Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2000-02-15-Speech-2-275"
| Predicate | Value (sorted: default) |
|---|---|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.20000215.11.2-275"4
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:speaker | |
| lpv:spoken text |
"Señor Presidente, la situación de las aguas dulces en Europa no es tan grave como en otras partes del mundo pero, en términos generales, es un hecho constatado que la demanda de agua no ha dejado de crecer y la calidad de disminuir.
A esto habría que añadir los problemas de contaminación de las aguas que aquejan a los posibles nuevos Estados miembros del Este. Por cierto, se acaba de romper una balsa con cianuro en Rumania amenazando acuíferos que abastecen a la población de Yugoslavia. Tengo entendido que la Sra. Wallström, a quien agradezco mucho su presencia esta noche, va a hacer una visita a la zona.
Creo que ningún país, ningún gobierno y, desde luego, ningún miembro de este Parlamento puede dejar de reconocer la necesidad de esta directiva para acabar con la fragmentación actual de la política de aguas y facilitar la puesta en marcha de un programa de medidas específicas para cada cuenca hidrográfica. La gestación ha sido difícil y compleja, los intereses en juego múltiples y las opiniones están divididas.
No me cabe duda de que la ponente en esta legislatura, la Sra. Lienemann, ha dedicado gran esfuerzo y dedicación a conciliar y reconciliar posturas, y lo ha logrado en una importante medida. Sin embargo, conocer y valorar justamente todas las situaciones y expectativas es tarea poco menos que imposible.
Pertenezco a un país cuya mitad sur se asoma al Mediterráneo y en el que la disponibilidad de agua responde históricamente a los caprichos de una climatología voluble y a una difícil conformación del terreno. La región mediterránea ha tenido que luchar por su desarrollo tratando de superar esta adversidad siglo a siglo, año a año, día a día hasta hoy mismo. Por eso, nos parece esencial la aplicación práctica que hace la directiva de la obligación recogida en el artículo 164 del Tratado relativa a que la legislación comunitaria tenga en cuenta la diversidad de sus regiones. Precisamente en aplicación de este principio, la delegación española del Partido Popular Europeo se opondrá a las enmiendas 4 -considerando 21-, 13 y 49 -artículo 11, letra d)-, ya que suponen una grave limitación para un área de gestión exclusiva de los Estados miembros como es la regulación de sus recursos hídricos.
Sería muy difícil que la Comunidad pudiera llegar a determinar las condiciones para su regulación en las diferentes regiones, dados los diferentes equilibrios internos que están siempre en juego y que requieren en todo caso un conocimiento profundo de las distintas zonas e intereses afectados.
Asimismo, rechazamos las enmiendas que pretenden incorporar el coste íntegro del agua para el año 2010. Indudablemente, debemos fijar unos precios del agua que incentiven su uso eficiente pero que, al mismo tiempo, permitan mantener la competitividad de los sectores productivos en las regiones más desfavorecidas y no impidan su legítimo desarrollo.
Quiero, por último, referirme a las enmiendas relativas a sustancias peligrosas que establecen que hay que llegar a un grado de contaminación cero o cercano a cero. Todavía no se ha descubierto el grado de contaminación cero de ninguna actividad humana.
Señoras y señores, haríamos un mal servicio en general a los objetivos de esta importante directiva si no somos capaces de dotarla de la necesaria flexibilidad y adaptabilidad para garantizar su cumplimiento. Espero que, una vez más, este Parlamento vote con sentido de la realidad y respeto al principio de subsidiariedad, buscando un adecuado equilibrio entre los objetivos ambientales y las consideraciones económicas y sociales, los tres elementos esenciales para lograr el desarrollo sostenible que tanto deseamos todos."@es12
|
| lpv:spokenAs | |
| lpv:translated text |
"(
Hr. formand, ferskvandssituationen i Europa er ikke så alvorlig som i andre dele af verden, men generelt set er det en kendsgerning, at efterspørgselen efter vand løbende er steget, og kvaliteten faldet.
Dertil skal føjes problemerne med forurening af vand, som plager de mulige nye medlemsstater fra Østeuropa. Der er i øvrigt lige gået hul på et reservoir med cyanid i Rumænien, som truer de akviferer, der forsyner Jugoslaviens befolkning med vand. Jeg har forstået, at fru Wallström, som jeg takker meget for hendes tilstedeværelse i aften, vil besøge området.
Jeg tror ikke, at noget land, nogen regering og naturligvis noget medlem af Parlamentet kan nægte, at der er behov for dette direktiv for at gøre en ende på den nuværende opdeling af vandpolitikken og fremme iværksættelsen af et program med specifikke foranstaltninger for hvert enkelt vandløbsopland. Forberedelsen har været vanskelig og omfattende, der er mange interesser på spil, og meningerne er delte.
Jeg er ikke i tvivl om, at ordføreren i denne valgperiode, fru Lienemann, har gjort en stor indsats for og lagt et stort arbejde i at forene og genforene holdninger, og det har hun i stort omfang opnået. Men det er en næsten umulig opgave at kende og retfærdigt vurdere alle situationer og forventninger.
Jeg er fra et land, hvis sydlige halvdel stikker op af Middelhavet, og hvor vandressourcerne historisk set afhænger af et ustadigt klimas luner og af terrænets vanskelige struktur. Middelhavsområdet har måttet kæmpe for sin udvikling ved at forsøge på at overvinde disse genvordigheder århundrede efter århundrede, år efter år, dag efter dag frem til i dag. Derfor mener vi, at direktivets praktiske anvendelse af forpligtelsen i traktatens artikel 164 om, at fællesskabslovgivningen skal tage hensyn til de forskelligartede forhold i områderne, er væsentlig. Under henvisning til netop dette princip modsætter den spanske delegation i Det Europæiske Folkepartis Gruppe sig ændringsforslag 4 - betragtning 21 - 13 og 49 - artikel 11, litra d - da de udgør en alvorlig begrænsning for et område, hvorpå medlemsstaterne har enekompetence, nemlig i forbindelse med reguleringen af deres vandressourcer.
Det ville være meget problematisk, hvis Fællesskabet kunne komme til at bestemme betingelserne for vandets regulering i de forskellige områder på grund af de forskellige interne balancer, der altid er på spil, og som under alle omstændigheder kræver et dybtgående kendskab til de forskellige områder og berørte interesser.
Vi afviser ligeledes de ændringsforslag, der har til formål at inkorporere alle omkostninger til vand inden 2010. Der er ingen tvivl om, at vi skal fastsætte nogle vandpriser, der tilskynder til effektiv anvendelse, men som samtidig gør det muligt for de produktive sektorer i de mest ugunstigt stillede regioner at bibeholde konkurrenceevnen og ikke forhindrer deres berettigede udvikling.
Til sidst vil jeg nævne de ændringsforslag vedrørende farlige stoffer, hvori det fastlægges, at forureningsgraden skal nå ned på nul eller tæt på nul. Man har endnu ikke fundet en forureningsgrad på nul i forbindelse med nogen form for menneskelig aktivitet.
Mine damer og herrer, vi ville generelt gøre målene med dette vigtige direktiv en bjørnetjeneste, hvis vi ikke er i stand til at give det den nødvendige fleksibilitet og tilpasningsevne for at sikre dets gennemførelse. Jeg håber, at Parlamentet igen stemmer med sans for realiteterne og respekt for subsidiaritetsprincippet i bestræbelserne på at finde en passende balance mellem de miljømæssige mål og de økonomiske og sociale hensyn, de tre elementer, der er afgørende for at opnå den bæredygtige udvikling, som vi alle sammen stræber efter."@da1
"Herr Präsident! Die Situation der Süßwassergewässer in Europa ist nicht so schwerwiegend wie in anderen Teilen der Welt, aber generell ist erwiesen, daß der Wasserbedarf immer weiter wächst, während die Qualität ständig abnimmt.
Dazu kommen eigentlich noch die Probleme der Gewässerverschmutzung, unter denen die möglichen neuen Mitgliedstaaten des Ostens leiden. Gerade ist in Rumänien ein Becken mit Zyanid gebrochen und bedroht die wasserführenden Schichten, die die Bevölkerung von Jugoslawien versorgen. Soweit ich weiß, wird Frau Wallström, der ich für ihre Anwesenheit heute abend sehr danke, das Gebiet besuchen.
Ich glaube, kein Land, keine Regierung und natürlich kein Mitglied dieses Parlaments können umhin, die Notwendigkeit dieser Richtlinie anzuerkennen, um mit der gegenwärtigen Zersplitterung der Wasserpolitik Schluß zu machen und die Inangriffnahme eines Programms spezifischer Maßnahmen für jedes Wassereinzugsgebiet zu ermöglichen. Die Geburt war schwierig und kompliziert, die auf dem Spiel stehenden Interessen sind vielfältig, und die Meinungen sind geteilt.
Ich habe keinen Zweifel daran, daß die Berichterstatterin in dieser Wahlperiode, Frau Lienemann, große Anstrengungen aufgewendet hat, zwischen Standpunkten zu vermitteln und zu versöhnen, und es ist ihr in einem bedeutenden Maß gelungen. Aber alle Situationen und Erwartungen zu kennen und genau zu bewerten, ist eine fast unmögliche Aufgabe.
Ich komme aus einem Land, dessen südliche Hälfte sich zum Mittelmeer hin erstreckt und in der die Verfügbarkeit des Wassers historisch den Launen eines unsteten Klimas und einer schwierigen Geländegestalt gehorcht. Die Mittelmeerregion mußte Jahrhundert für Jahrhundert, Jahr für Jahr und Tag für Tag bis heute um ihre Entwicklung kämpfen und diese Widrigkeit zu überwinden suchen. Deshalb scheint uns die praktische Anwendung der in Artikel 164 des Vertrags aufgenommenen Verpflichtung, daß die Gesetzgebung der Gemeinschaft die Vielfalt ihrer Regionen berücksichtigen muß, durch die Richtlinie wesentlich zu sein. Gerade in Anwendung dieses Prinzips wird sich die spanische Delegation der Europäischen Volkspartei den Abänderungsanträgen 4 – Erwägung 21 –, 13 und 49 – Artikel 11, Buchstabe d) – widersetzen, weil sie eine schwerwiegende Einschränkung in einem Bereich wie der Regelung der Wasserressourcen bedeuten, der der ausschließlichen Verwaltung durch die Mitgliedstaaten unterliegt.
Es wäre angesichts der unterschiedlichen internen Gleichgewichte, die immer auf dem Spiel stehen und die in jedem Fall eine eingehende Kenntnis der verschiedenen Zonen und betroffenen Interessen erfordern, sehr schwierig, wenn die Gemeinschaft die Bedingungen für ihre Regelung in den verschiedenen Regionen festlegen würde.
Wir lehnen ebenso die Abänderungsanträge ab, die darauf abzielen, die vollständigen Kosten des Wassers für das Jahr 2010 auf die Preise umzulegen. Ohne Zweifel müssen wir Wasserpreise festlegen, die einen Anreiz für eine effiziente Nutzung schaffen, die es aber gleichzeitig erlauben, die Wettbewerbsfähigkeit der produktiven Sektoren in den am stärksten benachteiligten Regionen aufrechtzuerhalten, und ihre legitime Entwicklung nicht verhindern.
Ich möchte zum Schluß die Abänderungsanträge in bezug auf gefährliche Stoffe ansprechen, in denen festgelegt wird, daß ein Verschmutzungsgrad von Null oder nahe Null erreicht werden muß. Bisher ist noch bei keiner menschlichen Aktivität der Verschmutzungsgrad Null festgestellt worden.
Wir würden den Zielen dieser bedeutsamen Richtlinie einen schlechten Dienst erweisen, wenn wir nicht in der Lage sind, sie mit der erforderlichen Flexibilität und Anpassungsfähigkeit auszustatten, um ihre Einhaltung zu gewährleisten. Ich hoffe, daß dieses Parlament einmal mehr mit Realitätssinn und Achtung vor dem Subsidiaritätsprinzip abstimmt, indem es sich um ein angemessenes Gleichgewicht zwischen den Zielen des Umweltschutzes und den wirtschaftlichen und sozialen Erwägungen bemüht, den drei wesentlichen Elementen zur Erreichung einer nachhaltigen Entwicklung, die wir alle so sehr wünschen."@de7
"Κύριε Πρόεδρε, η κατάσταση του γλυκού νερού στην Ευρώπη δεν είναι τόσο σοβαρή όσο σε άλλα μέρη του κόσμου, αλλά σε γενικές γραμμές έχει διαπιστωθεί ότι η ζήτηση του νερού αυξάνεται συνεχώς, ενώ η ποιότητά του υποβαθμίζεται.
Σε αυτό το πρόβλημα θα πρέπει να προστεθεί και εκείνο της ρύπανσης των υδάτων που πλήττει τα πιθανά νέα κράτη μέλη της Ανατολικής Ευρώπης. Πρόσφατα εξάλλου έσπασε μια δεξαμενή με κυάνιο στη Ρουμανία, απειλώντας υδροφόρους ορίζοντες που εφοδιάζουν την Γιουγκοσλαβία. Απ’ όσο γνωρίζω, η κυρία Wallström, την οποία χαιρετίζω για την παρουσία της απόψε, θα επισκεφθεί την περιοχή.
Πιστεύω ότι καμία χώρα, καμία κυβέρνηση και βέβαια κανένας βουλευτής αυτού του Σώματος δεν μπορεί να μην αναγνωρίσει την αναγκαιότητα αυτής της οδηγίας, προκειμένου να σταματήσει ο σημερινός κατακερματισμός της πολιτικής των υδάτων και να διευκολυνθεί η έναρξη λειτουργίας ενός προγράμματος συγκεκριμένων μέτρων για κάθε υδρογεωλογική λεκάνη. Η κυοφορία υπήρξε δύσκολη και περίπλοκη, τα συμφέροντα που εμπλέκονται είναι ποικίλα και οι γνώμες διιστάμενες.
Δεν έχω καμία αμφιβολία ότι η εισηγήτρια αυτής της κοινοβουλευτικής περιόδου, η κυρία Leinemann, έχει καταβάλει μεγάλη προσπάθεια για να συμβιβάσει και να ξανασυμβιβάσει θέσεις, και το πέτυχε σε σημαντικό βαθμό. Βέβαια, το να γνωρίζει και να αξιολογεί κανείς σωστά όλες τις καταστάσεις και τις προσδοκίες είναι ένα έργο σχεδόν αδύνατο.
Ανήκω σε μια χώρα το νότιο τμήμα της οποίας βρέχεται από τη Μεσόγειο και στο οποίο η διαθεσιμότητα των υδάτων συνδέεται ιστορικά με τις ιδιομορφίες μιας ευμετάβλητης κλιματολογικής κατάστασης και μιας δύσκολης εδαφικής διαμόρφωσης. Η περιοχή της Μεσογείου αναγκάστηκε να αγωνιστεί για την ανάπτυξή της, προσπαθώντας να ξεπεράσει αυτές τις αντιξοότητες αιώνα με τον αιώνα, χρόνο με τον χρόνο, μέρα με την ημέρα, μέχρι και σήμερα ακόμη. Γι’αυτό πιστεύουμε ότι είναι ουσιαστική η πρακτική εφαρμογή που ορίζει η οδηγία, όσον αφορά την υποχρέωση που περιλαμβάνεται στο άρθρο 164 της Συνθήκης, το οποίο προβλέπει ότι η κοινοτική νομοθεσία πρέπει να λαμβάνει υπόψη τη διαφορετικότητα των περιφερειών της. Ακριβώς σχετικά με την εφαρμογή αυτής της αρχής, η ισπανική αντιπροσωπεία του Ευρωπαϊκού Λαϊκού Κόμματος θα καταψηφίσει τις τροπολογίες 4 – αιτιολογική σκέψη 21 – 13 και 49 – άρθρο 11, σημείο δ) – δεδομένου ότι συνεπάγονται σοβαρό περιορισμό ενός τομέα διαχείρισης που εμπίπτει αποκλειστικά στην αρμοδιότητα των κρατών μελών, της ρύθμισης δηλαδή των υδάτινών τους πόρων.
Θα είναι πολύ δύσκολο για την Επιτροπή να κατορθώσει να καθορίσει τις προϋποθέσεις για τη ρύθμισή τους στις διάφορες περιφέρειες, λαμβάνοντας υπόψη τις διαφορετικές εσωτερικές ισορροπίες που πάντοτε επεισέρχονται και που απαιτούν σε κάθε περίπτωση βαθιά γνώση των διαφορετικών περιοχών και των θιγόμενων συμφερόντων.
Επιπλέον, απορρίπτουμε τις τροπολογίες που αποσκοπούν στην πλήρη ενσωμάτωση του κόστους των υδάτων για το έτος 2010. Αναμφισβήτητα πρέπει να καθορίσουμε τιμές του ύδατος που να παρέχουν στους χρήστες κίνητρα για αποτελεσματική χρήση του, αλλά παράλληλα να επιτρέπουν τη διατήρηση της ανταγωνιστικότητας των παραγωγικών τομέων των περιοχών που βρίσκονται στη μειονεκτικότερη θέση και να μην εμποδίζουν τη θεμιτή ανάπτυξή τους.
Θα ήθελα, τέλος, να αναφερθώ στις τροπολογίες σχετικά με τις επικίνδυνες ουσίες, για τις οποίες ορίζεται ότι πρέπει να φθάσουν σε μηδενικά ή σχεδόν μηδενικά επίπεδα ρύπανσης. Ακόμη δεν έχουν ανακαλυφθεί μηδενικά επίπεδα ρύπανσης για καμία δραστηριότητα του ανθρώπου.
Κυρίες και κύριοι, δεν θα εξυπηρετούσαμε καθόλου τους γενικότερους στόχους αυτής της σημαντικής οδηγίας αν δεν είμαστε ικανοί να της προσδώσουμε την απαραίτητη ευελιξία και προσαρμοστικότητα, ώστε να διασφαλίσουμε την τήρησή της. Ελπίζω ότι για μια ακόμη φορά το Ευρωπαϊκό Κοινοβούλιο θα ψηφίσει έχοντας συνείδηση της πραγματικότητας και με σεβασμό στην αρχή της επικουρικότητας, επιζητώντας μια σωστή ισορροπία ανάμεσα στους περιβαλλοντικούς στόχους και στους οικονομικούς και κοινωνικούς προβληματισμούς, τα τρία κύρια στοιχεία για την επίτευξη της αειφόρου ανάπτυξης που τόσο επιθυμούμε όλοι."@el8
"Mr President, the situation regarding fresh water in Europe is not as serious as in other parts of the world but, in general terms, it is a fact that the demand for water has continued to grow and its quality has continued to decrease.
To this we must add the water pollution problems which afflict the potential new Member States in the East. In fact, a reservoir containing cyanide has just burst its banks in Romania, threatening aquifers which supply the population of Yugoslavia. I understand that Mrs Wallström, whose presence here tonight I appreciate, is going to visit the area.
I believe that no country, no government and, of course, no member of this Parliament can fail to recognise the need for this directive in order to end the current fragmentation of water policy and facilitate the implementation of a programme of specific measures for each river basin. The development of this directive has been difficult and complex, involving diverse interests and divided opinions.
I have no doubt that the rapporteur for this legislature, Mrs Lienemann, has made great efforts and shown great dedication in reconciling positions, and has succeeded to a large extent. However, it is almost impossible to understand and correctly assess all the different situations and expectations.
I come from a country whose southern half is on the Mediterranean and the availability of water historically depends on the whims of an unpredictable climate and a difficult terrain. The Mediterranean region has had to fight for its development by trying to overcome this adversity, century after century, year after year, day after day, and is still doing so today. Therefore, it seems essential to us that the directive complies, in practice, with the obligation laid down in article 164 of the Treaty on the need for Community legislation to take account of the diversity of its regions. In accordance with this principle, the Spanish delegation of the European People’s Party will oppose Amendments Nos 4 (Recital 21), 13 and 49 (Article 11(d)), since they imply a serious limitation in an area of management exclusive to the Member States, that is, the regulation of water resources.
It would be very difficult for the Community to determine the conditions for the regulation of water in the different regions, given the different internal balances which are always in play and which require profound knowledge of the different areas and the relevant interests.
We also reject the amendments which aim to incorporate the integral cost of water for 2010. We must clearly set water prices which promote its efficient use but which, at the same time, safeguard the competitivity of the producing industries in the less-favoured regions and do not hinder their legitimate development.
I would lastly like to refer to the amendments on dangerous substances which establish that we must achieve a zero, or close to zero, degree of pollution. In no field of human activity have we ever discovered a zero degree of pollution.
We will be doing a general disservice to the objectives of this important directive if we are not able to provide it with the necessary flexibility and adaptability to guarantee compliance with its provisions. I hope that, once again, this House will vote with a sense of reality and respect for the principle of subsidiarity, seeking a suitable balance between the environmental objectives and economic and social considerations, the three essential elements in achieving the sustainable development which we all wish to see so much."@en3
"Arvoisa puhemies, makeiden vesien tilanne Euroopassa ei ole niin vakava kuin muualla maailmassa, mutta yleisesti ottaen on selvä tosiasia, että veden kysyntä ei ole lakannut kasvamasta ja laatu heikkenemästä.
Tähän pitäisi vielä lisätä vesien saasteongelmat, jotka vaivaavat mahdollisia uusia itäeurooppalaisia jäsenvaltioita. Sivumennen sanoen, Romaniassa rikkoutui juuri syanidiallas, joka uhkaa aiheuttaa vahinkoa niille pohjavesille, joista Jugoslavian väestö on riippuvainen. Ymmärtääkseni Wallström, jonka läsnäolosta olen tänä iltana hyvin kiitollinen, aikoo vierailla tuolla alueella.
Uskon, että jokainen maa, jokainen hallitus ja tietysti jokainen parlamentin jäsen tunnustaa tämän direktiivin tarpeellisuuden vesipolitiikan tämänhetkisen pirstaloitumisen lopettamiseksi ja edistää erityistoimenpideohjelman käynnistämistä jokaista valuma-aluetta varten. Asioiden hoito on ollut vaikeaa ja monimutkaista, etunäkökulmat monilukuisia ja mielipiteet ovat jakautuneet.
Minulla ei ole epäilystäkään siitä, etteikö tämän vaalikauden esittelijä Lienemann olisi suurin ponnistuksin ja antaumuksellisesti sovitellut erimielisyyksiä ja neuvotellut sopimuksia, ja hän on onnistunut siinä merkittävästi. Kuitenkin kaikkien tilanteiden oikeudenmukainen tunteminen ja arvioiminen on lähes mahdoton tehtävä.
Olen kotoisin maasta, jonka eteläinen puolisko sijaitsee Välimeren rannalla ja jossa jo menneinä aikoina veden saatavuus on ollut riippuvaista epävakaisesta ilmastosta ja maaperän hankalasta rakenteesta. Välimeren alueen on pitänyt taistella kehityksensä puolesta ja yrittää voittaa nämä vastoinkäymiset vuosisadasta toiseen, vuodesta toiseen, päivästä toiseen aivan näihin päiviin asti. Meidän mielestämme on tämän vuoksi olennaista, että direktiivissä sovelletaan käytännössä sitä perustamissopimuksen 164 artiklan velvoitetta, jonka mukaan yhteisön lainsäädännön tulee ottaa huomioon alueiden erilaisuus. Juuri tämän periaatteen soveltamisen osalta Euroopan kansanpuolueen espanjalainen ryhmä tulee vastustamaan tarkistuksia 4 - johdantolause 21 -, 13 ja 49 - 11 artikla, d alakohta -, koska ne edellyttävät vakavia rajoituksia sellaiselle jäsenvaltioiden yksinomaiselle hallinnonalalle, kuten vesivarojen sääntely.
Euroopan yhteisön olisi hyvin vaikeaa määritellä vesivarojen sääntelyn ehtoja eri alueilla, sillä alueilla vallitsevat erilaiset sisäiset tasapainot, jotka ovat aina vaarassa ja jotka vaativat joka tapauksessa erilaisten alueiden ja eturyhmien hyvää tuntemusta.
Samoin hylkäämme tarkistukset, jotka pyrkivät yhdistämään veden kokonaiskustannukset vuoteen 2010 mennessä. Meidän täytyy epäilemättä määrätä sellaiset veden hinnat, jotka kannustavat veden tehokkaaseen käyttöön, mutta jotka samalla sallivat epäsuotuisimpien alueiden tuotantosektorien kilpailukyvyn säilymisen eivätkä estä niiden todellista kehitystä.
Haluan lopuksi viitata vaarallisia aineita koskeviin tarkistuksiin, joiden mukaan saastuttamisessa on saavutettava nollataso tai lähes nollataso. Toistaiseksi missään ihmisen toiminnassa ei ole saavutettu saastuttamisen nollatasoa.
Hyvät parlamentin jäsenet, yleisesti tekisimme karhunpalveluksen tämän tärkeän direktiivin tavoitteille, jos emme voisi tehdä siitä tarpeellisen joustavaa ja sovellettavaa, jotta sen täytäntöönpano voitaisiin taata. Toivon vielä kerran, että parlamentti äänestäisi realistisesti ja läheisyysperiaatetta kunnioittaen, ja että se etsisi sopivan tasapainon ympäristötavoitteiden ja taloudellisten ja sosiaalisten näkökulmien välille. Nämä kolme osa-aluetta ovat olennaisia kestävän kehityksen saavuttamisessa, jota kaikki kovasti toivomme."@fi5
"Monsieur le Président, la situation des eaux douces en Europe n'est pas aussi grave que dans d'autres parties du monde mais, en termes généraux, il est un fait que la demande d'eau n'a cessé de croître et la qualité, de diminuer.
Il faut ajouter à cela les problèmes de pollution des eaux qui frappent les éventuels nouveaux États membres de l'Est. Une cuve contenant du cyanure ne vient-elle pas de se rompre en Roumanie, menaçant les nappes aquifères qui approvisionnent la population de Yougoslavie ? J'ai compris que Mme Wallström, que je remercie beaucoup pour sa présence ce soir, va se rendre dans la région.
Je crois qu'aucun pays, aucun gouvernement et, bien sûr, aucun membre de ce Parlement ne peut nier la nécessité de cette directive pour mettre un terme à la fragmentation caractérisant actuellement la politique sur l'eau et faciliter la mise en marche d'un programme de mesures spécifiques à chaque bassin hydrographique. La gestation a été difficile et complexe, les intérêts en jeu sont multiples et les opinions, partagées.
Je ne doute pas que le rapporteur dans cette législature, Mme Lienemann, ait consenti un gros effort et beaucoup de temps à concilier et réconcilier les positions et elle y est parvenue en grande partie. Néanmoins, connaître et évaluer correctement toutes les situations et perspectives est une tâche quasiment impossible.
Je viens d'un pays dont la moitié sud se penche sur la Méditerranée et où la disponibilité de l'eau répond historiquement aux caprices d'un climat changeant et à une configuration difficile du terrain. La région méditerranéenne a dû se battre pour son développement en tentant de surmonter cette adversité siècle après siècle, année après année et jour après jour jusqu'à aujourd'hui. C'est pourquoi l'application pratique que fait la directive de l'obligation, reprise dans l'article 164 du Traité, selon laquelle la législation communautaire doit tenir compte de la diversité de ses régions, nous semble essentielle. Précisément en application de ce principe, la délégation espagnole du parti populaire européen s'opposera aux amendements 4 (considérant 21), 13 et 49 (article 11, lettre d) car ils impliquent une grave limitation dans un domaine de gestion exclusive des États membres comme la réglementation de leurs ressources hydriques.
La Communauté pourrait très difficilement arriver à déterminer les conditions de sa réglementation dans les différentes régions, étant donné les différents équilibres internes qui sont toujours en jeu et qui requièrent en tout cas une connaissance approfondie des différentes zones et intérêts concernés.
De même, nous rejetons les amendements qui visent à inclure le coût total de l'eau pour 2010. Nous devons incontestablement fixer des prix de l'eau qui encouragent son utilisation efficace mais qui, en même temps, permettent de conserver la compétitivité des secteurs de production dans les régions les plus défavorisées et qui n'empêchent pas leur développement légitime.
Pour terminer, je tiens à parler des amendements concernant les substances dangereuses selon lesquels il faut parvenir à un niveau de pollution zéro ou proche de zéro. Nous n'avons encore découvert le niveau de pollution zéro pour aucune activité humaine.
Mesdames et Messieurs les Députés, nous rendrions un mauvais service en général aux objectifs de cette importante directive si nous ne sommes pas capables de la doter de la flexibilité nécessaire et de l'adaptabilité pour garantir son exécution. J'espère que ce Parlement votera une fois de plus avec réalisme et en respectant le principe de subsidiarité, en recherchant un équilibre adéquat entre les objectifs environnementaux et les considérations économiques et sociales, les trois éléments essentiels pour atteindre le développement durable que nous souhaitons tous tellement."@fr6
"Signor Presidente, la situazione delle acque dolci in Europa non è grave come in altre parti del mondo. I fatti dimostrano tuttavia che, se la domanda di acqua è costantemente aumentata, la qualità di tale risorsa è, al contrario, diminuita.
A ciò bisognerebbe aggiungere i problemi relativi all’inquinamento idrico nei potenziali nuovi Stati membri dell’Europa orientale, nonché la recente rottura, in Romania, di un bacino di decantazione contenente cianuro, disastro che ora potrebbe coinvolgere le condotte di acqua che approvvigionano la popolazione iugoslava. Ho inteso che il Commissario signora Wallström, che ringrazio per essere presente questa sera, si recherà in visita nella zona.
Ritengo che nessun paese, nessun governo e, naturalmente, nessun membro del Parlamento possa rifiutarsi di riconoscere che tale direttiva è indispensabile per porre termine all’attuale frammentazione della politica delle acque, nonché per agevolare l’avvio di un programma che preveda misure specifiche per ciascun bacino idrografico. L’elaborazione è stata difficile e complessa, gli interessi in gioco molteplici e le opinioni divergenti.
Non vi è dubbio che la onorevole Lienemann, relatrice nella presente legislatura, ha profuso grandi sforzi e impegno per tentare di conciliare e riconciliare le posizioni, raggiungendo in larga misura il proprio obiettivo. E’ tuttavia pressoché impossibile conoscere e valutare equamente tutte le situazioni e le aspettative.
Provengo da un paese la cui metà meridionale si affaccia sul Mediterraneo, un paese nel quale la disponibilità di acqua è da sempre legata ai capricci di una climatologia volubile e ad una complessa conformazione del terreno. Secolo dopo secolo, anno dopo anno, giorno dopo giorno, fino ad oggi, la regione mediterranea ha dovuto lottare contro tale avversità per potersi sviluppare. Ecco perché ci sembra importantissimo che tale direttiva ribadisca l’obbligo sancito nell’articolo 164 del Trattato che impone alla legislazione comunitaria di tener conto della diversità delle sue regioni. Al fine di vedere applicato tale principio, la delegazione spagnola del partito popolare europeo si opporrà agli emendamenti nn. 4 – considerando 21 –, 13 e 49 – articolo 11, paragrafo d) –, i quali limitano gravemente la sfera di competenza esclusiva degli Stati membri, come nel caso della regolamentazione delle risorse idriche.
Per la Comunità sarebbe molto difficile determinare le condizioni di tale regolamentazione nelle varie regioni, visti i differenti equilibri interni sempre presenti, equilibri che richiedono, in ogni caso, una profonda conoscenza delle diverse aree e degli interessi in gioco.
Respingiamo inoltre gli emendamenti che intendono includere il costo integrale dell’acqua entro il 2010. Senza dubbio, è necessario fissare prezzi dell’acqua che ne incoraggino un uso efficiente. Occorre tuttavia, al tempo stesso, che garantiscano la competitività dei settori produttivi nelle regioni più svantaggiate senza ostacolarne il legittimo sviluppo.
Vorrei, infine, formulare un’osservazione sugli emendamenti relativi alle sostanze pericolose. Questi emendamenti stabiliscono che l’obiettivo da raggiungere è un livello di inquinamento pari a zero, o prossimo allo zero. Vorrei tuttavia fare presente che non si è ancora scoperto il livello di inquinamento zero di nessuna attività umana.
Onorevoli deputati, renderemmo un pessimo servizio agli obiettivi di questa importante direttiva se non fossimo capaci di attribuirle la flessibilità e l’adattabilità necessarie per garantirne l’applicazione. Mi auguro che, ancora una volta, il Parlamento voti dimostrando senso della realtà, rispettando il principio di sussidiarietà e perseguendo un giusto equilibrio tra gli obiettivi ambientali e le considerazioni economiche e sociali, i tre elementi essenziali per raggiungere quello sviluppo sostenibile che tutti fortemente auspichiamo."@it9
"Mr President, the situation regarding fresh water in Europe is not as serious as in other parts of the world but, in general terms, it is a fact that the demand for water has continued to grow and its quality has continued to decrease.
To this we must add the water pollution problems which afflict the potential new Member States in the East. In fact, a reservoir containing cyanide has just burst its banks in Romania, threatening aquifers which supply the population of Yugoslavia. I understand that Mrs Wallström, whose presence here tonight I appreciate, is going to visit the area.
I believe that no country, no government and, of course, no member of this Parliament can fail to recognise the need for this directive in order to end the current fragmentation of water policy and facilitate the implementation of a programme of specific measures for each river basin. The development of this directive has been difficult and complex, involving diverse interests and divided opinions.
I have no doubt that the rapporteur for this legislature, Mrs Lienemann, has made great efforts and shown great dedication in reconciling positions, and has succeeded to a large extent. However, it is almost impossible to understand and correctly assess all the different situations and expectations.
I come from a country whose southern half is on the Mediterranean and the availability of water historically depends on the whims of an unpredictable climate and a difficult terrain. The Mediterranean region has had to fight for its development by trying to overcome this adversity, century after century, year after year, day after day, and is still doing so today. Therefore, it seems essential to us that the directive complies, in practice, with the obligation laid down in article 164 of the Treaty on the need for Community legislation to take account of the diversity of its regions. In accordance with this principle, the Spanish delegation of the European People’s Party will oppose Amendments Nos 4 (Recital 21), 13 and 49 (Article 11(d)), since they imply a serious limitation in an area of management exclusive to the Member States, that is, the regulation of water resources.
It would be very difficult for the Community to determine the conditions for the regulation of water in the different regions, given the different internal balances which are always in play and which require profound knowledge of the different areas and the relevant interests.
We also reject the amendments which aim to incorporate the integral cost of water for 2010. We must clearly set water prices which promote its efficient use but which, at the same time, safeguard the competitivity of the producing industries in the less-favoured regions and do not hinder their legitimate development.
I would lastly like to refer to the amendments on dangerous substances which establish that we must achieve a zero, or close to zero, degree of pollution. In no field of human activity have we ever discovered a zero degree of pollution.
We will be doing a general disservice to the objectives of this important directive if we are not able to provide it with the necessary flexibility and adaptability to guarantee compliance with its provisions. I hope that, once again, this House will vote with a sense of reality and respect for the principle of subsidiarity, seeking a suitable balance between the environmental objectives and economic and social considerations, the three essential elements in achieving the sustainable development which we all wish to see so much."@lv10
") Mijnheer de Voorzitter, het is met de watervoorziening in Europa niet zo ernstig gesteld als in andere delen van de wereld, maar het is wel een feit dat de vraag naar water blijft stijgen en de kwaliteit ervan afneemt.
Daarbij komt nog het probleem van de watervervuiling in de kandidaat-lidstaten in Oost-Europa. Er is in Roemenië net een schip met cyanide in tweeën gebroken, waardoor de watervoorziening van de Joegoslavische bevolking wordt bedreigd Ik heb begrepen dat mevrouw Wallström, die ik bijzonder dankbaar ben voor haar aanwezigheid vanavond, het gebied zal bezoeken.
Ik denk dat geen enkel land, geen enkele regering en uiteraard geen enkel lid van dit Parlement zal ontkennen dat deze richtlijn noodzakelijk is om een einde te maken aan het huidige gefragmenteerde waterbeleid. Voor elk stroomgebied dient een reeks specifieke maatregelen te worden genomen. Het opstellen van de richtlijn is moeizaam verlopen; er spelen verschillende belangen, en de meningen zijn verdeeld.
Ik twijfel er niet aan dat de rapporteur, mevrouw Lienemann, haar uiterste best heeft gedaan om de standpunten met elkaar te verenigen. Zij is daarin voor een belangrijk deel geslaagd. Het is echter een vrijwel onmogelijke taak om met alle omstandigheden en verwachtingen rekening te houden en deze goed in te schatten.
Ik kom uit een land waarvan de zuidelijke helft aan de Middellandse Zee ligt en waar de beschikbare hoeveelheid water van oudsher bepaald wordt door de grillige, veranderlijke weeromstandigheden en de moeilijke bodemgesteldheid. Het Middellandse-Zeegebied heeft eeuw na eeuw, jaar na jaar, en dag na dag, tot op de dag van vandaag, voor zijn ontwikkeling moeten vechten door deze ongunstige omstandigheden het hoofd te bieden. Daarom vinden wij het van essentieel belang dat door deze richtlijn de in artikel 164 van het Verdrag vervatte verplichting in praktijk wordt gebracht, die inhoudt dat in de communautaire wetgeving rekening moet worden gehouden met de regionale verscheidenheid van de Unie. Omdat de Spaanse delegatie van de Europese Volkspartij dit principe huldigt, zal zij zich verzetten tegen de amendementen 4 (overweging 21), 13 en 49 (artikel 11, sub d). Deze houden namelijk een ernstige beperking in van de beleidsvrijheid die de lidstaten ten aanzien van hun eigen waterhuishouding genieten.
Het zou heel moeilijk zijn voor de Gemeenschap om de voorwaarden voor regulering in de verschillende regio's te bepalen. Om de interne verhoudingen niet te verstoren, is in ieder geval een grondige kennis nodig van de betrokken gebieden en de belangen die op het spel staan.
Wij verwerpen ook de amendementen waarin wordt voorgesteld tegen 2010 de kosten volledig in de waterprijzen door te berekenen. Het lijdt geen twijfel dat we waterprijzen moeten vaststellen die een spaarzaam watergebruik bevorderen. Het concurrentievermogen en de ontwikkelingskansen van bedrijven in achterstandsgebieden mogen daar echter niet onder lijden.
Tot slot wil ik ingaan op de amendementen over gevaarlijke stoffen. Daarin wordt gesteld dat de vervuiling tot nul, of bijna nul moet worden teruggebracht. De eerste menselijke activiteit met een vervuilingsgraad van nul moet echter nog worden ontdekt.
Dames en heren, wij zouden de doelstellingen van deze belangrijke richtlijn ontkrachten als we er niet de nodige flexibiliteit in weten aan te brengen, zodat zij ook werkelijk wordt uitgevoerd. Ik hoop dat het Parlement ook ditmaal met oog voor de werkelijkheid en met respect voor het subsidiariteitsbeginsel zal stemmen. Ik hoop dat het daarbij een evenwicht zal vinden tussen milieudoelstellingen enerzijds, en economische en sociale overwegingen anderzijds, want dat zijn de drie elementen die essentieel zijn voor het bereiken van de duurzame ontwikkeling die wij allen zozeer wensen."@nl2
"Senhor Presidente, a situação das águas doces na Europa não assume as proporções registadas noutras regiões do planeta, se bem que, em termos gerais, sabe-se que a procura de água na Comunidade não deixou de aumentar, enquanto a qualidade tem vindo a diminuir.
A esta questão vêm juntar-se os problemas de poluição das águas que afectam os possíveis novos Estados-Membros do Leste. Refira-se, aliás, o derrame de cianeto de uma mina de ouro na Roménia que constitui uma ameaça para os aquíferos que abastecem a população da Jugoslávia. Julgo saber que a senhora Comissária Margot Wallström, a quem agradeço muito a sua presença aqui esta noite, deslocar-se-á à região.
Penso que todos os países, todos os governos e, obviamente, todos os membros deste Parlamento reconhecem a necessidade desta directiva, para que se possa pôr cobro à fragmentação que caracteriza a actual política comunitária da água e favorecer a implementação de um programa de medidas específicas para cada bacia hidrográfica. O processo foi muito difícil e complexo, os interesses em jogo são múltiplos e as opiniões dividem-se.
Não me resta a menor dúvida de que a relatora da presente legislatura, a senhora deputada Lienemann, se esforçou e empenhou em conciliar e reconciliar posições, e foi, em grande medida, bem sucedida. Todavia, conhecer e fazer uma avaliação equitativa de todas as situações e expectativas é tarefa quase impossível.
A metade meridional do meu país está virada para o Mediterrâneo, e a disponibilidade de água do país é reflexo de um clima caprichoso e inconstante e de um relevo acidentado. O desenvolvimento da região mediterrânica fez-se à custa de transpor esta adversidade, século após século, ano após ano, dia após dia, luta que se vem travando ainda hoje. A implementação da obrigatoriedade, consignada no artigo 164º do Tratado e agora preconizada na directiva, de se ter em conta a diversidade das diferentes regiões europeias afigura-se-nos crucial. É com este princípio em mente que a delegação espanhola do Partido Popular Europeu votará contra as alterações 4 - considerando 21 -, 13 e 49 - artigo 11º, alínea d) -, na medida em que implicam uma grave limitação de um domínio de gestão exclusiva dos Estados-Membros, como é o caso da regulação dos seus recursos hídricos.
A Comunidade muito dificilmente poderia algum dia definir as condições para a regulação da água nas várias regiões europeias, devido aos diferentes equilíbrios internos que estão sempre em jogo e que requerem um conhecimento profundo das diferentes regiões e dos interesses envolvidos.
De igual modo, rejeitamos as alterações com as quais se visa internalizar o custo total da água até 2010. Não hesitamos em defender a fixação de preços da água que incentivem um consumo eficiente, mas que deverão permitir ao mesmo tempo manter a competitividade dos sectores produtivos nas regiões mais desfavorecidas, não obstando ao seu legítimo desenvolvimento.
Desejo, por último, referir as alterações que fazem menção às substâncias perigosas, com as quais se visa um nível de poluição zero ou níveis próximos de zero. Ainda está por descobrir o nível zero de poluição de alguma actividade humana.
Senhoras e Senhores Deputados, pouco contribuiremos para o cumprimento dos objectivos definidos nesta importante directiva se não formos capazes de a dotar da imprescindível flexibilidade e adaptabilidade que permitam assegurar o seu efectivo cumprimento. Espero que, mais uma vez, este Parlamento, ao expressar o seu voto, o faça de forma realista, no respeito do princípio da subsidiariedade, visando um equilíbrio adequado entre os objectivos ambientais e as considerações económicas e sociais, os três elementos essenciais à consecução do desenvolvimento sustentável, que todos desejam."@pt11
"Herr talman! Situationen för Europas sötvatten är inte lika allvarlig som i andra del av världen, men rent allmänt är det ett bevisat faktum att efterfrågan på vatten ständigt ökar samtidigt som kvaliteten minskar.
Därtill kommer de problem med förorening av vattnet som de potentiella nya medlemsstaterna i öst tampas med. För övrigt har en behållare med cyanid just gått sönder i Rumänien, något som utgör ett hot mot grundvattenakviferer som förser Jugoslaviens befolkning med vatten. Jag har förstått det som att Wallström, vars närvaro här i kväll jag uppskattar, kommer att besöka området.
Jag tror inte att något land, någon regering och givetvis inte någon medlem av parlamentet kan låta bli att erkänna behovet av detta direktiv för att sätta stopp för den nuvarande uppdelningen av vattenpolitiken och underlätta igångsättandet av ett program med specifika åtgärder för olika vattendrag. Det har varit svårt och komplicerat att ta fram direktivet, det är många intressen som står på spel och åsikterna är delade.
Jag tvivlar inte på att den här mandatperiodens föredragande, Lienemann, har lagt ned stor möda och stort engagemang på att förena och återförena olika ståndpunkter, och hon har i stor utsträckning lyckats med det. Däremot är det nästan omöjligt att känna till och rättvist bedöma alla situationer och förväntningar.
Jag kommer från ett land vars södra del vetter mot Medelhavet och där tillgången till vatten historiskt sett har berott på växlingarna i ett ombytligt klimat och markens svåra beskaffenhet. I Medelhavsområdet har man varit tvungen att kämpa för sin utveckling genom att sträva efter att övervinna dessa svårigheter sekel efter sekel, år efter år, dag efter dag fram tills i dag. Som viktig betraktar vi därför direktivets praktiska tillämpning av den skyldighet som fastslås i artikel 164 i fördraget angående att i gemenskapslagstiftningen skall hänsyn tas till regionernas mångfald. I tillämpningen av just denna princip protesterar den spanska delegationen i Europeiska folkpartiet mot ändringsförslagen 4 – stycke 21 -, 13 och 49 – artikel 11d) –, eftersom de utgör starka begränsningar på ett område som är medlemsstaternas, nämligen regleringen av vattenresurserna.
Det skulle vara mycket svårt för gemenskapen att fastställa villkoren för reglerandet av dessa i de olika regionerna, med tanke på den interna balans som alltid står på spel och som under alla omständigheter kräver goda kunskaper om de olika områden och intressen som berörs.
Likaså förkastar vi de ändringsförslag enligt vilka man vill inbegripa den totala vattenkostnaden år 2010. Det råder ingen tvekan om att vi måste fastställa vattenpriser som främjar en effektiv användning, men som samtidigt gör att konkurrenskraften bevaras inom de produktiva sektorerna i de minst gynnade regionerna och inte hindrar en rättmätig utveckling.
Slutligen vill jag nämna något angående ändringsförslagen om farliga ämnen, där det fastslås att en nollgradig eller nära nollgradig förgiftning skall uppnås. Hittills har ingen nollgradig förgiftning upptäckts i samband med mänskliga aktiviteter.
Mina damer och herrar, vi kommer inte att göra målen i detta viktiga direktiv rättvisa om vi inte kan förse det med den flexibilitet och anpassbarhet som krävs för att garantera att direktivet uppfylls. Jag hoppas att parlamentet än en gång röstar utifrån verkligheten och med respekt för subsidiaritetsprincipen och söker uppnå en bra jämvikt mellan miljömålen och de ekonomiska och sociala hänsynen, de tre viktiga komponenterna för att uppnå en hållbar utveckling som vi alla så gärna vill ha."@sv13
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples