Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2000-02-16-Speech-3-117"
| Predicate | Value (sorted: default) |
|---|---|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.20000216.8.3-117"4
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:speaker | |
| lpv:spoken text |
"Mr President, I would like to try to put a different perspective to this. As you know, on Monday an unmanned spacecraft went into orbit around a peanut-shaped asteroid called Eros which is not very far from earth. Photographs show us that there is no life on the asteroid, but much further out in our galaxy, the Milky Way, there are about 300 billion stars, many with planets. Beyond the Milky Way there are 300 billion other galaxies with countless stars and planets. It is probable, therefore, that there is a lot of life out there, and much of it much more advanced than we are.
Bearing in mind that the first television programmes from earth are now 50 light years out into space way beyond the nearest stars, I invite you to imagine with me what life out there in the stars thinks of us as they look at us. What do they see? They see a beautiful planet, teeming with life, but they see its atmosphere being polluted and warming up. They see forests being cut down and deserts spreading. Of the living creatures, they can see many animals that are treated cruelly, rare ones becoming extinct for ever. How do they see the currently dominant species – that is us? Well, they see the planet's resources being unevenly spread. They see land being fought over, medicine for disease but not in the parts of the world where it is most wanted, books for schools – but not at all in the least-developed areas of our world, 50% of the world's population never making a telephone call in their whole life.
What do they see about the relationships between human beings? They see us killing each other. They see us restricting each other's liberties. They see a never-ending series of local wars. They see some of our children drafted into the army as soldiers, or treated as prostitutes or slaves. They see unequal treatment of men and women, of people of different ages, of minorities, of people of different coloured skins, of races, of beliefs, of immigrants, even neighbours. We all know the picture.
The UN Convention on Human Rights 50 years ago was an attempt to correct this. We should salute it – and I think we do. Only in Europe are human rights enforceable in law. Here in the European Parliament some of the Members do not want the Charter of Rights, which is being discussed at the moment, to become enforceable in law. I say: shame on them! Human rights should be enforceable in law in every country of the world. That is the goal which we have to work towards. Much, as Commissioner Patten said, remains to be done.
Finally, if you asked me: What if there is no life out there among the stars, what if we are alone? – which is an equally awe-inspiring thought – I would say: Do not you think we have a responsibility too to make our children behave properly, before letting them go out to populate other planets?"@en3
|
| lpv:spokenAs | |
| lpv:translated text |
"Hr. formand, jeg vil gerne forsøge at anlægge et nyt perspektiv. Som De ved, gik et ubemandet rumfartøj i mandags i kredsløb om en jordnøddeformet asteroide ved navn Eros, der ikke befinder sig særlig langt fra jorden. Fotografier viser, at der ikke findes liv på asteroiden, men meget længere væk i vores galakse, Mælkevejen, findes der omkring 300 milliarder stjerner, og mange af disse har planeter. På den anden side af mælkevejen findes der 300 milliarder andre galakser med utallige stjerner og planeter. Derfor er det sandsynligt, at der findes meget liv derude, og at meget af det er mere avanceret, end vi er.
Hvis vi husker på, at de første fjernsynsprogrammer fra jorden nu befinder sig 50 lysår ude i rummet, langt forbi de nærmeste stjerner, så prøv engang at forestil Dem, hvad de levende væsener derude på stjernerne tænker, når de ser på os. Hvad ser de? De ser en smuk planet fyldt med liv, men de ser også, at atmosfæren forurenes og opvarmes. De ser skove, der fældes, og ørkener, der tager over. Blandt de levende væsener kan de se mange dyr, der behandles grusomt, og sjældne arter, der udryddes for altid. Hvordan opfatter de den art, der i øjeblikket dominerer jorden - det vil sige os? De ser, at planetens ressourcer er ulige fordelt. De ser, at man kæmper om jorden, at der findes medicin til sygdomsbekæmpelse - blot ikke hvor behovet herfor er størst - og at der findes skolebøger - men ikke til alle de mindst udviklede områder i verden. 50% af verdens befolkning taler ikke på noget tidspunkt i deres liv i telefon.
Hvordan ser de forholdet mellem mennesker? De ser, at vi dræber hinanden. De ser, at vi begrænser hinandens friheder. De ser en uendelig række af lokale krige. De ser, at nogle af vores børn indkaldes til militærtjeneste eller behandles som prostituerede eller slaver. De ser ulige behandling af mænd og kvinder, af mennesker af forskellig alder, af minoriteter, af folk med forskellige hudfarver, af racer, af trossamfund, af immigranter og selv af naboer. Vi kender alle billedet.
For 50 år siden udarbejdede De Forenede Nationer en menneskerettighedskonvention, der skulle forsøge at rette op på disse forhold. Vi bør glæde os over den - og det tror jeg, at vi gør. Kun i Europa kan menneskerettighederne gennemtvinges ved lov. Nogle af medlemmerne af Europa-Parlamentet ønsker ikke gøre et charter for rettigheder gennemtvingeligt, hvilket diskuteres i øjeblikket. Jeg siger, at de skal skamme sig! Menneskerettigheder bør have retsgyldighed i alle verdens lande. Det er det mål, vi skal arbejde hen imod. Som hr. Patten sagde, er der endnu meget at gøre.
Endelig, hvis De spurgte mig: Hvad nu, hvis der ikke findes liv derude blandt stjernerne, hvad nu, hvis vi er alene? Det er en respektindgydende tanke, og jeg ville svare: Synes De ikke, at vi også har et ansvar for at få vores børn til at opføre sig ordentligt, inden vi lader dem befolke andre planeter?"@da1
"Herr Präsident, ich möchte dieses Thema aus einem anderen Blickwinkel beleuchten. Wie Sie wissen, ging am Montag eine unbemannte Raumsonde in eine Umlaufbahn um den erdnußförmigen Asteroiden Eros, der nicht weit von der Erde entfernt ist. Fotos belegen, daß auf diesem Asteroiden kein Leben existiert. In größerer Entfernung existieren in unserer Galaxie, der Milchstraße, jedoch etwa 300 Milliarden Sterne, viele davon mit Planeten. Hinter der Milchstraße befinden sich 300 Milliarden anderer Galaxien mit zahllosen Sternen und Planeten. Daher ist es wahrscheinlich, daß es im Weltall Leben gibt, und daß viele dieser Lebensformen auf einer weit höheren Entwicklungsstufe stehen als wir.
Wenn man sich klarmacht, daß die ersten von der Erde aus abgestrahlten Fernsehsendungen nunmehr 50 Lichtjahre weit ins Weltall vorgedrungen sind, über die uns am nächsten liegenden Sterne also hinaus, bitte ich Sie, sich kurz vorzustellen, was andere Zivilisationen im Weltall von uns denken werden, wenn sie uns sehen. Was sehen sie dann? Sie sehen einen wundervollen Planeten voller Leben, aber sie sehen auch, daß die Atmosphäre verschmutzt ist und die Erde sich erwärmt. Sie sehen, daß Wälder abgeholzt werden und Wüsten sich ausbreiten. Sie sehen, daß viele Tiere mißhandelt und seltene Tierarten für immer ausgerottet werden. Wie werden sie die derzeit herrschende Spezies, nämlich uns, sehen? Sie sehen, daß die Ressourcen des Planeten ungleich verteilt werden. Sie sehen, daß um Land gekämpft wird, daß es Medikamente zur Heilung von Krankheiten gibt, daß diese Medikamente jedoch in den Teilen der Welt, in denen sie am dringendsten benötigt werden, nicht zur Verfügung stehen, sie sehen Schulbücher, die jedoch in den am wenigsten entwickelten Gebieten der Welt fehlen, sie sehen, daß es 50 % aller Menschen auf der Erde versagt ist, je im Leben ein Telefon zu benutzen.
Was sehen sie, wenn sie die Beziehungen zwischen den Menschen betrachten? Sie sehen, daß wir uns gegenseitig umbringen. Sie sehen, daß wir uns gegenseitig unsere Freiheiten beschneiden. Sie sehen unzählige regionale Kriege. Sie sehen, daß Kinder in die Armeen eingezogen werden oder als Prostituierte oder Sklaven gehalten werden. Sie sehen die Ungleichbehandlung von Männern und Frauen, von Menschen unterschiedlichen Alters, von Minderheiten, von Menschen unterschiedlicher Hautfarbe, Rasse oder Religionszugehörigkeit, von Einwanderern und sogar von Nachbarn. Wir alle kennen dieses Bild.
Mit der UN-Menschenrechtskonvention, die vor 50 Jahren geschlossen wurde, sollte dieses Bild korrigiert werden. Wir sollten dieses Bemühen würdigen, und ich denke, das tun wir auch. Bisher sind die Menschenrechte nur in Europa gesetzlich verankert. Einige Mitglieder des Europäischen Parlaments lehnen die Einklagbarkeit der gegenwärtig diskutierten Charta der Grundrechte ab. Diese Mitglieder sollten sich schämen! Die Menschenrechte sollten in jedem Land der Welt gesetzlich verankert sein, und wir sollten darauf hinarbeiten, dieses Ziel zu erreichen. Wie Kommissionsmitglied Patten sagte, liegt noch viel Arbeit vor uns.
Wenn Sie mich nun fragten: „Was ist, wenn im Weltall kein Leben existiert, wenn wir – was ein ebenso erschreckender Gedanke wäre – die einzigen Bewohner des Universums sind?“, würde ich darauf antworten: „Sind Sie nicht auch der Meinung, daß wir unseren Kindern beibringen sollten, sich anständig zu benehmen, bevor wir sie hinausschicken, damit sie andere Planeten bevölkern?“"@de7
"Κύριε Πρόεδρε, θα ήθελα να προσπαθήσω να εισαγάγω μια διαφορετική προοπτική στο θέμα. Όπως γνωρίζετε, τη Δευτέρα ένα μη επανδρωμένο διαστημόπλοιο μπήκε σε τροχιά γύρω από έναν αστεροειδή σε σχήμα φυστικιού, ονομαζόμενο Έρως, ο οποίος δεν απέχει πολύ από τη γη. Οι φωτογραφίες μάς δείχνουν ότι δεν υπάρχει ζωή στον αστεροειδή, αλλά πολύ μακρύτερα στον γαλαξία μας υπάρχουν περίπου 300 δισεκατομμύρια αστέρια, πολλά μαζί με πλανήτες. Έξω από τον γαλαξία μας υπάρχουν 300 δισεκατομμύρια άλλοι γαλαξίες με αμέτρητα αστέρια και πλανήτες. Είναι πιθανό λοιπόν να υπάρχει πολλή ζωή εκεί πέρα, και αρκετή από αυτή να είναι πολύ πιο εξελιγμένη από τη δική μας.
Ενθυμούμενοι ότι τα πρώτα γήινα τηλεοπτικά προγράμματα βρίσκονται τώρα 50 έτη φωτός μακρυά στο διάστημα, πολύ πέρα από τα κοντινότερα άστρα, σας καλώ να φαντασθείτε μαζί μου τι θα σκέπτονται για μας τα όντα εκεί καθώς θα μας βλέπουν. Τί βλέπουν; Βλέπουν έναν όμορφο πλανήτη που ξεχειλίζει από ζωή, όμως βλέπουν την ατμόσφαιρά του να ρυπαίνεται και να θερμαίνεται. Βλέπουν δάση να υλοτομούνται και τις ερήμους να εξαπλώνονται. Από τα έμβια όντα μπορούν να δουν πολλά ζώα να τυγχάνουν βάναυσης μεταχείρισης και σπάνια ζώα να εξαφανίζονται για πάντα. Πώς βλέπουν το επί του παρόντος κυρίαρχο είδος – δηλαδή εμάς; Λοιπόν, βλέπουν τους γήινους πόρους να κατανέμονται ανισομερώς. Βλέπουν διεκδίκηση της γης, φάρμακα για ασθένειες, όχι όμως για τα μέρη του κόσμου που τα χρειάζονται περισσότερο, βιβλία για σχολεία – αλλά καθόλου για τις λιγότερο αναπτυγμένες περιοχές του πλανήτη μας, το 50% του παγκόσμιου πληθυσμού να μην κάνει ποτέ ένα τηλεφώνημα σε όλη τη ζωή του.
Τι βλέπουν για τις σχέσεις μεταξύ των ανθρώπινων όντων; Μας βλέπουν να σκοτώνουμε ο ένας τον άλλο. Βλέπουν ο ένας να περιορίζει τις ελευθερίες του άλλου. Βλέπουν μια ατέλειωτη σειρά από τοπικούς πολέμους. Βλέπουν κάποια από τα παιδιά μας να στρατολογούνται στον στρατό ως στρατιώτες, ή να τα μεταχειρίζονται ως πόρνες ή σκλάβους. Βλέπουν άνιση μεταχείριση ανδρών και γυναικών, ανθρώπων διαφορετικής ηλικίας, μειονοτήτων, ανθρώπων διαφορετικού χρώματος δέρματος, διαφορετικής φυλής, διαφορετικών πεποιθήσεων, μεταναστών, ακόμη και γειτόνων. Όλοι γνωρίζουμε αυτή την εικόνα.
Η Σύμβαση των Ηνωμένων Εθνών για τα Ανθρώπινα Δικαιώματα 50 χρόνια πριν ήταν μια προσπάθεια επανόρθωσης αυτής της κατάστασης. Θα πρέπει να τη χαιρετίσουμε επίσημα – και νομίζω ότι το πράττουμε. Μόνο στην Ευρώπη τα ανθρώπινα δικαιώματα είναι εφαρμόσιμα εκ του νόμου. Εδώ στο Ευρωπαϊκό Κοινοβούλιο ορισμένοι βουλευτές δεν επιθυμούν ο Χάρτης των Ανθρωπίνων Δικαιωμάτων, ο οποίος συζητείται αυτή τη στιγμή, να είναι νομικά δεσμευτικός. Δηλώνω ότι είναι ντροπή τους! Τα ανθρώπινα δικαιώματα πρέπει να είναι εφαρμόσιμα εκ του νόμου σε κάθε χώρα του κόσμου. Αυτός είναι ο στόχος προς τον οποίο πρέπει να εργασθούμε. Πολλά, όπως είπε ο Επίτροπος κ. Patten, απομένουν να γίνουν.
Τέλος, εάν με ρωτούσατε: τι γίνεται εάν δεν υπάρχει ζωή εκεί έξω σε εκείνα τα αστέρια, τι γίνεται εάν είμαστε μόνοι μας; Πρόκειται για μια σκέψη που εμπνέει εξίσου δέος, και θα απαντούσα: Δεν νομίζετε ότι έχουμε επίσης την ευθύνη να κάνουμε τα παιδιά μας να συμπεριφέρονται σωστά, προτού τα αφήσουμε να πάνε εκεί έξω, να μετοικήσουν σε άλλους πλανήτες;"@el8
"(EN) Señor Presidente, quisiera tratar de dar una nueva perspectiva a esta cuestión. Como saben ustedes, el lunes una nave espacial sin tripulación entró en órbita alrededor de un asteroide en forma de cacahuete denominado Eros, que no dista mucho de la Tierra. Las fotografías indican que no hay vida en el asteroide, pero mucho más lejos de nuestra galaxia, en la Via Láctea, hay unos 300.000 millones de estrellas, muchas de ellas con planetas. Más allá de la Via Láctea hay 300.000 millones de otras galaxias con innumerables estrellas y planetas. Por lo tanto, es probable que haya mucha vida en esa parte del Universo, y que en muchos casos estén mucho más adelantados que nosotros.
Teniendo en cuenta que los primeros programas de televisión procedentes de la Tierra se hallan ahora a 50 años luz en el espacio más allá de las estrellas más próximas, les invito a que procuren imaginar conmigo lo que la vida que pueda haber en esos espacios piensa de nosotros cuando nos contempla. ¿Qué ven? Ven un hermoso planeta, animado de vida, pero ven también que su atmósfera está siendo contaminada y se está recalentando. Ven bosques que se están talando y desiertos que se están extendiendo. De las criaturas vivientes pueden ver muchos animales tratados cruelmente, otros animales raros que desaparecen para siempre. ¿Qué es lo que piensan de la especie actualmente dominante, es decir de los seres humanos? Bueno, ven que los recursos del planeta están distribuidos de forma desigual. Ven que luchamos por apoderarnos de tierras, que tenemos medicinas contra las enfermedades pero no en las partes del mundo en las que más se necesitan, que tenemos libros para las escuelas pero no en las regiones menos desarrolladas de nuestro mundo, que el 50% de la población mundial nunca ha tenido oportunidad de hablar por teléfono en toda su vida.
¿Qué es lo que ven en las relaciones entre seres humanos? Ven que nos matamos unos a otros. Ven que procuramos limitar las libertades de los demás. Ven una serie incesante de guerras locales. Ven que algunos de nuestros niños son enrolados en el ejercito como soldados, o tratados como esclavos o condenados a la prostitución. Ven que se trata de forma desigual a los hombres y a las mujeres, a las personas de edades diferentes, a las minorías, a las personas con piel de diferente color, de raza diferente, de creencia diferente, a los inmigrantes, incluso a los vecinos. Todos sabemos lo que ven.
La Convención de las Naciones Unidas sobre los Derechos Humanos se aprobó hace 50 años para procurar corregir la situación. Todos deberíamos rendirle homenaje, y creo que lo hacemos. Únicamente en Europa están protegidos los derechos humanos por la ley. Aquí en el Parlamento Europeo algunos de los países no quieren que la Carta de Derechos, que está siendo objeto de debate en la actualidad, sea aplicable por ley. ¡Qué vergüenza!, les digo a todos ellos. Los derechos humanos deben ser respetados en virtud de la ley en todos los países del mundo. Ése es el objetivo por cuya consecución debemos luchar y trabajar todos. Como ha dicho el Comisario Patten, aún queda mucho por hacer.
Finalmente, si me preguntan: ¿Qué pasa si no hay vida entre las estrellas, qué pasa si somos los únicos en el universo? –cosa que sería horroroso imaginar- les diría: ¿No les parece que tenemos también la obligación de hacer que nuestros hijos se conduzcan bien, antes de dejarles que vayan a poblar otros planetas?"@es12
"Arvoisa puhemies, haluaisin yrittää tarkastella asiaa toisenlaisesta näkökulmasta. Kuten tiedätte, miehittämätön avaruusalus saavutti maanantaina pienen maapähkinänmuotoisen Eros-nimisen asteroidin kiertoradan, joka ei ole kovin kaukana maasta. Valokuvat osoittavat meille, että asteroidilla ei ole elämää, mutta paljon kauempana linnanradallamme on noin 300 miljardia tähteä, joilla on monilla planeettoja. Linnunradan takana on 300 miljardia muuta linnunrataa, joilla on lukemattomia tähtiä ja planeettoja. Siksi on todennäköistä, että siellä on paljon elämää, joka on monissa tapauksissa paljon meitä kehittyneemmällä tasolla.
Kun otetaan huomioon, että ensimmäiset maasta lähetetyt televisio-ohjelmat ovat nyt 50 valovuoden päässä avaruudessa ja vielä kaukana lähimmistä tähdistä, niin kuvitelkaapa minun kanssani, mitä tähdillä elävät ajattelevat meistä, kun he katsovat meitä. Mitä he näkevät? He näkevät kauniin planeetan, joka on täynnä elämää, mutta he näkevät myös, että sen ilmasto on saastunut ja lämpenee jatkuvasti. He näkevät metsien hakkuut ja leviävät autiomaat. Elollisten olentojen joukossa he voivat nähdä monia eläimiä kohdeltavan julmasti ja harvinaisten eläinten olevan häviämässä lopullisesti. Miten he näkevät tällä hetkellä hallitsevan lajin – eli meidät? No, he näkevät, että maapallon luonnonvarat ovat jakautuneet epätasaisesti. He näkevät, että maasta taistellaan, että sairauksia varten on lääkkeitä, mutta ei niissä osissa maailmaa, joissa niitä tarvittaisiin eniten, että on koulukirjoja mutta niitä ei ole lainkaan maailmamme vähiten kehittyneillä alueilla , ja että 50 prosenttia maailman väestöstä ei soita yhtä ainoaa puhelua koko elämänsä aikana.
Mitä he näkevät ihmisten välisistä suhteista? He näkevät meidän tappavan toisiamme. He näkevät meidän rajoittavan toistemme vapauksia. He näkevät loppumattoman sarjan paikallisia sotia. He näkevät, että jotkut lapsistamme riistetään armeijoihin sotilaiksi tai että heitä pidetään prostituoituina tai orjina. He näkevät eriarvoista kohtelua miesten ja naisten, eri-ikäisten ihmisten, vähemmistöjen, eriväristen, erirotuisten, eri uskontokuntiin kuuluvien, siirtolaisten ja jopa naapurien välillä. Tämä kuva on meille kaikille tuttu.
50 vuotta sitten solmittu YK:n ihmisoikeussopimus oli yritys tämän tilanteen korjaamiseksi. Meidän pitäisi suhtautua siihen myönteisesti ja luulenpa, että näin tapahtuukin. Vain Euroopassa ihmisoikeudet on turvattu lailla. Euroopan parlamentissa on jäseniä, jotka eivät halua, että parhaillaan käsiteltävästä perusoikeuskirjasta tulisi lainvoimainen. Minä sanon heille: hävetköön! Ihmisoikeudet olisi turvattava lailla kaikissa maailman maissa. Tämä on päämäärä, johon meidän on pyrittävä. Tehtävää on vielä paljon, kuten komission jäsen Patten sanoi.
Lopuksi, jos kysyisitte minulta: entä jos tähdillä ei olekaan elämää, entä jos olemme yksin? mikä on yhtä pelottava ajatus , vastaisin: ettekö ole sitä mieltä, että me olemme vastuussa myös siitä, että saamme lapsemme käyttäytymään kunnolla, ennen kuin päästämme heidät kansoittamaan muita planeettoja?"@fi5
"Monsieur le Président, je voudrais essayer de donner une perspective différente à cela. Comme vous le savez, un vaisseau sans équipage a été lancé en orbite, lundi, autour d'un astéroïde en forme de cacahuète appelé Eros qui n'est pas très loin de la terre. Des photographies nous montrent qu'il n'y a aucune vie sur cet astéroïde, mais bien plus loin dans notre galaxie, dans la Voie lactée, il existe près de 300 milliards d'étoiles dont beaucoup sont accompagnées de planètes. Au-delà de la Voie lactée, on compte 300 milliards d'autres galaxies comprenant d'innombrables étoiles et planètes. Il est donc probable que de nombreuses vies existent là bas, dont de nombreuses bien plus avancées que nous.
Gardant à l'esprit que les premiers programmes télévisés de la terre ont maintenant dépassé de 50 années lumières, dans l'espace, les étoiles les plus proches, je vous invite à imaginer avec moi ce que les êtres vivants là-bas, dans les étoiles, pensent de nous quand il nous regardent. Que voient-ils ? Ils voient une belle planète, fourmillant de vie, mais dont l'atmosphère est polluée et victime d'un réchauffement. Ils voient des forêts détruites et des déserts qui s'étendent. S'agissant des créatures vivantes, ils peuvent constater que de nombreux animaux sont traités avec cruauté et dont certaines espèces rares disparaissent à jamais. Comment voient-ils l'espèce dominante - à savoir nous ? Et bien, ils voient que les ressources de la planète sont partagées de manière inégale. Ils voient que nous nous battons pour des territoires, que des médicaments permettant de soigner des maladies ne sont pas disponibles dans les parties du monde où ils sont le plus nécessaires, que les zones les moins développées dans le monde ne disposent pas de livres scolaires, que 50 % de la population mondiale ne passe jamais un coup de téléphone de toute leur vie.
Que constatent-ils des relations entre les êtres humains ? Ils nous voient nous entre-tuer. Ils nous voient nous limiter mutuellement nos libertés. Ils voient une série incessante de guerres locales, certains de nos enfants enrôlés dans l'armée en tant que soldats ou soumis à la prostitution ou à l'esclavage. Ils constatent que les hommes et les femmes ne bénéficient pas d'une égalité de traitement, et qu'il en va de même pour les personnes d'âges différents, les minorités, les personnes qui ont une autre couleur de peau, les immigrés, même les voisins. Nous connaissons tous le tableau.
La convention des Nations unies sur les droits de l'homme, il y a 50 ans, cherchait à corriger cela. Nous devons saluer cela - et je pense que nous le faisons. Il n'y a qu'en Europe que les droits de l'homme ont force exécutoire. Ici, au sein du Parlement européen, certains députés ne veulent pas que la charte des droits, qui est actuellement à l'examen, ait force exécutoire. Ils devraient avoir honte d'après moi ! Les droits de l'homme devraient avoir force exécutoire partout dans le monde. C'est là l'objectif auquel nous devons travailler. Il reste encore beaucoup à faire, comme l'a dit le commissaire Patten.
Enfin, si vous me posiez la question suivante : et s'il n'y avait pas de vie dans les étoiles, si nous étions seuls ? - ce qui constitue une réflexion terrifiante - je vous répondrais ceci : ne pensez-vous pas que nous avons quand même la responsabilité de veiller à ce que nos enfants se comportent bien avant de les laisser partir peupler d'autres planètes ?"@fr6
"Signor Presidente, vorrei cercare di inserire la questione in una prospettiva diversa. Come sapete, lunedì un veicolo spaziale senza equipaggio è entrato in orbita intorno a un asteroide a forma di arachide chiamato Eros, non molto lontano dalla Terra. Le fotografie ci mostrano che non c’è vita sull’asteroide, ma a una distanza di gran lunga maggiore nella nostra galassia, la Via Lattea, ci sono circa 300 miliardi di stelle, molte delle quali hanno dei pianeti. Oltre la Via lattea ci sono 300 miliardi di altre galassie con innumerevoli stelle e pianeti. E’ quindi probabile che lassù ci siano molte forme di vita, e che molte di esse siano più avanzate della nostra.
Ricordando che i primi programmi televisivi della Terra sono ora nello spazio a 50 anni luce da noi, ben oltre le stelle più vicine, vi invito a immaginare con me ciò che le forme di vita tra le stelle possono pensare di noi quando ci guardano. Che cosa vedono? Vedono un bellissimo pianeta, pieno di vita, ma vedono che la sua atmosfera è inquinata e surriscaldata. Vedono che le foreste vengono abbattute e i deserti si espandono. Delle creature viventi, possono vedere che molti animali sono trattati con crudeltà e che quelli rari stanno scomparendo per sempre. Come vedono la specie attualmente dominante, cioè noi? Be’, vedono che le risorse del pianeta sono distribuite in modo ineguale. Vedono che si combatte per il territorio, vedono medicine in grado di curare malattie, ma non nelle parti del mondo dove sono più necessarie, libri di scuola, ma non nelle zone meno avanzate del nostro pianeta, dove il 50 percento della popolazione mondiale non fa una telefonata in tutto l’arco della vita.
Come vedono le relazioni tra gli esseri umani? Vedono che ci ammazziamo a vicenda. Vedono che gli uni limitano la libertà degli altri. Vedono una serie interminabile di guerre locali. Vedono alcuni dei nostri bambini chiamati alle armi come soldati, o trattati come prostitute o schiavi. Vedono uomini e donne, individui di età diverse, minoranze, persone con la pelle di un altro colore, persone di razza o religione diverse, immigrati, persino i vicini, subire un trattamento discriminatorio. Conosciamo tutti la situazione.
La Convenzione sui diritti umani delle Nazioni Unite di 50 anni fa è stato un tentativo di correggere la situazione. Dovremmo renderle onore, e penso che lo facciamo. Solo in Europa i diritti umani sono sanciti dalla legge. Qui, in seno al Parlamento europeo, alcuni deputati non vogliono che la Carta dei diritti, attualmente oggetto di discussione, diventi applicabile per legge. Io dico: vergogna! I diritti umani dovrebbero essere sanciti per legge in ogni paese del mondo. Questo è l’obiettivo verso cui dobbiamo tendere. Come ha affermato il Commissario Patten, molto resta da fare.
Infine, se mi chiedeste: E se non ci fosse alcuna forma di vita tra le stelle, e se fossimo soli? – un pensiero che suscita altrettanto turbamento – vi direi: Non pensate forse che abbiamo la responsabilità di adoperarci affinché i nostri figli si comportino correttamente, prima di lasciare che vadano a popolare altri pianeti?"@it9
"Mr President, I would like to try to put a different perspective to this. As you know, on Monday an unmanned spacecraft went into orbit around a peanut-shaped asteroid called Eros which is not very far from earth. Photographs show us that there is no life on the asteroid, but much further out in our galaxy, the Milky Way, there are about 300 billion stars, many with planets. Beyond the Milky Way there are 300 billion other galaxies with countless stars and planets. It is probable, therefore, that there is a lot of life out there, and much of it much more advanced than we are.
Bearing in mind that the first television programmes from earth are now 50 light years out into space way beyond the nearest stars, I invite you to imagine with me what life out there in the stars thinks of us as they look at us. What do they see? They see a beautiful planet, teeming with life, but they see its atmosphere being polluted and warming up. They see forests being cut down and deserts spreading. Of the living creatures, they can see many animals that are treated cruelly, rare ones becoming extinct for ever. How do they see the currently dominant species – that is us? Well, they see the planet's resources being unevenly spread. They see land being fought over, medicine for disease but not in the parts of the world where it is most wanted, books for schools – but not at all in the least-developed areas of our world, 50% of the world's population never making a telephone call in their whole life.
What do they see about the relationships between human beings? They see us killing each other. They see us restricting each other's liberties. They see a never-ending series of local wars. They see some of our children drafted into the army as soldiers, or treated as prostitutes or slaves. They see unequal treatment of men and women, of people of different ages, of minorities, of people of different coloured skins, of races, of beliefs, of immigrants, even neighbours. We all know the picture.
The UN Convention on Human Rights 50 years ago was an attempt to correct this. We should salute it – and I think we do. Only in Europe are human rights enforceable in law. Here in the European Parliament some of the Members do not want the Charter of Rights, which is being discussed at the moment, to become enforceable in law. I say: shame on them! Human rights should be enforceable in law in every country of the world. That is the goal which we have to work towards. Much, as Commissioner Patten said, remains to be done.
Finally, if you asked me: What if there is no life out there among the stars, what if we are alone? – which is an equally awe-inspiring thought – I would say: Do not you think we have a responsibility too to make our children behave properly, before letting them go out to populate other planets?"@lv10
"Mijnheer de Voorzitter, ik zou dit onderwerp graag vanuit een ander perspectief willen benaderen. Zoals u weet, is afgelopen maandag een onbemand ruimtevaartuig gelanceerd. Dit ruimtevaartuig bevindt zich nu, niet al te ver van de aarde, in een baan om een pindavormige asteroïde met de naam Eros. Uit foto's blijkt dat er op die kleine planeet geen leven voorkomt. Op veel grotere afstand in onze Melkweg bevinden zich nog 300 miljard sterren, vaak ook met planeten eromheen. Achter de Melkweg bevinden zich nog eens 300 miljard andere sterrenstelsels met ontelbare sterren en planeten. Het is dan ook waarschijnlijk dat er zich ergens in die onmetelijke ruimte andere levensvormen bevinden die vaak verder in hun ontwikkeling zullen zijn dan wij.
De eerste tv-uitzendingen van de aarde zijn nu al meer dan 50 jaar onderweg in de ruimte en ze zijn de dichtstbijzijnde sterren al lang gepasseerd. Tegen die achtergrond verzoek ik u zich voor te stellen wat de levende wezens in de sterren zouden denken als ze die beelden bekijken. Wat krijgen ze eigenlijk te zien? Ze zien een prachtige planeet waar het krioelt van het leven. Tegelijkertijd zien ze dat de atmosfeer op aarde meer en meer vervuilt en steeds warmer wordt. Ze zien bossen die weggekapt worden en woestijnen die almaar groter worden. Wat de levende wezens betreft, zien ze dieren die wreed behandeld worden en zeldzame diersoorten die voorgoed uitsterven. En welk beeld krijgen ze van de overheersende soort - van de mens? Zij zullen zien dat de hulpbronnen en rijkdommen ongelijk over de planeet verdeeld zijn. Zij zien dat er gevochten wordt om grondgebieden. Zij zien medicijnen tegen ziekte, maar ze zien geen medicijnen in die delen van de wereld waar ze het meest nodig zijn. Ze zien beelden van schoolboeken, maar niet in de minst ontwikkelde gebieden van onze wereld. Vijftig procent van de wereldbevolking zal overigens gedurende hun hele leven geen enkele keer telefoneren.
En welke indruk krijgen ze van de relaties tussen mensen? Zij zien dat wij elkaar vermoorden. Zij zien dat wij elkaar in onze vrijheid beperken. Zij zien een onophoudelijke stroom oorlogen. Zij zien kinderen die als soldaten moeten vechten, of die als prostituees of slaven worden behandeld. Zij zien een ongelijke behandeling van vrouwen en mannen, van mensen van verschillende leeftijden, van minderheden, van mensen met een andere huidskleur, geloofsovertuiging of ander ras, van immigranten en zelfs van buren. Dat soort beelden kennen wij allemaal.
Vijftig jaar geleden probeerde men met het VN-Verdrag inzake de mensenrechten dit beeld te corrigeren. Daar moeten we blij mee zijn - en vermoedelijk is dat ook zo. De mensenrechten zijn alleen in Europa in de wet verankerd. Sommige leden van dit Europees Parlement willen niet dat het thans ter discussie staande Handvest van de grondrechten wetkracht krijgt. Ik vind dat ze zich moeten schamen! De mensenrechten zouden in elk land bij wet vastgelegd moeten worden. Dat is de doelstelling waar we naar moeten streven. Zoals commissaris Patten al eerder heeft opgemerkt, moet er nog veel werk worden verzet.
Als u mij ten slotte zou vragen: “Maar als er nou eens geen leven in die sterrenstelsels bestaat, stel dat we helemaal alleen zijn”? - overigens een gedachte die net zo ontzagwekkend is - dan zou ik antwoorden: “Is het niet onze verantwoordelijkheid om onze kinderen te leren dat ze zich correct moeten gedragen voordat we hen erop uitsturen om andere planeten te bevolken”?"@nl2
"
Senhor Presidente, gostaria de pôr este assunto numa perspectiva diferente. Como sabem, na segundafeira, uma nave espacial não tripulada foi posta em órbita à volta de um asteróide em forma de amendoim chamado Eros, localizado não muito longe da Terra. As fotografias mostram que não há vida nesse asteróide, mas numa parte muito mais distante da nossa galáxia, a Via Láctea, há cerca de 300 mil milhões de estrelas, muitas delas com planetas. Para lá da Via Láctea, há 300 mil milhões de outras galáxias, com uma infinidade de estrelas e planetas. É provável, portanto, que haja aí muitas formas de vida, muitas delas bastante mais avançadas do que nós.
Atendendo a que os primeiros programas de televisão emitidos da Terra se encontram agora a 50 anosluz para além das estrelas mais próximas, tentemos imaginar o que é que as formas de vida existentes lá longe, nas estrelas, pensarão ao observarnos. O que é que vêem? Vêem um planeta belíssimo, a fervilhar de vida, mas vêem a sua atmosfera a ser poluída e a aquecer. Vêem florestas a ser abatidas e desertos a alastrar. Quanto aos seres vivos, vêem que muitos animais são tratados com crueldade, e que algumas espécies raras se extinguiram para sempre. O que é que pensarão da espécie actualmente dominante – ou seja, de nós? Bem, verão que os recursos do planeta estão desigualmente distribuídos. Vêem guerras pela conquista de territórios, medicamentos para curar doenças mas não nas partes do mundo onde são mais necessários, livros para as escolas, mas nenhuns nas regiões menos desenvolvidas do nosso mundo, e vêem que 50% da população do mundo não chega a fazer uma única chamada telefónica em toda a sua vida.
O que é que vêem ao nível das relações entre seres humanos? Vêemnos matarmonos uns aos outros. Vêemnos cercear as liberdades uns dos outros. Vêem uma quantidade interminável de guerras locais. Vêem algumas das nossas crianças serem recrutadas como soldados para os exércitos, ou tratadas como prostitutas ou escravas. Vêem a desigualdade de tratamento entre homens e mulheres, entre pessoas de idades diferentes, das minorias, das pessoas com uma cor de pele, raça ou religião diferente, dos imigrantes e até dos vizinhos. Todos conhecemos o panorama.
A Convenção sobre os Direitos do Homem das Nações Unidas, que entrou em vigor há 50 anos, foi uma tentativa de corrigir esta situação. Devíamos saudála – e creio que o fazemos. Só na Europa é que os direitos do Homem são exequíveis por força da lei. Há alguns deputados nesta assembleia que não querem que a Carta dos Direitos, que está neste momento a ser discutida, se torne exequível por força da lei. A esses deputados digo: deviam ter vergonha! Os direitos humanos deviam ser exequíveis por força da lei em todos os países do mundo. É no sentido desse objectivo que devemos caminhar. Tal como disse o senhor Comissário Patten, há muito ainda a fazer.
Por último, se me perguntassem: e se não houver vida lá longe nas estrelas? E se estamos sozinhos? E esta é uma ideia igualmente atemorizante. A essas pessoas responderia: não vos parece que também temos a responsabilidade de obrigar os nossos filhos a comportaremse correctamente, antes de os deixarmos partir para povoar outros planetas?"@pt11
"Herr talman! Jag skulle vilja försöka anlägga ett annorlunda perspektiv på detta ämne. Som ni känner till gick i måndags en obemannad luftfarkost in i omloppsbana runt en jordnötsformad asteroid med namnet Eros, som inte är särskilt avlägsen från jorden. Fotografier visar oss att det inte finns något liv på asteroiden, men mycket längre ut i vår galax, Vintergatan, finns det omkring 300 miljarder stjärnor, många med planeter. Bortanför Vintergatan finns det omkring 300 miljarder andra galaxer, med oräkneliga stjärnor och planeter. Det är därför troligt att det finns mängder av liv där ute, som är mycket mer avancerat än vad vi är.
Med tanke på att de första televisionsprogrammen från jorden nu befinner sig 50 ljusår ut i rymden, långt bortom de närmaste stjärnorna, ber jag er att tillsammans med mig föreställa er vad livet där ute tänker om oss när de betraktar oss. Vad ser de? De ser en vacker planet som sprudlar av liv, men de ser dess atmosfär förorenas och värmas upp. De ser dess skogar huggas ned och öknar spridas ut sig. Av varelserna kan de se många djur som behandlas grymt, ovanliga arter som utrotas för alltid. Hur ser de på den just nu dominerande arten – det vill säga på oss? Ja, de ser planetens resurser vara ojämnt fördelade. De ser krig över landområden, medicin mot sjukdomar, men inte i de delar av världen där den bäst behövs, skolböcker – men inte överhuvudtaget i de minst utvecklade områdena av vår värld, 50 procent av världens befolkning ringer aldrig ett telefonsamtal under hela sitt liv.
Vad ser de när de betraktar förhållandet mellan människorna? De ser oss döda varandra. De ser oss begränsa varandras friheter. De ser en oändlig rad av lokala krig. De ser några av våra barn värvas till armén som soldater eller utnyttjas som prostituerade eller som slavar. De ser en ojämlik behandling av män och kvinnor, av människor av olika ålder, av minoriteter, av människor med olika hudfärg, av raser, av religionsanhängare, av invandrare, till och med av grannar. Vi känner alla till bilden.
FN:s konvention om mänskliga rättigheter för 50 år sedan var ett försök att rätta till detta. Vi bör hedra det – och jag tycker att vi gör det. Det är bara i Europa som de mänskliga rättigheterna är lagligt bindande. Det finns här i Europaparlamentet vissa ledamöter som inte vill att stadgan om rättigheter, som diskuteras för närvarande, skall bli lagligt bindande. Jag säger: Fy skäms på er! De mänskliga rättigheterna borde vara lagligt bindande i alla världens länder. Det är det målet som vi måste arbeta mot. Mycket återstår, som kommissionär Patten sade, att göra.
Avslutningsvis, om ni frågade mig: Tänk om det inte finns något liv där ute bland stjärnorna, tänk om vi är ensamma? – vilket är en lika respektingivande tanke -, skulle jag svara: Tycker ni inte att vi har ett ansvar att lära våra barn att uppföra sig väl, innan vi låter dem ge sig i väg för att befolka andra planeter?"@sv13
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
"Newton Dunn (PPE-DE )."10,3,12
|
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples