Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/1999-10-28-Speech-4-113"
| Predicate | Value (sorted: default) |
|---|---|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.19991028.2.4-113"4
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:speaker | |
| lpv:spoken text |
".
Je tiens à féliciter M. Napolitano, président de la commission des affaires constitutionnelles, pour son excellent rapport. C’est la consécration d’un nouveau mode de fonctionnement des institutions communautaires basé sur la plus grande transparence possible. C’est aussi un gage donné aux citoyens européens de notre volonté de tirer les leçons des crises qui ont agité la Commission européenne au début de l’année.
Suite à la démission de la Commission européenne, les trois institutions, le Parlement européen, la Commission européenne et le Conseil ont conclu un accord interinstitutionnel qui a eu pour objet de préciser les modalités de mise en œuvre des enquêtes administratives de l’Office de lutte antifraude (OLAF).
Il s’agit d’intégrer ces nouvelles données à notre règlement intérieur. Il va sans dire que nous ne pouvons que nous réjouir de l’introduction de plus de transparence au sein du Parlement européen.
La décision établit une obligation d’information pour tout fonctionnaire ou agent du PE qui "acquiert la connaissance d’éléments de fait laissant présumer l’existence d’éventuels cas de fraude, de corruption ou de toute autre activité illégale portant atteinte aux intérêts des Communautés".
De leur côté, les députés qui auraient connaissance de faits analogues doivent en informer le Président du PE ou, s’ils l’estiment utile, directement L’OLAF. Il s’agit d’un engagement ferme de ne plus "tolérer" des pratiques que l’on savait irrégulières mais qui étaient entrées dans les mœurs.
J’ajouterai toutefois une nuance : cette obligation doit respecter les critères de confidentialité spécifiés soit dans les textes à caractère législatif, soit dans le règlement du PE (notamment les faits dont ont connaissance les membres des commissions parlementaires d’enquête).
Je suis par ailleurs très satisfait que l’on ait décidé d’insérer une clause de protection pour les fonctionnaires qui respectent l’obligation d’information : ils ne doivent en aucun cas subir un traitement inéquitable ou discriminatoire. On se rappelle la façon dont a été traité le fonctionnaire par qui le scandale est arrivé !
Je souhaite sincèrement que nous ayons dépassé les déclarations d’intention et qu’il s’agisse d’un changement en profondeur dans le mode de fonctionnement de chacune de nos institutions."@fr6
|
| lpv:spokenAs | |
| lpv:translated text |
"Jeg vil gerne lykønske hr. Napolitano, som er formand for Udvalget om Forfatningsspørgsmål, med hans udmærkede betænkning. Den indfører en ny arbejdsmetode for fællesskabsinstitutionerne, som er baseret på den størst mulige gennemskuelighed. Den indeholder også et løfte til borgerne i Europa om vores vilje til at drage en lære af de kriser, der rystede Europa-Kommissionen i begyndelsen af året.
Efter at Europa-Kommissionen var gået af, indgik de tre institutioner Europa-Parlamentet, Europa-Kommissionen og Rådet en interinstitutionel aftale, som har til formål nærmere at beskrive betingelserne for iværksættelse af administrative undersøgelser, der foretages af Kontoret for Bekæmpelse af Svig (OLAF).
Det drejer sig om at indarbejde disse nye oplysninger i Parlamentets forretningsorden. Det siger sig selv, at vi kun kan glæde os over, at der indføres større gennemskuelighed i Europa-Parlamentet.
Aftalen indebærer en informationsforpligtelse for alle de ansatte i Europa-Parlamentet, som får kendskab til informationer, der kan lade formode, at der eksisterer eventuelle tilfælde af svig, korruption eller enhver anden ulovlig aktivitet, som kan skade Fællesskabets interesser.
De parlamentarikere, der på deres side får kendskab til lignende oplysninger, skal informere formanden for Europa-Parlamentet herom, eller hvis de mener, det er nødvendigt, give oplysningerne direkte til OLAF. Det drejer sig om en bindende forpligtelse til ikke længere at "tåle" en praksis, man godt vidste var ukorrekt, men som var blevet en del af skik og brug.
Jeg vil imidlertid tilføje en ubetydelig forskel, nemlig at denne forpligtelse kræver, at de fortrolighedskriterier, der er fastlagt enten i tekster af lovgivningsmæssig art eller i Europa-Parlamentets forretningsorden, overholdes (særlig de oplysninger, medlemmerne af de parlamentariske undersøgelsesudvalg har kendskab til).
Jeg er ligeledes meget tilfreds med, at man har besluttet at indføje en beskyttelsesklausul for de funktionærer, der overholder informationsforpligtelsen. De må under ingen omstændigheder blive genstand for en uretfærdig eller diskriminerende behandling. Vi kan alle huske, hvorledes den funktionær, der satte skandalen i gang, blev behandlet!
Jeg ønsker oprigtigt, at vi var ude over hensigtserklæringerne, og at det nu må dreje sig om en gennemgribende ændring af hver enkelt institutions arbejdsmetode."@da1
"Ich möchte dem Vorsitzenden des Ausschusses für konstitutionelle Fragen, Herrn Napolitano meine Anerkennung für seinen ausgezeichneten Bericht aussprechen. Damit findet eine neue Arbeitsweise der Gemeinschaftsinstitutionen, die auf größtmöglicher Transparenz beruht, ihre Bestätigung. Zugleich wird aber auch gegenüber den europäischen Bürgern der Beweis erbracht, daß wir willens sind, Lehren aus den Krisen zu ziehen, die die Europäische Kommission zu Anfang des Jahres erschütterten.
Infolge des Rücktritts der Europäischen Kommission haben die drei Institutionen, das Europäische Parlament, die Europäische Kommission und der Rat, eine Interinstitutionelle Vereinbarung geschlossen, in der die Bedingungen für die internen Untersuchungen des Europäischen Amtes für Betrugsbekämpfung (OLAF) festgelegt wurden.
Es geht um die Aufnahme dieser neuen Vorgaben in unsere Geschäftsordnung. Selbstverständlich können wir uns über eine größere Transparenz im Europäischen Parlament nur freuen.
In dem Beschluß ist eine Mitteilungspflicht für jeden Beamten oder Bediensteten des Europäischen Parlaments verankert, der „Kenntnis von Tatsachen erhält, die mögliche Fälle von Betrug, Korruption oder sonstige rechtswidrige Handlungen zum Nachteil der Interessen der Gemeinschaft [...] vermuten lassen“.
Die Abgeordneten, die Kenntnis von entsprechenden Tatsachen erhalten, müssen ihrerseits den Präsidenten des Europäischen Parlaments oder, wenn sie dies für zweckdienlich halten, direkt das OLAF davon unterrichten. Es handelt sich um eine verbindliche Verpflichtung, nicht länger Praktiken zu „tolerieren“, von denen man zwar wußte, daß sie rechtswidrig sind, die jedoch gang und gäbe waren.
Auf eine Besonderheit möchte ich indessen hinweisen: Bei dieser Verpflichtung muß den Kriterien der Vertraulichkeit Rechnung getragen werden, die in den Rechtsvorschriften bzw. in der Geschäftsordnung des Europäischen Parlaments verankert sind (insbesondere in bezug auf Tatsachen, von denen die Mitglieder parlamentarischer Untersuchungsausschüsse Kenntnis erhalten).
Ich bin übrigens sehr zufrieden darüber, daß beschlossen wurde, eine Schutzklausel für Beamte einzuführen, die ihrer Mitteilungspflicht nachkommen: Sie dürfen auf keinen Fall ungerecht behandelt oder diskriminiert werden. Man erinnere sich daran, wie der Beamte behandelt wurde, der den Skandal ans Licht gebracht hat!
Ich hoffe aufrichtig, daß wir nunmehr über die Absichtserklärungen hinaus sind und daß es sich um eine tiefgreifende Änderung der Arbeitsweise jeder unserer Institutionen handelt."@de7
"Θα ήθελα να ευχαριστήσω τον κ. Napolitano, τον Πρόεδρο της Επιτροπής Συνταγματικών Υποθέσεων για την έξοχη έκθεσή του. Πρόκειται για την καθιέρωση ενός νέου τρόπου λειτουργίας των θεσμικών οργάνων της Κοινότητας ο οποίος βασίζεται στη μεγαλύτερη δυνατή διαφάνεια. Συνιστά επίσης ένα είδος εγγύησης προς τους ευρωπαίους πολίτες για τη βούλησή μας να πάρουμε μαθήματα από τις κρίσεις που συντάραξαν την Ευρωπαϊκή Επιτροπή στις αρχές του χρόνου.
Μετά την παραίτηση της Ευρωπαϊκής Επιτροπής, τα τρία θεσμικά όργανα, το Ευρωπαϊκό Κοινοβούλιο, η Ευρωπαϊκή Επιτροπή και το Συμβούλιο σύναψαν σε μία διοργανική συμφωνία αντικείμενο της οποίας ήταν να διευκρινίσει τους όρους και τις λεπτομέρειες της εφαρμογής των διοικητικών ερευνών της Υπηρεσίας για την Καταπολέμηση της Απάτης (OLAF).
Μας ζητείται να ενσωματώσουμε αυτά τα νέα δεδομένα στον εσωτερικό κανονισμό μας. Είναι αυτονόητο ότι δεν μπορούμε παρά να νιώθουμε ικανοποίηση με την εισαγωγή μεγαλύτερης διαφάνειας στους κόλπους του Ευρωπαϊκού Κοινοβουλίου.
Η απόφαση καθιερώνει μία υποχρέωση ενημέρωσης για κάθε υπάλληλο ή μέλος του λοιπού προσωπικού του ΕΚ που "λαμβάνει γνώση στοιχείων βάσει των οποίων εικάζεται η ύπαρξη ενδεχομένων περιπτώσεων απάτης, δωροδοκίας ή κάθε άλλης παράνομης δραστηριότητας επιζήμιας για τα συμφέροντα των Κοινοτήτων".
Από την πλευρά τους, οι βουλευτές στην αντίληψη των οποίων ενδεχομένως να υποπέσουν ανάλογα γεγονότα πρέπει να ενημερώσουν σχετικά τον Πρόεδρο του ΕΚ ή, εάν το κρίνουν σκόπιμο, απευθείας την OLAF. Πρόκειται για μία σταθερή δέσμευση να μην "ανεχθούμε" πλέον πρακτικές που θεωρούσαμε παράτυπες αλλά που είχαν περάσει στα ήθη μας.
Θα προσθέσω πάντως μία λεπτή έννοια: αυτή η υποχρέωση πρέπει να σέβεται τα κριτήρια εμπιστευτικότητας που καθορίζονται είτε στα κείμενα νομοθετικού χαρακτήρα, είτε στον Κανονισμό του ΕΚ (κυρίως τα γεγονότα των οποίων λαμβάνουν γνώση τα μέλη των εξεταστικών επιτροπών του Κοινοβουλίου).
Επιπλέον είμαι πολύ ικανοποιημένος με την απόφαση εισαγωγής μιας ρήτρας προστασίας για τους υπαλλήλους που σέβονται την υποχρέωση ενημέρωσης: δεν πρέπει σε καμία περίπτωση να υφίστανται άδικη ή διακριτική εις βάρος τους μεταχείριση. Θυμόμαστε τον τρόπο με τον οποίο αντιμετωπίστηκε ο υπάλληλος που αποκάλυψε το σκάνδαλο!
Εύχομαι ειλικρινά να έχουμε ξεπεράσει τις δηλώσεις προθέσεων και να πρόκειται για μια εις βάθος αλλαγή στον τρόπο λειτουργίας κάθε θεσμικού οργάνου."@el8
"I wish to congratulate Mr Napolitano, the chairman of the Committee on Constitutional Affairs for his excellent report. It enshrines a new mode of operation for Community institutions based on the maximum possible transparency. It is also a guarantee made to the citizens of Europe of our wish to learn the lessons from the crises which shook the European Commission at the start of the year.
Following the resignation of the European Commission, the three institutions, the European Parliament, the European Commission and the Council signed an interinstitutional agreement intended to specify the procedures for the implementation of the administrative inquiries of the European anti-fraud unit (OLAF).
These new details must be integrated into our internal Rules of Procedure. It goes without saying that we can do nothing but rejoice at the introduction of greater transparency within the European Parliament.
The decision establishes an obligation to pass on information upon any EP official or agent who “becomes aware of evidence which gives rise to a presumption of the existence of possible cases of fraud, corruption or any other illegal activity detrimental to the interests of the Communities.”
For their part, any Members of Parliament who learn of similar situations must inform the EP President of these or, if they think it useful, must inform OLAF directly. This means a firm commitment to no longer “tolerating” practices which people knew were irregular but which had become customary.
I will add one qualification, however. This obligation must respect the confidentiality criteria specified either in the legislative texts or in the EP Rules of Procedure (particularly facts which members of parliamentary inquiry committees become aware of).
I am, furthermore, very pleased to see that it has been decided to add a clause stipulating the protection of officials who observe the requirement to pass on information: they must not in any case be subjected to unfair treatment or discrimination. Just remember how the official who uncovered the scandal was treated!
I sincerely hope that we have gone beyond statements of intent and that we are talking about deep-seated change in the way in which each of our institutions operates."@en3
".
(FR) Deseo felicitar al Sr. Napolitano, presidente de la Comisión de Asuntos Constitucionales, por su excelente informe. Se trata de la consagración de un nuevo modo de funcionamiento de las instituciones comunitarias, basado en la mayor transparencia posible. Se trata también de un aval para los ciudadanos europeos de nuestra voluntad de sacar lecciones de las crisis que conmovieron a la Comisión Europea a principios de año.
Tras la dimisión de la Comisión Europea, las tres instituciones, el Parlamento Europeo, la Comisión Europea y el Consejo, han celebrado un Acuerdo interinstitucional cuyo objeto ha sido precisar los procedimientos de aplicación de las investigaciones administrativas de la Oficina de Lucha contra el Fraude (OLAF).
Se trata de integrar estos nuevos elementos en nuestro Reglamento interior. Ni que decir tiene que no podemos menos que felicitarnos por el hecho de que exista más transparencia en el seno del Parlamento Europeo.
La decisión establece una obligación de informar para todo funcionario o agente del PE que “tenga evidencia de posibles casos de fraude, corrupción o de cualquier otra actividad ilegal que dañe los intereses de las Comunidades”.
Por su parte, los diputados que tengan conocimiento de hechos análogos deben informar al Presidente del PE o, si lo estiman oportuno, directamente a la OLAF. Este es un compromiso firme de no “tolerar” más unas prácticas irregulares, pero que se habían convertido en habituales.
No obstante, yo añadiría un matiz: esta obligación debe respetar los criterios de confidencialidad especificados en los textos de carácter legislativo, o bien en el Reglamento del PE (sobre todo los hechos de que tienen conocimiento los miembros de las comisiones parlamentarias de investigación).
Por otra parte, me satisface que se haya decidido introducir una cláusula de protección para los funcionarios que respeten la obligación de informar: no deben en ningún caso sufrir un trato desigual o discriminatorio. ¡Recordamos el trato recibido por el funcionario que provocó el escándalo!
Deseo sinceramente que hayamos superado la fase de las declaraciones de intención y que se trate de un cambio profundo del funcionamiento de cada una de nuestras instituciones."@es12
".
Haluan onnitella perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan puheenjohtaja Napolitanoa hänen erinomaisesta mietinnöstään. Mietinnössä on kyse uuden, yhteisön toimielinten toimintatapojen vakiinnuttamisesta, jossa pyrittäisiin mahdollisimman suureen avoimuuteen. Mietintö myös todistaa Euroopan kansalaisille halukkuutemme tehdä johtopäätöksiä Euroopan komissiota tämän vuoden alussa ravistelleista kriiseistä.
Euroopan komission eron jälkeen kolme toimielintä, eli Euroopan parlamentti, Euroopan komissio sekä neuvosto tekivät toimielinten välisen sopimuksen, jonka tavoitteena on täsmentää Euroopan petostentorjuntaviraston OLAFin suorittamien hallinnollisten tutkimusten toteuttamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt.
Nämä uudet säännöt on sisällytettävä parlamentin työjärjestykseen. Sanomattakin on selvää, että voimme vain olla tyytyväisiä siihen, että Euroopan parlamentin työskentely on saanut lisää avoimuutta.
Parlamentin päätökseen sisäisten tutkimusten edellytyksistä sisältyy ilmoittamisvelvollisuus, jonka mukaan kaikkien Euroopan parlamentin virkamiesten tai muuhun henkilöstöön kuuluvien on ilmoitettava ”sellaisista tietoonsa tulleista seikoista, jotka antavat aihetta olettaa petoksen tai lahjonnan taikka yhteisön etuja vahingoittavan muun toiminnan mahdollisuutta”.
Jäsenistä tuossa päätöksessä todetaan, että sellaisen jäsenen, joka saa tietoonsa edellä mainitun kaltaisia seikkoja, on ilmoitettava niistä Euroopan parlamentin puhemiehelle, tai, jos hän pitää sitä aiheellisena, suoraan Euroopan petostentorjuntavirastolle. On sitouduttu siis tiukasti siihen, ettei enää suvaita menettelyjä, joiden tiedetään olevan säännönvastaisia, mutta jotka ovat juurtuneet käytäntöön.
Lisäisin edellä mainittuun kuitenkin vielä sellaisen vivahteen, että ilmoittamisvelvollisuuden soveltamisessa on noudatettava joko lainsäädännössä tai Euroopan parlamentin työjärjestyksessä eriteltyjä, luottamuksellisuutta koskevia edellytyksiä (erityisesti niiden seikkojen osalta, jotka ovat tulleet parlamentaaristen tutkintalautakuntien jäsenten tietoon).
Olen muuten hyvin tyytyväinen päätökseen sisällyttää ilmoittamisvelvollisuutta koskevaan 2 artiklaan suojalauseke niitä virkamiehiä varten, jotka noudattavat ilmoittamisvelvollisuutta. Suojalausekkeen mukaan virkamiestä ei missään tapauksessa saa kohdella epäoikeudenmukaisesti tai syrjivästi. Mehän muistamme tavan, jolla aiemmin kohdeltiin virkamiestä, jolta skandaaliin johtaneet tiedot olivat peräisin!
Toivon vilpittömästi, että olemme jo ohittaneet aiejulistusten vaiheen ja että kunkin toimielimemme toimintatavat ovat nyt perusteellisen remontin kohteena."@fi5
"Vorrei porgere le mie congratulazioni all’onorevole Napolitano, presidente della commissione per gli affari istituzionali, per l’ottima relazione. Si tratta della consacrazione di un nuovo
delle Istituzioni europee basato sulla maggiore trasparenza possibile. Rappresenta anche una garanzia fornita ai cittadini europei della volontà del Parlamento di trarre insegnamento dalle crisi che hanno scosso la Commissione europea all’inizio dell’anno.
In seguito alle dimissioni della Commissione europea, le tre Istituzioni – Parlamento, Commissione e Consiglio – hanno raggiunto un accordo interistituzionale volto a precisare le modalità di attuazione delle inchieste amministrative dell’Ufficio europeo per la lotta antifrode (OLAF).
Si tratta di integrare tali conclusioni nel nostro Regolamento. Non si può che plaudere – è scontato – all’introduzione di una maggiore trasparenza in seno al Parlamento europeo.
La decisione sancisce l’obbligo d’informazione per qualsiasi funzionario o agente del Parlamento europeo che “venga a conoscenza di elementi di fatto che facciano presumere l’esistenza di eventuali casi di frode, di corruzione o di ogni altra attività illecita lesiva degli interessi della Comunità ”.
Da parte loro, i deputati a conoscenza di fatti analoghi devono informarne il Presidente del Parlamento europeo o, ove lo ritengano utile, direttamente l’OLAF. Si tratta di un fermo impegno a non “tollerare” più pratiche che – si sapeva – erano irregolari, ma che erano diventate consuetudinarie.
Vorrei tuttavia sottolineare un dettaglio: tale obbligo deve rispettare i requisiti di riservatezza specificati nei testi di carattere legislativo e nel Regolamento del Parlamento europeo (segnatamente i fatti noti ai membri delle commissioni d’inchiesta parlamentari).
Ritengo peraltro molto soddisfacente il fatto che si sia deciso di inserire una clausola di tutela per i funzionari che rispettano l’obbligo d’informazione: in nessun caso devono subire un trattamento ingiusto o discriminatorio. Si pensi al modo in cui è stato trattato il funzionario all’origine dello scandalo!
Auspico sinceramente che non ci si sia limitati a dichiarazioni di intenti, ma che si tratti di un cambiamento radicale nelle modalità di funzionamento di ciascuna delle Istituzioni europee."@it9
"I wish to congratulate Mr Napolitano, the chairman of the Committee on Constitutional Affairs for his excellent report. It enshrines a new mode of operation for Community institutions based on the maximum possible transparency. It is also a guarantee made to the citizens of Europe of our wish to learn the lessons from the crises which shook the European Commission at the start of the year.
Following the resignation of the European Commission, the three institutions, the European Parliament, the European Commission and the Council signed an interinstitutional agreement intended to specify the procedures for the implementation of the administrative inquiries of the European anti-fraud unit (OLAF).
These new details must be integrated into our internal Rules of Procedure. It goes without saying that we can do nothing but rejoice at the introduction of greater transparency within the European Parliament.
The decision establishes an obligation to pass on information upon any EP official or agent who “becomes aware of evidence which gives rise to a presumption of the existence of possible cases of fraud, corruption or any other illegal activity detrimental to the interests of the Communities.”
For their part, any Members of Parliament who learn of similar situations must inform the EP President of these or, if they think it useful, must inform OLAF directly. This means a firm commitment to no longer “tolerating” practices which people knew were irregular but which had become customary.
I will add one qualification, however. This obligation must respect the confidentiality criteria specified either in the legislative texts or in the EP Rules of Procedure (particularly facts which members of parliamentary inquiry committees become aware of).
I am, furthermore, very pleased to see that it has been decided to add a clause stipulating the protection of officials who observe the requirement to pass on information: they must not in any case be subjected to unfair treatment or discrimination. Just remember how the official who uncovered the scandal was treated!
I sincerely hope that we have gone beyond statements of intent and that we are talking about deep-seated change in the way in which each of our institutions operates."@lv10
"Ik wil de heer Napolitano, voorzitter van de Commissie constitutionele zaken, feliciteren met zijn uitstekende verslag, waarin hij beaamt dat de communautaire instellingen op een nieuwe, zo transparant mogelijke wijze moeten functioneren. Met dit verslag laten we de Europese burger zien dat we bereid zijn onze les te leren uit de crises die zich begin dit jaar binnen de Europese Commissie hebben afgespeeld.
Volgend op het aftreden van de Europese Commissie hebben het Europees Parlement, de Europese Commissie en de Raad een Interinstitutioneel Akkoord gesloten waarin verduidelijkt wordt hoe het Europees Bureau voor fraudebestrijding zijn onderzoeken naar het functioneren van de instellingen behoort uit te voeren.
Deze nieuwe gegevens moeten in ons interne Reglement worden opgenomen. Uiteraard doet het ons genoegen dat de transparantie binnen het Europees Parlement wordt vergroot.
Volgens het besluit is elke ambtenaar of elk personeelslid van het Europees Parlement verplicht aangifte te doen als hij vermoedens heeft "van fraude, corruptie en elke andere onwettige activiteit die schadelijk is voor de belangen van de Gemeenschappen.”
Afgevaardigden die dergelijke vermoedens koesteren moeten de Voorzitter van het Europees Parlement hiervan op de hoogte stellen of, als zij dat nodig achten, zich direct tot OLAF wenden. Praktijken die evident ontoelaatbaar waren maar desondanks tot gewoonte waren verheven, zullen niet meer worden getolereerd.
Ik wil de situatie echter enigszins nuanceren. Deze verplichting betekent niet dat de vertrouwelijkheidscriteria, zoals ze in wetgevende teksten en het Reglement van het EP staan aangegeven, niet meer van toepassing zijn. Ik doel hier met name op de feiten waarvan de parlementaire enquêtecommissies op de hoogte zijn.
Ik ben bijzonder blij met het besluit de ambtenaren die op basis van hun plicht informatie over fraudepraktijken verschaffen, in bescherming te nemen. Ze mogen in geen geval op oneerlijke of discriminerende wijze behandeld worden. Ik wil hier verwijzen naar de manier waarop de ambtenaar is behandeld die het ons allen bekende schandaal aan de grote klok gehangen heeft.
Ik hoop van harte dat we het stadium van de intentieverklaringen achter ons gelaten hebben en dat de wijze waarop onze instellingen functioneren daadwerkelijk ingrijpend zal veranderen."@nl2
"Faço questão de felicitar o senhor deputado Napolitano, presidente da Comissão para os Assuntos Constitucionais, pelo seu excelente relatório. É a consagração de um novo modo de funcionamento das instituições comunitárias baseado na maior transparência possível. É igualmente uma garantia dada aos cidadãos europeus da nossa vontade de retirar uma lição das crises que agitaram a Comissão Europeia no início do ano.
Após a demissão da Comissão Europeia, as três instituições, o Parlamento Europeu, a Comissão Europeia e o Conselho celebraram um acordo interinstitucional que teve como objecto a especificação das modalidades de realização dos inquéritos administrativos do Organismo Europeu de Luta Antifraude (OLAF).
Trata-se de integrar esses novos elementos no nosso Regimento. É evidente que apenas nos podemos regozijar com mais transparência no seio do Parlamento Europeu.
A decisão estabelece uma obrigação de informação para qualquer funcionário ou agente do PE que "venha a ter conhecimento de elementos factuais que permitam presumir a existência de eventuais casos de fraude, de corrupção ou de qualquer actividade ilegal que lese os interesses das Comunidades".
Por seu turno, os deputados que tiverem conhecimento de factos análogos devem informar o Presidente do Parlamento ou, se entenderem que é útil, devem informar directamente o OLAF. Trata-se de um compromisso firme de não mais "tolerar" práticas reconhecidas como irregulares, mas que passaram a habituais.
Acrescento no entanto uma subtileza. Esta obrigação deve respeitar os critérios de confidencialidade especificados, quer nos textos de carácter legislativo, quer no Regimento do Parlamento Europeu (nomeadamente os factos de que têm conhecimento os membros das Comissões Parlamentares de inquérito).
Além disso, congratulo-me com a decisão de inserir uma clausula de protecção para os funcionários que respeitem a obrigação de informação: não devem em caso algum ser alvo de um tratamento não equitativo ou discriminatório. Lembramo-nos da forma como foi tratado o funcionário que desencadeou o escândalo que aconteceu!
Desejo sinceramente que deixemos as declarações de intenção e procedamos a uma mudança profunda no modo de funcionamento das nossas instituições."@pt11
"Jag vill gratulera Napolitano, ordförande i utskottet för konstitutionella frågor, för det utmärkta betänkandet. Det är bekräftelsen på ett nytt funktionssätt i gemenskapens institutioner grundad på mesta möjliga öppenhet. Det är också ett bevis till de europeiska medborgarna på att vi vill dra lärdom av de kriser som skakade Europeiska kommissionen i början av året.
Med anledning av Europeiska kommissionens avgång slöt de tre institutionerna, Europaparlamentet, Europeiska kommissionen och rådet, ett interinstitutionellt avtal som syftar till att ange på vilket sätt de administrativa undersökningarna av Byrån för bedrägeribekämpning (OLAF) skall genomföras.
Det gäller att införliva de nya anvisningarna i vår arbetsordning. Det är självklart att vi bara kan vara glada åt att det blir mer öppenhet i Europaparlamentet.
I beslutet fastställs informationsplikt för tjänstemän i Europaparlamentet som "får kännedom om omständigheter som tyder på förekomst av eventuella fall av bedrägeri, korruption, eller annan olaglig verksamhet som riktar sig mot gemenskapernas intressen".
Ledamöter, som för sin del skulle få kännedom om liknande saker, skall informera Europaparlamentets talman om det eller, om de anser det lämpligt, OLAF direkt. Det handlar om ett fast åtagande att inte längre "tolerera" metoder som vi visste var oegentliga men som hade blivit allmänt accepterade.
Jag vill dock göra ett nyanserat tillägg: parallellt med denna förpliktelse skall vi ta hänsyn till sekretesskriterier som särskilt anges antingen i texter av lagstiftande karaktär eller i Europaparlamentets arbetsordning (i synnerhet fakta som ledamöterna i de parlamentariska undersökningskommittéerna har kännedom om).
Jag är för övrigt mycket nöjd med att man har beslutat att införa en skyddsklausul för tjänstemän som hörsammar informationsplikten: de får inte under några omständigheter behandlas orättvist eller diskriminerande. Vi kan bara påminna oss om hur den tjänsteman behandlades som avslöjade skandalen!
Jag önskar verkligen att vi har gått förbi avsiktsförklaringarna och att det handlar om en förändring på djupet av varje institutions sätt att fungera."@sv13
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples