Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2000-02-15-Speech-2-143"
| Predicate | Value (sorted: default) |
|---|---|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.20000215.8.2-143"4
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:speaker | |
| lpv:spoken text |
"Señor Presidente, en primer lugar quiero felicitar a la Sra. Lienemann por el excelente trabajo que ha presentado y por el esfuerzo que ha realizado a la hora de aproximar las diferencias que nos separan en el tema del agua.
La Directiva marco sobre el agua es una iniciativa necesaria. Sin embargo, y partiendo de que la idea de la solidaridad es intrínseca al proceso de construcción europea, es preciso que esta directiva tenga en cuenta que los recursos hídricos deben ser entendidos como un factor de cohesión social.
El agua -nadie lo duda- es un bien de interés general. Sin embargo, en el caso de España y de otros países del sur, que presentan una climatología irregular, la gestión de los recursos hídricos requiere planteamientos políticos para racionalizar su uso y otras medidas de carácter solidario. Por ello, consideramos que esta Directiva marco debe propugnar un aprovechamiento del agua que permita vencer los desequilibrios territoriales y, con este fin, solicito su apoyo a la enmienda 95, que ha presentado nuestro Grupo. Queremos asegurar que en el artículo 1 de la Directiva se promueva un uso sostenible, eficiente, justo y solidario del agua.
Voy a hacer ahora un breve repaso de las principales cuestiones en las que la delegación socialista española mantiene alguna divergencia con respecto a ciertos posicionamientos que aquí se defienden.
Es el caso de los trasvases. Nos parecería mejor que la futura Directiva marco no dejara sujeta a la supervisión comunitaria la posibilidad de realizarlos. Consideramos que, dadas las características hidrográficas del Estado español, donde se realizan trasvases de carácter estructural, deben ser las autoridades del país las que decidan sobre los recursos de su propio territorio, decisión que, por supuesto, siempre debería tomarse desde los criterios de la búsqueda de cohesión y del uso racional del agua.
Por lo que respecta a uno de los puntos más polémicos de nuestro debate, el de la tarificación, los socialistas españoles hemos venido defendiendo que, desde el respeto al principio de “quien contamina paga”, la Directiva propugne políticas de precios accesibles para todos los niveles de consumo. Es evidente que en España una política de recuperación íntegra de los costes del agua no tendría la misma repercusión que en los países del centro y del norte de Europa. Los españoles verían aumentado el precio del agua por sus diversos usos debido, precisamente, a la escasez de recursos hídricos y a la internalización de los costes ambientales que será preciso realizar en el marco de lo dispuesto por la Directiva.
Por eso, siempre hemos defendido un sistema progresivo de recuperación de los costes, un sistema que tenga muy presentes los efectos sociales, ambientales y económicos, y cuya aplicación sea modulada en virtud de las distintas condiciones geográficas y climáticas.
Queremos construir una Europa cuyo entorno sea sostenible y saludable. Pero la Europa del medio ambiente no se puede construir, de ningún modo, a diversas velocidades, sino que debe construirse desde la solidaridad."@es12
|
| lpv:spokenAs | |
| lpv:translated text |
"(
Hr. formand, jeg vil først og fremmest lykønske fru Lienemann med det fremragende arbejde, som hun har forelagt, og med den indsats, som hun har gjort for at tilnærme de holdninger, der adskiller os, på vandområdet.
Rammedirektivet for vandpolitiske foranstaltninger er et nødvendigt initiativ. Alligevel, og med udgangspunkt i at solidaritet er en naturlig del af det europæiske projekt, er det nødvendigt, at dette direktiv tager hensyn til, at vandressourcerne skal forstås som et element i den sociale samhørighed.
Vand - det er ingen i tvivl om - er et gode af almen interesse. Men for Spanien og andre lande i syd, som er klimatisk ustabile, kræver styringen af vandressourcerne politiske foranstaltninger, der har til formål at rationere brugen, og andre solidaritetsforanstaltninger. Derfor mener vi, at der i dette rammedirektiv skal gøres en indsats for en udnyttelse af vandet, der gør det muligt at overvinde de territoriale uligheder, og til det formål anmoder jeg om Deres støtte til ændringsforslag 95, som vores gruppe har forelagt. Vi ønsker at sikre, at en bæredygtig, effektiv, retfærdig og solidarisk brug af vand fremmes i direktivets artikel 1.
Jeg vil nu kort gennemgå de vigtigste spørgsmål, til hvilke den spanske socialdemokratiske delegation har en afvigende holdning i forhold til visse standpunkter, som forsvares her.
Det er i spørgsmålet om overførsler af vand. Vi mener, at det er bedre, at det fremtidige rammedirektiv ikke gjorde muligheden for at gennemføre dem afhængig af Fællesskabets tilsyn. Vi mener, at det på grund af de hydrografiske forhold i Spanien, hvor der gennemføres strukturelle overførsler, bør være landets myndigheder, der træffer beslutninger vedrørende ressourcerne i deres eget område, beslutninger, der naturligvis altid skal træffes med udgangspunkt i at opnå samhørighed og rationel udnyttelse af vandet.
Hvad angår et af de mest omdiskuterede punkter under vores forhandling, spørgsmålet om gebyrer, går de spanske socialdemokrater i overensstemmelse med princippet om, at forureneren betaler, ind for, at der i direktivet slås til lyd for politikker om overkommelige priser for alle forbrugsstørrelser. Det er klart, at i Spanien ville en politik om fuld dækning af vandomkostninger ikke have samme indvirkning som i landene i det mellemste og nordlige Europa. Spanierne ville opleve, at prisen på vand til forskellig brug steg netop på grund af mangelen på vandressourcer og på grund af den internalisering af miljøomkostningerne, som det vil være nødvendigt at gennemføre inden for rammerne af direktivets bestemmelser.
Derfor har vi altid gået ind for et progressivt system til dækning af omkostningerne, et system, der tager store hensyn til de sociale, miljømæssige og økonomiske virkninger, og hvis anvendelse reguleres i henhold til de forskellige geografiske og klimatiske betingelser.
Vi ønsker at skabe et Europa med bæredygtige og sunde omgivelser. Men et miljørigtigt Europa kan på ingen måder skabes i forskellige hastigheder, det skal skabes på grundlag af solidaritet."@da1
"Herr Präsident! Zunächst möchte ich Frau Lienemann zu der ausgezeichneten Arbeit gratulieren, die sie vorgelegt hat, und zu ihren Bemühungen um die Annäherung der unterschiedlichen Auffassungen, die uns beim Thema Wasser trennen.
Die Rahmenrichtlinie über das Wasser ist eine notwendige Initiative. Allerdings und ausgehend davon, daß der Solidaritätsgedanke dem Prozeß des europäischen Aufbaus innewohnt, muß diese Richtlinie berücksichtigen, daß die Wasservorräte als ein Faktor der sozialen Kohäsion zu verstehen sind.
Das Wasser – niemand zweifelt daran – ist ein Gut der Allgemeinheit. Aber im Fall von Spanien und anderen Ländern des Südens mit abweichenden klimatischen Bedingungen erfordert die Bewirtschaftung der Wasserressourcen politische Ansätze, um den Wasserverbrauch zu rationalisieren, und andere Maßnahmen solidarischen Charakters. Deshalb sind wir der Ansicht, daß diese Rahmenrichtlinie für eine Nutzung des Wassers sorgen muß, die es erlaubt, die territorialen Ungleichgewichte zu überwinden, und deshalb bitte ich um Ihre Unterstützung für den von unserer Fraktion eingebrachten Abänderungsantrag 95. Wir wollen sicherstellen, daß in Artikel 1 der Richtlinie eine nachhaltige, effiziente, gerechte und solidarische Verwendung des Wassers gefördert wird.
Ich möchte jetzt einen kurzen Überblick über die wesentlichen Fragen geben, in denen die spanische sozialistische Delegation einen von bestimmten hier verteidigten Positionen abweichenden Standpunkt vertritt.
Da ist der Fall der Transfers. Wir halten es für besser, wenn diese künftige Rahmenrichtlinie nicht vorschreibt, daß diese Transfers der Überwachung durch die Gemeinschaft obliegen. Wir meinen, daß es angesichts der hydrographischen Gegebenheiten des spanischen Staates, wo Transfers struktureller Art durchgeführt werden, die Behörden des Landes sein müssen, die über die Ressourcen ihres eigenen Territoriums entscheiden; natürlich müßte diese Entscheidung immer unter dem Gesichtspunkt des Strebens nach Kohäsion und des rationellen Wasserverbrauchs getroffen werden.
Was einen der polemischsten Punkte unserer Aussprache betrifft, den der Gebührenfestsetzung, so vertreten wir spanischen Sozialisten den Standpunkt, daß die Richtlinie, ausgehend von der Beachtung des Verursacherprinzips, für eine Preispolitik sorgen muß, die alle Verbrauchsniveaus berücksichtigt. Es ist offenkundig, daß in Spanien eine Politik der vollständigen Deckung der Wasserkosten nicht die gleiche Rückwirkung hätte wie in den Ländern Mittel- und Nordeuropas. Für die Spanier würde sich der Wasserpreis durch die diversen Nutzungen gerade wegen der Knappheit der Wassers und wegen der Internalisierung der Umweltkosten, die im Rahmen der Bestimmungen der Richtlinie vorgenommen werden muß, erhöhen.
Deshalb treten wir seit jeher für ein progressives System der Kostendeckung ein, für ein System, das in sehr starkem Maße die sozialen, umweltpolitischen und wirtschaftlichen Effekte berücksichtigt und dessen Anwendung aufgrund der unterschiedlichen geographischen und klimatischen Bedingungen variabel sein sollte.
Wir wollen ein Europa errichten, dessen Umwelt nachhaltig und gesund ist. Aber das Europa der Umwelt kann auf keinen Fall mit unterschiedlichen Geschwindigkeiten, sondern muß auf solidarischer Grundlage errichtet werden."@de7
"Κύριε Πρόεδρε, θέλω κατ’ αρχάς να συγχαρώ την κ. Lienemann για την εξαιρετική έκθεση που υπέβαλε και για την προσπάθεια που κατέβαλε, όταν απαιτήθηκε άμβλυνση των διαφορών που μας χωρίζουν στον τομέα των υδάτων.
Η οδηγία πλαίσιο στον τομέα των υδάτων αποτελεί αναγκαία πρωτοβουλία. Παρά ταύτα, και με αφετηρία το γεγονός ότι η ιδέα της αλληλεγγύης είναι εγγενής στη διαδικασία της ευρωπαϊκής οικοδόμησης, είναι ανάγκη να ληφθεί υπόψη σε αυτή την οδηγία πως οι υδάτινοι πόροι πρέπει να εκλαμβάνονται ως παράγοντας κοινωνικής συνοχής.
Το νερό – ουδείς το αμφισβητεί – είναι κοινό αγαθό. Εντούτοις, στην περίπτωση της Ισπανίας και άλλων χωρών του Νότου, που χαρακτηρίζονται από ασταθείς κλιματολογικές συνθήκες, η διαχείριση των υδάτινων πόρων απαιτεί πολιτικές επιλογές εξορθολογισμού της χρήσης τους και άλλα μέτρα αλληλέγγυου χαρακτήρα. Κατά συνέπεια, θεωρούμε πως αυτή η οδηγία πλαίσιο πρέπει να προτείνει μια αξιοποίηση του νερού που να επιτρέπει να ξεπεραστούν οι εδαφικές ανισορροπίες, και για τον σκοπό αυτό σας ζητώ να υποστηρίξετε την τροπολογία 95, που κατέθεσε η Ομάδα μας. Θέλουμε να διασφαλίσουμε ότι στο άρθρο 1 της οδηγίας θα ενθαρρύνεται μια αειφόρος, δίκαιη και αλληλέγγυα χρήση του νερού.
Θα αναφερθώ εν συντομία στα βασικά ζητήματα για τα οποία η ισπανική Σοσιαλιστική Ομάδα τηρεί μια κάπως διαφοροποιημένη στάση αναφορικά με μερικές θέσεις στις οποίες άλλοι συνηγορούν εδώ.
Πρόκειται για την περίπτωση της μεταφοράς υδάτων μεταξύ λεκανών απορροής ποταμού. Θεωρούμε πως θα ήταν καλύτερο η μελλοντική οδηγία πλαίσιο να μην αφήσει στην κοινοτική εποπτεία τη δυνατότητα υλοποίησής της. Δεδομένων των υδρογεωλογικών χαρακτηριστικών του ισπανικού κράτους, όπου πραγματοποιούνται μεταφορές υδάτων διαρθρωτικού χαρακτήρα, πιστεύουμε πως οι αρχές του κράτους οφείλουν να είναι εκείνες οι οποίες θα αποφασίζουν για τους πόρους της ίδιας τους της επικράτειας, απόφαση που βέβαια πάντα θα πρέπει να λαμβάνεται με βάση τα κριτήρια για την τήρηση της συνοχής και τη λελογισμένη χρήση του νερού.
Σε ό,τι αφορά ένα από τα πλέον επίμαχα θέματα της συζήτησής μας, το θέμα της τιμολόγησης, οι Ισπανοί Σοσιαλιστές επιμένουμε στην άποψη, βάσει του σεβασμού της αρχής “ο ρυπαίνων πληρώνει», πως η οδηγία πρέπει να προτείνει πολιτικές τιμολόγησης που να ανταποκρίνονται σε όλα τα επίπεδα κατανάλωσης. Είναι προφανές ότι στην Ισπανία μια πολιτική πλήρους ανάκτησης του κόστους των υπηρεσιών ύδατος δεν θα είχε τον ίδιο αντίχτυπο που θα είχε στις χώρες της Κεντρικής και Βόρειας Ευρώπης. Οι Ισπανοί θα απέδιδαν την αύξηση της τιμής του νερού για τις διάφορες χρήσεις τους στην ανεπάρκεια ακριβώς των υδάτινων πόρων και της εσωτερίκευσης του περιβαλλοντικού κόστους που θα χρειαστεί να αναληφθεί στο πλαίσιο όσων ορίζει η οδηγία.
Συνεπώς, ανέκαθεν συνηγορούσαμε υπέρ ενός προοδευτικού συστήματος ανάκτησης του κόστους, ενός συστήματος που να συνεκτιμά ιδιαίτερα τις κοινωνικές, περιβαλλοντικές και οικονομικές επιπτώσεις και του οποίου η εφαρμογή να ρυθμίζεται βάσει των διαφορετικών γεωγραφικών και κλιματολογικών συνθηκών.
Θέλουμε να οικοδομήσουμε μια Ευρώπη με αειφόρο και υγιές περιβάλλον. Όμως, η Ευρώπη του περιβάλλοντος δεν μπορεί να οικοδομηθεί με κανέναν τρόπο βάσει πολλαπλών ταχυτήτων, αλλά πρέπει να οικοδομηθεί βάσει της αλληλεγγύης."@el8
"Mr President, I would firstly like to congratulate Mrs Lienemann on the excellent work which she has presented and on her efforts in terms of overcoming the differences between us with regard to water.
The framework directive on water is a necessary initiative. Nevertheless, given that the idea of solidarity is central to the process of European construction, this directive must take into account the fact that water resources should be seen as a factor in social cohesion.
Nobody doubts that water is a resource of interest to all of us. However, in Spain and the other southern countries, which have an unusual climate, the management of water resources require political action in order to rationalise their use and other cooperative measures. Therefore, we believe that this framework directive should advocate a use of water which allows us to overcome territorial imbalances and, to this end, I ask that you support Amendment No 95, which has been presented by our group. We wish to ensure that Article 1 of the directive promotes the sustainable, efficient, fair and considerate use of water.
I am now going to briefly discuss the main issues on which the Spanish Socialist delegation differs somewhat from certain positions which have been expressed here.
One example is water transfers. We would prefer the future framework directive not to subject the implementation of transfers to Community supervision. We consider that, given the hydrological characteristics of Spain, where transfers of a structural nature are carried out, the authorities of the country should make decisions with regard to its own resources, and these decisions should, of course, always be taken in accordance with the quest for cohesion and the rational use of water.
With regard to one of the most controversial points of our debate, the application of tariffs, the Spanish Socialists have been arguing, in accordance with the principle that the polluter should pay, that the directive should propose policies on accessible prices for all levels of consumption. In Spain, a policy of full recuperation of water costs would clearly not have the same effect as in the countries of the centre and north of Europe. The Spanish would see an increase in the price of water for its different uses, owing to the scarcity of water resources and the internalisation of the environmental costs which will have to be met within the framework of the provisions of the directive.
We have therefore always argued for a progressive system of recuperation of costs. This system should take good account of social, environmental and economic effects, and its implementation should be modulated in accordance with differing geographical and climatic conditions.
We want to build a Europe with a sustainable and healthy environment. However, an environmental Europe cannot, in any circumstances, be built at different speeds, but must be built from a point of view of solidarity."@en3
"Arvoisa puhemies, haluan ensiksi onnitella esittelijä Lienemannia hänen erinomaisesta työstään ja siitä, miten hän on pyrkinyt lähentämään välillämme olevia näkemyseroja vettä koskevassa kysymyksessä.
Vettä koskeva puitedirektiivi on välttämätön aloite. Jos kuitenkin oletetaan, että yhteisvastuullisuus on olennainen osa Euroopan rakentamisprosessia, tässä direktiivissä on ehdottomasti otettava huomioon se, että vesivarat on nähtävä yhtenä sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen vaikuttavana tekijänä.
Vesi – kukaan ei epäile sitä – on yleishyödyllinen hyödyke. Kuitenkin Espanjassa ja muissa etelän maissa, jotka ovat ilmastollisesti epätasaisia, vesivarojen hallinta edellyttää poliittisia ehdotuksia, joilla niiden käyttöä voidaan järkevöittää, ja muita yhteisvastuullisia toimia. Näin ollen katsomme, että tämän direktiivin täytyy edistää sellaista veden hyötykäyttöä, jolla voidaan poistaa alueiden välinen epätasapaino, ja tästä syystä pyydän teitä tukemaan ryhmämme esittämää tarkistusta 95. Haluamme varmistaa, että direktiivin 1 artiklassa edistetään kestävää, tehokasta, oikeudenmukaista ja yhteisvastuullista veden käyttöä.
Tarkastelen nyt lyhyesti niitä pääkysymyksiä, joissa Espanjan sosialistijäsenillä on joitakin näkemyseroja tiettyihin täällä puolustettuihin näkökohtiin verrattuna.
Ensiksikin on vedensiirtoja koskeva kysymys. Meistä olisi parempi, jos niiden toteuttamista ei jätettäisi tulevassa puitedirektiivissä yhteisön valvontaan. Katsomme, että kun otetaan huomioon vesistöjen luonne Espanjassa, jossa toteutetaan luonteeltaan rakenteellisia vedensiirtoja, maan viranomaisten täytyy saada päättää oman alueensa vesivaroista. Tämä päätös pitäisi ilman muuta aina tehdä yhteenkuuluvuutta ja järkevää veden käyttöä koskevien kriteerien perusteella.
Mitä tulee yhteen keskustelumme kiistellyimmistä aiheista, nimittäin hinnoitteluun, me espanjalaiset sosialistit olemme puolustaneet sitä, että saastuttaja maksaa -periaatetta kunnioittaen direktiivissä edistettäisiin kaikille kulutustasoille kohtuullisia hintoja. On selvää, että veden kokonaiskustannusten kattamista koskeva politiikka ei vaikuttaisi Espanjassa samalla tavalla kuin Keski- ja Pohjois-Euroopan maissa. Moniin eri tarkoituksiin käytetyn veden hinta nousisi Espanjassa juuri siksi, että vesivarat ovat niukat ja ympäristökustannukset katetaan kokonaan, mikä on välttämätöntä direktiivin määräysten mukaisesti.
Sen vuoksi olemme aina puolustaneet asteittaista kustannusten kattamisjärjestelmää, sellaista järjestelmää, jossa otettaisiin hyvin huomioon sosiaaliset, ympäristöön kohdistuvat ja taloudelliset vaikutukset ja jonka soveltaminen mukautettaisiin erilaisiin maantieteellisiin ja ilmasto-oloihin.
Haluamme rakentaa sellaisen Euroopan, jonka ympäristö olisi kestävä ja terve. Ympäristön kannalta kestävää Eurooppaa ei kuitenkaan missään nimessä voida rakentaa eri nopeuksilla, vaan sitä pitää rakentaa yhteisvastuullisesti."@fi5
"Monsieur le Président, je tiens tout d'abord à féliciter Mme Lienemann pour l'excellent travail qu'elle a présenté et pour l'effort qu'elle a consenti au moment d'aplanir les différences qui nous séparent sur le sujet de l'eau.
La directive-cadre sur l'eau est une initiative nécessaire. Néanmoins, partant du fait que l'idée de solidarité est intrinsèque au processus de construction européenne, il faut que cette directive tienne compte du fait que les ressources en eau doivent être considérées comme un facteur de cohésion sociale.
L'eau - personne n'en doute - est un bien d'intérêt général. Cependant, dans le cas de l'Espagne et d'autres pays du sud, qui présentent un climat irrégulier, la gestion des ressources d'eau requiert des approches politiques pour rationaliser leur utilisation et d'autres mesures à caractère solidaire. C'est pourquoi nous pensons que cette directive-cadre doit défendre une utilisation de l'eau qui permette de surmonter les déséquilibres territoriaux et, dans ce but, je vous demande de soutenir l'amendement 95, que notre groupe a présenté. Nous voulons garantir que, dans l'article 1 de la directive, une utilisation durable, efficace, juste et solidaire de l'eau soit encouragée.
Je vais à présent passer brièvement en revue les principales questions sur lesquelles la délégation socialiste espagnole conserve une position divergeant de certaines qui sont défendues ici.
C'est le cas des transferts. Nous pensons qu'il vaudrait mieux que la future directive-cadre ne laisse pas la possibilité de les réaliser sous contrôle communautaire. Nous croyons, étant donné les caractéristiques hydrographiques de l'État espagnol, où des transferts à caractère structurel sont effectués, que ce sont les autorités du pays qui doivent décider des ressources de leur propre territoire, décision qui, évidemment, devrait toujours être prise en s'appuyant sur les critères de la recherche de la cohésion et de l'utilisation rationnelle de l'eau.
En ce qui concerne un des points les plus controversés de notre débat, celui de la tarification, nous, les socialistes espagnols, en partant du principe du pollueur-payeur, plaidons pour que la directive défende des politiques de prix accessibles pour tous les niveaux de consommation. Il est évident qu'une politique de pleine récupération des coûts de l'eau n'aurait pas les mêmes répercussions en Espagne que dans les pays du centre et du Nord de l'Europe. Les Espagnols verraient le prix de l'eau augmenter pour ses diverses utilisations principalement à cause de la rareté des ressources en eau et de l'internalisation des coûts environnementaux qu'il faudra effectuer dans le cadre des dispositions de la directive.
C'est pourquoi nous avons toujours défendu un système progressif de récupération des coûts, un système qui n'oublierait pas les effets sociaux, environnementaux et économiques et dont l'application serait modulée en fonction des différentes conditions géographiques et climatiques.
Nous voulons construire une Europe dont l'environnement soit durable et sain. Mais l'Europe de l'environnement ne peut en aucun cas se construire à plusieurs vitesses, elle doit se construire de manière solidaire."@fr6
"Signor Presidente, in primo luogo desidero congratularmi con la onorevole Lienemann per l’eccellente lavoro svolto e per l’impegno profuso per conciliare le differenze che ci separano in materia di acque.
La direttiva quadro in materia di acque è un’iniziativa necessaria. Tuttavia, e partendo dall’idea che la solidarietà sia un elemento intrinseco del processo di costruzione europea, è necessario che tale direttiva tenga conto del fatto che le risorse idriche debbono essere considerate un fattore di coesione sociale.
Nessuno mette in dubbio che l’acqua sia un bene collettivo. Tuttavia, nel caso della Spagna e di altri paesi del sud, con una climatologia irregolare, la gestione delle risorse idriche richiede interventi politici volti a razionalizzarne l’uso e ad applicare altre misure di carattere solidale. Pertanto, riteniamo che la direttiva quadro debba promuovere un utilizzo dell’acqua che consenta di perequare gli squilibri territoriali e tal fine chiedo di appoggiare l’emendamento n. 95, presentato dal nostro gruppo. Vogliamo garantire che all’articolo 1 della direttiva si promuova un utilizzo delle risorse idriche sostenibile, efficiente, equo e orientato alla solidarietà.
Passo ora in rassegna, brevemente, i punti principali sui quali la delegazione spagnola diverge rispetto a talune posizioni qui difese.
Nel caso dei trasferimenti di acqua, riteniamo opportuno che nella futura direttiva quadro la loro realizzazione non sia soggetta alla supervisione comunitaria. Noi riteniamo che date le caratteristiche idrografiche dello Stato spagnolo, dove si realizzano trasferimenti carattere strutturale, debbano essere le autorità del paese a prendere le decisioni relative alle risorse idriche del proprio territorio, decisioni che naturalmente dovranno sempre rispettare i criteri di coesione e di utilizzo razionale dell’acqua.
Per quanto attiene a uno dei punti più conflittuali della nostra discussione, la tariffazione, i socialisti spagnoli sostengono che in osservanza del principio “chi inquina paga”, la direttiva debba propugnare politiche di prezzo accessibili per tutti i livelli di consumo. E’ evidente che in Spagna una politica di pieno recupero dei costi dell’acqua non avrebbe la stessa ripercussione che nei paesi del centro e del nord dell’Europa. Gli spagnoli dovrebbero subire un aumento del prezzo dell’acqua per i diversi usi, a causa proprio della scarsità di risorse idriche e della internazionalizzazione dei costi ambientali che occorrerà operare per ottemperare alle disposizioni della direttiva.
Pertanto, noi abbiamo sempre difeso un sistema progressivo di recupero dei costi, un sistema che consideri adeguatamente gli effetti sociali, ambientali ed economici, la cui applicazione sia graduale in virtù delle diverse condizioni geografiche e climatiche.
Vogliamo costruire un’Europa il cui ambiente sia sostenibile e salubre. Ciò nonostante l’Europa dell'ambiente non può assolutamente essere costruita a velocità variabili, bensì partendo dalla solidarietà."@it9
"Mr President, I would firstly like to congratulate Mrs Lienemann on the excellent work which she has presented and on her efforts in terms of overcoming the differences between us with regard to water.
The framework directive on water is a necessary initiative. Nevertheless, given that the idea of solidarity is central to the process of European construction, this directive must take into account the fact that water resources should be seen as a factor in social cohesion.
Nobody doubts that water is a resource of interest to all of us. However, in Spain and the other southern countries, which have an unusual climate, the management of water resources require political action in order to rationalise their use and other cooperative measures. Therefore, we believe that this framework directive should advocate a use of water which allows us to overcome territorial imbalances and, to this end, I ask that you support Amendment No 95, which has been presented by our group. We wish to ensure that Article 1 of the directive promotes the sustainable, efficient, fair and considerate use of water.
I am now going to briefly discuss the main issues on which the Spanish Socialist delegation differs somewhat from certain positions which have been expressed here.
One example is water transfers. We would prefer the future framework directive not to subject the implementation of transfers to Community supervision. We consider that, given the hydrological characteristics of Spain, where transfers of a structural nature are carried out, the authorities of the country should make decisions with regard to its own resources, and these decisions should, of course, always be taken in accordance with the quest for cohesion and the rational use of water.
With regard to one of the most controversial points of our debate, the application of tariffs, the Spanish Socialists have been arguing, in accordance with the principle that the polluter should pay, that the directive should propose policies on accessible prices for all levels of consumption. In Spain, a policy of full recuperation of water costs would clearly not have the same effect as in the countries of the centre and north of Europe. The Spanish would see an increase in the price of water for its different uses, owing to the scarcity of water resources and the internalisation of the environmental costs which will have to be met within the framework of the provisions of the directive.
We have therefore always argued for a progressive system of recuperation of costs. This system should take good account of social, environmental and economic effects, and its implementation should be modulated in accordance with differing geographical and climatic conditions.
We want to build a Europe with a sustainable and healthy environment. However, an environmental Europe cannot, in any circumstances, be built at different speeds, but must be built from a point of view of solidarity."@lv10
"Mijnheer de Voorzitter, ik wilde in de eerste plaats mevrouw Lienemann prijzen voor haar uitstekende verslag en voor de inspanningen die zij zich heeft getroost om de uiteenlopende meningen over het onderwerp water op een lijn te krijgen.
De kaderrichtlijn water is een noodzakelijk initiatief. Indien wij echter de stelling onderschrijven dat het begrip solidariteit onlosmakelijk verbonden is met de Europese opbouw, dient het water in deze richtlijn opgevat te worden als een factor van de sociale cohesie.
Niemand zal bestrijden dat water een product van openbaar nut is. Maar in Spanje en in andere zuidelijke landen met een weerbarstig klimaat zijn het onvermijdelijk politieke standpuntbepalingen die ten grondslag liggen aan het waterbeleid, of het nu gaat om het rationaliseren van het watergebruik of om ad hoc maatregelen. Wij menen dan ook dat deze kaderrichtlijn een waterbeleid moet stimuleren dat de territoriale verschillen opheft en daarom vragen wij u het door onze fractie ingediende amendement 95 goed te keuren. Wij willen er zeker van zijn dat in artikel 1 van de richtlijn een duurzaam, efficiënt, billijk en solidair gebruik van water wordt bevorderd.
Ik ga nu even kort in op de belangrijkste punten waarover de Spaanse socialistische delegatie een mening heeft die afwijkt van de standpunten die hier verdedigd worden.
Dat geldt voor de overdracht van water tussen stroomgebieden. Het lijkt ons een slechte zaak indien de toekomstige kaderrichtlijn zou bepalen dat de overdracht van water wordt onderworpen aan communautair toezicht. Gelet op de hydrografische kenmerken van de Spaanse staat, waar de overdracht van water structureel wordt toegepast, menen wij dat de nationale autoriteiten hiervoor beslissingsbevoegd moeten zijn. Het spreekt voor zich dat bij dergelijke beslissingen altijd gestreefd moet worden naar een samenhangend beleid en een rationeel watergebruik.
De vaststelling van de tarieven is een van de meest omstreden punten van deze discussie. Wij, de Spaanse socialisten, hebben geprobeerd hard te maken dat in de richtlijn het beginsel dat de vervuiler betaalt, gebruikt wordt om te komen tot een prijsbeleid dat op alle consumptieniveaus aanvaardbaar is. Het moge duidelijk zijn dat een beleidsmatig volledig terugwinnen van alle kosten van waterdiensten voor Spanje aanzienlijker gevolgen zou hebben dan voor de centraal of noordelijk gelegen landen in Europa. Vanwege de waterschaarste en vanwege de door de richtlijn opgelegde internalisering van de milieukosten zouden in Spanje de prijzen van alle waterdiensten stijgen.
Daarom hebben wij altijd geijverd voor een systeem van geleidelijke terugwinning van de kosten, een systeem waarin rekening wordt gehouden met sociale en economische aspecten en met het milieu en waarvan de toepassing wordt afgestemd op de verschillende geografische en klimatologische omstandigheden.
Wij willen een duurzaam en gezond Europa. Maar het Europa van het milieu kan slechts worden opgebouwd op basis van solidariteit en mag nooit of te nimmer een Europa van verschillende snelheden worden."@nl2
"Senhor Presidente, desejo, em primeiro lugar, felicitar a senhora deputada Lienemann pelo excelente trabalho que elaborou e pelo esforço que desenvolveu com vista a aproximar as divergentes posições que defendemos e que nos dividiam relativamente ao tema da água.
A directiva-quadro sobre a política da água é uma iniciativa necessária. Contudo, e na presunção de que a ideia da solidariedade é intrínseca ao processo de construção europeia, esta directiva-quadro deverá ter em conta que os recursos hídricos devem ser contemplados como um factor de coesão social.
A água - ninguém o questiona - é um bem de interesse geral. Todavia, no caso de Espanha e de outros países do sul, com uma climatologia irregular, a gestão dos recursos hídricos requer abordagens políticas que visem a racionalização do seu consumo, bem como outras medidas de carácter solidário. Neste contexto, somos de opinião que esta directiva-quadro deve propugnar um aproveitamento da água susceptível de permitir ultrapassar os desequilíbrios detectados entre territórios, pelo que solicito o apoio da câmara para a alteração 95, apresentada pelo nosso grupo. Pretendemos salvaguardar que o artigo 1º da directiva promova um consumo sustentável, eficiente, equitativo e solidário da água.
Passarei em revista, sucintamente, as principais questões em relação às quais a delegação socialista espanhola se afasta de algumas posições aqui defendidas.
É o caso das transferências de águas interbacias hidrográficas. Pensamos que a possibilidade de efectuar transvases não deveria depender do controlo comunitário; pelo contrário, defendemos que, devido às características hidrográficas do Estado espanhol, onde é preciso recorrer a transferências de água interbacias hidrográficas de carácter estrutural, a directiva-quadro deveria deixar nas mãos das autoridades nacionais o poder decisório relativamente aos recursos do próprio território. As decisões assim adoptadas deveriam nortear-se, naturalmente, pelos critérios de persecução da coesão e de um consumo racional da água.
No tocante a um dos pontos mais polémicos do nosso debate, o da tarifação, os socialistas espanhóis têm defendido que, com base no princípio do "poluidor-pagador", a directiva deverá propugnar políticas de preços acessíveis para todos os sectores de utilização da água. É óbvio que uma política de amortização integral dos custos da água não teria a mesma repercussão em Espanha que nos países do centro e do norte da Europa. O preço da água em Espanha aumentaria, devido precisamente à escassez que caracteriza a disponibilidade de água no país e à internalização dos custos ambientais, prevista na directiva.
Defendemos sempre, por esta razão, um sistema progressivo de amortização dos custos da água, um sistema que tenha em conta os efeitos sociais, ambientais e económicos, aplicado de forma modulada, de acordo com as diferentes condições geográficas e climáticas.
Queremos construir uma Europa cujo ambiente seja sustentável e saudável. Mas a Europa do ambiente não pode ser construída, de forma alguma, a diversas velocidades; antes, deve construir-se com base na solidariedade."@pt11
"Herr talman! Jag vill börja med att gratulera Lienemann till det utmärkta arbete som hon har lagt fram och till hennes ansträngningar för att närma våra skilda ståndpunkter i vattenfrågan.
Ramdirektivet om vatten är ett nödvändigt initiativ. Om man däremot utgår från att tanken på solidaritet är en reell tanke för processen med det europeiska bygget, är det nödvändigt att man i direktivet tar hänsyn till att vattenresurserna betraktas som en faktor för den sociala sammanhållningen.
Vatten – det är det ingen som betvivlar – är en resurs av allmänt intresse. Hanteringen av vattenresurserna förutsätter dock politiska lösningar, när det gäller Spanien och andra länder söderut med ett oregelbundet klimat, för att rationalisera förbrukningen samt andra åtgärder för solidaritet. Vi anser att man i detta direktiv bör förespråka en användning av vattnet som gör det möjligt att åtgärda den territoriella obalansen och därför ber jag att ni stödjer ändringsförslag 95, som har lagts fram av vår grupp. Vi vill säkerställa att artikel 1 i direktivet främjar en hållbar, effektiv, rättvis och solidarisk användning av vattnet.
Jag vill nu göra en kort genomgång av de viktigaste punkterna där den spanska socialistiska delegationens uppfattning skiljer sig från de åsikter som försvaras här.
Det gäller överföring av vatten mellan magasin. Vi anser att det vore bättre att ett framtida ramdirektiv inte innebar att möjligheten att genomföra dessa är föremål för gemenskapens övervakning. Vi anser med tanke på den spanska statens säregna vattensituation, där överföring sker av strukturell natur, att det bör vara landets myndigheter som beslutar om det egna landets resurser, ett beslut som naturligtvis alltid skall grunda sig på kriterier med sammanhållning och en rationell användning av vattnet som målsättning.
Vad beträffar en av de mest omdiskuterade frågorna i vår debatt, nämligen prissättningen, har de spanska socialdemokraterna länge försvarat tanken att direktivet, alltifrån respekten för principen om att "förorenaren betalar", skall förespråka en policy med rimliga priser på samtliga förbrukningsnivåer. Det är uppenbart att en policy med ett fullständigt återvinnande av vattenkostnaderna inte skulle få samma effekt i Spanien som i länderna i centrala och norra Europa. För spanjorerna skulle det innebära att kostnaderna för vattnet ökade för användningen på olika områden, just på grund av de bristande vattenresurserna och för att miljökostnaderna måste inbegripas inom ramen för det som direktivet fastställer.
Därför har vi alltid försvarat ett progressivt system för återvinning av kostnaderna, ett system där man har de sociala, miljömässiga och ekonomiska effekterna i åtanke, ett system vars tillämpning anpassas till de olika geografiska och klimatmässiga omständigheterna.
Vi vill bygga ett Europa med en hållbar och hälsosam omgivning. Men ett miljövänligt Europa kan under inga omständigheter byggas i olika hastigheter, utan det bör byggas på en solidarisk grund."@sv13
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples