Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/1999-11-03-Speech-3-062"
| Predicate | Value (sorted: default) |
|---|---|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.19991103.6.3-062"4
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:speaker | |
| lpv:spoken text |
"Herr Präsident, meine sehr geehrten Damen und Herren! Ich möchte eingangs für unsere Fraktion festhalten, daß wir den makroökonomischen Dialog als eine begrüßenswerte Neuerung ansehen, weil er erstmals alle Hauptakteure der europäischen Wirtschaftspolitik verpflichtet, in einen direkten Meinungsaustausch über die wirtschaftlichen Gesamtrahmenbedingungen miteinander einzutreten. Gleichzeitig freuen wir uns darüber, daß so rasch nach dem ersten Zusammentreffen auch wir als Parlament in diese Information, was für mich eine Selbstverständlichkeit ist, einbezogen sind.
Zum zweiten muß ich aber als Österreicher dazusagen, daß dieser Dialog zwischen Sozialpartnern, zwischen politischen Institutionen, zwischen der Fiskalpolitik und den politischen Mandatoren in meinem Heimatland Österreich in ähnlicher Form seit Jahren besteht und praktiziert wird und wesentlich dazu beigetragen hat, daß sich Österreich heute als wirtschaftlich erfolgreiches und sozial gefestigtes Land mit einer hohen Beschäftigungszahl und niedrigeren Arbeitslosenzahlen als andere präsentieren kann. Das soll Mut für diesen Dialog geben. Auch bei uns ist vieles reformbedürftig und manches verbesserungsfähig.
Es ist hier angeschnitten worden durch meine Vorredner: Der Dialog kann nur vorbereiten, begleiten und ergänzen. Er ist kein Politikersatz. Er entbindet keinen Verantwortlichen davon, seine spezifische Verantwortung wahrzunehmen. Der Dialog ist ein ergänzender Teil der notwendigen vielfältigen Maßnahmen für Wachstum und Beschäftigung. Ich möchte daher gerade aus diesem Grund auch darauf verweisen, daß die soeben durchgeführte Debatte in einem Gesamtrahmen in diesen beiden Plenartagen steht. Wir debattieren an diesen beiden Tagen den Bericht Smet zur Arbeitszeitgestaltung und die Berichte Menrad zur Beschäftigungspolitik der Mitgliedstaaten in den Jahren 1999 und 2000. Morgen steht auf der Tagesordnung die Diskussion über die Anfrage von Frau Palacio Vallelersundi zur Strategie für den europäischen Binnenmarkt, und wir haben letzte Woche in Straßburg im Zusammenhang mit dem EZB-Bericht darüber debattiert, wie wir den makroökonomischen Dialog mit dem Parlament vertiefen und verfestigen können. In unseren Bericht wurde diese Forderung mitaufgenommen.
Es steht wohl außer Streit, daß es für Wachstum und Beschäftigung zu umfassenden und kohärenten Strategien kommen muß, und ich bin froh, daß der Name Wachstum und Beschäftigung bereits mit einem Vorurteil aufräumt, das so oft von der Linken gestreut wird, daß man Wachstum gegen Beschäftigung, Geldwert und Preisstabilität gegen Beschäftigungsmaßnahmen ausspielen kann. Der Dialog und der Name dieses Dialogs zeigen, wir sitzen alle in einem Boot. Es kommt auf die Bereitschaft zur Gesamtschau, auf die Wahrnehmung der Gesamtverantwortung an.
Der makroökonomische Dialog ist ein konstruktiver Weg, um die drängenden Probleme anzugehen. Ich fordere daher alle Beteiligten auf, an diesem makroökonomischen Dialog verantwortlich teilzunehmen und diese Verantwortung für die wirtschafts- und beschäftigungspolitische Zukunft Europas zu tragen. Wir müssen dem Wachstum und der Unternehmensgründung die Fesseln nehmen. Wir müssen der Stimmung des Pessimismus und der bewußten Angstmacherei eine neue geistige, innovative Aufbruchstimmung gegenüberstellen, und ich hoffe, daß dieser Dialog dazu beiträgt, transparent und verantwortlich zur richtigen Zeit das Notwendige zu tun, und nicht dazu führt, daß man sich aus tagespolitischem Opportunismus oder legitimen Gruppeninteressen gegenseitig behindert."@de7
|
| lpv:spokenAs | |
| lpv:translated text |
"Hr. formand, mine damer og herrer. Jeg skal indledningsvis på vores gruppes vegne understrege, at vi anser den makroøkonomiske dialog som en fornyelse, der skal hilses velkommen, fordi den for første gang forpligter alle hovedaktører i den europæiske økonomiske politik til at gå ind i en direkte indbyrdes meningsudveksling om de samlede økonomiske rammebetingelser. Samtidig glæder vi os over, at også Parlamentet inddrages i denne information så hurtigt efter det første møde, hvilket for mig er en selvfølgelighed.
For det andet skal jeg imidlertid som østriger sige, at denne dialog mellem arbejdsmarkedets parter, de politiske institutioner, skattepolitikken og de politiske delegerede har eksisteret under en lignende form og er blevet praktiseret i årevis i mit hjemland Østrig, og at den har bidraget væsentligt til, at Østrig i dag kan præsentere sig selv som et økonomisk succesrigt og socialt stabilt land med høj beskæftigelse og lavere arbejdsløshed end andre. Det skal give opmuntring til at føre denne dialog. Også hos os er der på mange områder behov for reformer og forbedringer.
De tidligere talere har nævnt, at dialogen kun kan forberede, ledsage og supplere. Den er ikke en erstatning for politik. Den fritager ingen ansvarlig fra at varetage sit specifikke ansvar. Dialogen er en supplerende del af de nødvendige mangfoldige foranstaltninger til fremme af vækst og beskæftigelse. Jeg vil derfor netop af den grund også henvise til, at den netop gennemførte debat indgår i en samlet ramme for disse to plenarmødedage. Vi debatterer i disse to dage betænkningen af Smet om tilrettelæggelse af arbejdstiden og betænkningerne af Menrad om medlemsstaternes beskæftigelsespolitik i årene 1999 og 2000. I morgen står diskussionen om fru Palacio Vallelersundis forespørgsel om strategien for det europæiske indre marked på dagsordenen, og i sidste uge i Strasbourg diskuterede vi i forbindelse med ECB-rapporten, hvordan vi kan uddybe og styrke den makroøkonomiske dialog med Parlamentet. Dette krav blev taget med i vores betænkning.
Der kan vel ikke herske uenighed om, at der skal findes omfattende og sammenhængende strategier for vækst og beskæftigelse, og jeg er glad for, at ordene vækst og beskæftigelse indgår i titlen, for det gør op med den fordom, som så ofte udspredes af venstrefløjen, nemlig at man kan spille vækst ud mod beskæftigelse, pengeværdi og prisstabilitet ud mod bekæftigelsesfremmende foranstaltninger. Dialogen og titlen på denne dialog viser, at vi alle er i samme båd. Det gælder om at vise vilje til at se tingene som en helhed, om at påtage sig ansvaret for helheden.
Den makroøkonomiske dialog er en konstruktiv måde til at gå i gang med de presserende problemer. Jeg opfordrer derfor alle parter til at deltage ansvarligt i denne makroøkonomiske dialog og påtage sig dette ansvar for Europas økonomiske og beskæftigelsespolitiske fremtid. Vi skal fjerne hindringerne for vækst og etablering af virksomheder. Over for en stemning præget af pessimisme og skrækvisioner skal vi sætte en ny åndelig, innovativ opbrudsstemning, og jeg håber, at denne dialog bidrager til på en gennemsigtig og ansvarlig måde at gøre det nødvendige på det rigtige tidspunkt, og at den ikke fører til, at man ud fra døgnaktuel politisk opportunisme eller legitime gruppeinteresser gensidigt lægger hindringer i vejen for hinanden."@da1
"Κύριε Πρόεδρε, αξιότιμοι κυρίες και κύριοι, αρχικά θέλω εξ ονόματος της Ομάδας μας να επισημάνω ότι θεωρούμε τον μακροοικονομικό διάλογο μια καινοτομία που πρέπει να χαιρετιστεί, δεδομένου ότι υποχρεώνει για πρώτη φορά τους κύριους φορείς της ευρωπαϊκής οικονομικής πολιτικής να προβούν σε μια άμεση ανταλλαγή απόψεων σχετικά με τις συνθήκες του συνολικού οικονομικού πλαισίου. Ταυτόχρονα μας χαροποιεί το γεγονός ότι η ενημέρωση του Κοινοβουλίου γίνεται τόσο γρήγορα μετά από την πρώτη συνάντηση, πράγμα που το θεωρώ βέβαια αυτονόητο. Δεύτερο, ως Αυστριακός οφείλω όμως να προσθέσω ότι αυτός ο διάλογος μεταξύ των κοινωνικών εταίρων, των πολιτικών θεσμικών οργάνων, των οργάνων που αποφασίζουν τη δημοσιονομική πολιτική και εκείνων που έχουν λάβει πολιτική εντολή διεξάγεται εδώ και πολλά χρόνια κατά παρόμοιο τρόπο στην πατρίδα μου, την Αυστρία. Ο εν λόγω διάλογος έχει μάλιστα συμβάλει ουσιαστικά στο γεγονός ότι η Αυστρία παρουσιάζεται σήμερα ως ένα οικονομικά πετυχημένο και κοινωνικά σταθερό κράτος, όπου το επίπεδο απασχόλησης είναι υψηλό και ο αριθμός των ανέργων χαμηλότερος απ’ ό,τι σε άλλα κράτη. Τούτο θα πρέπει να ενθαρρύνει τον συγκεκριμένο διάλογο, μολονότι και εμείς χρειαζόμαστε σε πολλά πράγματα μεταρρυθμίσεις και μερικά πράγματα επιδέχονται βελτιώσεις.
Αναφέρθηκε ήδη από τους προηγούμενους ομιλητές ότι ο διάλογος μπορεί μόνο να προετοιμάζει, να συνοδεύει και να συμπληρώνει την πολιτική, αλλά δεν είναι δυνατόν να την υποκαταστήσει. Δεν αποδεσμεύει κανέναν από τους υπεύθυνους από τις ειδικές του ευθύνες. Ο διάλογος αποτελεί ένα συμπληρωματικό τμήμα των ποικίλων μέτρων που είναι αναγκαία για την αύξηση της ανάπτυξης και της απασχόλησης. Ειδικά για τον λόγο αυτό θέλω να παραπέμψω στο ότι η συζήτηση, που μόλις είχαμε, εντάσσεται σε ένα συνολικό πλαίσιο που θα μας απασχολήσει τις δύο αυτές ημέρες συνεδριάσεων της Ολομέλειας. Κατά τη διάρκεια αυτών των δύο ημερών θα συζητήσουμε την έκθεση Smet σχετικά με την οργάνωση του χρόνου εργασίας και τις εκθέσεις Menrad σχετικά με την πολιτική των κρατών μελών για την απασχόληση τα έτη 1999 και 2000. Αύριο έχουμε στην ημερήσια διάταξη τη συζήτηση σχετικά με την ερώτηση της κ. Palacio Vallelersundi σχετικά με τη στρατηγική για την ευρωπαϊκή εσωτερική αγορά και την περασμένη εβδομάδα συζητήσαμε στο Στρασβούργο σε συνάρτηση με την έκθεση της ΕΚΤ για τους τρόπους με τους οποίους μπορούμε να εμβαθύνουμε και να εδραιώσουμε τον μακροοικονομικό διάλογο. Το αίτημα αυτό το έχουμε υιοθετήσει στην έκθεσή μας.
Είναι ασφαλώς αδιαμφισβήτητο ότι όσον αφορά την ανάπτυξη και την απασχόληση, χρειαζόμαστε απαραιτήτως μια περιεκτική και συνεκτική στρατηγική και χαίρομαι που η ονομασία ανάπτυξη και απασχόληση αίρει ήδη μια προκατάληψη, μια φήμη την οποία διαδίδει συχνά η Αριστερά, ότι δηλαδή είναι δυνατόν να χρησιμοποιήσει κανείς την ανάπτυξη εις βάρος της απασχόλησης ή να επιδιώξει τη σταθερότητα του νομίσματος και των τιμών σε βάρος των μέτρων για την απασχόληση. Ο διάλογος και η ονομασία του δείχνουν ότι βρισκόμαστε όλοι στο ίδιο καράβι. Το ζητούμενο είναι να υπάρξει η διάθεση για μια σφαιρική θεώρηση των συνθηκών και για την ανάληψη της ευθύνης για το σύνολο των προβλημάτων.
Ο μακροοικονομικός διάλογος είναι μια εποικοδομητική οδός για την αντιμετώπιση των πιεστικών μας προβλημάτων. Ως εκ τούτου καλώ όλους τους συμβαλλόμενους να συμμετέχουν με υπευθυνότητα στο μακροοικονομικό διάλογο και να αναλάβουν αυτήν την ευθύνη για την οικονομική πολιτική και την πολιτική απασχόλησης που αφορά το μέλλον της Ευρώπης. Πρέπει να ελευθερώσουμε από τα δεσμά τους την ανάπτυξη και την ίδρυση νέων επιχειρήσεων. Στο κλίμα απαισιοδοξίας και στη συνειδητό εκφοβισμό πρέπει να αντιτάξουμε ένα νέο πνεύμα, μια διάθεση για μια καινοτόμα νέα αρχή και ελπίζω ότι ο μακροοικονομικός διάλογος θα συμβάλει, ώστε να γίνουν τα δέοντα με διαφάνεια, υπευθυνότητα και εγκαίρως, και ότι δεν θα οδηγήσει σε μια αμοιβαία παρεμπόδιση για λόγους στενού καιροσκοπισμού ή ακόμα για λόγους δικαιολογημένων ομαδικών συμφερόντων."@el8
"Mr President, ladies and gentlemen, by way of introduction, I would first of all like, on behalf of our group, to put it on record that we regard the macroeconomic dialogue as a welcome innovation, because for the first time it obliges all the key players in European economic policy to participate in a direct exchange of views with each other about the overall economic situation. At the same time, we are delighted that Parliament has received this information so soon after the first meeting, although that should go without saying in my view.
Secondly, I must add, however, as an Austrian, that this dialogue between social partners, between political institutions, between fiscal policy and those with a political mandate has been going on in a similar way for years in my homeland, Austria, and has made an important contribution to Austria’s present position as an economically successful and socially secure country with a high employment rate and lower jobless figures than others can boast. That should encourage us to take heart for this dialogue. There are a lot of things that we too need to reform and there is some room for improvement.
The previous speaker touched upon this – the dialogue can only prepare, accompany and supplement. It is no substitute for policies. It does not relieve those in positions of responsibility from their specific obligations. The dialogue is a supplementary component of the many and various measures for growth and employment. And for precisely that reason I would also like to point out that this debate fits into the overall framework of these two plenary sittings. Our debates during these two days include the Smet report on working time and the Menrad reports on employment policy in the Member States in 1999 and 2000. And tomorrow’s agenda includes a debate on Mrs Palacio Vallelersundi’s question about the strategy for the European internal market, while last week in Strasbourg, in connection with the ECB report, there was a debate about how the macroeconomic dialogue with Parliament could be deepened and reinforced. That request has been taken on board in our report.
I do not think that anyone would argue that comprehensive and coherent strategies are needed for growth and employment, and I am glad that the term growth and employment itself deals with the prejudice we so often hear from the left to the effect that growth can be set against employment, and that currency values and price stability can be set against employment measures. The dialogue and the name of this dialogue show that we are all in the same boat. It is a question of being willing to take an overall view and to accept overall responsibility.
The macroeconomic dialogue is a constructive way of tackling urgent problems. I therefore call on everyone involved to take part in this macroeconomic dialogue in a responsible manner and to accept this responsibility for the economic and employment policy future of Europe. We must eliminate constraints on growth and on business start-ups. We must fight the mood of pessimism and deliberate scare-mongering with a new intellectual, innovative, up-beat approach, and I hope that this dialogue will help us do what is needed at the right time, in an open and responsible fashion, and that it does not mean that mundane political opportunism or legitimate group interests will result in our obstructing each other."@en3
"(DE) Señor Presidente, Señorías, ante todo, yo quiero manifestar que nuestro Grupo acoge con satisfacción el diálogo macroeconómico como una innovación digna de encomio, puesto que implica por primera vez a todos los principales protagonistas de la política económica europea y les compromete a un intercambio directo de opiniones sobre el marco general de condiciones económicas. A la vez también nos congratulamos por la rapidez con se ha informado al Parlamento inmediatamente después del primer encuentro, lo que no deja de ser un requisito evidente, a mi modo de ver.
No obstante, en mi calidad de austríaco, tengo que manifestar, en segundo lugar, que este diálogo entre los interlocutores sociales, entre las instituciones políticas, entre la política fiscal y los mandatarios políticos, se viene desarrollando y practicando bajo una forma análoga desde hace años en mi país, Austria, y ha contribuido de manera apreciable a que Austria pueda presentarse ahora como un país con un elevado nivel de empleo y unas cifras de paro inferiores a las de otros países. Esto debería servir de estímulo para impulsar dicho diálogo. También entre nosotros es necesario reformar muchos aspectos y es posible introducir mejoras en algunos ámbitos.
Los oradores que me han precedido ya se han referido a ello: el diálogo sólo puede preparar el terreno y apoyar y completar las medidas. No es un sucedáneo de la política. No exime a ningún responsable de la necesidad de que cada uno asuma su responsabilidad política específica. El diálogo es un complemento de la multiplicidad de medidas de fomento del crecimiento y el empleo. Justamente por esto, yo quisiera recordar también que el debate que estamos celebrando se enmarca dentro del contexto global de estas dos sesiones plenarias. Durante estos dos días vamos a debatir el Informe Smet sobre la ordenación del tiempo de trabajo y los Informes Menrad sobre las políticas de empleo de los Estados miembros en los años 1999 y 2000. En el orden del día de mañana figura el debate de la pregunta de la Sra. Palacio Vallelersundi sobre la estrategia para la realización del mercado único europeo y la semana pasada examinamos en Estrasburgo las posibilidades de profundizar y consolidar el diálogo macroeconómico con el Parlamento, en el contexto del debate del informe del BCE.
Desde luego, parece indiscutible que se requieren estrategias globales y coherentes para impulsar el crecimiento y el empleo, y yo me congratulo de que la propia denominación, crecimiento y empleo, ya descarte un prejuicio propagado a menudo por la izquierda, a saber, la idea de que es posible contraponer crecimiento y empleo, el valor del dinero y la estabilidad de precios y las medidas a favor del empleo. El diálogo y su denominación demuestran que todos viajamos en el mismo barco. Lo que está en juego es la voluntad de adoptar un enfoque global y de asumir la responsabilidad global.
El diálogo macroeconómico es una vía que permite abordar de manera constructiva los problemas apremiantes. Yo insto, por lo tanto, a todos los participantes a que tomen parte de manera responsable en dicho diálogo macroeconómico y asuman la responsabilidad de la futura política económica y de empleo en Europa. Tenemos que suprimir las trabas que coartan el crecimiento y la creación de empresas. Tenemos que contraponer al clima de pesimismo y de alarmismo deliberado un nuevo espíritu innovador y yo espero que este diálogo contribuya a que se adopten oportunamente, con transparencia y responsabilidad, las medidas necesarias, y que no acabe desembocando en una obstaculización mutua, por consideraciones de oportunismo político inmediato o en defensa de legítimos intereses de grupo."@es12
"Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, haluaisin aluksi todeta ryhmäni puolesta, että pidämme makrotaloudellista vuoropuhelua myönteisenä uudistuksena, koska se ensinnäkin velvoittaa eurooppalaisen talouspolitiikan kaikkia päätoimijoita osallistumaan suoraan mielipiteidenvaihtoon taloudellisesta kokonaiskehyksestä. Olemme samalla iloisia myös siitä, että meille on parlamenttina tiedotettu asioista näin pian ensimmäisen tapaamisen jälkeen, mikä on minulle itsestään selvä asia.
Toisaalta minun on itävaltalaisena todettava, että kotimaassani Itävallassa tätä vuoropuhelua on käyty työmarkkinaosapuolten, poliittisten instituutioiden, finanssipolitiikan toimijoiden ja politiikan edustajien välillä vastaavassa muodossa jo vuosia ja että vuoropuhelu on myötävaikuttanut olennaisesti siihen, että Itävalta on nykyisin taloudellisesti menestyvä ja sosiaalisesti vakaa maa, jossa on korkea työllisyys ja vähemmän työttömiä kuin muualla. Tämän pitäisi kannustaa vuoropuheluun. Myös meillä on paljon uudistettavaa ja parannettavaa.
Edelliset puhujat toivatkin jo esille seuraavan: vuoropuhelu voi vain valmistella, opastaa ja täydentää. Se ei korvaa politiikkaa. Se ei vapauta vastuullisia omasta vastuustaan. Vuoropuhelu täydentää osaltaan monia toimenpiteitä, jotka ovat välttämättömiä kasvun ja työllisyyden edistämiseksi. Juuri tästä syystä haluaisin viitata myös siihen, että juuri käyty keskustelu sopii näiden molempien istuntopäivien kokonaiskehykseen. Me keskustelemme molempina päivinä Smetin laatimasta työajan järjestämistä koskevasta mietinnöstä ja Menradin laatimista jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikkaa vuosina 1999 ja 2000 koskevista mietinnöistä. Huomenna esityslistalla on keskustelu Palacio Vallelersundin Euroopan yhtenäismarkkinoiden strategiaa koskevasta kysymyksestä, ja me keskustelimme viime viikolla Strasbourgissa EKP-mietinnön yhteydessä siitä, kuinka voimme syventää ja lujittaa parlamentin kanssa käytävää makrotaloudellista vuoropuhelua. Tämä vaatimus lisättiin mietintöömme.
Siitä varmaankin vallitsee yksimielisyys, että kasvun ja työllisyyden edistämiseksi on luotava kattavia ja yhtenäisiä strategioita, ja olen iloinen, että käsitteisiin kasvu ja työllisyys ei enää liitetä vasemmiston niin usein viljelemää ennakkoasennetta, jonka mukaan kasvu ja työllisyys sekä rahan arvo ja hintavakaus sekä työllisyystoimenpiteet ovat toisilleen vastakkaisia asioita. Vuoropuhelu ja vuoropuhelun nimitys osoittavat, että istumme kaikki samassa veneessä. Kyse on siitä, halutaanko asia nähdä kokonaisuutena, tajutaanko kokonaisvastuu.
Makrotaloudellisella vuoropuhelulla olemassa olevia ongelmia voidaan käsitellä rakentavasti. Sen vuoksi kehotan kaikkia osapuolia osallistumaan makrotaloudelliseen vuoropuheluun vastuullisesti ja kantamaan vastuun Euroopan talous- ja työllisyyspoliittisesta tulevaisuudesta. Meidän on poistettava kasvun kahleet ja sallittava yritysten vapaa perustaminen. Meidän on korvattava pessimismin ja tietoisen pelottelun ilmapiiri uudella innovatiivisella uudistushengellä, ja toivon, että tämä vuoropuhelu auttaa ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin oikeaan aikaan, avoimesti ja vastuullisesti sen sijasta, että se johtaisi tilanteeseen, jossa osapuolet estävät toisiaan päivänpoliittisen opportunismin tai laillisten ryhmäintressien vuoksi."@fi5
"Monsieur le Président, Mesdames et Messieurs, je voudrais commencer par constater au nom de mon groupe que nous considérons le dialogue macro-économique comme une innovation qui mérite d'être mentionnée, parce qu'il oblige tous les acteurs principaux de la politique économique européenne à entamer un échange de vues direct sur le contexte économique général. Nous nous réjouissons aussi de ce que nous soyons impliqués dans cette information dès la première rencontre, ce qui constitue pour moi une évidence.
D'autre part, je dois dire en tant qu'Autrichien que ce dialogue entre partenaires sociaux, entre institutions politiques, entre la politique fiscale et les mandataires politiques existe et est pratiqué depuis des années dans mon pays et qu'il a contribué à ce que l'Autriche puisse se targuer aujourd'hui d'être un pays économiquement prospère et socialement stable connaissant un taux d'emploi plus élevé et un taux de chômage plus faible que d'autres. Cela doit donner foi en ce dialogue. Chez nous aussi, bien des choses nécessitent une réforme et peuvent être améliorées.
Les orateurs précédents l'ont laissé paraître : le dialogue ne peut que préparer, accompagner et compléter. Il ne remplace pas le politique. Il ne délie d'aucune responsabilité personnelle spécifique. Le dialogue constitue un complément aux multiples mesures nécessaires à la croissance et à l'emploi. Je voudrais dès lors renvoyer au fait que le débat qui vient d'avoir lieu ressortit à un cadre global dans cette période de session. Nous discutons ces deux jours des rapports Smet sur l'aménagement du temps de travail et Menrad sur la politique des États membres en matière d'emploi pour les années 1999 et 2000. La question de Mme Palacio Vallelersundi sur la stratégie pour le marché intérieur européen figure à l'ordre du jour de demain. La semaine dernière, nous avons évoqué à Strasbourg, dans le cadre du rapport sur la BCE, comment nous pouvions approfondir et consolider le dialogue macro-économique avec le Parlement. Cette exigence a été reprise dans notre rapport.
Il est incontestable qu'il faut en arriver à des stratégies complètes et cohérentes pour la croissance et pour l'emploi, et je suis content de voir que les termes croissance et emploi se sont déjà débarrassés du préjugé que la gauche diffuse si souvent, à savoir que la croissance peut jouer contre l'emploi, la valeur monétaire et la stabilité des prix contre les mesures en faveur de l'emploi. Le dialogue et le nom de ce dialogue démontrent que nous sommes tous dans le même bateau. Cela dépend de la disposition qu'on a à une vision globale, de la garantie de la responsabilité générale.
Le dialogue macro-économique est une façon constructive d'attaquer les problèmes pressants. J'exhorte dès lors toutes les parties à participer de manière responsable à ce dialogue macro-économique et à assumer cette responsabilité pour l'avenir de l'économie et de l'emploi en Europe. Nous devons débrider la croissance et la création d'entreprises. Nous devons opposer au pessimisme et aux craintes une ambiance de renouveau et j'espère que ce dialogue contribuera à faire le nécessaire, de façon transparente et responsable et au bon moment, et ne débouchera pas sur une opposition réciproque par opportunisme politique ou défense légitime d'intérêts particuliers."@fr6
"Signor Presidente, onorevoli colleghi, desidero innanzitutto sottolineare che il mio gruppo vede nel dialogo macroeconomico una novità positiva perché per la prima volta impone ai principali attori della politica economica europea di avviare uno scambio diretto di opinioni sulle condizioni quadro globali dell’economia. Ci rallegriamo per la rapidità con cui dopo il primo incontro si è provveduto a informare, come ovvio, il Parlamento.
Quale cittadino austriaco constato poi che nel mio paese esiste e si pratica da anni una forma analoga di dialogo tra le parti sociali, le istituzioni politiche, i protagonisti della politica fiscale e i referenti politici e che ciò ha contribuito in modo determinante a fare dell'Austria di oggi un paese economicamente forte, con una struttura sociale consolidata, con un alto livello occupazionale ed un tasso di disoccupazione inferiore a quello di altri Stati. Questo esempio ci deve indurre a promuovere il dialogo, perché sono necessarie molte riforme e si possono apportare anche alcuni miglioramenti.
I colleghi intervenuti prima di me hanno accennato al fatto che il dialogo può solo svolgere un ruolo preparatorio, parallelo e complementare, ma non può sostituire le decisioni politiche. Non esime dunque i responsabili dai loro doveri specifici. Il dialogo può solo integrare i provvedimenti necessari a garantire la crescita e l'occupazione. Per tale motivo rammento che il dibattito appena condotto si inserisce nel quadro globale di queste due giornate di Assemblea plenaria. In questi due giorni, infatti, discutiamo la relazione Smet sull’organizzazione dell'orario di lavoro e le due relazioni Menrad sulla politica dell’occupazione negli Stati membri nel 1999 e nel 2000. L'ordine del giorno di domani reca la discussione sull'interrogazione della onorevole Palacio Vallelersundi a proposito della strategia per il mercato interno, mentre la scorsa settimana a Strasburgo abbiamo dibattuto nell’ambito della relazione sulla BCE le possibilità di approfondire e di consolidare il dialogo macroeconomico con il Parlamento. La nostra relazione ha recepito questa richiesta.
E’ indubbio che per assicurare la crescita e l'occupazione si devono elaborare strategie globali e coerenti e mi rallegro che l’uso combinato di questi due termini elimini il pregiudizio, spesso diffuso dalla sinistra, secondo cui crescita e occupazione o misure occupazionali e valore del denaro e stabilità dei prezzi sono obiettivi antitetici. Il dialogo e il nome che gli è stato attribuito indicano che ci troviamo tutti nella stessa situazione e che tutto dipende dalla disponibilità a considerare i problemi nella loro globalità e ad accettare l’intera responsabilità che ne deriva.
Il dialogo macroeconomico rappresenta un metodo costruttivo per affrontare problemi impellenti. Esorto pertanto tutti gli attori a parteciparvi in maniera consapevole e ad assumersi le loro responsabilità per quanto riguarda il futuro della politica economica e occupazionale europea. Dobbiamo spezzare i vincoli che ostacolano la crescita economica e la nascita di nuove imprese. Dobbiamo contrapporre all'attuale clima di pessimismo e di voluto allarmismo un nuovo clima di fermento intellettuale e innovativo. Spero che il dialogo macroeconomico contribuisca a fare quanto necessario al momento giusto in modo responsabile e trasparente e che non ci induca ad ostacolarci reciprocamente per motivi dettati da miopi opportunismi politici o da interessi di categoria."@it9
"Mr President, ladies and gentlemen, by way of introduction, I would first of all like, on behalf of our group, to put it on record that we regard the macroeconomic dialogue as a welcome innovation, because for the first time it obliges all the key players in European economic policy to participate in a direct exchange of views with each other about the overall economic situation. At the same time, we are delighted that Parliament has received this information so soon after the first meeting, although that should go without saying in my view.
Secondly, I must add, however, as an Austrian, that this dialogue between social partners, between political institutions, between fiscal policy and those with a political mandate has been going on in a similar way for years in my homeland, Austria, and has made an important contribution to Austria’s present position as an economically successful and socially secure country with a high employment rate and lower jobless figures than others can boast. That should encourage us to take heart for this dialogue. There are a lot of things that we too need to reform and there is some room for improvement.
The previous speaker touched upon this – the dialogue can only prepare, accompany and supplement. It is no substitute for policies. It does not relieve those in positions of responsibility from their specific obligations. The dialogue is a supplementary component of the many and various measures for growth and employment. And for precisely that reason I would also like to point out that this debate fits into the overall framework of these two plenary sittings. Our debates during these two days include the Smet report on working time and the Menrad reports on employment policy in the Member States in 1999 and 2000. And tomorrow’s agenda includes a debate on Mrs Palacio Vallelersundi’s question about the strategy for the European internal market, while last week in Strasbourg, in connection with the ECB report, there was a debate about how the macroeconomic dialogue with Parliament could be deepened and reinforced. That request has been taken on board in our report.
I do not think that anyone would argue that comprehensive and coherent strategies are needed for growth and employment, and I am glad that the term growth and employment itself deals with the prejudice we so often hear from the left to the effect that growth can be set against employment, and that currency values and price stability can be set against employment measures. The dialogue and the name of this dialogue show that we are all in the same boat. It is a question of being willing to take an overall view and to accept overall responsibility.
The macroeconomic dialogue is a constructive way of tackling urgent problems. I therefore call on everyone involved to take part in this macroeconomic dialogue in a responsible manner and to accept this responsibility for the economic and employment policy future of Europe. We must eliminate constraints on growth and on business start-ups. We must fight the mood of pessimism and deliberate scare-mongering with a new intellectual, innovative, up-beat approach, and I hope that this dialogue will help us do what is needed at the right time, in an open and responsible fashion, and that it does not mean that mundane political opportunism or legitimate group interests will result in our obstructing each other."@lv10
"Mijnheer de Voorzitter, dames en heren, ik zou om te beginnen namens de Fractie van de Europese Volkspartij (Christen-democraten) en Europese Democraten willen vaststellen dat wij de macro-economische dialoog beschouwen als een positieve vernieuwing, omdat hierdoor voor de eerste keer alle belangrijke actoren van het Europees economisch beleid worden verplicht om in een directe dialoog de algemene kadervoorwaarden van het economisch beleid met elkaar te bespreken. Tegelijk verheugt het ons dat ook het Parlement zo snel na de eerste bijeenkomst wordt geïnformeerd, wat ik persoonlijk eigenlijk ook wel vanzelfsprekend vind.
In de tweede plaats moet ik daar als Oostenrijker echter aan toevoegen dat in mijn land deze dialoog tussen sociale partners, tussen politieke instellingen, tussen het fiscaal beleid en de politieke vertegenwoordigers al sinds jaren in gelijkaardige vorm bestaat en wordt toegepast. Dit systeem heeft er wezenlijk toe bijgedragen dat Oostenrijk nu een economisch succesvol en sociaal stabiel land is met hogere werkgelegenheidscijfers en lagere werkloosheidscijfers dan andere landen. Dit zou ons moed moeten geven om van deze dialoog een succes te maken. Ook bij ons zijn er nog vele aspecten die hervormd en verbeterd kunnen worden.
De vorige spreker heeft er reeds op gewezen: de dialoog kan slechts voorbereiden, begeleiden en aanvullen. Het is geen vervanging van de politiek. Het ontslaat niemand van zijn verantwoordelijkheid. De dialoog is een aanvullend bestanddeel van de vele noodzakelijke maatregelen voor groei en werkgelegenheid. Juist om die reden zou ik er ook op willen wijzen dat het zojuist gevoerde debat deel uitmaakt van een algemeen kader in deze tweedaagse vergaderperiode. Deze twee dagen behandelen we het verslag-Smet over de organisatie van de arbeidstijd en het verslag-Menrad over het werkgelegenheidsbeleid van de lidstaten in de jaren 1999 en 2000. Morgen staat het debat over de mondelinge vraag van mevrouw Palacio Vallelersundi over de strategie voor de Europese interne markt op de agenda, en vorige week in Straatsburg hebben we in verband met het verslag van de ECB gedebatteerd over de vraag hoe we de macro-economische dialoog met het Parlement kunnen verdiepen en versterken. We hebben deze eis ook opgenomen in ons verslag.
Het staat buiten kijf dat er voor groei en werkgelegenheid veelomvattende en coherente strategieën vereist zijn, en het verheugt mij dat de benaming groei en werkgelegenheid alvast een vooroordeel uit de weg ruimt, dat zo vaak door links wordt verspreid, namelijk dat men groei tegen werkgelegenheid, geldwaarde en prijsstabiliteit tegen werkgelegenheidsmaatregelen kan uitspelen. De dialoog en de naam van deze dialoog laten zien dat we allemaal in hetzelfde schuitje zitten. Het komt aan op de bereidheid om te zorgen voor een algemeen overzicht, om de algemene verantwoordelijkheid te dragen.
De macro-economische dialoog is een constructieve manier om de dringende problemen aan te pakken. Ik roep daarom alle betrokkenen op om met het nodige verantwoordelijkheidsbesef deel te nemen aan de macro-economische dialoog en deze verantwoordelijkheid voor het toekomstig economisch- en werkgelegenheidsbeleid van Europa te dragen. We moeten de groei en de ondernemingslust uit hun ketenen bevrijden. Tegenover het pessimisme en de bangmakerij moeten we een nieuwe mentaliteit van innovatieve veranderingsgezindheid stellen, en ik hoop dat deze dialoog een instrument zal zijn om op het juiste moment en op een transparante en verantwoordelijke manier te doen wat noodzakelijk is en dat het opportunisme van de dagelijkse politiek of van legitieme groepsbelangen er niet toe zullen leiden dat men elkaar tegenwerkt."@nl2
"Senhor Presidente, Senhoras e Senhores Deputados, a principiar, e em nome do nosso grupo, gostaria de deixar registado que consideramos o diálogo macroeconómico uma inovação bem-vinda, pois pela primeira vez obriga vez todos os principais agentes da política económica europeia a envolverem-se numa troca de opiniões directa sobre as condições económicas gerais. Simultaneamente, regozijamo-nos pelo facto de, tão pouco tempo após a primeira reunião, também nós, como Parlamento, sermos envolvidos nessa troca de informações, o que para mim é apenas natural.
Em segundo lugar, porém, devo acrescentar, como austríaco, que esse diálogo entre parceiros sociais, entre instituições políticas, entre a política fiscal e os dirigentes políticos do meu país, a Áustria, já existe e é prática desde há anos, num modelo semelhante, tendo contribuído de forma decisiva para que a Áustria se possa apresentar hoje como um país de sucesso em termos económicos e estável em termos sociais, com uma taxa de emprego elevada e um número de desempregados mais reduzido do que outros países. Isso deve inspirar coragem para o presente diálogo. Também no nosso país há muito a reformar e algumas coisas a melhorar.
Foi aqui mencionado pelo orador que me precedeu que o diálogo apenas pode preparar, acompanhar e complementar. Não constitui um substituto da política. Não iliba os responsáveis de assumirem as respectivas responsabilidades políticas. O diálogo constitui um complemento das múltiplas acções necessárias para o crescimento e para o emprego. Assim, precisamente por essa razão, gostaria também de salientar que o debate que acabou de ter lugar se insere num quadro global nestas duas sessões plenárias. Nestes dois dias, discutimos o relatório Smet sobre a organização do tempo de trabalho e os relatórios Menrad sobre a política de emprego dos Estados-Membros nos anos 1999 e 2000. Amanhã, consta da ordem do dia o debate sobre a pergunta da senhora deputada Palacio Vallelersundi relativa à estratégia para o mercado interno europeu e, na semana passada, no contexto do relatório do Banco Central Europeu, discutimos em Estrasburgo a forma como podemos aprofundar e cimentar o diálogo macroeconómico com o Parlamento. Essa reivindicação foi inserida no nosso relatório.
A necessidade de haver estratégias globais e coerentes para promover o crescimento e o emprego está indubitavelmente fora de questão, e sinto-me satisfeito pelo facto de a noção de “crescimento e emprego” já desfazer um preconceito tantas vezes divulgado pela esquerda, segundo o qual se podem lançar crescimento contra emprego e estabilidade monetária e de preços contra medidas tendentes à criação de emprego. O diálogo e a designação escolhida para esse diálogo revelam que estamos todos no mesmo barco. O que importa é a disponibilidade para a visão global, para a percepção da responsabilidade global.
O diálogo macroeconómico é uma via construtiva para abordar os problemas prementes. Solicito, pois, a todos os intervenientes que participem neste diálogo macroeconómico de forma responsável e que assumam esta responsabilidade pelo futuro da Europa em matéria de política económica e de política de emprego. Temos de retirar as amarras ao crescimento e à criação de empresas. Temos de opor à atmosfera de pessimismo e de intimidação consciente uma nova atitude mental inovadora, de pioneirismo, e espero que este diálogo contribua para que seja feito o que é necessário, na altura certa, de forma transparente e responsável, e não conduza ao levantamento do obstáculos recíprocos, motivados por um oportunismo político imediatista ou por legítimos interesses de agrupamentos."@pt11
"Herr ordförande, mina damer och herrar! Till att börja med vill jag från vår grupps sida hålla fast vid att vi betraktar den makroekonomiska dialogen som en välkommen förnyelse, eftersom den för första gången ålägger alla huvudaktörer i den europeiska ekonomiska politiken att direkt diskutera de fullständiga ekonomiska ramvillkoren med varandra. Samtidigt gläder det oss att vi som parlament så snart efter det första sammanträffandet också integreras i denna information, vilket för mig är en självklarhet.
För det andra måste jag dock som österrikare säga att denna dialog mellan arbetsmarknadens parter, mellan politiska institutioner, mellan skattepolitik och politiska ledamöter har funnits och praktiserats i liknande form i flera år i mitt hemland Österrike, och väsentligen har bidragit till att Österrike i dag kan visa upp sig som ett ekonomiskt framgångsrikt och socialt stabilt land med hög sysselsättning och med lägre arbetslöshetssiffror än andra länder. Det bör ge mod inför denna dialog. Också hos oss är det mycket som behöver reformeras och förbättras.
De föregående talarna har här berört det: Dialogen kan enbart förbereda, ledsaga och komplettera. Den är inte någon ersättning för politiken. Den befriar inte någon ansvarig från sitt specifika ansvar. Dialogen är en kompletterande del av de nödvändiga mångfaldiga åtgärderna för tillväxt och sysselsättning. Just av den anledningen vill jag därför också påpeka att den debatt vi nyss haft under dessa båda sammanträdesdagar ingår i ett totalt koncept. Vi diskuterar under dessa båda dagar Smets betänkande om arbetstidens förläggning och Menrads betänkande om medlemsstaternas sysselsättningspolitik under åren 1999 och 2000. I morgon har vi på föredragningslistan en diskussion om Palacios Vallelersundis fråga om strategin för den europeiska inre marknaden, och förra veckan debatterade vi i Strasbourg i samband med ECB-rapporten hur vi skall fördjupa och säkra den makroekonomiska dialogen med parlamentet. I vårt betänkande har detta krav tagits med.
Vi behöver väl inte tvista om att vi i fråga om tillväxt och sysselsättning måste komma fram till omfattande och samstämmiga strategier, och det gläder mig att ordet tillväxt och sysselsättning redan gör upp med en fördom, som vänstern så ofta har strött omkring sig, nämligen att man kan spela ut tillväxt mot sysselsättning, penningvärde och prisstabilitet mot sysselsättningsåtgärder. Dialogen och namnet på denna dialog visar att vi alla sitter i samma båt. Det handlar om viljan till helhetssyn, om att ta på sig ett fullständigt ansvar.
Den makroekonomiska dialogen är ett konstruktivt sätt att ta itu med de brådskande problemen. Jag uppmanar därför alla deltagare att på ett ansvarsfullt sätt delta i denna makroekonomiska dialog och ta ansvaret för Europas ekonomiska och sysselsättningspolitiska framtid. Vi måste släppa loss tillväxten och företagsbildandet. Vi måste skapa en ny, intellektuell och innovativ uppbrottsstämning som motvikt mot den pessimistiska och medvetet ångestskapande stämningen, och jag hoppas att denna dialog bidrar till att i rätt tid på ett öppet och ansvarigt sätt göra det som krävs, och att den inte leder till att man ömsesidigt lägger hinder i vägen för varandra på grund av dagspolitisk opportunism eller legitima gruppintressen."@sv13
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
"Karas (PPE )."7,12
|
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples