Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/1999-10-05-Speech-2-139"

Predicate	Value (sorted: default)
rdf:type	lpv_eu:Speech4
dcterms:Date	"1999-10-05"^^xsd:date4
dcterms:Is Part Of	lp_eu:Aftale om handel, udvikling og samarbejde mellem EF og Den Sydafrikanske Republik4
dcterms:Language	"en"^^xsd:language4
lpv:document identification number	"en.19991005.8.2-139"4
lpv:hasSubsequent	lp_eu:1999-10-05-Speech-2-1404
lpv:speaker	lp:Nielson4
lpv:spoken text	"It must be an almost unique situation for an agreement to be ratified by Parliament before it is actually signed. Today we seem to be preparing for exactly that. I feel honoured and privileged that the subject of this remarkable event is the agreement with South Africa, for which I now carry the responsibility within the Commission. Mrs Kinnock’s report gives an excellent and largely accurate description of the potential and scope of the agreement. On some points though – and please forgive me for making some technical remarks – the wish seems to be father to the thought. I will give some examples. Contrary to what the report claims on page 8, the regional safeguard does not apply to the whole SADC region, but only to the BLNS countries which belong to the South Africa Customs Union. Since these countries will in practice apply the same external tariff as South Africa, it made sense to offer them also the same kind of safeguard protection, but this mechanism does not apply in the whole SADC area. It is also not yet agreed that the EU will liberalise imports of South African automotive products within three years, as the report seems to announce on page 9. This option has been made dependent on South Africa’s own efforts in this area, which will be reviewed in the second half of the year 2000. If the South African side proposes meaningful market openings to the EU, we will be able to fully eliminate our tariffs by the year 2003. If not, the EU liberalisation of the motor car sector will take longer. In contrast to what the report suggests on page 10, good governance is in strict legal terms not an essential element of the Agreement. Our negotiating mandate did not provide for this. The Agreement does, however, state that both parties reaffirm their attachment to the principles of good governance and sets this concept in the context of the essential element. But apart from some imprecisions of this kind, the report is, I have already said, very accurate indeed and very well written. And obviously, I fully share its positive conclusions. This brings me back to the challenge ahead – how to implement this agreement as soon and as well as possible. Since it is of a so-called mixed nature, we need to await ratification of the Agreement by all fifteen national parliaments. I hope that the amazing precedent to be set here this week will inspire your national colleagues to put this Agreement quickly on their working agenda. Experiences on other agreements have, however, taught us that it may very well be two or three years before the last EU Member State ratifies the Agreement. Under these circumstances, I welcome the fact that Council has decided to provisionally apply certain parts of the Agreement, notably the trade and development sections, as from 1 January 2000. During the next few weeks and months, I will closely follow the preparatory process towards this date so as to ensure that the all-important EU trade concessions towards South Africa will indeed effectively kick in on this agreed date. As for the other aspects of cooperation, a lot is already legally in place – development cooperation, Lomé, science and technology. But for many other aspects and subjects I am confident that the Agreement can provide immediate direction to our ambitions and efforts, even though in legal terms the Agreement may not yet be fully operational. Pending the formal ratification process and guided by the agreed text of this Agreement, it is my personal commitment to ensure that existing and upcoming areas of co-operation between the EU and South Africa will be quickly and effectively strengthened and deepened. In a week from now I will have been in South Africa three times this year. My first visit was to celebrate the years of solidarity struggle. Speaking in the prisoners’ dining hall on Robben Island was a nice experience. The second time was when I was representing my country at the inauguration of President Mbeki. Now I look forward to taking part next Monday, in Pretoria, in the actual signing and launching of this agreement. I want to thank Parliament and, in particular, the rapporteur of the Committee on Development and Cooperation, Mrs Kinnock, for the swift and smooth way it has prepared for the parliamentary assent to the outcome of our negotiations with the South Africans and for the very active and committed way it has assisted this process over the years. Next week we will sign this agreement in Pretoria. Over the last few days we have heard suggestions by some people from some EU Member States that this joyful event might be affected by the fact that the parallel negotiations with South Africa on an EU/South Africa wines and spirits agreement have run into last-minute difficulties. Without going into the inappropriateness in principle of these kinds of suggestions, I wish to underline that both sides are working very hard to find a quick and mutually acceptable solution to the outstanding problems on the wines and spirits dossier. As a matter of fact, this Thursday negotiators of both sides will meet again in Brussels for a concluding session on the wines and spirits talks. I am confident that they will succeed. To the question put by Mr Souchet and others on what would be the consequences if a wines and spirits agreement was not reached in time, I have the following remarks. This was discussed in July and clarified in an internal declaration made by the Commission. Neither the special financial assistance – EUR 15 million – to the South African wine sector nor the duty-free wine quota of 32 million litres should come into play as long as the wines and spirits agreement is not operational. We have told this to the South Africans and we might wish to make it explicit in the exchange of letters that will be signed on the provisional application of the trade agreement. The trade, development and cooperation agreement that we will sign on 11 October is, in my view, a very good agreement. It is a vibrant symbol of the EU’s political commitment to the new post-apartheid South Africa. For South Africa the bold move towards a trade, development and cooperation agreement with the EU is a symbol of its commitment to economic restructuring and to regaining its full place in the international community. The agreement is one of the most ambitious partnership agreements that the EU has ever concluded with a third country. It confirms a clear determination by the EU to support the process of change and reform in South Africa and reflects both sides’ desire to further expand their political, trade and cooperation contacts to the benefit of South Africa and indeed the southern African region as a whole. The agreement will break new ground for EU/South Africa cooperation in many areas. Seen from the specific angle of development cooperation it is my sincere hope that the agreement will contribute to the eradication of poverty and the promotion of prosperity in South Africa with full respect for democratic principles and fundamental human rights."@en3
lpv:translated text	"Det må være en næsten enestående situation, at en aftale bliver ratificeret af Parlamentet, inden den rent faktisk er blevet underskrevet. I dag synes vi at forberede os på netop dette. Jeg føler mig beæret og privilegeret over, at emnet for denne bemærkelsesværdige begivenhed er aftalen med Sydafrika, som jeg nu er ansvarlig for inden for Kommissionen. Fru Kinnocks betænkning giver en fremragende og i det store og hele akkurat beskrivelse af aftalens potentiale og rækkevidde. På en række punkter synes der dog - og tilgiv mig for at komme med nogle tekniske bemærkninger - at være nogen ønsketænkning. Jeg vil give nogle eksempler. I modsætning til det, betænkningen hævder på side 8, finder den regionale beskyttelsesklausul ikke anvendelse på hele SADC-regionen, men kun på de BLNS-lande, der er med i den sydafrikanske toldunion. Eftersom disse lande i praksis anvender den samme told udadtil som Sydafrika, var der mening i at tilbyde dem samme form for beskyttelse, men denne mekanisme finder ikke anvendelse på hele SADC-området. Man er heller ikke nået til enighed endnu, om EU vil liberalisere importen af sydafrikanske motorprodukter inden for tre år, som betænkningen synes at bebude på side 9. Denne mulighed er blevet gjort betinget af Sydafrikas egen indsats på dette område, som vil blive vurderet i anden halvdel af år 2000. Hvis Sydafrika foreslår betydelige markedsåbninger for EU, vil vi være i stand til helt at fjerne vores told i år 2003. Og hvis ikke, vil EU's liberalisering af bilsektoren tage længere tid. I modsætning til det, betænkningen antyder på side 10, er god regeringsførelse i streng juridisk forstand ikke et væsentligt element i aftalen. Vores forhandlingsmandat lagde ikke op til dette. Aftalen slår imidlertid fast, at begge parter skal bekræfte deres hengivenhed over for principperne om god regeringsførelse, og anbringer dette koncept i sammenhæng med det væsentlige element. Men bortset fra unøjagtigheder af denne art er betænkningen, som jeg allerede har sagt, meget akkurat og meget velskreven. Og jeg er naturligvis fuldt ud enig i dens positive konklusioner. Dette fører mig tilbage til den udfordring, der ligger forude, nemlig hvordan vi implementerer denne aftale snarest og bedst muligt. Eftersom der er tale om en såkaldt blandet aftale, må vi afvente ratificeringen af aftalen af alle 15 nationale parlamenter. Jeg håber, at den forbløffende præcedens, der bliver skabt her i denne uge, vil inspirere Deres nationale kolleger til hurtigt at opføre denne aftale på deres dagsorden. Erfaringer fra andre aftaler har imidlertid lært os, at der meget vel kan gå to til tre år, før den sidste EU-medlemsstat ratificerer aftalen. Under disse omstændigheder bifalder jeg, at Rådet har besluttet at bringe visse dele af aftalen i foreløbig anvendelse, navnlig handels- og udviklingsafsnittene fra 1. januar 2000. I løbet af de næste få uger og måneder vil jeg følge forberedelsesprocessen henimod denne dato på nært hold for at sikre, at de yderst vigtige EU-handelskoncessioner over for Sydafrika rent faktisk bliver iværksat fra denne aftalte dato. Hvad de andre samarbejdsaspekter angår, er en masse allerede juridisk på plads - udviklingssamarbejde, Lomé, videnskab og teknologi. Men for mange andre aspekters og emners vedkommende er jeg sikker på, at aftalen kan give vores ambitioner og bestræbelser en retning, selvom aftalen juridisk set måske nok ikke er fuldt ud operationel. I afventning af den formelle ratificeringsproces og ledet af den indgåede aftaletekst er det mit personlige engagement at sikre, at eksisterende og kommende områder for samarbejde mellem EU og Sydafrika hurtigt og effektivt vil blive gjort stærkere og dybere. Om nøjagtig en uge vil jeg have besøgt Sydafrika tre gange i år. Mit første besøg var for at fejre årene med solidaritetskamp. Det var en dejlig oplevelse at tale i fangernes spisesal på Robben Island. Anden gang var, da jeg repræsenterede mit land ved indsættelsen af præsident Mbeki. Nu glæder jeg mig til næste mandag at deltage i den egentlige underskrivelse og igangsættelse af denne aftale i Pretoria. Jeg vil gerne takke Parlamentet, og navnlig ordføreren for Udvalget om Udvikling og Samarbejde, fru Kinnock, for den hurtige og smidige måde, hvorpå det har forberedt Parlamentets godkendelse af resultatet af vores forhandlinger med sydafrikanerne og for den meget aktive og engagerede måde, hvorpå det har bistået denne proces i årenes løb. I næste uge vil vi underskrive denne aftale i Pretoria. I de sidste par dage har vi hørt antydninger fra en række personer fra nogle EU-medlemsstater om, at denne glædelige begivenhed kunne blive berørt af, at de parallelle forhandlinger med Sydafrika om en aftale mellem EU og Sydafrika om vin og spiritus i sidste øjeblik er løbet ind i problemer. Uden at komme ind på den principielle uhensigtsmæssighed ved sådanne antydninger ønsker jeg at understrege, at begge parter arbejder meget hårdt på at finde frem til en hurtig og gensidig acceptabel løsning på de udestående problemer i vin- og spiritussagen. Rent faktisk vil begge parters forhandlere torsdag i denne uge mødes igen i Bruxelles til et afsluttende møde for vin- og spiritusforhandlingerne. Jeg har tillid til, at de vil få held til at få en aftale i stand. Til spørgsmålet fra hr. Souchet og andre om, hvad konsekvenserne ville blive, hvis en vin- og spiritusaftale ikke bliver indgået i tide, har jeg følgende bemærkninger. Dette blev drøftet i juli og præciseret i en intern erklæring udarbejdet af Kommissionen. Hverken den særlige finansielle bistand på EUR 15 millioner til den sydafrikanske vinsektor eller den toldfrie vinkvote på 32 millioner liter bør ydes, så længe vin- og spiritusaftalen ikke er operationel. Det har vi fortalt sydafrikanerne, og vi kunne ønske at gøre dette klart i den udveksling af skrivelser, som vil blive underskrevet om den foreløbige anvendelse af handelsaftalen. Den handels-, udviklings- og samarbejdsaftale, som bliver underskrevet den 11. oktober, er efter min mening en meget god aftale. Den er et livfuldt symbol på EU's politiske engagement over for det nye Sydafrika efter apartheid. For Sydafrika er det modige skridt frem imod en handels-, udviklings- og samarbejdsaftale med EU et symbol på dets engagement, når det gælder en økonomisk omstrukturering, og når det gælder om at genvinde dets fulde plads i det internationale samfund. Aftalen er en af de mest ambitiøse partnerskabsaftaler, som EU nogensinde har indgået med et tredjeland. Den bekræfter en klar beslutsomhed hos EU til at støtte forandrings- og reformprocessen i Sydafrika og afspejler begge parters ønske om at udvide deres politiske, handels- og samarbejdskontakter yderligere til fordel for Sydafrika, ja og den sydafrikanske region som helhed. Aftalen vil være banebrydende for samarbejdet mellem EU og Sydafrika inden for mange områder. Set fra den særlige synsvinkel, der hedder udviklingssamarbejde, er det mit oprigtige håb, at aftalen vil bidrage til udryddelse af fattigdom og fremme af velstand i Sydafrika med fuld respekt for de demokratiske principper og grundlæggende menneskerettigheder."@da1 "Es kommt wohl nicht allzu oft vor, daß ein Abkommen bereits vor der eigentlichen Unterzeichnung von einem Parlament ratifiziert wird. Wie es scheint, sind wir heute genau auf Wege dahin. Ich freue mich sehr, daß das Abkommen mit Südafrika, für das ich nun in der Kommission zuständig bin, der Gegenstand diesen bemerkenswerten Vorgangs ist. Im Bericht von Frau Kinnock werden das Potential und der Anwendungsbereich des Abkommens ausgezeichnet und weitgehend korrekt beschrieben. Dennoch scheint bei einigen Punkten – bitte verzeihen Sie mir diese formalen Anmerkungen – der Wunsch der Vater des Gedankens zu sein. Ich möchte einige Beispiele nennen: Entgegen den Ausführungen auf Seite 8 des Berichts gilt die regionale Sicherheitsklausel nicht für die gesamte SADC-Region, sondern nur für die BLNS-Länder, die der südafrikanischen Zollunion angehören. Da diese Länder in der Praxis dieselben Außenzölle erheben wie Südafrika, schien es sinnvoll, ihnen den selben Schutz zu gewähren, aber dieser Mechanismus gilt nicht für die gesamte SADC-Region. Außerdem ist noch nicht beschlossen, daß die EU innerhalb von drei Jahren den Import von Kraftfahrzeugteilen aus Südafrika liberalisieren wird, wie dies auf Seite 9 des Berichts verlautbart wird. Diese Möglichkeit ist von den eigenen Zugeständnissen Südafrikas in diesem Bereich abhängig, die im zweiten Halbjahr 2000 geprüft werden sollen. Sollte Südafrika seinen Markt für die EU wesentlich öffnen, werden wir unsere Zölle bis zum Jahr 2003 völlig aufheben. Ist dies nicht der Fall, wird die Liberalisierung des Automobilsektors von seiten der EU noch auf sich warten lassen. Entgegen den Ausführungen auf Seite 10 sind die Beachtung demokratischer Prinzipien, der grundlegenden Menschenrechte und der Rechtsstaatlichkeit rein rechtlich gesehen kein wesentlichen Elemente des Abkommens. Dieser Punkt war nicht Bestandteil unseres Verhandlungsmandats. Im Abkommen wird jedoch unterstrichen, daß beide Parteien ihre Verpflichtung gegenüber den Prinzipien einer verantwortungsvollen Staatsführung bekräftigen, und dieses Konzept wird dann in den Kontext eines wesentlichen Elements gesetzt. Abgesehen von einigen derartigen Ungenauigkeiten ist der Bericht, wie ich bereit sagte, überaus korrekt und sehr gut geschrieben. Ich kann mich den positiven Schlußfolgerungen des Berichts nur anschließen. Damit möchte ich wieder auf die vor uns liegende Herausforderung zurückkommen, wie wir dieses Abkommen so schnell und so gut wie möglich umsetzen können. Da dieses Abkommen ein sogenanntes gemischtes Abkommen ist, müssen wir die Ratifizierung durch alle 15 nationalen Parlamente abwarten. Ich hoffe, das erstaunliche Vorgehen des Europäischen Parlaments, welches das Abkommen noch in dieser Woche billigen dürfte, wird Ihre Kollegen in den Parlamenten der Mitgliedstaaten ebenfalls zu raschem Handeln inspirieren. Aus den Erfahrungen mit anderen Abkommen wissen wir jedoch, daß durchaus zwei bis drei Jahre vergehen können, bevor der letzte EU-Mitgliedstaat das Abkommen ratifiziert hat. Daher begrüße ich die Entscheidung des Rates, bestimmte Teile des Abkommens, insbesondere in den Bereichen Handel und Entwicklung, ab 1. Januar 2000 vorläufig durchzuführen. In den nächsten Wochen und Monaten werde ich die Vorbereitungen für diesen Termin genau verfolgen, um sicherzustellen, daß die außerordentlich wichtigen Handelszugeständnisse der EU gegenüber Südafrika tatsächlich zum vereinbarten Zeitpunkt umgesetzt werden. Was die anderen Aspekte der Zusammenarbeit betrifft, ist vieles bereits rechtlich verankert, zum Beispiel die Entwicklungszusammenarbeit, Lomé, Wissenschaft und Technologie. Ich bin davon überzeugt, daß das Abkommen von Anfang an in vielen anderen Bereichen richtungweisend für unsere Ziele und Bemühungen sein wird, auch wenn es rechtlich gesehen noch nicht voll wirksam ist. Während des offiziellen Ratifizierungsprozesses und auf der Basis des gebilligten Abkommenstextes werde ich persönlich dafür sorgen, daß bestehende und neue Bereiche der Zusammenarbeit zwischen der EU und Südafrika schnell und wirksam gestärkt und vertieft werden. Heute in einer Woche werde ich zum dritten Mal in diesem Jahr in Südafrika weilen. Anlaß meiner ersten Reise war eine Feier zur Würdigung der jahrelangen Solidaritätsbemühungen. Im Speisesaal der Häftlinge auf Robben Island sprechen zu können, war schon ein angenehmes Gefühl. Der zweite Besuch in Südafrika galt der Amtseinführung von Präsident Mbeki, zu der ich als Vertreter meines Landes angereist war. Ich freue mich, nächsten Montag in Pretoria an der eigentlichen Unterzeichnung und Einführung des Abkommens teilzunehmen. Ich möchte dem Parlament, und insbesondere der Berichterstatterin des Ausschusses für Entwicklung und Zusammenarbeit, Frau Kinnock, danken, daß unseren Verhandlungsergebnissen mit Südafrika so rasch und reibungslos zugestimmt werden konnte und der Prozeß in all den Jahren überaus aktiv und engagiert unterstützt wurde. Nächste Woche werden wir also dieses Abkommen in Pretoria unterzeichnen. In den letzten Tagen wurde von seiten einiger EU-Mitgliedstaaten darauf hingewiesen, daß dieses positive Ereignis durch die in letzter Minute aufgetretenen Schwierigkeiten bei den laufenden Verhandlungen mit Südafrika über das Abkommen über Weine und Spirituosen zwischen der EU und Südafrika überschattet werden könnte. Ohne näher darauf eingehen zu wollen, daß derartige Aussagen generell unangebracht sind, möchte ich betonen, daß beide Seiten intensiv an einer raschen und für beide Verhandlungspartner akzeptablen Lösung der Probleme bei den Weinen und Spirituosen arbeiten. So werden die Verhandlungsführer beider Seiten am Donnerstag dieser Woche in Brüssel nochmals zu einer abschließenden Sitzung zum Thema Weine und Spirituosen zusammentreffen. Ich rechne fest mit einem erfolgreichen Verlauf dieser Sitzung. Auf die Frage von Herrn Souchet und anderen, was geschehe, falls ein Abkommen über Weine und Spirituosen nicht rechtzeitig geschlossen werden könne, möchte ich folgendes sagen: Man hat bereits im Juli über diese Frage gesprochen und in einer internen Erklärung der Kommission mögliche Schritte festgehalten. Solange das Abkommen über Weine und Spirituosen nicht in Kraft getreten ist, werden weder die Sonderfinanzhilfe in Höhe von 15 Millionen Euro für den südafrikanischen Weinsektor noch die Zollfreiquote für 32 Millionen Liter gewährt werden. Wir haben dies unseren südafrikanischen Verhandlungspartnern mitgeteilt und werden in den Schreiben, die zur vorläufigen Anwendung des Handelsabkommens ausgetauscht werden, wahrscheinlich noch einmal explizit tun. Das Abkommen über Handel, Entwicklung und Zusammenarbeit, das wir am 11. Oktober unterzeichnen werden, ist aus meiner Sicht ein sehr gutes Abkommen. Es belegt in eindrucksvoller Weise das politische Engagement der EU im neuen Südafrika nach dem Ende der Apartheid. Für Südafrika ist der mutige Schritt zu einem Abkommen über Handel, Entwicklung und Zusammenarbeit mit der EU ein Zeichen seiner Entschlossenheit, Wirtschaftsreformen durchzuführen und seinen Platz in der internationalen Gemeinschaft wieder voll einzunehmen. Dieses Abkommen ist eines der ehrgeizigsten Partnerschaftsabkommen, das die EU jemals mit einem Drittland geschlossen hat. Durch das Abkommen wird die Entschlossenheit der EU unterstrichen, den Prozeß des Wandels und der Reformen in Südafrika zu unterstützen, und es drückt den Wunsch beider Seiten aus, ihre Kontakte auf politischer Ebene, im Handel und in der Zusammenarbeit zum Wohle Südafrikas und der gesamten südafrikanischen Region weiter auszubauen. Durch dieses Abkommen werden zahlreiche neue Gebiete für die Zusammenarbeit zwischen der EU und Südafrika erschlossen. Vom Standpunkt der Entwicklungszusammenarbeit aus hoffe ich sehr, daß dieses Abkommen zur Beseitigung der Armut und zur Förderung des Wohlstands in Südafrika beitragen wird und daß dabei die demokratischen Prinzipien und die grundlegenden Menschenrechte respektiert werden."@de7 "Μάλλov δεv έχει ξαvασυμβεί vα επικυρώvεται μια συμφωvία από τo Κoιvoβoύλιo πριv oυσιαστικά από τηv υπoγραφή της. Σήμερα φαίvεται vα ετoιμαζόμαστε γι’ αυτό ακριβώς. Θεωρώ πρoσωπική τιμή και πρovόμιo τo αvτικείμεvo τoυ αξιoσημείωτoυ αυτoύ γεγovότoς vα είvαι η συμφωvία με τη Νότιo Αφρική, για τηv oπoία είμαι τώρα υπεύθυvoς στo πλαίσιo της Επιτρoπής. Η έκθεση της κυρίας Kinnock περιγράφει εξαιρετικά και με αρκετά μεγάλη ακρίβεια τις δυvατότητες και τo αvτικείμεvo της συμφωvίας. Ωστόσo, σε oρισμέvα σημεία – και παρακαλώ vα με συγχωρήσετε πoυ πρoβαίvω σε μερικές παρατηρήσεις τεχvικoύ χαρακτήρα – τα πράγματα παρoυσιάζovται όπως θα θέλαμε vα είvαι. Θα δώσω στη συvέχεια μερικά παραδείγματα. Αvτίθετα με τoυς ισχυρισμoύς της έκθεσης στη σελίδα 8, η περιφερειακή διασφάλιση δεv ισχύει για oλόκληρη τηv περιoχή της SADC (Κoιvότητα για τηv Αvάπτυξη της Μεσημβριvής Αφρικής) παρά μόvo για τις χώρες BLNS πoυ αvήκoυv στηv Τελωvειακή Έvωση της Νoτίoυ Αφρικής. Εφόσov στις χώρες αυτές θα εφαρμόζεται στηv πράξη τo ίδιo εξωτερικό δασμoλόγιo με της Νoτίoυ Αμερικής, ήταv λoγικό vα τoυς παράσχoυμε και τηv ίδια διασφάλιση. Αυτός όμως o μηχαvισμός δεv ισχύει για oλόκληρη τηv περιoχή της SADC. Δεv έχει επίσης συμφωvηθεί ακόμα η ελευθέρωση εκ μέρoυς της ΕΕ τωv εισαγωγώv voτιoαφρικαvικώv πρoϊόvτωv αυτoκιvήτoυ εvτός τριώv ετώv, όπως φαίvεται vα αvακoιvώvεται στη σελίδα 9 της έκθεσης. Τo εvδεχόμεvo αυτό θα εξαρτηθεί από τις πρoσπάθειες της ίδιας της Νoτίoυ Αφρικής στηv περιoχή αυτή, oι oπoίες θα επαvεξετασθoύv κατά τo δεύτερo εξάμηvo τoυ 2000. Εάv η voτιoαφρικαvική πλευρά πρoτείvει σημαvτικά αvoίγματα αγoράς πρoς τηv ΕΕ, θα μπoρέσoυμε vα καταργήσoυμε εvτελώς τoυς δασμoύς μας μέχρι τo 2003. Σε αvτίθετη περίπτωση, η ελευθέρωση εκ μέρους της ΕΕ τoυ τoμέα τoυ αυτoκιvήτoυ θα είvαι βραδύτερη. Σε αvτίθεση με ό,τι υπoδηλώvεται στη σελίδα 10 της έκθεσης, η χρηστή διακυβέρvηση δεv απoτελεί υπό αυστηρή voμική έvvoια βασικό στoιχείo της συμφωvίας. Η διαπραγματευτική εvτoλή μας δεv πρoέβλεπε κάτι τέτoιo. Εvτoύτoις, στη συμφωvία αvαφέρεται πράγματι πως αμφότερα τα μέρη επιβεβαιώvoυv τηv πρoσήλωσή τoυς στις αρχές της χρηστής διακυβέρvησης και απoδίδεται στηv έvvoια αυτή χαρακτήρας βασικoύ στoιχείoυ. Αv εξαιρέσoυμε όμως μερικές τέτoιoυ είδoυς αvακρίβειες, η έκθεση, όπως πρoαvέφερα, είvαι όvτως πoλύ ακριβής και πoλύ καλά συvταγμέvη, και πρoφαvώς συμμερίζoμαι πλήρως τα θετικά της συμπεράσματα. Στo σημείo αυτό επαvέρχoμαι στηv πρόκληση πoυ έχoυμε μπρoστά μας, πώς vα εφαρμόσoυμε δηλαδή τη συμφωvία αυτή τo συvτoμότερo δυvατόv και με τov καλύτερo δυvατό τρόπo. Δεδoμέvoυ πως είvαι μικτoύ, όπως ovoμάζεται, χαρακτήρα, χρειάζεται vα περιμέvoυμε τηv επικύρωση της συμφωvίας και από τα δεκαπέvτε εθvικά κoιvoβoύλια. Ελπίζω τo καταπληκτικό πρoηγoύμεvo πoυ θα δημιoυργηθεί εδώ αυτή τηv εβδoμάδα vα παρακιvήσει τoυς συvαδέλφoυς σας στα κράτη μέλη vα περιλάβoυv σύvτoμα τη συμφωvία αυτή στo πρόγραμμα τωv εργασιώv τoυς. Ωστόσo, εμπειρίες από άλλες συμφωvίες μάς έχoυv διδάξει πως ίσως vα χρειαστoύv δύo ή και τρία χρόvια μέχρι vα επικυρωθεί η συμφωvία και από τo τελευταία κράτoς μέλoς της ΕΕ. Υπό τις συvθήκες αυτές χαιρετίζω τηv απόφαση τoυ Συμβoυλίoυ vα εφαρμόσει πρoσωριvά oρισμέvα μέρη της συμφωvίας, κυρίως τα κεφάλαια πoυ αφoρoύv τo εμπόριo και τηv αvάπτυξη, από τηv 1η Iαvoυαρίoυ 2000. Κατά τις επόμεvες εβδoμάδες και μήvες θα παρακoλoυθώ στεvά τηv πρoπαρασκευαστική διαδικασία πρoς τηv ημερoμηvία αυτή, oύτως ώστε vα εξασφαλίσω πως oι εξαιρετικά σημαvτικές εμπoρικές παραχωρήσεις της ΕΕ πρoς τη Νότιo Αφρική θα αρχίσoυv όvτως vα εφαρμόζovται απoτελεσματικά τη συμπεφωvημέvη αυτή ημερoμηvία. Όσov αφoρά τις υπόλoιπες πτυχές της συvεργασίας, πoλλές έχoυv ήδη απoκτήσει voμική ισχύ – αvαπτυξιακή συvεργασία, Λoμέ, επιστήμη και τεχvoλoγία. Για πoλλές όμως άλλες πτυχές και θέματα έχω τηv πεπoίθηση πως η συμφωvία μπoρεί vα πρoσαvατoλίσει άμεσα τις φιλoδoξίες και τις πρoσπάθειές μας, έστω κι αv από voμική άπoψη μπoρεί vα μηv ισχύει ακόμα πλήρως. Εv αvαμovή της επίσημης διαδικασίας επικύρωσης και με γvώμovα τo συμπεφωvημέvo κείμεvo της παρoύσας συμφωvίας δεσμεύoμαι πρoσωπικά vα εξασφαλίσω τηv ταχεία και απoτελεσματική εvίσχυση και εμβάθυvση στoυς υφιστάμεvoυς και μελλovτικoύς τoμείς συvεργασίας μεταξύ της ΕΕ και της Νoτίoυ Αμερικής. Σε μια εβδoμάδα από σήμερα θα πραγματoπoιήσω τηv τρίτη μoυ φετιvή επίσκεψη στη Νότιo Αφρική. Η πρώτη μoυ επίσκεψη έγιvε για τov εoρτασμό τωv πoλυετώv αγώvωv αλληλεγγύης. Είχα τηv ευχάριστη εμπειρία vα μιλήσω στo εστιατόριo τωv φυλακισμέvωv στo Robben Island. Τη δεύτερη φoρά επισκέφθηκα τη χώρα ως εκπρόσωπoς της πατρίδας μoυ στηv τελετή αvάληψης καθηκόvτωv από τov Πρόεδρo Mbeki. Σήμερα αvυπoμovώ vα συμμετάσχω στηv υπoγραφή και στηv απαρχή της παρoύσας συμφωvίας, πoυ θα λάβει χώρα τηv επόμεvη Δευτέρα στηv Πραιτόρια. Θέλω vα ευχαριστήσω τo Κoιvoβoύλιo, και ιδιαίτερα τηv κυρία Kinnock, εισηγήτρια της Επιτρoπής Αvάπτυξης και Συvεργασίας, για τηv ταχεία και oμαλή πρoετoιμασία της κoιvoβoυλευτικής απoδoχής της έκβασης τωv διαπραγματεύσεώv μας με τoυς Νoτιoαφρικαvoύς και για τηv πoλύ δραστήρια και αφoσιωμέvη συvδρoμή τoυ σε αυτή τη μακρά διαδικασία. Τηv επόμεvη εβδoμάδα θα υπoγράψoυμε τη συμφωvία αυτή στηv Πραιτόρια. Τις τελευταίες ημέρες ακoύμε κάπoιoυς από oρισμέvα κράτη μέλη της ΕΕ vα ισχυρίζovται πως τo χαρμόσυvo αυτό γεγovός εvδεχoμέvως vα επηρεαστεί από τις δυσκoλίες της τελευταίας στιγμής πoυ έχoυv αvακύψει στις παράλληλες διαπραγματεύσεις με τη Νότιo Αφρική σχετικά με τη συμφωvία ΕΕ/Νoτίoυ Αφρικής περί oίvoυ και oιvoπvευματωδώv πoτώv. Αφήvovτας κατά μέρoς τo κατ’ αρχήv άτoπo τωv ισχυρισμώv αυτoύ τoυ είδoυς, θέλω vα υπoγραμμίσω πως και oι δύo πλευρές εργάζovται πoλύ σκληρά για vα εξεύρoυv σύvτoμα μια αμoιβαίως απoδεκτή λύση στα πρoβλήματα πoυ εκκρεμoύv σχετικά με τηv υπόθεση τoυ oίvoυ και τωv oιvoπvευματωδώv πoτώv. Τηv Πέμπτη μάλιστα διαπραγματευτές αμφότερωv τωv μερώv θα ξαvασυvαvτηθoύv στις Βρυξέλλες σε μια συvεδρίαση για τηv oλoκλήρωση τωv συvoμιλιώv σχετικά με τo επίμαχo ζήτημα, η oπoία είμαι πεπεισμέvoς πως θα είvαι επιτυχής. Ως πρoς τηv ερώτηση πoυ έθεσε o κύριoς Souchet και άλλoι σχετικά με τις συvέπειες πoυ θα υπάρξoυv εάv δεv επιτευχθεί εγκαίρως συμφωvία στo θέμα τoυ oίvoυ και τωv oιvoπvευματωδώv πoτώv, θέλω vα διατυπώσω τις ακόλoυθες παρατηρήσεις. Τo θέμα αυτό συζητήθηκε τov Ioύλιo και διευκριvίστηκε σε μια εσωτερική δήλωση στηv oπoία πρoέβη η Επιτρoπή. Έως ότoυ τεθεί σε ισχύ η συμφωvία περί oίvoυ και oιvoπvευματωδώv πoτώv δεv θα εφαρμoστεί oύτε η ειδική χρηματoδoτική βoήθεια – ύψoυς 15 εκατoμμυρίωv ευρώ – πρoς τov oιvικό τoμέα της Νoτίoυ Αφρικής oύτε oι ατελείς πoσoστώσεις oίvoυ 32 εκατoμμυρίωv λίτρωv. Τo είπαμε αυτό στoυς Νoτιoαφρικαvoύς και ίσως θελήσoυμε vα τo δηλώσoυμε απερίφραστα στηv αvταλλαγή επιστoλώv πoυ θα υπoγραφoύv σχετικά με τηv πρoσωριvή εφαρμoγή της συμφωvίας εμπορίου. Η συμφωvία εμπoρίoυ, αvάπτυξης και συvεργασίας πoυ θα υπoγράψoυμε στις 11 Οκτωβρίoυ είvαι κατά τη γvώμη μoυ μια πoλύ καλή συμφωvία. Απoτελεί έvα δυvαμικό σύμβoλo της πoλιτικής δέσμευσης της ΕΕ στη vέα μετααπαρτχάιvτ Νότιo Αφρική. Για τη Νότιo Αφρική η τoλμηρή κίvηση πρoς μια συμφωvία εμπoρίoυ, αvάπτυξης και συvεργασίας με τηv ΕΕ συμβoλίζει τη δέσμευσή της vα πρoβεί σε oικovoμική αvαδιάρθρωση και vα απoκτήσει εκ vέoυ τη θέση πoυ της αvήκει στη διεθvή κoιvότητα. Η συμφωvία είvαι μία από τις πιo φιλόδoξες συμφωvίες εταιρικής σχέσης πoυ έχει συvάψει πoτέ η ΕΕ με τρίτη χώρα. Επιβεβαιώvει μια ξεκάθαρη απoφασιστικότητα εκ μέρoυς της ΕΕ vα υπoστηρίξει τη διαδικασία αλλαγής και μεταρρύθμισης στη Νότιo Αφρική και εκφράζει τηv επιθυμία αμφότερωv τωv πλευρώv vα επεκτείvoυv περαιτέρω τις επαφές τoυς στov πoλιτικό και εμπoρικό τoμέα, καθώς και στov τoμέα της συvεργασίας, πρoς όφελoς της Νoτίoυ Αφρικής και βεβαίως oλόκληρoυ τoυ voτίoυ τμήματoς της Αφρικής. Η συμφωvία θα αvoίξει vέoυς oρίζovτες για τη συvεργασία ΕΕ/Νoτίoυ Αφρικής σε πoλλoύς τoμείς. Από τη συγκεκριμέvη oπτική γωvία της αvαπτυξιακής συvεργασίας ελπίζω ειλικριvά η εv λόγω συμφωvία vα συμβάλει στηv εκρίζωση της φτώχιας και στηv πρoαγωγή της ευημερίας στη Νότιo Αφρική με πλήρη σεβασμό τωv δημoκρατικώv αρχώv και τωv θεμελιωδώv αvθρωπίvωv δικαιωμάτωv."@el8 ". – (EN) Debe de ser una situación totalmente excepcional la de que un acuerdo sea ratificado por el Parlamento antes de que sea firmado en realidad. Hoy parece que nos disponemos a hacer eso exactamente. Considero un honor y un privilegio que el asunto a que se refiere ese notable acontecimiento sea el acuerdo con Sudáfrica, que ahora es competencia mía en la Comisión. El informe de la Sra. Kinnock presenta una descripción excelente y en gran medida exacta de las posibilidades y el ámbito del acuerdo. Sin embargo, en algunos aspectos -y pido perdón por formular algunas observaciones técnicas- parecen inspirados más en los deseos que en la realidad. Voy a ofrecer algunos ejemplos. Al contrario de lo que se afirma en la página 8 del acuerdo, la salvaguardia regional no se aplica a toda la región de la SADC, sino sólo a los países BLNS, que pertenecen a la Unión Aduanera Sudafricana. Como esos países aplicarán en la práctica el mismo arancel exterior que Sudáfrica, tiene sentido ofrecerles también el mimo tipo de protección de salvaguardia, pero ese mecanismo no es aplicable a toda la zona SADC. Tampoco se ha acordado aún que la UE liberalice las importaciones de productos automovilísticos sudafricanos en el plazo de tres años, como parece anunciar el informe en la página 9. Esa opción depende de las medidas que adopte Sudáfrica en ese sector, que se examinarán en la segunda mitad del año 2000. Si la parte sudafricana propone aperturas válidas de sus mercados a la UE, podremos eliminar totalmente nuestros aranceles en el año 2003. Si no, la liberalización de la UE en el sector de los automóviles se retrasará. En contraste con lo que indica el informe en la página 10, la buena administración no es en sus términos jurídicos estrictos un elemento esencial del Acuerdo. Nuestro mandato negociador no lo establecía. Sin embargo, en el Acuerdo se declara que ambas partes reafirman su adhesión a los principios de buena administración y se sitúa ese concepto en el marco del elemento esencial. Pero, aparte de imprecisiones de este tipo, el informe es -ya lo he dicho- muy exacto en verdad y está muy bien escrito. Y, evidentemente, comparto totalmente sus positivas conclusiones. Con esto vuelvo al imperativo que afrontamos: el de cómo aplicar este acuerdo lo antes y lo mejor posible. Como es de carácter mixto, debemos esperar a la ratificación del Acuerdo por los quince parlamentos nacionales. Espero que el asombroso precedente que se sentará aquí esta semana inspire a los colegas nacionales de Sus Señorías para que incluyan rápidamente este Acuerdo en sus programas de trabajo. Sin embargo, las experiencias habidas con otros acuerdos nos han enseñado que pueden pasar perfectamente dos o tres años antes de que los últimos Estados miembros de la UE ratifiquen el Acuerdo. En esas circunstancias, acojo con beneplácito que el Consejo haya decidido aplicar provisionalmente ciertas partes del Acuerdo, en particular las secciones relativas a comercio y desarrollo, a partir del 11 de enero de 2000. Durante las próximas semanas y meses, seguiré estrechamente el proceso preparatorio con vistas a esa fecha a fin de velar por que todas las concesiones comerciales importantes de la UE a Sudáfrica inicien su andadura en esa fecha acordada. En cuanto a los demás aspectos de la cooperación, ya hay muchos aspectos en vigor: cooperación para el desarrollo, Lomé, ciencia y tecnología. Pero respecto de muchos otros aspectos y asuntos confío en que el Acuerdo infunda una orientación inmediata a nuestras ambiciones y esfuerzos, aun cuando desde el punto de vista jurídico no se aplique aún plenamente. En espera del proceso de ratificación reglamentaria y con la orientación que brinda el texto acordado de este Acuerdo, me comprometo personalmente a velar por que se fortalezcan y profundicen rápida y eficazmente los sectores actuales y futuros de cooperación entre la UE y Sudáfrica. Dentro de una semana habré estado tres veces en Sudáfrica en este año. Mi primera visita fue para celebrar los años de solidaridad en la lucha. Hablar en el refectorio de los presos en Robben Island fue una grata experiencia. La segunda vez fue cuando representé a mi país en la toma de posesión del Presidente Mbeki. Ahora estoy deseoso de participar el próximo lunes, en Pretoria, en la firma efectiva y en el lanzamiento de este acuerdo. Quiero agradecer al Parlamento y, en particular, a la ponente de la Comisión de Desarrollo y Cooperación, Sra. Kinnock, la forma, rápida e impecable, como ha hecho la labor preparatoria para la aprobación del dictamen conforme del Parlamento sobre el resultado de nuestras negociaciones con los sudafricanos y por la forma, activísima y comprometidísima, como ha contribuido a ese proceso a lo largo de los años. La próxima semana firmaremos este acuerdo en Pretoria. A lo largo de los últimos días hemos oído a personas de algunos de los Estados miembros de la UE indicar que las negociaciones paralelas con Sudáfrica sobre un acuerdo UE/Sudáfrica relativo a los vinos y licores han tropezado con dificultades en el último minuto. Sin entrar en la inadecuación en principio de ese tipo de indicaciones, deseo subrayar que las dos partes están trabajando muy denodadamente con vistas a encontrar una solución rápida y mutuamente aceptable para los problemas pendientes en materia de vinos y licores. De hecho, este jueves los negociadores de ambas partes volverán a reunirse en Bruselas para celebrar una sesión final de conversaciones sobre los vinos y los licores. Confío en que tengan éxito. A la pregunta formulada por el Sr. Souchet y otros sobre cuáles serían las consecuencias, si no se llegara a lograr un acuerdo a tiempo, he de formular las siguientes observaciones. Eso se examinó en julio y se aclaró en una declaración interna hecha por la Comisión. Mientras no se aplique el acuerdo sobre vinos y licores, no entrarán en vigor ni la asistencia financiera especial -15 millones de euros- al sector vinícola sudafricano ni el contingente de vino libre de derechos de 32 millones de litros. Así se lo hemos dicho a los sudafricanos y podríamos exponerlo explícitamente en el intercambio de cartas que se firmarán sobre la aplicación provisional del acuerdo de comercio. El Acuerdo de Comercio, Desarrollo y Cooperación que se firmará el 11 de octubre es, a mi juicio, un acuerdo muy bueno. Es un símbolo palpitante del compromiso político de la UE con la nueva Sudáfrica postapartheid. Para Sudáfrica el audaz paso con vistas a un acuerdo de comercio, desarrollo y cooperación con la UE es un símbolo de su compromiso con la estructuración económica y para recuperar plenamente el lugar que le corresponde en la comunidad internacional. Se trata de uno de los acuerdos de cooperación más ambiciosos que la UE ha subscrito jamás con un tercer país. Confirma una clara determinación por parte de la UE de apoyar el proceso de cambio y reforma en Sudáfrica y refleja el deseo por parte de ambas partes de ampliar sus contactos políticos, comerciales y de cooperación en beneficio de Sudáfrica y, de hecho, de toda la región del África meridional en conjunto. El acuerdo será una innovación para la cooperación UE/Sudáfrica en muchos sectores. Espero sinceramente que este acuerdo, visto desde el ángulo concreto de la cooperación para el desarrollo, contribuya a la erradicación de la pobreza y el fomento de la prosperidad en Sudáfrica con respeto pleno de los principios democráticos y los derechos humanos fundamentales."@es12 "Taitaa olla miltei ainutlaatuinen tapaus, kun parlamentti hyväksyy sopimuksen ennen kuin sitä on varsinaisesti allekirjoitettu. Tänään me näytämme valmistautuvan juuri siihen. Minulle on suuri kunnia ja etuoikeus, että tämän merkittävän tapahtuman aiheena on Etelä-Afrikan kanssa tehty sopimus, josta minä olen nyt vastuussa komissiossa. Kinnockin mietintö antaa erinomaisen ja pääosin tarkan kuvauksen sopimuksen mahdollisuuksista ja päämääristä. Kuitenkin jossakin kohdin ja suokaa anteeksi, että teen joitakin teknisiä huomautuksia toive näyttää olevan ajatuksen alkuunpanija. Esitän muutaman esimerkin. Päinvastoin kuin mietinnössä väitetään sivulla 8, alueellinen suoja ei koske koko SADC-maiden aluetta, vaan ainoastaan BLNS-maita, jotka kuuluvat Etelä-Afrikan tulliunioniin. Koska nämä maat käytännössä käyttävät samoja ulkoisia tulleja kuin Etelä-Afrikkakin, oli järkeenkäypää tarjota niille samanlaisia suojalausekkeita, mutta tämä järjestelmä ei päde koko SADC-maiden alueeseen. Ei ole myöskään vielä päästy sopimukseen siitä, vapauttaako EU Etelä-Afrikan autojen varaosien tuonnin kolmen vuoden sisällä, kuten mietinnön sivulla 9 näytetään ilmoittavan. Tämä vaihtoehto riippuu Etelä-Afrikan omista ponnistuksista tällä alalla, ja sitä tarkastellaan uudelleen vuoden 2000 jälkimmäisellä puoliskolla. Jos Etelä-Afrikan osapuoli tarjoaa merkittäviä markkinamahdollisuuksia EU:lle, me kykenemme poistamaan täydellisesti omat tullimme vuoteen 2003 mennessä. Jos ei, EU:n autosektorin vapauttaminen vie kauemmin. Vastakohtana sille, mitä mietinnön sivulla 10 ehdotetaan, hyvä hallinto ei tiukassa juridisessa mielessä ole sopimuksen olennainen osa. Neuvottelumandaattimme ei edellyttänyt tällaista. Sopimus ilmaisee kuitenkin, että molemmat osapuolet vakuuttavat, että ovat hyvän hallinnon periaatteiden kannalla ja asettavat tämän konseptin olennaiseksi osaksi sopimusta. Mutta lukuun ottamatta tämän kaltaisia epätarkkuuksia, mietintö on, kuten olen jo sanonut, erittäin tarkka ja erittäin hyvin kirjoitettu. Ja minä tietenkin yhdyn täysin siinä esitettyihin positiivisiin johtopäätöksiin. Tästä tulee mieleeni edessä oleva haaste , miten toteuttaa tämä sopimus mahdollisimman pian ja mahdollisimman hyvin. Koska se on niin sanotusti sekaluonteinen, meidän on odotettava sopimuksen hyväksymistä jokaiselta 15:ltä kansalliselta parlamentilta. Toivon, että tämä loistava ennakkopäätös, jonka pitäisi muodostua täällä tällä viikolla, innostaa kansallisia kollegojanne ottamaan tämä sopimus esityslistalle. Kokemukset muista sopimuksista ovat kuitenkin opettaneet meitä, että saattaa hyvinkin mennä kaksi tai kolme vuotta, ennen kuin EU:n viimeinen jäsenvaltio ratifioi sopimuksen. Näissä olosuhteissa olemme tyytyväisiä siihen, että neuvosto on päättänyt tilapäisesti soveltaa sopimuksen joitakin osia, eritoten kauppaa ja kehitystä koskevia kappaleita, 1. tammikuuta 2000 lähtien. Aion muutamien seuraavien viikkojen ja kuukausien aikana seurata hyvin tarkoin valmisteluprosessia kohti tuota päivämäärää varmistaakseni, että elintärkeät EU:n kaupalliset myönnytykset Etelä-Afrikalle todellakin vaikuttavat tehokkaasti tuona sovittuna päivänä. Mitä tulee yhteistyön muihin näkökohtiin, moni asia on jo juridisesta näkökulmasta kohdallaan kehitysyhteistyö, Lomé, tiede ja teknologia. Mutta mitä tulee moneen muuhun näkökohtaan ja teemaan, olen varma siitä, että sopimus voi välittömästi tarjota suunnan pyrkimyksillemme ja ponnisteluillemme, vaikka sopimus ei olisikaan juridisessa mielessä vielä täysin käyttövalmis. Odottaessani muodollista ratifiointiprosessia ja tämän sopimuksen sisältämän hyväksytyn tekstin osan ohjaamana henkilökohtainen sitoumukseni on varmistaa, että yhteistyön olemassa olevia ja tulevia alueita EU:n ja Etelä-Afrikan välillä vahvistetaan ja syvennetään nopeasti ja tehokkaasti. Viikon kuluttua olen käynyt Etelä-Afrikassa kolme kertaa tänä vuonna. Ensimmäisen vierailuni tarkoituksena oli juhlia vuosien solidaarisuuden puolesta taistelemista. Puheen pitäminen vankien ruokasalissa Robben Islandilla oli miellyttävä kokemus. Toisella vierailukerralla edustin kotimaatani presidentti Mbekin virkaanastujaisissa. Nyt odotan innolla lähtöäni Pretoriaan ensi maanantaina tämän sopimuksen varsinaiseen allekirjoittamis- ja käynnistämistilaisuuteen. Haluan kiittää parlamenttia, ja erityisesti kehitysyhteistyövaliokunnan esittelijää, Kinnockia, siitä ripeästä ja kitkattomasta tavasta, jolla se on valmistautunut siihen, että parlamentti hyväksyy Etelä-Afrikan kanssa käymiemme neuvottelujen tuloksen, ja siitä erittäin aktiivisesta ja sitoutuneesta tavasta, jolla se on avustanut tätä prosessia vuosien kuluessa. Ensi viikolla me allekirjoitamme tämän sopimuksen Pretoriassa. Viime päivien aikana olemme kuulleet eräiden EU:n jäsenvaltioiden joidenkin henkilöiden vihjeitä siitä, että tämä iloinen tapahtuma saattaa mennä pilalle, koska rinnakkaiset neuvottelut Etelä-Afrikan kanssa EU:n ja Etelä-Afrikan välisen viini- ja väkijuomasopimuksen osalta ovat ajautuneet viime hetkellä vaikeuksiin. Menemättä periaatteessa epäasiallisuuksiin tuollaisista vihjeistä, haluaisin korostaa sitä, että molemmat osapuolet tekevät lujasti töitä löytääkseen nopean ja molempien osapuolten kannalta hyväksyttävän ratkaisun merkittäviin ongelmiin, joita viinejä ja väkijuomia käsittelevät asiakirjat sisältävät. Itse asiassa, torstaina molempien osapuolten neuvottelijat tapaavat jälleen Brysselissä päästäkseen sopimukseen viini- ja väkijuomakysymyksessä. Olen varma, että he onnistuvat siinä. Souchet'n ja muiden esittämään kysymykseen, mitkä ovat seuraukset, jos viini- ja väkijuomasopimusta ei saada ajoissa, minulla on vastaukseksi seuraavat huomautukset. Tästä keskusteltiin heinäkuussa, ja se selvitettiin komission tekemässä sisäisessä ilmoituksessa. Ei erityisen taloudellisen tuen 15 miljoonaa euroa Etelä-Afrikan viinisektorille eikä 32 hehtolitran verottoman viinikiintiön pidä astua voimaan niin kauan kuin viini- ja alkoholisopimus ei ole voimassa. Olemme kertoneet tämän eteläafrikkalaisille ja saattaa olla, että haluamme täsmentää sitä kirjelmissä, jotka allekirjoitetaan kauppasopimuksen väliaikaisen soveltamisen yhteydessä. Kauppaa, kehitystä ja yhteistyötä koskeva sopimus, joka allekirjoitetaan 11. lokakuuta on mielestäni erittäin hyvä sopimus. Se on energinen symboli EU:n poliittisesta sitoutumisesta uuteen apartheidin jälkeiseen Etelä-Afrikkaan. Etelä-Afrikalle uskalias siirto kohti kauppaa, kehitystä ja yhteistyötä koskevaa sopimusta EU:n kanssa on symboli sen sitoutumisesta taloudelliseen rakennemuutokseen ja sen täyden aseman takaisin saamiseen kansainvälisessä yhteisössä. Sopimus on yksi kunnianhimoisimmista kumppanuussopimuksista, jonka EU on koskaan tehnyt kolmannen maan kanssa. Se vahvistaa EU:n selkeää päättäväisyyttä tukea muutos- ja uudistusprosessia Etelä-Afrikassa ja heijastaa molempien osapuolten halua laajentaa entisestään niiden poliittisia, kaupallisia ja yhteistyökontakteja, joista hyötyy Etelä-Afrikka, ja todellakin koko eteläisen Afrikan alue kokonaisuutena. Sopimus aukoo uusia uria EU:n ja Etelä-Afrikan väliseen yhteistyöhön monilla aloilla. Kun sopimusta tarkastelee erityisestä kehitystyötä koskevasta näkökulmasta, toivon vilpittömästi, että se myötävaikuttaa köyhyyden lopulliseen hävittämiseen ja hyvinvoinnin edistämiseen Etelä-Afrikassa kunnioittaen täydellisesti demokratian periaatteita ja perusihmisoikeuksia."@fi5 "La ratification d'un accord par le Parlement avant même sa signature doit constituer un événement presque unique. Il semble qu'aujourd'hui ce soit le cas. C'est un honneur et un privilège que l'objet de ce remarquable événement soit l'accord conclu avec l'Afrique du Sud, dont j'ai la charge aujourd'hui au sein de la Commission. Le rapport de Mme Kinnock nous fournit une excellente et très précise description du potentiel et des objectifs de l'accord. Toutefois, sur certains points - et pardonnez-moi si je fais quelques remarques d'ordre technique - il semble qu'elle prenne ses désirs pour la réalité. Je vous donne quelques exemples. Contrairement à ce qui est dit dans le rapport à la page 8, la clause de sauvegarde régionale ne s'applique pas à l'ensemble de la région SADC mais seulement au pays BLNS faisant partie de l'Union douanière d'Afrique australe. Étant donné que ces pays appliqueront, dans la pratique, les mêmes droits de douane que l'Afrique du Sud, il est judicieux de leur proposer le même type de clause de sauvegarde mais ce mécanisme ne s'étend pas à la région SADC dans son ensemble. L'UE n'a pas encore accepté d'éliminer les droits de douane sur les produits automobiles en provenance d'Afrique du Sud sur une période de trois ans, comme semble le suggérer le rapport à la page 9. Cette option a été liée aux efforts fournis par l'Afrique du Sud dans ce domaine, efforts qui seront évalués au cours du deuxième semestre de l'an 2000. Si la partie sud-africaine propose une ouverture significative des marchés à l'UE, nous serons en mesure d'éliminer complètement nos droits de douane d'ici l'an 2003. Dans le cas contraire, la libéralisation de l'UE en ce qui concerne le secteur automobile sera plus longue à venir. Contrairement à ce qui est suggéré dans le rapport à la page 10, la bonne gestion des affaire publiques ne constitue pas, en termes juridiques stricts, un élément essentiel de l'accord. Cet aspect n'était pas prévu dans notre mandat de négociateurs. Par contre, l'accord stipule que les deux parties réaffirment leur attachement aux principes de bonne gestion des affaires publiques et fait de ce concept un élément essentiel. Cependant, abstraction faite de quelques imprécisions de ce type, le rapport, comme je l'ai déjà dit, est très précis et très bien rédigé. Il est évident que je partage ses conclusions positives. Cela me ramène au défi que nous avons encore à relever - à savoir la manière dont nous appliquerons cet accord le plus rapidement et le mieux possible. Étant donné sa nature pour ainsi dire mixte, nous attendons la ratification de l'accord par les quinze parlements nationaux. J'espère que le formidable précédent qui sera établi cette semaine inspirera vos collègues au niveau national et les encouragera à inscrire rapidement l'accord à l'ordre du jour. Toutefois, certaines expériences vécues avec d'autres accords nous ont appris que deux ou trois années peuvent se passer avant que le dernier État membre de l'UE ne ratifie l'accord. Dans ce contexte, je salue le fait que le Conseil ait décidé d'appliquer certaines parties de l'accord de manière provisoire, notamment les sections ayant trait au commerce et au développement, à partir du premier janvier 2000. Au cours des prochaines semaines et des prochains mois, je suivrai minutieusement le processus de préparation jusqu'à cette date afin de garantir que les concessions extrêmement importantes accordées par l'UE en matière commerciale à l'Afrique du Sud seront effectivement appliquées à la date convenue. Quant aux autres aspects de la coopération, beaucoup de choses sont déjà en place d'un point de vue juridique - coopération au développement, Lomé, science et technologie. Cependant, en ce qui concerne les nombreux autres aspects, je suis convaincu que l'accord peut immédiatement guider nos ambitions et efforts, même si, d'un point de vue juridique, l'accord n'est pas encore pleinement opérationnel. En attendant le processus de ratification formelle et guidé par le texte approuvé de cet accord, je m'engage personnellement à garantir que les domaines existants et futurs de coopération entre l'UE et l'Afrique du Sud seront renforcés et approfondis de manière rapide et efficace. La semaine prochaine, je me rendrai pour la troisième fois en Afrique du Sud cette année. Ma première visite avait pour but de célébrer les années de lutte solidaire. Le discours que j'ai prononcé dans le réfectoire des prisonniers sur Robben Island a été une bonne expérience. La deuxième fois, j'ai présenté mon pays à la cérémonie d'investiture du président Mbeki. Aujourd'hui, je me réjouis de participer lundi prochain à Pretoria à la signature et au lancement de cet accord. Je voudrais remercier le Parlement et en particulier le rapporteur de la commission du développement et de la coopération, Mme Kinnock, pour avoir préparé rapidement et sans heurts l'assentiment du Parlement aux résultats des négociations que nous avons menées avec l'Afrique du Sud et pour la manière active et engagée dont elle a soutenu ce processus au cours de ces années. La semaine prochaine nous signerons cet accord à Pretoria. Ces derniers jours, d'aucuns, au sein des États membres de l'UE, ont suggéré que cet événement heureux pouvait être entaché par le fait que des négociations parallèles entamées avec l'Afrique du Sud sur un accord concernant les vins et spiritueux s'étaient heurtées à des difficultés de dernière minute. Sans mentionner le caractère inopportun de ce genre de suggestion, je voudrais souligner le fait que les deux parties travaillent d'arrache-pied pour trouver une solution rapide et acceptable aux problèmes en souffrance concernant le dossier des vins et des spiritueux. En fait, des négociateurs des deux parties se rencontreront une fois de plus ce jeudi à Bruxelles pour conclure les discussions sur les vins et spiritueux. Je suis convaincu qu'elles seront couronnées de succès. Je voudrais répondre à M. Souchet, ainsi qu'à d'autres députés qui ont posé la question de savoir quelles seraient les conséquences dans le cas où un accord sur les vins et spiritueux ne serait pas conclu. Ce problème a été abordé au mois de juillet et clarifié dans une déclaration interne établie par la Commission. Ni l'aide financière spéciale - 15 millions d'euros - accordée au secteur vinicole sud-africain, ni le quota de 32 millions de litres concernant les vins sans taxe ne devraient être appliqués tant que l'accord sur les vins et spiritueux n'est pas opérationnel. Nous en avons averti les Sud-Africains et nous pourrions le signifier explicitement dans l'échange de lettres qui seront signées et concerneront l'application provisoire de l'accord commercial. L'accord commercial, de développement et de coopération qui sera signé le 11 octobre est à mes yeux, excellent. Il constitue un symbole vibrant de l'engagement politique de l'UE en faveur de la nouvelle Afrique du Sud de l'ère post-apartheid. La marche courageuse de l'Afrique du Sud vers un accord commercial, de développement et de coopération avec l'UE symbolise son engagement à effectuer des restructurations économiques et à réintégrer sa place au sein de la communauté internationale. Cet accord de partenariat est l'un des plus ambitieux qu'ait jamais conclu l'UE avec un pays tiers. Il confirme que l'UE est clairement déterminée à soutenir le processus de changement et de réforme entamé en Afrique du Sud et reflète le désir des deux parties d'élargir les contacts politiques, commerciaux et de coopération qu'ils entretiennent au bénéfice de l'Afrique du Sud et même de l'Afrique australe dans son ensemble. L'accord ouvrira de nouvelles perspectives pour la coopération entre l'UE et l'Afrique du Sud dans de nombreux domaines. Vu sous l'angle spécifique de la coopération au développement, j'espère sincèrement que l'accord contribuera à l'éradication de la pauvreté et à l'essor de la prospérité en Afrique du Sud, tout en respectant les principes démocratiques et les droits de l'homme fondamentaux."@fr6 "Signor Presidente, deve essere una situazione unica che un accordo sia ratificato dal Parlamento prima di essere effettivamente firmato e oggi sembra si stia verificando proprio questo. Pertanto, sono onorato e considero un privilegio che tale particolare evento riguardi l’accordo con il Sud Africa che rientra nel portafoglio di mia competenza in seno alla Commissione. Nella sua relazione, la onorevole Kinnock fornisce una descrizione eccellente e molto accurata delle potenzialità e della portata dell’accordo. Tuttavia su taluni punti, e vi prego di perdonarmi se farò delle osservazioni tecniche, i desideri sembrano guidare i pensieri. Vi darò qualche esempio. Contrariamente a quanto sostiene la relazione a pag. 8, la clausola di salvaguardia non si applica a tutti i paesi della regione SADC, ma solo ai paesi BNLS membri dell’Unione doganale dell’Africa australe. Infatti, dato che tali paesi in pratica applicano la stessa tariffa esterna del Sud Africa, era sensato offrire loro lo stesso tipo di salvaguardia. Tale meccanismo però non si applica a tutta la regione SADC. Non è nemmeno stato ancora raggiunto un accordo sulla liberalizzazione, da parte dell’UE, delle importazioni Sudfricane di parti di autoveicoli entro tre anni, come dice la relazione a pag. 9. Questa opzione è stata collegata all’impegno del Sud Africa in quel settore che sarà riveduto nel secondo semestre del 2000. Se i sudafricani propongono aperture di mercato significative per l’UE, saremo in grado di eliminare totalmente i nostri dazi entro il 2003. In caso contrario, la liberalizzazione dell’UE per il settore automobilistico richiederà tempi più lunghi. Diversamente da quanto suggerisce la relazione a pag. 10, il buon governo non costituisce dal punto di vista rigorosamente giuridico un elemento essenziale dell’accordo. Il nostro mandato negoziale non contemplava questo aspetto. Nell’accordo comunque si dice che entrambe le parti riaffermano il loro attaccamento ai principi del buon governo e inseriscono tale concetto nel contesto di elemento essenziale. Tuttavia, a prescindere da qualche imprecisione di questo tipo, la relazione, come ho già avuto modo di dire, è molto accurata e ben redatta e ovviamente ne condivido le conclusioni positive. Ciò mi riporta alla sfida iniziale: come applicare l’accordo al più presto e nel miglior modo possibile. Dato che l’accordo è caratterizzato da una natura mista, dobbiamo attendere la ratifica di tutti i quindici parlamenti nazionali. Spero che il sorprendente precedente stabilito in questa sede spingerà i vostri colleghi dei parlamenti nazionali a inserire rapidamente l’accordo nel loro ordine dei lavori. Tuttavia, le esperienze fatte su altri accordi ci hanno insegnato che potrebbero passare da due a tre anni prima che anche l’ultimo degli Stati membri dell’UE abbia ratificato l’accordo. Pertanto, sono lieto che il Consiglio abbia deciso di applicare provvisoriamente alcune parti dell’accordo sin dal 1° gennaio 2000, segnatamente le sezioni sul commercio e sullo sviluppo. Nei prossimi mesi e settimane, seguirò da vicino il processo di preparazione che ci divide da quella data al fine di garantire che tutte le importanti concessioni commerciali dell’UE al Sud Africa siano effettivamente inserite entro quella data. Per quanto attiene agli altri aspetti della cooperazione, dal punto di vista legale molto già esiste: la cooperazione allo sviluppo, Lomé, la scienza e la tecnologia. Per altri aspetti e altri temi sono certo che l’accordo fornirà indicazioni immediate alle nostre ambizioni e ai nostri sforzi sebbene dal punto di vista giuridico l’accordo potrebbe non essere ancora operativo. Fatto salvo il processo di ratifica formale, riallacciandomi al testo scritto dell’accordo, m’impegno personalmente a garantire che i settori esistenti e futuri di cooperazione fra l’UE e il Sud Africa siano celermente ed efficacemente rafforzati e approfonditi. La settimana prossima effettuerò la terza visita di quest’anno in Sud Africa. La mia prima visita è avvenuta per celebrare gli anni della lotta di solidarietà. Parlare nel refettorio dei prigionieri di Robben Island è stata una bella esperienza. La seconda volta rappresentavo il mio paese alla cerimonia d’insediamento del Presidente Mbeki. Ora sono in attesa di prendere parte, lunedì prossimo a Pretoria, alla firma e al varo di questo accordo. Desidero ringraziare il Parlamento, e in particolare la relatrice della commissione per lo sviluppo e la cooperazione, onorevole Kinnock, per aver preparato un rapido e agevole consenso parlamentare sull’esito dei nostri negoziati con il Sud Africa e per la maniera molto attiva e impegnata con cui ha seguito questo processo nel corso degli anni. La settimana prossima firmeremo l’accordo a Pretoria. In questi ultimi giorni qualcuno, in taluni Stati membri dell’Unione, pare abbia insinuato che questo felice evento potrebbe essere sciupato da difficoltà sorte all’ultimo minuto nei negoziati paralleli tra il Sud Africa e l’Unione europea per un accordo sui vini e gli alcolici. Senza voler entrare nel merito dell’inopportunità di tali commenti, vorrei rilevare che entrambe le parti stanno adoprandosi instancabilmente per trovare una soluzione rapida e reciprocamente accettabile al problema ancora aperto dei vini e degli alcolici. I negoziatori si incontreranno ancora giovedì a Bruxelles per concludere i lavori su vini e alcolici. Nutro fiducia nel raggiungimento di un risultato positivo. Alla domanda posta dall’onorevole Souchet e altri sulle eventuali conseguenze nel caso in cui l’accordo sui vini e gli alcolici non fosse concluso in tempo, risponderei come segue. La questione è stata discussa in luglio e chiarita in una dichiarazione interna della Commissione. Finché l’accordo sui vini e alcolici non sarà in vigore, l’assistenza finanziaria speciale di 15 milioni di euro al settore vinicolo sudafricano e il contingente di 32 milioni di litri debbono entrare in gioco. Questo è quanto abbiamo detto ai sudafricani e potremmo esplicitarlo nello scambio di lettere che saranno firmate sull’applicazione provvisoria dell’accordo commerciale. L’accordo commerciale, di sviluppo e di cooperazione che firmeremo l’11 ottobre è a mio avviso un ottimo accordo. E’ un simbolo vitale dell’impegno politico dell’Unione nei confronti del nuovo Sud Africa Per il Sud Africa l’atto coraggioso di concludere un accordo commerciale, di sviluppo e di cooperazione con l’Unione europea è il simbolo del suo impegno per la ristrutturazione economica e per la riconquista a pieno titolo del posto che gli spetta in seno alla comunità internazionale. L’accordo è uno dei più ambiziosi partenariati che l’UE abbia mai concluso con un paese terzo. Conferma la netta determinazione da parte dell’UE di sostenere il processo di cambiamento e riforme del Sud Africa e rispecchia il desiderio di ambe le parti di potenziare i contatti a livello politico, commerciale e di cooperazione a vantaggio del Sud Africa e dell’intera regione dell’Africa australe. L’accordo aprirà nuove vie alla cooperazione fra l’UE e il Sud Africa in molti settori. Dall’ottica specifica della cooperazione allo sviluppo, spero sinceramente che l’accordo contribuirà all’estirpazione della povertà e alla promozione della prosperità in Sud Africa nel pieno rispetto dei principi democratici e dei diritti umani fondamentali."@it9 "It must be an almost unique situation for an agreement to be ratified by Parliament before it is actually signed. Today we seem to be preparing for exactly that. I feel honoured and privileged that the subject of this remarkable event is the agreement with South Africa, for which I now carry the responsibility within the Commission. Mrs Kinnock’s report gives an excellent and largely accurate description of the potential and scope of the agreement. On some points though – and please forgive me for making some technical remarks – the wish seems to be father to the thought. I will give some examples. Contrary to what the report claims on page 8, the regional safeguard does not apply to the whole SADC region, but only to the BLNS countries which belong to the South Africa Customs Union. Since these countries will in practice apply the same external tariff as South Africa, it made sense to offer them also the same kind of safeguard protection, but this mechanism does not apply in the whole SADC area. It is also not yet agreed that the EU will liberalise imports of South African automotive products within three years, as the report seems to announce on page 9. This option has been made dependent on South Africa’s own efforts in this area, which will be reviewed in the second half of the year 2000. If the South African side proposes meaningful market openings to the EU, we will be able to fully eliminate our tariffs by the year 2003. If not, the EU liberalisation of the motor car sector will take longer. In contrast to what the report suggests on page 10, good governance is in strict legal terms not an essential element of the Agreement. Our negotiating mandate did not provide for this. The Agreement does, however, state that both parties reaffirm their attachment to the principles of good governance and sets this concept in the context of the essential element. But apart from some imprecisions of this kind, the report is, I have already said, very accurate indeed and very well written. And obviously, I fully share its positive conclusions. This brings me back to the challenge ahead – how to implement this agreement as soon and as well as possible. Since it is of a so-called mixed nature, we need to await ratification of the Agreement by all fifteen national parliaments. I hope that the amazing precedent to be set here this week will inspire your national colleagues to put this Agreement quickly on their working agenda. Experiences on other agreements have, however, taught us that it may very well be two or three years before the last EU Member State ratifies the Agreement. Under these circumstances, I welcome the fact that Council has decided to provisionally apply certain parts of the Agreement, notably the trade and development sections, as from 1 January 2000. During the next few weeks and months, I will closely follow the preparatory process towards this date so as to ensure that the all-important EU trade concessions towards South Africa will indeed effectively kick in on this agreed date. As for the other aspects of cooperation, a lot is already legally in place – development cooperation, Lomé, science and technology. But for many other aspects and subjects I am confident that the Agreement can provide immediate direction to our ambitions and efforts, even though in legal terms the Agreement may not yet be fully operational. Pending the formal ratification process and guided by the agreed text of this Agreement, it is my personal commitment to ensure that existing and upcoming areas of co-operation between the EU and South Africa will be quickly and effectively strengthened and deepened. In a week from now I will have been in South Africa three times this year. My first visit was to celebrate the years of solidarity struggle. Speaking in the prisoners’ dining hall on Robben Island was a nice experience. The second time was when I was representing my country at the inauguration of President Mbeki. Now I look forward to taking part next Monday, in Pretoria, in the actual signing and launching of this agreement. I want to thank Parliament and, in particular, the rapporteur of the Committee on Development and Cooperation, Mrs Kinnock, for the swift and smooth way it has prepared for the parliamentary assent to the outcome of our negotiations with the South Africans and for the very active and committed way it has assisted this process over the years. Next week we will sign this agreement in Pretoria. Over the last few days we have heard suggestions by some people from some EU Member States that this joyful event might be affected by the fact that the parallel negotiations with South Africa on an EU/South Africa wines and spirits agreement have run into last-minute difficulties. Without going into the inappropriateness in principle of these kinds of suggestions, I wish to underline that both sides are working very hard to find a quick and mutually acceptable solution to the outstanding problems on the wines and spirits dossier. As a matter of fact, this Thursday negotiators of both sides will meet again in Brussels for a concluding session on the wines and spirits talks. I am confident that they will succeed. To the question put by Mr Souchet and others on what would be the consequences if a wines and spirits agreement was not reached in time, I have the following remarks. This was discussed in July and clarified in an internal declaration made by the Commission. Neither the special financial assistance – EUR 15 million – to the South African wine sector nor the duty-free wine quota of 32 million litres should come into play as long as the wines and spirits agreement is not operational. We have told this to the South Africans and we might wish to make it explicit in the exchange of letters that will be signed on the provisional application of the trade agreement. The trade, development and cooperation agreement that we will sign on 11 October is, in my view, a very good agreement. It is a vibrant symbol of the EU’s political commitment to the new post-apartheid South Africa. For South Africa the bold move towards a trade, development and cooperation agreement with the EU is a symbol of its commitment to economic restructuring and to regaining its full place in the international community. The agreement is one of the most ambitious partnership agreements that the EU has ever concluded with a third country. It confirms a clear determination by the EU to support the process of change and reform in South Africa and reflects both sides’ desire to further expand their political, trade and cooperation contacts to the benefit of South Africa and indeed the southern African region as a whole. The agreement will break new ground for EU/South Africa cooperation in many areas. Seen from the specific angle of development cooperation it is my sincere hope that the agreement will contribute to the eradication of poverty and the promotion of prosperity in South Africa with full respect for democratic principles and fundamental human rights."@lv10 "Het is waarschijnlijk nooit eerder voorgekomen dat een overeenkomst eerst wordt geratificeerd door het Parlement alvorens te worden ondertekend. Vandaag lijken wij te gaan zorgen voor deze primeur. Ik ben zeer vereerd met het feit dat deze opmerkelijke gebeurtenis betrekking heeft op een overeenkomst met Zuid-Afrika, waarvoor ik nu bevoegd ben in de Commissie. Het verslag van mevrouw Kinnock geeft een uitstekende en grotendeels accurate beschrijving van het potentieel en de draagwijdte van de overeenkomst. Op sommige punten echter - en neemt u mij niet kwalijk dat ik enkele technische opmerkingen maak - lijkt de wens de vader van de gedachte te zijn. Ik zal enkele voorbeelden geven. In tegenstelling tot wat er op bladzijde 8 van het verslag wordt beweerd, is de regionale vrijwaringsclausule niet van toepassing op de hele Ontwikkelingsgemeenschap van Zuidelijk Afrika (SADC), maar enkel op de BLNS-landen die behoren tot de Zuid-Afrikaanse Douane-Unie. Aangezien deze landen in de praktijk dezelfde externe tarieven zullen toepassen als Zuid-Afrika, lag het voor de hand om ze een gelijkaardige bescherming te bieden in de vorm van een vrijwaringsclausule, maar dit mechanisme is niet van toepassing op de hele SADC. Er bestaat ook nog geen akkoord over de liberalisering door de EU van de importmarkt voor Zuid-Afrikaanse auto-onderdelen binnen drie jaar, zoals het verslag lijkt vast te stellen op bladzijde 9. Er werd besloten om deze optie te laten afhangen van Zuid-Afrika’s eigen inspanningen op dit gebied, die we in het tweede semester van 2000 zullen evalueren. Als Zuid-Afrika van zijn kant belangrijke marktopeningen voorstelt aan de EU zullen wij van onze kant onze invoerrechten volledig kunnen opheffen tegen het jaar 2003. Zo niet, zal de liberalisering van de automobielsector meer tijd in beslag nemen. In tegenstelling tot wat er in het verslag wordt gesuggereerd op bladzijde 10, is goed bestuur strikt juridisch gezien geen essentieel element van de overeenkomst. Dit was niet opgenomen in ons onderhandelingsmandaat. In de overeenkomst wordt echter wel vastgesteld dat beide partijen de beginselen van goed bestuur nadrukkelijk onderschrijven en daardoor lijkt dit concept een essentieel element te zijn van de overeenkomst. Maar behalve enkele van dit soort onnauwkeurigheden is het verslag, zoals ik reeds heb gezegd, heel accuraat en bijzonder goed geschreven. Het spreekt dan ook vanzelf dat ik het volledig eens ben met de positieve conclusies van het verslag. Dit brengt ons terug tot de uitdaging waarvoor wij staan: hoe kan deze overeenkomst zo goed en zo snel mogelijk worden geïmplementeerd. Aangezien het een zogenoemd gemengd karakter heeft, moeten we wachten op de ratificatie van de overeenkomst door alle vijftien parlementen. Ik hoop dat het buitengewone precedent dat deze week zal worden geschapen, uw nationale collega’s zal aansporen om deze overeenkomst hoog boven op de agenda te plaatsen. Ervaringen met andere overeenkomsten hebben ons echter geleerd dat het heel goed twee of drie jaar kan duren voordat de laatste EU-lidstaat de overeenkomst heeft geratificeerd. In dit opzicht begroet ik het feit dat de Raad heeft besloten om vanaf 1 januari 2000 enkele delen van de overeenkomst voorlopig toe te passen, met name de bestanddelen die betrekking hebben op handel en ontwikkeling. De komende weken en maanden zal ik het voorbereidingsproces tot deze datum nauwlettend volgen om ervoor te zorgen dat deze buitengewoon belangrijke handelsconcessies van de EU aan Zuid-Afrika ook daadwerkelijk in werking zullen treden op de afgesproken datum. Wat de overige aspecten van de samenwerking betreft, is er juridisch gezien al een heleboel in orde gebracht: ontwikkelingssamenwerking, Lomé, wetenschap en technologie. Maar bij vele andere aspecten en thema’s ben ik ervan overtuigd dat de overeenkomst een directe leidraad kan zijn voor onze activiteiten en doelstellingen, ook al is de overeenkomst juridisch gezien nog niet volledig van toepassing. In afwachting van het officiële ratificatieproces en uitgaande van de overeengekomen tekst van deze overeenkomst, is het mijn persoonlijke taak om ervoor te zorgen dat bestaande en toekomstige samenwerkingsgebieden tussen de EU en Zuid-Afrika spoedig en doeltreffend zullen worden versterkt en verdiept. Over een week zal ik voor de derde keer dit jaar naar Zuid-Afrika gaan. Mijn eerste bezoek was om onze jaren van solidaire strijd te vieren. Het was een fijne ervaring te mogen spreken in de eetzaal van de gevangenis op Robbeneiland. De tweede keer vertegenwoordigde ik mijn land bij de inhuldiging van president Mbeki. Nu kijk ik ernaar uit om komende maandag in Pretoria deel te nemen aan de ondertekening en lancering van deze overeenkomst. Ik zou het Parlement willen bedanken en vooral ook de rapporteur van de Commissie ontwikkelingssamenwerking, mevrouw Kinnock, voor de snelle en soepele manier waarop haar commissie de bekrachtiging door het Parlement van het resultaat van onze onderhandelingen met Zuid-Afrika heeft voorbereid en voor de bijzonder actieve en toegewijde manier waarop de Commissie ontwikkelingssamenwerking al die jaren heeft meegewerkt aan dit proces. Volgende week zullen we de overeenkomst ondertekenen in Pretoria. De afgelopen dagen zijn er in sommige lidstaten van de EU stemmen opgegaan dat deze heuglijke gebeurtenis zou kunnen worden verstoord door het feit dat er op het allerlaatste moment enkele problemen zijn gerezen bij de parallelle onderhandelingen tussen de EU en Zuid-Afrika over de overeenkomst inzake wijn en sterke drank. Zonder in te willen gaan op de principiële ongepastheid van dergelijke suggesties, zou ik willen onderstrepen dat beide partijen er alles aan doen om een snelle en voor iedereen aanvaardbare oplossing te vinden voor de resterende problemen bij de overeenkomst inzake wijn en sterke drank. Aanstaande maandag zullen onderhandelaars van beide partijen trouwens opnieuw bijeenkomen in Brussel om de onderhandelingen over wijn en sterke drank af te sluiten. Ik vertrouw erop dat ze daarin zullen slagen. De heer Souchet en anderen hebben gevraagd wat de gevolgen zouden zijn indien de overeenkomst inzake wijn en sterke drank niet op tijd werd afgesloten. Hierover zou ik het volgende willen zeggen. Dit is besproken in juli en in een interne verklaring heeft de Commissie hierover een duidelijk standpunt ingenomen. Noch de speciale financiële steun - 15 miljoen euro - aan de Zuid-Afrikaanse wijnsector, noch het belastingvrije wijnquotum van 32 miljoen liter kunnen toegepast worden als niet eerst een overeenkomst in werking is getreden voor wijn en sterke drank. We hebben dit tegen de Zuid-Afrikanen gezegd en het zou misschien geen slechte zaak zijn om dit uitdrukkelijk te vermelden in de briefwisseling die zal worden ondertekend in het kader van de voorlopige toepassing van de handelsovereenkomst. De Overeenkomst inzake handel, ontwikkeling en samenwerking die we op 11 oktober zullen ondertekenen is volgens mij een heel goede overeenkomst. Het is een sprekend symbool voor de politieke betrokkenheid van de EU bij het nieuwe Zuid-Afrika van na de apartheid. Voor Zuid-Afrika is deze Overeenkomst inzake handel, ontwikkeling en samenwerking met de EU een heel belangrijke stap en een duidelijk symbool van het verlangen van Zuid-Afrika om zijn economie te herstructureren en opnieuw een volwaardige rol te spelen in de internationale gemeenschap. Deze overeenkomst is een van de meest ambitieuze partnerschapsovereenkomsten die de EU ooit met een derde land heeft gesloten. Het onderstreept de vastberadenheid van de EU om het veranderings- en hervormingsproces in Zuid-Afrika te ondersteunen en weerspiegelt het verlangen van beide partijen om hun politieke, commerciële en ontwikkelingsbetrekkingen uit te breiden ten behoeve van Zuid-Afrika en van heel Zuidelijk Afrika. De overeenkomst opent nieuwe perspectieven voor de samenwerking tussen de EU en Zuid-Afrika op velerlei gebied. Vanuit het specifieke oogpunt van de ontwikkelingssamenwerking hoop ik van ganser harte dat deze overeenkomst een bijdrage zal leveren aan het uitroeien van de armoede en het bevorderen van de welvaart in Zuid-Afrika, met volledige inachtneming van de democratische beginselen en fundamentele mensenrechten."@nl2 "Estamos seguramente perante uma situação quase única, ou seja, a ratificação de um acordo pelo Parlamento antes de este ser efectivamente assinado. Parece que hoje estamos em vias de o fazer. Tenho a honra e o privilégio de o tema deste notável acontecimento ser o acordo com a Africa do Sul, pelo qual sou agora responsável no seio da Comissão. O relatório da senhora deputada Kinnock faz uma descrição excelente e bastante rigorosa do potencial e do âmbito do acordo. No entanto, nalgumas questões - e por favor perdoe-me por fazer estas observações de carácter técnico - o desejo parece ser o pai do raciocínio. Passo a alguns exemplos. Contrariamente ao que o relatório defende na página 8, a salvaguarda regional não se aplica a toda a região SADC, mas apenas aos países BLNS que pertencem à União Aduaneira da África Austral. Uma vez que estes países aplicarão na prática a mesma pauta aduaneira externa que a África do Sul, fez sentido oferecer-lhes o mesmo tipo de protecção, mas este mecanismo não se aplica a toda a área SADC. Também não está acordado que a UE liberalizará as importações dos produtos automóveis da África do Sul, em três anos, tal como o relatório parece anunciar na página 9. Esta opção ficou dependente dos esforços da própria África do Sul neste domínio, que serão analisados na segunda metade do ano 2000. No caso de a África do Sul propor significativas aberturas de mercado à UE, poderemos então eliminar na totalidade os nossos direitos até ao ano 2003. Caso contrário, a liberalização do sector automóvel da UE levará mais tempo. Contrariamente ao que o relatório afirma na página 10, a boa governação não é do ponto de vista estritamente legal, um elemento essencial do acordo. O nosso mandato de negociações não abrangia essas questões. O Acordo, contudo, declara que ambas as partes reafirmam a sua observação dos princípios de boa governação e considera este conceito como um elemento essencial. Mas à parte imprecisões deste género, o relatório é de facto, e já o disse, muito rigoroso e muito bem escrito. E obviamente partilho plenamente das suas conclusões positivas. Isto leva-me de novo ao desafio que temos pela frente - como implementar este acordo tão breve e tão bem quanto possível. Uma vez que se lhe atribui a chamada natureza mista, precisamos de esperar pela ratificação dos quinze parlamentos nacionais. Espero que o extraordinário precedente que este debate criará, esta semana, inspire os vossos colegas nacionais a inscrever rapidamente este Acordo na agenda de trabalho. Todavia, experiências com outros acordos ensinaram-nos que podem muito bem decorrer dois a três anos até que o último Estado-Membro ratifique o dito Acordo. Nestas circunstâncias, congratulo-me com a decisão do Conselho de aplicar provisoriamente determinadas partes constantes do Acordo, nomeadamente, as secções relativas ao desenvolvimento e ao comércio, a partir de 1 de Janeiro de 2000. Durante as próximas semanas, seguirei de perto o processo preparatório que antecede esta data, por forma a assegurar que todas as importantes concessões da EU à África do Sul sejam efectivamente concretizadas na data estipulada. Quanto a outros aspectos da cooperação, muito está já organizado - cooperação para o desenvolvimento, Lomé, ciência e tecnologia. Mas, no que se refere a outros aspectos e assuntos, estou confiante em que o Acordo possa providenciar uma orientação imediata às nossas ambições e esforços, mesmo que em termos legais, este possa não estar ainda totalmente operacional. Enquanto se aguarda o processo de ratificação formal e orientado pelo texto deste Acordo, assumo o compromisso pessoal de assegurar que as áreas de cooperação actuais e futuras entre a UE e a África do Sul venham a ser rápida e eficazmente reforçadas e aprofundadas. Dentro de uma semana estarei pela terceira vez, este ano, na Africa do Sul. A minha primeira visita pretendia celebrar os anos de luta solidária. Discursar na sala de jantar dos prisioneiros na ilha de Robben, foi uma experiência gratificante. A segunda vez foi quando estive em representação do meu país na tomada de posse do Presidente Mbeki. Anseio por participar, na próxima Segunda-feira, em Pretória, na assinatura e celebração deste acordo. Gostaria de agradecer ao Parlamento Europeu, e, em especial, à relatora da Comissão para o Desenvolvimento e a Cooperação, à senhora deputada Kinnock, a forma célere e sensata como a comissão preparou a aprovação por parte deste Parlamento do resultado das nossas negociações com a África do Sul e pela forma empenhada e activa como acompanhou este processo ao longo dos anos. Este acordo será assinado na próxima semana em Pretória. Durante os últimos dias, alguns Estados­Membros da UE sugeriram que este agradável acontecimento poderia ser afectado pelo facto de, nas negociações paralelas com a África do Sul sobre o acordo relativo às bebidas espirituosas e aos vinhos, terem ocorrido dificuldades de última hora. Sem querer referir-me à inoportunidade, em princípio, deste tipo de sugestões, gostaria de sublinhar que ambas as partes estão a trabalhar empenhadamente no sentido de encontrar em breve uma solução mutuamente aceitável para os problemas pendentes, no que se refere ao dos vinhos e das bebidas espirituosas. Na realidade, os representantes de ambas as partes encontrar-se-ão de novo em Bruxelas, na Quinta-feira, para uma sessão conclusiva sobre as conversações respeitantes às bebidas espirituosas e vinhos. Espero que sejam bem sucedidas. No que se refere à questão posta pelo senhor deputado Souchet e outros, relativamente às possíveis consequências no caso de não se chegar atempadamente a acordo sobre os vinhos e as bebidas espirituosas, tenho o seguinte a dizer. Isto foi discutido em Julho e esclarecido numa declaração interna da Comissão. Nem a assistência financeira - 15 milhões de euros - à África do Sul no sector dos vinhos, nem a quota de 32 milhões de litros de vinho isentos de direitos podem efectivar-se enquanto o acordo dos vinhos e bebidas espirituosas não estiver em vigor. Dissemos o mesmo aos sul africanos e pensamos torná-lo bem explícito na troca de cartas que serão assinadas acerca da aplicação provisória do acordo de comércio. O acordo de comércio, desenvolvimento, e cooperação que assinaremos a 11 de Outubro é, na minha opinião, um excelente acordo. Trata-se de um verdadeiro símbolo do empenho político da UE para com a nova África do Sul pós . Para África do Sul o passo destemido na direcção de um acordo de comércio, desenvolvimento e cooperação com a UE é um símbolo do seu empenho na reestruturação da economia e na recuperação da sua posição no seio da comunidade internacional. Trata-se de um dos acordos de parceria mais ambiciosos que alguma vez a UE celebrou com um país terceiro. Este confirma a clara determinação da UE em apoiar a processo de mudanças e de reformas que ocorre na África do Sul, e reflecte também o desejo de ambas as partes de expandir ainda mais os seus contactos ao nível político, comercial, da cooperação, com o objectivo de beneficiar a África do Sul e, na realidade, toda a região da África Austral. O acordo abrirá novos caminhos para uma cooperação UE/África do Sul em vários domínios. Visto da perspectiva específica da cooperação para o desenvolvimento, desejo sinceramente que este acordo contribua para a erradicação da pobreza e para a promoção da prosperidade na África do Sul, com pleno respeito pelos princípios democráticos e direitos humanos fundamentais."@pt11 "Det måste vara nästan en unik situation att ett avtal godkänds av parlamentet innan det faktiskt har undertecknats. Det verkar som om vi i dag förbereder oss för just detta. Jag känner mig hedrad och privilegierad att ämnet för denna enastående händelse är avtalet med Sydafrika, som jag har ansvar för i kommissionen. Glenys Kinnocks beskriver i sitt betänkande på ett utmärkt och mycket träffande sätt avtalets räckvidd och potential. På vissa punkter – var snäll och förlåt mig för att jag gör några tekniska anmärkningar – verkar det emellertid ha skett ett visst önsketänkande. Låt mig ge ett par exempel. I motsats till vad som hävdas i betänkandet på sidan 8, är inte den regionala skyddsklausulen tillämplig inom hela SADC-regionen, utan bara inom BLNS-länderna som tillhör Sydafrikanska tullunionen. Eftersom dessa länder i praktiken kommer att tillämpa samma externa tull som Sydafrika, var det logiskt att erbjuda också dem samma typ av skyddsklausul, men denna mekanism är inte tillämplig i hela SADC-området. Man har inte heller ännu kommit överens om att släppa fri importen av sydafrikanska bilprodukter inom tre år, vilket står i betänkandet på sidan 9. Denna möjlighet beror på Sydafrikas egna initiativ inom detta område, som kommer att utvärderas under andra hälften av år 2000. Om sydafrikanerna föreslår meningsfulla marknadsöppningar för EU, kan vi helt och hållet ta bort våra tullar senast under år 2003. Om inte, kommer avregleringen av motorfordonssektorn att ta längre tid. I motsats till vad som antyds i betänkandet på sidan 10, är god förvaltning i rent rättsliga termer inte ett nödvändigt inslag i avtalet. Vi hade inget mandat att förhandla om detta. I avtalet uttrycks emellertid att båda parter bekräftar att de kommer att följa principerna om god förvaltning, och fastställer denna idé i samband med det nödvändiga elementet. Men förutom nämnda brister är föredraganden mycket noggrann och betänkandet är mycket välformulerat. Och jag instämmer naturligtvis fullständigt i föredragandens positiva slutsatser. Detta för mig tillbaka till de utmaningar som ligger framför oss – hur vi skall genomföra detta avtal så snart och så bra som möjligt. Eftersom det har en så kallad blandad karaktär, måste vi invänta ratificeringen av avtalet av alla de femton nationella parlamenten. Jag hoppas att det fantastiska prejudikat som skapas här denna vecka kommer att inspirera era nationella kolleger till att snabbt ta upp frågan om detta avtal. Erfarenheter rörande andra avtal har emellertid lärt oss att de mycket väl kan ta två eller tre år innan den sista medlemsstaten har ratificerat avtalet. Under dessa omständigheter välkomnar jag det faktum att rådet har beslutat att preliminärt tillämpa vissa delar av avtalet, i synnerhet handels- och utvecklingsavsnitten, från och med den 1 januari 2000. Under de kommande veckorna och månaderna kommer jag att noga följa den förberedande processen inför detta datum för att se till att de nödvändiga handelskoncessionerna rörande Sydafrika effektivt träder i kraft på detta avtalade datum. Vad gäller andra samarbetsaspekter, är många redan rättsligt på plats – utveckling, samarbete, Lomé, forskning och teknik. Men vad gäller många andra aspekter och ämnen, är jag övertygad om att avtalet kan ge omedelbar inspiration till våra ambitioner och ansträngningar, även om avtalet rent rättsligt kanske inte ännu är helt funktionsdugligt. I väntan på att den formella ratificeringsprocessen skall avslutas och vägledd av avtalstexten, är det min personliga skyldighet att se till att befintliga och tillkommande samarbetsområden mellan EU och Sydafrika snabbt och effektivt stärks och fördjupas. Om en vecka från och med i dag, har jag varit i Sydafrika tre gånger detta år. Under mitt första besök var syftet att fira åren av solidarisk kamp. Att tala i fångarnas matsal på Robben Island var en trevlig erfarenhet. Andra gången var när jag företrädde mitt land vid installationen av president Mbeki. Jag ser nu fram emot att nästa måndag i Pretoria delta i det faktiska undertecknandet av detta avtal och se det träda i kraft. Jag vill tacka parlamentet och, i synnerhet, föredraganden från utskottet för utveckling och samarbete, Kinnock, för det snabba och smidiga sätt man har utarbetat parlamentets godkännande av resultatet av våra förhandlingar med sydafrikanerna och för det mycket aktiva och engagerade sätt man har varit behjälplig i denna process under årens lopp. Nästa vecka undertecknar vi avtalet i Pretoria. Under de senaste dagarna har vi hört vissa personer från vissa EU-medlemsstater säga att denna glädjande händelse kan påverkas av att de parallella förhandlingarna med Sydafrika om ett EU/Sydafrika-avtal om vin och sprit har stött på svårigheter i ett sent skede. Utan att gå in på det principiellt olämpliga med denna typ av antydningar, vill jag betona att båda sidor arbetar mycket hårt för att hitta en snabb och ömsesidigt godtagbar lösning på de kvarvarande problemen rörande nämnda avtal. Faktum är att på torsdag skall förhandlare från båda sidor träffas igen i Bryssel för ett avslutande sammanträde i vin- och spritförhandlingarna. Jag är övertygad om att de kommer att lyckas. Rörande frågan som ställdes av Souchet och andra om vad som kommer att hända om vin- och spritavtalet inte kan ingås i rätt tid, har jag följande kommentarer: Detta diskuterades i juli och förtydligades i en intern förklaring från kommissionen. Varken det särskilda ekonomiska stödet – 15 miljoner euro – till den sydafrikanska vinsektorn eller den tullfria vinkvoten på 32 miljoner liter bör träda i funktion, så länge som vin- och spritavtalet inte trätt i kraft. Vi har sagt detta till sydafrikanerna och vi kanske formaliserar tanken i de brev som kommer att undertecknas om den preliminära tillämpningen av handelsavtalet. Det avtal om handel, utveckling och samarbete som vi kommer att underteckna den 11 oktober anser jag vara ett mycket bra avtal. Det är en genljudande symbol för EU:s politiska engagemang i det nya Sydafrika efter apartheid. För Sydafrika är det djärva steget mot ett handels-, utvecklings- och samarbetsavtal med EU en symbol för dess vilja till ekonomisk omstrukturering och till att återta dess plats i det internationella samfundet. Avtalet är ett av de mest ambitiösa partnerskapsavtal som EU någonsin har slutit med ett tredje land. Det bekräftar en tydlig beslutsamhet hos EU att stödja förändrings- och reformeringsprocessen i Sydafrika och återspeglar båda sidornas önskan om att ytterligare utvidga sina politiska, handels- och samarbetskontakter för Sydafrikas bästa och, inte minst, för den södra afrikanska regionen som helhet. Avtalet kommer att skapa nya förutsättningar för samarbetet mellan EU och Sydafrika på många områden. Sett ur ett specifikt utvecklings- och samarbetssammanhang, är det min uppriktiga önskan att avtalet kommer att bidra till minskningen av fattigdomen och främjandet av välstånd i Sydafrika, med full respekt för de demokratiska principerna och de grundläggande mänskliga rättigheterna."@sv13
lpv:unclassifiedMetadata	"Comisión"12 "Commission."10,3 "Nielson,"10,3,12 "apartheid"11 "dossier"11 "duty-free"9 "post-apartheid."9

Named graphs describing this resource:

The resource appears as object in 2 triples

Context graph