Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/1999-11-17-Speech-3-192"
| Predicate | Value (sorted: default) |
|---|---|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.19991117.6.3-192"4
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:speaker | |
| lpv:spoken text |
"Signor Presidente, l’impegno dell’Unione europea, ribadito nella relazione Schwaiger, per la creazione di un
permanente di lavoro tra Organizzazione internazionale del lavoro e Organizzazione mondiale del commercio sulle questioni collegate al commercio, alla globalizzazione e al lavoro rappresenta l’unica strada per accompagnare la liberalizzazione del commercio e gli scambi in genere con il rispetto dei diritti fondamentali del lavoro, senza scivolare nel protezionismo egoista e ipocrita o nella concorrenza sleale e autodistruttiva. A tal riguardo, l’accordo bilaterale che gli Stati Uniti hanno firmato con la Cina per preparare l’ingresso di quest’ultima nell’Organizzazione mondiale del commercio, dev’essere visto dall’Unione europea, oltre che come un contributo importante al processo multilaterale, anche e soprattutto come un fondamentale momento di verifica del peso sostanziale che i diritti umani hanno e avranno di fronte alle opportunità offerte da un mercato che gode di enormi potenzialità quale quello cinese.
Ricordiamo, a questo riguardo, che i 174 paesi membri dell’OIL, che con la dichiarazione solenne del 1998 si sono impegnati a rispettare le quattro categorie di diritti fondamentali in tema di lavoro anche nel caso in cui non ne abbiano ratificato le convenzioni, sono in larga parte anche membri dell’OMC. Ora, poiché gli organismi internazionali sono quello che gli Stati membri vogliono che siano, è legittimo chiedere che quegli stessi Stati si comportino in maniera coerente in tutte le sedi. L’auspicabile ingresso della Cina, per il quale anche l’Unione europea sta fattivamente negoziando, renderà certamente l’OMC più rappresentativa e ne allargherà la potenziale capacità di realizzare un commercio globale libero ma, allo stesso tempo, regolato. Ciò, tuttavia, non significa illudersi che molti dei problemi inerenti ai diritti fondamentali in Cina siano oggi risolti o in via di risoluzione, né nasconderci che gli stessi Stati Uniti hanno adottato nel passato due pesi e due misure nella richiesta del rispetto della clausola sociale. E’ comunque meglio che il tentativo di affermare questi diritti si possa giocare nei recinti delle istituzioni internazionali piuttosto che nelle sedi bilaterali, secondo le convenienze del momento."@it9
|
| lpv:spokenAs | |
| lpv:translated text |
"Hr. formand, Den Europæiske Unions indsats - der bliver slået fast i Schwaigers betænkning - for at skabe et permanent arbejdsforum mellem Den Internationale Arbejdsorganisation og Verdenshandelsorganisationen om spørgsmål i forbindelse med handlen, globaliseringen og arbejdet, er den eneste løsning, når liberaliseringen af handlen og samhandlen i almindelighed skal ledsages af respekt for de grundlæggende arbejdsrettigheder, uden at man ryger ud i en egoistisk og hyklerisk protektionisme eller i illoyal og selvdestruktiv konkurrence. EU skal i den forbindelse ikke blot betragte den bilaterale aftale, USA har underskrevet med Kina for at forberede dette lands optagelse i Verdenshandelsorganisationen, som et vigtigt bidrag til den multilaterale proces, men også og ikke mindst som en fundamental konstatering af den store betydning, menneskerettighederne har og vil have over for mulighederne ved et marked som det kinesiske, der har et meget stort potentiale.
Vi skal i den forbindelse huske, at ILO's 174 medlemslande, der med den højtidelige erklæring fra 1998 forpligtede sig til at overholde de fire kategorier af grundlæggende arbejdsrettigheder, også hvis de ikke har ratificeret konventionerne, for en stor dels vedkommende ligeledes er medlemmer af WTO. Og eftersom de internationale organisationer er det, som medlemsstaterne gør dem til, er det rimeligt at forlange, at disse stater opfører sig konsekvent i alle forsamlinger. Kinas forhåbentlige optagelse, som EU også forhandler energisk om, vil uden tvivl gøre WTO mere repræsentativ og vil øge den potentielle mulighed for at skabe en global handel, der er fri, men som samtidig er reguleret. Derfor skal man dog ikke bilde sig selv ind, at mange af de problemer, der er forbundet med de grundlæggende rettigheder i Kina, er blevet løst i dag eller er ved at blive løst, og man skal heller ikke glemme, at samme USA tidligere har været partisk, når det gjaldt kravet om at overholde de sociale bestemmelser. Det er dog bedre, at forsøget på at stadfæste disse rettigheder finder sted inden for rammerne af de internationale institutioner, i stedet for at det finder sted i de bilaterale forsamlinger og alt efter, hvad der er mest belejligt på det pågældende tidspunkt."@da1
"Herr Präsident, das im Bericht Schwaiger bekräftigte Engagement der Europäischen Union für die Schaffung eines Ständigen Arbeitsforums von IAO und WTO für Handels-, Globalisierungs- und Arbeitsfragen ist der einzige Weg, um die Liberalisierung des Handels und allgemein des Austauschs zu begleiten, indem die grundlegenden Arbeitnehmerrechte gewahrt bleiben und ein Abgleiten in egoistischen und heuchlerischen Protektionismus oder unlauteren und selbstzerstörerischen Wettbewerb vermieden wird. Unter diesem Aspekt muß das bilaterale Abkommen, das die Vereinigten Staaten mit China zur Vorbereitung seines Beitritts zur Welthandelsorganisation geschlossen haben, von der Europäischen Union nicht nur als ein wichtiger Beitrag zum multilateralen Prozeß, sondern auch und vor allem als grundsätzliche Möglichkeit für eine Überprüfung des wesentlichen Gewichts, das die Menschenrechte jetzt und in Zukunft im Vergleich zu den Möglichkeiten eines Marktes mit einem so enormen Potential wie der chinesische haben, betrachtet werden.
Wir erinnern in diesem Zusammenhang daran, daß die 174 Mitgliedstaaten der IAO – die sich mit ihrer feierlichen Erklärung von 1998 zur Einhaltung der vier grundlegenden Rechte am Arbeitsplatz verpflichteten, was auch für diejenigen gilt, welche die IAO-Übereinkommen nicht ratifiziert haben – zu einem Großteil auch der WTO angehören. Da nun die internationalen Organisationen das sind, was ihre Mitgliedstaaten wollen, ist die Forderung, daß sich diese Staaten auch in allen Gremien konsequent verhalten sollten, berechtigt. Der ersehnte Beitritt Chinas, für den auch die Europäische Union aktiv verhandelt, wird sicher den repräsentativen Charakter der WTO wie auch deren potentielle Fähigkeit, einen zwar freien, doch gleichzeitig geregelten Welthandel zu verwirklichen, stärken. Das heißt allerdings nicht, sich vorzumachen, in China wären viele Probleme im Zusammenhang mit den Grundrechten gelöst bzw. auf dem Weg einer Lösung, und es bedeutet auch nicht, zu verhehlen, daß sogar die Vereinigten Staaten hinsichtlich der Forderung nach Einhaltung der Sozialklausel mit zweierlei Maß gemessen haben. Gleichwohl ist es besser, den Versuch zur Durchsetzung dieser Rechte im Rahmen internationaler Institutionen zu unternehmen anstatt je nach Belieben in bilateralen Gremien."@de7
"Κύριε Πρόεδρε, η δέσμευση της Ευρωπαϊκής Ένωσης, που επιβεβαιώνεται στην έκθεση Schwaiger, για τη δημιουργία μόνιμου φόρουμ εργασίας μεταξύ της Διεθνούς Οργάνωσης Εργασίας και του Παγκόσμιου Οργανισμού Εμπορίου για τα ζητήματα που αφορούν το εμπόριο, την παγκοσμιοποίηση και την εργασία αποτελεί το μοναδικό δρόμο για να συνοδευτούν η ελευθέρωση του εμπορίου και οι συναλλαγές εν γένει από το σεβασμό των θεμελιωδών δικαιωμάτων της εργασίας, χωρίς να ολισθήσουμε στον εγωιστικό και υποκριτικό προστατευτισμό ή στον αθέμιτο και αυτοκαταστροφικό ανταγωνισμό. Στο πλαίσιο αυτό, η διμερής συμφωνία που υπέγραψαν οι Ηνωμένες Πολιτείες με την Κίνα για να προετοιμαστεί η ένταξη της τελευταίας στον Παγκόσμιο Οργανισμό Εμπορίου πρέπει να αντιμετωπιστεί από την Ευρωπαϊκή Ένωση, όχι μόνο ως σημαντική συμβολή στην πολυμερή διαδικασία, αλλά κυρίως ως καθοριστική στιγμή επαλήθευσης της μεγάλης βαρύτητας που έχουν και θα έχουν τα ανθρώπινα δικαιώματα έναντι των ευκαιριών που προσφέρει μια αγορά με τεράστιο δυναμικό όπως η κινεζική.
Ας υπενθυμίσουμε, εν προκειμένω, ότι τα 174 κράτη μέλη της ΔΟΕ, τα οποία με την πανηγυρική δήλωση του 1998 δεσμεύτηκαν να σεβαστούν τις τέσσερις κατηγορίες θεμελιωδών δικαιωμάτων στον τομέα της εργασίας, ακόμη και στην περίπτωση που δεν θα είχαν επικυρώσει τις σχετικές συμβάσεις, είναι ως επί το πλείστον επίσης μέλη του ΠΟΕ. Συνεπώς, από τη στιγμή που οι διεθνείς οργανισμοί είναι όπως τους θέλουν τα κράτη μέλη, είναι εύλογο να ζητείται από αυτά τα ίδια κράτη να συμπεριφέρονται με συνέπεια σε όλους τους οργανισμούς. Η ευκταία ένταξη της Κίνας, για την οποία ακόμη και η Ευρωπαϊκή Ένωση διαπραγματεύεται ενεργά, θα κάνει σίγουρα τον ΠΟΕ πιο αντιπροσωπευτικό και θα αυξήσει τη δυνητική ικανότητά του να διασφαλίζει ένα ελεύθερο και συγχρόνως ελεγχόμενο παγκόσμιο εμπόριο. Ωστόσο, αυτό δεν σημαίνει να αυταπατώμαστε ότι πολλά από τα προβλήματα που αφορούν τα θεμελιώδη δικαιώματα στην Κίνα έχουν σήμερα επιλυθεί ή βρίσκονται στο δρόμο της επίλυσης, ούτε να κρύβουμε πως οι ίδιες οι Ηνωμένες Πολιτείες εφάρμοζαν στο παρελθόν δύο μέτρα και δύο σταθμά στο σεβασμό της κοινωνικής ρήτρας. Θα ήταν ωστόσο προτιμότερο η προσπάθεια εδραίωσης αυτών των δικαιωμάτων να μπορέσει να γίνει στα πλαίσια των διεθνών οργανισμών παρά σε διμερές επίπεδο, ανάλογα με το τι είναι βολικό σε μία δεδομένη στιγμή."@el8
"Mr President, the commitment of the European Union, repeated in the Schwaiger report, to the creation of a permanent labour forum between the International Labour Organisation and the World Trade Organisation on issues related to trade, globalisation and labour is the only way to accompany the liberalisation of commerce and trade in general with respect for fundamental labour rights, without slipping into egotistical, hypocritical protectionism or unfair, self-destructive competition. In this respect, the bilateral agreement that the United States has signed with China to prepare the way for China to join the World Trade Organisation must be regarded by the European Union, aside from as an important contribution to the multilateral process, also, and above all, as a fundamental opportunity to monitor the substantial importance that human rights have and will have regarding the opportunities afforded by a market that enjoys such enormous potential as the Chinese market.
Let us remember, in this regard, that the 174 member countries of the ILO which, with the solemn declaration of 1998, undertook to comply with the four categories of fundamental labour rights, even where they did not ratify the conventions, are, in the main, also members of the WTO. Now, since the international bodies are what the Member States want them to be, it is legitimate to ask these same States to behave in a consistent manner throughout the fora. The desirable entry of China, which the European Union is also actively negotiating for, will certainly make the WTO more representative and will extend the potential ability to realise global free trade that is also regulated. Nevertheless, that does not mean deluding ourselves that many of the problems regarding fundamental rights in China have now been resolved or are being resolved, nor ignoring the fact that, in the past, the United States itself has had double standards regarding the request for the social clause to be complied with. It is, however, better that it is possible for the attempt to affirm these rights to be made within the walls of the international institutions, rather than in bilateral fora, according to what is convenient at the time."@en3
"(IT) Señor Presidente, el compromiso de la Unión Europea, confirmado en el Informe Schwaiger, en favor de la creación de un foro permanente de trabajo entre la Organización Internacional del Trabajo y la Organización Mundial del Comercio para tratar de los asuntos relacionados con el comercio, la globalización y el trabajo es la única vía para acompañar la liberalización del comercio y los intercambios en general al respeto a los derechos fundamentales del trabajo, sin caer en el proteccionismo egoísta e hipócrita o en la competencia desleal y autodestructiva. Al respecto, el acuerdo bilateral que los Estados Unidos han firmado con China para preparar el ingreso de esta última en la Organización Mundial del Comercio, debe considerarse por la Unión Europea, aparte de una contribución importante al proceso multilateral, también y sobre todo un momento fundamental para comprobar el peso sustancial que los derechos humanos tienen y tendrán ante las oportunidades que ofrece un mercado que goza de enormes potencialidades como el chino.
En este sentido, recordamos que los 174 países miembros de la Organización Internacional del Trabajo que se comprometieron a respetar las cuatro categorías de derechos fundamentales en materia de trabajo, incluso en el caso de no ratificar los convenios, son en su mayoría también miembros de la Organización Mundial del Comercio. Ahora bien, dado que los organismos internacionales son lo que los Estados quieren que sean, es legítimo pedir que esos mismos Estados se comporten de forma coherente en todos los foros. El deseable ingreso de China, en favor del cual también la Unión Europea está negociando activamente, convertirá sin duda a la Organización Mundial del Comercio en más representativa y ampliará su potencial capacidad de consolidar un comercio global libre pero, al mismo tiempo, regulado. Esto, sin embargo, no supone que creamos que muchos de los problemas inherentes a los derechos fundamentales en China están resueltos o en vías de solución, ni que callemos que, en el pasado, los mismos Estados Unidos adoptaron dos pesos y medidas a la hora de exigir el cumplimiento de la cláusula social. Con todo, es mejor que el intento de afirmar estos derechos se pueda jugar en el ámbito de las instituciones internacionales, antes que en las instancias bilaterales, según las conveniencias del momento."@es12
"Arvoisa puhemies, Schwaigerin mietinnössä korostettu Euroopan unionin sitoumus luoda pysyvä työfoorumi (
kansainvälisen työjärjestön ja Kansainvälisen kauppajärjestön välille kauppaan, maailmanlaajuistumiseen ja työhön liittyvistä kysymyksistä, edustaa ainoata tietä yhdistää kaupan vapautuminen ja kaupankäynti yleensä työhön liittyvien perusoikeuksien kunnioittamiseen, ilman että vajotaan itsekkääseen ja tekopyhään protektionismiin tai epärehelliseen ja itsetuhoiseen kilpailuun. Tältä osin Euroopan unionin on nähtävä tätä asiaa koskeva kahdenvälinen sopimus, jonka Yhdysvallat allekirjoitti Kiinan kanssa ja jolla valmisteltiin Kiinan liittymistä Kansainväliseen kauppajärjestöön, merkittävänä panoksena monenväliseen prosessiin, mutta sen lisäksi ja ennen kaikkea merkittävänä hetkenä, jona vahvistetaan, mikä ihmisoikeuksien todellinen painoarvo on nyt ja tulevaisuudessa niiden tilaisuuksien edessä, joita tarjoavat markkinat, jotka hyötyvät sen kaltaista valtavista voimavaroista kuin Kiinalla on.
Tämän asian osalta muistutamme, että ne ILO:n 174 jäsenvaltiota, jotka vuoden 1998 juhlallisella julistuksella sitoutuivat kunnioittamaan neljää työtä koskevien perusoikeuksien kategoriaa silloinkin, kun ne eivät ole ratifioineet niihin liittyviä sopimuksia, ovat suurelta osin myös WTO:n jäseniä. Koska kansainväliset elimet ovat sellaisia, joita jäsenvaltiot haluavat niiden olevan, on oikeutettua vaatia, että nuo samaiset jäsenvaltiot käyttäytyisivät johdonmukaisesti kaikissa tilaisuuksissa. Kiinan toivottava liittyminen, jonka puolesta Euroopan unioni käy tehokkaasti neuvotteluja, tekee WTO:sta varmasti vielä edustuksellisemman ja laajentaa sen potentiaalista kykyä toteuttaa vapaata maailmanlaajuista kauppaa mutta samanaikaisesti tarkkaan suunniteltua kauppaa. Tämän ei kuitenkaan pidä luoda harhakuvitelmia siitä, että monet perusoikeuksiin liittyvät ongelmat Kiinassa olisi nyt ratkaistu tai ratkaisemisvaiheessa, eikä myöskään pidä peittää sitä, että Yhdysvallat on menneisyydessä omaksunut kaksi velvoitetta ja kaksi toimenpidettä, jotka koskevat sosiaalisen lisäehdon kunnioittamispyyntöä. On kuitenkin parempi, että yritystä näiden oikeuksien vahvistamiseksi voidaan toteuttaa kansainvälisten instituutioiden piirissä pikemmin kuin kahdenvälisissä neuvotteluissa, jokaisen hetken sanelemien tarkoituksenmukaisuuksien mukaan."@fi5
"Monsieur le Président, le rapport Schwaiger a confirmé l'engagement de l'Union européenne pour la création d'un forum de travail permanent entre l'Organisation internationale du travail et l'Organisation mondiale du commerce sur des questions relatives au commerce, à la mondialisation et au travail. Cet engagement de l'Union est la seule voie à suivre si l'on veut associer le respect des droits fondamentaux en matière de travail à la libéralisation du commerce et aux échanges en général, sans tomber dans un protectionnisme égoïste et hypocrite ou dans une concurrence déloyale et autodestructrice. À cet égard, l'Union doit considérer l'accord bilatéral signé par les États-Unis et la Chine en vue de préparer l'entrée de cette dernière dans l'Organisation mondiale du commerce non seulement comme une contribution importante au processus multilatéral, mais aussi et surtout comme une occasion fondamentale de vérifier l'importance présente et future des droits de l'homme face aux opportunités offertes par un marché qui jouit de potentialités énormes, j'entends le marché chinois.
Rappelons à cet égard que les 174 pays membres de l'OIT - pays qui, avec la déclaration solennelle de 1998, se sont engagés à respecter les quatre catégories de droits fondamentaux en matière de travail, même s'ils n'en ont pas ratifié les conventions - sont en grande partie membres de l'OMC également. Or, puisque les organismes internationaux sont tels que les États membres le souhaitent, il est légitime de demander à ces États membres de faire preuve de cohérence à tout point de vue. L'entrée souhaitée de la Chine dans l'OMC - pour laquelle l'Union européenne négocie activement - rendra assurément cette organisation plus représentative et elle en augmentera la capacité potentielle à créer un commerce mondial libre mais aussi réglementé. Cela dit, nous ne devons pas nous leurrer : de nombreux problèmes relatifs aux droits fondamentaux en Chine ne sont pas encore résolus ou ne sont pas encore en voie de l'être. Souvenons-nous aussi que, par le passé, les États-Unis ont adopté la politique de "deux poids, deux mesures" dans la question du respect de la clause sociale. Tenter d'affirmer ces droits au sein des institutions internationales vaut toutefois mieux que de le faire dans un contexte bilatéral, selon les convenances du moment."@fr6
"Mr President, the commitment of the European Union, repeated in the Schwaiger report, to the creation of a permanent labour forum between the International Labour Organisation and the World Trade Organisation on issues related to trade, globalisation and labour is the only way to accompany the liberalisation of commerce and trade in general with respect for fundamental labour rights, without slipping into egotistical, hypocritical protectionism or unfair, self-destructive competition. In this respect, the bilateral agreement that the United States has signed with China to prepare the way for China to join the World Trade Organisation must be regarded by the European Union, aside from as an important contribution to the multilateral process, also, and above all, as a fundamental opportunity to monitor the substantial importance that human rights have and will have regarding the opportunities afforded by a market that enjoys such enormous potential as the Chinese market.
Let us remember, in this regard, that the 174 member countries of the ILO which, with the solemn declaration of 1998, undertook to comply with the four categories of fundamental labour rights, even where they did not ratify the conventions, are, in the main, also members of the WTO. Now, since the international bodies are what the Member States want them to be, it is legitimate to ask these same States to behave in a consistent manner throughout the fora. The desirable entry of China, which the European Union is also actively negotiating for, will certainly make the WTO more representative and will extend the potential ability to realise global free trade that is also regulated. Nevertheless, that does not mean deluding ourselves that many of the problems regarding fundamental rights in China have now been resolved or are being resolved, nor ignoring the fact that, in the past, the United States itself has had double standards regarding the request for the social clause to be complied with. It is, however, better that it is possible for the attempt to affirm these rights to be made within the walls of the international institutions, rather than in bilateral fora, according to what is convenient at the time."@lv10
"Mijnheer de Voorzitter, de Europese Unie streeft ernaar - zoals ook in het verslag-Schwaiger gesteld wordt - een permanent werkforum tussen de Internationale Arbeidsorganisatie en de Wereldhandelsorganisatie in het leven te roepen voor kwesties die verband houden met handel, globalisering en arbeid. Dat is de enige weg om ervoor te zorgen dat liberalisering en handel gelijke tred houden met eerbiediging van de fundamentele arbeidsrechten, zonder af te glijden in een egoïstisch en huichelachtig protectionisme of in oneerlijke en zelfdestructieve concurrentie. In dit opzicht moet het bilateraal akkoord dat de Verenigde Staten met China hebben ondertekend ter voorbereiding van de toetreding van dit land tot de WTO, door de Europese Unie beschouwd worden als een belangrijke bijdrage aan het multilaterale proces. Maar dat niet alleen, het moet vooral ook beschouwd worden als een belangrijk moment van toetsing om te zien in hoeverre de mensenrechten nu en in de toekomst meetellen tegenover de handelsmogelijkheden die een enorme groeimarkt als de Chinese te bieden heeft.
In dit verband mag niet vergeten worden dat de 174 landen van de IAO, die zich met de plechtige verklaring van 1998 ertoe hebben verbonden de vier categorieën fundamentele arbeidsrechten te eerbiedigen - ook die landen die de desbetreffende conventies niet hebben geratificeerd - grotendeels lid van de WTO zijn. Aangezien internationale organisaties dat zijn wat de lidstaten willen, kan terecht geëist worden dat die landen in alle overlegcircuits een consequent standpunt uitdragen. Met de toetreding van China, die wenselijk is en waar de Europese Unie daadwerkelijk voor onderhandelt, zal de WTO zeker representatiever worden en zal deze organisatie betere kansen krijgen om een vrije, maar tegelijkertijd gereguleerde globale handel tot stand te brengen. Dit houdt echter niet in dat wij de illusie mogen koesteren dat de problemen rondom de basisrechten in China dan vanzelf opgelost worden of in ieder geval dichtbij een oplossing komen; noch mogen wij verhullen dat ook de Verenigde Staten in het verleden met twee maten hebben gemeten toen zij op eerbiediging van de sociale clausule aandrongen. Maar het is hoe dan ook beter dat getracht wordt deze rechten bij China door te drukken in het kader van internationale instellingen dan dat dit in bilaterale overlegrondes gebeurt, want in dit laatste geval moet de wind maar net de goede kant op staan."@nl2
"Senhor Presidente, os esforços da União Europeia, reiterados no relatório Schwaiger, com vista à criação de um
permanente de trabalho entre a Organização Internacional do Trabalho e a Organização Mundial do Comércio sobre as questões ligadas ao comércio, à globalização e ao trabalho representam o único caminho para acompanhar a liberalização do comércio e as trocas em geral com o respeito dos direitos fundamentais do trabalho, sem cair no proteccionismo egoísta e hipócrita ou na concorrência desleal e autodestrutiva. Quanto a isso, o acordo bilateral que os Estados Unidos assinaram com a China para preparar a entrada desta última para a Organização Mundial do Comércio deve ser visto pela União Europeia, não só como um contributo importante para o processo multilateral mas também, e sobretudo, como um momento fundamental de verificação do peso essencial que os direitos humanos têm e terão perante as oportunidades oferecidas por um mercado que goza de enormes potencialidades, como é o mercado chinês.
Lembramos, a este respeito, que os 174 países membros da OIT que, com a declaração solene de 1998, se comprometeram a respeitar as quatro categorias de direitos fundamentais em matéria de trabalho, mesmo no caso de não terem ratificado as respectivas convenções, são também, em grande parte, membros da OMC. Ora como os organismos internacionais são aquilo que os Estados-Membros quiserem que eles sejam, é legítimo exigir que esses mesmos Estados se comportem de maneira coerente em todas as instâncias. A desejável entrada da China, que a União Europeia está também a negociar activamente, tornará certamente a OMC mais representativa e irá aumentar a sua potencial capacidade de realizar um comércio global livre mas, ao mesmo tempo, regulamentado. No entanto, isso não significa que tenhamos a ilusão de que muitos dos problemas inerentes aos direitos fundamentais na China estejam neste momento resolvidos ou em vias de resolução, nem que possamos ignorar que esses mesmos Estados Unidos adoptaram, no passado, dois pesos e duas medidas em relação à exigência de respeito da cláusula social. Seja como for, é melhor que a tentativa de afirmar esses direitos possa ser jogada no âmbito das instituições internacionais e não nas instâncias bilaterais, segundo as conveniências do momento."@pt11
"Herr talman! Europeiska unionens ansträngningar, som understryks i Schwaigerbetänkandet, att skapa ett permanent forum mellan ILO och WTO för frågor som hänger samman med handel, globalisering och arbete är den enda framkomliga vägen om man vill förena avregleringen av handel och annat utbyte med respekten för de grundläggande rättigheterna på arbetsplatsen, och förhindra att man glider ner i egoistisk och hycklande protektionism eller illojal och självdestruktiv konkurrens. I det ljuset bör Europeiska unionen se det bilaterala avtal som USA har undertecknat med Kina för att förbereda Kinas inträde i WTO, förutom som ett viktigt bidrag till den multilaterala processen, även och framförallt som ett avgörande sanningens ögonblick när det gäller den betydande vikt som de mänskliga rättigheterna har och kommer att ha när det gäller de möjligheter som erbjuds av en marknad med så enorma möjligheter som den kinesiska.
Jag vill påminna om att de 174 länder som är medlemmar i ILO, och som i och med den högtidliga förklaringen 1998 har lovat att respektera de fyra typerna av grundläggande fri- och rättigheter när det gäller arbete även i de fall där de inte har ratificerat konventionerna, till största delen även är medlemmar i WTO. För att de internationella organen skall kunna bli det som medlemsstaterna vill att de skall vara, så måste man kunna kräva att samma medlemsstater uppför sig på samma sätt i alla de olika organen. Kinas efterlängtade inträde, för vilket även Europeiska unionen förhandlar, kommer utan tvekan att göra WTO mer representativt och det kommer att öka WTO:s möjligheter att förverkliga en fri, men samtidigt reglerad, global handel. Men detta innebär inte att man får lura sig själv att tro att många av de problem som i dag finns när det gäller grundläggande fri- och rättigheter i Kina skulle vara lösta eller vara på väg att lösas, eller att försöka dölja att samma USA tidigare har tillämpat två olika måttstockar när det gäller kravet att respektera den sociala klausulen. Men det är under alla omständigheter bättre om försöken att befästa dessa rättigheter kan göras inom ramen för internationella institutioner snarare än i bilaterala förhandlingar, enligt vad som råkar passa för tillfället."@sv13
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples