Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/1999-07-21-Speech-3-027"

PredicateValue (sorted: default)
rdf:type
dcterms:Date
dcterms:Is Part Of
dcterms:Language
lpv:document identification number
"en.19990721.3.3-027"4
lpv:hasSubsequent
lpv:speaker
lpv:spoken text
"Herr Präsident, Herr Ratspräsident! Gestatten Sie mir zunächst ein Wort an meinen Kollegen Poettering. Sie haben vorhin darauf hingewiesen, wie Ihre Fraktion heißt, und daß sie den Namen Christdemokraten und Europäische Demokraten trägt. Seit bald neun Jahren ist Deutschland vereint, und ich würde mich sehr freuen, wenn es Ihnen gelingen würde, nach so langer Zeit endlich zu respektieren, daß es in Deutschland eine Demokratisch-Sozialistische Linke gibt, die jetzt auch im Europäischen Parlament vertreten ist. (Beifall) Herr Präsident, Herr Ratspräsident! Anstelle einer Beschäftigungsunion bekommen wir eine Verteidigungsunion. Das ist die nüchterne Bilanz und wenig verheißungsvolle Botschaft der deutschen Ratspräsidentschaft. Stückwerk blieb die hastig verabschiedete Agenda 2000, die die Finanzierung der Gemeinschaft und ihre Erweiterung sichern soll. Die Agrarreform hat die Tür für die mittel- und osteuropäischen Beitrittskandidaten nicht weiter geöffnet. Bereits nach dem Berliner Gipfel räumte die Bundesregierung selbst ein, daß die Agrarpolitik mit Blick auf die Erweiterung nochmals reformiert werden müsse. Auch die Nominierung von Romano Prodi zum Kommissionspräsidenten vermochte die mageren Ergebnisse dieses Gipfels nicht zu übertünchen. Nichts unternahm der deutsche EU-Vorsitz, um den permanenten Außenwertverfall des Euro zumindest abzubremsen. Die Krise der Europäischen Gemeinschaftswährung stand nicht einmal auf der Tagesordnung in Köln. Kein einziger Beschluß zur Besteuerung der internationalen spekulativen Kapitalbewegungen oder zur Bekämpfung von Steuerdumping und Steueroasen in der Union wurde gefaßt. Als deutsche Abgeordnete hat es mich sehr betroffen gemacht, daß nationaler Egoismus zum Markenzeichen der deutschen Ratspräsidentschaft wurde. So sorgten die rüde Blockade der europäischen Altauto-Richtlinie im alleinigen Interesse eines deutschen Autokonzerns ebenso für Empörung wie die überfallartige Benennung von Ex-Kanzleramtsminister Hombach zum Balkanbeauftragten oder das mangelnde Verständnis für Ziele und Formen französischer Politik. Aus vielen Mitgliedstaaten war zu vernehmen, daß man sich von dieser Europapolitik nach Gutsherrenart düpiert fühlte. So nachdrücklich wie unsere Fraktion den Beschluß des Kölner Gipfels begrüßt hat und aktiv unterstützen wird, daß die Grundrechte der Bürgerinnen und Bürger künftig gestärkt werden sollen, so entschieden kritisieren wir den Beschäftigungspakt. Angesichts der auf hohem Niveau stagnierenden Arbeitslosigkeit verdient dieser Pakt seinen Namen nicht. Das ist wohl auch ein Grund dafür, daß so erschreckend viele Bürgerinnen und Bürger der Europawahl ferngeblieben sind. Die Menschen verstehen in Europa nicht, wenn europäische Beschäftigungspolitik zur Sprechblase verkommt. Endlich vereinbart werden müssen verbindliche und kontrollierbare quantitative Ziele beim Wirtschaftswachstum und beim Kampf gegen die Arbeitslosigkeit. Wir bekennen uns energisch zu einem sozialen Europa, und deshalb nehmen wir es nicht hin, daß der soziale Zusammenhalt in der Union leichtfertig aufs Spiel gesetzt, Lohnzurückhaltung gepredigt wird und die sozialen Sicherungssysteme in Frage gestellt werden. Unter deutscher Ratspräsidentschaft wurde der NATO-Krieg auf dem Balkan, der Völkerrecht brach und die UNO aushebelte, durch die Europäische Union und ihre Mitgliedstaaten aktiv unterstützt, und es wurde zugleich die Umwandlung der Gemeinschaft in eine sogenannte Verteidigungsunion besiegelt. Krieg als Mittel der Politik wurde wieder hoffähig gemacht, und dieser verhängnisvolle Kurs wird durch die Eingliederung des Militärpakts WEU in die Europäische Union und durch den Aufbau von Interventionsstreitkräften noch vorangetrieben. Abrüstung, Krisenprävention und zivile Konfliktbeilegung, insbesondere durch die Stärkung der Rolle der OSZE, drohen auf der Strecke zu bleiben. Dieser Logik folgend wurde NATO-Generalsekretär Solana zum künftigen Mister GASP ernannt. Unsere Fraktion lehnt diese Ernennung ab. Der designierte deutsche EU-Kommissar Verheugen meinte nach dem Kölner Gipfel: Die rasche Einigung über die Stärkung einer gemeinsamen Außen- und Sicherheitspolitik der Union wäre ohne den Druck des Kosovo-Krieges kaum möglich gewesen. Mit anderen Worten heißt das: Krieg wurde zum Motor und zur Triebkraft der europäischen Integration. Das ist verheerend und mit Blick ins Jahr 2000 ein gefährlicher Irrweg. Wer heute den Stabilitätspakt für Südosteuropa als großen Erfolg feiert, der hätte besser daran getan, das Geld nicht für Bomben, Raketen und Soldaten zu verschleudern, sondern den Pakt ein paar Monate früher als Teil eines umfassenden politischen und zivilen Konzepts der Europäischen Union für die Region zu präsentieren und der OSZE die erforderlichen Mittel zu gewähren. Wir plädieren entschieden für eine Politik, die Krieg und militärische Gewalt ächtet und aus dem Leben der Völker verbannt! (Beifall)"@de7
lpv:spokenAs
lpv:translated text
"(DE) Hr. formand, hr. formand for Rådet, tillad mig først at komme med en bemærkning til min kollega Poettering. De gjorde tidligere opmærksom på, hvad Deres gruppe hedder, og at den bærer navnet Kristelige Demokrater og Europæiske Demokrater. Tyskland har nu været forenet i snart ni år, og det ville glæde mig meget, hvis det kunne lykkes for Dem efter så lang tid endelig at respektere, at der i Tyskland findes en demokratisk-socialistisk venstrefløj, som nu også er repræsenteret i Europa-Parlamentet. (Bifald) Hr. formand, hr. formand for Rådet, i stedet for en beskæftigelsesunion får vi en forsvarsunion. Det er den nøgterne kendsgerning og det lidet opløftende budskab fra det tyske rådsformandskab. Den hastigt vedtagne Agenda 2000, som skal sikre finansieringen af Fællesskabet og dets udvidelse, er mangelfuld. Landbrugsreformen har ikke lukket døren mere op for de central- og østeuropæiske tiltrædelseskandidater. Allerede efter topmødet i Berlin indrømmede den tyske regering selv, at landbrugspolitikken skulle reformeres endnu en gang med henblik på udvidelsen. Heller ikke nomineringen af Romano Prodi til kommissionsformand kunne overskygge de magre resultater af dette topmøde. Det tyske EU-formandskab har intet foretaget sig for i det mindste at dæmme op for det permanente fald i euroens værdi udadtil. Den europæiske fællesskabsvaluta var ikke en gang på dagsordenen i Köln. Der blev ikke truffet en eneste beslutning om beskatning af de internationale spekulative kapitalbevægelser eller til bekæmpelse af skattedumping og skatteoaser i Unionen. Som tysk parlamentsmedlem var jeg meget forlegen over at se, at national egoisme blev det tyske rådsformandskabs varemærke. Således vakte den brutale blokering af det europæiske brugtbilsdirektiv udelukkende i en tysk bilkoncerns interesse forargelse ligesom den overfaldsagtige udnævnelse af den tidligere kansleramtsminister Hombach til Balkan-ansvarlig eller den manglende forståelse for mål og former i fransk politik. Fra mange medlemsstater kunne det fornemmes, at man følte sig stødt over denne herremandsagtige europapolitik. Lige så udtrykkeligt, som vores gruppe bifaldt og aktivt vil støtte beslutningen fra topmødet i Köln om, at borgernes grundlæggende frihedsrettigheder skal styrkes i fremtiden, lige så bestemt kritiserer vi beskæftigelsespagten. Med en arbejdsløshed, der er stagneret på et højt niveau, fortjener denne pagt ikke sit navn. Det er nok også en af grundene til, at så uhyggeligt mange borgere blev hjemme fra valget til Europa-Parlamentet. Folk i Europa forstår det ikke, når europæisk beskæftigelsespolitik reduceres til en taleboble. Der må langt om længe aftales bindende og kontrollerbare, kvantitative mål for den økonomiske vækst og for kampen mod arbejdsløsheden. Vi bekender os energisk til et socialt Europa, og derfor accepterer vi ikke, at det sociale sammenhold i Unionen letfærdigt bliver sat på spil, at der prædikes løntilbageholdenhed og sættes spørgsmålstegn ved de sociale sikringssystemer. Under tysk rådsformandskab blev NATO-krigen på Balken, som brød folkeretten og satte FN ud af spillet, aktivt støttet af Den Europæiske Union og dens medlemsstater, og samtidig besegledes ændringen af Fællesskabet til en såkaldt forsvarsunion. Krig som politisk middel blev atter gjort stueren, og denne skæbnesvangre kurs fortsættes med indlemmelsen af militærpagten WEU i Den Europæiske Union og med opbygningen af interventionsstyrker. Afrustning, kriseforebygggelse og civil konfliktløsning, især ved at styrke OSCE's rolle, risikerer at blive tabt bag vognen. I overensstemmelse med denne logik er NATO-generalsekretær Solana blevet udnævnt til den kommende Mr. FUSP. Vores gruppe afviser denne udnævnelse. Den indstillede tyske EU-kommissær Verheugen sagde efter topmødet i Köln, at den hurtige enighed om at styrke en fælles udenrigs- og sikkerhedspolitik i Unionen næppe ville have været mulig uden presset fra Kosovo-krigen. Det betyder med andre ord, at krigen blev en motor og drivkraft for den europæiske integration. Det er katastrofalt og med blik på år 2000 en farlig blindgyde. De, som i dag fejrer stabilitetspagten for Sydøsteuropa som en stor succes, skulle hellere have ladet være med at spilde pengene på bomber, raketter og soldater og i stedet have præsenteret pagten et par måneder tidligere som en del af et omfattende politisk og civilt koncept fra Den Europæiske Union til regionen og have givet OSCE de nødvendige midler. Vi plæderer udtrykkeligt for en politik, som bandlyser krig og militær vold fra folkenes liv! (Bifald)"@da1
"(DE) Κύριε Πρόεδρε, κύριε Πρόεδρε του Συμβουλίου, επιτρέψτε μου να απευθύνω μερικά λόγια στον συνάδελφο Poettering. Αναφερθήκατε προηγουμένως στην ονομασία της ομάδας σας και είπατε ότι φέρει το όνομα Χριστιανοδημοκράτες και Ευρωπαίοι Δημοκράτες. Κοντεύουν εννέα χρόνια από την ένωση της Γερμανίας και πολύ θα χαιρόμουν, εάν κατορθώνατε μετά από τόσο καιρό να σεβαστείτε επιτέλους το γεγονός ότι στη Γερμανία υπάρχει μια Δημοκρατική-Σοσιαλιστική Αριστερά που εκπροσωπείται σήμερα και στο Ευρωπαϊκό Κοινοβούλιο. (Χειροκροτήματα) Κύριε Πρόεδρε, κύριε Πρόεδρε του Συμβουλίου, αντί μιας Ένωσης της Απασχόλησης έχουμε μια Ένωση της Άμυνας. Αυτό είναι το αντικειμενικό συμπέρασμα και το λίγα υποσχόμενο μήνυμα της γερμανικής Προεδρίας. Ημιτελής παρέμεινε και η Ατζέντα 2000 που ψηφίσθηκε βιαστικά και στόχο της έχει να εξασφαλίσει τη χρηματοδότηση της Κοινότητας και της διεύρυνσής της. Η μεταρρύθμιση της Γεωργικής Πολιτικής δεν άνοιξε περισσότερο τις θύρες για τις υποψήφιες χώρες της Μεσογείου και της Ανατολικής Ευρώπης. Ήδη μετά από τη Σύνοδο Κορυφής του Βερολίνου η ίδια η γερμανική κυβέρνηση παραδέχθηκε ότι, ενόψει της διεύρυνσης, η Γεωργική Πολιτική θα πρέπει να μεταρρυθμιστεί ακόμα μια φορά. Ακόμα και ο διορισμός του Romano Prodi στη θέση του Προέδρου της Επιτροπής δεν μπόρεσε να συγκαλύψει τα πενιχρά αποτελέσματα της εν λόγω Συνόδου Κορυφής. Η γερμανική Προεδρία δεν έκανε καμία κίνηση τουλάχιστον για να επιβραδύνει τη συνεχή απώλεια της τιμής του ευρώ προς τα έξω. Η κρίση του κοινού ευρωπαϊκού νομίσματος δεν ήταν καν στην ημερήσια διάταξη της Συνόδου της Κολωνίας. Ούτε μια απόφαση δεν ελήφθη για τη φορολόγηση των κερδοσκοπικών διεθνών κινήσεων του κεφαλαίου ή για την καταπολέμηση του φορολογικού ντάμπινγκ ή των φορολογικών παραδείσων στην Ένωση. Ως γερμανίδα βουλευτής, αισθάνθηκα να θίγομαι από το γεγονός ότι ο εθνικός εγωισμός έγινε το σήμα κατατεθέν της γερμανικής Προεδρίας. Έτσι, το άγριο μπλοκάρισμα της ευρωπαϊκής οδηγίας σχετικά με τα αυτοκίνητα παλαιάς τεχνολογίας για το συμφέρον ενός και μόνο γερμανικού ομίλου κατασκευής αυτοκινήτων προκάλεσαν αγανάκτηση όπως και ο αιφνιδιαστικός διορισμός του πρώην Υπουργού της Ομοσπονδιακής Καγκελαρίας Hombach στη θέση του εντεταλμένου για τα Βαλκάνια καθώς και η έλλειψη κατανόησης για τους στόχους και τη διαμόρφωση της γαλλικής πολιτικής. Από πολλά κράτη μέλη ακούστηκε ότι με αυτή την ευρωπαϊκή πολιτική αυταρχικής φεουδαλικής μορφής αισθάνεται κανείς ότι τον παραγκωνίζουν. Η ομάδα μας χαιρετίζει ρητά και θα υποστηρίξει ενεργά την απόφαση της Συνόδου Κορυφής της Κολωνίας σχετικά με την ενίσχυση των θεμελιωδών δικαιωμάτων των πολιτών. Ωστόσο, με την ίδια ένταση και αποφασιστικότητα ασκεί κριτική στο Σύμφωνο Απασχόλησης. Ενόψει της ανεργίας που έχει καθηλωθεί σε πολύ υψηλά επίπεδα, το εν λόγω Σύμφωνο δεν αξίζει να φέρει την ονομασία αυτή. Αυτός είναι και ένα από τους λόγους που απείχαν από τις ευρωεκλογές σε τέτοιο ανησυχητικό βαθμό οι Ευρωπαίοι πολίτες. Στην Ευρώπη οι άνθρωποι δεν μπορούν να δείξουν κατανόηση, όταν η πολιτική απασχόλησης καταντά κενό γράμμα. Θα πρέπει επιτέλους γίνουν συμφωνίες σχετικά με δεσμευτικούς, ελέγξιμους και ποσοτικούς στόχους όσον αφορά την ανάπτυξη της οικονομίας και την καταπολέμηση της ανεργίας. Τασσόμαστε ρητά υπέρ μιας κοινωνικής Ευρώπης και κατά συνέπεια δεν ανεχόμαστε να διακυβεύεται τόσο επιπόλαια η κοινωνική συνοχή της Ένωσης, να γίνεται προπαγάνδα για το πάγωμα των μισθών και να αμφισβητούνται τα συστήματα κοινωνικής ασφάλισης. Υπό τη γερμανική Προεδρία υποστηρίχθηκε από την Ευρωπαϊκή Ένωση και τα κράτη μέλη της ο πόλεμος του ΝΑΤΟ ο οποίος καταπάτησε το Διεθνές Δίκαιο και υπέσκαψε το κύρος του ΟΗΕ. Ταυτόχρονα επισφραγίστηκε η μετατροπή της Κοινότητας σε μια Ένωση άμυνας. Ο πόλεμος ως μέσο της πολιτικής έγινε και πάλι αποδεκτός και αυτή η μοιραία πορεία συνεχίζεται με την ένταξη του στρατιωτικού συμφώνου της Δυτικοευρωπαϊκής Ένωσης στην Ευρωπαϊκή Ένωση και τη συγκρότηση στρατεύματος για στρατιωτικές επεμβάσεις. Ο αφοπλισμός, η πρόληψη των κρίσεων, η επίλυση διαφορών με μη στρατιωτικά μέσα, και ιδιαίτερα η ενίσχυση του ρόλου του ΟΑΣΕ κινδυνεύουν να σταματήσουν. Με αυτή τη λογική διορίσθηκε και ο Γενικός Γραμματέας του ΝΑΤΟ, ο μελλοντικός Κύριος ΚΕΠΠΑ. Η ομάδα μας απορρίπτει αυτό τον διορισμό. Ο ορισθείς γερμανός Επίτροπος Verheugen είπε μετά από τη Σύνοδο Κορυφής της Κολωνίας ότι χωρίς την πίεση του πολέμου στο Κοσσυφοπέδιο θα ήταν σχεδόν αδύνατη η ταχύτατη επίτευξη συμφωνίας για την ενίσχυση μιας Κοινής Εξωτερικής Πολιτικής και Πολιτικής Ασφάλειας. Με άλλα λόγια αυτό σημαίνει ότι ο πόλεμος έγινε κινητήρια δύναμη της ευρωπαϊκής ενοποίησης. Αυτό είναι καταστροφικό και ενόψει του έτους 2000 είναι μια πορεία λανθασμένη σε βαθμό επικίνδυνο. Εκείνοι που σήμερα γιορτάζουν και θεωρούν μεγάλη επιτυχία το Σύμφωνο Σταθερότητας για τη Νοτιοανατολική Ευρώπη, θα ήταν καλύτερα να μην είχαν εξανεμίσει όλα αυτά τα ποσά για βόμβες, πυραύλους και στρατιώτες, αλλά να είχαν παρουσιάσει το Σύμφωνο λίγους μήνες νωρίτερα, ως τμήμα ενός περιεκτικού, πολιτικού, μη στρατιωτικού σχεδίου της Ευρωπαϊκής Ένωσης για την περιοχή και να είχαν χορηγήσει στον ΟΑΣΕ τα απαιτούμενα κονδύλια. Υποστηρίζουμε ρητά μια πολιτική που αποκηρύσσει τον πόλεμο και τη στρατιωτική βία και τα εξορίζει και τα δύο από τη ζωή των λαών. (Χειροκροτήματα)"@el8
"(DE) Mr President, Mr President-in-Office of the Council, to begin with, allow me to address a few words to my colleague, Mr Poettering. A little while ago, you made reference to the fact that your group is called the Christian Democrats and European Democrats. Unification of Germany took place almost nine years ago, and it would please me greatly if, after such a long time, you could at last bring yourself to respect the fact that there is a Democratic-Socialist Left in Germany which is now also represented in the European Parliament. (Applause) Mr President, Mr President-in-Office of the Council, instead of an Employment Union we"re getting a Defence Union. That is the uninspiring outcome of the German Presidency and the inauspicious message it sent out. The hastily adopted Agenda 2000, which is to secure the financing of the Community and its enlargement, is a half-baked piece of work. Agricultural reform failed to open the door any further to the Applicant States of Central and Eastern Europe. Immediately after the Berlin Summit the Federal Government itself commented that agricultural policy would need to be reformed again in view of enlargement. Not even the nomination of Romano Prodi as President of the Commission was able to camouflage the poor results produced by this Summit. The German EU Presidency took no action to at least put a brake on the euro"s continued decline in value on foreign exchange markets. The crisis facing the European Single Currency was not even on the agenda in Cologne. Not a single decision was taken on the taxation of international speculative movements of capital or the fight against tax dumping and tax havens within the Union. As a German MEP, it saddened me greatly that national egotism was to become the hallmark of the German Presidency. The crass way in which the European Directive on end-of-life cars was blocked solely to serve the interests of a German car company caused dismay, as did the overdue appointment of ex-Minister to the Chancellery, Hombach, as envoy to the Balkans and the lack of understanding of the goals and nature of French politics. It became clear that in many Member States, people felt they had been duped by this lord of the manor approach to European policy. Our group is as emphatic in its appreciation of the Cologne Summit Decision, which it intends to actively support, so as to further strengthen the fundamental rights of the citizens in the future, as it is resolute in its criticism of the Employment Pact. Since unemployment continues to languish at a high level, this Pact does not merit its name. Indeed, that is one of the reasons why such a shockingly large amount of people stayed away from the European elections. The people of Europe do not understand why European employment policy should degenerate into sound bites. Binding and verifiable, quantitative goals must at last be agreed for economic growth and the fight against unemployment. We vigorously declare our support for a socially responsible Europe and that is why we will not tolerate people lightly putting the social cohesion of the Union at risk, preaching restraint in matters of pay and calling the social security systems into question. During the German Presidency, the NATO war in the Balkans, which transgressed international law and dispensed with the authority of the UN, was actively supported by the European Union and its Member States, and at the same time the Community"s conversion to a so-called defence union was sealed. War as an instrument of politics was rendered socially acceptable again and the progress of this fatal course will be speeded further still by the incorporation of the WEU military pact into the European Union and by the build-up of armed forces for intervention. Disarmament, crisis prevention and the settlement of conflict by non-military means, in particular by strengthening the role of the OSCE, risk falling by the wayside. It was this kind of reasoning that led to NATO General Secretary Solana being nominated as the future Mr CFSP. Our group rejects this nomination. The German EU Commissioner-designate Mr Verheugen said after the Cologne Summit that it would scarcely have been possible to achieve rapid agreement on the strengthening of a Common Foreign and Security Policy for the Union without the pressure of the Kosovo war. Put another way, war became the driving force and catalyst for European integration. That is disastrous, and looking ahead to the year 2000, a dangerous and misguided path to go down. Those who are now hailing the Stability Pact for South-Eastern Europe a great success would have done better to have refrained from squandering the money on bombs, rockets and soldiers and instead to have presented the Pact a few months earlier as part of a comprehensive political and non-military plan drawn up by the European Union for the region, and to have provided the OSCE with the necessary means. We give our staunch support to a policy that outlaws war and military violence, banishing it from the lives of all peoples. (Applause)"@en3
"(DE) Señor Presidente, señor Presidente del Consejo, permítanme que comience con unas palabras dirigidas a mi colega Poettering. Usted ha recordado antes el nombre de su Grupo y que éste se llama Grupo de los Demócratas Cristianos y Demócratas Europeos. Pronto hará ya nueve años que se unificó Alemania y sería una gran satisfacción para mí si, al cabo de tanto tiempo, respetara usted al fin el hecho de que en Alemania existe una izquierda democrática socialista, que ahora también está representada en el Parlamento Europeo. (Aplausos) Señor Presidente, señor Presidente del Consejo, en vez de una Unión para el empleo nos van a dar una Unión defensiva. Este es balance objetivo y el poco prometedor mensaje de la Presidencia alemana del Consejo. La Agenda 2000, aprobada a toda prisa, que debe garantizar la financiación de la Comunidad y su ampliación se ha quedado en una chapuza. La reforma agraria no abre más la puerta a los candidatos a la adhesión de Europa central y oriental. El propio Gobierno Federal alemán ya reconoció tras la Cumbre de Berlín que sería necesario volver a reformar la política agrícola con vistas a la ampliación. Ni siquiera la designación de Romano Prodi como Presidente de la Comisión consiguió disimular los pobres resultados de esa Cumbre. La Presidencia alemana de la UE no hizo nada para frenar al menos la caída permanente de la cotización internacional del euro. La crisis de la moneda común europea ni siquiera figuraba en el orden del día de Colonia. No se adoptó ni una sola decisión sobre la fiscalidad de los movimientos internacionales especulativos de capital o sobre la lucha contra el dumping fiscal y los oasis fiscales dentro de la Unión. En mi calidad de diputada alemana, me afectó mucho que el egoísmo nacional se convirtiera en la señal de marca de la Presidencia alemana del Consejo. El burdo bloqueo de la directiva europea sobre los coches viejos en interés exclusivo de un consorcio automovilístico alemán resultó tan indignante como la designación por sorpresa del ex Ministro de la Cancillería Hombach como Representante en los Balcanes o la falta de comprensión de los objetivos y las formas de la política francesa. En muchos Estados miembros quedó patente la impresión de un engaño ante esta política europea de estilo feudal. A pesar de que nuestro Grupo saludó explícitamente la decisión de la Cumbre de Colonia de fortalecer en el futuro los derechos fundamentales de las ciudadanas y ciudadanos y se propone apoyarla de manera activa, también criticamos con la misma firmeza el Pacto en favor del empleo. Dicho pacto no merece su nombre a la vista del elevado nivel de paro, que se mantiene estancado. Este es sin duda también uno de los motivos por los que un número tan alarmante de ciudadanas y ciudadanos se han mantenido al margen de las elecciones europeas. La gente no comprende a Europa cuando la política europea de empleo se convierte en palabrería. Es preciso que se adopten de una vez unos objetivos vinculantes y cuantitativamente controlables en relación con el crecimiento económico y la lucha contra el desempleo. Nosotros nos declaramos enérgicamente a favor de una Europa social y, por lo tanto, no aceptamos que se ponga en juego a la ligera la cohesión social de la Unión, se predique la contención salarial y se pongan en entredicho los sistemas de seguridad social. La Unión Europea y sus Estados miembros apoyaron activamente bajo la Presidencia alemana del Consejo la guerra de la OTAN en los Balcanes, que quebrantó el Derecho internacional y desbancó a la ONU, a la vez que quedaba sellada la transformación de la Comunidad en una llamada Unión defensiva. Se ha vuelto a admitir en sociedad a la guerra como medio de la política y se continuará avanzando por este funesto derrotero con la integración del pacto militar de la UEO en la Unión Europea y la creación de fuerzas de intervención. El desarme, la prevención de las crisis y la resolución civil de los conflictos, particularmente a través de una intensificación del papel de la OSCE, corren el riesgo de quedar abandonados en la cuneta. Dentro de esta lógica, se designó al Secretario General de la OTAN Solana como futuro PESC. Nuestro Grupo rechaza este nombramiento. El Comisario europeo alemán designado Verheugen manifestó después de la Cumbre de Colonia que el rápido acuerdo para fortalecer la Política Exterior y de Seguridad Común de la Unión difícilmente habría sido posible sin la guerra de Kosovo. En otras palabras: la guerra se convirtió en el motor y la fuerza impulsora de la integración europea. Esto es desolador y un peligroso camino falso con vistas al año 2000. A quien hoy celebra como un gran éxito el Pacto de estabilidad para el Sureste europeo, más le habría valido no despilfarrar el dinero en bombas, misiles y soldados, y presentar en cambio un par de meses antes dicho pacto, como parte de un proyecto político y civil amplio de la Unión Europea para la región, y dotar a la OSCE de los recursos necesarios. ¡Nosotros abogamos decididamente por una política que rechace la guerra y la fuerza militar y las destierre de la vida de los pueblos! (Aplausos)"@es12
"( Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, sallikaa minun sanoa aluksi sana kollegalleni Poetteringille. Te viittasitte aiemmin ryhmänne nimeen ja siihen, että se on kristillisdemokraatit ja eurooppalaiset demokraatit. Saksa yhdistyi lähes yhdeksän vuotta sitten, ja olisin kovin iloinen, jos pystyisitte niin pitkän ajan jälkeen lopultakin kunnioittamaan sitä, että Saksassa on demokraattisen sosialismin puolueen muodostama vasemmistopuolue, joka on edustettuna myös Euroopan parlamentissa. (Suosionosoituksia) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, saamme työllisyysunionin sijasta puolustusliiton. Tämä on Saksan puheenjohtajakauden selvä lopputulos ja hyvin vähän lupaava tieto. Kiireessä sovittu Agenda 2000 -sopimus, jonka pitää varmistaa yhteisön rahoitus ja laajentuminen, jäi torsoksi. Maatalousuudistus ei mahdollistanut Keski- ja Itä-Euroopan hakijamaiden jäsenyyttä. Saksan hallitus myönsi jo Berliinin huippukokouksen jälkeen itse, että maatalouspolitiikkaa pitää uudistaa vielä uudelleen laajentumisen vuoksi. Edes Romano Prodin nimittäminen komission puheenjohtajaksi ei kyennyt kaunistelemaan tämän huippukokouksen laihoja tuloksia. Saksa ei tehnyt EU: n puheenjohtajana mitään edes euron ulkoisen arvon jatkuvan putoamisen hidastamiseksi. Euroopan yhteisen valuutan kriisi ei ollut edes Kölnin esityslistalla. Siellä ei tehty mitään päätöksiä kansainvälisten spekulatiivisten pääomaliikkeiden ohjaamiseksi tai verojen polkumyynnin ja verokeitaiden torjumiseksi unionissa. Saksalaisena parlamentin jäsenenä olin hyvin järkyttynyt siitä, että Saksan puheenjohtajakauden tunnusmerkiksi kohosi kansallinen itsekkyys. Euroopan unionin vanhoja autoja koskevan direktiivin härski jumittaminen ainoastaan saksalaisen autokonsernin edun vuoksi samoin kuin entisen kansliaministeri Hombachin yhtäkkinen nimitys Balkanin valtuutetuksi tai Ranskan politiikan tavoitteiden ja ilmenemismuotojen ymmärtämättömyys aiheuttivat myös suuttumusta. Monien jäsenvaltioiden mielipiteistä saattoi päätellä, että ne tunsivat itsensä huijatuiksi tämän tilanomistajan tapaan harjoitetun Eurooppa-politiikan johdosta. Vaikka ryhmämme suhtautui niin myötämielisesti Kölnin huippukokouksen päätökseen ja tukee sitä, että kansalaisten perusoikeuksia vahvistetaan tulevaisuudessa, arvostelemme ankarasti työllisyyssopimusta. Kun otetaan huomioon korkealle tasolle pysähtynyt työttömyys, tämä sopimus ei ansaitse nimeään. Se on varmasti myös yksi syy siihen, että niin pelottavan monet kansalaiset jättivät äänestämättä Euroopan parlamentin vaaleissa. Ihmiset Euroopassa eivät ymmärrä, jos eurooppalainen työllisyyspolitiikka jää pelkäksi kuplaksi. Meidän on lopultakin sovittava talouskasvun ja työttömyyden torjunnan sitovat ja valvottavissa olevat määrälliset tavoitteet. Tunnustaudumme energisesti sosiaalisen Euroopan kannattajiksi, ja sen vuoksi emme hyväksy sitä, että unionin sosiaalinen yhteenkuuluvuus pannaan kevytmielisesti peliin, saarnataan malttia palkkojen korotusten osalta ja sosiaaliset turvajärjestelmät asetetaan kyseenalaisiksi. Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot tukivat Saksan puheenjohtajakaudella aktiivisesti Naton sotaa Balkanilla, joka murensi kansainvälistä oikeutta ja suisti YK: n raiteiltaan, ja samanaikaisesti sinetöitiin yhteisön muuttuminen niin sanotuksi puolustusliitoksi. Sota muuttui taas salonkikelpoiseksi politiikan välineeksi, ja tätä kohtalokasta suuntausta jatkavat edelleen sotilasliitto WEU: n liittäminen Euroopan unioniin ja interventiojoukkojen muodostaminen. Aseidenriisunta, kriisien ehkäisy ja siviilien osallistuminen konfliktien ratkaisuun, erityisesti ETYJin roolin vahvistaminen, uhkaavat epäonnistua. Naton pääsihteeri Solana valittiin tätä logiikkaa noudattaen yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tulevaksi korkeaksi edustajaksi. Ryhmämme vastustaa tätä nimitystä. Saksan nimitetty EU: n komission jäsen Verheugen oli Kölnin huippukokouksen jälkeen sitä mieltä, että nopea yhteisymmärrys unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan voimistamisesta olisi tuskin ollut mahdollista ilman Kosovon sodan synnyttämää painetta. Tämä tarkoittaa toisin sanoen: sota muuttui Euroopan yhdentymisen moottoriksi ja käyttövoimaksi. Se on kauheaa, ja kun katsotaan vuotta 2000, se on vaarallinen harhapolku. Jos joku juhlii nyt Kaakkois-Euroopan vakaussopimusta suurena menestyksenä, olisi kyllä ollut parempi jättää rahat pommeihin, raketteihin ja sotilaisiin käyttämättä ja esittää alueelle tällaista sopimusta muutamaa kuukautta aikaisemmin Euroopan unionin laajan poliittisen ja siviilisuunnitelman osana ja myöntää ETYJille tarvittavat varat. Puollamme voimakkaasti politiikkaa, joka tuomitsee sodan ja sotilaallisen väkivallan ja karkottaa ne kansojen elämästä! (Suosionosoituksia)"@fi5
"(DE) Monsieur le Président, Monsieur le Président du Conseil, permettez-moi tout d"abord un mot à l"adresse de mon collègue Poettering. Vous avez signalé tout à l"heure que votre groupe portait le nom de groupe des démocrates chrétiens et des démocrates européens. L"Allemagne étant réunifiée depuis presque neuf ans, je serais réellement ravie, après autant de temps, que vous parveniez enfin à accepter la présence en Allemagne d"une gauche démocrate-socialiste qui est à présent aussi représentée au Parlement européen. (Applaudissements) Monsieur le Président, Monsieur le Président du Conseil, au lieu d"une Union pour l"emploi, nous voilà avec une Union de la défense. Tel est le triste bilan et le message peu réjouissant de la présidence allemande du Conseil. L"Agenda 2000, hâtivement voté et qui devait garantir le financement de la Communauté et son élargissement, est incomplet. La réforme agricole n"a pas davantage ouvert la porte aux pays candidats d"Europe centrale et orientale. Dès après le Sommet de Berlin, le gouvernement fédéral allemand lui-même suggérait qu"en vue de l"élargissement, il faudrait procéder à une nouvelle réforme de la politique agricole. Même la nomination de Romano Prodi à la présidence de la Commission n"est pas parvenue à maquiller les maigres résultats de ce Sommet. La présidence allemande de l"UE n"a rien entrepris afin d"au moins ralentir la baisse constante de la valeur de l"euro. La crise de la devise commune européenne ne figurait même pas à l"ordre du jour de Cologne. Aucune décision n"a été prise quant à la taxation des mouvements internationaux de capitaux spéculatifs ou en matière de lutte contre le dumping social et la présence de paradis fiscaux au sein de l"Union européenne. En tant que parlementaire allemande, j"ai été fort gênée de constater que la présidence allemande du Conseil avait été empreinte d"égoïsme national. C"est ainsi que le blocage grossier opposé à la directive européenne sur les voitures en fin de vie dans le seul intérêt d"un groupe automobile allemand a tout autant provoqué l"indignation que la nomination surprise de l"ex-ministre de chancellerie Hombach au poste d"émissaire pour les Balkans ou que le manque de compréhension des objectifs et des formes de la politique française. On a pu constater que de nombreux États membres se sont sentis dupés par cette politique européenne d"inspiration seigneuriale. Nous critiquons le pacte pour l"emploi aussi résolument que nous avons salué et soutiendrons activement la décision prise au Sommet de Cologne visant à renforcer à l"avenir les droits fondamentaux des citoyennes et citoyens. Au vu du niveau de chômage aussi élevé que persistant, ce pacte ne mérite pas son nom. C"est sans doute une des raisons pour lesquelles un nombre aussi effrayant de citoyens ont ignoré les élections européennes. Les gens ne comprennent pas une Europe dont la politique de l"emploi se résume à un phylactère. Il faut qu"on s"accorde enfin sur des objectifs quantitatifs contraignants et contrôlables en matière de croissance économique et de lutte contre le chômage. Nous nous réclamons énergiquement d"une Europe sociale et c"est pourquoi nous ne pouvons accepter que la cohésion sociale soit traitée à la légère au sein de l"Union, que soit prêché le gel des salaires et que soit remis en question les systèmes de sécurité sociale. Sous la présidence allemande du Conseil, l"OTAN a fait la guerre dans les Balkans, le droit international s"est effrité et l"ONU a été écartée, le tout avec le soutien actif de l"Union européenne et de ses États membres, tandis que la conversion de la Communauté en une soit-disant Union de défense était scellée. La guerre a à nouveau été admise comme instrument de la politique et cette évolution funeste est encore encouragée par l"incorporation du pacte militaire de l"UEO dans l"Union européenne et la mise sur pied de forces militaires d"intervention. Le désarmement, la prévention des crises et le règlement civil des conflits, en particulier via le renforcement du rôle de l"OSCE, menacent de rester en rade. Conformément à cette logique, le secrétaire général de l"OTAN, Javier Solana, a été nommé au futur poste de M. PESC. Notre groupe refuse cette nomination. Le commissaire européen désigné par l"Allemagne, M. Verheugen, a déclaré après le Sommet de Cologne: il n"aurait guère été possible de parvenir à un accord rapide sur le renforcement de la politique étrangère et de sécurité commune de l"Union sans la pression exercée par la guerre du Kosovo. En d"autres mots, la guerre est devenue le moteur et la force motrice de l"intégration européenne. C"est une catastrophe et une fausse voie si l"on envisage le prochain millénaire. Ceux qui saluent aujourd"hui le pacte de stabilité pour les Balkans auraient mieux fait de ne pas engloutir de l"argent dans des bombes, des missiles et des soldats et plutôt de présenter ce pacte quelques mois plus tôt en l"incluant dans un concept global politique et civil présenté par l"UE pour la région et en garantissant à l"OSCE les moyens nécessaires. Nous plaidons résolument pour une politique qui bannisse la guerre et l"agression militaire de la vie des gens. (Applaudissements)"@fr6
"(DE) Signor Presidente, signor Presidente del Consiglio, permettetemi innanzitutto di rivolgermi all"onorevole Poettering. Poc"anzi lei ha richiamato l"attenzione sulla definizione del gruppo di cui fa parte, che è democratici cristiani e democratici europei. L"unificazione della Germania risale a nove anni fa e quindi mi farebbe molto piacere se lei riuscisse, dopo tanto tempo, a riconoscere finalmente il fatto che in Germania esiste una sinistra socialdemocratica, oggi rappresentata anche al Parlamento europeo. (Applausi) Signor Presidente, signor Presidente del Consiglio, il bilancio stringato ed il messaggio poco promettente che ci giungono dalla Presidenza tedesca del Consiglio ci restituiscono l"immagine di un"Unione incentrata sulla difesa anziché quella di un"Unione impegnata sul fronte dell"occupazione. Agenda 2000, che deve assicurare il finanziamento della Comunità ed il suo ampliamento, è stata approvata in modo affrettato rimanendo un lavoro imperfetto. La riforma agricola non ha spalancato la porta ai paesi candidati dell"Europa centrale e orientale; infatti subito dopo il Vertice di Berlino il governo tedesco ha ammesso che la politica agricola avrebbe dovuto essere riformata ancora una volta in vista dell"ampliamento. Anche la nomina di Romano Prodi a Presidente della Commissione non è riuscita a nascondere gli scarsi risultati ottenuti da questo Vertice. La Presidenza tedesca dell"Unione europea non ha preso alcuna iniziativa per rallentare quantomeno la continua perdita di valore dell"euro sui mercati esteri. A Colonia la crisi della moneta unica europea non è mai stata inserita all"ordine del giorno, così come non è stata presa una sola decisione in merito alla tassazione dei movimenti internazionali e speculativi di capitali o alla lotta al fiscale e ai paradisi fiscali all"interno dell"Unione. Quale deputato tedesco mi ha molto colpito il fatto che l"egoismo nazionale sia diventato il marchio che ha contraddistinto la Presidenza tedesca. Così come hanno suscitato indignazione il duro blocco della direttiva europea sulle auto usate attuato nel solo interesse di un gruppo industriale automobilistico tedesco o la sorprendente nomina dell"ex ministro del cancellierato Hombach a incaricato dei Balcani o la scarsa comprensione nei confronti di obiettivi e modelli della politica francese. Molti Stati membri si sono sentiti ingannati da questa politica condotta da padroni. Il nostro gruppo ha accolto con favore la decisione del Vertice di Colonia e sosterrà attivamente la necessità di rafforzare in futuro i diritti fondamentali dei cittadini, ma critica con fermezza il Patto per l"occupazione. Se si considera l"alto livello di stagnazione raggiunto dalla disoccupazione, questo patto non merita il nome che gli è stato attribuito. Questo è anche uno dei motivi per cui un numero impressionante di cittadini ha disertato le elezioni europee. La gente in Europa non capisce che la politica europea in materia di occupazione si risolve in una bolla di sapone. Infine, si devono fissare obiettivi quantitativi vincolanti e controllabili sia nell"ambito della crescita economica che in quello della lotta alla disoccupazione. Esprimiamo con vigore il nostro consenso a un"Europa sociale e per questo non accettiamo che con leggerezza si metta in gioco la coesione sociale dell"Unione, che si predichi il contenimento salariale e si mettano in discussione i sistemi di sicurezza sociale. La guerra della NATO nei Balcani ha violato il diritto internazionale e ha prevaricato l"ONU, ma durante la Presidenza tedesca è stata validamente sostenuta dall"Unione europea e dai suoi Stati membri, e al contempo si è decretata la trasformazione della Comunità in una cosiddetta Unione di difesa. Si è di nuovo legalizzata la guerra come strumento politico e questo tragico orientamento è accelerato dall"integrazione nell"Unione europea del patto militare dell"UEO e dalla creazione di forze armate d"intervento. Disarmo, prevenzione delle crisi e composizione civile dei conflitti soprattutto tramite il rafforzamento del ruolo dell"OSCE minacciano di arenarsi. E" seguendo questa logica che il Segretario generale della NATO Solana è stato nominato futuro signor PESC. Il nostro gruppo non approva questa nomina. Dopo il Vertice di Colonia il Commissario tedesco designato Verheugen pensava che il rapido accordo sul rafforzamento di una politica estera e di sicurezza comune dell"Unione non sarebbe stato possibile senza la pressione della guerra nel Kosovo. In altre parole questo significa che la guerra è diventata il motore, il propulsore dell"integrazione europea: ciò è spaventoso e, guardando al 2000, è una falsa pista pericolosa. Chi oggi celebra il Patto di stabilità per l"Europa sudorientale come un grande successo, avrebbe fatto meglio a non sperperare denaro in bombe, missili e soldati, bensì a presentare il patto un paio di mesi prima come parte integrante di un ampio programma politico e civile dell"Unione europea per la regione e a garantire all"OSCE i mezzi necessari. Ci battiamo decisamente a favore di una politica che bandisca guerra e potere militare dalla vita delle popolazioni! (Applausi)"@it9
"(DE) Mr President, Mr President-in-Office of the Council, to begin with, allow me to address a few words to my colleague, Mr Poettering. A little while ago, you made reference to the fact that your group is called the Christian Democrats and European Democrats. Unification of Germany took place almost nine years ago, and it would please me greatly if, after such a long time, you could at last bring yourself to respect the fact that there is a Democratic-Socialist Left in Germany which is now also represented in the European Parliament. (Applause) Mr President, Mr President-in-Office of the Council, instead of an Employment Union we"re getting a Defence Union. That is the uninspiring outcome of the German Presidency and the inauspicious message it sent out. The hastily adopted Agenda 2000, which is to secure the financing of the Community and its enlargement, is a half-baked piece of work. Agricultural reform failed to open the door any further to the Applicant States of Central and Eastern Europe. Immediately after the Berlin Summit the Federal Government itself commented that agricultural policy would need to be reformed again in view of enlargement. Not even the nomination of Romano Prodi as President of the Commission was able to camouflage the poor results produced by this Summit. The German EU Presidency took no action to at least put a brake on the euro"s continued decline in value on foreign exchange markets. The crisis facing the European Single Currency was not even on the agenda in Cologne. Not a single decision was taken on the taxation of international speculative movements of capital or the fight against tax dumping and tax havens within the Union. As a German MEP, it saddened me greatly that national egotism was to become the hallmark of the German Presidency. The crass way in which the European Directive on end-of-life cars was blocked solely to serve the interests of a German car company caused dismay, as did the overdue appointment of ex-Minister to the Chancellery, Hombach, as envoy to the Balkans and the lack of understanding of the goals and nature of French politics. It became clear that in many Member States, people felt they had been duped by this lord of the manor approach to European policy. Our group is as emphatic in its appreciation of the Cologne Summit Decision, which it intends to actively support, so as to further strengthen the fundamental rights of the citizens in the future, as it is resolute in its criticism of the Employment Pact. Since unemployment continues to languish at a high level, this Pact does not merit its name. Indeed, that is one of the reasons why such a shockingly large amount of people stayed away from the European elections. The people of Europe do not understand why European employment policy should degenerate into sound bites. Binding and verifiable, quantitative goals must at last be agreed for economic growth and the fight against unemployment. We vigorously declare our support for a socially responsible Europe and that is why we will not tolerate people lightly putting the social cohesion of the Union at risk, preaching restraint in matters of pay and calling the social security systems into question. During the German Presidency, the NATO war in the Balkans, which transgressed international law and dispensed with the authority of the UN, was actively supported by the European Union and its Member States, and at the same time the Community"s conversion to a so-called defence union was sealed. War as an instrument of politics was rendered socially acceptable again and the progress of this fatal course will be speeded further still by the incorporation of the WEU military pact into the European Union and by the build-up of armed forces for intervention. Disarmament, crisis prevention and the settlement of conflict by non-military means, in particular by strengthening the role of the OSCE, risk falling by the wayside. It was this kind of reasoning that led to NATO General Secretary Solana being nominated as the future Mr CFSP. Our group rejects this nomination. The German EU Commissioner-designate Mr Verheugen said after the Cologne Summit that it would scarcely have been possible to achieve rapid agreement on the strengthening of a Common Foreign and Security Policy for the Union without the pressure of the Kosovo war. Put another way, war became the driving force and catalyst for European integration. That is disastrous, and looking ahead to the year 2000, a dangerous and misguided path to go down. Those who are now hailing the Stability Pact for South-Eastern Europe a great success would have done better to have refrained from squandering the money on bombs, rockets and soldiers and instead to have presented the Pact a few months earlier as part of a comprehensive political and non-military plan drawn up by the European Union for the region, and to have provided the OSCE with the necessary means. We give our staunch support to a policy that outlaws war and military violence, banishing it from the lives of all peoples. (Applause)"@lv10
"(DE) Mijnheer de Voorzitter, mijnheer de fungerend voorzitter van de Raad, staat u mij toe eerst een opmerking te maken aan het adres van collega Poettering. U hebt zojuist duidelijk gemaakt hoe uw fractie heet. U zei dat uw fractie de naam christen-democraten en Europese democraten draagt. Duitsland is nu al bijna negen jaar verenigd en ik zou het werkelijk heel fijn vinden indien u, na zo lange tijd, eindelijk erin zou slagen respect op te brengen voor het bestaan van een democratisch-socialistisch links in Duitsland, dat nu ook in het Europees Parlement is vertegenwoordigd. (Applaus) Mijnheer de Voorzitter, mijnheer de fungerend voorzitter van de Raad, in plaats van een werkgelegenheidsunie krijgen wij een defensie-unie. Dat is de nuchtere balans en de niet veelbelovende boodschap van het Duits voorzitterschap. De in aller haast aangenomen Agenda 2000, waarmee de financiering van de Gemeenschap en haar uitbreiding verzekerd moesten worden, bleef lapwerk. De landbouwhervorming heeft de deur voor toetredingskandidaten uit Midden- en Oost-Europa niet verder opengezet. Onmiddellijk na de Top van Berlijn heeft de Duitse regering zelf moeten toegeven dat de uitbreiding een nieuwe landbouwhervorming noodzakelijk maakt. Zelfs door de nominatie van Romano Prodi als voorzitter van de Commissie konden de magere resultaten van deze top geen laagje vernis krijgen. Het Duits voorzitterschap van de EU heeft niets ondernomen om tenminste de externe waardevermindering van de euro af te remmen. De crisis van de gemeenschappelijke Europese munt stond niet eens op de agenda van Keulen. Er is geen enkel besluit genomen over het beteugelen van de internationale speculatieve kapitaaltransacties en de bestrijding van belastingdumping en belastingparadijzen in de Unie. Als Duits afgevaardigde was ik toch enigszins geschokt door de vaststelling dat nationaal egoïsme het merkteken van het Duits voorzitterschap was geworden. Zo zorgde de onbehouwen blokkade van de Europese richtlijn inzake autowrakken, waarbij slechts de belangen van één enkel Duits autoconcern telden, voor net zoveel verontwaardiging als de totaal onverwachte benoeming van voormalig Hombach tot afgezant voor de Balkan, of het gebrek aan begrip voor de doelstellingen en de vormen van de Franse politiek. In veel lidstaten kon men merken dat men zich gedupeerd voelde door dit Europees leenherenbeleid. Onze fractie heeft haar genoegen over het besluit van de Top van Keulen om in de toekomst de grondrechten van de burgers te versterken, niet onder stoelen of banken gestoken en wij hebben daar onze steun aan toegezegd, maar wij zijn even gedecideerd tegen het werkgelegenheidspact. De werkloosheid zit muurvast, op een hoog niveau, en daarom verdient dit pact zijn naam niet. Dat is waarschijnlijk ook de reden dat zo vele burgers verstek hebben laten gaan bij de Europese verkiezingen. De mensen begrijpen Europa niet meer, wanneer het Europees werkgelegenheidsbeleid verkommert tot nutteloos geklets. Men moet eindelijk een afspraak maken over bindende en controleerbare, kwantitatieve doelstellingen voor de economische groei en de bestrijding van de werkloosheid. Wij zijn absoluut voorstander van een sociaal Europa en daarom dulden wij niet dat de sociale samenhang in de Unie zo maar op het spel wordt gezet, loonmatiging wordt gepreekt en socialezekerheidsstelsels op losse schroeven komen te staan. Onder Duits voorzitterschap hebben de Europese Unie en haar lidstaten de NAVO-oorlog op de Balkan – waardoor het volkenrecht werd geschonden en de VN buiten spel werd gezet – actief gesteund en werd meteen ook de verandering van de Gemeenschap in een zogenaamde defensie-unie bezegeld. Oorlog als middel van de politiek werd als het ware gerehabiliteerd en deze fatale koers werd nog versterkt door het besluit tot opneming van de WEU, het militaire pact, in de Europese Unie en de instelling van interventiemachten. Ontwapening, crisispreventie en civiele conflictbeslechting, door met name de versterking van de rol van de OVSE, lopen het risico in de vergetelheid te geraken. Dezelfde logica werd gevolgd bij de benoeming van de secretaris-generaal van de NAVO, Solana, tot toekomstige mister GBVB. Onze fractie wijst deze benoeming van de hand. De voorgedragen Duitse EU-commissaris Verheugen was na de Top van Keulen van mening dat het snelle akkoord over de versterking van het gemeenschappelijk buitenlands en veiligheidsbeleid van de Unie nooit mogelijk was geweest zonder de druk van de oorlog in Kosovo. Met andere woorden: de motor van en de drijfveer achter de Europese integratie is oorlog. Dat is rampzalig en, met het oog op het jaar 2000, een gevaarlijke dwaalweg. Degenen die nu de loftrompet steken over het stabiliteitspact voor Zuid-Oost-Europa en zeggen dat het een groot succes is, hadden er beter aan gedaan dit pact een paar maanden eerder als onderdeel van een allesomvattend, politiek en civiel concept van de Europese Unie voor dit gebied te presenteren en de OVSE de noodzakelijke middelen te geven, in plaats van het geld te verspillen aan bommen, raketten en soldaten. Wij zijn absolute voorvechters van een beleid waarmee oorlog en militair geweld definitief uit het leven van de volkeren worden gebannen. (Applaus)"@nl2
"(DE) Senhor Presidente, Senhor Presidente do Conselho, permitam-me que, em primeiro lugar, dirija uma palavra ao colega Poettering. Chamou a atenção para a denominação do seu grupo e para o facto de ter a designação de Democratas-Cristãos e Democratas Europeus. Desde há quase nove anos que a Alemanha se encontra unificada e alegrar-me-ia muito se lhe fosse possível, após um período tão longo, respeitar finalmente o facto de que existe na Alemanha uma Esquerda Socialista Democrática, que agora está também representada no Parlamento Europeu. (Aplausos) Senhor Presidente, Senhor Presidente do Conselho, em lugar de uma União do emprego, vamos ter uma União da defesa. É o balanço sóbrio e a mensagem pouco promissora da Presidência do Conselho alemã. A Agenda 2000, decidida à pressa, manteve-se uma manta de retalhos, devendo assegurar o financiamento da Comunidade e o seu alargamento. A reforma agrícola não abriu mais a porta aos países candidatos à adesão da Europa Central e Oriental. Logo após a Cimeira de Berlim, o próprio Governo alemão admitiu que, tendo em vista o alargamento, a política agrícola teria de voltar a sofrer uma reforma. Mesmo a nomeação do senhor Romano Prodi não pôde esconder a magreza dos resultados dessa cimeira. A Presidência alemã da União Europeia não empreendeu nada para, pelo menos, travar a queda contínua da paridade cambial do euro. A crise da moeda comum europeia nem sequer estava na ordem do dia em Colónia. Não foi tomada uma única decisão para tributar os movimentos de capitais especulativos internacionais nem para combater o fiscal e os oásis fiscais na União. Como deputada alemã, impressionou-me muito que o egoísmo nacional se tenha tornado o sinal de marca da Presidência do Conselho alemã. Assim, o bloqueio rude da directiva europeia relativa aos automóveis obsoletos, seguindo o interesse exclusivo de um grupo empresarial alemão do sector, causou tanta indignação como a imprevista nomeação do ex-Ministro da Chancelaria Hombach para o cargo de representante para os Balcãs ou a falta de compreensão para os objectivos e as formas da política francesa. Da parte de muitos Estados-Membros, ouviu-se que se sentiam ultrapassados por essa política europeia à maneira senhorial. Tão veementemente como o nosso grupo saudou e vai apoiar activamente a decisão da Cimeira de Colónia de reforçar os direitos fundamentais dos cidadãos no futuro, da mesma forma decidida criticamos o Pacto para o Emprego. Face à estagnação do desemprego num patamar elevado, esse pacto não merece o nome que tem. Essa é certamente também uma razão pela qual um número tão assustador de cidadãos não acorreu às eleições europeias. As pessoas não compreendem, na Europa, que a política europeia de emprego degenere numa declaração de circunstância. É preciso, finalmente, acordar em objectivos quantitativos que sejam vinculativos e controláveis no que respeita ao crescimento económico e ao combate ao desemprego. Declaramo-nos energicamente a favor de uma Europa social e, por isso, não aceitamos que a coesão social da União seja posta em jogo de forma leviana, que se apregoe contenção salarial e que os sistemas de segurança social sejam postos em causa. Sob a Presidência do Conselho alemã, a guerra da NATO nos Balcãs, que violou o direito internacional e desautorizou a ONU, foi apoiada activamente pela União Europeia e pelos seus Estados-Membros e, simultaneamente, firmou-se a transformação da Comunidade numa denominada União da defesa. A guerra como instrumento da política voltou a tornar-se admissível e esse rumo funesto prossegue ainda com a integração do pacto militar da UEO na União Europeia e com a constituição das forças militares de intervenção. O desarmamento, a prevenção de crises e a resolução pacífica de conflitos, em especial através do reforço do papel da OSCE, estão em risco de ficar pelo caminho. Seguindo essa lógica, o Secretário-Geral da NATO, o senhor Solana, foi nomeado o futuro senhor PESC. O nosso grupo rejeita essa nomeação. O Comissário alemão designado para a União Europeia, o senhor Verheugen, opinou, após a Cimeira de Colónia, que, sem a pressão da guerra no Kosovo, dificilmente teria sido possível um consenso rápido relativamente ao reforço de uma política externa e de segurança comum. Por outras palavras, isso significa que a guerra se tornou o motor e a força impulsionadora da integração europeia. Isso é horrível e, na perspectiva do ano 2000, constitui um erro perigoso. Quem celebra hoje o Pacto de Estabilidade para o Sudeste Europeu como um grande êxito, faria melhor em não esbanjar dinheiro com bombas, mísseis e soldados, mas antes em apresentar o pacto uns meses mais cedo, como parte de um modelo político civil abrangente da União Europeia para essa região e conceder à OSCE os recursos necessários. Advogamos de forma determinada uma política que repudie a guerra e a força militar e as exclua da vida das populações! (Aplausos)"@pt11
"(DE) Herr talman, herr rådsordförande! Låt mig få inleda med ett par ord till vår kollega Poettering. Ni påpekade förut vilket namnet på er grupp är, att ni kallar er såväl kristdemokrater som Europademokrater. Nu har Tyskland varit enat i snart nio år, och jag skulle uppskatta om ni efter så pass lång tid ville respektera att det i Tyskland finns en demokratisk socialistisk vänster som också företräds här i Europaparlamentet. (Applåder) Herr talman, herr rådsordförande! I stället för en sysselsättningsunion får vi en försvarsunion. Det är den bittra sanningen och det föga löftesrika budskapet från det tyska ordförandeskapet. Den hastigt antagna Agenda 2000 som skall garantera finanseringen av gemenskapen och dess utvidgning är blott ett hafsverk. Jordbruksreformen har inte ökat möjligheterna för de central- och östeuropeiska kandidatländerna. Redan efter toppmötet i Berlin medgav förbundsregeringen själv att jordbrukspolitiken måste reformeras ytterligare med tanke på utvidgningen. Utnämningen av Romano Prodi till kommissionsordförande lyckades inte bättra på de dåliga resultaten från toppmötet. Det tyska ordförandeskapet har inte gjort något för att bromsa eurons ständiga externa värdeminskning. Krisen för Europeiska gemenskapens valuta fanns inte ens med på dagordningen i Köln. Man fattade inte ett enda beslut om beskattning av de internationella spekulativa kapitalrörelserna eller om bekämpning av skattedumpning och skatteparadis inom unionen. Som tysk ledamot är jag verkligen förvånad över att den nationella egoismen har blivit det tyska ordförandeskapets varumärke. Den grova blockaden av det europeiska direktivet om uttjänta fordon, endast i en tysk bilkoncerns intresse, orsakade upprörda känslor, liksom den plötsliga utnämningen av Schröders tidigare stabchef, minister Hombach, till Balkanansvarig och den bristande förståelsen för den franska politikens former och mål. Man har i flera medlemsstater gett uttryck för att man upplever sig ha blivit duperad av denna Europapolitik i godsägarstil. Lika starkt som vår grupp välkomnade beslutet från toppmötet i Köln och aktivt kommer att främja stärkandet av medborgarnas grundläggande rättigheter i framtiden, lika starkt kritiserar vi sysselsättningspakten. Med tanke på den höga nivå som arbetslösheten har stagnerat, på förtjänar inte pakten det namn den bär. Det är säkert också en anledning till att ett så skrämmande högt medborgarantal avstod från att rösta i Europavalet. Människorna i Europa kan inte begripa att den europeiska sysselsättningspolitiken bara består av tomma ord. Nu är det dags att man enas om bindande och kontrollerbara kvantitativa mål i samband med ekonomisk tillväxt och kampen mot arbetslösheten. Vi tror på ett socialt Europa, och därför kan vi inte acceptera att den sociala sammanhållningen i unionen så lättsinnigt sätts på spel, att man förespråkar att lönerna hålls nere samtidigt som man ifrågasätter det sociala säkerhetssystemet. Europeiska unionen och dess medlemsstater gav under det tyska ordförandeskapet sitt aktiva stöd till Nato-kriget på Balkan som stred mot folkrätten och urholkade FN, och gemenskapens förvandling till en så kallad försvarsunion kom att bekräftas. Kriget som ett politiskt medel blev åter rumsrent, och man följer denna ödesdigra kurs genom att införliva Västeuropeiska unionens militärpakt i Europeiska unionen och bygga upp interventionsstyrkor. Nedrustning, krisförebyggande och civil konfliktlösning, i synnerhet genom stärkandet av OSSE, riskerar att falla platt till marken. Enligt samma logik utnämndes Nato: s generalsekreterare Solana till den framtida Mister GUSP. Vår grupp är emot den utnämningen. Den nominerade tyske EU-kommissionären Verheugen sade efter toppmötet i Köln: Den snabba överenskommelsen om ett stärkande av unionens gemensamma utrikes- och säkerhetspolitik hade knappast varit möjlig utan påtryckningarna genom kriget i Kosovo. Det innebär med andra ord: Kriget blev en motor och drivkraft för den europeiska integrationen. Det är förödande och leder oss på farliga villovägar inför år 2000. Den som i dag betraktar stabilitetspakten för Sydosteuropa som en stor framgång, borde ett par månader tidigare, i stället för att slösa bort pengarna på bomber, raketer och soldater, ha presenterat pakten som en del av ett omfattande politiskt och civilt koncept för Europeiska unionen för regionen samt beviljat OSSE de nödvändiga medlen för detta. Vi förespråkar definitivt en politik där man förkastar krig och militärt våld och bannlyser sådant i människors liv! (Applåder)"@sv13
lpv:unclassifiedMetadata
"Kanzleramtminister"2
"Kaufmann (GUE/NGL)"1,13,5,2,8,10,7,12,3,11,9,6

Named graphs describing this resource:

1http://purl.org/linkedpolitics/rdf/Danish.ttl.gz
2http://purl.org/linkedpolitics/rdf/Dutch.ttl.gz
3http://purl.org/linkedpolitics/rdf/English.ttl.gz
4http://purl.org/linkedpolitics/rdf/Events_and_structure.ttl.gz
5http://purl.org/linkedpolitics/rdf/Finnish.ttl.gz
6http://purl.org/linkedpolitics/rdf/French.ttl.gz
7http://purl.org/linkedpolitics/rdf/German.ttl.gz
8http://purl.org/linkedpolitics/rdf/Greek.ttl.gz
9http://purl.org/linkedpolitics/rdf/Italian.ttl.gz
10http://purl.org/linkedpolitics/rdf/Latvian.ttl.gz
11http://purl.org/linkedpolitics/rdf/Portuguese.ttl.gz
12http://purl.org/linkedpolitics/rdf/Spanish.ttl.gz
13http://purl.org/linkedpolitics/rdf/Swedish.ttl.gz
14http://purl.org/linkedpolitics/rdf/spokenAs.ttl.gz

The resource appears as object in 2 triples

Context graph