Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/1999-11-17-Speech-3-025"
| Predicate | Value (sorted: none) |
|---|---|
| lpv:spokenAs | |
| lpv:spokenAs | |
| lpv:spokenAs | |
| lpv:spokenAs | |
| lpv:spokenAs | |
| lpv:spokenAs | |
| lpv:translated text |
"Fru talman, herr höge representant! Jag har opponerat mig mot Nato:s generalsekreterares aktiviteter. Jag välkomnar att den höge representanten träder i tjänst.
I ert nya ämbete kommer ni att finna en krävande samtalspartner i vår grupp, ibland mycket kritisk, men alltid djupt övertygad om att Europeiska unionen måste vara mer närvarande, mer aktiv och mer viljestark på den internationella scenen. Oavsett om man beger sig till Afrika, Medelhavsområdet, Latinamerika eller Asien, kan man överallt känna starka förväntningar på en mäktig bundsförvant, som är beredd och beslutsam att hjälpa dem att ta sig ur den svåra konfrontationen med det alltför mäktiga och arroganta Amerika.
Ni skulle verkligen kunna anta storslagna utmaningar å de femtons vägnar: att träda fram som en fullvärdig aktör i Mellanöstern för att bidra till den rättvisa och varaktiga fred som nu har blivit möjlig; att återuppta Loméförhandlingarna på nya grunder, genom att integrera de 71 önskemål som våra partner i Syd har framfört, i syfte att rädda andan i denna unika konvention; att framföra annorlunda ståndpunkter inför de internationella finansiella institutionerna, t.ex. en skuldavskrivning för de länder där utvecklingen i dag blockeras av denna infernaliska mekanism; att sätta igång en verkligt internationell nedrustningskampanj, i synnerhet vad gäller kärnvapen, nu när det finns en oändligt stor fara för en ny spridning; att göra er till talesman och ledare för en uppvärdering av Förenta nationerna, en respekt för FN-stadgan, ett främjande av civiliserade internationella förbindelser som en gång för alla fördömer kriget som ett medel att lösa konflikter, och inom det snaraste få ett slut på unionens outhärdliga senfärdighet i samband med det skoningslösa kriget i Tjetjenien, på något annat sätt än genom strikt formella kommunikéer.
Till sist uppmanar jag er, herr höge representant, att göra en djärv kritisk bedömning av Balkankriget. I Kosovo står vi inför ett allvarligt politiskt misslyckande: en nationalism avlöser en annan, en etnisk rensning avlöser en annan, och denna gång i EU:s, FN:s och Natos närvaro. I resten av Jugoslavien utspelar sig ett irakiskt scenario. Den legitimt uppläxade makten sitter säkert, medan den illegitimt straffade befolkningen får utstå ett moraliskt oacceptabelt och politiskt riskfyllt martyrskap. Vad beträffar regionen i stort är den allt annat än stabiliserad. Dessa realiteter kan inte lämna er oberörd.
Er enda slutsats av denna hemska erfarenhet får inte vara ett krav på att sammankalla fler trupper, öka våra militära utgifter och påskynda utvecklingen mot ett försvarets Europa, som dessutom ingår i Natos strukturer.
Min avsikt är inte att dölja säkerhetens militära aspekt, men där skon klämmer, det är enligt min uppfattning att militären fortfarande är fixerad vid denna strategi, vilket förhindrar en bred alleuropeisk politik för konfliktförebyggande, en politik som kan hantera de spänningar och sprickor som har uppstått på vår kontinent efter det kalla kriget. Ett exempel på denna obalans: ni nämnde nyss att ett femtiotal europeiska statschefer i morgon sammanträder vid ett OSSE-toppmöte i Istanbul, med uppdraget att utarbeta en säkerhetsstadga för det 21:a århundradet. Men vem vet om detta? Vem talar om det? Den förfrågan jag framförde vid en debatt i Europaparlamentet före konferensen, ansågs inte ens lämplig av rådets företrädare. Att återuppliva OSSE, omstöpa den, öppna upp dess debatter för det europeiska civila samhället, det är ytterligare ett viktigt perspektiv, i min mening omöjligt att skilja från utsikterna till en utvidgning av unionen.
Det är detta konstruktiva budskap som jag å min grupps vägnar önskade framföra till er i dag."@sv13
|
| lpv:translated text |
"Arvoisa puhemies, arvoisa korkea edustaja, olen vastustanut NATOn pääsihteerin toimintaa. Suhtaudun myönteisesti herra YUTP:n toimen käynnistämiseen.
Uusien tehtävienne hoidossa ryhmäni on teille vaativa keskustelukumppani, joka on tarvittaessa ehdottoman kriittinen mutta syvällisesti vakuuttunut siitä, että Euroopan unionin on oltava paljon aktiivisemmin ja voimakastahtoisemmin läsnä kansainvälisellä areenalla. Niin Afrikassa, Välimeren alueella, Latinalaisessa Amerikassa kuin Aasiassakin arvioidaan kaikkialla sitä voimaa, jota odotetaan suurelta liittolaiselta, joka kykenee määrätietoisesti auttamaan kyseisiä maita vetäytymään raskaasta vastakkainasettelusta liian mahtavan ja ylimielisen Amerikan kanssa.
Miten mahtavia haasteita voisittekaan asettaa itsellenne 15 jäsenvaltion puolesta. Voisitte hankkia merkittävän aseman täysipainoisena toimijana Lähi-idässä vaikuttaaksenne siihen, että oikeudenmukainen ja kestävä rauha toteutuu, mikä on vastedes mahdollista; voisitte käynnistää uudelleen Lomén sopimusta koskevat neuvottelut uudesta perustasta, jossa otetaan huomioon 71 etelän kumppanimme huolenaiheet tämän maailmassa ainutlaatuisen yleissopimuksen hengen pelastamiseksi; voisitte puhua kansainvälisille rahoituslaitoksille uudella äänensävyllä esimerkiksi niiden maiden velkojen anteeksi antamisesta, joiden kehityksen esteenä on nyt tämä pirullinen mekanismi; voisitte käynnistää todellisen kansainvälisen ristiretken aseriisunnan ja erityisesti ydinaseriisunnan hyväksi, nyt kun suurena uhkana on ydinaseiden uusi leviäminen; voisitte tehdä itsestänne äänitorven, lipunkantajan Yhdistyneiden Kansakuntien järjestelmän ja sen peruskirjan uudelle arvostukselle, sellaisten sivistyneiden kansainvälisten suhteiden edistämiselle, joissa hylätään lopullisesti sota keinona ratkaista riitoja, ja aivan ensimmäiseksi pyydän, että lopettaisitte unionin sietämättömän toimettomuuden suhteessa Tšetšenian julmaan sotaan muutamia puhtaasti muodollisia tiedonantoja lukuun ottamatta.
Lopuksi pyydän teitä, arvoisa korkea edustaja, tekemään rohkean ja kriittisen arvion Balkanin sodasta. Kosovossa koimme vakavan poliittisen vastaiskun: yhdenlaista kansallismielisyyttä seuraa siellä toisenlainen kansallismielisyys, ensimmäistä etnistä puhdistusta toinen etninen puhdistus, jota toteutetaan unionin, YK:n ja NATOn läsnä ollessa. Muissa Jugoslavian osissa toteutuu irakilaistyylinen käsikirjoitus. Laillisesti tuomitut vallassaolijat ovat edelleen vakaasti paikallaan laittomasti rangaistun väestön joutuessa kärsimään moraalisesti sietämättömällä ja poliittisesti vaarallisella tavalla. Alue puolestaan on kaikkea muuta kuin vakaa. Näitä tosiasioita ette voi jättää vaille huomiota.
Älkää myöskään oppiko tästä hirvittävästä kokemuksesta vain sitä, että on koottava suuremmat joukot, lisättävä sotilaallisia menojamme ja edettävä pakkotahtia kohti puolustuksen Eurooppaa, joka kuuluu kaiken lisäksi NATOn piiriin.
En halua peitellä turvallisuuden sotilaallista puolta, mutta heikoin kohtamme on mielestäni ennen kaikkea siinä, että tämä strategia on edelleen sotilaallisessa vallassa sellaisen suuren konflikteja ennalta ehkäisevän yleiseurooppalaisen politiikan vahingoksi, joka olisi maanosamme kylmän sodan jälkeisen ajan jännitteiden ja murtumien tasalla. Otan vain yhden esimerkin tästä epätasapainosta: huomenna, kuten lyhyesti mainitsitte, noin 50 eurooppalaista valtionpäämiestä kokoontuu Istanbuliin ETYJin huippukokoukseen, jonka tehtävänä on laatia turvallisuuden peruskirja 2000-luvulle. Mutta kuka siitä tietää? Kuka siitä puhuu? Neuvoston edustaja ei edes pitänyt aiheellisena esittämääni pyyntöä järjestää keskustelu Euroopan parlamentissa ennen tätä konferenssia. ETYJin elvyttäminen, sen perustan uudistaminen, sen keskustelujen laajentaminen Euroopan kansalaisyhteiskuntiin – tässä on vielä yksi suuri haaste, joka kuuluu mielestäni erottamattomasti unionin tulevaan laajentumiseen.
Tämä on se rakentava viesti, jonka halusin esittää teille tänään ryhmäni puolesta."@fi5
|
| lpv:translated text |
"Mevrouw de Voorzitter, mijnheer de hoge vertegenwoordiger, ik heb mij verzet tegen het optreden van de secretaris-generaal van de NAVO, maar juich de aanstelling van mijnheer GBVB toe.
U zult bij de uitoefening van uw nieuwe taken een veeleisend gesprekspartner in mijn fractie vinden; zij zal zich zonodig uiterst kritisch opstellen, maar ze is er ook ten stelligste van overtuigd dat de Europese Unie op internationaal vlak veel meer aanwezig, veel actiever moet zijn en vaker het initiatief moet nemen. Wij stellen vast dat landen overal ter wereld, of het nu in Afrika, rond de Middellandse Zee, in Latijns Amerika of Azië is, een sterke bondgenoot wensen die hen kan en wil helpen om zich los te rukken uit de verstikkende greep van het al te machtige en arrogante Amerika.
Wat voor fantastische uitdagingen zult u namens de Vijftien kunnen aannemen! U kunt een volwaardige rol in het Midden-Oosten spelen en bijdragen aan de rechtvaardige en duurzame vrede die voortaan mogelijk wordt. U kunt de onderhandelingen in het kader van Lomé nieuw leven inblazen en dient hierbij rekening te houden met de bekommeringen van onze 71 partners uit het Zuiden, teneinde de geest van deze unieke overeenkomst te redden. U kunt een ander geluid laten horen ten aanzien van de internationale financiële instellingen, en bijvoorbeeld pleiten voor kwijtschelding van de schulden van landen die zich niet kunnen ontwikkelen omdat ze onder een enorme schuldenlast gebukt gaan. U kunt een echte internationale kruistocht voor ontwapening en in het bijzonder tegen kernwapens beginnen, nu we enorme risico's op een nieuwe proliferatie lopen. U kunt zich opwerpen als spreekbuis en vaandeldrager van een herwaardering van het VN-systeem, van de naleving van het VN-handvest, van de bevordering van beschaafde internationale relaties die oorlog als middel om geschillen te regelen voor altijd schrappen. Maakt u alstublieft ook onmiddellijk een einde aan de ondraaglijke inertie van de Europese Unie inzake de wrede oorlog in Tsjetsjenië en beperkt u zich niet tot louter formele communiqués.
Ten slotte, mijnheer de hoge vertegenwoordiger, verzoek ik u een moedige en kritische evaluatie van de oorlog in de Balkan te maken. Wij worden in Kosovo met een zware politieke mislukking geconfronteerd: de ene vorm van nationalisme wordt door een andere opgevolgd en de ene etnische zuivering wordt door een andere vervangen, maar deze keer gebeurt het in aanwezigheid van de Unie, de Verenigde Naties en de NAVO. In de rest van Joegoslavië speelt zich een "Iraaks scenario" af. De terecht gehekelde machthebbers zijn nog altijd aan de macht, terwijl de onterecht gestrafte bevolking op moreel onaanvaardbare en politiek gevaarlijke wijze lijdt. De regio is allesbehalve gestabiliseerd. U mag niet blind zijn voor deze feiten.
Trekt u uit deze verschrikkelijke ervaring evenwel niet als enige les dat we meer troepen moeten kunnen inzetten, dat we onze militaire uitgaven moeten verhogen en in geforceerde mars naar een Europa van de defensie moeten gaan, dat bovendien in het kader van de NAVO zou passen.
Ik wil niet verhullen dat veiligheid een militaire dimensie vertoont, maar mijns inziens is het probleem vooral dat in deze strategie nog altijd te veel aandacht naar een militaire aanpak gaat en dat dit ten koste gaat van een alomvattend en pan-Europees beleid ter voorkoming van conflicten dat in staat is iets te doen aan de spanningen en conflicten van de periode van de Koude Oorlog op ons continent. Ik wil slechts een voorbeeld van deze wanverhouding geven: zoals u zopas zei, komen morgen zowat 50 Europese staatshoofden in Istanbul bijeen op een top van de OVSE, waar een veiligheidshandvest voor de 21ste eeuw moet worden opgesteld. Wie weet dat? Wie spreekt hierover? De vertegenwoordiger van de Raad vond het niet eens nodig hier vóór deze conferentie een debat over te houden in het Europees Parlement, zoals ik gevraagd had. Er wacht ons nog een enorme taak: wij moeten de OVSE nieuw leven inblazen, de Organisatie hervormen en de debatten volledig openstellen voor de burgermaatschappij in Europa. Deze opdracht is mijns inziens onlosmakelijk verbonden met het vooruitzicht van de uitbreiding van de Unie.
Dat is de constructieve boodschap die ik u vandaag namens mijn fractie wilde meegeven."@nl2
|
| lpv:translated text |
"Fru formand, hr. højtstående repræsentant, jeg har bekæmpet, hvad NATO's generalsekretær foretog sig. Jeg byder hr. FUSP velkommen i embedet.
I udøvelsen af Deres nye pligter vil De i min gruppe have en krævende samtalepartner, om nødvendigt en streng kritiker, hvis dybe overbevisning det er, at Den Europæiske Union bør være langt mere nærværende, mere aktiv og mere beslutsom på den internationale scene. Ligegyldigt om man begiver sig til Afrika, til Middelhavsområdet, til Latinamerika eller til Asien, kan man overalt mærke, hvor stor forventningen er om en stor allieret, som er i stand til og besluttet på at hjælpe landene med at gøre sig fri af den trykkende konfrontation med det alt for stærke og arrogante USA.
Hvilke storslåede udfordringer kan De ikke gå i gang med at tage op på vegne af De Femten! Gøre Dem 100% gældende som aktør i Mellemøsten med det mål at bidrage til en retfærdig og varig fred, som nu ser ud til at være en mulighed, sætte skub i Lomé-forhandlingerne på et nyt grundlag, som tager højde for vores 71 sydlige partneres interesser, så man kan redde ånden i denne konvention, der er enestående i verden, sørge for, at der bliver talt med en anderledes stemme til de internationale finansinstitutioner, f.eks. med opfordring til at slette gælden for lande, som i dag blokeres i deres udvikling af denne djævelske mekanisme, iværksætte et veritabelt korstog for nedrustning, i særdeleshed atomnedrustning, på et tidspunkt, hvor der er overhængende fare for en ny oprustning, gøre Dem til talsmand og bannerfører for en ny værdsættelse af FN-systemet, for en overholdelse af FN's charter og for fremme af en type civiliserede internationale relationer, som én gang for alle fordømmer krig som middel til at afgøre uenigheder, og vær nu så venlig her og nu at gøre en ende på Unionens utålelige inerti i forhold til den barbariske krig i Tjetjenien, på anden måde end ved nogle rent formelle kommunikéer.
Endelig opfordrer jeg Dem til, hr. højtstående repræsentant, at foretage en modig og kritisk evaluering af Balkan-krigen. I Kosovo står vi over for en alvorlig politisk fiasko: én nationalisme efterfølges af en anden nationalisme, én etnisk udrensning efterfølges af en anden etnisk udrensning, denne gang, mens Unionen, FN og NATO er til stede. I resten af Jugoslavien udspilles der et scenarium a la Irak. Den retmæssigt hudflettede magt sidder der stadig, mens den uretmæssigt straffede befolkning gennemlever et uacceptabelt og politisk farligt martyrium. Hvad regionen angår, er den alt andet end stabiliseret. Disse realiteter kan ikke være undgået Deres opmærksomhed.
Og lad så også være med, som eneste lære af denne frygtelige erfaring, at drage den lære, at De må forlange at kunne mønstre endnu flere tropper, øge vores militærudgifter og føre os i ilmarch frem mod et fælles europæisk forsvar, og det tilmed inden for rammerne af NATO.
Jeg vil ikke prøve at skjule den militære dimension af en sikkerhedspolitik, men dér, hvor skoen især trykker, er, når denne strategi fortsat bliver mørklagt af militæret, til skade for en stor, paneuropæisk politik til forebyggelse af konflikter, en politik, som skal være dimensioneret efter de spændinger og brud, der eksisterer her på vores kontinent efter den kolde krigs ophør. Bare ét eksempel til illustration af denne uligevægt: som De brugte et par sekunder på at sige, vil et halvt hundrede europæiske statschefer i morgen mødes i Istanbul, i forbindelse med et topmøde i OSCE, hvis opgave er at udarbejde et charter for sikkerheden i det 21. århundrede. Men hvem ved det? Hvem taler om det? Rådets repræsentant anså det end ikke for passende, at jeg anmodede om, at der blev afholdt en debat i Europa-Parlamentet forud for denne konference. At gengive OSCE sin vitalitet, relancere organisationen og åbne dens debatter på vid gab for de civile europæiske samfund, dér ligger endnu en stor målsætning, som efter min mening er uadskillelig fra perspektivet om en udvidelse af Unionen.
Dette var det konstruktive budskab, som jeg på min gruppes vegne ønskede at rette til Dem i dag."@da1
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
"GUE"8,8
|
| lpv:unclassifiedMetadata | |
| lpv:translated text |
"Κυρία Πρόεδρε, κύριε Ύπατε Εκπρόσωπε, αγωνίστηκα εναντίον της δράσης του Γενικού Γραμματέα του ΝΑΤΟ. Χαιρετίζω την ανάληψη καθηκόντων του κ. ΚΕΠΠΑ.
Κατά την άσκηση των νέων αρμοδιοτήτων σας, θα έχετε να αντιμετωπίσετε, με την Ομάδα μου, έναν απαιτητικό συνομιλητή, όταν χρειαζόταν αυστηρά κριτικό, βαθύτατα όμως πεπεισμένο ότι η Ευρωπαϊκή Ένωση πρέπει να είναι πολύ περισσότερο παρούσα, πιο δραστήρια, πιο βολονταριστική, στη διεθνή σκηνή. Εάν πάει κανείς είτε στην Αφρική, είτε στη Μεσόγειο, είτε στη Λατινική Αμερική, είτε στην Ασία, παντού βλέπει την έντονη προσδοκία μίας μεγάλης συμμάχου, ικανής και αποφασισμένης να τους βοηθήσει να ξεφύγουν από την καταπιεστική πρόσωπο με πρόσωπο συζήτηση με την πολύ ισχυρή και αλαζονική Αμερική.
Σε πόσες θαυμάσιες προκλήσεις δεν θα μπορούσατε να αφοσιωθείτε για να ανταποκριθείτε εξ ονόματος των Δεκαπέντε! Θα μπορούσατε να επιβληθείτε ως παράγων της διαδικασίας στην Εγγύς Ανατολή, για να συμβάλετε στην καθιέρωση μία δίκαιης και διαρκούς ειρήνης που είναι εφεξής δυνατή· να αρχίσετε πάλι τις διαπραγματεύσεις της Λομέ σε νέες βάσεις που να περιλαμβάνουν τις ανησυχίες των 71 εταίρων μας του Νότου, προκειμένου να διασώσετε το πνεύμα αυτής της μοναδικής στον κόσμο Σύμβασης· να απευθύνετε ένα διαφορετικό μήνυμα προς τα διεθνή χρηματοπιστωτικά ιδρύματα, να ταχθείτε, για παράδειγμα, υπέρ της ακύρωσης του χρέους των κρατών εκείνων, η ανάπτυξη των οποίων αναχαιτίζεται σήμερα από αυτόν τον φρικτό μηχανισμό· να αρχίσετε μία πραγματική διεθνή σταυροφορία για τον αφοπλισμό, ιδιαίτερα τον πυρηνικό, την στιγμή που ο τεράστιος κίνδυνος μίας νέας διάδοσης είναι ορατός· να γίνετε ο κήρυκας, ο σημαιοφόρος της αναβάθμισης του συστήματος των Ηνωμένων Εθνών, του σεβασμού του Χάρτη τους, της προώθησης μίας μορφής πολιτισμένων διεθνών σχέσεων που θα καταργούν για πάντα τον πόλεμο ως μέσο διευθέτησης των διαφορών και στο άμεσο μέλλον, σας παρακαλώ, να θέσετε τέρμα - όχι όμως με ορισμένα καθαρά τυπικά ανακοινωθέντα, αλλά με κάποιον άλλο τρόπο - στην αβάσταχτη αδράνεια της Ένωσης για τον αδυσώπητο πόλεμο στην Τσετσενία.
Τέλος, σας προσκαλώ, κύριε Ύπατε Εκπρόσωπε, να πραγματοποιήσετε μία γενναία κριτική εκτίμηση του πολέμου στα Βαλκάνια. Στο Κοσσυφοπέδιο, είμαστε αντιμέτωποι με μία σοβαρή πολιτική αποτυχία: ένας εθνικισμός διαδέχεται έναν άλλον εθνικισμό, μία εθνική εκκαθάριση διαδέχεται μια άλλη εθνική εκκαθάριση, αυτή τη φορά παρουσία της Ένωσης, του ΟΗΕ και του ΝΑΤΟ. Στην υπόλοιπη Γιουγκοσλαβία, εκτυλίσσεται μία υπόθεση σαν αυτή στο Ιράκ. Η εξουσία, που δίκαια στιγματίζεται, έχει εδραιωθεί, ενώ ο πληθυσμός που άδικα τιμωρείται, υφίσταται ένα μαρτύριο ηθικώς απαράδεκτο και πολιτικώς επικίνδυνο. Ως προς την κατάσταση της περιοχής, κάθε άλλο παρά σταθεροποιημένη είναι. Η πραγματικότητα αυτή δεν μπορεί να μην σας κάνει να επαναστατείτε.
Γι’ αυτό, μην αντλήσετε ως μοναδικό δίδαγμα από αυτήν την τρομακτική εμπειρία την απαίτηση να παρατάξουμε περισσότερα στρατεύματα, να αυξήσουμε τις στρατιωτικές μας δαπάνες και να προχωρήσουμε με βεβιασμένο βήμα προς μία Ευρώπη της άμυνας, πόσο μάλλον όταν αυτή εντάσσεται στο πλαίσιο του ΝΑΤΟ.
Δεν προσπαθώ να αποκρύψω τη στρατιωτική διάσταση της ασφάλειας, η αχίλλειος πτέρνα όμως αυτής της ιστορίας, πρώτα από όλα, είναι, κατά την γνώμη μου, το γεγονός ότι αυτή η στρατηγική συνεχίζει να περιστρέφεται γύρω από τον στρατιωτικό άξονα, εις βάρος μίας μεγάλης πανευρωπαϊκής πολιτικής πρόληψης των διενέξεων, η οποία θα μπορεί να ανταποκρίνεται στις εντάσεις και στις παραβιάσεις της περιόδου που έπεται του ψυχρού πολέμου στην ήπειρό μας. Θα σας παραθέσω ένα μόνο παράδειγμα αυτής της ανισορροπίας: αύριο, το αναφέρατε μέσα σε λίγα δευτερόλεπτα, πενήντα περίπου αρχηγοί ευρωπαϊκών κρατών θα συγκεντρωθούν στην Κωνσταντινούπολη, κατά τη Διάσκεψη Κορυφής του ΟΑΣΕ, για να καταρτίσουν έναν Χάρτη Ασφαλείας για τον 21ο αιώνα. Ποιος όμως το γνωρίζει; Ποιος μιλάει για αυτό; Ο εκπρόσωπος του Συμβουλίου δεν έκρινε καν προσήκουσα την αίτηση που είχα κάνει για μία συζήτηση στο Ευρωπαϊκό Κοινοβούλιο, πριν από αυτήν τη Διάσκεψη. Αναζωογόνηση του ΟΑΣΕ, αναδόμησή του, διεύρυνση των συζητήσεών του στις ευρωπαϊκές κοινωνίες των πολιτών, αυτός είναι ένας μεγάλος στόχος που, κατά την γνώμη μου, είναι αδιαχώριστος από την προοπτική διεύρυνσης της Ένωσης.
Αυτό είναι το εποικοδομητικό μήνυμα που επιθυμούσα, εξ ονόματος της Ομάδας μου, να σας απευθύνω σήμερα."@el8
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
"FR"8
|
| lpv:translated text |
"Madam President, Mr Solana, I opposed the action of the Secretary-General of NATO. I welcome Mr CFSP’s taking office.
In fulfilling your new role, you will find my group a demanding partner, extremely critical, if necessary, but deeply convinced that the European Union must be represented to a much greater extent, more active and more proactive, in the international arena. Wherever you go in Africa, in the Mediterranean, in Latin America, in Asia, everywhere you can gauge the degree of expectation there is for a major ally, which is capable and resolved to assist them in extricating themselves from the demanding showdown against America which is arrogant and too powerful.
What splendid challenges you could devote yourself to accepting on behalf of the Fifteen: establishing yourself as a protagonist in your own right in the Near East in order to contribute towards establishing a just and lasting peace, as now seems possible; launching the Lomé negotiations once again on new bases, integrating the concerns of our 71 partners in the south, in order to safeguard the spirit of this Convention which is unique in the world; addressing international financial institutions with an alternative opinion, for example, in favour of cancelling the debt of those countries which are today arrested in their development because of this infernal mechanism; starting a real international crusade in favour of disarmament, particularly nuclear disarmament, at this time when there is great danger once again of proliferation; establishing yourself as the spokesperson, the standard-bearer for the enhancement of the United Nations’ system again, ensuring that the UN Charter is respected, promoting a form of civilised international relations, forever doing away with war as the means of settling disputes, and, in the short term, if you please, putting an end to the intolerable inertia of the Union as regards the savage war in Chechnya by some means other than a few purely formal communiqués.
Finally, I invite you, High Representative, to make a courageous and critical assessment of the war in the Balkans. In Kosovo, we face a serious policy failure, as one form of nationalism succeeds another, as one form of ethnic cleansing succeeds another, this time with the Union, the UN and NATO in attendance. In the rest of Yugoslavia, an Iraq-style scenario is in progress. The power, which is legitimately censured, is still firmly in place, while the population, which is unfairly penalised, is enduring a martyrdom which is morally unacceptable and politically dangerous. As for the region, it is anything but stabilised. These realities cannot fail to be of direct concern to you.
So, do not take as the only lesson to be drawn from this terrible experience the need to be able to line up more troops, to increase military expenditure and to advance at the double towards the Europe of Defence within, what is more, the framework of NATO.
I am not seeking to draw a veil over the military aspect of security, but the key factor, in my opinion, is that this strategy continues to be obsessed by military matters, at the expense of a major pan-European policy for the prevention of conflict capable of dealing with the tensions and splits of the post-Cold War period on this continent. To give just one illustration of this imbalance: tomorrow, as you very briefly mentioned, fifty European Heads of State are to meet in Istanbul at the OSCE Summit dedicated to drawing up a security charter for the twenty-first century. But how many people know about this? How many people are talking about this? The Council representative did not even consider the request I made for a debate in the European Parliament prior to this conference to be appropriate. Revitalising the OSCE, re-establishing it, making its debates open to the public of European society, that is one more grand design, which is, in my opinion, inseparable from the prospect of enlargement of the Union.
This is the constructive message that I wished to convey to you today on behalf of my group."@lv10
|
| lpv:unclassifiedMetadata | |
| lpv:unclassifiedMetadata |
"GUE"8,8
|
| lpv:translated text |
"Madam President, Mr Solana, I opposed the action of the Secretary-General of NATO. I welcome Mr CFSP’s taking office.
In fulfilling your new role, you will find my group a demanding partner, extremely critical, if necessary, but deeply convinced that the European Union must be represented to a much greater extent, more active and more proactive, in the international arena. Wherever you go in Africa, in the Mediterranean, in Latin America, in Asia, everywhere you can gauge the degree of expectation there is for a major ally, which is capable and resolved to assist them in extricating themselves from the demanding showdown against America which is arrogant and too powerful.
What splendid challenges you could devote yourself to accepting on behalf of the Fifteen: establishing yourself as a protagonist in your own right in the Near East in order to contribute towards establishing a just and lasting peace, as now seems possible; launching the Lomé negotiations once again on new bases, integrating the concerns of our 71 partners in the south, in order to safeguard the spirit of this Convention which is unique in the world; addressing international financial institutions with an alternative opinion, for example, in favour of cancelling the debt of those countries which are today arrested in their development because of this infernal mechanism; starting a real international crusade in favour of disarmament, particularly nuclear disarmament, at this time when there is great danger once again of proliferation; establishing yourself as the spokesperson, the standard-bearer for the enhancement of the United Nations’ system again, ensuring that the UN Charter is respected, promoting a form of civilised international relations, forever doing away with war as the means of settling disputes, and, in the short term, if you please, putting an end to the intolerable inertia of the Union as regards the savage war in Chechnya by some means other than a few purely formal communiqués.
Finally, I invite you, High Representative, to make a courageous and critical assessment of the war in the Balkans. In Kosovo, we face a serious policy failure, as one form of nationalism succeeds another, as one form of ethnic cleansing succeeds another, this time with the Union, the UN and NATO in attendance. In the rest of Yugoslavia, an Iraq-style scenario is in progress. The power, which is legitimately censured, is still firmly in place, while the population, which is unfairly penalised, is enduring a martyrdom which is morally unacceptable and politically dangerous. As for the region, it is anything but stabilised. These realities cannot fail to be of direct concern to you.
So, do not take as the only lesson to be drawn from this terrible experience the need to be able to line up more troops, to increase military expenditure and to advance at the double towards the Europe of Defence within, what is more, the framework of NATO.
I am not seeking to draw a veil over the military aspect of security, but the key factor, in my opinion, is that this strategy continues to be obsessed by military matters, at the expense of a major pan-European policy for the prevention of conflict capable of dealing with the tensions and splits of the post-Cold War period on this continent. To give just one illustration of this imbalance: tomorrow, as you very briefly mentioned, fifty European Heads of State are to meet in Istanbul at the OSCE Summit dedicated to drawing up a security charter for the twenty-first century. But how many people know about this? How many people are talking about this? The Council representative did not even consider the request I made for a debate in the European Parliament prior to this conference to be appropriate. Revitalising the OSCE, re-establishing it, making its debates open to the public of European society, that is one more grand design, which is, in my opinion, inseparable from the prospect of enlargement of the Union.
This is the constructive message that I wished to convey to you today on behalf of my group."@en3
|
| lpv:translated text |
"(FR) Señora Presidenta, señor Alto Representante, luché contra la acción del Secretario General de la OTAN. Ahora saludo la entrada en funciones del señor PESC.
En el ejercicio de sus nuevas responsabilidades, tendrá usted en mi Grupo a un interlocutor exigente, si llega el caso, severamente crítico, pero profundamente convencido de que la Unión Europea ha de estar más presente, ser más activa, más voluntarista en la escena internacional. Tanto en África, como en el Mediterráneo, en América latina, o en Asia, en todas partes se valora la fuerza de lo que se espera de una gran aliada, capaz y decidida a ayudarles a liberarse del penoso enfrentamiento con la excesivamente poderosa y arrogante América.
¿Qué magníficos desafíos podría usted afrontar en nombre de los Quince? Imponerse como actor al cien por cien en Oriente Próximo para contribuir a fijar una paz justa y duradera, ahora posible; relanzar las negociaciones de Lomé sobre nuevas bases que integren las preocupaciones de nuestros 71 socios del sur, con el fin de salvar el espíritu de esta Convención única en el mundo; hacer que se oiga una voz diferente con respecto a las instituciones financieras internacionales, por ejemplo en favor de la anulación de la deuda de los países hoy bloqueados en su desarrollo por este mecanismo infernal; lanzar una verdadera cruzada internacional en favor del desarme, en particular el nuclear, en unos momentos de enorme peligro de proliferación; convertirse en portavoz, en portaestandarte de una revalorización del sistema de las Naciones Unidas, del respeto por su Carta, por la promoción de un tipo de relaciones internacionales civilizadas que destierren para siempre la guerra como medio para resolver las diferencias y en lo inmediato, por favor, que ponga fin de otra forma que no sea mediante comunicados formales a la inercia insoportable de la Unión en la guerra salvaje de Chechenia.
Finalmente, le invito, señor Alto Representante, a que haga una valiente evaluación crítica de la guerra de los Balcanes. En Kosovo nos enfrentamos a un grave fracaso político: a un nacionalismo le sucede otro nacionalismo, a una limpieza étnica otra, esta vez en presencia de la Unión, de la ONU y de la OTAN. En el resto de Yugoslavia se reproduce un escenario a la iraquí. El poder legítimamente fustigado está bien situado, mientras que la población ilegítimamente sancionada sufre un martirio moralmente inaceptable y políticamente peligroso. En cuanto a la región, está de todo menos estabilizada. Estas realidades no pueden más que interpelarnos.
Igualmente, no extraiga como única lección de esta terrible experiencia la exigencia de poder alinear más tropas, de poder incrementar nuestros gastos militares y de avanzar a marchas forzadas hacia la Europa de la defensa, además, en el marco de la OTAN.
No intento ocultar la dimensión militar de la seguridad, pero donde más duele es, a mi juicio, en esta estrategia continua de verse obnubilada por el aspecto militar en detrimento de una política paneuropea de prevención de los conflictos que esté a la medida de las tensiones y las fracturas de la posguerra fría en nuestro continente. Una única ilustración de este desequilibrio: mañana, lo ha mencionado usted hace unos segundos, una cincuentena de Jefes de Estado se van a reunir en Estambul, en la cumbre de la OSCE encargada de elaborar una Carta de Seguridad para el siglo XXI. Pero, ¿quién lo sabe?, ¿quién habla de ello? El representante del Consejo ni siquiera ha considerado oportuna la petición que yo hice de un debate en el Parlamento Europeo, antes de esta conferencia. Revitalizar la OSCE, refundarla, abrir de par en par sus debates a las sociedades civiles europeas, es también un gran diseño, a mi juicio inseparable de la perspectiva de la ampliación de la Unión.
Éste es el mensaje constructivo que yo deseaba dirigirle en nombre de mi Grupo en el día de hoy."@es12
|
| lpv:unclassifiedMetadata | |
| lpv:translated text |
"Senhora Presidente, Senhor Alto representante para a Política Externa e de Segurança Comum, devo dizer que pessoalmente combati a acção do Secretário Geral da OTAN. Saúdo agora a entrada em funções do senhor PESC.
No exercício das suas novas funções, o Senhor conhecerá, com o meu grupo, um interlocutor exigente, neste caso, severamente crítico, mas profundamente convicto de que a União Europeia deve estar muito mais presente, ser mais activa e mais voluntariosa na cena internacional. Se formos até à África, Mediterrâneo, América Latina, Ásia, podemos avaliar em todo o lado o quanto estes povos esperam por uma grande aliada, apta e decidida a ajudá-los a libertarem-se do penoso confronto com a excessivamente poderosa e arrogante América.
São notáveis os desafios a que o Senhor poderá dedicar-se a enfrentar em nome dos Quinze: impor-se como actor de pleno direito no Próximo Oriente a fim de contribuir para o estabelecimento de uma paz justa e duradoura, doravante possível; relançar as negociações de Lomé assentes em novas bases que integrem as preocupações dos nossos 71 parceiros do Sul, a fim de salvar o espírito desta Convenção única no mundo; fazer chegar uma voz diferente às instituições financeiras internacionais, por exemplo a favor da anulação da dívida dos países actualmente impedidos de se desenvolverem devido a este mecanismo infernal; empreender uma verdadeira cruzada internacional para o desarmamento, em especial o nuclear, numa hora em que o perigo de uma nova proliferação ameaça; fazer de si o porta-voz, o primeiro defensor de uma revalorização do sistema das Nações Unidas, do respeito pela sua Carta, da promoção de um tipo de relações internacionais civilizadas capazes de banir para sempre a guerra como meio de resolução dos diferendos; e, neste momento, por favor, acabe de facto, e não através de meros comunicados formais, com a inércia insuportável da União relativamente à guerra selvagem da Chechénia.
Por fim, convido-o, Senhor Alto Representante para a Política Externa e de Segurança Comum, a fazer uma avaliação critica e corajosa da guerra dos Balcãs. No Kosovo, estamos confrontados com um grave fracasso político: um nacionalismo sucedâneo de outro nacionalismo, uma limpeza étnica sucedânea de outra limpeza étnica, desta vez na presença da União, da ONU e da OTAN. No resto da Jugoslávia desenha-se um cenário do tipo iraquiano. O poder legitimamente fustigado está perfeitamente estabelecido, enquanto a população ilegitimamente sancionada, sofre um martírio moralmente inaceitável e politicamente perigoso. Quanto à região, ela está tudo menos estabilizada. Estas realidades não podem deixar de o interpelar.
Por conseguinte, não retire como única lição desta terrível experiência, a exigência de poder alinhar mais tropas, de aumentar as nossas despesas militares e de avançar em marcha forçada rumo à Europa da defesa, além do mais no quadro da OTAN.
Não pretendo ocultar a dimensão militar da segurança, mas, na minha opinião, onde a porca torce o rabo, é no facto de esta estratégia continuar a ser obscurecida pelo poder militar, em detrimento de uma grande política paneuropeia de prevenção de conflitos, capacitada para avaliar as tensões e as fracturas do pós-guerra fria no nosso continente. Só para ilustrar este desequilíbrio: de manhã, o Senhor referiu por breves segundos que cerca de cinquenta chefes de Estado europeus irão reunir-se em Istambul, por ocasião da Cimeira da OSCE encarregada de elaborar uma Carta de Segurança para o sec. XXI. Mas quem está a par do assunto? Quem fala disso? O Presidente em exercício do Conselho considerou mesmo inoportuno o pedido que apresentei no sentido de proceder a um debate no Parlamento Europeu, antes da realização desta Conferência. Revitalizar a OSCE, dar-lhe novas bases, alargar os seus debates às sociedades civis europeias, eis mais um grande projecto, na minha opinião inseparável da perspectiva de alargamento da União.
Esta é a mensagem construtiva que gostaria de vos transmitir em nome do meu grupo."@pt11
|
| lpv:translated text |
"Frau Präsidentin, Herr Hoher Vertreter, ich bin seinerzeit gegen das Vorgehen des NATO-Generalsekretärs aufgetreten. Ich begrüße heute die Amtsübernahme von Mr. GASP.
Bei der Ausübung Ihrer neuen Funktionen werden Sie in meiner Fraktion einen anspruchsvollen Gesprächspartner haben, der gegebenenfalls äußerst kritisch sein wird, aber zutiefst von der Notwendigkeit einer auf der internationalen Bühne weitaus präsenteren, aktiveren und entschlosseneren Europäischen Union überzeugt ist. Ob in Afrika, im Mittelmeerraum, in Lateinamerika oder in Asien, überall kann man feststellen, wie stark die Erwartungen und Hoffnungen auf einen großen Verbündeten sind, der in der Lage und entschlossen ist, diesen Ländern aus der erdrückenden Stellung herauszuhelfen, in der sie sich gegenüber den übermächtigen und arroganten USA befinden.
Welch großartigen Herausforderungen könnten Sie sich im Namen der Fünfzehn stellen: Sich im Nahen Osten als vollwertiger Akteur Geltung verschaffen, um zur Herstellung eines nunmehr möglichen gerechten und dauerhaften Friedens beizutragen; die Lomé-Verhandlungen auf neuen Grundlagen und unter Berücksichtigung der Anliegen unserer 71 Partner im Süden wieder in Gang bringen, um den Geist dieses in der Welt einmaligen Abkommens zu retten; den internationalen Finanzinstitutionen eine neue Stimme zu Gehör bringen, beispielsweise zugunsten eines Schuldenerlasses für die Länder, deren Entwicklung heute durch diesen unheilvollen Mechanismus blockiert wird; einen wahrhaften internationalen Kreuzzug insbesondere für die atomare Abrüstung angesichts der immensen Gefahr einer erneuten Verbreitung von Kernwaffen starten; sich zum Fürsprecher, zum Fahnenträger einer Aufwertung des Systems der Vereinten Nationen, der Achtung ihrer Charta, der Förderung einer Art zivilisierter internationaler Beziehungen, bei denen Krieg als Mittel zur Konfliktregelung für immer ausgeschlossen wird, machen, und bitte setzen Sie unverzüglich der unerträglichen Passivität der Union angesichts des brutalen Krieges in Tschetschenien durch andere Mittel ein Ende als mit einigen rein formalen Kommuniqués.
Ich fordere Sie schließlich, Herr Hoher Vertreter, zu einer kritischen Bewertung des Balkankriegs auf. Im Kosovo stehen wir vor einem schweren politischen Debakel: Dort löst ein Nationalismus den anderen ab, eine ethnische Säuberung die andere, diesmal in Gegenwart der Union, der UNO und der NATO. Im übrigen Jugoslawien spielt sich ein Szenario nach irakischem Muster ab. Das zu Recht an den Pranger gestellte Regime sitzt fest im Sattel, während das unrechtmäßig bestrafte Volk ein moralisch nicht hinnehmbares und politisch gefährliches Martyrium erleidet. Die Region ist alles andere als stabilisiert. An diesen Realitäten dürfen Sie nicht vorbeigehen.
Ziehen Sie daher nicht als einzige Lehre aus diesen schrecklichen Ereignissen die Forderung nach mehr Truppen, nach Erhöhung unserer Militärausgaben und nach einem Eilmarsch in Richtung auf das Europa der gemeinsamen Verteidigung, noch dazu im Rahmen der NATO.
Ich möchte die militärische Dimension der Sicherheit nicht verhehlen, doch der wunde Punkt liegt meines Erachtens vor allem darin, daß bei dieser Strategie weiterhin das Militärische im Vordergrund steht, zu Lasten einer auf die Konfliktverhütung ausgerichteten umfassenden gesamteuropäischen Politik, mit der die aus der Zeit nach dem Kalten Krieg resultierenden Spannungen und Brüche auf unserem Kontinent überwunden werden können. Zur Veranschaulichung dieser mangelnden Ausgewogenheit nur ein Beispiel: Morgen werden – was Sie vorhin in nur wenigen Sekunden erwähnt haben – an die 50 europäische Staats- und Regierungschefs in Istanbul zu einem OSZE-Gipfel zusammentreffen, auf dem eine Sicherheitscharta für das 21. Jahrhundert ausgearbeitet werden soll. Wer aber weiß das schon? Wer spricht davon? Der Ratsvertreter hat meinen Antrag auf eine vor dieser Konferenz im Europäischen Parlament geführte Aussprache nicht einmal für angebracht befunden. Neubelebung und Reorganisation der OSZE, Führung dieser Diskussionen vor einer breiten Öffentlichkeit der europäischen Zivilgesellschaften, darin besteht ein weiteres wichtiges Projekt, das meines Erachtens mit der in Aussicht genommenen Erweiterung der Union untrennbar verknüpft ist.
Diese konstruktive Botschaft wollte ich heute im Namen meiner Fraktion an Sie richten."@de7
|
| lpv:spoken text |
"Madame la Présidente, Monsieur le Haut-Représentant, j’ai combattu l’action du Secrétaire général de l’OTAN. Je salue l’entrée en fonction de M. PESC.
Dans l’exercice de vos nouvelles responsabilités, vous aurez, avec mon groupe, un interlocuteur exigeant, le cas échéant, sévèrement critique, mais profondément convaincu que l’Union européenne doit être beaucoup plus présente, plus active, plus volontariste sur la scène internationale. Qu’on se rende en Afrique, en Méditerranée, en Amérique latine, en Asie, on mesure partout la force de l’attente d’une grande alliée, apte et décidée à les aider à s’extraire du face à face pesant avec la trop puissante et arrogante Amérique.
Quels magnifiques défis vous pourriez vous attacher à relever au nom des Quinze. vous imposer comme acteur à part entière au Proche-Orient pour contribuer à établir une paix juste et durable désormais possible ; relancer les négociations de Lomé sur de nouvelles bases intégrant les préoccupations de nos 71 partenaires du Sud, afin de sauver l’esprit de cette Convention unique au monde ; faire entendre une voix différente à l’adresse des institutions financières internationales, par exemple en faveur de l’annulation de la dette des pays aujourd’hui bloqués dans leur développement par ce mécanisme infernal ; lancer une véritable croisade internationale pour le désarmement, en particulier nucléaire, à l’heure de l’immense danger d’une nouvelle prolifération ; vous faire le porte-parole, le porte-drapeau d’une revalorisation du système des Nations unies, du respect de leur Charte, d’une promotion d’un type de relations internationales civilisées qui bannissent à jamais la guerre comme moyen de régler les différends et dans l’immédiat, s’il vous plaît, mettez fin autrement que par quelques communiqués de pure forme à l’inertie insupportable de l’Union sur la sauvage guerre de Tchétchénie.
Enfin, je vous invite, Monsieur le Haut-Représentant, à faire une courageuse évaluation critique de la guerre des Balkans. Au Kosovo, nous sommes confrontés à un grave échec politique : à un nationalisme y succède un autre nationalisme, à une purification ethnique une autre purification ethnique, cette fois en présence de l’Union, de l’ONU et de l’OTAN. Dans le reste de la Yougoslavie, se déroule un scénario à l’irakienne. Le pouvoir légitimement fustigé est bien en place, tandis que la population illégitimement sanctionnée, subit un martyr moralement inacceptable et politiquement dangereux. Quant à la région, elle est tout sauf stabilisée. Ces réalités ne peuvent manquer de vous interpeller.
Aussi, ne tirez pas comme seule leçon de cette terrible expérience, l’exigence de pouvoir aligner plus de troupes, d’accroître nos dépenses militaires et d’avancer à marche forcée vers l’Europe de la défense, qui plus est, dans le cadre de l’OTAN.
Je ne cherche pas à occulter la dimension militaire de la sécurité, mais là où le bât blesse avant tout c’est, qu’à mon sens, cette stratégie continue d’être obnubilée par le militaire, au détriment d’une grande politique paneuropéenne de prévention des conflits qui soit à la mesure des tensions et des fractures de l’après-guerre froide sur notre continent. Une seule illustration de ce déséquilibre : demain, vous l’avez évoqué en quelques secondes, une cinquante de chefs d’État européens vont se réunir à Istanbul, lors d’un sommet de l’OSCE chargé d’élaborer une Charte de la sécurité pour le XXIe siècle. Mais qui le sait ? Qui en parle ? Le représentant du Conseil n’a même pas jugé opportune la demande que j’avais faite d’un débat au Parlement européen, avant cette conférence. Revitaliser l’OSCE, la refonder, ouvrir en grand ses débats aux sociétés civiles européennes, voilà encore un grand dessein, à mon sens inséparable de la perspective de l'élargissement de l’Union.
Tel est le message constructif que je souhaitais, au nom de mon groupe, vous adresser aujourd’hui."@fr6
|
| lpv:translated text |
"Signora Presidente, signor Alto Rappresentante, mi sono opposto all'azione del Segretario generale della NATO, ma do il benvenuto al signor PESC.
Nell'esercizio delle sue nuove responsabilità troverà nel rapporto con il mio gruppo un interlocutore esigente, all'occorrenza critico severo, ma profondamente convinto che l'Unione europea debba essere assai più presente, più attiva e volontarista sulla scena internazionale. Ovunque si vada, in Africa o nel Mediterraneo, in America latina o in Asia, dappertutto si percepisce l'aspettativa di un grande alleato, capace e deciso ad aiutare i paesi a sottrarsi all'impari faccia a faccia con la troppo potente e arrogante America.
Nel nome dei Quindici, lei potrebbe riproporsi di raccogliere grandi sfide: imporsi come protagonista in Medio Oriente contribuendo a stabilire quella pace giusta e duratura che è ora divenuta possibile; rilanciare su nuove basi i negoziati di Lomé integrandovi le preoccupazioni dei nostri 71
del sud, per salvare lo spirito di questa Convenzione unica al mondo; rivolgersi in modo diverso alle istituzioni finanziarie internazionali, proponendo per esempio l'abrogazione del debito di paesi il cui processo di sviluppo è attualmente impedito da questo meccanismo infernale; proclamare un'autentica crociata internazionale a favore del disarmo, in modo particolare di quello nucleare, di fronte alla grave minaccia di una nuova proliferazione del fenomeno; farsi messaggero e portabandiera di una rivalutazione del sistema delle Nazioni Unite, del rispetto della loro Carta, promuovendo un tipo di relazioni internazionali civili che bandiscano per sempre la guerra come mezzo per risolvere i conflitti, e a tale proposito la sollecito a porre fine – e non con i soliti comunicati puramente formali – all'insopportabile inerzia dell'Unione di fronte alla selvaggia guerra in Cecenia.
La invito infine, signor Alto Rappresentante, a fare un coraggioso esame critico della guerra nei Balcani. In Kosovo dobbiamo constatare un grave fallimento politico: ad un nazionalismo ne succede un altro, e ad una pulizia etnica, un'altra pulizia etnica, stavolta in presenza dell'Unione, dell'ONU e della NATO. Il resto della Jugoslavia presenta un panorama quasi iracheno. Il potere legittimamente censurato rimane al suo posto mentre la popolazione, vittima di sanzioni illegittime, subisce un martirio moralmente inaccettabile e politicamente pericoloso. Inoltre, la situazione nella regione è ancora lontana dall'essere stabilizzata. Tali realtà non possono non smuovere la sua coscienza.
Inoltre, non tragga come unico insegnamento da questa esperienza terribile, l'esigenza di maggiori stanziamenti di truppe, di un aumento delle spese militari e di un'evoluzione a marce forzate verso un'Europa orientata alla difesa e, quel che è peggio, all'interno del quadro NATO.
Non sto cercando di rimuovere l'aspetto militare della sicurezza. A mio parere il problema è costituito innanzitutto dal fatto che la strategia continua ad essere offuscata dall'aspetto militare, a scapito quindi di una grande politica paneuropea di prevenzione dei conflitti, commisurata alle tensioni e alle fratture del dopo guerra fredda nel nostro continente. Un'immagine di tale squilibrio può essere la seguente: lei ha accennato al fatto che domani una cinquantina di Capi di stato europei si riuniranno a Istanbul per un Vertice dell'OSCE incaricato di elaborare una Carta della sicurezza per il XXI secolo. Ma chi ne è a conoscenza? Chi ne parla? Il Rappresentante del Consiglio non ha neanche ritenuto opportuna la mia richiesta di un dibattito al Parlamento europeo prima della Conferenza. Rinvigorire l'OSCE, rifondarla, aprire tali dibattiti alle società civili europee, ecco un altro grande progetto, a mio avviso inscindibile dalla prospettiva di un ampliamento dell'Unione.
Ecco il messaggio costruttivo che desideravo rivolgerle oggi a nome del mio gruppo."@it9
|
| lpv:unclassifiedMetadata | |
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.19991117.2.3-025"4
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:speaker | |
| lpv:unclassifiedMetadata |
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples