Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/1999-11-17-Speech-3-218"

Predicate	Value (sorted: default)
rdf:type	lpv_eu:Speech4
dcterms:Date	"1999-11-17"^^xsd:date4
dcterms:Is Part Of	lp_eu:Perussopimusuudistus/seuraava HVK4
dcterms:Language	"fi"^^xsd:language4
lpv:document identification number	"en.19991117.7.3-218"4
lpv:hasSubsequent	lp_eu:1999-11-17-Speech-3-2194
lpv:speaker	lp:Sasi4
lpv:spoken text	"Arvoisa puhemies, haluan kiittää parlamenttia tästä mietinnöstä. Sillä tulee olemaan merkittävä osa valmistauduttaessa hallitusten väliseen konferenssiin ja täytyy sanoa, että yhdyn hyvin mielelläni mietinnössä asetettuihin yleisiin tavoitteisiin tehdä unionista entistä tehokkaampi, läpinäkyvämpi ja demokraattisempi. On olemassa useita tekijöitä, joista kaikki konferenssin valmisteluun osallistuvat tahot ovat jokseenkin yksimielisiä. Ensinnäkin, mitä tahansa ajattelemmekin HVK:n asialistan laajuudesta, punaisena lankana on oltava laajentuminen ja sen edellyttämät uudistukset. Toiseksi, kukaan ei aseta kyseenalaiseksi sitä, että laajentumisen kautta Euroopan tulee vahvistua. Euroopan unionin päätöksenteko ja sen toimintamahdollisuudet eivät saa heikentyä laajentumisen vuoksi. Kolmanneksi kaikilla tahoilla on halua sitoutua aikatauluun, jonka mukaisesti neuvottelut vietäisiin loppuun vuoden 2000 lopulla Ranskan puheenjohtajuuskaudella. Uudistuksista on päästävä yksimielisyyteen ripeässä aikataulussa, jotta laajentuminen ei viivästy EU:n sisäisten aikatauluvaikeuksien takia. Olen keskittynyt puheenvuorossani pelkästään HVK:ta vaativiin muutoksiin. On kuitenkin pidettävä mielessä, että toimielimiä voidaan uudistaa myös perustamissopimuksia muuttamatta. Mielestäni näitä uudistuksia on vietävä johdonmukaisesti ja tehokkaasti eteenpäin samanaikaisesti HVK:n kanssa. Rohkenen toivoa, että instituutioiden modernisoimisella ja toimintatapojen muutoksilla voitaisiin lähentää Euroopan unionia ja kansalaisia. Suomi puheenjohtajavaltiona on korostanut tarvetta unionin toiminnan tehokkuuden ja avoimuuden parantamiseen. Puheenjohtajuuskaudellamme olemme tällä saralla ottaneet askeleen eteenpäin. Suomi on puheenjohtajuuskautensa alusta pitäen pannut toimeen niin sanotun raportin sellaisia suosituksia, joiden soveltaminen ei vaadi jäsenvaltioiden erillistä päätöstä. Olemme pyrkineet kehittämään neuvoston avoimuutta ja parantamaan asiakirjojen saatavuutta. Eräänä konkreettisena toimena olemme julkistaneet sekä neuvoston että työryhmien kokousten asialistoja ja aikatauluja. Olemme myös tehneet esityksen kaikkien neuvoston lainsäädäntötyöhön liittyvien kokousten asialistojen julkistamisesta. Tässä siis lyhyesti vuoden 2000 hallitusten välisen konferenssin valmistelutilannetta koskeva katsaus. Ensi viikolla minulla on tilaisuus keskustella kanssanne tarkemmin, kun olen Brysselissä perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan kuultavana HVK-valmistelujen etenemisestä. Meillä on nyt edessämme unionin tulevaisuuden kannalta merkittäviä päätöksiä - jälleen kerran. Näiden päätösten tekeminen ja aikanaan niiden toimeenpano vaativat sujuvaa ja pyyteetöntä yhteistyötä kaikilta instituutioilta. Omasta puolestani voin vakuuttaa neuvoston haluavan tehdä yhteistyötä Euroopan parlamentin kanssa tulevan konferenssin onnistumiseksi. Sallikaa minun kuitenkin kertoa vuoden 2000 hallitusten välisen konferenssin valmistelujen edistymisestä Suomen puheenjohtajuuskaudella. Kuukausi sitten pääministeri Lipponen kävi antamassa teille tilannekatsauksen Tampereen Eurooppa-neuvoston tuloksista ja sivusi samassa yhteydessä myös HVK-valmisteluja. Nyt aikaa Helsingin huippukokoukseen on enää kolme viikkoa, ja alamme olla HVK-valmistelujen loppusuoralla. Unionin laajentuminen edellyttää toimielinjärjestelmän uudistamista. EU:n on tunnustettava reilusti se tosiasia, että laajentuminen aiheuttaa muutostarpeita, jotka meidän on ratkaistava EU:n sisällä. Meillä on oltava riittävästi poliittista rohkeutta etsiä kauaskantoisia ratkaisuja ja tehdä unionin kipeästi kaipaamia uudistuksia. Kuten varmasti muistatte, viime kesäkuun alussa Kölnin huippukokouksessa tulevan hallitusten välisen konferenssin valmistelutehtävä annettiin seuraavan puheenjohtajan eli Suomen tehtäväksi. Syksyn aikana pysyvien edustajien tasolla käytiin teknisiä HVK-valmisteluja. Nyt olemme siirtyneet poliittiselle tasolle ja käymme bilateraalikeskusteluja eri tasoilla muiden jäsenmaiden, Euroopan parlamentin ja komission kanssa. Pääministeri Lipponen aloittaa ensi viikolla Eurooppa-neuvoston kokouksia edeltävän perinteisen pääkaupunkikierroksen. Vuoden 2000 hallitusten välisen konferenssin valmistelut ovat yksi tämän kierroksen keskeisimmistä aiheista. Euroopan parlamentin päätöslauselma tulee siis juuri oikeaan aikaan tätä kierrostakin silmällä pitäen. Olemme lähteneet siitä, että valmistelut Kölnin mandaatin pohjalta tarkoittavat käytännössä erityisesti kolmea kohtaa: komission kokoa ja kokoonpanoa, äänten uudelleenpainotusta neuvostossa, määräenemmistöpäätösten lisäämistä sekä näiden kolmen kohdan lisäksi muita niihin läheisesti liittyviä institutionaalisia kysymyksiä. EU:n uudistamiskeskustelu on pyörähtänyt täyteen vauhtiin ja syksyn aikana keskustelu HVK:n ympärillä on ollut erittäin vilkasta eri foorumeilla. Kuukausi sitten komission puheenjohtajan Prodin asettama ”viisaiden ryhmä” julkisti kertomuksen, jossa vaadittiin laajamittaisia institutionaalisia uudistuksia. Tähän kertomukseen nojaten komissio esitti viime viikolla oman näkemyksensä siitä, millaisena se näkee vuoden 2000 hallitusten välisen konferenssin ja mitä aiheita HVK:n tulisi käsitellä. Myös täällä Euroopan parlamentissa hallitusten välinen konferenssi on ollut esillä lukuisissa valiokunnissa. Olemme tietoisia siitä, että teidän joukossanne on lukuisia todellisia HVK-asiantuntijoita, ja arvostamme sitä panosta, jonka parlamentti on tuonut keskusteluun. Huomenna äänestätte parlamentin kannasta vuoden 2000 konferenssiin. Lupaan, että tulemme tarkasti tutustumaan niihin näkökohtiin, jotka huomenna hyväksytte. Euroopan parlamentin osallistumistapa seuraavaan hallitusten väliseen konferenssiin on hyvin tärkeä kysymys. Eri puolilta olen kuullut erittäin myönteisiä kommentteja parlamentin edustajien Elisabeth Guigoun ja Elmar Brokin antamasta arvokkaasta ja rakentavasta myötävaikutuksesta vuoden 1996 HVK:ssa. Mitä tulee vuoden 2000 hallitusten väliseen konferenssiin, jäsenmaat eivät ole vielä lyöneet lukkoon Euroopan parlamentin osallistumismuotoa. Konferenssiin valmistautumisen yhteydessä keskustelua on herättänyt erityisesti asialistan laajuus. Kolmen Kölnin päätelmissä mainitun aiheen lisäksi esille ovat eri tahoilla nousseet muun muassa EY-tuomioistuin, tilintarkastustuomioistuin, Euroopan parlamentin paikkajako, joustavuus ja perustamissopimusten jakaminen kahteen osaan. Tulemme raportissamme esittämään oman näkemyksemme siitä, mitä käymiemme keskustelujen ja saamiemme näkemysten jälkeen pidämme mahdollisena ja suotavana."@fi5
lpv:translated text	"Hr. formand, jeg vil gerne takke Parlamentet for denne betænkning. Den bliver en betydningsfuld del af den regeringskonference, som man er ved at forberede, og jeg må sige, at jeg meget gerne tilslutter mig de fælles målsætninger, der opstilles i betænkningen, om at gøre Unionen mere effektiv, mere gennemskuelig og mere demokratisk end nu. Der findes adskillige faktorer, som alle de parter, der er involverede i forberedelsen af konferencen, er nogenlunde enige om. For det første, at uanset hvad vi mener om omfanget af dagsordenen til regeringskonferencen, skal den røde tråd være udvidelsen og de reformer, den betinger. For det andet stiller ingen spørgsmålstegn ved, at Europa vil styrkes ved udvidelsen. Den Europæiske Unions beslutningstagen og dens handlemuligheder må ikke svækkes på grund af udvidelsen. For det tredje ønsker alle parter at overholde den tidsplan, som siger, at forhandlingerne skal være ført til ende i slutningen af år 2000 i den franske formandsperiode. Man må nå til enighed om reformerne inden for en stram tidsplan, så udvidelsen ikke bliver forsinket på grund af problemer med EU's interne tidsplaner. Jeg har i mit indlæg udelukkende koncentreret mig om de reformer, som kræver en regeringskonference. Man må imidlertid huske på, at man også kan reformere institutionerne uden at ændre på EF-traktaten. Efter min mening bør disse reformer gennemføres konsekvent og effektivt samtidig med regeringskonferencen. Jeg vover at ønske, at man ved en modernisering af institutionerne og ved reformer af fremgangsmåderne kan bringe Den Europæiske Union og borgerne tættere på hinanden. Finland har som formandsland understreget behovet for at forbedre effektiviteten og åbenheden i Unionens arbejde. I vores formandsperiode har vi taget et skridt fremad på dette område. Finland har lige fra begyndelse af sin formandsperiode iværksat de ting, der blev anbefalet i den såkaldte Trumpf-Piris-betænkning, og hvortil der ikke krævedes en særskilt beslutning fra medlemslandene. Vi har forsøgt at øge åbenheden i Rådet og forbedre tilgængeligheden af protokollerne. En konkret ting er, at vi har offentliggjort såvel Rådets som arbejdsgruppernes mødedagsordener og tidsplaner. Vi har også stillet forslag om at offentliggøre dagsordenerne fra alle Rådets møder i forbindelse med lovgivningsarbejdet. Det var et hurtigt overblik over situationen inden for forberedelsen af regeringsmødet i år 2000. I næste uge har jeg lejlighed til at diskutere nærmere med Dem, når jeg er i Bruxelles for at aflægge beretning om fremskridtene i forberedelsen af regeringskonferencen for Udvalget om EF-traktaten, arbejdsforhold og institutionelle anliggender. Vi står nu over for beslutninger af stor betydning for Unionens fremtid - endnu en gang. At få truffet disse beslutninger og til sin tid at få ført dem ud i livet kræver et flydende og uselvisk samarbejde af alle institutionerne. På mine egne vegne kan jeg forsikre Dem om, at Rådet ønsker at samarbejde med Europa-Parlamentet for at sikre, at den kommende konference bliver en succes. Tillad mig alligevel at fortælle om fremskridtene i forberedelserne af millenniumrunden på regeringsniveau her i den finske formandsperiode. For en måned siden var statsminister Lipponen her og gav Dem en situationsrapport om resultaterne fra Det Europæiske Råd i Tampere og berørte i samme forbindelse også forberedelserne til regeringskonferencen. Nu er der endnu tre uger til topmødet i Helsinki, og vi er ved at være i slutfasen af forberedelserne til regeringskonferencen. Udvidelsen af Unionen kræver en reform af institutionssystemet. EU må ærligt erkende det faktum, at en udvidelse medfører behovet for nogle ændringer, som vi må løse inden for EU. Vi må have tilstrækkeligt politisk mod til at søge gennemgribende løsninger og foretage de smerteligt tiltrængte reformer af Unionen. Som De sikkert husker, overdrog man på topmødet i Köln i begyndelsen af juni opgaven med at forberede den kommende regeringskonference til det kommende formandsland, det vil sige Finland. I løbet af efteråret foregik der tekniske forberedelser til regeringskonferencen på de stående repræsentanters niveau. Nu er vi rykket over på det politiske plan og fører bilaterale drøftelser med de andre medlemslande, med Europa-Parlamentet og med Kommissionen på forskellige planer. Statsminister Lipponen indleder i næste uge den traditionelle hovedstadsforhandlingsrunde forud for mødet i Det Europæiske Råd. Forberedelsen af regeringkonferencen i år 2000 er et af denne forhandlingsrundes mest centrale emner. Europa-Parlamentets erklæring kommer derfor lige i rette tid også med forhandlingsrunden for øje. Vi er gået ud fra, at forberedelserne på baggrund af mandatet fra Köln i praksis indebærer tre ting: Kommissionens størrelse og sammensætning, omfordelingen af stemmer i Rådet og forøgelsen af flertalsbeslutninger samt ud over disse tre spørgsmål også andre institutionelle spørgsmål i nær tilknytning til disse. Der er kommet fuld gang i diskussionen om en reformering af EU, og i løbet af efteråret har diskussionen i de forskellige fora omkring regeringskonferencen været særdeles ophidset. For en måned siden offentliggjorde den "ekspertgruppe", som kommissionsformand Prodi nedsatte, sin beretning, hvori man krævede en omfattende institutionel reform. Med støtte i denne beretning fremsatte Kommissionen i sidste uge sit eget syn på, hvorledes den ser regeringskonferencen i år 2000, og hvilke emner regeringskonferencen bør behandle. Også her i Europa-Parlamentet har regeringskonferencen været oppe i talrige udvalg. Vi er klar over, at der blandt Dem er adskillige regeringskonferencespecialister, og vi værdsætter det bidrag, som Parlamentet har ydet til diskussionen. I morgen stemmer De om Parlamentets holdning til konferencen i år 2000. Jeg lover, at vi vil gøre os nøje bekendt med de synspunkter, som De vedtager i morgen. På hvilken måde Europa-Parlamentet skal deltage i den kommende regeringskonference er et meget vigtigt spørgsmål. Jeg har fra forskellig side hørt særdeles positive kommentarer til Parlamentets repræsentanter Elisabeth Guigous og Elmar Broks værdifulde og opbyggelige medvirken på regeringskonferencen i 1996. Hvad angår regeringskonferencen i år 2000, har medlemslandene endnu ikke fastslået, på hvilken måde Europa-Parlamentet skal deltage. I forbindelse med forberedelsen af konferencen har specielt dagsordenens omfang vakt diskussion. Ud over de tre emner, der nævnes i konklusionen fra Köln-mødet, har man fra forskelligt hold fremdraget bl.a. EU-Domstolen, Revisionsretten, Europa-Parlamentets mandatfordeling, fleksibiliteten og opdelingen af EF-traktaten i to dele. I vores rapport vil vi fremsætte vores eget syn på, hvad vi anser for muligt og ønskeligt efter de drøftelser, vi har haft, og de synspunkter, vi er nået frem til."@da1 "Herr Präsident, ich möchte dem Parlament für diesen Bericht danken. Er wird ein bedeutender Bestandteil bei der Vorbereitung der Regierungskonferenz sein. Ich schließe mich gerne den im Bericht genannten allgemeinen Zielen an, die Union effizienter, transparenter und demokratischer als bisher zu machen. Es gibt mehrere Faktoren, über die sich alle an der Vorbereitung der Regierungskonferenz beteiligten Seiten ziemlich einig sind. Erstens, was auch immer wir über den Umfang der Tagesordnung der Regierungskonferenz denken, der rote Faden müssen die Erweiterung und die erforderlichen Reformen sein. Zweitens, niemand stellt in Frage, daß Europa durch die Erweiterung eine weitere Stärkung erfährt. Die Beschlußfassung und die Handlungsmöglichkeiten der Europäischen Union dürfen durch die Erweiterung nicht geschwächt werden. Drittens, alle Seiten sind gewillt, sich an den Zeitplan zu halten, nach dem die Verhandlungen bis Ende 2000 während der französischen Präsidentschaft zum Abschluß geführt werden. Über die Reformen muß Einigkeit im Rahmen eines schnellen Zeitplans erzielt werden, damit sich die Erweiterung nicht aufgrund von EU-internen Zeitplanschwierigkeiten verzögert. In meinen Ausführungen habe ich mich lediglich auf die von der Regierungskonferenz geforderten Veränderungen konzentriert. Dennoch darf nicht vergessen werden, daß die Institutionen auch ohne Änderung der Gründungsverträge reformiert werden können. Meines Erachtens müssen diese Reformen konsequent und effizient zeitgleich mit der Regierungskonferenz vorangebracht werden. Ich wage zu hoffen, daß durch die Modernisierung der Institutionen und durch Veränderungen der Arbeitsweisen eine Annäherung zwischen der Europäischen Union und den Bürgern erfolgen könnte. Die finnische Ratspräsidentschaft hat die Notwendigkeit hervorgehoben, die Tätigkeit der Union hinsichtlich Effizienz und Transparenz zu verbessern. Während unserer Präsidentschaft haben wir hier einen Schritt nach vorn gemacht. Finnland hat sich mit Beginn seiner Präsidentschaft für die Empfehlungen des sogenannten Papiers eingesetzt, deren Durchführung keinen gesonderten Beschluß der Mitgliedstaaten erfordert. Wir waren bestrebt, die Transparenz des Rates zu entwickeln und den Zugang zu den Dokumenten zu verbessern. Als eine konkrete Maßnahme dazu haben wir die Tagesordnungen und Zeitpläne der Sitzungen des Rates und der Arbeitsgruppen veröffentlicht. Wir haben auch einen Vorschlag über die Veröffentlichung der Tagesordnungen von Sitzungen im Zusammenhang mit der Arbeit an den Rechtsvorschriften des Rates vorgelegt. Das war also ein kurzer Überblick über den Stand der Vorbereitungen der Regierungskonferenz 2000. In der nächsten Woche habe ich Gelegenheit, mit Ihnen dieses Problem detaillierter zu diskutieren, wenn ich zum Fortgang der Vorbereitungen der Regierungskonferenz im Institutionellen Ausschuß angehört werde. Wir stehen wieder einmal vor für die Zukunft der Union bedeutsamen Beschlüssen. Die Verabschiedung dieser Beschlüsse und ihre Umsetzung erfordern eine kontinuierliche und selbstlose Zusammenarbeit aller Institutionen, Ich für meinen Teil kann Ihnen versichern, daß der Rat gewillt ist, mit dem Europäischen Parlament für eine erfolgreiche kommende Regierungskonferenz zusammenzuarbeiten. Gestatten Sie mir dennoch einige Bemerkungen zu den Fortschritten in den Vorbereitungen der Regierungskonferenz 2000 während der finnischen Präsidentschaft. Vor einem Monat gab Ihnen Ministerpräsident Lipponen einen zusammenfassenden Bericht über die Ergebnisse des Gipfels in Tampere, in dem er auch die Vorbereitungen der Regierungskonferenz kurz ansprach. Nun sind es noch drei Wochen bis zum Gipfel in Helsinki, und wir befinden uns, was die Vorbereitungen der Regierungskonferenz anbelangt, auf der Zielgeraden. Die Erweiterung der Union erfordert eine institutionelle Reform. Die EU muß sich ehrlich der Tatsache stellen, daß die Erweiterung notwendige Veränderungen mit sich bringt, die wir innerhalb der EU lösen müssen. Wir müssen hier ausreichend politischen Mut beweisen, nach Lösungen von großer Tragweite zu suchen und Reformen einzuleiten, die die Union dringend braucht. Wie Sie sich sicher erinnern, wurde die Aufgabe, die kommende Regierungskonferenz vorzubereiten, auf dem Kölner Gipfel Anfang Juni der folgenden Ratspräsidentschaft, also Finnland übertragen. Während des Herbstes haben wir auf der Ebene der ständigen Vertreter die technischen Vorbereitungen für die Regierungskonferenz getroffen. Jetzt sind wir zur politischen Ebene übergegangen und führen auf verschiedenen Ebenen bilaterale Gespräche mit den anderen Mitgliedstaaten, dem Europäischen Parlament und der Kommission. Ministerpräsident Lipponen beginnt nächste Woche im Vorfeld der Sitzungen des Europäischen Rates mit der traditionellen Hauptstadtrunde. Die Vorbereitungen der Regierungskonferenz 2000 sind eines der zentralen Themen dieser Reise. Die Entschließung des Europäischen Parlaments kommt im Hinblick auch auf diese Runde also gerade zur rechten Zeit. Wir sind davon ausgegangen, daß sich die Vorbereitungen auf der Grundlage des Mandats von Köln in der Praxis besonders auf drei Schwerpunkte konzentrieren: Größe und Zusammensetzung der Kommission, Neugewichtung der Stimmen im Rat, Ausweitung der Abstimmungen mit qualifizierter Mehrheit sowie andere institutionelle Fragen, die im engen Zusammenhang damit stehen. Die Aussprache über die Erneuerung der EU ist in vollem Gange, und die Diskussion, die im Laufe des Herbstes über die Regierungskonferenz geführt worden ist, gestaltete sich in allen Gremien äußerst lebhaft. Vor einem Monat hat die von Kommissionspräsident Prodi eingesetzte „Gruppe der Weisen” einen Bericht vorgelegt, in dem weitreichende institutionelle Reformen gefordert wurden. Auf der Grundlage dieses Berichts legte die Kommission in der letzten Woche ihren Standpunkt dar, wie sie die Regierungskonferenz 2000 sieht und welche Themen behandelt werden sollten. Auch hier im Europäischen Parlament wird in zahlreichen Ausschüssen über die Regierungskonferenz gesprochen. Uns ist bekannt, daß es unter Ihnen viele echte Experten der Regierungskonferenz gibt, und wissen den Beitrag zu schätzen, den das Parlament für die Debatte geleistet hat. Morgen werden Sie über den Standpunkt des Parlaments über die Konferenz 2000 abstimmen. Ich verspreche Ihnen, daß ich mich mit diesen Ansichten, die Sie morgen beschließen, genau beschäftigen werde. Der Modus, wie sich das Europäische Parlament an der nächsten Regierungskonferenz beteiligen wird, ist eine sehr wichtige Frage. Von verschiedenen Seiten habe ich besonders Positives über die wertvollen und konstruktiven Beiträge von Elisabeth Guigou und Elmar Brok zur Regierungskonferenz 1996 gehört. Was die Regierungskonferenz 2000 betrifft, so haben die Mitgliedstaaten noch nicht festgelegt, in welcher Form sich das Europäische Parlament beteiligen wird. Im Zusammenhang mit der Konferenzvorbereitung hat besonders der Umfang der Tagesordnung für Diskussion gesorgt. In den drei Schlußfolgerungen von Köln sind neben diesem Punkt von verschiedenen Seiten zum Beispiel die Themen Europäischer Gerichtshof, Rechnungshof, Sitzverteilung im Europäischen Parlament und die Aufspaltung der Gründungsverträge in zwei Teile aufgeworfen worden. In unserem Bericht werden wir unseren Standpunkt dazu darlegen, was wir nach unseren Gesprächen und gegenüber geäußerten Ansichten für möglich und wünschenswert erachten."@de7 "Αξιότιμε κύριε Πρόεδρε, θα ήθελα να ευχαριστήσω το Κοινοβούλιο για την παρούσα έκθεση, η οποία θα αποτελέσει σημαντικό τμήμα των προπαρασκευαστικών εργασιών για τη Διακυβερνητική Διάσκεψη. Οφείλω μάλιστα να πω ότι συντάσσομαι ευχαρίστως με τους γενικούς στόχους που καθορίζονται στην έκθεση, δηλαδή τη μεγαλύτερη αύξηση σε σχέση με το παρελθόν της αποτελεσματικότητας, της διαφάνειας και της δημοκρατίας της Ένωσης. Υπάρχουν πολλοί παράγοντες για τους οποίους όλες οι συμμετέχουσες στη Διάσκεψη πλευρές συμφωνούν κατά κάποιον τρόπο ομόφωνα. Καταρχάς, ό,τι και να σκεφτόμαστε για το εύρος της ημερήσιας διάταξης, το κυριότερο σημείο πρέπει να είναι η διεύρυνση και οι απαραίτητες γι’ αυτήν μεταρρυθμίσεις. Δεύτερον, κανείς δεν μπορεί να αμφισβητήσει το γεγονός ότι δια μέσου της διεύρυνσης η Ευρώπη πρόκειται να ενισχυθεί. Η διαδικασία λήψης αποφάσεων και οι δυνατότητες δράσης της Ευρωπαϊκής Ένωσης δεν πρέπει να αποδυναμωθούν εξαιτίας της διεύρυνσης. Τρίτον, όλες οι πλευρές προτίθενται να δεσμευθούν ως προς το χρονοδιάγραμμα, σύμφωνα με το οποίο οι διαπραγματεύσεις θα συνεχιστούν μέχρι τα τέλη του έτους 2000, κατά τη διάρκεια της γαλλικής Προεδρίας. Σε ό,τι αφορά τις μεταρρυθμίσεις είναι απαραίτητο να προχωρήσουμε τάχιστα σε ομοφωνία, προκειμένου η διεύρυνση να μην καθυστερήσει λόγω εσωτερικών δυσκολιών στην τήρηση του χρονοδιαγράμματος. Επικέντρωσα την ομιλία μου αποκλειστικά στις απαιτούμενες μεταρρυθμίσεις για τη Διακυβερνητική Διάσκεψη. Θα πρέπει ωστόσο να έχουμε υπόψη μας ότι η μεταρρύθμιση των θεσμικών οργάνων είναι εφικτή και χωρίς να τροποποιήσουμε τις ιδρυτικές συνθήκες. Κατά τη γνώμη μου, οι συγκεκριμένες μεταρρυθμίσεις θα πρέπει να πραγματοποιούνται με συνέπεια και αποτελεσματικότητα παράλληλα με τη Διακυβερνητική Διάσκεψη. Τολμώ δε να ελπίζω ότι ο εκσυγχρονισμός και η αλλαγή του τρόπου δράσης των θεσμικών οργάνων θα συμβάλει στην προσέγγιση της Ευρωπαϊκής Ένωσης με τους πολίτες της. Η Φινλανδία, ως ασκούσα την Προεδρία χώρα έχει επισημάνει την ανάγκη για βελτίωση της αποτελεσματικότητας της δράσης και της διαφάνειας της Ένωσης. Στη διάρκεια της Προεδρίας μας κάναμε ένα βήμα μπροστά σε ό,τι αφορά το συγκεκριμένο πλαίσιο. Η Φινλανδία από την αρχή της Προεδρίας της έθεσε σε εφαρμογή τέτοιες συστάσεις από τη λεγόμενη έκθεση για την υλοποίηση των οποίων δεν απαιτείται ειδική απόφαση εκ μέρους των κρατών μελών. Επιδιώξαμε να αυξήσουμε τη διαφάνεια στο πλαίσιο του Συμβουλίου και να βελτιώσουμε την πρόσβαση στα έγγραφα. Επί παραδείγματι προβήκαμε στη δημοσίευση των ημερησίων διατάξεων των συνεδριάσεων, καθώς και του προγράμματος εργασιών τόσο του Συμβουλίου όσο και των ομάδων εργασίας. Επίσης προτείναμε να δημοσιεύονται οι ημερήσιες διατάξεις όλων των συνεδριάσεων του Συμβουλίου που αφορούν θέματα νομοθετικού περιεχομένου. Έτσι περιγράφεται εν συντομία η κατάσταση των προπαρασκευαστικών εργασιών της Διακυβερνητικής Διάσκεψης του 2000. Την επόμενη εβδομάδα θα έχω την ευκαιρία να συζητήσω διεξοδικότερα μαζί σας για την πρόοδο των προπαρασκευαστικών εργασιών της Διακυβερνητικής Διάσκεψης, όταν θα παρευρεθώ στη συνεδρίαση της Επιτροπής Συνταγματικών Υποθέσεων στις Βρυξέλλες. Για μία ακόμη φορά μας περιμένουν σημαντικές αποφάσεις για το μέλλον της Ένωσης. Η λήψη των εν λόγω αποφάσεων και η εφαρμογή τους εν ευθέτω χρόνω απαιτούν την απρόσκοπτη και ανιδιοτελή συνεργασία όλων των θεσμικών οργάνων. Από τη δική μου πλευρά μπορώ να σας διαβεβαιώσω ότι το Συμβούλιο επιθυμεί να συνεργαστεί με το Ευρωπαϊκό Κοινοβούλιο για την επιτυχία της επερχόμενης Διάσκεψης. Επιτρέψτε μου ωστόσο να αναφερθώ στην πρόοδο που έχει επιτευχθεί ως προς τη Διακυβερνητική Διάσκεψη του 2000 κατά τη διάρκεια της φινλανδικής Προεδρίας. Προ μηνός, ο πρωθυπουργός κ. Lipponen ήρθε στο Κοινοβούλιο για να σας παρουσιάσει περιληπτικά τα αποτελέσματα του Ευρωπαϊκού Συμβουλίου του Tampere, και με την ευκαιρία αναφέρθηκε και στις προπαρασκευαστικές εργασίες της Διακυβερνητικής Διάσκεψης. Τώρα απομένουν τρεις εβδομάδες μέχρι τη Σύνοδο Κορυφής του Ελσίνκι, και εισερχόμαστε στην τελική ευθεία των προπαρασκευαστικών εργασιών για τη Διακυβερνητική Διάσκεψη. Η διεύρυνση της ΕΕ προϋποθέτει την αναθεώρηση της οργάνωσης των θεσμικών οργάνων. Η ΕΕ θα πρέπει να αναγνωρίσει ειλικρινά ότι η διεύρυνση προκαλεί όντως ανάγκες μεταρρύθμισης, τις οποίες καλούμεθα να επιλύσουμε στο εσωτερικό της ΕΕ. Πρέπει να διαθέτουμε αρκετό πολιτικό θάρρος, προκειμένου να αναζητήσουμε μακρόπνοες λύσεις και να προβούμε στις μεταρρυθμίσεις τις οποίες έχει τόση ανάγκη η Ένωση. Όπως βεβαίως θα ενθυμείσθε, στις αρχές του περασμένου Ιουνίου στη Σύνοδο Κορυφής της Κολωνίας η προετοιμασία της επερχόμενης Διακυβερνητικής Διάσκεψης ανατέθηκε στην επόμενη ασκούσα την Προεδρία χώρα, δηλαδή στη Φινλανδία. Το φθινόπωρο σε επίπεδο μονίμων αντιπροσώπων προβήκαμε στην προετοιμασία του τεχνικού μέρους της Διακυβερνητικής Διάσκεψης. Τώρα έχουμε περάσει στο πολιτικό επίπεδο και διεξάγουμε διμερείς διαβουλεύσεις σε διάφορα επίπεδα με τα υπόλοιπα κράτη μέλη, το Ευρωπαϊκό Κοινοβούλιο και την Επιτροπή. Ο πρωθυπουργός κ. Lipponen πρόκειται να αρχίσει την επόμενη εβδομάδα τον καθιερωμένο γύρο των πρωτευουσών, ο οποίος προηγείται των συνόδων του Ευρωπαϊκού Συμβουλίου. Οι προπαρασκευαστικές εργασίες της Διακυβερνητικής Διάσκεψης του 2000 αποτελούν ένα από τα βασικότερα θέματα του εν λόγω γύρου. Το ψήφισμα του Ευρωπαϊκού Κοινοβουλίου θα έλθει λοιπόν ακριβώς την κατάλληλη στιγμή, αν λάβουμε υπόψη και τον συγκεκριμένο γύρο. Ξεκινήσαμε θέτοντας ως αφετηρία ότι οι προπαρασκευαστικές εργασίες, βάσει της εντολής της Κολωνίας, αφορούν στην πράξη τρία κυρίως σημεία: το μέγεθος και τη σύνθεση της Επιτροπής, την επαναστάθμιση των ψήφων στο Συμβούλιο, την ενίσχυση της διαδικασίας λήψης αποφάσεων με ειδική πλειοψηφία, και εκτός από αυτά τα τρία σημεία υπάρχουν κάποια άλλα που συνδέονται άρρηκτα με τα θεσμικά ζητήματα. Οι συζητήσεις για τις μεταρρυθμίσεις της ΕΕ άρχισαν να διεξάγονται με μεγάλη ταχύτητα, ενώ κατά το φθινόπωρο οι συζητήσεις για τη Διακυβερνητική Διάσκεψη στα διάφορα φόρα υπήρξαν ιδιαίτερα έντονες. Προ μηνός, η ομάδα των ανεξαρτήτων εμπειρογνωμώνων, την οποία όρισε ο Πρόεδρος της Επιτροπής κ. Prodi, δημοσίευσε έκθεση με την οποία ζητά την πραγματοποίηση ευρέων θεσμικών μεταρρυθμίσεων. Βάσει της συγκεκριμένης έκθεσης η Επιτροπή παρουσίασε την προηγούμενη εβδομάδα τις δικές της απόψεις, δηλαδή τον τρόπο με τον οποίο εκείνη αντιμετωπίζει τη Διακυβερνητική Διάσκεψη του 2000 και το είδος των θεμάτων που θα πρέπει να εξετάσει η Διακυβερνητική Διάσκεψη. Επίσης εδώ, στο Ευρωπαϊκό Κοινοβούλιο, το θέμα της Διακυβερνητικής Διάσκεψης ανέκυψε στα πλαίσια πολλών επιτροπών. Γνωρίζουμε ότι το Σώμα σας διαθέτει πολλούς πραγματικούς ειδήμονες σε θέματα Διακυβερνητικών Διασκέψεων και εκτιμούμε τη συμβολή σας στη συζήτηση. Αύριο θα ψηφίσετε για τη θέση του Κοινοβουλίου σε ό,τι αφορά τη Διάσκεψη του 2000. Υπόσχομαι ότι θα εξετάσουμε επισταμένως τις απόψεις που θα εγκρίνετε αύριο. Ιδιαίτερα σημαντικό είναι το ζήτημα σχετικά με τον τρόπο συμμετοχής του Ευρωπαϊκού Κοινοβουλίου στην επόμενη Διακυβερνητική Διάσκεψη. Από διάφορες πλευρές ακούστηκαν ιδιαίτερα θετικά σχόλια για την πολύτιμη και εποικοδομητική συμβολή των βουλευτών του Κοινοβουλίου, Elisabeth Guigou και Elmar Brok, στη Διακυβερνητική Διάσκεψη του 1996. Σχετικά με τη Διακυβερνητική Διάσκεψη του 2000, τα κράτη μέλη δεν έχουν ακόμη καταλήξει οριστικά για τον τρόπο συμμετοχής του Ευρωπαϊκού Κοινοβουλίου. Στο πλαίσιο των προπαρασκευαστικών εργασιών για τη Διάσκεψη, πολλές συζητήσεις έχει προκαλέσει κυρίως το εύρος της ημερήσιας διάταξης. Εκτός από τα τρία συμπεράσματα του Ευρωπαϊκού Συμβουλίου της Κολωνίας για το θέμα, διάφορες πλευρές προβάλλουν θέματα, όπως μεταξύ άλλων το Δικαστήριο των Ευρωπαϊκών Κοινοτήτων, το Ελεγκτικό Συνέδριο, τον καταμερισμό της έδρας του Ευρωπαϊκού Κοινοβουλίου σε διαφορετικά σημεία, την ευελιξία και τον διαχωρισμό των ιδρυτικών συνθηκών σε δύο μέρη. Στην έκθεσή μας, μετά το πέρας των συζητήσεών μας και των απόψεων που θα έχουμε συλλέξει, θα προβάλουμε τη δική μας θεώρηση αναφορικά με όσα θα θεωρούμε ευκταία και εφικτά."@el8 "Mr President, I would like to thank Parliament for this report. It will have an important part to play in preparations for the Intergovernmental Conference, and I have to say that I agree wholeheartedly with the general aims set down in the report to make the Union more effective, transparent and democratic. There are many points on which all those involved in preparations for the conference are effectively united. Firstly, whatever opinion we have on the scope of the IGC agenda, the main theme must be enlargement and the reforms that this necessitates. Secondly, nobody is questioning the fact that Europe must gain strength through enlargement. Decision making in the European Union and its potential for action cannot be allowed to weaken as a result of enlargement. Thirdly, all parties involved wish to commit to a timetable, meaning that the talks would be drawn to a conclusion by the end of 2000, during the French Presidency. We must achieve unanimity on the reforms whilst adhering to a tight schedule, so that enlargement is not delayed due to internal problems with the timetable in the EU. I have focused in my speech only on the changes required by the IGC. We must bear in mind, however, that the institutions can also be reformed without amending the Treaties. In my opinion, these reforms must be carried forward coherently and effectively at the same time as the IGC. I venture to hope that modernising the institutions and changing the way we do things could bring the European Union and its citizens closer to one another. Finland, as the country to hold the Presidency, has emphasised the need to improve the Union’s efficiency in its work, as well as its transparency. During our Presidency, we have taken a step forward in this area. Since its Presidency Finland has put into effect those recommendations in the report that do not require a separate decision by the Member States. We have tried to improve transparency in the Council and make it easier for people to have access to documents. As an example of concrete action, we have made public the agendas and schedules relating to meetings of both the Council and the working parties. We have also made a proposal that all agendas of meetings relating to Council legislation be made public. This, then, has been a brief overview of the situation regarding preparations for the Intergovernmental Conference in 2000. Next week I will have the opportunity to discuss the matter with you in more detail when I speak in Brussels to the Committee on Constitutional Affairs on the progress being made in preparations for the IGC. We once again have before us important decisions to take on the future of the Union. Making these decisions and eventually implementing them will require smooth and selfless cooperation on the part of all the institutions. For my own part, I can confirm the Council’s desire to cooperate with the European Parliament to make the forthcoming conference a success. Let me speak, however, of the progress that has been made during the Finnish Presidency in preparations for the Intergovernmental Conference in 2000. A month ago, Prime Minister Lipponen came here to present you with an account of the outcome of the European Council in Tampere and, in so doing, he also touched on the IGC preparations. It is now three weeks until the Helsinki Summit conference, and IGC preparations are entering their final stage. Union enlargement will mean the reform of the institutional system. The EU must freely acknowledge the fact that enlargement will bring about the need for changes that we have to resolve within the EU. We must be politically courageous enough to seek far-reaching solutions and institute the reforms the Union badly needs. As you will certainly recall, at the Cologne Summit at the beginning of June, the next country to hold the Presidency, Finland, was charged with the task of preparing for the next Intergovernmental Conference. During the autumn, technical IGC preparations have been made at the permanent representative level. Now we have moved on to the political level, and we are having bilateral discussions at different levels with the other Member States, the European Parliament and the Commission. Next week, Prime Minister Lipponen is to begin the traditional tour of the capitals preceding the European Council meetings. Preparations for the Intergovernmental Conference in 2000 are one of the main issues connected with this tour. The resolution by the European Parliament thus comes at exactly the right time, also in light of this tour. We have based these preparations on the Cologne mandate which, in practice, addresses three points in particular: the size and composition of the Commission, the re-weighting of votes in the Council and an increase in qualified majority decision making. In addition to these three areas, there are institutional matters that are closely associated with them. The EU debate on reform has got off to a lively start, and this autumn there has been much heated discussion surrounding the IGC in the various forums. A month ago the Group of Wise Men, set up by Mr Prodi, published a report that called for a broad set of institutional reforms. On the basis of this report, the Commission last week laid down its own views on the Intergovernmental Conference in 2000, and what areas the IGC should handle. Here, too, in the European Parliament the Intergovernmental Conference has been on the agenda in many committee meetings. We are aware that there are plenty of real IGC experts among you, and we value Parliament’s contribution to the debate. Tomorrow you will vote on Parliament’s position on the year 2000 conference. I promise we shall look closely at the views you adopt then. The way the European Parliament participates in the Intergovernmental Conference is a very important question. I have heard from different quarters very positive comments on the invaluable and constructive cooperation offered by MEPs Elisabeth Guigou and Elmar Brok with regard to the IGC in 1996. Regarding the Intergovernmental Conference in 2000, the Member States have not yet settled on the form the European Parliament’s participation will take. Preparations for the conference have included, in particular, discussions on the scope of the agenda. In addition to the three subject areas mentioned in the conclusions reached at Cologne, various parties have raised the following issues for debate, among others: the European Court of Justice, the Court of Auditors, the distribution of seats in the European Parliament, flexibility and the division of the Treaties into parts. We will present our own views in our report, after we have had discussions and listened to all points of view, on what we consider to be possible and desirable."@en3 "(FI) Señor Presidente, quiero darle las gracias al Parlamento por este informe. Éste desempeñará un importante papel en los preparativos de la Conferencia Intergubernamental, y debo decir que respaldo con mucho gusto los objetivos generales fijados en este informe sobre la construcción de una Unión más eficaz, más transparente y más democrática. Hay bastantes aspectos, sobre los cuales existe cierta unanimidad entre todas las partes participantes en los trabajos preparatorios de la Conferencia Intergubernamental. En primer lugar, cualquiera que sea nuestro pensamiento sobre la amplitud del orden del día de la CIG, el hilo conductor debe ser la ampliación y las reformas que ésta implica. En segundo lugar, nadie cuestiona que Europa tiene que fortalecerse mediante la ampliación. No se puede permitir que los procedimientos de toma de decisiones o las posibilidades de actuación de la Unión Europea se debiliten a causa de la ampliación. En tercer lugar, todas las partes están dispuestas a comprometerse a fijar un plazo que permita concluir las negociaciones a finales del año 2000, bajo la Presidencia francesa. Hay que ponerse de acuerdo sobre las reformas con prontitud, con el fin de que la ampliación no se retrase por culpa de dificultades internas de la UE en el cumplimiento de los plazos. Durante mi intervención, me he centrado solamente en los cambios más difíciles a tratar en la CIG. Sin embargo, hay que tener presente que se pueden llevar a cabo reformas institucionales sin modificar los Tratados. A mi juicio, estas reformas deben ir haciéndose de forma coherente y eficaz, y simultáneamente con la CIG. Me permito desear que la modernización y la reforma de las Instituciones acerque la Unión Europea a los ciudadanos. La Presidencia finlandesa ha subrayado la necesidad de mejorar la transparencia y la eficacia de las actuaciones de la Unión. Durante el periodo de nuestra Presidencia, hemos dado un paso hacia adelante en este terreno. Finlandia, desde el principio de su Presidencia, ha llevado a cabo aquellas recomendaciones del informe designado cuya aplicación no exigía una decisión específica de los Estados miembros. Hemos intentado desarrollar la transparencia en el Consejo y mejorar el acceso a los documentos. Como medida concreta, hemos publicado el orden del día y el horario de las reuniones del Consejo y de los diferentes equipos de trabajo. También hemos presentado una propuesta sobre la publicación del orden del día de todas las reuniones legislativas del Consejo. He aquí, pues, un breve resumen del estado de los preparativos de la Conferencia Intergubernamental del año 2000. La próxima semana tendré ocasión de conversar más detenidamente con sus Señorías, cuando comparezca ante la Comisión de Asuntos Constitucionales, Asuntos Institucionales y Reparto de Funciones para hablar de los progresos de los preparativos de la CIG. Volvemos a encontrarnos ante decisiones muy importantes para el futuro de la Unión. La adopción de estas decisiones y la ejecución de las mismas, en su momento, es algo que reclama la colaboración fluida y abnegada de todas las Instituciones. Por mi parte, puedo asegurar que el Consejo está dispuesto a colaborar con el Parlamento Europeo para que la futura Conferencia Intergubernamental sea un éxito. En todo caso, permítanme que les hable ahora del avance de los preparativos de la Conferencia Intergubernamental durante la Presidencia finlandesa. Hace un mes, el Primer Ministro, Sr. Lipponen, estuvo aquí informándoles sobre los resultados del Consejo Europeo de Tampere y, en esa ocasión, se refirió también a los preparativos de la CIG. Ahora faltan sólo tres semanas para la Cumbre de Helsinki y los preparativos de la CIG están llegando a la recta final. La ampliación de la Unión implica una reforma institucional. La UE debe reconocer el hecho de que la ampliación trae consigo necesidades de cambio, las cuales deben ser resueltas en el seno de la UE. Debemos tener la suficiente valentía política para buscar soluciones trascendentales y para llevar a cabo las reformas que tanto echa de menos la Unión. Como seguramente recuerdan, el Consejo de Colonia, celebrado a principios del pasado mes de junio, confió los trabajos preparativos de la próxima Conferencia Intergubernamental a la siguiente Presidencia del Consejo, o sea, a Finlandia. Durante el otoño, se han llevado a cabo los preparativos técnicos de la CIG a nivel de los representantes permanentes. Ahora nos hemos trasladado al nivel político y mantenemos conversaciones bilaterales en diversos ámbitos con los Estados miembros, con el Parlamento Europeo y con la Comisión. El Primer Ministro, Sr. Lipponen, empieza la tradicional gira previa al Consejo Europeo por las capitales de los Estados miembros la semana que viene. Los preparativos de la Conferencia Intergubernamental del año 2000 figurarán como uno de los temas centrales de esta gira. Así pues, la resolución del Parlamento Europeo también surge en el momento apropiado con vistas a esta gira. Hemos considerado, en base a la Declaración de Colonia, que los trabajos preparativos deben concentrarse, en la práctica, en tres puntos particulares: el tamaño y la composición de la Comisión, la ponderación de los votos en el Consejo y la extensión de la mayoría cualificada; además de estos tres puntos, también se tratarán cuestiones institucionales relacionadas estrechamente con los mismos. El debate sobre la reforma de la UE ha emprendido el vuelo a toda velocidad y el debate en torno a la CIG ha sido muy animado en diferentes foros durante este otoño. Hace un mes, el "grupo de sabios" designado por el Presidente de la Comisión, Sr. Prodi, publicó un informe, en el que se exigían amplias reformas institucionales. Basándose en este informe, la Comisión expuso la semana pasada su visión propia sobre cómo debe ser la Conferencia Intergubernamental del año 2000 y sobre los temas que habría que tratar en la CIG. También aquí, en el Parlamento Europeo, la Conferencia Intergubernamental ha estado presente en muchas comisiones. Sabemos que entre ustedes se encuentran muchos expertos en los asuntos de la CIG y valoramos la aportación del Parlamento a este debate. Mañana votarán ustedes sobre la postura del Parlamento ante la Conferencia Intergubernamental del año 2000. Les prometo que estudiaremos a fondo los puntos de vista que se aprueben mañana. La forma en que el Parlamento participará en la Conferencia Intergubernamental es una cuestión muy importante. He escuchado comentarios muy positivos de diversas fuentes sobre la valiosa y constructiva contribución de los representantes del Parlamento, la Sra. Elisabeth y el Sr. Elmar Brok, en la CIG de 1996. Por lo que respecta a la Conferencia Intergubernamental del año 2000, todavía no se ha decidido definitivamente el modo de participación del Parlamento. La amplitud del orden del día es una cuestión que ha sido especial objeto de discusión en los trabajos preparatorios. Además de los tres puntos mencionados de las Declaraciones de Colonia, han surgido en diferentes ámbitos, entre otras cuestiones, el Tribunal de Justicia de la CE, el Tribunal de Cuentas, la distribución de los escaños del Parlamento, la flexibilidad y la división en dos partes del Tratado de creación de la CEE. en nuestro informe Presentaremos, en base las conversaciones mantenidas y a los puntos de vista recibidos, nuestras visiones propias sobre lo que consideramos que es posible y recomendable."@es12 ". Monsieur le Président, je voudrais remercier le Parlement pour ce débat. Il tiendra une place importante dans les préparatifs à la prochaine conférence intergouvernementale et je dois dire que je souscris très volontiers aux objectifs généraux fixés dans le rapport visant à rendre l’Union plus efficace, plus transparente et plus démocratique. Il y a plusieurs points sur lesquels les instances impliquées dans les préparatifs de la conférence sont pratiquement unanimes. Premièrement, quelle que soit l’étendue de l’ordre du jour de la CIG, le fil rouge doit être l’élargissement et les réformes qu’il implique. Deuxièmement, personne ne remet en question le fait que l’Europe sortira renforcée de l’élargissement. La prise de décision communautaire et les possibilités d’action de l’Union européenne ne doivent pas être affaiblies du fait de l’élargissement. Troisièmement, toutes les instances participantes ont la volonté de s’engager à respecter un calendrier prévoyant de mener les négociations à terme à la fin de 2000, pendant la présidence française. Les réformes doivent recueillir l’unanimité dans les meilleurs délais si l’on ne veut pas que l’élargissement soit retardé du fait de problèmes internes de calendrier. Je me suis cantonné dans mon intervention aux changements qui nécessitent une CIG. Il faut cependant garder à l’esprit que l’on peut aussi réformer les institutions sans toucher aux traités. À mon avis, il faut faire progresser ces réformes avec cohérence et efficacité parallèlement à la CIG. J’ose espérer qu’en modernisant les institutions et en revoyant les méthodes d’action on pourra rapprocher l’Union européenne des citoyens. La présidence finlandaise a souligné la nécessité d’une amélioration de l’efficacité et de la transparence de l’action de l’Union européenne. Pendant notre présidence, nous avons fait un pas en avant dans ce domaine. Dès le début de sa présidence, la Finlande a mis en œuvre des recommandations du rapport dont l’application ne requiert pas de décision particulière de la part des États membres. Nous nous sommes efforcés d’accroître la transparence du Conseil et d’améliorer l’accessibilité des documents. Pour citer une mesure concrète, nous avons publié l’ordre du jour et le calendrier des réunions du Conseil et des groupes de travail. Nous avons également proposé que l’on publie l’ordre du jour des réunions du Conseil portant sur le travail législatif. Voilà brièvement ce que j’avais à dire sur l’état des préparatifs de la conférence intergouvernementale de 2000. La semaine prochaine, j’aurai l’occasion de discuter plus en détail avec vous quand je serai entendu par la commission des affaires constitutionnelles sur les progrès des préparatifs de la CIG. Nous sommes à la veille de prendre - encore une fois - des décisions d’une grande importance pour l’avenir de l’Union européenne. Prendre ces décisions et les traduire dans les faits le moment venu réclamera une coopération souple et désintéressée de la part de toutes les institutions. Je peux vous assurer pour ma part de la volonté du Conseil de coopérer avec le Parlement européen pour assurer la réussite de la prochaine conférence intergouvernementale. Permettez-moi cependant de vous parler des progrès des préparatifs de la CIG 2000 pendant la présidence finlandaise. Il y a un mois, M. Lipponen, le Premier ministre finlandais, est venu vous faire un rapport sur les résultats du Conseil européen de Tampere et a aussi évoqué à l’occasion les préparatifs de la CIG. Il ne reste plus maintenant que trois semaines avant le sommet d’Helsinki et nous entrons dans la dernière ligne droite des préparatifs de cette CIG. L’élargissement de l’Union européenne nécessite une réforme du système institutionnel. L’Union européenne doit reconnaître franchement cette réalité: l’élargissement engendre des nécessités de changements; nous devons trouver une solution à ces changements à l’intérieur de la Communauté. Il faut que nous ayons le courage politique de rechercher des solutions à long terme et de procéder aux réformes dont l’Union européenne a cruellement besoin. Comme vous vous en souvenez sans doute, lors du sommet de Cologne en juin dernier, la mission de préparer la prochaine CIG a été confiée à la présidence suivante, autrement dit la Finlande. Des préparatifs techniques ont été faits durant l’automne au niveau des représentants permanents. Nous sommes maintenant passés au niveau politique et nous menons des discussions bilatérales à différents niveaux avec les autres États membres, le Parlement européen et la Commission. M. Lipponen entamera la semaine prochaine la traditionnelle tournée des capitales qui précède le Conseil européen. Les préparatifs de la CIG 2000 seront l’un des thèmes principaux de cette tournée. La résolution du Parlement européen arrive donc juste au bon moment par rapport à cette tournée aussi. Nous sommes partis du principe que les préparatifs sur la base du mandat confié à Cologne signifient concrètement trois choses particulières: la taille et la composition de la Commission, la révision de la pondération des voix au Conseil, l'extension de la prise de décision à la majorité qualifiée et, en plus de ces trois points, d’autres questions institutionnelles qui y sont étroitement liées. Le débat sur la réforme de l’Union européenne est maintenant bien lancé et durant l’automne le débat autour de la CIG a été extrêmement animé dans diverses enceintes. Il y a un mois, le groupe des sages instauré par le président de la Commission, M. Prodi, a publié un rapport dans lequel on réclamait de vastes réformes institutionnelles. Sur la base de ce rapport, la Commission a présenté la semaine dernière ses vues sur la manière dont elle conçoit la CIG 2000 et sur les thèmes que la CIG devrait traiter. Ici aussi, au Parlement européen, la CIG a été à l’ordre du jour dans de nombreuses commissions. Nous savons que parmi vous se trouvent de nombreuses personnes qui sont de véritables experts CIG et nous apprécions la contribution du Parlement européen au débat. Demain, vous voterez sur la position du Parlement sur la CIG 2000. Je vous promets que nous prendrons soigneusement connaissance des points de vues que vous adopterez demain. Le mode de participation du Parlement européen à la prochaine conférence intergouvernementale est une question très importante. J’ai entendu de divers côtés des commentaires extrêmement positifs sur la contribution précieuse et constructive des députés Élisabeth Guigou et Elmar Brok lors de la CIG de 1996. En ce qui concerne la CIG 2000, les États membres n’ont pas encore décidé définitivement du mode de participation du Parlement européen. En rapport avec les préparatifs de la conférence, ce qui a particulièrement suscité le débat, c’est l'étendue de l’ordre du jour de la conférence. En plus des trois thèmes mentionnés dans les conclusions de Cologne, on a évoqué de différents côtés notamment la cour de justice des CE, la répartition des sièges au Parlement européen, la flexibilité et la division des traités en deux parties. Nous présenterons dans notre rapport nos propres vues sur ce qui, après les entretiens que nous aurons eus et d’après les opinions que nous aurons recueillies, est possible et souhaitable."@fr6 "Signor Presidente, desidero ringraziare il Parlamento per la presente relazione. Essa assumerà un ruolo significativo nella preparazione della Conferenza intergovernativa e devo dire che concordo pienamente con gli obiettivi generali indicati nella relazione volti a rendere l’Unione più efficiente, trasparente e democratica. Esistono diversi aspetti su cui tutti coloro che contribuiscono alla preparazione della Conferenza sono per lo più unanimi. In primo luogo, qualunque sarà la nostra opinione sull’ampiezza della gamma di argomenti da trattare in seno alla Conferenza intergovernativa, il filo conduttore dovrà essere l’ampliamento e le riforme che comporta. In secondo luogo, nessuno dubita del fatto che tramite l’ampliamento l’Europa si rafforzerà. La procedura decisionale dell’Unione europea e il suo funzionamento non devono risultare indeboliti a causa dell’ampliamento. In terzo luogo, tutti i intendono rispettare il calendario secondo il quale le negoziazioni saranno completate alla fine del 2000, durante la Presidenza francese. Sulle riforme si dovrà raggiungere l’unanimità in base ad una tabella di marcia serrata, affinché si eviti che il processo di ampliamento sia ostacolato da difficoltà interne all’Unione europea di tener fede al calendario. Ho impiantato il mio discorso unicamente sulle riforme all’origine della convocazione della Conferenza intergovernativa. Occorre tuttavia ricordare che le riforme da compiere nelle Istituzioni possono essere realizzate anche senza mutare i Trattati istitutivi. Sono dell’avviso che tali riforme debbano essere portate avanti con coerenza ed efficienza di pari passo con la Conferenza intergovernativa. Ho l’ardire di sperare che, modernizzando le Istituzioni e modificandone i metodi di lavoro, si riesca ad avvicinare l’Unione europea ai cittadini. La Finlandia in quanto Stato alla Presidenza ha sottolineato la necessità di promuovere la trasparenza e l’efficienza del funzionamento dell’Unione, compiendo in tal senso passi avanti. Durante il periodo della sua Presidenza, la Finlandia ha fin dall’inizio applicato le raccomandazioni contenute nella cosiddetta relazione Trumpf-Piris sulla cui adozione non si richieda agli Stati membri di adottare una distinta decisione. La nostra finalità è stata promuovere la trasparenza del Consiglio e migliorare l’accesso del pubblico ai documenti. Un’azione concreta è stata rendere noti al pubblico gli ordini del giorno ed il calendario delle riunioni sia dei gruppi di lavoro, sia del Consiglio. Abbiamo altresì avanzato la proposta di pubblicare gli ordini del giorno delle riunioni del Consiglio riguardanti l’attività legislativa del Consiglio. Ho inteso dunque farvi un breve resoconto del livello raggiunto dai lavori preparatori della Conferenza intergovernativa del 2000. La prossima settimana avrà l’opportunità di discutere insieme a voi in maniera più particolareggiata al riguardo, dovendo riferire sulla stato di avanzamento dei lavori preparatori della CIG alla commissione per gli affari costituzionali. Ancora una volta abbiamo davanti a noi l’adozione di decisioni importanti per il futuro dell’Unione. Al fine di prendere le decisioni e a suo tempo applicarle, occorre una collaborazione assidua e incondizionata da parte di tutte le Istituzioni. Da parte mia, posso garantirvi che il Consiglio intende collaborare con il Parlamento europeo per la riuscita della prossima Conferenza. Mi sia concesso illustrarvi tuttavia lo stato d’avanzamento dei lavori svolti durante il periodo di Presidenza finlandese per la preparazione della Conferenza intergovernativa del 2000. Un mese fa il Primo ministro Lipponen è intervenuto in questa sede per fare il punto sui risultati del Consiglio europeo di Tampere, e in quella stessa occasione ha accennato anche ai lavori preparatori della CIG. Ormai ci separano solo tre settimane dal Vertice di Helsinki e la preparazione della Conferenza sta per raggiungere la sua fase finale. L’ampliamento dell’Unione comporta una riforma dell’apparato istituzionale. L’Unione europea deve riconoscere con franchezza che l’ampliamento richiederà necessariamente riforme da definire all’interno dell’Unione europea. Dobbiamo armarci di sufficiente coraggio dal punto di vista politico al fine di trovare soluzioni che siano lungimiranti e operare le riforme di cui l’Unione ha urgente bisogno. Come certamente ricorderete, agli inizi dello scorso giugno, nel Consiglio europeo di Colonia il mandato di preparare la prossima Conferenza intergovernativa è stato affidato al paese che avrebbe detenuto la Presidenza successiva, ossia alla Finlandia. Durante l’autunno, a livello dei rappresentati permanenti abbiamo intrapreso i lavori di preparazione tecnica della Conferenza intergovernativa. Siamo ora passati alla fase politica che si svolgerà in base a colloqui bilaterali a diversi livelli con gli altri Stati membri, con il Parlamento europeo e con la Commissione. La prossima settimana, il Primo ministro Lipponen inizierà il tradizionale ciclo di consultazioni nelle capitali europee che precede gli incontri del Consiglio europeo. Uno dei temi principali di tali visite sono i lavori preparatori della Conferenza intergovernativa del 2000. La risoluzione del Parlamento europeo giunge dunque al momento giusto se si considera tale ciclo di consultazioni. Il nostro presupposto è che i lavori di preparazione in base al mandato di Colonia in pratica si svolgono concentrandosi essenzialmente intorno a tre tematiche: la dimensione e la composizione della Commissione, la nuova ponderazione dei voti in seno al Consiglio, l’estensione della votazione a maggioranza qualificata, nonché , oltre a queste tre tematiche, anche altre questioni istituzionali ad esse strettamente connesse. Il dialogo sulla riforma dell’Unione europea è stato estremamente vivace e nei mesi autunnali ha avuto luogo nei vari un dibattito acceso riguardo alla Conferenza intergovernativa. Un mese fa, il “gruppo di saggi@ istituito dal Presidente della Commissione Prodi ha presentato una relazione in cui si richiedevano ampie riforme istituzionali. La scorsa settimana, in base a detta relazione, la Commissione ha reso nota la sua opinione riguardo a come ritiene dovrà svolgersi la Conferenza intergovernativa del 2000 e quali dovranno essere gli argomenti da trattarvi. Anche nel Parlamento europeo la Conferenza intergovernativa ha costituito l’oggetto di valutazione in seno a numerose commissioni. Siamo consapevoli del fatto che tra voi vi siano diversi parlamentari davvero esperti riguardo alla CIG e apprezziamo l’impulso dato al dibattito dal Parlamento. Domani esprimerete il vostro voto sulla posizione del Parlamento concernente la Conferenza del 2000. Vi garantisco che studieremo a fondo quegli aspetti che domani saranno da voi approvati. Le modalità di partecipazione del Parlamento europeo alla prossima Conferenza intergovernativa costituisce una questione molto importante. Ho appreso da più parti giudizi molto positivi in merito al contributo costruttivo e prezioso offerto dagli onorevoli parlamentari Elisabeth Guigou e Elamr Brok alla Conferenza intergovernativa del 1996. In merito alla Conferenza intergovernativa del 2000, gli Stati membri non hanno ancora assunto una decisione definitiva sulla forma di partecipazione del Parlamento europeo. Oggetto di particolare attenzione nel dibattito concernente la preparazione della Conferenza è stata l’ampiezza della gamma di argomenti da trattarvi. Oltre ai tre temi citati nelle conclusioni di Colonia, verranno valutate questioni che - sollevate da più parti- riguarderanno la flessibilità e l’attribuzione delle cariche in seno al Tribunale della Commissione europea e della Corte dei Conti, nonché la distribuzione dei seggi in Parlamento, oltre alla proposta di dividere in due parti i Trattati istitutivi. Nella relazione esporremo la nostra opinione riguardo a cosa riteniamo possibile compiere o consigliamo si debba fare sulla base dei pareri raccolti e dei colloqui avuti."@it9 "Mr President, I would like to thank Parliament for this report. It will have an important part to play in preparations for the Intergovernmental Conference, and I have to say that I agree wholeheartedly with the general aims set down in the report to make the Union more effective, transparent and democratic. There are many points on which all those involved in preparations for the conference are effectively united. Firstly, whatever opinion we have on the scope of the IGC agenda, the main theme must be enlargement and the reforms that this necessitates. Secondly, nobody is questioning the fact that Europe must gain strength through enlargement. Decision making in the European Union and its potential for action cannot be allowed to weaken as a result of enlargement. Thirdly, all parties involved wish to commit to a timetable, meaning that the talks would be drawn to a conclusion by the end of 2000, during the French Presidency. We must achieve unanimity on the reforms whilst adhering to a tight schedule, so that enlargement is not delayed due to internal problems with the timetable in the EU. I have focused in my speech only on the changes required by the IGC. We must bear in mind, however, that the institutions can also be reformed without amending the Treaties. In my opinion, these reforms must be carried forward coherently and effectively at the same time as the IGC. I venture to hope that modernising the institutions and changing the way we do things could bring the European Union and its citizens closer to one another. Finland, as the country to hold the Presidency, has emphasised the need to improve the Union’s efficiency in its work, as well as its transparency. During our Presidency, we have taken a step forward in this area. Since its Presidency Finland has put into effect those recommendations in the report that do not require a separate decision by the Member States. We have tried to improve transparency in the Council and make it easier for people to have access to documents. As an example of concrete action, we have made public the agendas and schedules relating to meetings of both the Council and the working parties. We have also made a proposal that all agendas of meetings relating to Council legislation be made public. This, then, has been a brief overview of the situation regarding preparations for the Intergovernmental Conference in 2000. Next week I will have the opportunity to discuss the matter with you in more detail when I speak in Brussels to the Committee on Constitutional Affairs on the progress being made in preparations for the IGC. We once again have before us important decisions to take on the future of the Union. Making these decisions and eventually implementing them will require smooth and selfless cooperation on the part of all the institutions. For my own part, I can confirm the Council’s desire to cooperate with the European Parliament to make the forthcoming conference a success. Let me speak, however, of the progress that has been made during the Finnish Presidency in preparations for the Intergovernmental Conference in 2000. A month ago, Prime Minister Lipponen came here to present you with an account of the outcome of the European Council in Tampere and, in so doing, he also touched on the IGC preparations. It is now three weeks until the Helsinki Summit conference, and IGC preparations are entering their final stage. Union enlargement will mean the reform of the institutional system. The EU must freely acknowledge the fact that enlargement will bring about the need for changes that we have to resolve within the EU. We must be politically courageous enough to seek far-reaching solutions and institute the reforms the Union badly needs. As you will certainly recall, at the Cologne Summit at the beginning of June, the next country to hold the Presidency, Finland, was charged with the task of preparing for the next Intergovernmental Conference. During the autumn, technical IGC preparations have been made at the permanent representative level. Now we have moved on to the political level, and we are having bilateral discussions at different levels with the other Member States, the European Parliament and the Commission. Next week, Prime Minister Lipponen is to begin the traditional tour of the capitals preceding the European Council meetings. Preparations for the Intergovernmental Conference in 2000 are one of the main issues connected with this tour. The resolution by the European Parliament thus comes at exactly the right time, also in light of this tour. We have based these preparations on the Cologne mandate which, in practice, addresses three points in particular: the size and composition of the Commission, the re-weighting of votes in the Council and an increase in qualified majority decision making. In addition to these three areas, there are institutional matters that are closely associated with them. The EU debate on reform has got off to a lively start, and this autumn there has been much heated discussion surrounding the IGC in the various forums. A month ago the Group of Wise Men, set up by Mr Prodi, published a report that called for a broad set of institutional reforms. On the basis of this report, the Commission last week laid down its own views on the Intergovernmental Conference in 2000, and what areas the IGC should handle. Here, too, in the European Parliament the Intergovernmental Conference has been on the agenda in many committee meetings. We are aware that there are plenty of real IGC experts among you, and we value Parliament’s contribution to the debate. Tomorrow you will vote on Parliament’s position on the year 2000 conference. I promise we shall look closely at the views you adopt then. The way the European Parliament participates in the Intergovernmental Conference is a very important question. I have heard from different quarters very positive comments on the invaluable and constructive cooperation offered by MEPs Elisabeth Guigou and Elmar Brok with regard to the IGC in 1996. Regarding the Intergovernmental Conference in 2000, the Member States have not yet settled on the form the European Parliament’s participation will take. Preparations for the conference have included, in particular, discussions on the scope of the agenda. In addition to the three subject areas mentioned in the conclusions reached at Cologne, various parties have raised the following issues for debate, among others: the European Court of Justice, the Court of Auditors, the distribution of seats in the European Parliament, flexibility and the division of the Treaties into parts. We will present our own views in our report, after we have had discussions and listened to all points of view, on what we consider to be possible and desirable."@lv10 "Mijnheer de Voorzitter, ik wil het Parlement voor dit verslag bedanken. Het zal een belangrijk onderdeel zijn van de voorbereiding van de intergouvernementele conferentie en ik moet zeggen dat ik mij van harte aansluit bij de in het verslag gestelde algemene doelen om de Unie doeltreffender, transparanter en democratischer te maken. Er zijn een aantal punten waarover alle aan de IGC deelnemende instellingen het min of meer eens zijn. Ten eerste moet, wat we ook van de omvang van de agenda van de IGC vinden, de rode draad de uitbreiding en de hiervoor noodzakelijke hervormingen zijn. Ten tweede twijfelt niemand eraan dat Europa met de uitbreiding sterker moet worden. De besluitvorming en mogelijkheden van de Europese Unie mogen door de uitbreiding niet zwakker worden. Ten derde bestaat bij alle instellingen de wil om zich te houden aan het tijdschema volgens hetwelk de onderhandelingen eind 2000 tijdens het Franse voorzitterschap worden afgerond. Er moet in korte tijd overeenstemming worden bereikt over de hervormingen, zodat de uitbreiding geen vertraging oploopt door interne problemen van de Europese Unie met het tijdschema. Ik heb mij in mijn betoog alleen geconcentreerd op de veranderingen die de IGC eist. Wij moeten echter niet vergeten dat de instellingen ook hervormd kunnen worden zonder de Europese verdragen te veranderen. Naar mijn mening moeten deze hervormingen tijdens de IGC consequent en doeltreffend worden doorgevoerd. Ik durf te hopen dat we met de modernisering van de instellingen en de wijziging van de procedures de Europese Unie en de burgers dichter bij elkaar kunnen brengen. Het Finse voorzitterschap heeft de noodzaak onderstreept de doeltreffendheid en transparantie van de communautaire werkzaamheden te verbeteren. Tijdens het Finse voorzitterschap hebben wij op dit gebied een stap vooruit gezet. Finland heeft vanaf het begin van het voorzitterschap de aanbevelingen uit het zogeheten rapport-Trumpf-Piris uitgevoerd waarvan de toepassing geen apart besluit van de lidstaten vereist. Wij hebben getracht de transparantie van de Raad en de verkrijgbaarheid van documenten te verbeteren. Concreet hebben wij de agenda's en tijdschema's van vergaderingen van zowel de Raad als de werkgroepen gepubliceerd. Wij hebben ook voorgesteld de agenda's van alle vergaderingen over het wetgevende werk van de Raad openbaar te maken. Dit was dus een kort overzicht van de stand van zaken bij de voorbereidingen voor de intergouvernementele conferentie van 2000. Volgende week heb ik de gelegenheid u nadere details te geven wanneer ik in Brussel ben waar de Commissie constitutionele zaken mij zal horen over de voortgang van de voorbereiding van de IGC. Wij moeten weer een keer besluiten nemen die voor de toekomst van de Unie van belang zijn. Het nemen en later uitvoeren van deze besluiten vereist van alle instellingen een soepele en onbaatzuchtige samenwerking. Van mijn kant kan ik garanderen dat de Raad met het Europees Parlement wil samenwerken om de komende IGC tot een succes te maken. Sta mij echter toe iets te zeggen over de voortgang tijdens het Finse voorzitterschap van de voorbereidingen voor de intergouvernementele conferentie in 2000. Een maand geleden gaf premier Lipponen u een overzicht van de resultaten van de Europese Raad van Tampere en sneed tegelijkertijd ook de voorbereiding van de IGC aan. Nu zijn er nog maar drie weken te gaan tot de top in Helsinki en wij zijn toe aan de laatste fase van de voorbereidingen voor de IGC. De uitbreiding van de Unie vereist een hervorming van de instellingen. De EU moet volledig het feit erkennen dat de uitbreiding de behoefte aan veranderingen met zich meebrengt die wij binnen de EU moeten realiseren. Wij moeten voldoende politieke moed tonen om verregaande maatregelen te nemen en de voor de Unie zo noodzakelijke hervormingen door te voeren. Zoals u zich waarschijnlijk kunt herinneren werd begin juni tijdens de Top in Keulen de voorbereiding van de komende intergouvernementele conferentie in handen gegeven van het volgende ofwel het Finse voorzitterschap. Dit najaar werden op het niveau van de permanente vertegenwoordigers technische voorbereidingen voor de IGC getroffen. Nu zijn we overgegaan op het politieke niveau en voeren we bilaterale gesprekken op verschillende niveaus met de andere lidstaten, het Europees Parlement en de Commissie. Premier Lipponen begint volgende week de traditionele ronde langs de hoofdsteden voorafgaand aan de bijeenkomsten van de Europese Raad. De voorbereidingen voor de intergouvernementele conferentie van 2000 is een van de centrale thema's van deze ronde. Ook voor deze ronde komt de resolutie van het Europees Parlement dus precies op tijd. Wij zijn er van uitgegaan dat de voorbereiding op basis van het mandaat van Keulen in de praktijk vooral drie punten inhoudt: de omvang en samenstelling van de Commissie, de herziening van de stemmenweging in de Raad, en een toename van het aantal besluiten met gekwalificeerde meerderheid van stemmen. Naast deze drie punten gaat het ook om andere institutionele kwesties die hier nauw mee verbonden zijn. Het debat over de hervorming van de EU is in volle gang en het debat over de IGC was dit najaar zeer levendig in de verschillende fora. Een maand geleden publiceerde het door Commissievoorzitter Prodi in het leven geroepen "Comité van Wijzen" een rapport waarin verregaande institutionele hervormingen werden geëist. Op basis van dit rapport gaf de Commissie vorige week haar eigen opvatting over hoe zij de intergouvernementele conferentie van het jaar 2000 zag en welke onderwerpen er op de IGC behandeld moeten worden. Ook hier in het Europees Parlement is de intergouvernementele conferentie in talrijke commissies aan de orde geweest. Wij weten dat er onder u vele echte deskundigen op het gebied van de IGC zijn en wij waarderen de inbreng van het Parlement in het debat. Morgen gaat u stemmen over het standpunt van het Parlement inzake de IGC van 2000. Ik beloof u dat wij uitvoerig kennis zullen nemen van de standpunten die u morgen aanneemt. De deelname van het Europees Parlement aan de volgende intergouvernementele conferentie is een zeer belangrijke kwestie. Van verschillende kanten heb ik zeer positieve commentaren gehoord over de waardevolle en constructieve bijdrage van de parlementsleden Elisabeth Guigou en Elmar Brok aan de IGC van 1996. Wat betreft de intergouvernementele conferentie van 2000, hebben de lidstaten nog geen definitief besluit genomen over hoe het Europees Parlement deelneemt. Wat de voorbereiding van de IGC betreft heeft vooral de uitgebreide agenda stof doen opwaaien. Naast de drie onderwerpen die in de conclusies van Keulen worden genoemd zijn van verschillende kanten onder andere naar voren gebracht de plaatsverdeling tussen het Europese Hof van Justitie, de Rekenkamer en het Europees Parlement, de flexibiliteit en de verdeling van het Europese Verdrag in twee delen. Wij zullen in ons rapport ons eigen standpunt weergeven over wat wij na de gevoerde debatten en de verkregen standpunten mogelijk en wenselijk achten."@nl2 "Senhor Presidente, quero agradecer ao Parlamento por este relatório. Este documento vai ser muito importante na preparação da Conferência Intergovernamental, e devo dizer que concordo com muito gosto com os objectivos gerais que visam tornar a União mais eficaz, mais transparente e mais democrática. Existem muitos aspectos parciais sobre os quais todas as partes participantes nos preparativos da conferência estão mais ou menos de acordo. Em primeiro lugar, independentemente da amplitude que a lista de assuntos da CIG venha a assumir, a linha central de orientação deve ser o alargamento e as reformas que este exige. Em segundo lugar, ninguém põe em causa a necessidade de a Europa se fortalecer através do alargamento. A tomada de decisões e as possibilidades do seu funcionamento não devem enfraquecer com o alargamento. Em terceiro lugar, todas as partes manifestam a sua vontade de assumir o compromisso relativo à data da conclusão das negociações, a qual deverá ocorrer em finais do ano 2000, durante a Presidência francesa. As reformas devem ser acordadas dentro de um prazo curto, de modo a que o alargamento não sofra atrasos por causa das dificuldades dos prazos internos da UE. Concentrei esta minha intervenção só nas reformas que a CIG exige. Em todo o caso, é preciso lembrar que as instituições também podem ser reformadas sem se alterarem os Tratados institutivos. Na minha opinião, estas reformas devem ser levadas em frente de modo consequente e eficaz e, ao mesmo tempo, com a CIG. Atrevo-me a esperar que, através da modernização das instituições e da mudança dos procedimentos, será possível aproximar a União Europeia e os cidadãos. No exercício da Presidência, a Finlândia sempre salientou a necessidade de melhorar a eficácia e a transparência da actividade da União. Durante a nossa Presidência demos um passo em frente nesta questão. Desde o início do seu período presidencial, a Finlândia tem vindo a pôr em prática as recomendações do chamado relatório cuja aplicação não exige qualquer decisão especial por parte dos Estados-Membros. Temos procurado aumentar a transparência do Conselho e o acesso aos documentos. Como medida concreta, temos vindo a publicar as listas dos assuntos e as datas das reuniões do Conselho e dos grupos de trabalho. Propomos que sejam igualmente publicadas todas as listas dos assuntos relacionados com o trabalho legislativo do Conselho. Aqui têm, de forma resumida, a situação dos preparativos da Conferência Intergovernamental de 2000. Na próxima semana, em Bruxelas, durante a reunião com a Comissão para os Assuntos Constitucionais, terei oportunidade de falar mais pormenorizadamente com os senhores deputados sobre o avanço dos preparativos da CIG. Temos agora, mais uma vez, diante de nós, decisões muito importantes para o futuro da União. Para que estas decisões possam ser tomadas e, a seu tempo, possam ser postas em prática, é preciso que haja da parte de todas as instituições uma cooperação flexível, isenta de interesses próprios. Pela minha parte, posso assegurar a vontade do Conselho de cooperar com o Parlamento Europeu para que a futura conferência seja um êxito. Permitam, porém, que relate como avançaram os preparativos da Conferência Intergovernamental de 2000 durante a Presidência finlandesa. Há um mês atrás passou por aqui o Primeiro-Ministro Paavo Lipponen que vos transmitiu os resultados do Conselho Europeu de Tampere, tendo falado nesse contexto dos preparativos da CIG. Neste momento, faltam três semanas para o início da cimeira de Helsínquia e começamos a entrar também na recta final dos preparativos da CIG. O alargamento da União exige a reforma do sistema das instituições. A UE deve reconhecer honestamente que o alargamento impõe a realização de mudanças no seu interior. Devemos ter coragem política suficiente para optar por soluções de longo prazo e realizar as reformas de que a União muito necessita. Como certamente recordam, nos princípios de Junho, na cimeira de Colónia, a tarefa dos preparativos da Conferência Intergovernamental foi confiada à Presidência seguinte, isto é, à Finlândia. Durante o Outono, foram efectuados os preparativos técnicos da CIG a nível dos representantes permanentes. Passámos agora ao nível político e estamos a realizar debates bilaterais nos diferentes níveis entre os Estados-Membros, o Parlamento Europeu e a Comissão. O Primeiro-Ministro Paavo Lipponen inicia na próxima semana a tradicional ronda pelas capitais que precede os Conselhos Europeus. Um dos temas mais importantes desta ronda são os preparativos da Conferência Intergovernamental. Por conseguinte, a resolução do Parlamento Europeu chega mesmo no momento certo para esta ronda. Como ponto de partida, entendemos que o mandato de Colónia comportava, no fundo, três pontos em especial: o tamanho da Comissão e a sua constituição, a reponderação dos votos, o aumento das decisões por maioria e, além destes três pontos, outras questões institucionais a eles muito ligadas. A reforma da UE encontra-se já numa fase muito activa e durante o Outono, em diferentes fóruns, verificava-se uma movimentação muito intensa em torno da CIG. Há um mês, o "grupo dos sábios" instituído pelo Presidente Prodi publicou o seu relatório, no qual são exigidas reformas institucionais muito amplas. Na semana passada, com base neste relatório, a Comissão apresentou os seus pontos de vista sobre o entendimento deste grupo a respeito da Conferência Intergovernamental e sobre os assuntos que esta deveria tratar. Também aqui, no Parlamento Europeu, a Conferência Intergovernamental tem sido tratada no âmbito de muitas comissões. Sabemos que há entre vós um grande número de verdadeiros especialistas em CIG e valorizamos muito o contributo que o Parlamento trouxe a este debate. Amanhã, os senhores deputados votam sobre a posição do Parlamento relativa à conferência do ano 2000. Prometo que vamos estudar pormenorizadamente os pontos de vista que amanhã forem aprovados. A participação do Parlamento Europeu na próxima Conferência Intergovernamental é um assunto muito importante. Tenho ouvido de diferentes fontes comentários muito positivos sobre a contribuição valiosa e construtiva dos deputados Elisabeth Guigoun e Elmar Brok na CIG de 1996. Quanto à CIG de 2000, os Estados-Membros ainda não decidiram definitivamente qual a forma que irá assumir a participação do Parlamento Europeu. Nos preparativos da Conferência foi alvo de especial atenção o facto de a lista de assuntos ser muito ampla. Além das três matérias mencionadas nas conclusões de Colónia em diferentes lugares, foram referidas, entre outras, a questão da distribuição dos lugares do Tribunal da Justiça, do Tribunal de Contas e do Parlamento Europeu, e ainda a flexibilidade e a divisão dos Tratados institutivos em duas partes. Apresentamos no nosso relatório a nossa visão daquilo que consideramos possível e desejável, tendo em conta as reuniões efectuadas e as opiniões apresentadas."@pt11 "Herr talman! Jag vill tacka parlamentet för detta betänkande. Det kommer att spela en betydelsefull roll vid förberedelserna inför regeringskonferensen, och man måste säga att jag mycket gärna ställer mig bakom betänkandets allmänna målsättningar att göra unionen effektivare, öppnare och mer demokratisk än tidigare. Det finns flera faktorer som alla instanser som deltar i konferensens förberedelser är tämligen ense om. För det första, vad vi än tänker om omfattningen av regeringskonferensens dagordning måste den röda tråden vara utvidgningen och reformer som det förutsätter. För det andra, ingen ifrågasätter att Europa måste bli starkare genom utvidgningen. Europeiska unionens beslutsfattande och dess verksamhetsmöjligheter får inte försvagas på grund av utvidgningen. För det tredje finns det vilja hos alla instanser att förbinda sig till en tidsplan, enligt vilken förhandlingarna skulle slutföras i slutet av år 2000 under det franska ordförandeskapet. Man måste uppnå enhällighet om reformerna enligt en rask tidtabell om utvidgningen inte skall dra ut på tiden på grund av EU:s interna tidsplansproblem. Jag har i mitt anförande bara koncentrerat mig på ändringar som kräver en regeringskonferens. Man måste emellertid hålla i minnet att institutioner även kan reformeras utan fördragsändringar. Enligt min mening måste dessa reformer föras framåt på ett konsekvent och effektivt sätt samtidigt med regeringskonferensen. Jag vågar hoppas att man med hjälp av en modernisering av institutionerna och genom att ändra förfaranden skulle kunna närma Europeiska unionen till allmänheten. Som ordförandeland har Finland framhållit behovet att förbättra effektiviteten och öppenheten i unionens verksamhet. Under vår ordförandeperiod har vi på det här fältet tagit ett steg framåt. Ända från början av sitt ordförandeskap har Finland genomfört den så kallade rapportens rekommendationer som inte kräver medlemsstaternas separata beslut. Vi har strävat efter att utveckla öppenheten i rådet och förbättra handlingarnas tillgänglighet. Som en konkret åtgärd har vi offentliggjort föredragningslistor och tidsplaner för både rådets och arbetsgruppernas möten. Vi har också lagt fram ett förslag att föredragningslistorna för alla rådets möten som är förknippade med lagstiftningsarbetet skall offentliggöras. Det här är alltså en kortfattad översikt över förberedelseläget inför regeringskonferensen år 2000. I nästa vecka har jag tillfälle att diskutera närmare med er när jag befinner mig i Bryssel för att höras av utskottet för konstitutionella frågor angående hur förberedelserna inför regeringskonferensen framåtskrider. Vi står nu – återigen – inför beslut som är betydelsefulla för unionens framtid. Att fatta dessa beslut och i sinom tid genomföra dem kräver flytande och osjälviskt samarbete av samtliga institutioner. För min egen del kan jag försäkra att rådet vill samarbeta med Europaparlamentet för att den kommande konferensen skall bli lyckad. Tillåt mig ändå berätta hur förberedelserna för regeringskonferensen år 2000 under det finska ordförandeskapet fortskrider. För en månad sedan var premiärminister Lipponen här för att lämna en lägesrapport om resultaten från Europeiska rådets möte i Tammerfors och i det sammanhanget berörde han också förberedelserna för regeringskonferensen. Nu återstår bara tre veckor till toppmötet i Helsingfors och vi börjar bli klara för slutspurten när det gäller dessa förberedelser. Unionens utvidgning förutsätter reformering av institutionssystemet. EU måste ärligt erkänna det faktum att utvidgningen kommer att skapa behov av förändringar som vi måste lösa inom EU. Vi måste ha tillräckligt med politiskt mod för att söka långsiktiga lösningar och genomföra reformer som unionen är i trängande behov av. Som ni säkert minns gavs EU:s nästa ordförande eller Finland i början av juli vid toppmötet i Köln i uppdrag att förbereda den kommande regeringskonferensen. Under hösten genomfördes på ständiga representanters nivå tekniska förberedelser för regeringskonferensen. Nu har vi flyttat till den politiska nivån och för bilaterala samtal på olika nivåer med de övriga medlemsländerna, Europaparlamentet och kommissionen. Premiärminister Lipponen skall i nästa vecka inleda den traditionella huvudstadsrundan inför Europeiska rådets möten. Förberedelserna inför regeringskonferensen år 2000 är en av de mest centrala frågorna under denna runda. Europaparlamentets resolution kommer alltså i exakt rätt tid även med tanke på den här rundan. Vi utgår ifrån att förberedelserna på basis av mandatet från Köln i praktiken innebär särskilt tre punkter: kommissionens sammansättning, omviktningen av rösterna inom rådet, att utöka antalet beslut med kvalificerad majoritet samt utöver dessa tre punkter institutionella frågor som är intimt förknippade med dessa. Debatten om EU:s reformering har kommit i full fart och under hösten har debatten kring regeringskonferensen varit mycket livlig på olika forum. "De vises grupp", som kommissionens ordförande Prodi tillsatt, offentliggjorde för en månad sedan en rapport där man krävde omfattande institutionella reformer. På grundval av den här rapporten lade kommissionen i förra veckan fram sin egen syn på regeringskonferensen år 2000 och vilka frågor som borde behandlas därvid. Även här i Europaparlamentet har regeringskonferensen tagits upp i flera utskott. Vi är medvetna om att det bland er finns ett stort antal verkliga experter när det gäller regeringskonferenser, och vi uppskattar den insats som parlamentet gjort i debatten. I morgon kommer ni att rösta om parlamentets ståndpunkt inför regeringskonferensen år 2000. Jag lovar att vi kommer att noga ta del av de synpunkter som ni antar i morgon. En mycket viktig fråga är på vilket sätt Europaparlamentet kommer att delta i nästa regeringskonferens. På olika håll har jag hört mycket positiva kommentarer till det värdefulla och konstruktiva bidrag som parlamentets företrädare Elisabeth Guigou och Elmar Brok gav vid regeringskonferensen år 1996. Vad beträffar regeringskonferensen år 2000 har medlemsländerna ännu inte fastställt formen för Europaparlamentets deltagande. I samband med konferensens förberedelser är det i synnerhet dagordningens omfattning som väckt diskussion. Utöver de tre punkter som nämns i slutsatserna från Köln har man på olika håll lyft upp bland annat EG-domstolen, revisionsrätten, Europaparlamentets mandatfördelning, flexibiliteten och att fördragen skall delas upp i två delar. I vår rapport kommer vi att lägga fram vår egen syn på vad vi efter de samtal vi fört och synpunkter vi fått anser vara möjligt och önskvärt."@sv13
lpv:unclassifiedMetadata	"Consejo"12,12 "FI"8 "Piri"8 "Sasi"8 "Sasi,"5,12 "Trumpf"8 "Trumpf-Piris"13,5,10,3,12,11,6 "Trumpf-Piris-"7 "forum"9 "neuvosto"5 "partner"9 "s"8 "Συμβούλιο"8

Named graphs describing this resource:

The resource appears as object in 2 triples

Context graph