro devem observar o disposto no Tratado e nos actos adoptados por força deste, bem como com as políticas e acções comunitárias”. Ao contrário do que se sugere numa das perguntas orais, não se trata de uma nova obrigação imposta aos EstadosMembros. Efectivamente, baseiase de perto no anterior regulamentoquadro relativo aos fundos estruturais para o período de programação de 19941999. O regulamento dos fundos estruturais foi aprovado pelos EstadosMembros e pelo Conselho.
No que se refere à protecção dos sítios, nos termos das directivas relativas aos habitats e às aves, é importante que não sejam concedidos fundos a medidas que afectem negativamente os sítios que devem ser protegidos – dar o dinheiro com uma mão e talvez multar um EstadoMembro com a outra mão. Foi o que confirmámos esta manhã com a Comissão, e Michel Barnier vai consignar as nossas decisões numa carta aos EstadosMembros, dentro de alguns dias. No que a este ponto se refere, a Comissão tenciona recorrer a todas as possibilidades proporcionadas pelo novo quadro regulamentar dos fundos estruturais e de coesão.
No seguimento da carta enviada aos EstadosMembros pelas Comissárias WulfMathies e Bjerregaard, a 23 de Junho de 1999, a Comissão insistirá em que seja assumido nos documentos de programação para o período de 20002006 um compromisso firme e irrevogável, garantindo que os programas são compatíveis com a protecção dos sítios da rede Natura 2000. Os EstadosMembros deverão notificar os sítios, caso o não tenham já feito de acordo com o calendário acordado, e garantir formalmente que não executarão acções que provoquem a degradação de sítios potenciais da rede Natura 2000. A Comissão recorrerá depois a todos os meios ao seu dispor para assegurar que os compromissos assumidos nos documentos de programação sejam plenamente respeitados.
A Comissão tenciona acompanhar a situação nos EstadosMembros, recorrendo inclusive a controlos no local. O representante da Comissão no comité de acompanhamento de cada programa procurará também assegurar que as obrigações dos EstadosMembros no que se refere à rede Natura 2000 sejam plenamente respeitadas. Além disso, caso um EstadoMembro não cumpra o seu compromisso de apresentar as listas, nos termos das directivas relativas aos habitats e às aves, nos prazos estabelecidos nos documentos de programação, a Comissão actuará imediatamente. Esta intervenção consistirá, nomeadamente (exceptuando situações específicas e respeitando o princípio da proporcionalidade) no possível recurso às disposições dos regulamentos dos fundos estruturais e do fundo de coesão relativas à suspensão dos pagamentos. Tudo isto, é claro, além dos processos por incumprimento que foram já instaurados a vários EstadosMembros, devido ao facto de não terem aplicado estas directivas.
Em suma, o que decidimos hoje na Comissão foi que vamos insistir em que os EstadosMembros nos enviem as suas listas de sítios Natura 2000, que já deviam ter sido enviadas, como se disse há muitos anos. Recorreremos aos meios ao nosso dispor para assegurar que os EstadosMembros honrem os compromissos que assumiram. Sem as listas, nem os EstadosMembros, nem a Comissão podem assegurar que os sítios naturais importantes sejam protegidos quando são executadas as operações financiadas pelo fundos estruturais, pela simples razão de que não sabemos quais são esses sítios.
Só mais uma palavra sobre a directiva relativa aos habitats. A Comissão não concorda em que haja falta de clareza nesta directiva. A directiva destinase a criar um quadro de referência que, em conformidade com o princípio da subsidiariedade, deixe ao cuidado dos EstadosMembros os pormenores da aplicação. Embora a Comissão não tencione rever a directiva, os serviços da Comissão estão prontos a dar orientações aos EstadosMembros no que se refere à aplicação da mesma, e estamos finalmente a começar a fazer progressos nesta matéria. Os únicos sítios que a Comissão tem em conta nos termos da directiva relativa aos habitats são os que foram indicados pelas autoridades dos EstadosMembros. As chamadas “listas sombra” limitamse a prestar um contributo para os esforços de identificação dos sítios existentes no território dos EstadosMembros. A nível comunitário, podem também contribuir com material de referência para a elaboração de inventários dos habitats naturais e das espécies existentes."@pt11
"Frågan om hur man genom strukturfonderna respekterar vår miljölagstiftning är känslig, och jag uppskattar intresset av denna fråga som visats av Jackson, Poettering och Schnellhardt. Vi diskuterade detta ämne under kommissionens sammanträde i dag, särskilt kopplingen till livsmiljö- och fågeldirektiven. Huvudprincipen är tydlig: De åtgärder som samfinansieras genom strukturfonderna och Sammanhållningsfonden skall bidra till skyddet och förbättringen av miljön i Europeiska unionen. Detta bekräftas i den nya ramförordningen för strukturfonderna och Sammanhållningsfonden och i kommissionens riktlinjer som har anknytning till detta. Vi bör komma ihåg att både Sammanhållningsfonden och strukturfonderna finansierar viktiga investeringar i miljöinfrastruktur, som t.ex. anläggningar för rening av avloppsvatten eller avfallshanteringssystem.
Låt mig först klargöra en sak för att undvika missförstånd. I de allmänna bestämmelserna om strukturfonderna fastställs att "finansierad verksamhet måste ske i enlighet med bestämmelserna i fördraget, med instrument som antagits enligt detta och med gemenskapens politiska strategi och åtgärder". I motsats till vad som antyds i en av de muntliga frågorna, utgör inte detta en ny skyldighet för medlemsstaterna. Den är faktiskt i stort sett grundad på den tidigare ramförordningen om strukturfonderna för programperioden 1994-1999. Strukturfondsförordningen har godkänts av medlemsstaterna och rådet.
Vad gäller skyddet av områden enligt livsmiljö- och fågeldirektiven, är det viktigt att vi inte ger pengar till åtgärder som får skadlig inverkan på områden som bör skyddas – dvs. att vi betalar ut pengar med en hand och kanske bötfäller en medlemsstat med den andra handen. Vi bekräftade detta i kommissionen i eftermiddags, och Michel Barnier kommer att redovisa våra beslut i ett brev till medlemsstaterna om ett par dagar. I detta avseende har kommissionen för avsikt att använda alla möjligheter som står till buds genom det nya ramregelverket för Sammanhållningsfonden och strukturfonderna.
Vid uppföljningen av brevet som skickades till medlemsstaterna av kommissionsledamöterna Wulf-Mathies och Bjerregaard den 23 juni 1999, kommer kommissionen att kräva att – i programdokumenten för perioden 2000-2006 – det måste finnas ett bestämt och oåterkalleligt åtagande som garanterar att programmen är förenliga med områdesskyddet enligt Natura 2000. Medlemsstaterna kommer att bli skyldiga att meddela sina områden, om de inte redan gjort detta enligt en avtalad tidtabell, och formellt garantera att de inte kommer att vidta åtgärder som leder till försämring av möjliga Natura 2000-områden. Kommissionen kommer sedan att använda alla till buds stående medel för att se till att åtagandena enligt programdokumenten respekteras fullt ut.
Kommissionen har för avsikt att övervaka situationen i medlemsstaterna, även genom användning av kontroller på platsen. Kommissionens företrädare i övervakningskommittén för varje program kommer också att försöka se till att medlemsstaternas skyldigheter enligt Natura 2000 respekteras fullt ut. Skulle dessutom en medlemsstat inte uppfylla sitt åtagande att tillhandahålla listorna enligt livsmiljö- och fågeldirektiven inom den tidsram som angetts i programdokumenten, kommer kommissionen att vidta omedelbara åtgärder. Detta omfattar i synnerhet med undantag för specifika situationer och med hänsyn till proportionalitetsprincipen – en möjlig tillämpning av bestämmelserna i struktur- och sammanhållningsfondsförordningarna med anknytning till betalningsuppskjutande. Allt detta sker naturligtvis vid sidan av de pågående överträdelseförfarandena mot en rad medlemsstater p.g.a. deras misslyckande att genomföra dessa direktiv.
Vi beslutade, sammanfattningsvis, i kommissionen i dag att vi skall kräva att medlemsstaterna skickar sina Natura 2000-listor till oss: De borde redan skickats, i enlighet med vad som fastställdes för många år sedan. Vi kommer att använda de medel som finns till förfogande för att se till att de följer sina åtaganden. Utan listorna kan varken medlemsstaterna eller kommissionen säkerställa att vi skyddar betydelsefulla naturområden när vi genomför strukturfondsprojekt, av det enkla skäl att vi inte vet var dessa områden är belägna.
Bara ett par ord om livsmiljödirektivet. Kommissionen håller inte med om att direktivet är otydligt. Syftet med direktivet är att upprätta en referensram som, enligt subsidiaritetsprincipen, låter medlemsstaterna genomföra det på det sätt de anser vara bäst. Samtidigt som kommissionen inte har några planer på att revidera direktivet, är dess tjänsteenheter beredda att ge vägledning till medlemsstaterna om direktivets genomförande och äntligen håller det på att röra sig framåt i denna fråga. De enda områden som kommissionen tar hänsyn till enligt livsmiljödirektivet, är de som läggs fram av myndigheterna i medlemsstaterna. Så kallade skugglistor kan bara vara till hjälp vid åtgärder för att identifiera områden i medlemsstaterna. På gemenskapsnivå kan de bidra till vetenskapligt referensmaterial vid utarbetandet av förteckningar över naturliga livsmiljöer och befintliga arter."@sv13
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
"Commission."10,3
"Wallström,"8,10,3,12
|
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples