Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/1999-12-13-Speech-1-185"
| Predicate | Value (sorted: default) |
|---|---|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.19991213.11.1-185"4
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:speaker | |
| lpv:spoken text |
"Hr. formand, det er ikke nok, at det ikke kan bevises, at der ikke er nogen risiko ved gensplejsede fødevarer. Der skal være tale om klare fordele for forbrugerne, og der må ikke være fare for miljøet eller dyrs velfærd. Det er og bliver lovgivernes opgave at opstille regler og retningslinjer for, at markedet udvikler sig således, at også forbrugernes bekymringer og krav bliver taget alvorligt, og det er ikke tilfældet med EU's krav til mærkning. Det har været nævnt mange gange allerede nu, at en fastsættelse af tærskelværdien på 1% for utilsigtet indhold af GMO-materiale ligger langt ud over, hvad man kan og skal acceptere som bagatelgrænse. Det er muligt at adskille GMO-afgrøder både i marken ved høst, ved transport og forarbejdning. Det kræver et godt
system fra jord til bord og dermed også større omkostninger, men det kan lade sig gøre. Hvis det mod forventning ikke er tilfældet, er det blot endnu et argument for at forbyde dyrkningen af GMO-afgrøder. Den næstbedste løsning med en GMO-fri mærkning betragter jeg som en nederlagslinje, medmindre der kun er tale om en supplerende frivillig mulighed.
Der findes indtil nu kun producentfordele ved GMO-fødevarer. Omkostningerne ved mærkning og kontrol skal derfor bæres af GMO-producenterne. Risikoen ved at spise produkterne og de langsigtede konsekvenser for miljø- og biodiversitet skal fortsat undersøges. Et direkte resultat af dette er det de facto-moratorium, som fem lande har indført i EU's godkendelsesprocedure af nye udsætningstilladelser, imens udsætningsdirektivet revideres. Det undrer mig derfor, at det forlyder, at kommissær Wallström ikke ønsker at afvente den endelige revision, men i stedet har bakket op om industriens tilbud om at opfylde det reviderede GMO-direktiv, allerede inden det er vedtaget. Det er et snigløb på medlemslandenes moratorium, og desuden er Ministerrådets fælles holdning ikke vidtgående nok. Jeg kan derfor kun opfordre medlemslandene til at holde fast ved moratoriet. En revidering og en opstramning af GMO-lovgivningen er i allerhøjeste grad påkrævet - hellere i dag end i morgen."@da1
|
| lpv:spokenAs | |
| lpv:translated text |
"Herr Präsident, es reicht nicht aus, daß ein Risiko bei der Verwendung gentechnisch veränderter Lebensmittel nicht nachgewiesen werden kann. Die Verbraucher müssen eindeutige Vorteile davon haben, eine Gefährdung der Umwelt und des Wohlbefindens der Tiere muß ausgeschlossen sein. Es ist und bleibt die Verantwortung der Gesetzgeber, Vorschriften und Leitlinien für eine angemessene Entwicklung des Marktes zu erlassen und dafür zu sorgen, daß auch die Vorbehalte und Forderungen der Verbraucher ernstgenommen werden. Das ist beim derzeitigen Stand der Anforderungen der EU an die Kennzeichnung jedoch nicht der Fall. Es ist schon mehrfach erwähnt worden, daß die Festlegung eines Grenzwerts von 1 % für einen unbeabsichtigten Anteil an GVO-Material weit über das hinausgeht, was man als Bagatellgrenze akzeptieren kann. GVO-Feldfrüchte lassen sich im Boden und bei der Ernte ebenso gut feststellen wie beim Transport und im Verarbeitungsprozeß. Dazu braucht man ein gutes
System, das vom Anbau bis zum Verzehr reicht und deshalb auch mit höheren Kosten verbunden ist, aber es ist durchaus machbar. Sollte dies wider Erwarten nicht möglich sein, haben wir ein weiteres Argument für ein Verbot des Anbaus gentechnisch veränderter Feldfrüchte. Die zweitbeste Lösung einer Kennzeichnung als frei von GVO betrachte ich als Niederlage, es sei denn, man betrachtet sie nur als eine ergänzende freiwillige Möglichkeit.
Bisher bringt die Produktion gentechnisch veränderter Lebensmittel nur den Herstellern Vorteile. Die Kosten für Kennzeichnung und Kontrolle müssen deshalb von den GVO-Herstellern aufgebracht werden. Das mit dem Verzehr der Produkte verbundene Risiko und die langfristigen Auswirkungen auf die Vielfalt der Umwelt und der Biologie müssen weiter untersucht werden. Eine direkte Folge davon ist das De-facto-Moratorium, das von fünf Ländern in bezug auf das Genehmigungsverfahren der EU für neue Freisetzungsgenehmigungen eingeführt worden ist, solange die Freisetzungsrichtlinie noch überarbeitet wird. Es wundert mich deshalb, daß Herr Kommissar Wallström dem Vernehmen nach die endgültige Revision nicht abwarten will, sondern statt dessen das Angebot der Industrie unterstützt, die Forderungen der revidierten GVO-Richtlinie bereits vor ihrer Verabschiedung zu beachten. Dadurch unterläuft er das Moratorium der Mitgliedstaaten, außerdem ist der Gemeinsame Standpunkt des Ministerrats nicht weitgehend genug. Ich möchte daher die Mitgliedstaaten dazu auffordern, am Moratorium festzuhalten. Eine Überarbeitung und Verschärfung der GVO-Rechtsvorschriften ist dringend erforderlich – lieber heute als morgen."@de7
"Κύριε Πρόεδρε, δεν αρκεί το γεγονός ότι δεν υπάρχουν αποδείξεις για τη μη ύπαρξη κινδύνου από τα γενετικώς τροποποιημένα τρόφιμα. Πρέπει αναφερθούν με σαφήνεια τα οφέλη για τους καταναλωτές και δεν πρέπει να τεθούν σε κίνδυνο ούτε το περιβάλλον ούτε και τα ζώα. Είναι και παραμένει καθήκον του νομοθέτη να θεσπίσει κανόνες και κατευθυντήριες γραμμές για την εξέλιξη της αγοράς κατά ένα τρόπο ώστε να λαμβάνονται υπόψη και οι ανησυχίες και οι απαιτήσεις των καταναλωτών, πράγμα που ξέρουμε ότι δεν ισχύει με τις απαιτήσεις σήμανσης της ΕΕ. Αναφέρθηκε ήδη επανειλημμένως ότι ο καθορισμός της τιμής κατωφλίου στο 1% για την περιστασιακή περιεκτικότητα ουσιών με ΓΤΟ απέχει κατά παρασάγγας από τις προσδοκίες και τις απαιτήσεις μας για το ελάχιστο όριο. Είναι εφικτή η διάκριση των καλλιεργειών με ΓΤΟ τόσο στο χωράφι κατά τη συγκομιδή και τη μεταφορά όσο και κατά την επεξεργασία. Απαιτείται ένα καλό σύστημα πραγματογνωμοσύνης από το χωράφι ως το τραπέζι, το οποίο φυσικά θα επιφέρει και μεγαλύτερο κόστος, αλλά είναι εφικτό. Εάν αυτό παρά τις προσδοκίες δεν γίνει τελικά, τότε δεν είναι παρά ακόμη ένα επιχείρημα υπέρ της απαγόρευσης της καλλιέργειας σοδειών με ΓΤΟ. Την επόμενη καλύτερη λύση με μια σήμανση για τα προϊόντα χωρίς ΓΤΟ προσωπικά τη θεωρώ στάση ηττοπάθειας, εκτός εάν πρόκειται αποκλειστικά και μόνο για μια συμπληρωματική εθελούσια δυνατότητα.
Μέχρι στιγμής, υπάρχουν οφέλη μόνο για τους παραγωγούς από τα τρόφιμα με ΓΤΟ. Τα κόστη της σήμανσης και του ελέγχου πρέπει ως εκ τούτου να τα επωμιστούν οι παραγωγοί τροφίμων με ΓΤΟ. Ο κίνδυνος κατανάλωσης προϊόντων και οι μακροπρόθεσμες συνέπειες για το περιβάλλον και τη βιοποικιλότητα πρέπει να συνεχίσουν να ερευνώνται. Ένα άμεσο αποτέλεσμα αυτού είναι το ντε φάκτο μνημόνιο που θέσπισαν πέντε χώρες στην κοινοτική διαδικασία έγκρισης για τις νέες άδειες ελευθέρωσης όσον καιρό διαρκεί η αναθεώρηση της οδηγίας ελευθέρωσης. Με εκπλήσσει λοιπόν που λέγεται ότι η Επίτροπος Wallström δεν επιθυμεί να περιμένει έως την τελική αναθεώρηση, αλλά αντ’ αυτού στηρίζει την πρόταση της βιομηχανίας για την εφαρμογή της αναθεωρημένης οδηγίας περί ΓΤΟ ήδη προτού εγκριθεί. Πρόκειται για μια ύπουλη επίθεση κατά του μνημονίου των κρατών μελών, ενώ εξάλλου η κοινή θέση του Συμβουλίου των Υπουργών δεν είναι αρκετά εκτεταμένη. Ως εκ τούτου, δεν μπορώ παρά να καλέσω τα κράτη μέλη να εμμείνουν στο μνημόνιο. Απαιτείται τα μέγιστα η αναθεώρηση και ενίσχυση της νομοθεσίας περί ΓΤΟ, και μάλιστα το συντομότερο δυνατόν."@el8
"Mr President, it is not enough that it cannot be proved that there is any risk from GM foods. There must be clear advantages for consumers, and there must not be any danger to the environment or to animals’ welfare. It is, and remains, the legislators’ task to establish rules and guidelines to ensure that the market develops in such a way that the concerns and requirements of consumers too are taken seriously, and that is not the case with the EU’s labelling requirement. It has already been said many times now that a figure of 1%, set as the threshold value for the adventitious presence of GM materials in food, is way beyond what can and should be accepted as the triviality limit. It is possible to separate GM crops both in the fields at harvest time, in the course of transportation and during processing. This requires a good system of consultation from field to table and, therefore, higher costs too, but it can in fact be done. If, against all expectations, this is not the case, then this is merely another argument for prohibiting the cultivation of GM crops. The next best solution, involving GMO-free labelling, I regard as defeatist, except as a supplementary, voluntary option.
Until now, GM foodstuffs have only had advantages for producers. The costs of labelling and supervision should therefore be borne by the producers of GM foods. The risk in eating the products and the long-term consequences for environmental and biological diversity ought to go on being investigated. A direct result of this is the de facto moratorium which five countries have introduced into the EU’s procedure for approving new licences to release genetically modified organisms to the environment and which is to remain in force while the relevant directive is being revised. I am therefore surprised at the reports that Commissioner Wallström does not want to wait for the final revision but has instead backed industry’s offer to comply with the revised GMO Directive even before it is adopted. This is a treacherous attack on the Member States’ moratorium. Moreover, the Council of Ministers’ common position does not go far enough. All I can do, therefore, is call upon the Member States to stick to the moratorium. It is imperative that the GMO legislation should be revised and tightened up – and preferably now rather than in the future."@en3
"(DA) Señor Presidente, no basta con que no pueda demostrarse que no hay ningún riesgo en los alimentos modificados genéticamente. Debe hablarse de claras ventajas para los consumidores y no ha de existir peligro para el medioambiente o el bienestar de los animales. Es y será tarea de los legisladores fijar normas y directrices para que el mercado evolucione de tal forma que también las preocupaciones y exigencias de los consumidores sean tomadas en serio y éste no es el caso con los requisitos comunitarios de cara al etiquetado. Se ha mencionado muchas veces ya que fijar el valor umbral en el 1% para el contenido no intencionado de material que incluya OGM está mucho más lejos de lo que puede y debe aceptarse como límite ”de minimis”. Es posible diferenciar los cultivos con OGM tanto en el campo al cosechar, en el transporte como en la transformación. Exige un buen sistema de
del suelo a la mesa y con ello también mayores costes, pero es posible. Si, al contrario de las previsiones, no es el caso, sólo es un argumento más a favor de la prohibición de los cultivos con OGM. La segunda mejor solución que supone una etiqueta con la indicación de libre de OGM me parece una línea derrotista, a no ser que sólo se trate de una posiblidad voluntaria adicional.
Hasta ahora, sólo hay ventajas para los productores con los alimentos que contienen OGM. Los costes de etiquetado y de vigilancia deben recaer en los productores de OGM. El riesgo de ingerir estos productos y las consecuencias a largo plazo para el medioambiente y la biodiversidad deben seguir siendo investigados. Un resultado inmediato a este respecto es la moratoria de facto que cinco países han introducido en el procedimiento de aprobación comunitario de nuevas autorizaciones de prórrogas mientras que la directiva de prórrogas es revisada. Por ello me asombra que se diga que la señora Comisaria Wallström no desea esperar a la revisión definitiva y que en su lugar ha respaldado la oferta de la industria de cumplir la revisión de la directiva sobre OGM, ya antes de su aprobación. Es un ataque a la moratoria de los países miembros y encima, la posición común adoptada por el Consejo de Ministros no va lo suficientemente lejos. Por ello sólo puedo pedir a los países miembros que se mantengan firmes en la moratoria. Una revisión y endurecimiento de la legislación en materia de OGM es sumamente necesaria –mejor hoy que mañana."@es12
"Arvoisa puhemies, ei riitä, että voimme todistaa, että geenimanipuloiduista elintarvikkeista ei aiheudu mitään vaaraa. Niistä on oltava selvää etua kuluttajille, eivätkä ne saa aiheuttaa vaaraa ympäristölle ja eläinten hyvinvoinnille. Lainsäätäjien tehtävä on, ja tulee aina olemaan, laatia markkinoiden kehitykselle sellaiset säännöt ja suuntaviivat, että myös kuluttajien huolet ja vaatimukset otetaan vakavasti, mutta niin ei ole asian laita EU:n merkintävaatimuksien osalta. Jo nyt on useaan otteeseen mainittu, että tuotteen sisältämien geneettisesti manipuloituja organismeja sisältävien ainesosien määrää koskeva yhden prosentin alaraja on paljon korkeampi kuin voidaan hyväksyä. Geneettisesti manipuloituja organismeja sisältävä vilja on mahdollista erotella muusta viljasta syksyisin pelloilla tai sitä kuljetettaessa taikka sitä muokattaessa. Se vaatii hyvää
järjestelmää pellosta pöytään, ja aiheuttaa siten myös suurempia kustannuksia, mutta se voidaan kuitenkin toteuttaa. Jos tilanne ei odotuksista huolimatta ole sellainen, meillä on jälleen yksi syy enemmän kieltää geneettisesti manipuloituja organismeja sisältävän viljan viljely. Pitäisin tappiona tyytymistä toiseksi parhaaseen ratkaisuun geneettisesti manipuloituja organismeja sisältämättömien elintarvikkeiden merkinnässä, ellei kyse ole pelkästään vapaaehtoisesta lisämahdollisuudesta.
Tähän saakka geneettisesti manipuloituja organismeja sisältävistä elintarvikkeista on ollut hyötyä vain valmistajille. Sen vuoksi geneettisesti manipuloituja organismeja käyttävien valmistajien pitää maksaa merkinnästä ja valvonnasta aiheutuvat kustannukset. Meidän on edelleenkin tutkittava, mitä vaaroja tuotteiden syömiseen liittyy ja millaisia pitkäaikaisvaikutuksia niillä on ympäristön ja eläimistön monimuotoisuudelle. Yksi suora seuraus tästä on se tosiasiallinen moratorio, jonka viisi maata on ottanut käyttöön uusia levittämislupia koskevan EU:n hyväksymismenettelyn osalta, samalla kun levittämistä koskevaa direktiiviä tarkistetaan. Sen vuoksi ihmettelen, että sanotaan, että komission jäsen Wallström ei halua odottaa lopullisen tarkistuksen valmistumista, vaan että hän hyväksyy sen sijasta teollisuuden esittämän tarjouksen, jonka mukaan teollisuus täyttäisi tarkistetun geneettisesti manipuloituja organismeja koskevan direktiivin asettamat vaatimukset, vaikka direktiiviä ei ole vielä edes hyväksytty. Se on kuin yllätyshyökkäys jäsenvaltioiden moratoriota vastaan, eikä tämän lisäksi ministerineuvoston yhteisessä kannassa mennä tarpeeksi pitkälle. Sen vuoksi voin ainoastaan kehottaa jäsenvaltioita pitämään kiinni moratoriosta. Geneettisesti manipuloituja organismeja koskevan lainsäädännön tarkistaminen ja tiukentaminen on tarpeellista – mitä nopeammin se tehdään, sen parempi."@fi5
"Monsieur le Président, l'incapacité de démontrer l'absence de risques liés aux aliments génétiquement modifiés ne suffit pas. Il faut que ces aliments présentent des avantages incontestables pour les consommateurs et ils ne peuvent entraîner de risques pour l'environnement ou pour le bien-être animal. Il incombe aux législateurs d'établir des règles et des orientations permettant au marché de se développer de manière à prendre également en considération les préoccupations et les exigences des consommateurs ; or, ce n'est pas le cas en ce qui concerne les règles d'étiquetage proposées par l'UE. Il a déjà souvent été signalé qu'une valeur minimale de 1 % pour un taux non intentionnel d'OGM dépasse de loin le seuil minimal admissible. Il est possible de distinguer les produits contenant des OGM, tant lors des récoltes dans les champs que lors du transport et du traitement. Il suffit pour cela d'un bon système d'expertise de la terre jusque dans nos assiettes, mais cela entraîne dès lors aussi des dépenses accrues. C'est, en tout cas, possible. Si, contre toute attente, ce ne devait pas être le cas, il s'agit là d'un nouvel argument plaidant en faveur d'une interdiction des cultures contenant des OGM. Je considère que cette deuxième solution en vue de garantir un étiquetage sans OGM est moins bonne que la première et constitue un revers sauf si elle pouvait représenter une possibilité supplémentaire facultative.
Les denrées alimentaires contenant des OGM ne présentent jusqu'à présent des avantages que pour les producteurs. C'est pourquoi il incombe aux producteurs d'OGM de supporter les coûts liés à l'étiquetage et aux contrôles. Il faut continuer à étudier les risques liés à une ingestion de ces produits ainsi que les conséquences à long terme pour l'environnement et la biodiversité. Le moratoire de facto introduit par cinq pays dans la procédure d'homologation de l'UE pour les nouvelles autorisations de suspension pendant la révision de la directive sur les suspensions résulte directement de cet état de choses. Je suis dès lors étonnée d'entendre les bruits qui courent selon lesquels Mme la commissaire Wallström ne souhaite pas attendre la révision définitive et qu'elle aurait décidé d'approuver l'offre des milieux industriels de respecter la directive révisée sur les OGM avant même son adoption. Il s'agit d'une manœuvre perfide à l'égard du moratoire des États membres et la position commune du Conseil de ministres ne va pas assez loin. Je ne puis donc qu'inviter les États membres à demeurer fidèles à leur moratoire. Une révision et un renforcement de la législation sur les OGM sont indispensables - et mieux vaut aujourd'hui que demain."@fr6
"Signor Presidente, non basta dire che gli alimenti che contengono organismi geneticamente modificati non comportano rischi; i vantaggi per i consumatori devono essere evidenti e non devono esserci rischi per l’ambiente né per gli animali. Spetta al legislatore emanare norme e orientamenti che consentano al mercato di svilupparsi in modo tale da tenere conto seriamente delle preoccupazioni e delle esigenze dei consumatori e non mi pare che sia questo il caso delle disposizioni comunitarie in materia di etichettatura. E’ stato già ripetuto più volte che fissare all’1 percento il valore limite per l’indicazione del tenore accidentale di OGM va ben oltre ciò che si può e si deve accettare come valore minimo. E’ possibile identificare i prodotti agricoli che contengono OGM sia sul campo al momento del raccolto, che nella fase di trasporto e trasformazione. Ciò richiede un ottimo sistema di
dal campo alla tavola e quindi comporta dei costi maggiori, ma è fattibile. Se inaspettatamente non fosse così sarebbe un buon motivo in più per vietare la coltivazione di prodotti agricoli geneticamente modificati. La soluzione di ripiego di un’etichettatura in quanto prodotto esente da OGM mi pare una sconfitta, a meno che non si tratti esclusivamente di un’ulteriore possibilità a titolo facoltativo.
Per il momento i vantaggi degli alimenti che contengono OGM sono solo per i produttori, quindi i costi di etichettatura e di controllo devono essere a carico dei produttori di OGM. Occorre continuare ad investigare sui rischi per l’uomo di tali alimenti e sulle conseguenze di lungo periodo sull’ambiente e sulla biodiversità. Il risultato diretto di tutto ciò è la moratoria
introdotta da cinque paesi per la procedura di autorizzazione di immissione in commercio, in attesa della revisione della direttiva corrispondente. Mi stupisce, pertanto, che la signora Commissario Wallström non desideri attendere la revisione definitiva ma sostenga piuttosto l’offerta dell’industria di ottemperare alla direttiva OGM rivista prima ancora che questa sia stata adottata. E’ una scorrettezza rispetto alla moratoria degli Stati membri e inoltre la posizione comune del Consiglio non si spinge altrettanto oltre. Non mi rimane che sollecitare gli altri Stati membri a rispettare la moratoria. La revisione e l’inasprimento della legislazione sugli OGM è assolutamente indispensabile – meglio oggi che domani."@it9
"Mr President, it is not enough that it cannot be proved that there is any risk from GM foods. There must be clear advantages for consumers, and there must not be any danger to the environment or to animals’ welfare. It is, and remains, the legislators’ task to establish rules and guidelines to ensure that the market develops in such a way that the concerns and requirements of consumers too are taken seriously, and that is not the case with the EU’s labelling requirement. It has already been said many times now that a figure of 1%, set as the threshold value for the adventitious presence of GM materials in food, is way beyond what can and should be accepted as the triviality limit. It is possible to separate GM crops both in the fields at harvest time, in the course of transportation and during processing. This requires a good system of consultation from field to table and, therefore, higher costs too, but it can in fact be done. If, against all expectations, this is not the case, then this is merely another argument for prohibiting the cultivation of GM crops. The next best solution, involving GMO-free labelling, I regard as defeatist, except as a supplementary, voluntary option.
Until now, GM foodstuffs have only had advantages for producers. The costs of labelling and supervision should therefore be borne by the producers of GM foods. The risk in eating the products and the long-term consequences for environmental and biological diversity ought to go on being investigated. A direct result of this is the de facto moratorium which five countries have introduced into the EU’s procedure for approving new licences to release genetically modified organisms to the environment and which is to remain in force while the relevant directive is being revised. I am therefore surprised at the reports that Commissioner Wallström does not want to wait for the final revision but has instead backed industry’s offer to comply with the revised GMO Directive even before it is adopted. This is a treacherous attack on the Member States’ moratorium. Moreover, the Council of Ministers’ common position does not go far enough. All I can do, therefore, is call upon the Member States to stick to the moratorium. It is imperative that the GMO legislation should be revised and tightened up – and preferably now rather than in the future."@lv10
"Mijnheer de Voorzitter, wij kunnen geen genoegen nemen met het gebrek aan bewijs dat genetisch gemodificeerde voedingsmiddelen ongevaarlijk zijn. Ze moeten voor de consumenten duidelijke voordelen opleveren en ze mogen geen risico vormen voor het milieu en voor het welzijn van de dieren. Het is en blijft de taak van de wetgever regels en richtsnoeren op te stellen opdat de markt rekening houdt met de belangen en eisen van de consumenten. Dit is met de EU-criteria voor etikettering echter niet het geval. Het is nu al herhaaldelijk gezegd dat een drempelwaarde van 1% voor de onvoorziene besmetting van voedingsmiddelen met GGO's veel te hoog ligt. Het is mogelijk genetisch gemodificeerde gewassen van andere te scheiden, zowel op de akker als bij de oogst, het vervoer en de verwerking. Het vereist een goed overlegsysteem vanaf de akker tot het product op tafel komt en bijgevolg een grotere financiële investering, maar het is mogelijk. Indien dit onverwacht toch niet mogelijk blijkt te zijn, is dit alweer een argument om de verbouwing van genetisch gemodificeerde gewassen te verbieden. De op één na beste oplossing, met een etikettering die aangeeft dat de voedingsmiddelen geen GGO's bevatten, beschouw ik als een nederlaag, tenzij het alleen om een aanvullende facultatieve mogelijkheid gaat.
Tot zover leveren de genetisch gemodificeerde organismen alleen voor de producenten voordelen op. De kosten voor de etikettering en de controle dienen bijgevolg door hen gedragen te worden. Het risico van het consumeren van voedingsmiddelen die GGO's bevatten en de gevolgen op lange termijn voor de milieu- en biodiversiteit moeten verder onderzocht worden. Om die reden hebben vijf landen een feitelijk moratorium ingesteld voor de goedkeuringsprocedure van nieuwe vergunningen, zolang men bezig is de herziening van de richtlijn betreffende het in de handel brengen van dergelijke producten te herzien. Het verbaast mij dan ook dat commissaris Wallström naar verluidt de definitieve herziening niet wil afwachten, maar dat zij het voorstel van de industrie aanvaard heeft om de herziene GGO-richtlijn nu reeds na te leven, nog voordat ze is goedgekeurd. Dit is een geniepige aanval op het moratorium van de lidstaten, en bovendien gaat het gemeenschappelijk standpunt van de Raad niet ver genoeg. Ik kan de lidstaten dan ook alleen maar verzoeken hun moratorium in stand te houden. Een herziening en verscherping van de GGO-wetgeving is absoluut noodzakelijk en dient liever vandaag dan morgen plaats te vinden."@nl2
"Não basta não ser possível provar a inexistência de riscos associados aos alimentos que contêm OGM. É necessário que existam vantagens claras para os consumidores e que não existam perigos para o ambiente ou para o bem-estar animal. É, e deve continuar a ser, da competência dos legisladores o estabelecimento de regras e linhas de orientação para que o mercado se desenvolva de forma a levar também a sério as preocupações e exigências dos consumidores, o que não se verifica em relação aos requisitos comunitários relativos à rotulagem. Já muitas vezes foi referido que o limite de 1% para um teor não intencional de material OGM excede largamente o que pode, e deve, ser aceite como um limite insignificante. É possível efectuar a separação das culturas OGM, tanto no campo como na altura da colheita, no transporte e na transformação. Este aspecto exige igualmente um bom sistema
desde a terra à mesa do consumidor, implicando, consequentemente, maiores despesas, muito embora seja possível. Se, ao contrário do esperado, não for este o caso, será apenas mais um argumento a favor da proibição da produção das culturas OMG. Considero como uma derrota a segunda melhor solução que consiste numa rotulagem de ausência de OGM, excepto quando aplicado no contexto de um regime complementar voluntário.
Até ao momento, as vantagens associadas aos alimentos OGM aplicam-se apenas aos produtores. Logo, as despesas inerentes à rotulagem e controlo devem ser suportadas pelos produtores de OGM. O risco de ingestão dos produtos e as consequências a longo prazo para o ambiente e para a biodiversidade deverão continuar a ser objecto de investigação. Um resultado directo deste aspecto é a moratória
que cinco Estados-Membros introduziram no procedimento de aprovação UE para a concessão de novas licenças para a libertação deliberada de OGM no ambiente, enquanto a directiva relativa à libertação estiver a ser revista. Por esse motivo, surpreende-me que conste que a senhora Comissária Wallström não pretende aguardar a revisão definitiva, mas quer apoiar a proposta da indústria no sentido de cumprir a directiva revista relativa aos OGM, mesmo antes de ser aprovada. Isto representa um ataque insidioso à moratória dos Estados-Membros, para além de que a posição comum do Conselho de Ministros não tem um alcance suficiente. Por essa razão, apenas poderei exortar os Estados-Membros a manterem uma posição firme em relação à moratória. Impõe-se uma revisão e uma restrição da legislação relativa aos OGM - melhor hoje do que amanhã."@pt11
"Herr talman! Det räcker inte med att det inte kan bevisas att det inte finns någon risk med genetiskt modifierade livsmedel. Det skall finnas tydliga fördelar för konsumenterna, och det får inte finnas någon fara för miljön eller djurs välbefinnande. Det är och förblir lagstiftarnas uppgift att fastställa bestämmelser och riktlinjer så att marknaden utvecklar sig på så sätt att också konsumenternas oro och krav tas på allvar, och så är inte fallet rörande EU:s krav på märkning. Det har redan nämnts många gånger att ett fastställande av tröskelvärdet på en procent för oavsiktligt innehåll av genetiskt modifierat material ligger långt över vad man kan och skall godta som minimigräns. Det är möjligt att åtskilja genetiskt modifierade växter både i jorden, vid skörd, transport och bearbetning. Det kräver ett bra
system från jord till bord och därmed också större kostnader, med detta är möjligt att uppnå. Om detta mot förväntan inte är fallet, är detta bara ännu ett argument för att förbjuda odlingen av genetiskt modifierade växter. Den näst bästa lösningen med en GMO (genetiskt modifierade organismer)-fri märkning betraktar jag som ett nederlag, såvida det inte är tal om en kompletterande, frivillig möjlighet.
Hittills har man bara hittat fördelar för producenterna med genetiskt modifierade livsmedel. Kostnaderna för märkning och kontroll skall därför bäras av producenterna av genetiskt modifierade livsmedel. Risken i samband med förtäring av produkterna och de långsiktiga konsekvenserna för miljön och den biologiska mångfalden skall också undersökas i framtiden. Ett direkt resultat av detta är det de facto-moratorium som fem länder har infört i samband med EU:s godkännandeförfarande för nya tillstånd till plantering, medan planteringsdirektivet revideras. Det gör mig därför förvånad att det påstås att kommissionsledamot Wallström inte har för avsikt att invänta den slutliga revideringen, utan istället stöder industrins erbjudande om att följa det reviderade direktivet om genetiskt modifierade organismer redan innan detta är antaget. Det är ett lömskt angrepp på medlemsstaternas moratorium, och dessutom är rådets gemensamma ståndpunkt inte tillräckligt långtgående. Jag kan därför bara uppmana medlemsstaterna till att stå fast vid moratoriet. En revidering och uppstramning av lagstiftningen på området är i högsta grad påkallad – hellre i dag än i morgon."@sv13
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
"consult"1
"de facto"11,9
|
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples