Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2000-03-01-Speech-3-074"
| Predicate | Value (sorted: default) |
|---|---|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.20000301.5.3-074"4
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:speaker | |
| lpv:spoken text |
"Mr President, I seem to recall from my study of European history, that the 1809 Convention of Sintra was a controversial peace agreement which probably lengthened rather than shortened the Napoleonic wars and nearly cost the Duke of Wellington his job. I hope this is not an omen for this Sintra Agreement.
That said, I would like to congratulate the high representative on the progress that has been made so far. But it has to be admitted that much of what he said is the progress in institutional matters, and the real test of the European defence identity will be in its ability to produce capability and capacity, rather than nicely formulated institutions.
And, to that end, I am not clear as to the extent to which we have progressed on developing heavy lift capacity to be able to get these 60 000 troops into operation, or what progress we have made on autonomous intelligence capacity, particularly given the American statements that they are not giving intelligence to Europeans until they can deal with security. We have all heard some of the tales emanating from the Council of Ministers building in Brussels.
To what extent are we going to get some form of convergence on defence expenditure, because some Member States spend considerably more than others. And indeed, some Member States are not geared for mobility. They are very static in their military forces, and unsuitable for this sort of warfare.
Can I perhaps also turn to Mr Patten as well and ask, in terms of the conflict prevention work we are going to be doing, to what extent will it be possible for us to look at long-term conflict-causing situations such as environmental degradation and shortage of water and then incorporate them into mainstream EU policies, particularly in development, because there is no point trying to rapidly respond to something we have had years to put right.
And finally, can I also endorse Mrs Schroedter’s comments that we do need to have a Parliamentary dimension in this defence development. We cannot leave it simply to governments."@en3
|
| lpv:spokenAs | |
| lpv:translated text |
"Hr. formand, så vidt jeg husker fra mine studier af Europas historie, var Sintra-konventionen fra 1809 en kontroversiel fredsaftale, der formentlig forlængede snarere end forkortede napoleonskrigene og næsten kostede Hertugen af Wellington jobbet. Jeg håber ikke, at dette er et varsel for denne Sintra-aftale.
Når det er sagt, vil jeg gerne lykønske den højtstående repræsentant med de fremskridt, der hidtil er sket. Men man må indrømme, at mange af de punkter, han var inde på, vedrører fremskridt med hensyn til institutionelle spørgsmål, og den virkelige prøve for den europæiske forsvarsidentitet bliver dens evne til at skabe muligheder og kapacitet snarere end smukt formulerede institutioner.
Og i den forbindelse er jeg ikke sikker på, hvor langt vi er kommet med at udvide vores transportkapacitet, så vi kan indsætte disse 60.000 soldater, eller hvilke fremskridt vi har gjort med hensyn til vores selvstændige efterretningskapacitet, navnlig i lyset af de amerikanske udtalelser om, at USA ikke vil udlevere efterretningsoplysninger til europæerne, før vi kan tage vare på sikkerheden. Vi har alle hørt nogle af de rygter, der slipper ud fra Ministerrådets bygning i Bruxelles.
Hvor langt skal vi gå med hensyn til at opnå en eller anden form for konvergens i vores forsvarsudgifter, da nogle medlemsstater bruger betydeligt mere end andre. Og nogle medlemsstater er ikke indstillet på mobilitet. Deres væbnede styrker er meget statiske og uegnede til denne form for krigsførelse.
Jeg har også et spørgsmål til hr. Patten, og jeg vil gerne vide med hensyn til det konfliktforebyggende arbejde, vi skal i gang med, om det bliver muligt for os at se på de langsigtede konfliktfremkaldende situationer såsom miljøødelæggelse og vandmangel og derefter indarbejde dem i EU's generelle politikker, navnlig udviklingspolitikken, idet det ikke giver mening at forsøge at reagere hurtigt på noget, vi har haft flere år til at rette op på.
Og endelig vil jeg gerne støtte fru Schroedters bemærkninger om, at der er behov for en parlamentarisk dimension i udviklingen på forsvarsområdet. Vi kan ikke bare overlade det til regeringerne."@da1
"Herr Präsident, aus meinem Studium der europäischen Geschichte glaube ich mich zu erinnern, daß das Abkommen von Sintra im Jahre 1809 ein kontroverses Friedensabkommen darstellte, das eher eine Verlängerung als eine Verkürzung der Napoleonischen Kriege zur Folge hatte und den Herzog von Wellington beinahe seinen Posten gekostet hätte. Ich hoffe, das ist kein Omen für dieses Sintra-Abkommen.
Nun möchte ich aber den Hohen Vertreter zu den bisher erreichten Fortschritten beglückwünschen. Allerdings sollte angemerkt werden, daß es im größten Teil seiner Ausführungen um den Fortschritt in den institutionellen Angelegenheiten ging, und die wahre Prüfung für die europäische Verteidigungsidentität wird ihre Fähigkeit sein, Handlungskompetenz und Leistungsfähigkeit hervorzubringen, anstatt Einrichtungen mit hübsch formulierten Bezeichnungen zu gründen.
Und was dies betrifft, so bin ich mir nicht im klaren darüber, wie weit unsere Schwerlasttransportkapazitäten entwickelt sind, um diese 60 000 Mann zu ihren Einsatzorten zu bringen, oder welche Fortschritte wir im Hinblick auf einen autonomen Aufklärungsdienst vorweisen können, insbesondere angesichts der Verlautbarungen der Amerikaner, den Europäern keine Aufklärungsdaten zur Verfügung zu stellen, solange sie nicht die Sicherheit beherrschen. Uns allen sind ja einige der Geschichten geläufig, die aus dem Brüsseler Ministerrat nach außen dringen.
In welchem Umfang werden wir eine gewisse Einheitlichkeit bei den Verteidigungsausgaben erreichen? Einige Mitgliedstaaten wenden schließlich sehr viel mehr auf als andere. Und einige Mitgliedstaaten sind wirklich nicht auf Mobilität ausgerichtet. Ihre Streitkräfte sind sehr statisch und daher für diese Art der Kriegführung ungeeignet.
Darf ich dann noch an Herrn Patten die Frage richten, in welchem Umfang es uns hinsichtlich der Konfliktvermeidung, der wir uns zuwenden wollen, möglich sein wird, Situationen zu berücksichtigen, die zu langfristigen Konflikten führen können, wie z. B. die Verschlechterung des Zustands der Umwelt oder die Wasserknappheit, und diese in die Hauptelemente der Politik der EU einzubinden, insbesondere in die Entwicklungspolitik, denn es ist sinnlos, etwas auf die Schnelle beheben zu wollen, wofür wir jahrelang Zeit hatten, es wieder in Ordnung zu bringen.
Zum Abschluß möchte ich den Ausführungen von Frau Schroedter zustimmen, daß wir in dieser Verteidigungsentwicklung auch eine parlamentarische Dimension benötigen. Dies können wir nicht einfach den Regierungen überlassen."@de7
"Κύριε Πρόεδρε, όπως θυμάμαι από τις σπουδές μου στην ευρωπαϊκή ιστορία, η Συνθήκη της Sintra του 1809 ήταν μια αμφιλεγόμενη συμφωνία ειρήνης, που πιθανώς επιμήκυνε παρά μείωσε τη διάρκεια των ναπολεόντειων πολέμων, και παραλίγο να στοιχίσει τη σταδιοδρομία του Δούκα του Wellington. Ελπίζω αυτό να μην αποτελεί οιωνό για την προκειμένη Συμφωνία Sintra.
Κατόπιν τούτου, θα ήθελα να συγχαρώ τον Ανώτατο Εκπρόσωπο για την ως τώρα επιτευχθείσα πρόοδο. Ωστόσο, πρέπει να παραδεχθεί ότι πολλά από όσα είπε αποτελούν πρόοδο σε θεσμικά θέματα, και η πραγματική δοκιμασία για την ταυτότητα της ευρωπαϊκής άμυνας θα είναι η ικανότητά της να αναπτύξει δυναμικό και ικανότητες, παρά ωραία διαμορφωμένους θεσμούς.
Και ως προς αυτόν τον σκοπό, δεν έχω ξεκαθαρίσει μέχρι ποιο βαθμό έχουμε προοδεύσει στην ανάπτυξη μεγάλης εμβέλειας δυναμικού, ώστε να μπορέσουμε να ενεργοποιήσουμε αυτά τα στρατεύματα των 60.000 στρατιωτών, ή τι πρόοδο έχουμε σημειώσει στην ικανότητα αυτόνομης πληροφόρησης, ιδιαίτερα εάν λάβουμε υπόψη τις αμερικανικές ανακοινώσεις ότι δεν πρόκειται να παραχωρήσουν πληροφορίες στους Ευρωπαίους μέχρι να μπορούν να αντεπεξέλθουν στο θέμα της ασφάλειας. Έχουμε ακούσει όλοι μας κάποιες από τις ιστορίες που προέρχονται από το κτίριο του Συμβουλίου των Υπουργών στις Βρυξέλλες.
Το ερώτημα είναι μέχρι ποιο βαθμό θα έχουμε κάποιου είδους σύγκλιση στις αμυντικές δαπάνες, διότι ορισμένα κράτη μέλη δαπανούν πολύ σημαντικότερα ποσά από άλλα. Και μάλιστα, ο στρατός ορισμένων κρατών μελών δεν διαθέτει κινητικότητα. Οι στρατιωτικές δυνάμεις τους είναι πολύ στατικές και ακατάλληλες για τέτοιου είδους πολεμικές επιχειρήσεις.
Επιτρέψτε μου λοιπόν να απευθυνθώ επίσης στον κ. Patten και να τον ρωτήσω σε ό,τι αφορά το έργο πρόληψης των συγκρούσεων το οποίο θα επιτελούμε, σε ποιο βαθμό θα είναι δυνατό για μας να εξετάσουμε τις μακροπρόθεσμες καταστάσεις που προκαλούν οι συγκρούσεις, όπως την περιβαλλοντική επιδείνωση και τη λειψυδρία και στη συνέχεια να τις ενσωματώσουμε στις κύριες πολιτικές της ΕΕ, ιδιαίτερα σε εκείνη της ανάπτυξης, διότι δεν έχει νόημα να προσπαθούμε να ανταποκριθούμε ταχέως σε κάτι που χρειάζεται χρόνια για να επανορθωθεί.
Και τέλος, επιτρέψτε μου να επιδοκιμάσω επίσης τα σχόλια της κυρίας Schroedter, πως χρειαζόμαστε όντως να έχουμε μια κοινοβουλευτική διάσταση σε αυτή την αμυντική ανάπτυξη. Δεν μπορούμε να την αφήσουμε απλώς στις κυβερνήσεις."@el8
"(EN) Señor Presidente, de mis estudios de la historia europea me parece recordar que el Convenio de Sintra de 1809 fue un polémico acuerdo de paz que, más que acortar, probablemente alargó las guerras napoleónicas y casi costó el cargo al Duque de Wellington. Espero que no sea un mal augurio para este Acuerdo de Sintra.
Ahora bien, quisiera felicitar al Alto Representante por los avances que se han logrado hasta ahora. Pero hemos de reconocer que gran parte de lo que ha dicho se refiere a avances en los asuntos institucionales y la auténtica prueba de la identidad de defensa europea radicará en su aptitud para crear capacidad en lugar de instituciones bien concebidas.
Tampoco veo claro hasta qué punto hemos avanzado en la creación de capacidad en materia de aerotransporte para poder poner en funcionamiento esa tropa de 60.000 soldados o qué avances hemos logrado en la creación de capacidad autónoma en materia de inteligencia, en particular dadas las declaraciones de las autoridades americanas, en el sentido de que no cederán la información secreta a los europeos hasta que puedan encargarse de la seguridad. Todos hemos oído algunas de las historias procedentes del edificio del Consejo de Ministros en Bruselas.
Tampoco veo claro hasta qué punto vamos a lograr alguna forma de convergencia sobre los gastos de defensa, pues algunos Estados miembros gastan considerablemente más que otros. Y, de hecho, algunos Estados miembros no están orientados hacia la movilidad. Son muy estáticos en sus fuerzas militares e inadecuados para esa clase de guerra.
Tal vez podría dirigirme al Sr. Patten también y preguntarle, desde el punto de vista de la labor de prevención de conflictos que vamos a llevar a cabo, hasta qué punto podremos examinar situaciones causantes de conflictos a largo plazo, tales como degradación medioambiental y escasez de agua e incluirlas en las políticas principales de la UE, en particular en materia de desarrollo, porque carece de sentido intentar reaccionar rápidamente ante algo que hemos tardado años en preparar.
Y, por último, permítaseme hacer mías también las observaciones de la Sra. Schroedter, en el sentido de que necesitamos una dimensión parlamentaria en este desarrollo de la defensa. No podemos limitarnos a dejarla en manos de los gobiernos."@es12
"Arvoisa puhemies, muistelen Euroopan historian opinnoistani, että vuoden 1809 Sintran sopimus oli kiistanalainen rauhansopimus, joka luultavasti pikemminkin pidensi kuin lyhensi Napoleonin sotia ja jonka vuoksi Wellingtonin herttua joutui melkein työttömäksi. Toivon, ettei tämä ole enteellistä uuden Sintra-sopimuksen osalta.
Tämän sanottuani haluaisin onnitella korkeaa edustajaa tähän asti saavutetusta edistyksestä. Kuitenkin on myönnettävä, että hänen kertomansa asiat kuvaavat pitkälti toimielinasioissa saavutettua kehitystä, ja Euroopan puolustusidentiteetti joutuu todelliselle koetukselle vasta, kun nähdään, pystyykö Eurooppa hienosti rakennettujen toimielinten asemesta tuottamaan todellista pätevyyttä ja kapasiteettia.
Siinä mielessä lisäisin, että minulle ei ole selvää, missä määrin olemme edenneet raskaan kaluston osalta siinä, että saisimme nämä 60 000:n vahvuiset joukot liikkeelle, tai miten olemme edenneet itsenäisen tiedustelupalvelun osalta varsinkin, jos otamme huomioon amerikkalaisten lausunnot siitä, etteivät ne anna tiedustelupalvelun tietoja unionille, ennen kuin se tapahtuu turvallisesti. Olemme kaikki kuulleet Brysselin ministerineuvoston rakennuksesta kantautuvia juttuja.
Missä määrin puolustusmenojen lähentämiseen pyritään, sillä jotkin jäsenvaltiot käyttävät siihen varoja huomattavasti toisia enemmän. Ja lisäksi toteaisin, että joillakin jäsenvaltioilla ei ole valmiuksia liikkuvuuteen. Niiden asevoimat ovat varsin staattiset eivätkä sovellu tällaiseen sodankäyntiin.
Saan varmaan samalla esittää kysymyksen myös komission jäsen Pattenille kysyäkseni häneltä siitä konfliktien ehkäisytoiminnasta, johon aiomme ryhtyä, missä määrin meidän on mahdollista ottaa huomioon pitkällä aikavälillä konflikteja aiheuttavat ympäristön pilaantumisen ja veden puutteen aiheuttamat tilanteet, ja sisällyttää ne unionin poliittisiin päälinjauksiin, varsinkin kehitystyössä, sillä ei ole mitään järkeä yrittää nopeasti reagoida johonkin sellaiseen, jonka kuntoon saattamiseen meillä on ollut vuosikausia aikaa.
Saanen lopuksi yhtyä jäsen Schroedterin käsitykseen siitä, että tarvitsemme todella parlamentin panosta tämän puolustuksen kehittämiseen. Emme saa vain jättää sitä hallitusten hoidettavaksi."@fi5
"Monsieur le Président, je crois me rappeler avoir étudié, dans l'histoire européenne, que la Convention de Sintra de 1809 fut un accord de paix controversé qui a probablement prolongé, au lieu de raccourcir, la durée des guerres napoléoniennes et qui a presque coûté sa place au Duc de Wellington. J'espère que cela ne laisse rien présager pour cet accord de Sintra.
Cela dit, je voudrais féliciter le Haut-représentant des progrès qui ont été accomplis jusqu'à présent. Mais il faut également admettre qu'il a surtout parlé du progrès au niveau des affaires institutionnelles, et le véritable test pour l'identité de la défense européenne résidera dans son aptitude à produire capacités et compétences plutôt que des institutions joliment définies.
Et à cette fin, je ne vois pas bien dans quelle mesure nous avons progressé dans le développement de capacités de transport lourd de façon à être en mesure de permettre à ces 60 000 troupes d'opérer, ou quel progrès nous avons fait en termes de service de renseignements autonomes, d'autant que les Américains ont déclaré qu'il ne fournirait pas de renseignements aux européens tant qu'ils ne sauront pas garantir la sécurité. Nous avons tous eu écho de certaines des histoires qui émanent du bâtiment du Conseil de ministres à Bruxelles.
Dans quelle mesure allons-nous parvenir à une certaine forme de convergence en matière de frais de défense, car certains États membres dépensent bien plus que d'autres. Et d'ailleurs, certains États membres ne sont pas préparés à la mobilité. Leurs forces militaires sont très statiques et ne conviennent pas à ce genre de guerre.
Permettez-moi peut-être de m'adresser à M. Patten, moi aussi, et de demander, dans le cadre du travail que nous allons entreprendre au niveau de la prévention des conflits, dans quelle mesure il nous sera possible d'examiner des situations causant des conflits à long terme telles que la dégradation de l'environnement et la pénurie d'eau, et ensuite les introduire dans des politiques UE qui s'inscrivent dans la ligne du courant dominant, surtout en matière de développement, car il ne sert à rien de tenter de solutionner rapidement quelque chose alors que nous avons eu des années pour le faire.
Et enfin, permettez-moi aussi de partager les commentaires de Mme Schroedter qui a dit qu'il nous faut une dimension parlementaire dans ce développement de la défense. Nous ne pouvons pas le laisser simplement aux gouvernements."@fr6
"Signor Presidente, se i miei studi di storia europea non mi tradiscono, mi sembra di ricordare che la Convenzione di Sintra del 1809 sia stata un controverso trattato di pace che probabilmente contribuì a prolungare le guerre napoleoniche, e per poco non costò il posto al duca di Wellington: spero che ciò non sia di cattivo auspicio per l'attuale Accordo di Sintra.
Detto questo, vorrei congratularmi con l'Alto rappresentanti per i progressi fatti finora. Bisogna però ammettere che quelli che egli ha tratteggiato sono in gran parte progressi di carattere istituzionale, mentre l'identità di difesa europea sarà messa veramente alla prova dalla propria capacità di produrre concreta efficienza, piuttosto che istituzioni abilmente tracciate sulla carta.
A tal proposito, non mi è chiaro quali progressi siano stati fatti nello sviluppo di un'organizzazione logistica che sia in grado di trasportare in zona operativa i 60.000 uomini di cui dovremmo disporre; né quali progressi siano stati fatti nella realizzazione di un'autonoma unità di
(visto soprattutto che gli americani affermano che non intendono passare informazioni agli europei se questi non sono in grado di risolvere il problema della sicurezza). Tutti noi siamo a conoscenza delle voci trapelate dal palazzo del Consiglio dei ministri a Bruxelles.
In che misura desideriamo giungere ad una convergenza sulle spese per la difesa, dal momento che alcuni Stati membri spendono in questo campo assai più di altri? In effetti, alcuni Stati membri non sono preparati per la mobilità; dispongono di forze militari molto statiche, e inadatte per questo tipo di operazioni belliche.
Vorrei ora rivolgermi al Commissario Patten per chiedergli, a proposito dell'opera di prevenzione dei conflitti che ci aspetta: in che misura potremo incorporare le situazioni a rischio bellico di lungo termine, come il degrado ambientale e la scarsità d'acqua, nelle politiche tradizionali dell'UE, soprattutto nel settore dello sviluppo? Infatti, che senso ha cercare risposte rapide a problemi che avremmo dovuto risolvere già da molto tempo?
Infine mi associo alle osservazioni della onorevole Schroedter: questa evoluzione della politica di difesa va definita in questo Parlamento. Non possiamo permettere che i governi siano gli unici a decidere."@it9
"Mr President, I seem to recall from my study of European history, that the 1809 Convention of Sintra was a controversial peace agreement which probably lengthened rather than shortened the Napoleonic wars and nearly cost the Duke of Wellington his job. I hope this is not an omen for this Sintra Agreement.
That said, I would like to congratulate the high representative on the progress that has been made so far. But it has to be admitted that much of what he said is the progress in institutional matters, and the real test of the European defence identity will be in its ability to produce capability and capacity, rather than nicely formulated institutions.
And, to that end, I am not clear as to the extent to which we have progressed on developing heavy lift capacity to be able to get these 60 000 troops into operation, or what progress we have made on autonomous intelligence capacity, particularly given the American statements that they are not giving intelligence to Europeans until they can deal with security. We have all heard some of the tales emanating from the Council of Ministers building in Brussels.
To what extent are we going to get some form of convergence on defence expenditure, because some Member States spend considerably more than others. And indeed, some Member States are not geared for mobility. They are very static in their military forces, and unsuitable for this sort of warfare.
Can I perhaps also turn to Mr Patten as well and ask, in terms of the conflict prevention work we are going to be doing, to what extent will it be possible for us to look at long-term conflict-causing situations such as environmental degradation and shortage of water and then incorporate them into mainstream EU policies, particularly in development, because there is no point trying to rapidly respond to something we have had years to put right.
And finally, can I also endorse Mrs Schroedter’s comments that we do need to have a Parliamentary dimension in this defence development. We cannot leave it simply to governments."@lv10
"Mijnheer de Voorzitter, als ik me het nog goed herinner van mijn studie Europese geschiedenis, was het in 1809 gesloten verdrag van Sintra een omstreden vredesakkoord, dat het einde van de Napoleontische oorlogen waarschijnlijk eerder heeft vertraagd dan bespoedigd en de Duke van Wellington bijna zijn baan heeft gekost. Ik hoop dat dit geen voorteken is voor deze overeenkomst van Sintra.
Niettemin wil ik de hoge vertegenwoordiger feliciteren met de vooruitgang die er tot nu toe is geboekt, al is dat hoofdzakelijk op institutioneel gebied. De echte testcase voor de Europese defensie-identiteit ligt in het vermogen om daadwerkelijk de nodige troepen te mobiliseren, niet in een apparaat met een klinkende naam.
Het is mij dan ook niet duidelijk welke vorderingen er nu zijn gemaakt om die 60.000 man op de been te kunnen brengen en al evenmin is duidelijk hoe het staat met de ontwikkeling van een autonome inlichtingendienst, vooral ook omdat de Amerikanen hebben aangekondigd Europa geen informatie te willen verstrekken zolang de veiligheid niet gewaarborgd is. Wij hebben allemaal wel eens geruchten gehoord vanuit het gebouw van de Raad in Brussel.
Hoe denken wij voorts tot een zekere convergentie in onze defensie-uitgaven te komen, gezien het feit dat sommige lidstaten veel meer aan defensie uitgeven dan andere? En daarbij komt nog dat sommige lidstaten niet op mobiliteit zijn ingesteld. Zij hebben een hele statische defensieorganisatie die hen ongeschikt maakt voor dit soort militaire operaties.
Ik zou, als dat mogelijk is, nog graag iets aan de heer Patten willen vragen over de plannen op het punt van de conflictbeheersing. Mijn vraag is of er ook mogelijkheden zullen zijn om ons bezig te houden met potentiële conflictsituaties op lange termijn, bijvoorbeeld als gevolg van milieuverontreiniging en waterschaarste, en daarop ook in het EU-beleid te anticiperen, met name in het ontwikkelingsbeleid. Het is immers niet erg handig om te pogen iets snel te repareren waarvoor je jaren de tijd hebt gehad.
Tot slot wil ik mij aansluiten bij de woorden van mevrouw Schroedter dat de discussie over een defensiebeleid ook een parlementaire dimensie moet hebben. Wij kunnen dit niet zomaar aan de regeringen overlaten."@nl2
"
Senhor Presidente, julgo recordar dos meus estudos de História europeia, que a Convenção de Sintra de 1809 foi um acordo de paz polémico que provavelmente prolongou as guerras napoleónicas em vez de as abreviar e quase custou ao Duque de Wellington o cargo que desempenhava. Espero que isto não seja um mau presságio para o actual Acordo de Sintra.
Posto isto, gostaria de felicitar o Alto Representante pelos progressos até agora registados. Há que reconhecer, porém, que muito do que Javier Solana referiu são progressos em matérias institucionais e que o verdadeiro teste para a identidade europeia de defesa residirá na aptidão que esta tenha para produzir competência e capacidade e não instituições com uma formulação atraente.
E, tendo isso em vista, não sei ao certo em que medida é que avançámos no desenvolvimento da capacidade de transporte de cargas pesadas que permita pôr esses 60 000 soldados em acção, ou que progressos é que fizemos em matéria de capacidade de desenvolvermos serviços de informação autónomos, em especial por causa das declarações dos Americanos de que não vão dar informações aos Europeus enquanto estes não souberem tratar da questão da segurança. Todos nós ouvimos algumas das histórias vindas do edifício do Conselho de Ministros em Bruxelas.
Em que medida é que vamos conseguir uma certa convergência em matéria de despesas com a defesa? É que alguns EstadosMembros gastam bastante mais do que outros. E alguns Estados não estão, de facto, equipados no sentido da mobilidade. São muito estáticos no que respeita às suas forças militares e inadequados para este tipo de guerra.
Talvez possa dirigirme também ao senhor Comissário Patten para lhe perguntar, em termos do trabalho que vamos desenvolver no domínio da prevenção de conflitos, em que medida é que será possível analisarmos situações que provocarão conflitos no longo prazo, como a degradação do ambiente e a falta de água, e seguidamente incorporálas nas políticas predominantes da UE, em especial na política de desenvolvimento, porque não faz sentido tentar responder rapidamente a uma coisa, quando dispusemos de anos para a corrigir.
E, por fim, gostaria de apoiar também as observações feitas pela senhora deputada Schroedter, no sentido de que precisamos de facto de ter uma dimensão parlamentar neste desenvolvimento da defesa. Não podemos deixar o assunto simplesmente nas mãos dos governos."@pt11
"Herr talman! Jag tycker mig minnas från mina studier av europeisk historia att Sintrafördraget 1809 var ett kontroversiellt fredsavtal som troligtvis förlängde snarare än förkortade Napoleonkrigen och närapå kostade hertigen av Wellington hans jobb. Jag hoppas att detta inte är ett omen för detta Sintraavtal.
Med detta sagt vill jag gratulera den höge representanten för de framsteg som skett hittills. Men man måste medge att mycket av vad han nämnde gällde utvecklingen rörande institutionella frågor och det verkliga testet av den europeiska försvarsidentiteten skall bli dess förmåga att skapa möjligheter och resurser snarare än utmärkt utformade institutioner.
Och för det är jag inte säker på i vilken utsträckning vi har lyckats få fram kapacitet för att transportera tung last och sätta dessa 60 000 trupper i operativ tjänst, eller hur långt vi har kommit i fråga om kapacitet för egen underrättelsetjänst, i synnerhet mot bakgrund av de amerikanska uttalandena att de inte tillhandahåller underrättelsetjänster till européer förrän de kan garantera säkerhet. Vi har alla hört några av de historier som kommer från ministerrådets byggnad i Bryssel.
I vilken utsträckning skall vi få någon form av konvergens i fråga om försvarsutgifter när vissa medlemsstaters är avsevärt högre än andras. Och vissa medlemsstater är verkligen inte utrustade med rörlig kapacitet. Deras försvarsstyrkor är mycket stationära och olämpliga för denna sorts krigföring.
Kan jag även få vända mig till herr Patten och ställa en fråga om det konfliktförebyggande arbete vi kommer att utföra: I vilken utsträckning kommer det att vara möjligt för oss att granska långsiktiga konfliktorsakande förhållanden som miljöförstöring och vattenbrist och sedan införliva dem i EU:s alla politikområden, framför allt på utvecklingsområdet, eftersom det inte är någon mening med att försöka agera snabbt på något som vi har haft flera år på oss att rätta till.
Slutligen vill jag också instämma i Schroedters synpunkter att vi behöver få en parlamentarisk dimension i detta försvarsutvecklingsarbete. Vi kan inte lämna det uteslutande till regeringar."@sv13
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
"Titley (PSE )."10,3,12
|
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples